Museokortti.fi Yksi vuosi. 54€. nu m er o • 6/2 01 5 Suomen Historia 6/2015 Hinta 8,90€ PUKEUTUMINEN HENKILÖKUVA Nuorisomuotia 50ja 60-luvuilla Liikemies ja lahjoittaja Antti Wihuri opin tiellä Suomen lapset Koulumatkojen vuosikymmenet TEOLLISUUS Työsuojelun varhaisvaiheet PULA-AIKA Käsintehdyt leikkikalut TEKNIIKKA Asa-radiot ja televisiot 54 eurolla treenaat kehoasi kuukauden kuntosalilla tai 12 kuukautta aivojasi museoissa. Osta Museokortti museosta tai verkosta, vaikka heti. 200 museota. MUSEOKORTTI AIVOT OVAT LIHAS. Sä äll ä ku in sä äll ä op in ah jo on oli m en tä vä – ja tu lta va vie lä ta ka isi nk in .“ 6 414888 002355 1 5 6 80 02 35 -1 50 6 PAL VKO 2016-04 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 6. LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K aik ki ta rin at ko ulu m at ko ilt a he nk iv ät sin nik ky yt tä
K u va : M u se o v ir a st o 2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Joulupukki ja Solifer-mopedin markkinointitempaus Helsingissä 1958. 83 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Tiernapojat ottivat Oulun seudulla toisistaan mittaa laulumestaruuskilpailuissa jo 1930-luvulla
3 SUOMEN HISTORIA K u va : K a ll e K u lt a la / L eh ti k u va
Nuorisomuotiartikkelin asusteet vievät ajatukset vauraamman ajan pehmeisiin paketteihin sisältöihin. Pula-aikaosiossa tutustumme itse tehtyihin sekä halpoihin ja yksinkertaisiin teollisesti valmistettuihin leikkikaluihin, joita monen kuusen alta aikanaan löytyi. Antamisen juhlan kunniaksi esittelemme erään suurlahjoittajamme elämäntarinan. Lehden sisältöön poimimme joitakin ajankohtaan sopivia aiheita. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Postiosoite Suomen Historia PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Ihmiset virittäytyvät ikivanhaan juhlapäivään kukin omalla tavallaan. Kurkistamme myös joulutontun historiaan. joulukuuta 2015 Suomen Historia 6/2015 Perinteikästä joulua! V uoden viimeistä numeroa viimeistellessä voi jo aistia joulun lähestyvän. Jo oman lapsuuden jouluja ajatellessa on helppo huomata juhlapäivien sisällön muuttuvan vuosikymmenten vieriessä. Vaikkapa joulurauhan julistusta ei ennen sähköviestimien aikaa kodeissa kuultu. Toimituksessa Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Joni Partanen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Tilaajapalvelu Puh. Iloa, valoa ja rauhaa vuoden pimeimpään ajankohtaan. Joulun vietolla ajatellaan usein olevan pitkät perinteet, mutta kun asiaa tarkemmin pohtii, niin kaikki jouluperinteet eivät loppujen lopuksi yllä kovin kauas menneisyyteen. Kenties jollakulla oli ilo kaivaa kovasta paketista Asa-stereoyhdistelmä. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi KANNESSA: Eva-tytär äitinsä kanssa matkalla koulusta kotiin Luumäellä 1943. Onneksi joulun tärkeimmät asiat tuntuvat siirtyvän sellaisenaan sukupolvelta toiselle. Muutaman päivän rauhoittuminen läheisien parissa, koristeltu ruokapöytä antimineen, joulusauna ja jotakin mieltä ilahduttavaa kauniisti paketoituna. Sodan hetkiä -palstan valokuvat on koottu vuoden 1943 joulun otoksista, jotka ovat olosuhteisiin nähden mukavan tunnelmallisia. Toisilla tunnelma on odottava ja iloinen, joillakin pintaan nousee kiireen aikaansaama stressi, ja niitäkin on, joille joulu merkitsee vuoden yksinäisintä aikaa. SUOMEN HISTORIA 4 Pääkirjoitus 10. (06) 2810 170 Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 K a n n en k u va : SA -k u va K u va : SA -k u va
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Lapsia Helsingin Puu-Vallilassa sijainneen siirtomaatavarakaupan nurkalla huhtikuussa 1974 K u va : L eh ti k u va
Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 6. 60 Elämä monella merellä Suurliikemies ja suurlahjoittaja Antti Wihuri teki monen ihmisen elämäntyön. Riisu kellohameesi, lättähattusi sekä angorajumpperisi ja pue tilalle farkut, vakosamettitakki ynnä tupeeraus. Koulumatkat on Suomessa taitettu useimmiten apostolinkyydillä. 14 Kuva: SA-kuva Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa. SUOMEN HISTORIA 6 14 Koulumatkojen vuosikymmenet Kuljemme tovin koulutietä taittaneiden suomalaislasten matkassa. numero Suomen Historia 6/2015 60-luvun lopulla muodissa olivat leveälahkeiset farkut sekä kirkkaat värit ja kontrastit. Millainen mies löytyy merineuvoksen tittelin takaa. 20 Nuorisomuotia 1: 50ja 60-luvut Paperinukkesarja alkaa. Niin tekivät myös Aunuksen lapset vuonna 1942. 52 Kis-kis-kukkulan konepistoolimies Eero Blåfieldin sotamuistojen myötä pääsemme jälleen Eldankajärven jäälle. 36 Varo vaaraa! Teollisuuskoneet aiheuttivat tottumattomille työntekijöille tapaturmia, joita pyrittiin jo varhain torjumaan suojalaitteiden ja valistuksen avulla
70 Pula-aika Niukoista raaka-aineista valmistetut lelut ilahduttivat saajiaan. 76 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalainen ei aikonut piirtää pilapiirroksia istuvista presidenteistä, mutta Urho Kekkosen myötä hän pyörsi päätöksensä. Suomalaiset teokset herättivät Pariisissa ihastusta. 32 Asa-radiot ja -televisiot Eräs sähköasentaja rakensi vuonna 1922 ensimmäisen radiovastaanottimensa. Sittemmin hänestä tuli yksi Suomen johtavista radioja tv-valmistajista. Toistuvat Artikkelit Lehdistä löytyvien kaavojen avulla käsityötaitoiset äidit saattoivat valmistaa lapsilleen veikeän Bonzo-koiran. 28 Kuva: Museovirasto K u va : Je n n y ja A n tt i W Ih u ri n ra h a st o K u va : Su o m en el in k ei n o el ä m ä n k es k u sa rk is to Kannessa Kannessa. 60 Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä suomalainen taide ja muotoilu pääsivät esille. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Historian uutiset ja lyhyet erikoiset. Pula-ajan lelut s. 42 Rauno Nieminen ja jouhikko Soittimia rakentamalla tutkinut Rauno Nieminen on vanhan suomalaisen perinnesoittimen uuden tulemisen taustalla. 28 Sähkövalojen loisteessa Airam aloitti lamppuja korjaamalla, mutta nykyään yhtiön lämpöä hehkuvia tuotteita löytyy miltei joka kodista. 48 Pariisin valloitus Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä Suomi halusi erottautua isäntämaastaan Venäjästä. 78 Sanaristikko ja tietovisa 26 Syyslaulu Muumipeikon luojan Tove Janssonin ainoa rakkauslaulu täyttää viisikymmentä vuotta. 71 Antti Wihuri oli piinkova liikemies mutta myös Jenny-vaimon rakastava aviomies. 48 Tarkkaavaista työntekoa Airamin lampputehtaalla 1950-luvulla. 57 Joulutontun tarina Suomalaisessa kansanuskossa tontut olivat eläneet jo pitkään ennen joulutonttutradition syntymistä. 72 Unohtumattomat legendat Savolainen nuorukainen herätti huomiota ulkomaita myöten, kun hän kertoi lentäneensä omatekoisella raketilla Kuopiosta Suonenjoelle. 58 Sodan hetkiä Joulun merkitys korostuu sodan keskellä aivan erityisesti
Pasternakille myönnettiin teoksesta Nobelin kirjallisuuspalkinto, josta kirjailija kuitenkin joutui neuvostovallan painostuksen vuoksi luopumaan.. Tapio Wirkkala on yksi suomalaisen muotoilun kuuluisimmista nimistä. Kulttuuritalo Korundi, Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi. STILL/LIFE-Tapio Wirkkala Retrospective -näyttely Rovaniemen taidemuseossa 30.10.2015–28.2.2016. Hänen lasi-, keramiikka-, puuja hopeaesineensä herättivät ihastusta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisissä piireissä. Elokuva perustui neuvostokirjailija Boris Pasternakin romaaniin. Näyttelyn kuraattorina ja näyttelyarkkitehtina toimii muotoilija Harri Koskinen . TOHTORI ZHIVAGO -elokuva valmistui vuoden 1965 lopulla ja aiheutti suurta kiinnostusta länsimaissa. Yksi näistä on Rovaniemen taidemuseon STILL/LIFE-näyttely, joka juhlistaa Tapio Wirkkalan pitkää uraa muotoilun ja taiteen saralla. Tuttujen klassikoiden lisäksi nähtävillä on myös muotoilijan suunnitelmia ja projekteja, jotka eivät koskaan toteutuneet. Näyttely jakaantuu kahteen osioon, joista toinen keskittyy Wirkkalan elämään ja luovan työn taustoihin. 100 vuotta sitten 50 vuotta sitten Lennätinpostia Kuva: Matti Ounamo SUOMEN TIETOTOIMISTO perustettiin vuonna 1915, kun Suomen Uutistoimisto ja Sanomalehtien Tietotoimisto yhdistivät voimansa. Wirkkala loi 1950–60-luvuilla pohjaa suomalaisen muotoilun voittokululle maailmalla. STILL/LIFE-näyttely jatkaa Inarin Siidaan maaliskuussa 2016 ja helmikuussa 2017 EMMA – Espoon modernin taiteen museoon. SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Näyttely Wirkkalan elämästä ja töistä M uotoilija ja kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan (1915–1985) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Näyttelyn toinen puoli esittelee vuorostaan Wirkkalan monipuolista tuotantoa eri materiaalien parissa. Näin sai alkunsa ensimmäinen sanomalehtien yhdessä omistama uutistoimisto Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi on ympäri Suomea esillä useita Wirkkalan tuotantoon liittyviä näyttelyitä. Suomalaiset pääsivät osaksi elokuvantekoa, sillä elokuvan Siperia-kohtauksia kuvattiin alkuvuodesta 1965 Pohjois-Karjalassa Pyhäselän jäällä. David Leanin ohjaama Venäjälle ja Neuvostoliittoon sijoittunut sotadraama voitti peräti viisi Oscar-palkintoa
Kustantamo Juttuapaja on tehnyt päivitetyn version Sarlinin kokoamista alkuperäisistä lauluvihkosista. Näyttelyn ajan Hakasalmen huvilan upea, aikoinaan Aurora Karamzinin salonkina ollut sali toimii konserttija tapahtumatilana. Hyvin sujunut yhteistyö saattoi jatkua myöhemminkin ja johtaa jopa seurusteluun. Lukuvinkkejä Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Vispilänkauppa: Kun kaksi ihmistä ihastuu toisiinsa, voi kuulla sanottavan heidän välillään olevan pientä vispilänkauppaa. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot näyttely 11.3.2015–8.1.2017 Hakasalmen huvilassa osoitteessa Mannerheimintie 13b. Liminka. Kansan suusta Museokorttien voittajat Suomen Historia -lehden palautekyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme 54 € arvoista Museokorttia. Juttuapaja. Nostalgisen muisteluhetken voi kokea esimerkiksi jännittämällä kansakoulun laulukokeessa tai menuettia opetellessa. Myös fanikulttuuri on esillä, sillä Euroviisusekä Hurriganes-keräilijät ovat sisustaneet näyttelyyn omat faniaarrekaappinsa. Poika kuori varvut ja tyttö sitoi ne yhteen vispiläksi. Ville Kivimäki & Kirsi-Maria Hytönen (toim.) 2015: Rauhaton rauha. Helsingin kaupunginmuseon Musiikkia! -näyttelyssä ovat pääroolissa musiikin kuuntelijat ja harrastajat. Suomen vanhin joululaulukokoelma sai alkunsa, kun laulupedagogi Anna Sarlin ryhtyi julkaisemaan 1800-luvun lopulla joululauluvihkosia. Tulevaisuus nähtiin epävarmana ja yhteiskunnalla oli ratkottavanaan monia asioita kuten siirtoväen ja rintamamiesten kotiuttaminen sekä sodassa runnellun maan jälleenrakentaminen. Musiikki on näyttelyssä läsnä monessa eri muodossa kuten ääninä, esineinä ja kuvina. Kaupunkilaisten musiikkimuistot ovat keskiössä, ja he ovat päässeet myös osallistumaan näyttelyn tekemiseen. Vastapaino. Kortit lähtivät Heikki Muhoselle Helsinkiin, Seppo Pohjavärelle Mänttään sekä Sisko Viikki-Dufvalle Reijolaan. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!. Yksiin kansiin on koottu joukko joululauluja, joista toiset ovat tuttuja suosikkeja ja toiset taas vuosisadan aikana jo unholaan jääneitä. Tampere. Suomalaiset ja sodan päättyminen 19441950. Tuomikoski, Pekka (toim.) 2013: Otteita Suomen Wanhimmasta Joululaulukokoelmasta. Sanonta juontaa juurensa vanhaan perinteeseen, jossa nuoret keräsivät metsistä koivunoksia valmistaakseen niistä varpuvispilöitä. Vaikka rauha olikin suuri helpotus koko kansakunnalle, ei uuden elämän alkuun saaminen aina sujunut ongelmitta. RAUHATON RAUHA. Teoksessa pureudutaan tuoreeseen tutkimustietoon nojautuen yhteiskunnan henkiseen ilmapiiriin sodan jälkeisessä Suomessa. SUOMEN HISTORIA 9 Näyttely Wirkkalan elämästä ja töistä Helsingin soivat muistot M usiikkia! -näyttelyssä voi kuulla ja nähdä, miten musiikki on vaikuttanut ihmisiin Helsingissä ennen ja nyt. JOULULAULUJA (KOONNUT ANNA SARLIN)
Myös sota-ajan ilmapommitukset olivat tehneet suurta tuhoa monessa kaupungissa. Äänekkäät nuuttipukit oli pidettävä tyytyväisinä, sillä suuttuessaan kiertolaiset saattoivat tehdä pahojaan. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi Osassa Länsi-Suomea kiertävät vanhan perinteen mukaisesti loppiaisen jälkeisenä päivänä talosta taloon seurueet, joiden mukana liikkuu nuuttipukiksi tai Nuutti-Paroniksi puettuja olentoja. Tarkastelun alla oli 37 000 asuntoa 56 maalaiskunnassa. Vesijohtoja oli vain noin 5 prosentilla ja joka kymmenennestä asunnosta puuttui käymälä. Kun rakennusten maalausta ei v:sta 1940 lähtien ole juuri nimeksikään voitu suorittaa, on niiden ulkoasu päässyt pahasti rappeutumaan ja talojen seinätkin joutuvat siitä vähitellen kärsimään. Raaka-aineista ja rakennusmateriaaleista oli pulaa aina 1950-luvulle saakka, mikä ilmeni aikakauden lehtien kirjoituksista. 90 % Tampereen puutaloista olisi kiireellisen maalauksen tarpeessa. Nuuttipukin takkina on perinteisesti käytetty vuohen tai lampaan taljaa. Noin neljännes asunnoista osoittautui liian ahtaiksi, ja yli kolmannes asunnoista oli ilman kivijalkaa. Tutkimustulokset osoittivat, että maaseudun asuinoloissa oli suuria puutteita jo ennen sotia ja sodan myötä epäkohtia näytti ilmenevän entistä enemmän. Pula ja säännöstely olivat vaikeuttaneet 1940-luvulla rakennusten ylläpitoa ja kunnostustöistä tehtiin vain kaikkein tarpeellisimmat. Perinteeseen kuului, että nuuttiseurueelle tarjottiin joulunpyhien tähteitä kuten olutta. Sarvipäisellä nuuttipukilla on kasvoillaan tavallisesti tuohesta tai nahasta valmistettu naamari sekä parta. Sodan jälkeen ryhdyttiin sotavuosien aiheuttamia tuhoja korjaamaan, ja 1940-luvun loppuvuodet víerähtivät jälleenrakentamisen puitteissa. Maaseudun kotitalouksista vain noin joka kolmannessa saatiin nauttia sähkövalosta. Kun kunnollista maaliöljyä ei kuitenkaan ole käytettävissä, ei maalauksesta olisi suurtakaan hyötyä, vaan lähtisi se seinistä hyvinkin pian ja vaikeuttaisi vain uudelleen maalaamista. Voikin sanoa, että n. Kuva: SA-kuva. Puutalojen maalaukseen ei tälläkään kertaa tarkastuksessa voitu paljoa puuttua, sillä kunnollisten maaliaineiden puutteen vuoksi on sitä edelleenkin siirrettävä. SUOMEN HISTORIA 10 Aamulehti 06.10.1948 Tampereen puutalojen maalaamista on maalien puutteen vuoksi edelleen siirrettävä. Historian lehdiltä Lennätinpostia Maaseudun asuinoloista 1930-luvun lopulla Suomessa ryhdyttiin vuonna 1937 kokoamaan tietoja maaseudun asuinolosuhteista. Varsinkin talviolosuhteet olivat ankarat, sillä suurella osalla asunnoista ikkunat olivat hatarat ja tiiviitä ulko-ovia oli vain noin puolessa asuinrakennuksista
Kuva: Lehtikuva Kuva: Kuvasiskot Kuva: Kuvasiskot Kuva: Kuvasiskot Kuva: Måndjuret: Ålands Museum. Suloisesti virnistävät kurkut, jotka myös nimellä Kuueläimet Kurkkumaasta tunnetaan, näkivät päivänvalon vuonna 1970. Museoviraston Kuvakokoelmat on nyt julkaissut valikoituja otoksia Kuvasiskojen laajasta valokuva-aineistosta verkossa. Valokuvia voi käydä ihastelemassa osoitteessa kuvakokoelmat.fi tai Finna-verkkopalvelun kautta. Myöhemmin toiminta laajeni ja valokuvaajasiskokset Margit Ekman (1919–2011) ja Eila Marjala (1919–1983) tallensivat Helsingissä sijainneessa studiossaan muotokuviinsa useita aikansa julkisuuden henkilöitä kuin myös tuiki tavallisia helsinkiläisiä. Kaikessa outoudessaan kuueläimet edustavat mielenkiintoisella tavalla omaa aikaansa, jolloin suurvaltojen kilpavarustelut avaruuslentoineen heijastuivat myös lelujen aihemaailmaan. Linnan juhlat Kohauttavia asuvalintoja, etikettirikkeitä ja salaperäisiä seuralaisia – tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on jo pitkään ollut vuoden katsotuin televisio-ohjelma suomalaiskodeissa. Margit Ekman jatkoi valokuvaamon toimintaa siskonsa kuoleman jälkeen aina vuoteen 1994 saakka. Yritys aloitti toimintansa Lahdessa vuonna 1946. Linnan juhlien alkuperä ulottuu aina 1800-luvun suuriruhtinaskunnan ajan keisarillisiin valtiopäivätanssiaisiin. Kummalliset kuueläimet Monelle ovat tuttuja ahvenanmaalaisen lelutehtaan Plaston muoviset potkumopot ja kuorma-autot, mutta kuinka moni muistaa sympaattiset kurkkumopot 1970-luvulta. Kekkosen presidenttikaudella Linnan juhlista tuli televisiolähetysten välityksellä koko kansan huvia. Näiden hauskojen menopelien valmistus jatkui aina 1980-luvulle saakka. SUOMEN HISTORIA 11 Legendaaristen Kuvasiskojen studiokuvat nettiin Valokuvaamo Kuvasiskoilla on ollut merkittävä rooli studiomuotokuvauksen kehittymisessä maassamme. Kuvasiskot olivat maamme värimuotokuvauksen uranuurtajia ja heidät tunnettiin hyvin myös kansainvälisissä piireissä
Sittemmin jäähdytysnesteeseen ryhdyttiin lisäämään glykolia jäätymisen estämiseksi. Nastarenkaat puolestaan otettiin käyttöön 1960-luvulla. Kylmyyttä sekä lumisia ja jäisiä teitä vastaan pyrittiin taistelemaan monin eri keinoin. Osa varhaisimmista autojen talvivarusteista vaipui vuosikymmenten saatossa unholaan, osasta taas muodostui oleellinen osa talviautoilua. SUOMEN HISTORIA 12 Lunta ja jäätä vastaan Y hdeksi autoilijan päänvaivaksi muodostunut asia oli moottorin jäähdytysnesteen jäätyminen talvisin. Myös renkaiden pito ja liikkeelle lähtö jäisillä teillä vaati erikoisvarusteiden käyttöä. Talviautoiluun oli tarjolla niin ulkomaaisia kuin kotimaisia tuotteita. Lennätinpostia Talviautoilun historiaa Suomessa aamuna hän kehotti täyttämään jäähdytysvesisäiliön lämpimällä vedellä, jolloin moottori oli helppo kiertää käyntiin. Renkaan pito talvisissa olosuhteissa perustui pintakuviointiin sekä renkaan pinnassa oleviin imukuppeihin. Kuvassa Castrol-öljymainos 1950-luvulta. Maailman ensimmäiset talvirenkaat, joita silloin kelirenkaiksi kutsuttiin, valmistettiin Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön eli nykyisen Nokian Renkaiden toimesta vuonna 1934. Ensiksi renkaiden päälle asennettiin lumiketjuja, mutta ne olivat kömpelöitä käyttää ja hidastivat ajonopeutta. Tähän ongelmaan kiinnitti huomiota myös autokauppias ja kirjailija Yrjö Weilin , joka muistutti 1920-luvulla ilmestyneessä Autokirjassaan autoilijoita laskemaan jäähdytysveden yöksi pois ja heittämään turkin tai peiton moottorin suojaksi. Esimerkiksi 1950-luvun lopulla Pirelli esitteli uuden rengaskeksintönsä, vaihtopintarenkaat. Arvin-huurteenestäjä ja Ferrarian Voima-lumiketjut puolestaan edustavat 1930-luvun talvivarusteita.. Kelirenkaita valmistettiin alun perin vain kuorma-autoihin, kunnes muutamaa vuotta myöhemmin markkinoille tuli henkilöautoihin sopiva Hakkapeliitta-talvirengas. Seuraavana Pohjoisen talviset keliolosuhteet synnyttivät jo varhain monenlaista lisävarustetta henkilöautoihin. Renkaan kulutuspinta vaihdettiin vuodenaikojen mukaan kesätai talvikuvioiseksi. Vaihtopintarenkaat jäivät kuitenkin pian pois käytöstä. Myös ulkomaalaiset rengasvalmistajat tarjosivat suomalaisille kuskeille ratkaisuja talviautoiluun
Samalla myös väestön ikärakenne vanheni 1900-luvun loppua kohden. Tämän trendin on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa, sillä väestön syntyvyyteen ei ole odotettavissa suurta kasvua lähivuosina. SUOMEN HISTORIA 13 Lennätinpostia 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 Alle 15-vuotiaat 15-24-vuotiaat Yli 25-vuotiaat Haapala, Pertti 2003: "Nuoriso numeroina." Teoksessa Nuoruuden vuosisata. Seuraava vuosikymmen olikin nuorison vuosikymmen. 1970ja 1980-luvuilla väestörakenne muuttui jälleen ja nuorison osuus koko maan väestöstä lähti jyrkkään laskuun. Myös talvija jatkosota verottivat nuorten ikäluokkaa seuraavina vuosikymmeninä. Tilastokeskus, Väestönmuutokset ja väkiluku 1900-2000 Lähdeluettelo MIHIN KATOSIVAT NUORET. Syntyvyyden aleneminen ja keskimääräisen eliniän piteneminen muokkasivat väestörakennetta vuosisadan aikana. Väestön ikärakenteen vanheneminen on jatkunut 2000-luvulla. Vuoden 1918 sisällisota aiheutti puolestaan poikkeuksellisen notkahduksen nuorten ikäluokkaa kuvaaviin tilastolukuihin, sillä lyhyen ajan sisällä sodassa ja sen jälkimainingeissa menehtyi paljon alle 25-vuotiaita. Helsinki. Lasten ja nuorten osuus väkiluvusta ei ole laskenut tasaisesti. SKS. Sinikka Aapola & Mervi Kaarninen. S uomen väkiluku kaksinkertaistui 1900-luvun kuluessa. 1920ja 1960-luvuilla nuorten lukumäärä kohosi muita vuosikymmeniä korkeammaksi. 60-luvun puolivälissä suuret ikäluokat tulivat teini-ikään ja nuoria oli Suomessa enemmän kuin koskaan ennen. Sodan päättymisen jälkeen syntyvyys lähti huimaan nousuun, ja vuosina 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat elivät lapsuutensa 1950-luvulla. Vuonna 1968 saavutettiin huippu: Suomessa oli tuolloin 883 044 nuorta. Pienimmillään nuorten lukumäärä oli vuonna 1989, jolloin nuoria oli vain 654 675. Nuorten lukumäärä maassamme oli suurimmillaan vuonna 1968.. Syyt nuorten ikäluokan tilastopiikkiin 1920-luvulla löytyvät vuosisadan alusta, jolloin syntyvyystaso oli korkea erityisesti maalaisväestön keskuudessa ja imeväisja lapsikuolleisuus alkoi vähentyä hyvää vauhtia. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla eläkeikäisten osuus väestöstä kasvoi voimakkaasti. Toim. Suomalaisen nuorison historia
14 SUOMEN HISTORIA K u va : L eh ti k u va
Toisinaan kouluun meno tympäisi, toisinaan perillä odottivat kaverit ja kivat leikit. Syyssateiden aikaan oli vain kiire päästä kotiin ennen kuin kaikki vaatteet kastuvat läpimäriksi. Suomalaislapset ovat kulkeneet useamman sukupolven ajan kouluun säässä kuin säässä. Joskus myös pelko kulki mukana koulutiellä.. Loppukesän kuumalla teki mieli poiketa tutulta reitiltä uimaan. 15 SUOMEN HISTORIA Teksti: Joni Partanen Opinahjoon joka säällä Koulumatkojen vuosikymmenet Hengitys huursi pipon alta esiin pistäviä hiuksia, ja posket punoittivat kirkkaanpunaisina kovassa pakkasessa. Tarinoita koulumatkojen varsilta on yhtä paljon kuin on ollut tuon taipaleen taittajiakin
Keskinäistä kilvoittelua ei rautahevon kyydissäkään kartettu. Koulutietä tallaavia koululaisia näissä tuhansissa kouluissa oli noin 650 000. Koulutiellä ei aina ole selvinnyt ilman pelkoakaan. Muu liikenne on aina ollut totisin pelon aihe, sillä se on aiheuttanut eniten todellisia vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Viipurissa ja Turussa matkaa on voinut ennen aikaan taittaa ratikalla, ihan kuten Helsingissä yhä nykyisin. Aikuisliikennettä on jo pitkään koetettu erilaisilla kampanjoilla saada huomioimaan pienet tienkäyttäjät. Näin Suomeen oli syntynyt taaja kyläkouluverkosto, joka sittemmin oppilaiden vähetessä ja kulkuyhteyksien parantuessa on joutunut karsinnan kohteeksi. Perheen oman auton käyttö koululaisten kuljetukseen oli pitkään ylellisyyttä, johon vain harvat saattoivat ryhtyä. Mutta on matkalla voinut olla muutakin pelottavaa. Kaupunkien asukkailla koulu on voinut olla hyvinkin lähellä, ja kaupunkilaislapsille on näin siunaantunut maalaisserkkuja enemmän mukavia hetkiä peiton alla. Pidemmillä etapeilla taas koulubussi on toiminut mainittavana kyyditsijänä 1950-luvulta lähtien. Sukset jouduttivat matkaa sentään jonkin verran, vaikka eivät ehkä tuntuneetkaan muiden sisarusten autokyydin rinnalla enää miltään. Jokien ylitys on usein ollut haasteellista, sillä kunnollisille silloille on voinut olla pitkä matka. Suurten ikäluokkien painaessa puuta pulpeteissa 1960-luvulla kansakouluja oli Suomessa parhaimmillaan yli 6 000 kappaletta. Usein kiertotie sillan kautta jäi toiseksi ja joki ylitettiin sen sijaan joko talvella jäitä pitkin tai mahdollisuuksien mukaan muilla keinoin. Rohkeus ja pelko matkassa mukana Myös kiskoilla ovat lapset kouluun kulkeneet. Pohjoisja Itä-Suomessa etäisyydet saattoivat olla sitä luokkaa, että koulunkäymiseksi asuntola oli lapsille ja koulumatkat Kyllä kävi kateeksi, kun nuoremmat veljet sitten myöhemmin pääsivät kulkemaan autokyydillä koulumatkan. Kaupungin ja maaseudun lapset Oppilaiden asuinpaikka on määrittänyt koulumatkaa paljon. nuorille välttämätön majapaikka kouluviikon ajaksi. Onneksi Lapinlahden kunta tuli avuksi ja osti Pirjolle sukset talvisia koulumatkoja varten. Jos halusi taittaa lyhyen matkan joutuisasti, polkupyörä oli kelpo kulkuväline. Toiset ovat pelänneet kiusaamista ja ehkä sen vuoksi venyttäneet koulumatkaan kulutettua aikaa vältKuva: SA-kuva. Aina ratkaisuksi ei tarjottu asuntolaa, vaan vaikean koulumatkan vuoksi koulut tuotiin oppilaiden luo. Myös kaksija nelirenkaiset vaihtoehdot ovat tarjonneet kyydin. Maaseudulla koulumatkatkin ovat olleet huomattavan pitkiä, ja niitä varten on jouduttu luomaan omat ratkaisunsa. Oman auton ohella myös kunnallinen koulukyyti saattoi tuntua kyydityksen alkuaikoina ylelliseltä. Raidematkoja on tehty niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Esimerkiksi pienempien ojien yli saattoi taiteilla omatekoisia lankkusiltoja pitkin. Hyötyä niistä olikin, sillä Pirjon koulu sijaitsi pitkän matkan päässä eikä sinne vienyt edes kunnollista tietä. Pääosin Suomi on kuitenkin suurten etäisyyksien maa. Joskus oma rohkeus kavereiden silmissä täytyi osoittaa hyppäämällä liikkuvasta junasta hieman ennen asemalle pysähtymistä. Pääkaupungin koulumatkaliikenne sai raiteiden muodossa myös uuden matkustusmuodon 1980-luvulla, kun metro saapui kaupunkiin. ”Kyllä kävi kateeksi, kun nuoremmat veljet sitten myöhemmin pääsivät kulkemaan autokyydillä koulumatkan”, muistelee Lapinlahdella 1960-luvun alussa koulunkäyntinsä aloittanut Pirjo koulumatkaa, jonka oli itse joutunut taittamaan jalkaisin. Ne olivat tavalliset metsäsukset ja sen kokoiset, että niitä saattoivat muutkin perheenjäsenet käyttää. Toisille rohkeuden osoitus koulumatkalla oli välttämätöntä, ellei tahtonut matkan pidentyvän useammalla kilometrillä. SUOMEN HISTORIA 16 Y leisimmät suomalaisten tavat kulkea kouluun ovat olleet vuodenajasta riippuen joko käveleminen tai hiihtäminen. Mutta vaikka matka on monelle ollutkin pitkä, olisi se voinut olla vieläkin pidempi
Tämänkin ajan saattoi käyttää vaikkapa mäenlaskuun kavereiden kanssa, sillä asuntolassa sai odottaa jälleen torstaina jatkuvaa opetusta. Koulupäivien päätteeksi nuoren pojan ei tarvinnut joka ilta palata kotiinsa. Keskiviikot ja sunnuntait olivat ykkösluokkalaisille vapaita päiviä ja silloin kotiinkin voitiin mennä. Nykynäkökulmasta erikoisin Joukon koulutien kulkuvälineistä lienee hevonen. Tästä huolimatta Jouko ei enää asunut asuntolassa, vaan kulki koulumatkansa täydessä linja-autossa. Aivan tavallinen kulkupeli se ei hänellekään ollut, mutta aina joulun aikaan käyttöön otettiin niin sanottu kirkkoreki, jolla koulun joulujuhlaan kuljettiin. Seitsemännestä luokasta alkaen Joukon koulumatkoihin tuli melkoinen pidennys, sillä ylimmät luokat käytiin kirkonkylällä paljon alaluokkien koulua kauempana. Taksikyydit astuivat kuvaan neljännellä luokalla, ja niiden kyydeistä saatiin nauttia kuudennen luokan loppuun saakka. Samaan suuntaan lähti tavallisesti kolme, joskus jopa neljä autolastillista koululaisia, eikä istumapaikasta voinut kuin haaveilla siinä vaiheessa kun linja-auto omalle kohdalle pysähtyi. Autokyydit olivat tuohon aikaan vielä harvinaista herkkua ja ensimmäisillä luokilla tilaisuus autolla matkustamiseen tarjoutui vain ”pyhäiltoina postiautossa”, kuten Jouko kuvaa matkaansa kodista koululle. SUOMEN HISTORIA 17 KOULUA KOILLISMAALAISITTAIN K oillismaalla syntynyt ja kansakoulunsa käynyt Jouko muutti asuntolaan heti koulutaipaleensa alussa vuonna 1960. Tosin aina keskiviikkona niin ei tehty, sillä kotimatka olisi pitänyt taittaa kävellen tai talvella hiihtämällä. ”Kartanot olivat täynnä hevosia siihen aikaan”, muistelee Jouko ja jatkaa vielä: ”Autoja ei siihen aikaan tainnut sillä kylällä olla kenelläkään.” Kuva: Lehtikuva
koulumatkat Kuva: Lehtikuva / Hs / Esa Pyysalo Kuva: Lehtikuva / Martti Peltonen. Muu liikenne on aina ollut totisin pelon aihe, sillä se on aiheuttanut eniten todellisia vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Koululaiset liikennepoliiseina Helsingin Tehtaankadun koulun kaduilla vuonna 1979. SUOMEN HISTORIA 18 Koululaiset odottavat pääsyä bussiin Espoon Olarissa 1972
Koska kansakouluopetuksen järjestäminen oli kunnille vapaaehtoista, kouluverkosto rakentui hitaasti. Pirjo muistelee monen kilometrin matkaansa: ”Äiti katseli navetan katolta pienen tytön kotiinpaluuta. Sinnikkäästi ja kekseliäästi Huoli on ollut tuttu myös koululaisten vanhemmille. tääkseen kohtaamasta kiusaajiaan. Toisille pelkoa on aiheuttanut itse koulutie, joka kulkee pimeiden tai muuten vaarallisten alueiden kautta. Vielä ei korviimme ole kantautunut kertomusta lentäen taitetusta koulumatkasta, mutta ehkä joku on silläkin lailla opin ääreen päässyt. Sinnikkyys tulee esiin lähes jokaisessa tarinassa opinahjon ja kodin väliltä. Kaiken kaikkiaan suomalaisten koulumatkoja voi kuvata kahdella sanalla. Kaupunkilaislapset olivat selvästi maalla asujia paremmassa asemassa. Kekseliäisyys on toinen avainsana, sillä ei tunnu olevan sellaista kulkupeliä, jota ei tavalla tai toisella olisi päästy kokeilemaan. Tytön täytyi selvitä matkasta itsekseen. Venäjän keisari Aleksanteri II:n uudistuspolitiikan ansiosta 1850-luvulta lähtien kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota kansanopetukseen. Vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä kansakouluja ryhdyttiin perustamaan järjestelmällisesti koko maahan. Oppivelvollisuuslaki astui Suomessa voimaan vuonna 1921. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta useimmat kunnat olivat 1930-luvun loppuun mennessä täyttäneet oppivelvollisuuslaissa asetetut velvoitteensa, ja suurin osa kouluikäisistä lapsista saattoi tuolloin jo käydä koulua. SUOMEN HISTORIA 19 OPPIMISEN EDELLYTYKSET KEHITTYVÄT S uomalaislasten koulunkäynnillä on pitkät juuret, mutta alkuun oppiminen oli vain pienen joukon etuoikeus. Sieltä näki noin puolentoista kilometrin verran tyttären koulureittiä.” Huoli oli Pirjonkin äidin seurana tytön käydessä koulua, mutta nuorempien lasten takia saattamaan tai vastaan ei voinut lähteä. Kuva: SA-kuva Kuva: Lehtikuva. Se tarkoitti, että myös Suomen suuriruhtinaskunnassa ryhdyttiin suunnittelemaan kansalle laajempaa koulutusta kuin kirkon järjestämät kiertokoulut. Pelon kohteena on voinut olla jonkin matkan varren talon vihainen koira tai mielikuvituksen lentoon saanut tiheä metsä. Sen myötä kunnat jaettiin koulupiireihin, joista jokaisen tuli järjestää oman seutunsa lapsille kaksivuotinen alakansakoulu sekä nelivuotinen yläkansakoulu. Säällä kuin säällä on pitänyt päästä kouluun ja sieltä takaisin. 1900-luvun alussa arviolta puolet maalaislapsista haki oppia koulujen penkeiltä
Nuoriso oli innoissaan ja varttuneempi väki jopa hieman kauhuissaan. Siinä missä aiempien sukupolvien lapset ja nuoret oli puettu minikokoisiin aikuisten vaatteisiin, 50ja 60-lukujen nuoriso edusti pukeutumisessa aivan omaa tyyliään. SUOMEN HISTORIA 20 Nuorisomuoti 50ja 60-luvuilla Sodan jälkeen nuorille avautui aivan uudenlainen maailma, kun nuorisokulttuuri nousi kukoistukseensa. Tämä näkyi paitsi nuorten kulutustottumuksissa myös pukeutumisessa. Teksti: Mari Immonen Kuvitus: Sari Mantila Kuvat: Lehtikuva, SA-kuva Muotia ja musiikkia maailmalta