MUSEOKORTTI AIVOT OVAT LIHAS Suomen Historian 5 . Mut ta ky llä sitä monta k er ta a onnistut tiin. “ 6 414888 002355 1 5 5 800 235 -1 505 PAL VKO 2015-50 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi 54 eurolla treenaat kehoasi kuukauden kuntosalilla tai 12 kuukautta aivojasi museoissa. Osta Museokortti museosta tai verkosta, vaikka heti. 200 museota. LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K un ei ollut raha a niin piti hiipiä teltan reunan alta sis älle. numer o • 5/2015 Suomen Historia 5/2015 Hinta 8,90€ MAAMME PUOLUSTAJAT URHEILU Partioradistin sotaretket Työväen olympialaiset ja sotainvalidien kisat Sirkusviihteen värikkäät vaiheet Hienovaraista ulkopolitiikkaa Muotikenkiä puusta ja paperista Kiertävät tähdet SUOMALAISEN PARHAAT PULA-AIKA Laila Kinnunen – laulajan taival HENKILÖKUVA. 54€. Ei se ollut helpp oa , kun v ahti oli jok a kymmenen metrin pä äss ä. Museokortti.fi Yksi vuosi
Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.?. 2 SUOMEN HISTORIA 6490 8 numeroa/vuosi Kestotilaus www.vanhatkoneet.. TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT RAUTAISTA LUETTAVAA MENNEIDEN VUOSIKYMMENIEN TYÖKONEISTA Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.
3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Eliel Saarisen ja Herman Geselliuksen suunnittelema Viipurin rautatieasema valmistui 1913. Rakennus tuhoutui jatkosodassa, mutta vielä vuonna 1936 karhut vahtivat Viipurissa tulijoita ja menijöitä. K u va : Museo vir as to/Piet inen
(06) 2810 170 Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 K annen kuv a: Ker av an museo/ V ald e L arim o n k o ko elma K u va : Leh tikuv a. Sirkus on useimmille tuttu yleisön näkökulmasta. Osta Museokortti museosta tai verkosta, vaikka heti. Ei se ollut helpp oa , kun v ahti oli jok a kymmenen metrin pä äss ä. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Postiosoite Suomen Historia PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Toimituksessa Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Enna Poutiainen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Tilaajapalvelu Puh. Kerran pääsin seuraamaan sirkusesitystä katsomon puolelta. Uskon, että artikkeli tuo meille kaikille mieleen monta jännittävää muistoa menneiltä ajoilta. Alue on koiraihmisten suosiossa, ja sen seurauksena luonto ei ole vielä kokonaan päässyt sitä valtaamaan. Suuren perävaunun sisällä oli elefantti, ja jännitys kohosi huippuunsa, kun kiipesin vaunun kyytiin tutustakseni lähemmin otukseen, jollaista en aikaisemmin ollut nähnyt. 54€. Tämän numeron pääartikkeli kulkee läpi Suomen sirkushistorian yli kahden vuosisadan mittaisen historian ja nostaa esiin yhtä lailla unohdettuja kuin unohtumattomia tekijöitä ja ilmiöitä. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K un ei ollut raha a niin piti hiipiä teltan reunan alta sis älle. En oikeastaan edes tiedä tuon maapalan alkuperäistä käyttötarkoitusta, mutta sirkusväelle se tarjosi aikanaan yhden tämän maan lukuisista esiintymispaikoista. Mystinen tunnelma oli aivan käsinkosketeltava. Museokortti.fi Yksi vuosi. numer o • 5/2015 Suomen Historia 5/2015 Hinta 8,90€ MAAMME PUOLUSTAJAT URHEILU Partioradistin sotaretket Työväen olympialaiset ja sotainvalidien kisat Sirkusviihteen värikkäät vaiheet Hienovaraista ulkopolitiikkaa Muotikenkiä puusta ja paperista Kiertävät tähdet SUOMALAISEN PARHAAT PULA-AIKA Laila Kinnunen – laulajan taival HENKILÖKUVA KANNESSA: Sirkus Sariolan esiintyjiä perheineen vuoden 1953 kiertueella. Meitä pikkulapsia sirkusväen leiri veti puoleensa vastustamattomalla tavalla. 200 museota. SUOMEN HISTORIA 4 Pääkirjoitus 8. Vastaavasti helpotus oli suuri, kun norsu ei tallonut päälle enkä jäänyt sirkusväelle kiinni hiiviskelystäni. “ 6 414888 002355 1 5 5 800 235 -1 505 PAL VKO 2015-50 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi 54 eurolla treenaat kehoasi kuukauden kuntosalilla tai 12 kuukautta aivojasi museoissa. Mut ta ky llä sitä monta k er ta a onnistut tiin. Ja ajatella, että yhtä viikonloppua varten pystytettiin tuo valtava teltta ja muu tivoli siihen ympärille. Jo siinä, että ihmiset saattoivat elättää itsensä kiertävinä esiintyjinä, oli jotakin kiehtovaa. lokakuuta 2015 Suomen Historia 5/2015 Sirkushuveja Kesäinen kävelyretki vei vanhan tehtaan ja pientaloalueen väliselle sorakentälle. Norsun pilttuussa vierailun veroista jännitystä ei lehterillä tietenkään kokenut, mutta taitavien esiintyjien näyttävät ohjelmanumerot naulasivat villin pikkumiehen tiiviisti paikalleen koko esityksen ajaksi. Eräänä iltana hiivin leirialueelle. MUSEOKORTTI AIVOT OVAT LIHAS Suomen Historian 5
Kuvassa kirkko 1930-luvulla. 5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Viipurin tuomiokirkon suunnitteli oman kylän poika Eduard Dippell, ja rakennus valmistui 1893. Talvisodan pommituksissa osuman saanut kirkko purettiin sotien jälkeen. K u va : Museo vir as to / Piet inen
Kurkistamme viihteen kiertolaisten teltan raosta suomalaisen sirkuksen historiaan. numero Suomen Historia 5/2015 "Soo, soo poikan", sanosi mnää, "vai mnuu sylyhyn snää tuppa. Rikollisuus rehotti niin Pohjanmaalla kuin Savossa. Konepajatoiminta kasvoi siksi huomattavasti. Seikkailemme Einarin matkassa Kiestingistä Tolvajärvelle ja sieltä edelleen Kemijärvelle. Nortamon raumalaisjaarituksessa s. 13 Linnanmäen Peacock-teatterissa estradille nousi sirkustaitelijoiden parhaimmistoa veitsenheittäjistä akrobaatteihin. SUOMEN HISTORIA 6 14 Sirkus saapui kaupunkiin Temppujen ja taikuuden mystinen karavaani on kulkenut saloillamme jo kolmattasataa vuotta. 74 Villi länsi 1800-luvulla Suomi oli Venäjän keisarikunnan villi länsi. No, tul vaa." Efraim Katavkari poliisille Hj. 56 Laulu vain omanain kierrän maailmaa Laila Kinnunen unohti lapsena Ruotsissa suomen kielen, mutta hankki laajan oppimäärän musiikkisivistystä. 52 Pienen kansan suuri ponnistus Sotakorvauksia suoritettiin vuosina 1944–52, ja ne painottuivat metalliteollisuuteen Suomen vahvan metsän sijasta. Hän oli aikakautensa kansainvälisin suomalaistähti ja television laulajakuningatar. 38 Partioradisti Einari Heikkinen soitti mandoliinia ja hänet pantiin siksi jatkosodassa radistikurssille. Toiminta oli kansainvälistä ja jatkui vuosituhannen vaihteeseen. 30 Taiston tantereilta urheilukentille Kilpailuvietti sai sotainvalidit järjestämään ensimmäiset urheilukisat jo 1946. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 5. 14 Kuva: Lehtikuva Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa
48 Suomalaisen vammaisurheilun juuret ovat sotainvalidien urheilutoiminnassa. 80 Sanaristikko ja tietovisa 13 Raumlaissi jaarituksi Hj. 72 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalaisen sivalluksia ulkopolitiikan suuntaan kolmelta vuosikymmeneltä. Italian Il Duce lähetti meille Fiat-hävittäjiä. Nortamon rehevät raumalaisjaaritukset ovat murrekirjallisuutemme edelläkävijöitä. 48 Sota-ajan koulunkäyntiä Luotien laulu häiritsi pahoin lasten opintietä, mutta esimerkiksi kouluruokailua kohennettiin. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Historian uudet ja erikoiset. 28 Punaiset olympialaiset Suomella oli ensimmäisissä työväen olympialaisissa yli sadan urheilijan edustus, ja voittoja satoi laarin täydeltä. 68 Unohtumattomat legendat Salaperäinen Petronella karkotettiin Suomesta, mutta hänet ikuistettiin Lapin paikannimiin ja Helismaan balladiin. 56 Koulunkäynti sota-aikana oli hankalaa, mutta saivatpa koululaiset toisaalta tuolloin ensi kertaa lakisääteiset ateriansa. 30 Kuva: SA-kuva Kuva: Lehtikuva Kuva: Sotainvalidien Veljesliitto Kannessa Kannessa Kannessa Pula-ajan kengässä oli pohja puuta ja päällinen paperia. s.66. 26 Keimolan mutavellifestarit Rauha ja rakkaus olivat kortilla, kun kaikki meni pieleen Helsinki Rock Festivaleilla. 24 Kolmatta linjaa takaisin Englantilainen sävelmä sai Juha Vainiolta kaikkein suomalaisimmat iskelmäsanat. 46 Italialaiset hävittäjät talvisodassa Suomi ei jäänyt talvisodassa aivan yksin. 66 Pula-aika Korvikekenkiä tehtiin puusta ja paperikankaasta myös teollisesti. Veteraanimme toimivat kansainvälisenäkin esikuvana. 36 Virkistävä ja tehokas Figarol-pastilli Muistatko mustan kissan pastillit laulajille, puhujille, sotilashenkilöille ja retkeilijöille. Toistuvat Artikkelit Laila Kinnunen ei ollut pelkkä laululintunen vaan työtovereiden kunnioittama muusikko. 44 Sodan hetkiä Kun talvisota alkoi, Helsinkiä pommitettiin heti. 34 Kaivosmiehet kilpasilla Outokummussa järjestettiin yli 30 vuotta todella kovia kisoja, kaivosmiesten kallionporauskilpailuja
Postia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@suomenhistoria.fi tai perinteisesti paperilla osoitteeseen: Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa. Näyttelyssä esitellään tivoleiden henkilökuntaa esimerkiksi tivoliyrittäjä Johan Adolf Fredrik "Jaffu" Sariolan (1886– 1967) sekä tivolissa eri aikoina esiintyneiden taiteilijoiden kautta. Näyttelyssä voi tutustua Grönroos-Sarioloiden huviliiketoiminnan historian lisäksi eri aikojen huvituksiin, kuten Pohjola-telttaelokuvateatterin tunnelmaan. Arvonta suoritetaan kaikkien 20.11. Suurenmoiset Sariolat -näyttelyssä voi kurkistaa myös tivolitoiminnan kulissien taakse, sillä esillä on muun muassa surmanajaja Onni Suurosen (1923–2014) esitysvälineistöä. Grönroos-Sariolan suvun monipuolisen huvija viihdeliiketoiminnan juuret ulottuvat aina 1800-luvun lopun markkinahuveihin. SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Suurenmoiset Sariolat Monien muistoissa markkinoiden aikaan kaupunkiin saapuneet tivolit olivat lapsuuden jännittävimpiä tapahtumia. Lennätinpostia Mitä pidit lehdestä. Kiertävät elokuvateatterit, ampumateltat, surmanajajat, eksoottiset eläimet, tivolisirkukset, taikurit ja silmänkääntäjät sekä lukuisat tivolien huvilaitteet ovat olleet osa Grönroos-Sariolan suvun huviliiketoimintaa jo 127 vuoden ajan. Pitkään Keravalla vaikuttaneen suvun tivolitoiminta on jatkunut katkeamattomana näihin päiviin, ja nykyisin perinnettä jatkavat Suomen Tivoli sekä Tivoli Sariola. Keravan museon Suurenmoiset Sariolat -näyttely tuo tivoleiden historiaa esille Suomen tunnetuimman tivolisuvun kautta. mennessä palautetta lähettäneiden kesken. Keravan museo sijaitsee Taideja museokeskus Sinkassa osoitteessa Kultasepänkatu 2, Kerava. Museokortin arvo on 54 € ja se oikeuttaa lähes 200 museon sisäänpääsyyn vuoden ajan.. Huvin vuoksi – Suurenmoiset Sariolat näyttely Keravan museossa 15.11.2015 saakka. Kerro meille ja olet mukana kolmen Museokortin arvonnassa
Kansallispukukeskus sijaitsee Suomen Käsityömuseon yhteydessä osoitteessa Kauppakatu 25, Jyväskylä. Osa kansasta oli sitä mieltä, että presidentin käytös ei ollut valtionpäämiehen arvokkuudelle sopivaa, osa taas katsoi hauskan tempun tuoneen presidenttiä lähemmäksi kansaa. Liiton tavoitteeksi tuli kultaja hopeaseppien yhdistävänä voimana toimiminen sekä kultaseppien ammattitaidon ja toimeentulon parantaminen. Kotimaassa presidentin tempaus herätti suuren kohun. Yhtä juhlaa -näyttely Suomen kansallispukukeskuksen Kujalla 31.1.2016 saakka. SUOMEN HISTORIA 9 Yhtä juhlaa – suomalainen kansallispuku 130 vuotta Suomalaisen kansallispuvun syntytarina liittyy Venäjän keisariparin vierailuun maassamme vuonna 1885. Juhlavuoden kunniaksi Suomen Kansallispukukeskuksessa esitellään kansallispukujen historiaa sekä niiden käyttöä eri juhlatilaisuuksissa. Vierailun yhteydessä keisarinna Maria Fjodorovna sai suomalaisilta naisjärjestöiltä lahjaksi käsitöillä koristetun soutuveneen. KERAMIIKKATAITEILIJA BIRGER KAIPIAINEN syntyi heinäkuussa 1915 Porissa. Näyttelyn yhteydessä yleisö pääsee valitsemaan Vuoden Kultasepän 2016. Suomen Kultaseppien liitto 110 vuotta Suomen Kultaseppien Liitto perustettiin lokakuussa 1905. Kaipiaisen kädenjälkeä voi ihailla muun muassa klassikon asemaan nousseessa Paratiisi-astiastossa sekä Kiurujen yö -tapetissa. Myöhäiskeskiajalla myös muut ammattiryhmät ottivat tämän pyhimyksen esikuvakseen. Kultaseppien Liiton tunnukseksi valittiin hurskas, rehellinen ja taitava Pyhä Eligius. Kaipiainen (1915–1988) oli yksi eturivin taiteilijoistamme, jotka 1960-luvulla olivat viemässä modernia suomalaista taideteollisuutta maailmalle. Brilliant! – koru – valokuva – ääni -näyttely Suomen Kansallismuseossa 1.2.2016 saakka.. Nykyisin Suomessa on jo noin 400 erilaista kansallispukumallia. Veneen soutajina oli kahdeksan kansallispukuihin pukeutunutta naista. Näyttelystä löytyvät niistä suosituimmat ja rakastetuimmat kuten esimerkiksi Pauligin Paula-tytön tunnetuksi tekemä Sääksmäen kansallispuku. Kultaseppien omaksuttua Pyhän Eligiuksen suojeluspyhimyksekseen ryhdyttiin tätä kuvaamaan ikonografisesti joko kultaseppänä tai, kuten Suomen Kultaseppien Liiton vaakunassa, ehtoolliskalkkia ja sauvaa käsissään pitelevänä piispana. Liiton perustamiskokouksessa Helsingin hotelli Kämpissä oli läsnä 30 kultaseppää. Kansallismuseon Brilliant! -näyttely tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen suomalaisten kultaja hopeaseppien korumuotoiluun sekä huippukäsityöhön esitellen koruja 1960-luvulta aina näihin päiviin. Pukujen malleina olivat toimineet kansanomaiset juhla-asut, ja ne edustivat Suomen kahdeksaa eri maakuntaa. 100 vuotta sitten 50 vuotta sitten PRESIDENTTI KEKKONEN kiipesi palmuun Tunisian valtiovierailullaan lokakuussa 1965
Tietokirjailija Heikki Nevala tarkastelee kirjassaan suomalaista sirkusja tivoliviihdettä sekä sen vaiheita 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Helsinki. Kun tunnnuslevy otettiin käyttöön, täytettiin henkilötiedot tunnuskorttiin sekä kortistokortteihin. Aikoinaan tunnistusjärjestelmä muodostui kolmesta osasta: tunnuslevystä, tuntokortista ja papiston kortistosta. Liikennelaitos oli ottamassa käyttöönsä 30 uutta vaunua, joihin suunniteltiin kaiuttimien lisäämistä. Viimeiset rahastajat nähtiin työssään 1980-luvulla. Vastaus: Oikeassa alakulmassa on talvisodan aikainen tuntolevy, ja vasemmassa yläkulmassa oleva tunnuslevy oli käytössä jatkosodassa. Se oli prässätty paksummasta alumiinilevystä. Tätä ennen raitiovaunuja vetivät hevoset. Kortistokorttien tiedot välitettiin vääpelille, pataljoonan papille sekä ylemmälle esikunnalle. Haastateltavina ovat Marimekon avainhenkilöt menneiltä vuosikymmeniltä. Toimituksemme vieraili Lahden Sotilaslääketieteellisessä museossa, ja saimme samaan valokuvaan neljä tunnuslevyä. Keravan museo. Kirjassa Armi Ratian lapset muistelevat äitiään, Mika Ihamuotila puhuu odotettua raskaammista Marimekko-vuosista, ja Kirsti Paakkanen kertoo yritykseen kohdistuneesta plagiointikohusta. Uutuuskirjassa pureudutaan Marimekon kaunistelemattomaan historiaan laajan haastatteluja arkistoaineiston pohjalta. Kirjassaan Nevala esittelee maamme ensimmäiset klovnit ja akrobaatit. Tähän mennessä on huomattu, että naisrahastajat – hehän ovat enemmistönä rahastajista – eivät ole halukkaita puhumaan mikrofoniin. Maamme ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön Helsingissä jo vuonna 1900. Teoksessa pääsevät ääneen myös Suomen kulttuurija talousvaikuttajat kuten Jörn Donner ja Björn Wahlroos. Lukuvinkkejä. Tuntolevyt ovat Hämeen rykmentin varmuusvarastosta. Historian lehdiltä Lennätinpostia Tunnistatko tuntolevyt. Tuntolevyjä eli nykyiseltä nimeltään tunnuslevyjä käytetään asevoimissa henkilöllisyyden tunnistamiseen. Jos sotilas kaatui, tunnuslevyn yläosa jätettiin vainajan mukaan ja alaosa katkaistiin irti ja lähetettiin jäämistön mukana omaisille. Vuonna 1958 Helsingin Sanomissa uutisoitiin raitiovaunuihin liittyvistä muutoksista. Raitiovaunujen henkilökuntaan kuuluivat pitkään oleellisena osana rahastajat. Sirkusala on luonteeltaan kansainvälistä, mutta mukaan on mahtunut myös joukko kotimaisia uranuurtajia ja esiintyjiä. Viipurin vuonna 1912 alkanut raitioliikenne päättyi neuvostovallan aikana 1957. HUVIELÄMÄN KIERTOLAISIA. SUOMEN HISTORIA 10 Helsingin Sanomat 28.6.1958 Raitiovaunujen kaiuttimet olisivat kalliita hankkia Uusiin raitiovaunuihin tulevien kaiutinlaitteiden kohtalo ei ole vielä ratkennut, sillä pariin uudentyyppiseen vetovaunuun asennettuja laitteita kokeillaan parhaillaan. Sotien jälkeen tuli käyttöön tasasivuisen suorakaiteen muotoinen tuntolevymalli, jonka poikkitaittokohdassa oli viisi pituussuuntaista reikää. Keskustelua käytiin myös siitä, kuka kuuluttajana toimisi. Rahastajista luovuttiin, kun rahastus siirtyi raitiovaunun kuljettajan tehtäväksi. Kaksi muuta ovat välimalleja, joita käytettiin sotien välisenä aikana tai heti sen jälkeen. Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, oliko kauittimille todella tarvetta raitiovaunuissa. Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto 2015: Marimekko – Suuria kuvioita. Into-tieto. MARIMEKKO – SUURIA KUVIOITA. Tunnistatko mitkä niistä olivat käytössä sotavuosina. Kerava. Suomen nykyisistä kaupungeista raitiovaunuliikennettä on ollut Helsingissä vuodesta 1890 sekä Turussa vuosina 1890–1972. Sanomalehdessä tuotiin esille, että Tukholmassa mikrofoniin puhui kuljettaja, kun taas Kööpenhaminassa kuulutuksista vastasi rahastaja. Teoksessa esitellään Suomessa toimineita sirkuksia sekä värikkäitä henkilötarinoita, jotka antavat lukijoille aiempaa yksityiskohtaisemman kuvan sirkustaiteilijoiden elämästä. Nevala, Heikki 2015: Huvielämän kiertolaisia – kotimainen sirkus ja tivolitoiminta 1900–1950
Sanonta “päivä on pulkassa” juontuu vanhasta tavasta käyttää puukapulaa tai -keppiä torpparin tekemien työpäivien muistiinmerkitsemiseksi. Näin palkanmaksun koittaessa torppari saattoi pulkkansa avulla osoittaa tekemiensä työpäivien määrän. Päivä on pulkassa: Monelle pulkka tuo mieleen lapsuuden talviset leikit. Kuukauden aikana Kasarikotiin tutustui yli 56 000 kävijää. Lisäksi tutkimushankkeen yhteistyöverkostoon osallistuu tutkijoita yhdeksästä eri maasta. Kansan suusta. Kasarikoti oli Asuntomessujen kävijämagneetti Vantaan Kivistössä järjestetyillä Asuntomessuilla koettiin aikamatka 1980-luvulle. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, millaisia vaikutteita kalevalainen runous sai aikakauden hengellisistä teksteistä tai valtakunnan oppineiden runoudesta, ja miten vaikutteet kulkivat toisin päin, rahvaalta maallisen vallan ja kirkon saleihin. Kaksi puukapulaa asetettiin rinnakkain ja isäntä veti puukolla lovet kumpaankin puupalaan. Sana merkitsee ahkion lisäksi myös puupuikkoa tai -palikkaa. Tutkimushankkeen myötä pyritään etsimään yhteyksiä eliitin ja rahvaan, hengellisen ja maallisen sekä suullisen ja kirjallisen kulttuurin välillä. SUOMEN HISTORIA 11 Vaikutteet kulkivat vilkkaasti Itämeren ympäri 1500ja 1600-luvuilla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjoitukset ja laulut -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Itämeren alueen kulttuurisesta muutoksesta 1500ja 1600-luvuilla. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia, ja tutkimusryhmässä on tutkijoita eri tieteenaloilta. Toinen puukapula oli isännällä ja toinen torpparilla. Vuoden 1985 tyyliin sisustettu asunto oli myös kävijäkyselyissä yksi Asuntomessujen suosikkikohteista. Vantaan kaupunginmuseon ja VAV Asunnot Oy:n messukohde Kasarikoti herätti suurta mielenkiintoa vierailijoiden keskuudessa. Messukohteelle myönnettiin kunniakirja 80-luvun sisustuksen erinomaisesta esilletuonnista. Pulkkaa kutsuttiin myös nimellä päiväpulkka tai taksvärkkikapula
1970-luvulla saavutettiin 5000 julkaistua kirjanimikettä vuosittain ,ja vuonna 1988 rikkoutui 10 000 vuosittaisen nimikkeen rajapyykki. Tässä tilastokatsauksessa rajaamme suomalaisen kustannustoiminnan tarkastelun vuosiin 1937–2010. Kotimaisen kirjallisuuden osuus kustannetuista kirjoista pysyi korkeana läpi 1900-luvun. Tietokirjallisuudella oli vahva rooli kustannustoiminnassa koko 1900-luvun. Sodan aikana kirjatuotanto väheni hetkeksi, mutta jo 1940-luvun puolivälissä päästiin takaisin sotaa edeltäneisiin lukuihin. SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia 1937 1955 1975 1995 1945 1965 1985 2005 1940 1960 1980 2000 1950 1970 1990 2010 11 250 7 500 3 750 Käännöskirjallisuus Kotimainen tietokirjallisuus Kotimainen kaunokirjallisuus Kirja Suomessa: pitkän linjan menestystarina. Myös oikeustiedettä ja julkista hallintoa sekä luonnontieteitä koskeva kirjallisuus on ollut hyvin edustettuna 2000-luvun tietokirjojen joukossa. Muunkielinen kirjallisuus on jätetty tarkastelusta pois. Käännöskirjallisuus lisääntyi 1900-luvun kuluessa, ja vuosisadan loppupuolella sen osuus tasaantui noin viidesosaan maassamme julkaistusta kirjallisuudesta. 1900-luvun lopulla käännöskirjallisuuden osuus julkaistuista kirjoista oli noin viidesosa. Yllä oleva kaavio osoittaa Suomessa julkaistun suomenja ruotsinkielisen kirjallisuuden määrän sekä kotimaisen ja käännöskirjallisuuden osuuden kunakin ajanjaksona ilmestyneistä kirjoista. Vuonna 1950 kustannetuista tietokirjoista lukumäärältään eniten oli historiaa, elämäkertoja, oppikirjoja sekä yhteiskuntaa, oikeustiedettä tai sotatiedettä käsitteleviä teoksia. Vuosittaisiin tilastokeskuksen tilastoihin on koottu tietoa myös kirjallisuuslajeista. 2007. Vaikka julkaistun tietokirjallisuuden lajiryhmät ovat 1900-luvun kuluessa muuttuneet jonkin verran, antavat ne käsityksen siitä, mitkä lajit ovat olleet eniten edustettuina kullakin vuosikymmenellä. Näitä lukuja tulkittaessa on otettava huomioon muutos tilastotietojen keruussa, sillä 1970-luvulta alkaen pienpainatteet laskettiin mukaan vuosittaisiin lukuihin. 1980-luvulla historiaa koskevan tietokirjallisuuden määrä romahti ja kärkeen nousivat tekniikkaa ja taloutta sekä politiikkaa käsittelevät teokset. Tilastokeskus. Kirjakustannustoiminnan juuret maassamme ulottuvat huomattavasti pidemmälle, aina 1600-luvulle saakka. Suomessa julkaistua kirjallisuutta leimaa tietokirjallisuuden ja kotimaisen kirjallisuuden vahva asema. Yli 80 prosenttia julkaistuista teoksista oli kotimaisia ja suurin osa niistä tietokirjoja. Tilastokeskus. Vuonna 2010 historia ja elämäkerrat nousivat jälleen ylivoimaisesti Suomessa kustannettujen tietokirjojen suurimmiksi kirjallisuuslajeiksi. Lähdeluettelo SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 1937-2010 Suomessa julkaistua kirjallisuutta on tilastoitu säännöllisesti 1930-luvulta alkaen. Suomen tilastollinen vuosikirja 1937-2010. Sotavuosien jälkeen kotimaisen kaunokirjallisuuden määrä julkaistujen kirjojen joukossa kasvoi.. Taittoja painotekniikan kehittyminen 1990ja 2000-luvuilla on laskenut kirjankustannuskuluja ja nostanut osaltaan vuosittain ilmestyvien nimikkeiden määrää. Verkkoartikkeli. Ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939 Suomessa julkaistiin yhteensä 1399 kirjaa
SUOMEN HISTORIA 13 Teksti: Mika Rassi Kuva: Museovirasto / Ida Berglund Raumlaissi jaarituksi Murrekirjallisuuden uranuurtaja Parin viime vuosikymmenen aikana suomen murteilla on julkaistu monenlaista kirjallisuutta, niin runoutta, käännössarjakuvia kuin laululyriikkaa. Mnuu vaatten revittin dämsiks, mnuu sänttim baiskatti jumal tiäs mihi, raastuvan drapus siirysiväs sinnt torin geskkohdam baikoill ja viime mnää telosi nep poliisi yhte läjähä ja kallisti ne raastuvan drapuk kaunist heijä ylittes. Verratonta humoristia on syytä muistaa näin suomalaisen kirjallisuuden päivän tienoilla. Ensimmäinen suomalainen kokonaan murteella kirjoitettu kirja, kokoelma Hj. Ensimmäinen rauman murteella kirjoitettu kertomus Antonim bäev näki päivänvalon vuonna 1898. Eikän go hän läks kiltist kävelemän gottippäi eik taanes kattonn. Ja ko mnää sitt olin darppeks miälestänn händ hyvänp pitän, ni ei hän ens oikke ruvenn henkkiäs takka saama, eik häne miäles enä lainkkan dehnk karat mnuu hännäsän. Nortamo kuvattuna viime vuosisadan alussa. Karasi sinn Vanhan girkongattu päi, meni läp Taka-Amblam biha ja siäld yli aedatte Naulamäkkehe. Nortamon raumalaisia jaarituksia, ilmestyi jo 1906. Ei se mittä vastannk, kon dul oitis mnuum bäällen. Kamal mustaks sen daulvärkk sillo muutus, silmäs seisosiva ulkonp pääst ja natisiva ai hänen gylkluuski hiukan, go mnää händ siins sylysäm bidi. Rauman murre on harjaantumattomalle aluksi varmasti hankalaa, mutta kun tekstin imuun pääsee, se vie mennessään. Eiköst yks niist poliisettem bahuksist ollt taas mnuu hännäsän. Nortamon jaarituksiin on taltioitu elävästi vanha 1800-luvun Rauma, virkeä satamakaupunki, sekä sen maailman merillä seikkailevat asukkaat. "Soo, soo poikan", sanosi mnää, "vai mnuu sylyhyn snää tuppa. Vuonna 1860 Raumalla syntynyt Frans Hjalmar Nordling oli varsinaiselta ammatiltaan lääkäri. Ja sitt mnää läksin garama. – – –. Siinä seikkailevat Nortamon vakiohahmot Anundilan Kalkke, Hakkri Iiro ja Tasala Vilkk, reippaat ja ilkikuriset merimiehet, joiden kommelluksissa esivallalla ja lähipiirillä on kestämistä. Päträvast pysäsim buhaldama yhd eine. Kirjailijan töitään hän ryhtyi julkaisemaan vasta nelikymppisenä nimellä Hj. No, tul vaa." Ja sitt mnää löin gäsivarten häne ymbrilles ja rutisti händ hiuka. Vakavannäköinen humoristi Hj. – Ja mitä mnää sillo nää. Nortamo. No, mnää odoti händ ja ko hän dul mnuun dyän, ni mnää kysysi, ett mitä hän oikke meina. 10.LOKAKUUTA Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä KATKELMA KERTOMUKSESTA KUIK KATAVKARI EFRAIM LUKEMA OPES (1921) – – – Kaikk kolm oliva mnuu niskasan ja oikke lujast siin oteltti
Tuolloin sirkustraditio oli jopa vähällä kuolla sukupuuttoon. Trapetsitaiteilijoita, klovneja ja silmänkääntäjiä SIRKUS. 50ja 60-luvuilla perinteisen kiertävän sirkuksen ahdinko oli pahimmillaan. 14 SUOMEN HISTORIA saapui kaupunkiin Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Lehtikuva, Keravan museo Sirkukseen on kautta aikojen liittynyt salaperäisyys ja eksotiikka. Kiertävää elämäntyyliä pidettiin paheksuttavana. Vieraista kulttuureista saapuneet sirkustaiteilijat herättivät aikanaan niin ihastusta kuin epäluuloja. Myös valtio suhtautui nuivasti sirkukseen, ja ankara huvivero rasitti vuosikymmenet sirkusyrittäjiä
Ei se ollut helppoa, kun vahti oli sentään joka kymmenen metrin päässä. Mutta kyllä sitä monta kertaa onnistuttiin.. Ja kun ei ollut rahaa niin piti hiipiä teltan reunan alta sisälle istumaan. 15 SUOMEN HISTORIA Lapsuusmuisto 1910-luvulta Ja sitten kaikkein hienoin, yliveto kaikista lapsuuden huveista oli päästä sirkukseen
Ensimmäinen suomalainen sirkus Sirkus Ducander 1800-luvun lopulla Suomessa toimi jo useampia pieniä sirkusseurueita. K uv a: Ker av an museo/Sinikk a Leh tisen k o ko elma K uv a: Engl und, J o han/S ari o la k o ko elma. Heidän ohjelmistoonsa kuului akrobatiaa, miekannielemistä, trapetsitaidetta sekä nuorallatanssia. Kuvassa esiintyy veljeksistä keskimmäinen, August Sunell, erilaisissa ohjelmanumeroissa. Sirkusseurue lähti liikkeelle Terijoelta 1896, joka oli tuohon aikaan pietarilaisen yläluokan kesänviettopaikka. Veljekset aloittivat toimintansa mahtipontisesti. Hevosnäytösten myötä ajatus sirkuksen perustamisesta alkoi houkutella yhä enemmän, ja näin Sirkus Ducander sai alkunsa. Maan ensimmäinen suuri sirkus oli kuitenkin Tanskasta tulleiden Ducanderin veljesten sirkus. Esimerkiksi Oulussa Gustav ja Alexander Westerlund aloittivat esitystoiminnan vuonna 1880. SUOMEN HISTORIA 16 Sirkuksen historia Suomessa alkaa vuodesta 1802, jolloin ranskalainen taitoratsastaja Jean Lustrén seurueineen esiintyi Turun Kupittaalla. He hankkivat sirkusta varten suuren 2000 hengen teltan, ja pian sirkuksen henkilökuntaan kuului jo 50 henkeä ja 30 hevosta. Euroopassa vallalla ollut yläluokan kiinnostus sirkushuvien järjestämistä kohtaan saavutti kuitenkin Suomen 1800-luvun lopulla, jolloin ensimmäiset herrasväen amatöörisirkusnäytännöt näkivät päivänvalon. Katsojia ihastutti erityisesti numerot, joissa taiteilija vapautui jopa paikallisen virkavallan käsiraudoista. Sirkus Urjalan voimanaisena esiintynyt Anna Smirnoff kiersi maata 1900-luvun alkuvuosikymmeninä aviomiehensä voimamies Anton Antoniuksen eli Anton Smirnoffin sirkuksessa. Sirkustarjonta koostui aluksi lähes yksinomaan ulkomaalaisten sirkusryhmien esityksistä. Sirkus Suomessa Sunellin veljekset toivat kahlekuningasperinteen Amerikasta Suomeen 1900-luvun alussa. Autonomian aikana suuret sirkusseurueet kulkivat Etelä-Suomen läpi matkatessaan Pohjolan kulttuurikaupunkeihin Tukholmaan tai Pietariin. Vähitellen myös ammattimaisempia sirkusesityksiä alkoi ilmestyä. Carl ja John Ducanderilla oli jo aiempaa kokemusta esitystoiminnasta, sillä he olivat järjestäneet taitoratsastusnäytöksiä Helsingin Siltasaaren maneesissa. Matkan varrella sirkukset vierailivat ensi alkuun Turussa ja Helsingissä ja myöhemmin myös pienemmillä paikkakunnilla kuten Porvoossa, Loviisassa ja Haminassa
Veljeksillä oli mahdollisuus vierailla yhdessä Helsingissä, ja näillä visiiteillään he kävivät usein sirkuksessa. Kahlekuninkaita ja taikureita 1900-luvun alussa kahlekuninkaiden esitykset olivat suuressa kansansuosiossa. Sunellin veljekset Karl (1874–1916), August (1885–1924) ja Uno (1888–1935) olivat jo lapsuudessaan joutuneet oman onnensa nojaan isänsä vararikon ja kuoleman jälkeen. Ensimmäinen suurta huomiota osakseen saanut kahlekuningas Suomessa oli saksalainen Engleberto Kleppini , joka saapui Helsinkiin Nouveau Cirquen matkassa. August Sunellille matka oli erityisen. Perheen äiti matkasi Yhdysvaltoihin veljensä luokse, ja nuorimmat pojat joutuivat koulukotiin. Karl Sunell eli nuoruudessaan vauhdikasta elämää, johon mahtui pikkurötöksiä sekä maailmanmatkoja merimiehenä. He harrastivat voimistelua ja kuuluivat Voimisteluseura Reippaaseen, jossa harjoiteltiin painia, voimistelua ja akrobatiaa. Pian kotimaiset esiintyjät huomasivat kahlekuningasesitysten suosion ja seurasivat perässä. Vuoden 1903 tienoilla hän palasi Suomeen ja perusti Urheilusirkuksen. Sunellin urheilusirkus kiersi ympäri maata, ja veljekset esittivät erilaisia akrobatianumeroita sekä taikatemppuja. Vuonna 1907 Sunellin veljekset suuntasivat Yhdysvaltoihin, missä he esittivät ohjelmanumeroitaan. Vuonna 1908 Karl muutti ulkomaille. August ja Uno jatkoivat sirkustoimintaa. Voimisteluseura harjoitteli aika ajoin Helsingin sirkusmaneesissa. SUOMEN HISTORIA 17 Ducanderin tarina jäi ikävä kyllä lyhyeksi, sillä kolmen vuoden kuluttua se ajautui konkurssiin
Sirkus Sariolan henkilökunta majoittui kuorma-auton peräkärryjen päälle rakennetuissa majoitusvaunuissa. Kahlekuningas Sunell herätti ihmetystä esimerkiksi tempullaan, jossa hänet laitettiin kahleissa rautahäkin sisässä olevaan arkkuun. Sunellin veljekset toivat kahlekuningasperinteen maahamme. Amerikan opit mielessään August ryhtyi vuonna 1910 Suomeen palatessaan esittämään taidokasta kahlekuningasja taikaohjelmaansa. Sirkus Suomessa Kuva: Larimo, Valde /Valde Larimon kokoelma Kuva: Keravan museo/ Valde Larimon kokoelma. Samalla kahlekuningas nousi yleisön joukosta esiin. Uno Sunell jatkoi sirkusesiintyjänä, ja myös hänestä tuli taitava kahlekuningas ja taikuri. Taidokkaita akrobaatteja 1900-luvun alkukymmeninä sirkusseurueet esittivät usein erilaisia akrobatiatai voimistelunumeroita. Kuvassa sirkustaiteiijoita sirkuksen viimeksi jääneeltä kiertuevuodelta 1953. Nämä ovat vallan merkillisiä lapsuuden ajan muistoja. Rautahäkki peitettiin verholla. Verhon auetessa hämmästynyt yleisö saattoi todeta, että arkku oli tyhjä. Uno oli suosittu esiintyjä Ruotsissa ja Suomessa. Ja taitovoimistelijat, atleetit, ihonmukaisiin vaatteisiin pukeutuneena tekivät kuperkeikkoja hevosen selässä sen juostessa. Paulo'sin sirkusryhmä oli mukana Sirkus Sariolan kesäkiertueella vuonna 1950. Heidän kaltaisiaan mestareita nähtiin Suomessa seuraavan kerran vasta 1960-luvulla, kun kahlekuningas Timo Tuomivaara aloitti esiintymisensä. Esimerkiksi italialaisen Bonon sirkussuvun seurue kiersi Pohjanmaan Sirkuselämää kulissien takana. SUOMEN HISTORIA 18 merkityksellinen, sillä hänen kerrotaan tavanneen ja saaneen oppia itse kahlekuningas Harry Houdinilta . Kesäisin Sunellin sirkusseurue esiintyi omassa sirkusteltassaan, ja talvisin veljekset kiersivät esiintymässä työväenja palokunnantaloilla. Lapsuusmuisto 1910-luvulta En minä mitään niin katsonut kuin taitotemppuja hienoilla ratsuhevosilla, kun ne hyppäsivät ilmassa olevien suurten renkaitten läpi. August Sunell lähti uudelleen Yhdysvaltoihin vuonna 1914 eikä palannut enää Suomeen
Vuonna 1939 suuren suosion saavuttanut voimisteluryhmä hajosi, kun esiintyjät saivat talvisodan kynnyksellä kutsun ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Vuoden 1965 loppuun mennessä kerhoja oli perustettu jo noin tuhat. Sirkustaiteilijat kiertelivätkin erityisesti talviaikaan seurataloilla esiintymässä. 19 SUOMEN HISTORIA TALIKKALAN TAITOVOIMISTELIJAT Viipurista lähtöisin ollut voimisteluryhmä Talikkalan taitovoimistelijat oli aikoinaan maamme sirkusakrobatian parhaimmistoa. Suosittua lastenohjelmaa tehtiin vuosina 1961– 1967 pari sataa jaksoa. Suomalaiset akrobaatit pääsivät esiintymään jopa Pariisin mainekkaaseen Moulin Rougeen vuonna 1954. Televisio-ohjelma innoitti lapset eri puolilla Suomea liittymään Papukaija-kerhoihin, joissa järjestettiin kerholaisille retkiä ja kilpailuja. Sirkusten lisäksi Talikkalan taitovoimistelijat esiintyivät usein erilaisissa iltamatilaisuuksissa. Tv-ohjelman esiintyjiin kuuluivat muun muassa taikuri Nils Hedengrenin esittämä Fakiiri Kronblom sekä Onni-Klovni, jota esitti Onni Gideon Tervonen. Kansainvälisiä estradeja silmällä pitäen akrobaattikaksikko muutti nimekseen 2 Akilles. Fakiiri Kronblomin tunnusmerkkinä muistetaan hokema “suolaa, suolaa, enemmän suolaa”. Akrobatiaryhmään kuului alun perin viisi jäsentä, jotka oli koottu 1930-luvun alussa Viipurin Tovereiden telinevoimistelijamiehistä. Olavi Lehtinen ja Yrjö Irjanne jatkoivat myöhemmin kahden miehen voimin esiintymistä. Onni-Klovni, sirkustirehtööri ja Fakiiri Kronblom ovat lähdössä Helsingin kauppatorilta laivaristeilylle Papukaija-kerholaisten kanssa vuonna 1962.. SIRKUS PAPUKAIJA Sanonta “kymmenen pistettä ja papukaijamerkki“ sai alkunsa 1960-luvun suositusta lastenohjelmasta Sirkus Papukaijasta
Sirkus Suomessa 1986 Maaja metsätalousministeriö kieltää norsujen pitämisen sirkuksessa.. Sirkuksen lisäksi kiertueella oli mukana ampumarata ja vahakabinetti. Bonon sirkusseurue kiersi Suomea yhdessä muiden pienten seurueiden kanssa. Francisca Bono oli saapunut neljän lapsensa kanssa Ouluun jo vuonna 1890. Ohjelmanumerossaan Kala saattoi Tivolit ylläpitivät sirkusperinnettä, kun suuria sirkuksia ei maassamme ollut. Sirkus toimii kolmen vuoden ajan. Viipurissa akrobaateille sattui vakava onnettomuus, kun tanko yllättäen katkesi. 1929 Suomen tivoli perustetaan. Myöhemmin Elvira Bono ryhtyi kiertämään Pohjois-Suomea oman seurueensa kanssa. Vaikka yleisesti ottaen tivoliväkeen suhtauduttiin epäluuloisesti, onnistui Jaffu Sariola osoittamaan keravalaisille, että hänen leivissään oli kunniallista väkeä. Sunellin veljesten sirkusura alkaa. Sen yhteydessä on ohjelmateltta, josta myöhemmin muodostuu Peacock-teatteri. Hän esiintyi yhdessä kansainvälisesti hyvin tunnetun suomalaisen sirkustaiteilijan Eddie Hyypän kanssa. Tivolista löytyi ampumarata, renkaanja nuolenheittoa, onnenpyöräkojuja sekä teltta, jossa saattoi nähdä voimailuja voimistelunäytöksiä. 1890-luvun lopulla seurueiden mukana kiersi myös valtava lähes sadan eläimen talli, johon kuului muun muassa hevosia, poneja, karhuja, krokotiileja, leijonia, jääkarhu, laama sekä lukuisia käärmeitä. 1948 Lentosirkus Pilvien Huimapäät toimii vuosina 1948–1954. Bonon suvun tunnetuin tähti oli Elvira Bono . He esittivät perch-numeroa, jossa Elvira tasapainotteli Hyypän kannatteleman kolmemetrisen tangon päässä. 1903 Karl Sunell perustaa Urheilusirkuksen. Kuvassa on Suomen Tivolin tivolisirkus Maximin esiintyjiä ja tivolin henkilökuntaa vuonna 1970. 1992 Sirkus osaksi taiteen perusopetusta rannikkokaupunkeja päänumeronaan akrobatiaohjelmat. 1976 Sirkus Finlandia perustetaan. Grönroosin nimi muuttui suomenkieliseksi Sariolaksi vuonna 1918. SUOMEN HISTORIA 20 1888 Johan Grönroos vanhempi aloittaa Sariolan suvun huviliiketoiminnan. Johan eli Jaffu Sariola oli aloittanut tivolitoiminnan Terijoella, mutta vuonna 1921 perhe muutti Keravalle. Sirkus toimii viisi vuotta. Sariolan tivolisirkusten tunnetuimpiin tähtiin lukeutui virolainen Konstantin Kala , joka esitti fakiirinumeroita. 1980 Huvivero lopetetaan. 1945 Ensimmäinen suomalainen taikuriyhdistys, Suomen Taikapiiri, perustetaan Helsingissä. 1949 Sirkus Sariola perustetaan. 1900 1890 1880 1920 1940 1910 1930 1950 1960 1970 1980 1990 1896 Sirkus Ducander perustetaan. Esityksissä oli mukana myös eläimiä. 1973 Claes Cedercreutz perustaa Suomen ensimmäisen nuorisosirkuksen, Haminan Teinisirkuksen. Kerava toimi Sariolan vuonna 1929 perustaman Suomen tivolin ja sen osana toimineen sirkuksen tukikohtana. Sariolan sirkusja tivolisuku Vuonna 1888 Johan Abraham Walfrid Grönroos aloitti huviliiketoiminnan Keravalla. 1942 Karhumäen tivoli ja huvipuisto aloittaa toimintansa. 1950 Linnanmäen huvipuisto avataan. Grönroosin poika Johan Adolf Fredrik jatkoi isänsä jalanjäljissä, ja hänestä tuli aikansa tunnetuin tivolija sirkusmies. Elvira loukkaantui pahoin, ja onnettomuuden jälkeen sirkustaiteilijoiden tiet erosivat