numer o • 4 /2015 Suomen Historia 4/2015 Hinta 8,90€ TEOLLISTUMINEN Varkaus – ruukista tehdaskaupungiksi 1970-LUKU Seteleitä automaatista PULA-AIKA Epäilyttävät arkiherkut HENKILÖKUVA Peräseinäjoen susi Ville Ritola. Se oli k yllä uusi hä vy ttöm yy s minua k ohta an, mut ta muk auduin k ohtalo oni. KORVAAMATON LUMOAVA YLLÄTYKSELLINEN Kansallismuseo Nationalmuseum Kulttuurien museo Kulturernas museum Suomen merimuseo Finlands sjöhistoriska museum Seurasaaren ulkomuseo Fölisö friluftsmuseum Hvitträsk Hvitträsk Olavinlinna Olofsborg Hämeen linna Tavastehus slott Tamminiemi Ekudden Urajärven kartano Urajärvi herrgård Alikartano Frugård Louhisaari Villnäs SuomenHistoria_KM_2015.indd 1 13.8.2015 10:47:45 Kotirintamalla Naiset sota-ajan työvoimana UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “Olin liian nuori ja sota ei kuulemma ole la st en leikkiä . “ 6 414888 002355 1 5 4 800 235 -1 50 4 PAL VKO 2015-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 4
2 SUOMEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA 83 AJANKUVA 1920-luvulla lisätienestin mahdollisuutta markkinoitiin tarmokkaasti.
3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Leppoisa juttutuokio hotelli Rantasipin aulassa K u va : V o lker v o n Bo nin / Museo vir as to
Tämän Suomen Historia -numeron pääteemaksi nousi työ ja teollistuminen. Varsinaisten aihetta käsittelevien artikkeleiden ohella työn tekemisen merkitys ihmiselle käy ilmi esimerkiksi tämänkertaisessa henkilökuvassa. Vähävaraisille tarjottiin viimeisten markkojen sijoituskohteeksi lisätienestit mahdollistavia työkoneita ja äkkirikastumisesta haaveileville lippua arpajaisiin. Meille tärkeiden kysymysten ja keskeisten tarpeiden lista pysyy aikakaudesta ja muodeista riippumatta samana. (06) 2810 170 Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 K annen kuv a: S A -kuv a. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi KANNESSA: Nuori nainen suorittamassa työpalvelua kesällä 1941 Kirkkonummella. Pian toimituksen pöydällä oli sekalainen kasa 1920-luvun lehtiä, joiden sivuja värittivät kymmenet tarralaput ja niihin kirjoitetut huomiot. Ajankohtaiset uutiset sekä laajemmat artikkelit ovat kiehtovia, ja sivuilla tiheään esiintyvät mainokset kertovat – yleensä rivien välissä – kunkin ajan ihmisten unelmista ja toiveista, peloista ja ennakkoluuloista. Joskus miehellä oli niin hyvä työmaa, ettei sitä kannattanut kilpailujen takia jättää kesken. elokuuta 2015 Suomen Historia 4/2015 Mainonta ajan kuvaajana Eri aikakausien tunnelmat ja olosuhteet tulevat meille tutuiksi lähinnä valokuvien sekä kirjallisuuden välittäminä. Mutta myös sanomaja aikakauslehdet ovat paljonpuhuvia merkkejä ajastaan. Toimituksessa Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Joni Partanen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski, Annu Susanna Yliluoma Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Tilaajapalvelu Puh. Tarkemmin kun ajattelee, aika vähän on maailma muuttunut noista ajoista. Epävarmoille ja terveydentilastaan huolissaan oleville kaupattiin jos jonkinlaista pilleriä ja salvaa, joiden avulla ulkonäkö koheni ja paino tarpeen mukaan joko nousi tai laski. Sankarin maineeseen noussut Ville Ritola arvosti kirvesmiehenä tekemäänsä työtä yhtä korkealle kuin urheilusaavutuksiaan. Samat asiat houkuttavat kuluttajia tänäkin päivänä. Materiaalin saattoi jakaa karkeasti ottaen kolmeen osaan. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Postiosoite Suomen Historia PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Näistä pohdinnoista syntyi ajatus toteuttaa Ajankuva-sivuja mainosmateriaalia hyväksi käyttäen. SUOMEN HISTORIA 4 Pääkirjoitus 27. Hyvin toimeentulevalle väelle markkinoitiin muun muassa arvokelloja, pukuja, joiden laatua ja näyttävyyttä korostettiin, sekä voimakkaita autoja, jotka veivät tyylitietoisen kuljettajansa perille arvokkaasti mutta nopeasti ja hiljaisesti
SUOMEN HISTORIA 5 AJANKUVA Hyviä makeisia ja muita herkkuja 1920-luvun mainoksissa
16 Kuva: SA-kuva Kannessa Kannessa Kannessa. Minulla oli teltta erään talon pihassa, ja niinhän meille sitten syntyi lapsi maaliskuussa 1944. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 4. Jussi Ranta s. SUOMEN HISTORIA 6 16 Työtä kotirintamalla Sotavuosina naisten oli astuttava perinteisesti miehille kuuluneisiin ammatteihin. Tarkennamme katseemme siihen, kuinka A. 44 Nostoväestä majuriksi Jussi Rannasta tuli upseeri miespulan vuoksi, mutta vähintään yhtä hyvin hän suoriutui kuin armeijan käyneet toverinsa. 30 Tikkuja tehtaasta Suomalainen tulitikku on pieni arkihyödyke, mutta sen taustalta löytyy paitsi kädenvääntöä työturvallisuudesta myös teollisuuden ja kaupan alan Suomi–Ruotsi-maaottelu. numero Suomen Historia 4/2015 Sain hommattua vaimon lottakomennukselle Viipuriin. 36 Varkaus – ruukista tehdaskaupungiksi Varkaus juhlii teollisuuden 200-vuotisjuhlaa. Ritolan tarina kertoo siirtolaisuudesta, työstä, Paavo Nurmen haastamisesta, juhlinnasta ja paluusta kotimaahan. Poikkeustilan jälkeen erityisesti teollisuuden työväen sukupuolijakauma muuttui pysyvästi, kun monet naiset jäivät työelämään. Jussin jatkosotaretkellä saamme puhelinneuvontaa singon käytöstä, hörpimme arrakkia ja lemmimme Monrepos'ssa. Ahlström Osakeyhtiö alkoi vuonna 1909 luoda ruukkiyhdyskunnasta modernia teollisuuskaupunkia. 60 Kahdeksan olympiamitalin kirvesmies Ville Ritola oli yksi lentävistä suomalaisista, joiden nostattamaa pölyä muiden maiden kestävyysjuoksijat saivat 1900-luvun alkupuolella niellä. 44 Sotateollisuus toimii Tampereen Lokomolla vuonna 1941
70 Pula-aika Valmistamme arveluttavia annoksia käsillä olevista aineksista. 54 Pokasahan kanssa Karjalaan Yhdysvaltojen ja Kanadan taloudet alkoivat takkuilla hyvin sujuneen 1920-luvun jälkeen. 30 Kuva: Varkauden museot K uv a: Museo vir as to K uv a: T yö väenmuseo W ers tas Kannessa Kannessa Kyllä kahvikulta maistuu, kun on kalansuomuista selvike. Toistuvat Artikkelit Joko täss' on jortti käynyt, punapää on pulkahellut Elias Lönnrot s. Moni amerikansuomalainen näki Neuvosto-Karjalan metsissä tilaisuuden tienaamiseen. 60 Puuhiomon rakennustyömaa Varkaudessa vuonna 1913. 78 Parhaat Suomalaiset Rahan puutteelle kunnallisella ja valtiollisella tasolla täytyy välillä oikein nauraa. Vuonna 1973 neuvottelut tuottivat tulosta ja maakaasutoimitukset Neuvostoliitosta Suomeen aloitettiin. 80 Sanaristikko ja tietovisa 24 Kaasua, kaasua! Itäisen maakaasun tuontia Suomeen suunniteltiin jo 1950-luvulla. 74 Rikostarina 1950-luvun agenttitarina kääntyy psykologiseksi draamaksi. 9 Olympiavoittaja Ville Ritola poseeraa kotijoukkueensa Finnish-American Athletic Clubin paidassa. 73 Maantieltä raiteille Konepajayritys Lokomo sovelsi 20ja 30-luvuilla Fordin henkilöautoja raideliikenteeseen. 28 Käteistä kellon ympäri Ensimmäiset seteliautomaatit saapuivat Suomeen vuonna 1971 ja saivat osakseen niin ihmetystä kuin ihastusta. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Historian uutisia ja erikoisuuksia 52 Sodan hetkiä Autokaluston kunnossapito oli eräs sota-ajan tärkeistä tehtävistä. Tarjolla pylsyä, utarepaistosta ja suomuselvikettä kahviin. 36 Hakkuukonetta käytetään OTK:n tulitikkutehtaassa Tampereella. s.70
Liikkeelle! – Uuteen kotiin -näyttely esittelee uuden kodin ja identiteetin rakentamista Karjalan evakkojen ja nykyajan pakolaisten näkökulmasta. Työväen Urheiluliitto ja Suomen Lentopalloliitto solmivat yhteistoimintasopimuksen vuonna 1965, jonka myötä TUL:n joukkueet pääsivät mukaan yhteisiin sarjoihin. Liikkeelle! – Uuteen kotiin -näyttely on esillä Postimuseossa 15.11.2015 saakka. Edellisenä vuonna Aalberg oli juhlinut 40-vuotistaiteilijajuhlaansa. Lennätinpostia Kuva: SA-kuva NÄYTTELIJÄR IDA AALBERG (1857–1915) KUOLI odottamatta tammikuussa vuonna 1915. Näyttelyssä on mahdollista tutustua kotinsa jättäneiden ihmisten kokemuksiin kahdeksan evakkotai pakolaistaustaisen ihmisen tarinan kautta. Postimuseo sijaitsee museokeskus Vapriikissa osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. SUOMEN HISTORIA 8 Koonneet: Mika Rassi ja Mari Immonen Uuteen kotiin Postimuseon ja mediamuseo Rupriikin yhteistyönä tuottama näyttely käsittelee omasta kotiseudusta luopumista ja uuden kodin sekä identiteetin rakentamista vieraassa kulttuurissa. Vaatimattomista oloista lähtöisin ollut naisnäyttelijä nousi vuosisadan alussa suomalaisen teatterimaailman valovoimaiseksi tähdeksi ja sai huomiota myös kansainvälisillä estradeilla.. SM-sarjaan nousi samana vuonna TUL:n joukkueista Rantaperkiön Isku ja Pirkkalan Viri. Vaikka aika on muuttunut, on yksittäisen ihmisen ja perheen tasolla pakon edessä kotinsa jättäminen aina yhtä järisyttävä kokemus. Ihmiset ovat kautta aikojen joutuneet eri syistä jättämään kotinsa pakon edessä. 100 vuotta sitten 50 vuotta sitten YHTEISTYÖTÄ URHEILUN SARALLA
Jussi Jalonen lähestyy uutuuskirjassaan tätä aihetta viiden suomalaisen vierastaistelijan tarinan kautta. Helsinki. Suomalaisen kansanperinteen tallettajat Elias Lönnrot etunenässä kokosivat keruumatkoillaan runsaasti myös seksuaaliaineistoa. Eri aikojen kauneusihanteet, muoti, materiaalit ja valmistustavat ovat tuoneet oman lisänsä pukuihin. Teatterin kulisseissa ei aina ole pyritty autenttisen historiallisen puvun luomiseen, vaan tärkeämpää on ollut puvun luoma tunnelma näyttömöllä. Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnit paljastivat jälkiä suomalaisten ja saksalaisten välillä vuosina 1944–1945 käydystä Lapin sodasta. Nämä tekstit eivät aikoinaan ymmärrettävästi kelvanneet kansallisen kulttuuri-identiteetin kivijalaksi. VAPAAEHTOISET. SUOMEN HISTORIA 9 Historiallista pukuloistoa Värikylläiset ja koristeelliset näyttämöpuvut ovat tekijöidensä tulkintoja historian eri aikakausilta. Tupa ryskyi, parret paukkui sen sijaan on helposti lähestyttävä ja napakka kooste hersyvän punastuttavaa kansanrunoa vanhimmillaan liki 200 vuoden takaa. WSOY. Tuore kokoelma rivoja runoja, loitsuja, kaskuja ja rallatuksia ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan, mutta esimerkiksi Lönnrotin siivottoman aineiston vuonna 1997 koonnut Suomen kansan vanhat runot XV oli luonteeltaan tieteellinen. Jalonen, Jussi 2015: Vapaaehtoiset. Suomalaisia on historian saatossa taistellut vapaaehtoisina sotilaina maailman eri kolkissa. Toiset matkasivat sotaan ammattinsa puolesta, osaa taas veti puoleensa seikkailunhalu. Lampinen, Petra & Enqvist, Eero & Hahtola, Pinja (koonneet) 2015: Tupa ryskyi, parret paukkui. Unelmien kuteet -näyttely Teatterimuseossa 10.1.2016 saakka. Henkilötarinoiden kautta paljastuvat myös erilaiset motiivit sotaan lähdölle. Lukuvinkkejä Kuva: Aino Pesonen / Teatterimuseo Sotahistoriallisia kohteita löydetty Lapista Enontekiöstä löytyi tänä kesänä uusia, aiemmin kartoittamattomia sodanaikaisia kohteita. Suomen kansan rivot runot. Lisäksi on tehty erilaisia esinelöytöjä kuten säilyketölkkejä ja kattiloita.. Kustantamo Amanita. Nykyään ne paljastavat suomalaisten historiasta uskomattoman tuoreelta tuntuvan riettaan puolen, jota eräät lukijat varmasti tervehtivät riemuiten ja toiset yhtä varmasti kauhistuvat. Merkkejä vuosikymmenten takaisesta sodankäynnistä näkyy alueen metsissä: jäänteitä poteroista, juoksuhaudoista ja sotilaiden majoitusalueista. Teatterimuseo sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla. Jalonen esittelee vapaaehtoisesti ulkomaalaisiin sotiin lähteneitä suomalaisia 1800-luvun alusta 1930-luvulle. Teatterimaailman luomukset paljastavatkin paljon myös omasta ajastaan. Teatterimuseo tuo Unelmien kuteita -näyttelyssä yleisön ihasteltavaksi historiallisen pukuloiston. Somerniemi. TUPA RYSKYI, PARRET PAUKKUI
Erityisesti kaivataan liikkeessä mukana olleiden tulkintoja, muistoja ja materiaalia 1970-luvulta. Sähkön käytön yleistyttyä teollisuudessa ja kotitalouksissa kehitettiin maailmalla lukuisia keksintöjä, jotka hyödynsivät sähkövoimaa. Muistitiedon lisäksi toivotaan keruun kautta löytyvän myös esimerkiksi aiheeseen liittyviä valokuvia, muistivihkoja, päiväkirjoja, kirjeitä ja puheita. SUOMEN HISTORIA 10 Historian lehdiltä Lennätinpostia Oikaisu vuosilukuun Viime numeron artikkeliin Alkoholi kansan parantajana oli päässyt livahtamaan vuosilukuvirhe. Kone toimii tunnetun ”Wheatstonen sillan” periaatteen mukaan, ja tekijät owat Russel ja Bright. -keruun kautta pyritään kokoamaan tietoa taistolaisliikkeestä. Tuntemattomia kuvia Väinö Linnasta Kirjailija Väinö Linnan vanhan kodin uusi omistaja teki taannoin hauskan löydön. Kenen joukoissa seisoin. 1970-luvun taistolaisuudesta kerätään muistoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistitietoa taistolaisuudesta. Sekin herättää jo asiaan perehtymättömässä suurta kummastusta. – Naiset 1970-luvun nuortaistolaisessa liikkeessä. Ensimmäiset mekaaniset laskukoneiden prototyypit oli keksitty jo 1600-luvulla, mutta 1900-luvun alussa kokeiltiin sähkön yhdistämistä myös tähän laitteeseen. Se nimittäin ratkaisee sähkön awulla korkeamman asteen yhtälöitä. Koneen lähempi selitys tässä on mahdoton. Muistitiedon keruu liittyy Liisa Lalun väitöskirjatyöhön Olen valmis käymään oman pienen taisteluni. Minkä werran sillä on käytännöllistä merkitystä, on toistaiseksi wielä mahdotonta sanoa. Tampereella Hämeenpuistossa sijaitsevan kerrostaloasunnon vinttikomerossa piileskeli lasinsirujen ja tomun alla neljän kuvan filminegatiivi. Hippokrateen oikea kuolinvuosi on 377 eaa. Lisätietoa muistitietokeruusta löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilta osoitteessa www.finlit.fi. Mutta ihmeellisempi kone on äskettäin ”Electricianin” tietämän mukaan keksitty. Kirjailijaa ja hänen perhettään esittävät kuvat on mitä ilmeisimmin otettu Ruotsin-matkalla. Sanomalehtien kautta tieto tekniikan viimeisimmistä saavutuksista ja keksinnöistä kantautui myös kaukaiseen Suomeen, vaikka itse laitetta vain harvat pääsivät tuolloin kummastelemaan.. Turun Sanomat 17.9.1910 Uusi laskukone Laskukone, jolla woi kertoa, jakaa, korottaa potenssiin ja ottaa juuria, on jo vuosia ollut olemassa
Tiedekeskus Heurekan järjestämissä yleisökaivauksissa on maan uumenista kaivettu esiin muun muassa nuolenkärkiä sekä kivestä tehtyjä koruja. Poikolainen, Janne 2015: Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus . Kivikautinen asuinpaikka löydettiin jo vuonna 1962, ja alueelta on aiempinakin vuosina löydetty runsaasti esihistoriallista esineistöä. Haasteeksi on muodostunut rekisteröinnin kallis hinta, arvioltaan 200 000 euroa. Tätä perinteikästä tuotetta hyödyntävät nykyisin muun muassa rakennusja teknokemian yritykset ja veneenveistäjät. Pelastetaan terva -talkoilla pyritään keräämään tarvittavat varat rekisteröintiin, jotta kulttuurihistoriallisesti merkittävän tervan valmistusta voidaan jatkaa. Talousja sosiaalihistorian alaan kuuluva tutkimus tuo esille sen, miten kaupallisen nuorisokulttuurin rantautuminen Suomeen, mediateknologian nopea kehitys sekä nuorison lisääntynyt vapaa-aika mahdollistivat musiikkifaniuden läpimurron sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Tervaa käytetään myös rakennusperinnön hoitoon kuten esimerkiksi kirkkojen ja tapuleiden paanukattojen suojaamiseen. Heurekan yleisökaivauksiin osallistuneet saivat opastusta kaivaustyöhön kokeneilta arkeologeilta. Kaivauskohteena oleva Jokiniemi on laajin ja merkittävin kampakeraaminen asuinpaikka Etelä-Suomessa. SUOMEN HISTORIA 11 Kivikautisia löytöjä Kuluneen kesän aikana Vantaan Jokiniemessä on tehty kivikautisia löytöjä. Terva oli Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote. Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun. Helsingin yliopisto.. Ihailijapostia ja kirkuvia tyttöjä Janne Poikolaisen tuore väitöskirja tarkastelee populaarimusiikkiin liittyvän fanikulttuurin kehittymistä 1950-luvulta 1970-luvun alkuun sekä musiikkifanien näyttäytymistä ajan mediassa. Pelastetaan terva Museovirasto, Kemianteollisuus ry ja Kirkkohallitus ovat lähteneet mukaan talkoisiin, joilla pyritään turvaamaan mäntytervan kaupallinen valmistus Suomessa. Tervan valmistuksen jatkamiseksi on mäntytervalle saatava kemikaaliasetus Reachin edellyttämä rekisteröinti vuoteen 2018 mennessä
Fiilaten ja höyläten on parhaiten tunnettu esimerkki ensin mainituista, mutta myös herkemmissä tunnelmissa Somerjoki haastoi laulajana itse Elvis Presleyn . Teoksen äärellä poseeraavat sen isät sarjakuvataiteilija Heikki Paakkanen ja kuvanveistäjä Seppo Manninen. Koska Rauli oli intohimoinen sarjakuvaihminen, on enemmän kuin paikallaan, että hänen muistomerkkinsä on sarjakuvantekijän suunnittelema. SUOMEN HISTORIA 12 Baddingin muistomerkki Somerolle Suomalaisten rock-laulajien pioneeri Rauli "Badding" Somerjoki vaali tuotannossaan myös perinteitä. Raulin omien klassikoiden lista on komea: Bensaa suonissa, Paratiisi, Tähdet tähdet… Somerjoen musiikilliset juuret olivat syvällä myös kotomaan mullassa. Lennätinpostia. Rauli Somerjoella ei ollut ajokorttia, vaan hän käytti koko ikänsä ahkerasti julkista liikennettä, ja siksi pysäkki onkin laulajalle mitä sopivin muistomerkki, kuten Somerjoen sisko Mailis Niemelä pysäkin paljastustilaisuudessa kertoi. K uv a: T ähän K uv al ähd e Teksti: Mika Rassi Kuvat: Pertti Toukkari ja Mika Rassi Tuore Badding-muistomerkki komeilee Someron keskustassa. Mies levyttikin yhden kokonaisen albumin perinteistä suomalaista tanssi-iskelmää. Rauli Somerjoki (1947–1987) muistetaan ennen muuta rock-tulkinnoistaan sekä hienoista omista iskelmäkappaleistaan. Somerolla paljastettiin sarjakuvataiteilija Heikki Paakkasen ja kuvanveistäjä Seppo Mannisen suunnittelema Badding-pysäkki, laulajan muistomerkki. Lauantaina 11.7. Rakkaudella – Raulilta (1982) -pitkäsoiton kestävimmäksi suosikiksi on noussut kappale Bussi Somerolle, jossa Somerjoki laulaa humpan tahtiin bussimatkasta Helsingistä kotikonnuille Somerolle. Tuore muistomerkki Baddingpysäkki on monella tavalla esikuvansa näköinen. Sateisesta säästä huolimatta sadat ihmiset olivat kokoontuneet ihastelemaan Someron suuren pojan patsaan julkistusta
Laulajan hauta sijaitsee Someron hautausmaalla, mutta hilpeämpi maamerkki on Baddingin kioski Paratiisi Helsingintien varrella. SOMERON BADDING-KOHTEET Baddingin ihailijoille on Somerolla ollut jo vanhastaan muutamia pyhiinvaelluskohteita. Illalla Raulilla oli edessä keikka Someron Esakalliolla. 13 SUOMEN HISTORIA Pertti Toukkari valokuvasi Baddingin Somerjoen kioskilla kesällä 1984. Tuon entisen Somerjoen kioskin perustivat Raulin vanhemmat 1960-luvulla, ja myös perheen lapset ovat sitä aikoinaan hoitaneet. Someron yrittäjät elvyttivät jo huonoon kuntoon päässeen kioskin vuonna 1997, ja nykyään kioski on avoinna kesäviikonloppuisin.
Teollisuutta koskeviin tietoihin on laskettu mukaan ainoastaan suurteollisuus. Näin aiemmin teollisiksi toimijoiksi katsotut ammattiryhmät, kuten nahkurit, räätälit, kotileipurit, sepät ja värjärit, siirrettiin käsityöammatteihin. Eniten työväestöä työllistivät konepajat, kutomaja vaateteollisuus, paperija puuteollisuus sekä ravintoja nautintoaineteollisuus. SUOMEN HISTORIA 14 Lennätinpostia Tilastokeskus. Samalla myös naisten määrä konepajoissa nousi. Tilasto osoittaa, että maan teollisuusrakenne muuttui olennaisesti 1900-luvun kuluessa. Vielä vuonna 1910 naisia oli konepajan työntekijöistä vaatimattomat 0,6 prosenttia, kun vuonna 1950 osuus oli noussut noin 12 prosenttiin. Ravintoja nautintoaineteollisuus käsitti puolestaan monenlaisia elintarvikkeita valmistavia tehtaita kuten säilykeja margariinitehtaat, leipomot ja tupakkaja viinatehtaat. Teollisuustilastoa, vuodet 1910–1950. 1940-luvulle tultaessa konepajat ohittivat puuteollisuuden työntekijöiden määrässä. Huima nousu selittyy sotatarviketeollisuudella sekä sodanaikaisesta työvoimatilanteella, jossa naiset korvasivat miehiä metalliteollisuuden töissä. Ensimmäinen maailmansota vaikeutti osaltaan teollisuuden toimintaa, sillä sota vaikeutti raaka-aineiden saantia sekä vientikauppaa. Naisten osuus konepajateollisuuden työntekijöistä kasvoi sotatarviketeollisuuden vaikutuksesta. K uv a: S A -kuv a. Ero suurteollisuuden ja käsiammattiteollisuuden välillä ei kuitenkaan 1900-luvun alkupuoliskolla ollut vielä selkeä, mistä johtuen esimerkiksi verstaassaan koneita käyttävä ja useita työntekijöitä palkannut nahkuri saatettiin lukea nahkurin sijasta nahkatehtailijoiden joukkoon. Puuteollisuuden työt tehtiin pääosin sahoilla, höyläämöissä ja veneveistämöissä. Myllyn jauhatusteho määräsi veron suuruuden. Tarkasteluun valikoitui viisi teollisuusalaa, joiden parissa työskenteli suurin määrä työntekijöitä vuosina 1910– 1950. Useat teollisuuden eri aloista olivat vahvasti sukupulisidonnaisia, ja sen vuoksi työntekijämäärien lisäksi myös työväestön sukupuoli on esitetty. Lähdeluettelo SUOMALAINEN TEOLLISUUS 1910–1950 Tilastokeskus on arkistoinut tietoa maamme teollisuudesta jo vuodesta 1909. Veromyllyillä tarkoitettiin myllyjä, joissa myllärit jauhoivat jyviä ansiotuloja saadakseen. Notkahdus ravintoja nautintoaineteollisuudessa vuonna 1915 johtuu tilastointiin liittyvästä seikasta, sillä tuon vuoden tiedoista jätettiin ensi kerran pois aiempina vuosina laskelmiin mukaan otetut veromyllyt. Tämä näkyi joidenkin teollisuuden alojen kasvun hidastumisena tai jopa pysähtymisenä. 1910 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 Konepajat Naiset Miehet Kutoma-ja vaatetusteollisuus Naiset Miehet Paperiteollisuus Naiset Miehet Puuteollisuus Naiset Miehet Ravintoja nautintoaineteollisuus Naiset Miehet Talvija jatkosodan aikana tekstiiliteollisuus hiipui. Kutomaja tekstiiliteollisuuden parissa naisia työskenteli huomattavasti miehiä enemmän, kun taas puuteollisuudessa miehet olivat runsaslukuisemmin edustettuina. Käsiammattiliikkeenä tunnettu pienimuotoinen teollinen toiminta on jätetty tilastojen ulkopuolelle. Perinteisen sahateollisuuden hiipuessa metalliteollisuuden työntekijöiden määrä kasvoi jatkuvasti
“ 6 414888 002355 1 5 4 800 235 -1 50 4 PAL VKO 2015-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 4 . 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat KORVAAMATON LUMOAVA YLLÄTYKSELLINEN Kansallismuseo Nationalmuseum Kulttuurien museo Kulturernas museum Suomen merimuseo Finlands sjöhistoriska museum Seurasaaren ulkomuseo Fölisö friluftsmuseum Hvitträsk Hvitträsk Olavinlinna Olofsborg Hämeen linna Tavastehus slott Tamminiemi Ekudden Urajärven kartano Urajärvi herrgård Alikartano Frugård Louhisaari Villnäs SuomenHistoria_KM_2015.indd 1 13.8.2015 10:47:45 Kotirintamalla Naiset sota-ajan työvoimana UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “Olin liian nuori ja sota ei kuulemma ole la st en leikkiä . 6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.fi/kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. numer o • 4 /2015 Suomen Historia 4/2015 Hinta 8,90€ TEOLLISTUMINEN Varkaus – ruukista tehdaskaupungiksi 1970-LUKU Seteleitä automaatista PULA-AIKA Epäilyttävät arkiherkut HENKILÖKUVA Peräseinäjoen susi Ville Ritola määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan! 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. 64,90€ Tutustumistarjous!. Se oli k yllä uusi hä vy ttöm yy s minua k ohta an, mut ta muk auduin k ohtalo oni
Sitten tein parhaani päästäkseni huoltojoukkoihin rintaman taakse, mutta turhaan.". Olin ensin Sortavalan lähellä eräällä lentokentällä muonitustehtävissä, Viipuriin kun en enää päässyt takaisin. "Niin se leikki minun kohdaltani alkoi. 16 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen Kuvat: SA-kuva TYÖTÄ KOTIRINTAMALLA Naiset sota-ajan työvoimana Sotavuosina naiset työskentelivät niin kaupungeissa kuin maaseudullakin tehtävissä, jotka perinteisesti olivat kuuluneet miehille. Maa tarvitsi työvoimaa erityisesti sotatarviketeollisuuden ja maaja metsätalouden tehtäviin
Vaikka työvoimasta oli pulaa, joillakin perinteisesti naisvaltaisilla tuotantoaloilla kärsittiin työttömyydestä. Rakennuksilla naiset olivat työskennelleet jo ennen sotaa, mutta heidän tehtävikseen olivat jääneet lähinnä avustavat työt. Naiset astuivat miesten tehtäviin monilla teollisuuden aloilla: sahoilla, selluja paperitehtaissa, konepajoilla sekä asetehtaissa. Muun muassa satama-ahtaajan työhön oli löydettävä tekijöitä, sillä satamien kautta kulkivat niin vilja, aseet kuin teollisuuden raaka-aineetkin. Naisten osuus teollisuuden työväestä oli korkeimmillaan vuonna 1943, jolloin jopa 51 prosenttia työntekijöistä oli naisia. Jatkosodan myötä tilanne muuttui ja työvoimapulasta kärsivät erityisesti sotatarviketeollisuus sekä elintarvikeja polttoainehuolto. Naiset miesten ammateissa Sodan aikana naisia saattoi nähdä ammateissa, joissa aiemmin oli toiminut yksinomaan miehiä, esimerkiksi raitiovaununkuljettajina tai postinkantajina. Rintamalla palvelevien miesten tilalle palkattujen uusien työntekijöiden oli omaksuttava uusi ammattinsa nopeasti ja usein vähällä koulutuksella. Naistyövoimaa tarvittiin myös fyysisesti raskaisiin tehtäviin. Arviolta puolet teollisuudessa työskennelleistä ja jopa 70 prosenttia maaseudun miestyöväestä oli rintamalla. Nopea työtahti ja riittämätön perehdyttäminen työhön aiheutti työtapaturmia ja jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Naistyöntekijän uurastusta laivatelakalla vuonna 1941.. Esimerkiksi tekstiiliteollisuuden Sota-aikana useat naiset siirtyivät perinteisesti miesvoittoisille aloille kuten rakennuksille ja metalliteollisuuden pariin. Sodan aikana naisia ryhdyttiin kouluttamaan rakennusalan ammattilaistehtäviin kuten muurareiksi, kirvesmiehiksi ja lasinleikkaajiksi. Koulutuksen ja ammattitaidon puutetta pyrittiin tasoittamaan muun muassa työtehtävien yksinkertaistamisella. 17 SUOMEN HISTORIA Lyhyen talvisodan aikana ei työvoiman saanti kotirintamalla ollut vielä muodostunut ongelmaksi
Sen sijaan esimerkiksi paperija tekstiiliteollisuus supistivat tuotantomääriä raaka-aineiden puutteen ja vientirajoitusten vuoksi. Sotateollisuus Valtion vaikutusvalta oli sodan aikana merkitävä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Aseiden ja ammusten lisäksi oli turvattava myös muiden tarvikkeiden saanti, ja runsaasti työvoimaa tarvittiin esimerkiksi elintarvike-, jalkineja kutomotehtaisiin. Jo ennen talvisotaa aseteollisuudesta oli pyritty luomaan pääosin valtiojohtoista. Työvelvollisuuslaki Jotta valtio kykeni varmistamaan työvoiman riittävyyden, asetettiin vuonna 1939 työvelvollisuuslaki. SUOMEN HISTORIA 18 piirissä työskennelleitä oli työttömänä, sillä tuotantoa oli sota-aikana supistettu raaka-ainepulasta johtuen. Työvelvollisia määrättiin moniin erilaisiin työtehtäviin, joita olivat esimerkiksi linnoitusja maataloustyöt. Sodan aikana osa teollisuuden ammattimiehistä Työtä kotirintamalla Sota avasi naisille väylän ammatteihin, joissa aiemmin oli työskennellyt yksinomaan miehiä. Myös työaikaa lisättiin kahdeksasta tunnista kymmeneen. “Olin liian nuori ja sota ei kuulemma ole lasten leikkiä. Jatkosodan aikana viidesosa työikäisestä naisväestöstä oli työssä tehtaissa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri kannusti jokaista kantamaan kortensa kekoon yhteisen hyvän puolesta. Se oli kyllä uusi hävyttömyys minua kohtaan, mutta mukauduin kohtalooni ja kudoin lopputalven pojille sukkia ja olin 'ipatissa' (ilmavalvonnassa).”. Lain avulla pyrittiin varmistamaan työvoiman saanti myös niille aloille, jotka eivät olleet suosiossa. Monet vapautuksen saaneista osallistuivat kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisesti kansalaistoimintaan kotirintamalla. Jatkosodan alettua valtiolla oli laivatelakka Helsingissä, lentokonetehdas Tampereella, patruunatehdas Lapualla sekä kiväärija tykkitehdas Jyväskylässä. Laki määräsi kaikki 15–65-vuotiaat työhön. Näiden lisäksi useat yksityiset metallialan yritykset kuten Tikkakoski Oy, Wärtsilä-Yhtymä ja Oy Sako valmistivat valtiolle sotatarvikkeita. Työvelvollisuudesta vapaita olivat ainoastaan pienistä lapsista huolehtivat äidit, maatilojen emännät sekä sairaat. Tämä tarkoitti käytännössä metallija kemianteollisuuden tuotannon kasvua. Raitiovaunun kuljettaja Helsingissä vuonna 1941. Jatkosodan aikana Puolustusvoimille työtä tekeviä tehtaita oli 21. Työvelvollisuuden rikkomisesta oli säädetty rangaistuksia, mutta niitä jouduttiin vain harvoin käyttämään. Monet tekivät töitä vapaaehtoisesti, ja työvelvollisuuslain tarkoituksena olikin lähinnä vain varmistaa, että kaikki tarvittavat työt tulivat hoidettua. Erityisesti sotatarviketeollisuudessa tarvittiin työvoimaa ja sen parissa työskentelikin arviolta 70 000–95 000 naista. Vuonna 1944 metalliteollisuuden tuotteista noin 60 prosenttia tuli armeijan tarpeisiin. Maan teollisuus valjastettiin ensi sijassa sotatarviketeollisuuden tarpeisiin
Ammustehtaissa naiset valmistivat muun muassa käsikranaatteja, tykin ammuksia ja kiväärintukkeja. Se lisäsi osaltaan työtapaturmien ja onnettomuuksien mahdollisuutta. Kuvassa kranaatinheittimen lisäpanoksen punnitusta ja liimausta Kuopion ammuslataamossa jatkosodan aikana.. Jo kahden metalliesineen osuminen toisiinsa saattoi synnyttää kipinän ja aiheuttaa räjähdyksen tehtaassa. Tehdastyössä ei noudatettu kahdeksan tunnin työaikaa, vaan työpäivät saattoivat venyä hyvinkin pitkiksi. 19 SUOMEN HISTORIA RUUTITYTÖT A seja ammustehtaissa työskenteli sodan aikana paljon naisia ja nuoria poikia. Työ ammuslataamossa oli vaarallista ja vaati huolellisuutta työntekijöiltä. Ampumatarvikkeiden tuotanto pyrittiin nopeasti rationalisoimaan, sillä tuotteita oli valmistettava nopeasti, ja työvoimana oli henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta vastaavanlaisista työtehtävistä. Työskentely ammuslataamoissa oli erityisen vaarallista, sillä niissä käsiteltiin ruutia
Kaupungeissa pula-aika innosti kansalaisia myös siirtolapuutarhaja maatalouskerhotoimintaan. Elintarviketuotannon turvaamiseksi maataloustyöt oli hoidettava sodasta ja miestyövoimasta huolimatta. Elintarvikepula ja maatilojen työvoima Jatkosodan aikana vallitsi elintarvikepula, joka oli pahimmillaan vuonna 1942. Koska maatalouden työvoimasta oli huutava pula, valtio pyrki kannustamaan myös vapaaeh. Myös poliisit, palomiehet sekä rautatiehenkilöstö saivat vapautuksia rintamalta, sillä heitä tarvittiin oman ammattinsa tehtäviin. SUOMEN HISTORIA 20 Työtä kotirintamalla 1 2 3 oli vapautettu rintamalta sotatarviketeollisuuden palvelukseen, ja arviolta 11 000–14 000 miestä palasikin tehdastyöhön. Maatalouden tuotanto oli laskenut jopa kolme neljäsosaa edellisestä vuodesta. Apuaan tarjosivat myös rintamalta lomailevat tai kotiutetut miehet sekä invalidit, vanhukset ja nuoret pojat. Maatalouden tuotannon ylläpitäjinä toimi pahimpana pulavuonna 32 000 naista ja heidän apunaan 16 000 oppikoululaista. Seuraavana vuonna eli vuonna 1943 työvelvollisuuspalvelua maatalouden parissa suoritti 140 000 naista. Kotirintamalla kannustettiin perheitä omavaraisuuteen kotitalouksien ruokahuollossa. Puute elintarvikkeista kannusti monia hankkimaan itselleen pienen viljelysmaan, jos se suinkin oli mahdollista