numer o • 3/2015 Suomen Historia 3/2015 Hinta 8,90€ RIKOSTARINA VIIHDE MAAMME PUOLUSTAJAT Kansa täytti tanssilavat Tuhat täpärää tilannetta Vapaudenristin tähden Teuvo Tulion elämä ja elokuvat HENKILÖKUVA ILMAILU Lentokilpailu Suomen ympäri murrosaika Kun konevoima tuli tiloille Maaseudun. 6 414888 002355 1 5 3 800 235 -1 503 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 3 . Osta museosta tai Museot.fikaupasta. 54€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ ”K erjuu on kiellet ty , mut ta antama sta ei ole lak at tu. ” Ma alais yht eisöss ä oli pitk ät p erint eet k öy häina vusta . Museokortti • museot.fi Yksi vuosi, 200 museota Ett år, 200 museer museot.fi Museokortti Museokortti on lähes 200 museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta
2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Mattopyykkiä ja leppoisaa kalastusta Helsingissä 1964 83 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Kesämuotia ja kaupungin kahvilakulttuuria Helsingissä 45 vuotta sitten K u va : K ari S an tal a / Leh tikuv a
3 SUOMEN HISTORIA K u va : Reijo K oskinen / Leh tikuv a
Erilaisia vaihtoehtoja tuumaillessa ajatukset kulkivat vuosikymmenien takaisiin kesälomamuistoihin. Kiitos lukijoille kannustavasta palautteesta sekä hyvistä juttutoiveista. numer o • 3/2015 Suomen Historia 3/2015 Hinta 8,90€ RIKOSTARINA VIIHDE MAAMME PUOLUSTAJAT Kansa täytti tanssilavat Tuhat täpärää tilannetta Vapaudenristin tähden Teuvo Tulion elämä ja elokuvat HENKILÖKUVA ILMAILU Lentokilpailu Suomen ympäri murrosaika Kun konevoima tuli tiloille Maaseudun KANNESSA: Mies ja hevonen peltotöissä Korpiselän Ägläjärvellä. 6 414888 002355 1 5 3 800 235 -1 503 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 3 . SUOMEN HISTORIA 4 Pääkirjoitus 2. Otokset Linnanmäeltä, keskustan kadulta ja mattolaiturilta luovat kiinnostavaa kontrastia maalaistunnelmille. Toivotamme mukavia muistojen täyttämiä lukuhetkiä tuoreen lehden parissa. Aina ei kaupungeista lähdetty maaseudulle lomailemaan, ja monen maalaisen lomamatka kohdistui kaupungin vilinään. Ps. Ajankuva-sivuille poimimme upeita kuvia kesäisestä Helsingistä. Toimituksessa Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Harri Mustonen, Enna Poutiainen, Jonna Pulkkinen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski, Susanna Yliluoma Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Tilaajapalvelu Puh. Pieni artikkeli Kastor-hellasta tuo varmasti nostalgisia tunteita pintaan – olihan sellainen monen maalaistuvan muurin vieressä aikoinaan. 54€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ ”K erjuu on kiellet ty , mut ta antama sta ei ole lak at tu. Toimituksen väen yhteystiedot näkyvät sivun oikeassa laidassa, ja lisäksi lehden fb-sivun kautta voi laittaa viestiä. Maaseudun tuoksut, pölyävä hiekkatie, pilvettömältä taivaalta paistava aurinko ja paljaita jalkoja kutittava ruohikko. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi Museokortti • museot.fi Yksi vuosi, 200 museota Ett år, 200 museer museot.fi Museokortti Museokortti on lähes 200 museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta. Kesäsiirtolan rannan korviahuumaava loiske ja melu ja hiljaisuuden aikana viereisiin huoneisiin hiipivät koltiaiset. Lapin soita ja erämaita halkovat tiet ja niitä ylittävät porot. (06) 2810 170 Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 K annen kuv a: Leh tikuv a K u va : K uv al ähd e. Osta museosta tai Museot.fikaupasta. Hiipuvan nuotion käry ja telttaan pyrkivät itikat pohjoisen leirintäalueella. ” Ma alais yht eisöss ä oli pitk ät p erint eet k öy häina vusta . heinäkuuta 2015 Suomen Historia 3/2015 Ne kuumat kesäpäivät Tämän numeron ilmestyessä suuri osa suomalaisista on kesälomalla – allekirjoittanut mukaan lukien. Osa lomalaisista aikatauluttaa lomapäivänsä tarkkaan jo hyvissä ajoin. Kansikuva-artikkelia lähdettiin työstämään maaseudun kehityksen näkökulmasta käsin, toisessa laajassa artikkelissa heittäydytään lavatanssien pyörteisiin, ja henkilökuva vie lukijan heinälatoromantiikan kekisjänä pidetyn ohjaaja Teuvo Tulion elämän ja elokuvien vaiheisiin. Me toimituksessa tuumimme, että kesänumeron kansien välissä saisi olla jotakin, joka veisi ajatukset noihin lapsuuden kesiin. Itse lukeudun niihin, joilla ei ole vielä lomaa edeltävällä viikolla suunnitelmia edes siitä, jäisikö perheen kanssa kotiin laiskottelemaan vai lähtisikö matkalle. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Postiosoite Suomen Historia PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Kehuja, kritiikkiä ja vinkkejä kannattaa antaa jatkossakin
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Railakas vapaapäivä Linnanmäen huvipuistossa kesällä 1975 K u va : M at ti Bjö rkman / Leh tikuv a
Teuvo Tulio s. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 3. 38 Silmästä silmään Pentti Pasonen lähti 17-vuotiaana vapaaehtoisena jatkosotaan. 1950-luvulla tanssilavoja löytyi lähes joka kolkasta ja iskelmätähdet kiersivät ympäri Suomea viihdyttämässä tanssikansaa. SUOMEN HISTORIA 6 14 Kohti modernia maataloutta Maatalouden modernisoitumisessa otettiin suuri harppaus 1800–1900-lukujen taitteessa. 56 Mies joka keksi heinäkasan Latvialaissyntyinen elokuvaohjaaja Teuvo Tulio näki suoraan suomalaisen romantiikankaipuun sydämeen. Vielä siviilissäkin hän tappeli monen miehen kaatanutta vihollista vastaan. 56 Kun karjatalous laajeni ja rehuntuotanto lisääntyi, ei niittyjä ja peltoja enää eroteltu tiukasti toisistaan. Tutustumme myös Tulion työja elämänkumppaniin, 100-vuotisjuhliaan viettävään Regina Linnanheimoon. numero Suomen Historia 3/2015 Elokuva oli minulle haaste, kiihottava haaste. Yksi kone tuhoutui, ja useita potkureita vioittui kevätsohjossa, mutta lentäjät taistelivat sinnikkäästi voitosta. Nuorukainen selvisi kuin ihmeen kaupalla monista väijytyksistä ja taisteluista. 14 Kuva: SA-kuva Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa. 26 Tanssikansa Suomen noustua jaloilleen sodasta kansa laittoi jalalla koreasti. Tuolloin uudet maatalouskoneet ilmestyivät suomalaisille pelloille ja siirryttiin vuoroviljelyyn. 46 Suomen ympärilentokilpailu 1922 Ilmailuvoimien järjestämä Suomen ensimmäinen matkalentokilpailu 1922 oli päättyä katastrofiin
76 Kolikot talteen Suomalainen MK-Tuote valmisti muovisia säästölippaita pankeille ja jopa itselleen Walt Disneylle. 80 Sanaristikko ja tietovisa 13 Köh ja maiskis! Ilman yskää ja etenkin sen lääkintää emme olisi päässeet salmiakin makuun. 26 Kun tanssikielto sodan jälkeen kumottiin, rauhan ja vapauden riemu purkautui rytmin pyörteissä. 71 Kaikkein suomalaisin kaappi Astiankuivauskaappi on meillä hyvin yleinen mutta maailmalla miltei täysin tuntematon ilmiö. Jäljet johtavat sotatantereelle. 70 Kadonnut kylpylä Kupittaan lähde on ollut paikka, jonne ihmiset tulivat terveyden toivossa. 54 Tuokiokuvia Sota-ajan leppoisampi puoli näkyy kahdessa tuokiokuvassa: Poikia pärekattoa tekemässä ja Luotsivanhus. 24 Joka emännän unelma Kastor-hella esiteltiin Viipurin maatalousnäyttelyssä 1932. 78 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalaisen pilapiirroksissa huomataan, että luottamus on helposti hupeneva luonnonvara. 66 Pula-aika Puhtaus on tiukan paikan tullen enemmän kuin puoli ruokaa. Toistuvat Artikkelit Serkun kanssa mentiin tansseihin kävellen ja takaisin päin päästiin poikien tarakalla. Tanssikansa s. 72 Rikostarina Kannessa Vapaaehtoisena talvisodassa palvellut ruotsalaismies löydetään kuolleena kotoaan Tukholmassa. 34 Alkoholi kansan parantajana Alkoholilla on maassamme parannettu synnytystuskia, pahoinvointia, haavoja ja jopa alkoholismia. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja erikoisuuksia historiasta 44 Sodan hetkiä Suurelta osin mereen rajoittuvan tuhansien järvien maan puolustuksessa vesireittejä pitkin kuljetetaan miehiä, varusteita ja suurempaa kalustoa. 46 Kuva: Lehtikuva. 22 Kiertolaiselämää Maaseutuyhteisöissä paikkakunnalta toiselle vaeltava väki oli yleinen näky 1960-luvulle saakka. 72 Tämä messinkivahvisteinen puupotkuri pyöritti luutnantti Könnin ja vääpeli Haijalan voittoon lentokisassa vuonna 1922. 26 66 SUOMEN HISTORIA Teksti: Annu Susanna Yliluoma Kuvitus: Sari Mantila Talvisodan kunniamerkki näyttelee merkittävää roolia Tukholman henkirikosmysteerissä
Näyttely rakentuu kymmenen kertojan tarinan ympärille, ja kaikki kertojat ovat todellisia henkilöitä. 100 vuotta sitten 50 vuotta sitten ROLLING STONES käynnisti kesällä 1965 Euroopan kiertueensa. Kirjailijana Polva tunnetaan parhaiten Tiina-tyttökirjoistaan, mutta hän julkaisi myös muita lastenja nuortenkirjoja, romaaneja sekä muistelmia. Lennätinpostia Kuva: Hugo Simberg: Lammastyttö, 1913 K uv a: Leh tikuv a KIRJAILIJA ANNI POLVAN SYNTYMÄSTÄ tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hilma on yksi Avojaloin . 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyn päähenkilöistä. Elämäntarinoihin voi näyttelyssä tutustua taideteosten, esineiden, valokuvien, äänen ja sanojen kautta. Hän oli kesätyössä Niemenlautassa, ei suinkaan lammaspaimenena vaan lapsenlikkana. Keväällä 2015 Lappeenrannan Linnoituksen museoissa astutaan avojaloin Karjalankannakselle. Hänen kirjojaan on painettu kaikkiaan yli 2 680 000 kappaletta. Museot sijaitsevat Lappeenrannan linnoituksessa. Tällä kertaa esiintymispaikkana toimi Yyterin hiekkarantojen sijaan Helsingin Olympiastadion. SUOMEN HISTORIA 8 Koonneet: Mika Rassi ja Mari Immonen Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella Lammastytöllä on paljaat jalat. K uv a: Leh tikuv a. Jalkapohjiensa läpi hän tuntee kotikontunsa Viipurinlahden rannikon Säkkijärven raitit mutta myös työpaikkansa Niemenlautan kartanon hiekkapihat ja auringon kuumentamat kalliot. Kesällä 1913 Hilma huolehti taiteilija Hugo Simbergin esikoispojasta Tomista , joka oli vasta alle kaksivuotias. Samalla kiertueella yhtye esiintyi myös ensi kertaa Suomessa, Yyterin juhannusjuhlissa. Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttely Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 26.4.2015– 10.1.2016. Viittä vuotta myöhemmin Rolling Stones saapui uudelleen Suomeen. Anni Polviander (os. Heinonen) syntyi vuonna 1915 Pietarissa rautatieläisperheeseen. Lammastytön nimi on Hilma Ylä-Outinen . Kaksitoistavuotiaalla Hilmalla oli vastuullinen työ: saaristossa pikkulapsia pitää vahtia tarkasti, sillä meri on vastassa joka puolella
Pitkän uran radiossa tehnyt Pentti Kemppainen esittelee kirjassaan kaupallisen radion kamppailua olemassaolosta. Riimut olivat kirjainmerkkejä, joita käytettiin 1000-luvun alussa ennen latinalaisten kirjainten käyttöönottoa. Viestejä viikingeiltä. Europa Nostra Finlandin hallitus pitää Malmin lentoasemaa kansainvälisesti merkittävänä kulttuuriperintökohteena, joka on ainutlaatuinen modernistista arkkitehtuuria edustava kokonaisuus. SKS. Into. Nykyisin lentokentän liikenne koostuu täysin koulutuslennoista sekä yleisilmailusta. Uutuuskirja esittelee suomalaisia riimulöytöjä sekä kertoo laajemmin riimukirjoituksista ja riimutaiteilijoista Pohjoismaiden historiassa. Kemppainen, Pentti 2015: Radio kuuluu kaikille! – Kaupallisen radion historia Suomessa. Lukuvinkkejä Helsinki-Malmin lentokenttä on Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde Helsinki-Malmin lentoasema on valittu 11 ehdokkaan joukosta Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Helsinki-Malmin lentokentän säilymisen suurimpana uhkana pidetään samalle alueella suunnitteilla olevaa asuinlähiötä.. Valinnan teki Europa Nostra Finland, joka on 42 maassa toimivan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran Suomen paikallisyhdistys. Oja, Heikki 2015: Riimut. Teoksessa käydään läpi monia mielenkiintoisia vaiheita, jotka johtivat lopulta ensimmäisen kaupallisen radiokanavan paikallisradio Lakeuden perustamiseen 1980-luvulla. Yleisradiolla oli pitkään yksinoikeus maamme radiolähetyksiin, mutta muitakin halukkaita radioaalloille oli. Helsinki. 1930-luvulla valmistuneen Helsinki-Malmin asema Suomen päälentoasemana päättyi Helsinki-Vantaan lentokentän valmistumisen jälkeen vuonna 1953. Professori Heikki Ojan kirja on ensimmäinen suomalainen perusteos riimukirjoitusten maailmasta. KAUPALLISEN RADION KAMPPAILU. Helsinki. SUOMEN HISTORIA 9 VIESTEJÄ VIIKINGEILTÄ
Valintaperusteissa museo sai kiitosta toimintansa rohkeasta uudistamisesta taidekokoelman perustajan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) näkemyksiä kunnioittaen. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely on osa Trafiikkimuseot ry:n valtakunnallista verkostonäyttelyiden sarjaa, jossa kuvataan jälleenrakennuskauden liikenneja viestintähistorian ilmiöitä. Taidemuseo Gösta esittelee vierailijoille niin Suomen taiteen klassikoita kuin myös nykytaidetta sekä teemanäyttelyitä. Merikeskus Forum Marinum esittelee uudessa näyttelyssään suomalaisen risteilymatkustuksen historiaa. 1960-luvulla tulivat markkinoille edulliset Ruotsin-risteilyt, ja näin risteilymatkustuksesta tuli vähitellen koko kansan suosima huvi. Usein käytössä oli jokin kotimaisista matkustajalaivoista, joka otettiin muutamaksi päiväksi eri reitille. Suomalaiset ovat risteilleet merellä 1920-luvulta lähtien, jolloin järjestettiin ensimmäisiä Itämeren seuramatkoja muun muassa Tukholmaan, Visbyhyn ja Tallinnaan. Kaikki laivaan! 107-vuotias sotaveteraani sai ensimmäisen kunniamerkkinsä Sotaveteraaniliiton vanhimmalle jäsenelle sotaveteraani Toivo Rantalalle luovutettiin 8. Kuva: Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi Forum Marinumin risteilynäyttelyssä kuljetaan ensimmäisistä yläluokan seuramatkoista 1970-luvun massaristeilyjen kautta nykyiseen risteilykulttuuriin. toukokuuta Tasavallan presidentin myöntämä SVR M1 -kunniamerkki Kouvolan Elimäellä. Vielä 1950-luvulle saakka risteilymatkustusta leimasi elitistisyys, sillä vain hyväosaisilla oli mahdollisuus matkailuun. Luovuttajina olivat liiton nuorin kannattajajäsen, 11-vuotias taipalsaarelainen Eelioliver Mayele , Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen ja liiton toiminnanjohtaja Markku Seppä .. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely Forum Marinumissa Turussa 25.4.2015–10.1.2016. Suomi liikkeelle 1945–1975. SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia Vuoden museoksi valittiin Serlachiusmuseo Gösta Mänttä-Vilppulassa sijaitsevalle Serlachius-museo Göstalle myönnettiin Vuoden museo -palkinto toukokuussa pidetyssä Museogaalassa
SUOMEN HISTORIA 11 Matkailu-ohjeita Suomessa I, 1887 Wiipurista Saimaan kanavan kautta Imatralle ja Lappeenrantaan Laivamatka Wiipurista Saimaan kanavan kautta Lauritsalaan (ja siitä Lappeenrantaan) on epäilemättä kauneimpia matkustuksia, mitä tehdä voi, ja vetää vertoja mille muulle ylistetylle kanavamatkalle tahansa muualla maailmassa. […] Ja sitä paitsi voi päästä Joensuulaisilla höyrylaivoilla Joensuu, Wäinämöinen, Kaleva ja Salama, joista kukin kuukausittain määräpäivinä kulkevat Pietarin ja Joensuun väliä. Amurin työläismuseokortteli täyttää 40 vuotta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta Tampereen Amurissa sijaitsevan työläismuseokorttelin avaamisesta yleisölle. Yksi puutalokortteli päätettiin kuitenkin säilyttää muistoksi alueen työväestön asumisesta. Vaikkapa nuo monet (28) sulkulaitokset viivyttävätkin kulkua melkoisen kauan (noin 12 tuntia), niin tarjoo se pianpa loputtoman sarjan viehättäviä maisemia ja kuitenkin niin paljo vaihtelua, että se – kauniilla ilmalla – ei voi ketään väsyttää. Vuonna 1865 avattu Saimaan kanava oli matkailijoiden suosiossa jo pian valmistumisensa jälkeen. Elomaa-Krapu, Minna 2015: Hoitamisen halusta ja velvollisuuden tunnosta – lääkintälottien kokemukset koulutuksesta ja hoitotyöstä Suomen sodissa vuosina 1939–1945 . Amurin puutalokorttelin rakentaminen alkoi 1860-luvulla, kun kasvava työväestö tarvitsi asuntoja. Historian lehdiltä Tarkennus tsaarin vierailuun Lukijamme Timo Kouki huomautti meille viime numeron Lennätinpostia-palstalla olleesta harhaanjohtavasta tiedosta. Kiitos Timolle aiheellisesta tarkennuksesta. Kanavan ympäristöä rakennettiin viihtyisämmäksi matkailijoita silmällä pitäen, ja laivamatkustajat saivatkin reitin varrella ihailla nurmikenttiä, istutuksia, katoksia ja muistomerkkejä. Tilaisuutta kulkemaan koko tämän pitkän kanavan läpi löytyy melkeinpä joka päivä, nuo Wiipurin ja Kuopion välillä kulkevat laivat Konkordia, Ainamo, Savotar ja Ansio kun näet säännöllisesti lähtevät. Tampereen yliopisto. Työläiskorttelin olemassaoloa ei voida pitää itsestäänselvyytenä, sillä 1960-luvulla alueen vanha puurakennuskanta sai suurimmaksi osaksi väistyä kerrostalorakentamisen tieltä. Saimaan järvialueelta Viipurin kautta Suomenlahdelle johtavan kanavan kautta alukset kulkivat Viipuriin ja Pietariin sekä muihin Itämeren kaupunkeihin. Haastattelujen kautta väitöskirjassa tuodaan esille lääkintälottien kokemuksia hoitotyöstä sodanajan ankarissa olosuhteissa. Nähtävillä on myös muun muassa 1900-luvun alun suutarinverstas ja 1940-luvun paperi-ja lyhyttavarakauppa.. Vuonna 1887 Suomen matkailija-yhdistys kuvaili opaskirjasessaan höyrylaivamatkaa Viipurista Imatralle ja Lappeenrantaan. Tutkimustaan varten Elomaa-Krapu on haastatellut 16 lääkintälottana toiminutta henkilöä. Väitöskirja lääkintälottien sotakokemuksista Minna Elomaa-Krapun hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastelee lääkintälottien kokemuksia koulutuksestaan sekä hoitotyöstä talvija jatkosodan aikana. Amurin työläiskorttelimuseossa voi tutustua työväestön asuinoloihin eri vuosikymmenillä aina 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. "100 vuotta sitten"-pikkujutussa kerrottiin tsaari Nikolai II:n vierailusta Helsingissä vuonna 1915 ja väitettiin, että kyseessä olisi ollut tsaarin ainoa vierailu Suomen suuriruhtinaskunnassa. Tuolloin tsaari teki tosin ainoan virallisen vierailunsa Suomeen, mutta epävirallisissa merkeissä hän matkusti Suomessa paljonkin, esimerkiksi metsästysreissuilla ja kesänvietossa Virolahdella. Tennismailan varteenkin tsaari täällä ennätti
1980-luvulla palveluala ja kauppa ohittivat teollisuuden väestön pääelinkeinona. Tilastokeskus. Weilin+Göös. SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia Kuisma, Markku 2008: ”YYA-Suomesta Euroopan Unioniin.” Teoksessa Suomalaisen arjen historia. Tilastot osoittavat, että 1900-luvun kuluessa maamme elinkeinorakenne on kokenut valtavan muutoksen suomalaisten siirryttyä peltotöistä palveluja teollisuusyhteiskuntaan. 1 000 000 1950 1960 1970 1980 1990 750 000 500 000 250 000 2000 Maaja metsätalous Teollisuus Kauppa Palvelut Palvelualoista kehittyi vuosien 1950–2000 välisenä aikana työtä tekevien suomalaisten yleisin elinkeino.. Kun maatalous menetti asemansa elinkeinona, neljännes väestöstä työskenteli teollisuudessa. Vuonna 1950 Suomi oli maatalousyhteiskunta ja 46 prosenttia väestöstä sai toimeentulonsa maa-ja metsätaloudesta. Suomen tilastollinen vuosikirja: 1955, 1962, 1997, 2003. 1990-luvulle tultaessa palvelut (27 %) ja kauppa (26 %) nousivat teollisuuden ohitse. Vuonna 1975 maaja metsätalouden parissa työskenteleviä oli 15 prosenttia, ja vuonna 2000 vastaava luku oli enää 5 prosenttia. Lähdeluettelo VÄESTÖN ELINKEINOT 1950–2000 Tilastokeskus on koonnut tietoa väestön harjoittamista elinkeinoista läpi 1900-luvun. Maaltamuutto koski 1960-luvulla lähes miljoonaa ihmistä, mikä tarkoitti suurta muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös koulutuksen mahdollistama sosiaalinen nousu houkutteli nuoria taajamiin. Vaikka tilastoja väestön elinkeinoista löytyy jo 1900-luvun alkupuolelta, aloitetaan tarkastelu vuodesta 1950, jolloin vakiintuivat nykyiset tilastoinnissa käytetyt elinkeinoryhmät. Hyvinvoinnin Suomi. Alkoi suuri muuttoliike maaseudulta ja syrjäseuduilta kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Suomessa elettiin pitkään agraariyhteiskunnassa ja moderniin teollisuusja palveluyhteiskuntaan siirryttiin muita johtavia länsimaita myöhemmin, mutta sitäkin nopeammalla tahdilla. K uv a: S A -kuv a Vuonna 1950 väestöstä 46 % sai toimeentulonsa maa-ja metsätaloudesta. Vuosien 1950–2000 välisenä aikana valtaosa suomalaisista työskenteli maaja metsätalouden, teollisuuden, kaupan tai palvelualojen parissa. Helsinki. Maaseudulla syntyneen suuren ikäluokan tullessa työikään ei modernisoitunut maatalous eikä koneellistunut metsätalous tarvinneet enää työvoimaa samassa määrin kuin ennen. Seuraavalla vuosikymmenellä suomalainen elinkeinorakenne koki nopean suunnanmuutoksen. Muita tilastoituja elinkeinoja olivat rakentaminen, liikenne sekä niin sanotut muut ammatit
Salmiakilla on nimittäin suolapitoisuutensa vuoksi verenpainetta nostattava vaikutus. Voittokulku sodan jälkeen 1940-luvulla salmiakin – kuten kaikkien makeisten – valmistusta haittasi merkittävästi toinen maailmansota sekä siitä johtuva sokerija elintarvikepula. Tuolloinhan salmiakkia ei ollut saatavana. Teksti: Annu Susanna Yliluoma Kuvitus: Sari Mantila Köh ja maiskis! Suomalainen salmiakkihimo herää Ilman yskää ja etenkin sen lääkintää emme olisi päässeet salmiakin makuun. Pastilleja ja jauhetta Sen lisäksi, että apteekkarit älysivät sekoitella yskänlääkemikstuuraa, he alkoivat valmistaa myös salmiakkipastilleja. Todennäköisempi selitys on, että Suomessa ja Pohjoismaissa on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia salmiakkimakeisia, joten kyseisten maiden lapset ovat jo pieninä totutelleet salmiakin makuun. Joka tapauksessa vuosisadan vaihteen nousevat sukupolvet pääsivät salmiakin makuun ja alkoivat mitä ilmeisimmin mieltyä siihen. Ainakin Hollannin ja muiden Pohjoismaiden osalta salmiakilla on samankaltainen alkuhistoria kuin Suomessa. Salmiakin menestystarina on jatkunut meidän päiviimme asti, jos kohta se rajoittuu maantieteellisesti lähinnä Pohjoismaihin, Hollantiin, Grönlantiin ja Pohjois-Saksaan. TIESITKÖ. Salmiakki on käyttökelpoinen ainesosa etenkin yskänlääkkeessä, sillä se tekee sitkeän liman juoksevammaksi, jolloin potilaan on helpompi yskiä lima pois. Yleisimmin vinoneliön muotoisina makeisina myyty ”apteekin salmiakki” on yhä käsite ainakin keski-iän saavuttaneille suomalaisille. Niinpä makeistehtaat ottivat asiasta vaarin ja ryhtyivät valmistamaan teollista lakritsia 1920-luvulla ja salmiakkia heti seuraavalla vuosikymmenellä. Lisäksi apteekeissa tehtailtiin myös salmiakkijauhetta, mutta tämä herkku poistui apteekkien valikoimista 1980-luvulla, koska terveysviranomaiset alkoivat pitää salmiakkijauhetta epäterveellisenä. Köh ja maiskis! Ammoniumkloridi oli alkujaan osa yskänlääkemikstuuraa. Suomalaisten on kiittäminen kansallisherkustaan entisajan apteekkareiden luovuutta. Miellyttävänä sivutuotteena saadaan aikaan ainakin pohjoismaalaisia makunystyröitä hivelevä maku. He keksivät käyttää salmiakkia eli ammoniumkloridilla (NH4Cl) maustettua lakritsia lääkkeenä. Näin ollen salmiakin rajoittunut suosio selittyisi kulttuurillisilla tekijöillä, eli lapsi tottuu ja mieltyy oman kulttuuripiirinsä makuihin. 13 SUOMEN HISTORIA. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, selittyykö salmiakin suosio edellä mainituissa maissa pelkästään sen lääketaustalla. Salmiakki ei houkuttele juuri muita kuin pohjoismaalaisia, hollantilaisia ja grönlantilaisia. Erikoinen herkku. Sodan päätyttyä makeistuotanto alkoi elpyä vasta 1950-luvulla, kun säännöstely voitiin purkaa ja sokerin saanti helpottui. Tätä katsantokantaa tukee myös havainto, että sotavuosina lapsia olleet suomalaiset eivät yleensä pidä salmiakista. Esimerkiksi Fazerin Salmiakki tuli jälleen myytiin, ja seuraavalla vuosikymmenellä kansallismakeisemme tarjonta laajeni monilla uusilla merkeillä sitä mukaa, kun kysyntä kasvoi
14 SUOMEN HISTORIA PELTOTÖISSÄ Hevoset vetävät jousiäestä Iitin Myllylän kylässä vuonna 1926.
Tuolloin uudet maatalouskoneet ilmestyivät suomalaisille pelloille ja siirryttiin vuoroviljelyyn. Suurin osa koneista oli ihmistai hevosvoimalla toimivia, mutta vuosisadan lopulla myös ensimmäiset höyrykoneet tekivät tuloaan.. 15 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Museovirasto Kohti modernia maataloutta Maatalouden modernisoitumisessa otettiin suuri harppaus 1800–1900-lukujen taitteessa
Heinän peltoviljely, raudasta valmistettujen työkalujen kuten auran, äkeen tai niittokoneen käyttö sekä rukiin niitto muulla välineellä kuin sirpillä aiheuttivat närästystä erityisesti vanhemmassa väestössä. Vaikka vuosisadan lopulla maata viljeltiin vielä pääosin perinteisin tavoin, ennakkoluulottomimmat talonpojat kokeilivat jo 1880-luvulla uusia viljelymenetelmiä. Niittokoneen uskottiin puolestaan turmelevan heinän juuret niin, ettei jälkikasvua saataisi. Kylvökone alkoi levitä Etelä-Suomessa 1900-luvun alussa. Osa maanviljelijöistä suhtautui hyvin epäilevästi tekniikan kehitykseen, ja uusien maatalousvälineiden uskottiin jopa pilaavan koko pellon. Esimerkiksi painavan rauta-auran ajateltiin repivän pellon kelvottomaksi. Kun maitotalous oli vakiintunut, modernit välineet saivat silläkin saralla omat epäilijänsä. Joillakin paikkakunnilla perinteiset maanviljelytavat ja -välineet saattoivat olla käytössä pitkäänkin. Uusien maatalousvälineiden käyttöönoton vastustajat toivat esille pelkonsa peltomaan turmeltumisesta. Maatalous modernisoitui vaihtelevassa tahdissa eri puolella Suomea. Maatalouden kehitys Kun uudet menetelmät olivat osoittautuneet toimiviksi, epäilijöiden soraäänet vähitellen hiljenivät. SUOMEN HISTORIA 16 Suomen maatalous uudistui 1800ja 1900-luvun vaihteessa, kun perinteisistä viljelemistavoista siirryttiin uudenaikaisiin välineisiin ja menetelmiin. Pelkoa ja epäluuloa Maatalouden modernisoituminen ja uusien välineiden käyttöönotto ei saanut kaikkialla lämmintä vastaanottoa. 1910-luvulla uudenaikaiset viljelytavat ja työvälineet olivat jo yleistyneet. 1860-luvulle saakka Suomen maatalous oli viljatalousvaltaista, mutta vähitellen myös karjankasvatuksen rooli alkoi kasvaa. Karjatalouden laajetessa ja rehutuotannon lisääntyessä tarvittiin uudenlaisia vuoroviljelymenetelmiä sekä työvälineitä. He uskoivat esimerkiksi koneella kuoritun maidon aiheuttavan nauttijalleen keuhkotaudin. Isäntä kylvää koneella tyttären lykkiessä pientareita Iitissä vuonna 1926.. Aiemmin pellot ja niityt oli pidetty tiukasti erillään toisistaan, mutta vuoroviljelyn myötä peltovainioilla ryhdyttiin kasvattamaan viljan lisäksi myös muita kasvilajeja. Perinteisten työmenetelmien hylkääminen koettiin loukkaukseksi luonnonjärjestystä ja esi-isien elämäntyötä kohtaan. Vanhat puiset maataloustarvikkeet saivat väistyä tehdasvalmisteisten ja rautarakenteisten välineiden tieltä
Kuvassa Esa-puimakone auttamassa viljanpuinnissa Kuolemajärvellä 1930-luvulla. Rauta-auran käyttö edellytti kuitenkin ojittamista sekä kivien raivaamista pelloilta. Rautaiset maanmuokkausPuimakoneen käyttö vähensi merkittävästi työmäärää käsin suoritettuun puintiin verrattuna. Tämä tarkoitti, että talon naiset hoitivat myös joitakin perinteisesti miesten tehtäviksi katsottuja askareita. Karjatalouden menestyessä tilat saivat tuloja, joilla uusia koneita voitiin ostaa. 1890-luvulla myös koneiden hinnat lähtivät laskuun, mikä aiempaa enemmän kannusti uudenaikaisten maatalouskoneiden hankintaan. Työvoima kallistuu, koneet halpenevat 1800-luvun lopulla oli maaseudulla vielä saatavilla edullista työvoimaa. Tämä nopeutti osaltaan miestyövoimaa säästäneiden uusien koneiden käyttöä. Kääntöaurat käänsivät maata tehokkaammin kynnettäessä ja tekivät siitä kuohkeampaa kuin aiemmat käytössä olleet auramallit. Vuosisadan vaihteessa maataloustyöväestön palkkakustannukset alkoivat kuitenkin nousta. 1900-luvulla maataloudesta tuli aiempaa perhekeskeisempää. Uudet työvälineet muuttivat aiempaa työnjakoa sukupuolten välillä. Esimerkiksi osassa maassa äestäminen oli perinteisesti kuulunut naisten töihin, mutta uusien raudasta valmistettujen äkeiden myötä se siirtyi miesten tehtäväksi. Viipurin läänin alueella ja sen läheisyydessä esimerkiksi rullaäes tunnettiin nimellä peltopiru. SUOMEN HISTORIA 17 Peloista ja epäluuloista huolimatta uudistukset levisivät maaseudulla. Ne mahdollistivat maanmuokkaamisen syvemmältä sekä kovapintaisilla kedoilla ja nurmilla. Kohti koneistuvaa maataloutta Uusista maatalousvälineistä ensimmäiseksi tulivat käyttöön raudasta valmistetut kääntöaurat. Vanhat uskomukset ja epäluulo koneita kohtaan saattoivat kuitenkin ilmetä työvälineiden ja -koneiden kutsumanimissä. Esa-puimakonetta mainostettiin aikanaan ”edistyväin maanviljelijäin puimakoneeksi.”. Kun uudet menetelmät olivat osoittautuneet toimiviksi, epäilijöiden soraäänet hiljenivät vähitellen. Työväen palkkojen noustessa tilan perheenjäsenet pyrkivät hoitamaan talon työt mahdollisimman itsenäisesti
Viipurin läänin alueella ja sen läheisyydessä rullaäes tunnettiin peltopiruna.. Vuonna 1910 puimakoneita oli maassamme lähes 30 000 ja kymmenen vuotta myöhemmin jo runsaat 43 000. Vuonna 1900 Hämeen läänin Maanviljelysseuran kokouksessa Lahdessa esiteltiin Pyhäniemen kartanon omistajan C. Puimakoneiden jälkeen maatalouden käyttöön tulivat niitto-, kylvöja haravakoneet. Höyrykoneet olivat usein suurtilojen omaisuutta tai yhteisin varoin hankittuja kuten monet muutkin kalliit maatalouskoneet. Yksi maatalouden ensimmäisistä varsinaisista koneista oli puimakone. Höyryauran työteho osoittautui heikokRautarunkoinen rullaäes. Tämä Fowlerin höyryauraksi kutsuttu kone oli tuolloin ainoa lajiaan Suomessa. Collinin höyryaura. Puimakoneet olivat paikallaan työskenteleviä koneita, jotka irrottivat jyvät tähkästä. O. Koneasiamiehet kiertelivät maakunnissa esittelemässä konekauppojen kuvitettuja luetteloita. Höyrykoneet toimivat alkuvaiheessa esimerkiksi puimakoneen pyörittäjinä hevosvoiman sijaan. Niittokoneesta tuli pian maamme yleisin maanviljelyskone ja vuonna 1910 niitä oli käytössä jo 57 000. Ajalle tyypillistä oli myös se, että myyjät tulivat maanviljelijöiden luo. Collin oli hankkinut höyryauran kartanoon vuonna 1898. Hevoskiertoiset maatalouskoneet toimivat vetojuhtina käytettyjen hevosten kulkiessa ympyränmuotoista rataa. Samalla hevoset pyörittivät keskellä olevaa akselia, josta tämä liike siirrettiin pyöräparien kautta itse koneeseen. Pääosa puimakoneista oli hevoskiertoisia, sillä konevoiman yleistymistä saatiin vielä odottaa. Tampereen maatalousnäyttelyssä vuonna 1922 esiteltiin muun muassa kotimaiset Kullervoja Sampo-puimakoneet, joista ensiksi mainittuja valmisti Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas ja jälkimmäisiä Porin Konepaja. Varhaisimmat puimakoneet yleistyivät jo 1800-luvun lopulla, mikä käynnisti myös niiden kotimaisen tuotannon. Pellolla liikkuvat puimurit, jotka leikkaavat viljan, erottelevat jyvät ja silppuavat leikkuujätteet, yleistyivät vasta myöhemmin. Osuuskauppaliikkeen voimistuttua koneasiamiesten määrä väheni. 1900-luvun alun maatalouskonekaupalle oli tunnusomaista konemerkkien ja valmistajien runsaus. Konevoimaa Uusi voimanlähde, höyryvoima, lisäsi maatalouskoneiden tehoa huomattavasti. SUOMEN HISTORIA 18 välineet olivat aluksi kalliita, mutta pian niiden hinta halpeni ja yhä useammalla oli varaa hankkia sellainen. 1800-luvun lopulla höyryvoimalla käyneet koneet olivat vielä harvinaisuuksia, mutta ennen ensimmäistä maailmansotaa höyrykoneista oli hyvää vauhtia kehittymässä yksi maatalouden tärkeimmistä voimanlähteistä
si, sillä sen käyttämiseen tarvittiin kaksi hevosta ja 5–6 miestä eikä se nopeuttanut merkittävästi työntekoa. Useimmat varhaisimmista 1920-luvun traktoreista olivat Fordson-, Kullervotai All-Work-merkkisiä. yleisessä maatalousnäyttelyssä koneosaston osuus koko näyttelystä oli 27,5 %, kun se edellisessä vuonna 1906 Kuopiossa pidetyssä näyttelyssä oli ollut vain 7,5 %. Koneosaston laajuuden lisäksi esillä oli aiempaa enemmän kotimaisten valmistajien tuotteita. 1900-luvun alkupuolella saapuivat Suomeen myös ensimmäiset moottorivetäjät, jotka nykyisin tunnetaan traktoreina. Vuonna 1922 Tampereella pidetyssä Suomen 12. Maatalousnäyttelyt tarjosivat maanviljelijöille mahdollisuuden tutustua ajanmukaisiin koneisiin. Vuonna 1922 Suomessa arvioidaan olleen vain 250 traktoria, kun vuonna 1950 maatalouskäytössä niitä oli jo 17 000 kappaletta. 1800-luvulla valtiovallan resurssit eivät kuitenkaan riittäneet maatalouden modernisoinViljan puhdistusta ja lajittelua 1920-luvulla. SUOMEN HISTORIA 19 MAATALOUSNÄYTTELYT Suomen Keisarillinen Talousseura kutsui yleisen maanviljelyskokouksen ensi kertaa koolle Turkuun vuonna 1847. Maatalousnäyttelyissä järjestettiin myös erilaisia työmestaruuskilpailuja kuten esimerkiksi kyntökilpailuja. Näyttelyiden yhteydessä maamiesseurojen erilliset kynnönneuvojat valistivat kansaa. Maatalousnäyttelyt tarjosivat mahdollisuuden nähdä konevalmistajien uusimmat keksinnöt. Nämä kokoukset olivat ensin keskustelutilaisuuksia, mutta vuodesta 1870 puheet jäivät varjoon ja pääosaan nousivat näyttelytoiminta sekä työvälineiden esittely. Valistusta viljelijöille – maamiesseurat Maatalouden edistämisestä autonomian ajan Suomessa vastasi Keisarillinen Suomen Talousseura. Vuonna 1922 Suomessa arvioidaan olleen vain 250 traktoria, kun vuonna 1950 maatalouskäytössä niitä oli jo 17 000 kappaletta.. Varhaisimmat näyttelyt olivat mittasuhteeltaan vaatimattomia karjaja käsityönäyttelyitä, mutta 1920ja 1930-luvuilta alkaen järjestettiin myös suuria maakunnallisia maatalousnäyttelyitä. Viskuriksi kutsuttua konetta pyöritettiin kammesta, jolloin sen sisällä ollut tuuletin pöllytti akanat ja pölyn irti jyvistä. Maatalouskoneiden näkyvyys näyttelyissä kasvoi 1900-luvun kuluessa. Kuvassa Ilmajoen maatalousnäyttely vuonna 1926. Vasta sotien jälkeen traktori alkoi yleistyä laajemmin ja siitä tuli maatalouden tärkein maatalouskone
1880-luvulla saivatkin alkunsa paikalliset isäntäyhdistykset ja maamiesseurat. Aiemmin perustetut maanviljelysseurat eivät tässä tehtävässä onnistuneet, sillä säätyläisjäsenien ja tavallisten maanviljelijöiden toimiminen samassa järjestössä ei sujunut sopuisasti. Äestystä lapiorullaäkeellä, joka myös hankmo-nimellä tunnetaan. Usein myöskään pelkkä uuden koneen käytön omaksuminen ei riittänyt, vaan hinta tuli esteeksi koneen hankinnalle. Näiden talousja maanviljelysseurojen asema oli puolivirallinen, ja ne toimivat koko maan kattavan Suomen Talousseuran alaosastoina. Neuvontatoiminta käsitti useimmiten ainakin lääninkarjakon, joka kiersi seuran alueella taloissa pitämässä karjanhoitokursseja. Tähän työhön valjastettiin vapaaehtoiseen toimintaan perustuvat talousja maanviljelysseurat. Niinpä maamiesseurat hankkivat koneita yhteiskäyttöön tai suurtilat lainasivat omia koneitaan muille.. Talousja maanviljelysseurojen ongelmaksi muodostui se, että ne olivat ylhäältä päin muodostettuja ja tukeutuivat säätyläisjäseniinsä. Läänikohtaisten maanviljelysseurojen toimintaan kuului neuvontatoiminta sekä maatalousnäyttelyiden ja erilaisten kilpailuiden järjestäminen. Maatalouden kehitys tiin siinä määrin kuin katsottiin tarpeelliseksi. Maanviljelysseurojen jäsenet olivat pääosin suurtilallisia tai virkamiehiä. SUOMEN HISTORIA 20 Vuonna 1909 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja, jossa esitettiin kuva Fowlerin höyryaurasta. Pian ymmärrettiin, että maatalouden kehittämisessä oli toimittava myös tavallisten viljelijöiden tasolla. Maamiesseurat tekivät paljon neuvontatyötä maanviljelijöiden parissa, sillä uusien viljelysmenetelmien ja maatalouskoneiden käyttöönotto vaati aikaa. Seurojen tarkoituksena oli levittää tietoa maatalouden kehittämisestä maaseudulle viljelijöiden pariin. Kursseilla opitut asiat levisivät kurssille osallistuneiden lisäksi talosta taloon naapureiden kertoessa opeistaan eteenpäin