Kotimaisen elokuvan Suomi-filmi ja filmitähdet 1930–1960-luvuilla Suomen Historian 2 . numer o • 2/2015 Suomen Historia 2/2015 Hinta 8,90€ 6 414888 002355 1 5 2 800 235 -1 50 2 PAL VKO 2015-27 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi HENKILÖKUVA ALKOHOLILIIKE Pentti Haanpää – kirjailijan elämä Karhuviinalla trokarit kuriin “V uonna 1947 k otimaista eloku va a k ävi k atsoma ss a ennäty kselliset 3 ,6 miljo ona a k atsoja a.“ AJANKUVA Naiset työssä rautateillä MAAMME PUOLUSTAJAT Laguksen taistelija Veikko Punakallio Kultakausi UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ
2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Lapsia leikkimässä reimarin päällä Helsingin hylkysaaressa 1930-luvulla K u va : Museo vir as to / merimuseo n kuv ak o ko elma t 83 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Vilskettä Viipurin Tervaniemen uimarannalla 1930-luvulla K u va : Museo vir as to / Heli os O y
Pula-aika s. 69 Naiset ovat aina olleet mukana rautateiden rakennustöissä. 24 Kuoleman ja erämaan kirjailijan Pentti Haanpään ulkopuolisuuden tunne heijastui kauniissa luontokuvauksissa ja kertomuksissa kansan poikkeusyksilöistä. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Historian uutisia ja erikoisuuksia 42 Sodan hetkiä Raskas työ ei aina vaadi raskaita huveja. Maamme-laulua laulaessa tulee harvoin mieleen, että kyseessä on yksi monista Runebergin runon suomennoksista. Toistuvat Artikkelit Suomalaiskansalliseen tapaan sauna oli pula-ajan kauneussalonki. 64 Arki Savontiellä Lähde nuoren maisterin matkaan hollikyytien ja kestikievareiden Suomeen vuonna 1885. 54 Rintamalla vierailevat esiintyjät joutuivat ankariin olosuhteisiin. Virkatehtävät eivät sen sijaan auenneet noin vain. Katselemme pieniä vapaahetkiä sodan keskellä. 46 Kuva: Otava / Eero Troberg Kuva: Suomen rautatiemuseo Kuva: SA-kuva. 78 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalaisen pilapiirroksissa pohditaan demokratian toteutumista vaaleissa tai vaalien puuttuessa. 69 Pula-aika Niukempien aikojen kauneudenhoitovinkkejä 72 Rikostarina Sata vuotta sitten onnellisten tähtien alla syntynyt seurapiirihai-pankinjohtaja teki ennenkuulumattoman kavalluksen. 80 Sanaristikko ja tietovisa 44 Sota-apua Tonavan lakeuksilta Talvisotaan joutunut Suomi sai myötätuntoa roppakaupalla, mutta Unkarista lähti Härmään yli 300 taisteluvalmista miestä. 76 Miljoona ruusua Vera Teleniuksen suomeksi laulaman klassikkolaulun taustalla on tositarina suuresta rakkaudesta. Kuvassa näyttelijätär Martta Kontula kiertueella. 52 Maamme – mikä niistä
Urheilumuseo, Olympiastadionin siipirakennus, Helsinki. Reissumies – Tapio Rautavaaran tarina -näyttely Urheilumuseossa 7.3.–25.9.2015. Pläkkipeltiä käytettiin myös monelle lapselle iloa tuoneen fyrryn tai fyrrän valmistuksessa. Läkkipellistä, jota Pohjanmaalla kutsuttiin pläkkipelliksi, valmistettiin erilaisia keittiötarvikkeita, astioita ja vateja. Putkeen puhalletaan ja fyrry pyörii. Lennätinpostia Kuva: Urheilumuseo Kuva: Työväenmuseo Werstaan kuvakokoelmat Fyrry Nykyisin lähes kadonnut läkkiseppien ammattikunta oli voimissaan 1800–1900-lukujen vaihteessa. Tapio Rautavaara kilpaili menestyksekkäästi kansainvälisissä urheilukisoissa ja voitti Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 keihäänheitossa kultamitalin. Erityisen paljon taitavia pläkkiseppiä toimi Vähänkyrön alueella ja pläkkitavaroiden valmistuksen kulta-aika paikkakunnalla ajoittui 1920-luvulta 1960-luvulle. Hänet muistetaan myös MM-tason jousiampujana. Tämän suositun perinnelelun mukaan sai Vähäkyrö kansan suussa lempinimen ”Fyrrykyröö”. SUOMEN HISTORIA 8 Koonneet: Mari Immonen ja Mika Rassi Koko kansan Rautavaara Juhlavuoden kunniaksi Urheilumuseossa avattiin Reissumies – Tapio Rautavaaran tarina -näyttely. Selvä kuin pläkki!. Fyrryn rattaan sai pyörimään siinä olevaan putkeen puhaltamalla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta laulajana ja elokuvatähtenä tunnetun Tapio Rautavaaran syntymästä. Lopulta muut materiaalit kuten alumiini, teräs ja viimeisimpänä muovi syrjäyttivät läkkipellin. Näyttelyssä esitellään Rautavaara paitsi viihdemaailman kiintotähtenä myös ansioituneena urheilijana. Näyttely on Urheilumuseon viimeinen ennen 2016 alkavaa Olympiastadionin perusparannusta, jonka jälkeen museo avaa jälleen ovensa 2018-2019
SUOMEN HISTORIA 9 SOTA-AJAN KIRJEITÄ Sota-aikana kirjeet olivat odotettu elonmerkki läheisistä ja niillä oli erityistä tunnearvoa. Maitopisarayhdistyksen loputtua vappukukkien myynti siirtyi Folkhälsanille ja Mannerheimin lastensuojeluliitolle. Vappukukan idean takana oli ruotsalainen Beda Hallberg . SKS. Helsinki. Kadonneen klassikkoelokuvan katkelma löytyi Ranskasta Ranskan elokuva-arkistosta löytyi tammikuussa noin 20 minuutin katkelma suomalaisen elokuvan esityskopiosta. Postimuseo ja Tampereen Historiallinen Seura. Tampere. Lukuvinkkejä Vappukukka tuo kevään Suomen vanhinta hyväntekeväisyysmerkkiä , vappukukkaa, on myyty vuodesta 1908. Teoksessa lähdetään liikkeelle 1970-luvulta ja monien mielenkiintoisten kehitysvaiheiden kautta päädytään 2000-luvun älypuhelimiin. Kirjeitä säilytettiin aarteina ja niitä luettiin useaan kertaan. (Toim.) Tikka, Marko & Taskinen, Ilari & Nevala-Nurmi, Seija-Leena 2015: Kirjeitä sodasta. Lyhyt historia. E. KÄNNYKÄT ENNEN JA NYT Monet saattavat muistaa 1980-luvulta valtavan kokoiset painavat matkapuhelimet, jotka maksoivat pienen omaisuuden. Tuo kohtaus ei ikävä kyllä sisälly säilyneeseen katkelmaan. Se muistetaan ensimmäisenä elokuvana, jossa oli vanhan suomalaisen elokuvan romantiikan kuvaksi muodostunut heinälatokohtaus. Tulion varhaiskauden kädenjälkeä päästään nyt ihastelemaan ensi kertaa yli puoleen vuosisataan. Pääosaa Nuorena nukkuneessa esitti Tulion vakionäyttelijäksi myöhemmin siirtynyt Regina Linnanheimo . Tärkeänä lähdeaineistona artikkeleille ovat olleet Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston noin 40 000 sota-ajan kirjettä. Vappukukkien myynnillä rahoitettiinkin aluksi Maitopisarayhdistyksen toimintaa. Elokuvan kaikkien kopioiden on tähän asti uskottu tuhoutuneen Adams-Filmin suuressa tulipalossa vuonna 1959. Tulion elokuva oli ensimmäinen filmatisointi nobelisti F. Suomeen vappukukkaperinteen toi helsinkiläinen Greta Klärich . Vuodesta 1995 vappukukkakeräys on järjestetty Folkhälsanin toimesta. Kuten Suomen Historian viime numerosta muistetaan, hän perusti myös nykypäivän neuvoloiden edeltäjät eli Maitopisara-asemat. Suomen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti sai selville, että kyseinen pätkä on melodraamamestari Teuvo Tulion elokuvasta Nuorena nukkunut (1937). Hauras nitraattifilmikopio matkusti maaliskuussa Suomeen, ja täällä löytö onnistuttiin digitoimaan kokonaisuudessaan. Niko Kettunen ja Timo Paukku johdattelevat lukijan nostalgiselle aikamatkalle kännykän historiaan. Kettunen, Niko & Paukku, Timo 2014: Kännykkä. Kirjeitä sodasta -uutuuskirjassa esitellään ensimmäistä kertaa kokonaiskuva kriisiaikojen kirjeenvaihdosta. Hän ryhtyi myymään kukkaneuloja kerätäkseen varoja tuberkuloosia sairastavien lasten auttamiseksi. Kevään varma merkki vappukukka on Suomen vanhin hyväntekevåisyysmerkki. K uv a: M ajbl o mmans riksfö rbund. Sillanpään tuotannosta. Kirjoittamisen tavat ja merkitykset kriisiaikoina
VENÄJÄN TSAARI NIKOLAI II vieraili Helsingissä vuonna 1915. Syytteen taustalla oli kirjailijan edellisenä vuonna ilmestynyt teos Juhannustanssit. Tästä alkoi suomalaisten ja saksalaisten neljä vuotta kestänyt yhteiselo, joka päättyi Lapin tuhoutumiseen syksyllä 1944. Juhannustansseista sensuroitiin joitain kohtia ja myymättömät kappaleet romaanista määrättiin tuhottavaksi. Lapin maakuntamuseon näyttelyn Wir waren Freunde – Olimme ystäviä valokuvat ja esineistö on pääosin koottu vuosien varrella Lapin maakuntamuseolle tulleista lahjoituksista. Kuvaaja Oscar Lindelöf onnistui tallentamaan mykkäfilmin tsaarin vierailusta. Lapin sodan päättymisen 70-vuotismuistopäivänä ja se jatkuu 10.1.2016 asti. Kuvien erityislaatuisuutta korostaa se, että ne ovat arkisissa tilanteissa tallennettuja hetkiä. Arktikum sijaitsee Rovaniemellä osoitteessa Pohjoisranta 4. Yksistään Rovaniemen alueella heitä oli arviolta 6 000 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin paikallista väestöä. Lappilaiset ihmettelivät yllättäen ilmestyneitä univormuihin pukeutuneita saksalaisia. ti–la klo 11–18. Tänä vuonna valinta osui Liperin maaseutumuseo Tähkään. Viimeisimpänä osoituksena tästä on vuonna 2013 valmistunut Tähkä-halli. Saksalaisia joukkoja kohdattiin erilaisissa tilanteissa. Ainutlaatuinen filmimateriaali on säilynyt näihin päiviin ja se on nähtävissä Ylen Elävässä Arkistossa. SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia 100 vuotta sitten 50 vuotta sitten KIRJAILIJA HANNU SALAMAA VASTAAN nostettiin syyte jumalanpilkasta helmikuussa 1965. Kaiken kaikkiaan Lapin alueella oli saksalaisia noin 210 000 henkilöä. Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940—1944 K annen kuvitus: M arkku Reun anen Sarka valitsi vuoden 2015 kesäkohteensa Suomen maatalousmuseo Sarka valitsee joka vuosi yhteistyökumppanikseen maaseudun historiaa esittelevän kesäkohteen. Salamalle langetettiin kolmen kuukauden ehdollinen vankeustuomio. Tähkä-hallin uudessa näyttelyssä voi tutustua maaseudun sähköistämiseen. Koulutie, 83100 Liperi.. Vastaanotto oli viileä, sillä vain vuotta aiemmin Nikolai II oli hyväksynyt suunnitelmat Suomen venäläistämiseksi. Pohjois-Karjalan Liperissä on tehty kotiseututyötä museon eteen jo 60 vuotta. Tämä oli tsaarin ainoa vierailu suuriruhtinaskunnassa. Kohtaamiset olivat usein varsin arkisia, mutta väistämättömiä. Suomessa Nikolai II tunnettiinkin ”valapattokeisarina”. Vuoristoarmeijan hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit kasinoineen ja vankileireineen. Näyttely saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisista on auennut Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa maanantaina 27.4. Museo on avoinna 26.6.–8.8. Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Valokuvissa sota näyttää olevan kaukana. Näyttelyssä tulee olemaan esillä muun muassa ennen näkemättömiä kotialbumeiden kuvia ja Vuoristoarmeijan miesten itse ottamia kuvia. Vuoden 1940 syksyllä Lapin rautatieasemilla ja Jäämerentiellä alkoi näkyä vieraita kieliä puhuvia sotilaita
Suomalaisia kuvia tietokannasta löytyy tällä hetkellä lähes 300. Valokuvaustekniikkana käytettiin daguerreotypiaa (dagerrotypia), jonka Louis Jacques Mandé Daguerre kehitti vuonna 1839. Pian juomalakkoliike levisi myös muualle Suomeen. J. Vuoden 1898 vappupäivää on pidetty kansanliikkeen virallisena aloituspäivänä. Seuraavalla vuosisadalla löysivät ensimmäiset sirkusseurueet tiensä myös Suomeen. Euroopan unionin rahoittamassa hankkeessa on mukana 13 maata, jotka ovat yhdessä perustamassa laajaa Daguerreobase-tietokantaa. Juomalakkoliike oli saanut alkunsa Kotkan sahatyöläisten keskuudessa. Lakon merkityksestä puhuiwat pankin joht. Historian lehdiltä Euroopan vanhimmat valokuvat kootaan yhteen Nykytiedon valossa ensimmäiset valokuvat Suomessa on otettu 1840-luvun alussa. Näyttelyssä ovat esillä nostalgisen peltilelujen lisäksi sirkustaiteilijoiden asuja ja välineistöä. Lelumuseon erikoisnäyttelyssä avataan ovet sirkuksen lumoavaan maailmaan ja sen historiaan. Sirkuksen magiaa -erikoisnäyttely Suomen Lelumuseo Hevosenkengässä 24.3.2015-28.2.2016. Juomalakkoliike jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ilmiöksi, sillä tiettävästi moni vappuna juomalakkoon osallistunut luopui raittiuslupauksesta jo kesän kuluessa. Näiden harvinaislaatuisten aarteiden omistajat voivat olla yhteydessä Suomen valokuvataiteen museoon. Vuonna 1898 koko maahan levisi ”wäkijuomalakko”, johon osallistuneet allekirjoittivat vuoden raittiuslupauksen. SUOMEN HISTORIA 11 Keski-Suomi 21.5.1898 Wäkijuomalakko-kokouksessa wiime sunnuntaina Toiwakan kansakoululla oli yleisöä runsaasti. Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo.. Suomen valokuvataiteen museo on mukana eurooppalaisessa Daguerreobase-hankkeessa, jossa kerätään tietoa näistä Euroopan varhaisimmista valokuvista, daguerreotyypeistä. Taikuri Mano d´Oron taikaesineiden kokoelma antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa taikureiden ammattisaloihin. Virallisesti juomalakkoliike lopetti toimintansa vuonna 1900. Yksimielisiä oltiin siitä, että päihdyttäwät juomat olisiwat mitä pikemmin poistettawat yleisestä käytännöstä. Alkoholin vaarat ja turmiollisuus ovat aina herättäneet keskustelua maassamme. Hagelberg ja opettaja J. Uusia daguerreotyyppejä etsitään jatkuvasti lisää. Kansanliikkeen näkyvin saavutus oli kirjallinen vakuutus 70 000 henkilöltä olla vuoden ajan nauttimatta alkoholia tai tarjoilla sitä. Varhaisimmat valokuvat olivat usein maisematai muotokuvia ja ne suojattiin rasialla tai kehyskotelolla. Juomalakkoliikkeen tavoitteena oli kansan raitistamisen lisäksi kieltolain säätäminen. Kurkistus sirkuksen maailmaan Perinteinen sirkusesitys telttoineen ja ohjelmanumeroineen sai alkunsa 1700-luvun Englannissa. Lakkoon liittyneiden lukua ei wielä woida warmuudella mainita, kun nimien kirjoitusta wielä jatketaan. Digitoituja valokuvia voi katsella osoitteessa www. Kauppinen. Tietokanta kokoaa yhteen valokuvahistoriaa eri puolilta Eurooppaa yli 25 000 kuvan ja esineen avulla. Työväenyhdistykset ja raittiusseurat järjestivät raittiuskulkueita sekä värväsivät osallistujia juomalakkoliikkeeseen. Herra Daguerren kehittämässä valokuvausmenetelmässä kuva muodostettiin hopeoidulle kuparilevylle. daguerreobase.org. Lyhyessä mutta wilkkaassa keskustelussa ehtiwät useat käyttää puheenwuoroa
Suomalaisten alkoholinkäyttä ja sen muutokset 1968–2008. Niin sanottu Koskenkorva-indeksi kertoo, että vuonna 1971 teollisuustyöntekijän piti tehdä paljon pidempään töitä ansaitakseen Kossu-pullon hinnan kuin vuonna 2008. Määrät on tilastoissa muunnettu sataprosenttiseksi alkoholiksi. Lähdeluettelo Alkoholijuomien kulutus l 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2013 3 l 6 l 9 l 12 l 15 l Kokonaiskulutus Tilastoitu kulutus Tilastoimaton kulutus 100% alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti Lennätinpostia k u v a : Sa -k u v a. Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus, THL. Myös alkoholin hinnalla on merkitystä, sillä 1970-luvun alussa suhteellinen hinnanaleneminen vauhditti jo muutoinkin suotuisaa kulutuskehitystä. Toim. Suurena syynä muutoksiin pidetään useimmiten alkoholipolitiikkaa, ja sillä tietysti onkin paljon merkitystä. THL. Politiikan ja talouden ohella on syytä ottaa peili esiin. Tilastotarkastelu on mielekästä aloittaa vuodesta 1960, sillä suomalaisten alkoholinkulutus on yli kolminkertaistunut reilun viidenkymmenen vuoden aikana. Hetkellisemmätkin talouden muutokset näkyvät. Vuodesta 1968 aina 1970-luvun puoleenväliin kulutus kasvoi rajusti. Alkoholipolitiikka on kuitenkin vain yksi tekijä kulutuksen muutoksissa. Muutoksia tapahtui asteittain: myyntipaikat lisääntyivät, aukioloajat pitenivät, tiskimyynti vaihtui itsepalveluun ja anniskelurajoituksia purettiin. Se alensi ostoikärajaa, päästi Alkon myymälät maalaiskuntiin, helpotti anniskeluoikeuksien saamista ja toi keskioluen kauppoihin sekä kahviloihin. Se rauhoittui noin kymmeneksi vuodeksi, kunnes kohosi taas 1980-luvun lopulla. Tilastoimaton kulutus tarkoittaa arvioita muun muassa omavalmisteisen sekä ulkomailta tuodun alkoholin määristä. Alkoholin saatavuus parani koko 1960-luvun ajan, ja vuonna 1968 säädettiin uusi alkoholilaki. Tilastoitu kulutus on selvillä kieltolain päättymisestä eli vuodesta 1932 lähtien, tilastoimattomasta kulutuksesta on aineistoa vuodesta 1960 eteenpäin. Olemme silti edelleen huomattavan korkealla, yli kymmenessä litrassa. Vaikka Suomi on nykyään enemmän olutkuin viinamaa, alkoholia kulutetaan täällä melkoisia määriä. Taloudellinen kasvu on kenties merkittävämpi. Alkoholipolitiikka ei ole pelkästään kansallista. Tämä selittää sitä, miksi alkoholiverotuksen höllentyessä vuonna 2004 myös tilastoimaton kulutus kasvoi. Helsinki. Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt. Merkittävä matkustajatuonnin lisäys tapahtui vuonna 1995, kun Suomi liittyi EU:hun, ja vuonna 2004, kun EU-maiden matkustajatuontikiintiöt poistuivat ja Virosta tuli EU:n jäsen. Pudotusta tapahtui jälleen 1990-luvun alkuvuosina, mutta jo vuosikymmenen puolivälistä alkoi kasvu, joka talttui vuosien 2005 ja 2007 huippulukemiin. SUOMEN HISTORIA 12 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamissa alkoholinkulutuksen tilastotiedoissa näkyy yllättäen sekä tilastoitu että tilastoimaton kulutus ja näistä yhdessä muodostuva kokonaiskulutus. Tilastoimattomassa käytössä kotipolttoinen näkyy nykyään tuskin lainkaan, mutta hakuralli on korvannut sen paremmin kuin hyvin. 1980-luvun lopun nopea noususuhdanne kasvatti kulutusta, 1990-luvun alkupuolen lama puolestaan laski sitä. Koko kulutus ei näy tilastoissa. Karlsson, Thomas & Österberg, Esa 2010: ”Mitä tilastot kertovat suomalaisten alkoholinkäytöstä?” Teoksessa Suomi juo. Suuri kulutus kasvattaa koko kansan ongelmia, jotka eivät rajaudu vain ääri-ilmiöihin kuten alkoholismiin. Tilastoitu kulutus on nimensä mukaisesti tilastoitua tietoa alkoholin vähittäisja anniskelumyynnistä
13 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Liikkuva alkoholiliike kokeilukäytössä vuonna 1970 K u va : Leh tikuv a / K aius Hed ens tr ö m
Seuraavien vuosikymmenten ajan elokuvateatterit keräsivät ennätysyleisöjä ja kotimaisia elokuvia tehtiin enemmän kuin koskaan. Valkokankaalla nähtiin suomalaisten elokuvatähtien loistoa, ikimuistoisia rakkaustarinoita ja räiskyviä komedioita.. 14 SUOMEN HISTORIA Suomalaisen studioelokuvan kultakausi Teksti: Mari Immonen • Kuvat: KAVI, SA-kuva Äänielokuvan synnystä television tuloon 1930-luvulla alkoi maassamme suurten elokuvastudioiden ja filmitähtien kulta-aika
Elokuvat otettiin hyvin myönteisesti vastaan. SUOMEN HISTORIA 16 -luvulla Suomi-Filmi Oy oli maan johtava elokuvatuottaja. Vuonna 1921 Karun luotsaama elokuvayhtiö vaihtoi nimensä Suomi-Filmi Oy:ksi. Aiemmista virheistä oli opittu, ja seuraavaksi Suomi-Filmi toi valkokankaalle kotimaisen kirjallisuuden klassikoita. Elokuvayhtiön tarina oli alkanut jo vuonna 1919, kun Erkki Karu perusti Osakeyhtiö Suomen Filmikuvaamon. Kirjailija Anni Swanin nuorisoromaaniin perustuvan elokuvan katsojaluvut olivat pettymys. Ollin oppivuosissa ei juurikaan esiintynyt suomalaiseksi miellettyjä aineksia, joten katsojien saattoi olla vaikeaa mieltää elokuvaa suomalaiseksi ja se hukkui muiden elokuvien joukkoon teattereiden ohjelmistossa. Suomen Filmikuvaamon ensimmäinen pitkä elokuva Ollin oppivuodet valmistui vuonna 1920. Sano se suomeksi – mykkäfilmeistä äänielokuviin Äänielokuvien läpimurto koettiin Suomessa 1920-luvun lopulla, kun Helsingissä ja muissa suurimmissa kaupungeissa esitettiin amerikkalaisia musiikkielokuvia. Ensimmäiset pitkät kotimaiset äänielokuvat olivat Suomi-Filmin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin sekä LaElokuvan kultakausi Hollywood ja sen ympärille rakentunut filmitähtikultti olivat esikuvana myös suomalaiselle elokuvateollisuudelle. Syynä pieniin katsojamääriin on arveltu olleen kansallisten piirteiden puuttuminen elokuvasta. Suomi-Filmistä oli hyvää vauhtia kehittymässä kokonaisvaltainen elokuvastudio, jonka hallinnassa olivat sekä elokuvien valmistus että niiden levitys. Erityisesti Anna-Liisa keräsi yleisöä, ja se ostettiin ensimmäisenä suomalaisena näytelmäelokuvana esitykseen Ruotsiin, Norjaan, Ranskaan sekä Yhdysvaltojen suomalaisalueille. Mykkäfilmien aikaan katsojat saattoivat erottaa kotimaisen elokuvan ulkomaisesta vain kuvattujen aiheiden ja ympäristön avulla, sillä välitekstit esitettiin suomeksi elokuvan alkuperämaasta riippumatta. Varsinainen elokuvatuotanto sai vielä odottaa hetken, sillä aluksi yhtiö hankki pääosan tuloistaan näyttämövarusteita maalaamalla, valokuvauksella sekä postikortteja valmistamalla. 1920 Positiivin kehitysja kuivaustyötä Suomi-Filmin elokuvalaboratoriossa.. Aleksis Kiven ja Minna Canthin näytelmiin perustuneet Kihlaus ja Anna-Liisa saivat molemmat ensi-iltansa vuonna 1922