lusto@lusto.. numer o • 1/2015 Suomen Historia 1/2015 Hinta 8,90€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ MAAMME PUOLUSTAJAT VIINA VAPAAKSI RIKOSTARINA SOTA-AJAN ARKI Kahvin salakuljetusta 40-luvun Lapissa Arvi Mäkisen sotamuistot Kansa äänesti kieltolain kumoon 6 414888 002355 1 5 1 800 235 -1 50 1 PAL VKO 2015-19 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Sähköansoja rouvalle HENKILÖKUVA Olavi Virran tarina “Suomen p onnistus oli melk oinen – neu volatoiminta v altiollist et tiin so dan aik ana ja sitä la ajennet tiin r ajusti heti sen jälk een. 015 345 100 Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU Lustontie 1, 58450 PUNKAHARJU. neuvolaan Suomen lapset Näin syntyi suomalainen neuvolajärjestelmä Suomen Historian 1. “ UUTUUSLEHTI! Maat metsät tehtaat NÄYTTELY PITKÄSTÄ 1950-LUVUSTA 1950 1950 www.lusto.
2 SUOMEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA 83 Jatkoa luvassa... ...Suomen Historian 2. numero ilmestyy 7. Suomen Historia 1/2015. Tilauskupongin löydät sivujen 18-19 välistä. toukokuuta 2015 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi
3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Nuijamaan kansakoulun oppilaat hiihtolomalla luultavasti 1920-luvulla K u va : His to rian kuv ak o ko elma , Museo vir as to
Silti kuvassa esiintyvien ihmisten kasvoilta välittyy rauha, ja usein ilmeistä on helppo aistia myös onnellisuutta. Joukkoon mahtui toisenlaisiakin näkymiä. Kesällä täällä on lumoavan kaunista, lämmintä ja valoisaa. Me kaikki. Pitkä talvi asetti tiukat ehdot myös kesälle, olihan moni asia pakko tehdä valmiiksi talven varalle. Etulinjaan rakennetun saunan lauteilla istuvien miesten olemuksesta ei voi mitenkään päätellä, millaisissa olosuhteissa löylyjä heitellään. Mukillinen höyryävän kuumaa korviketta nuotion ääressä saa sotilaan rennoksi karussakin ympäristössä. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi KANNESSA: Terveyssisarten toimintaa vallatulla alueella Muolaassa vuonna 1943. Jotkin otokset saavat katsojan mietteliääksi. Varmasti se joskus olikin, mutta valoisiakin hetkiä on ollut. Sama kaava toistuu sotakuvissa. Valokuvan yksityiskohdissa saattaa nähdä köyhyyttä ja kurjuutta. Isojen muutosten virrassa elävät sankarit, suurmiehet, tarmokkaat äidit, sitkeästi uurastavat miehet ja vailla huolta remuavat lapset. Se pysäyttää, kun silmiin sattuu kuva isästä, joka kaivaa lapiolla jäiseen maahan pientä hautaa äidin seuratessa ilmeettömänä vieressä. Tässä lehdessä me etsimme tuntemattomia tarinoita Suomen menneisyydestä ja tuoretta näkökulmaa tuttuihin kertomuksiin. (06) 2810 170 Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 K annen kuv a: S A -kuv a K u va : S A -kuv a. Suomen Historian ensimmäisen numeron sisältöä ja aiheita pohdiskellessani kävin läpi tuhansia vanhoja valokuvia. Pienen kansan historia koostuu suurista, koko kansaa yhdistävistä ponnistuksista, mutta yhtä lailla se koostuu yksittäisten ihmisten elämäntarinoista. SUOMEN HISTORIA 4 Pääkirjoitus 17. Talvellakin maisemat ovat komeita, joskus upeampia kuin kesällä. Toimituksessa Päätoimittaja Kari Mattila Toimittaja Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Aimo Tenni, Enna Poutiainen, Jonna Pulkkinen, Heli Lehtelä, Tapio Mäntyniemi, Juha Pokki, Mari Immonen, Pekka Tuomikoski, Annu Susanna Yliluoma Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Tilaajapalvelu Puh. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Postiosoite Suomen Historia PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. maaliskuuta 2015 Suomen Historia 1/2015 Kuvien kertomaa Suomi on vastakohtien maa. Mutta luonnon varassa eläneille vuoden kylmimmät kuukaudet olivat ankaraa aikaa. Usein ajatellaan, että elämä oli kurjaa ja raskasta
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Futuro-talo lähdössä Finnfocus-näyttelyyn Lontooseen 1968 K u va : Leh tikuv a / M at ti T ap o la
34 Pitkä sota – monta mutkaa Kannessa Yhden sotamiehen pitkään asemasotaan mahtui uhkarohkeita yhteenottoja vihollisen kanssa ja joutilasta hevosenleikkiä. Ruotsista virtasi laitonta kahvia koko maan kuppeihin keinolla jos toisellakin. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 1. Kansanäänestyksen viesti oli laimeasta äänestysinnosta huolimatta selvä. numero Suomen Historia 1/2015 K uv a: M LL Romanttiseen tyyliin tottuneiden silmiin suoralinjainen kahvipannu oli joko piristävä tai outo. 56 "Minä olen laulaja!" Kannessa Olavi Virta oli sähkömies, tuotantopäällikkö, levykauppias, kirjanpainaja, päätoimittaja, vähittäismyyjä, näyttelijä, sanoittaja, säveltäjä, kitaristi, viulisti – ja tietysti laulaja. 46 Puolivallatonta kahvia Kannessa Sota-aikanakin suomalaisten kahvihammasta kolotti, vaikka aine oli kortilla. 26 Kieltolaki kumotaan Kannessa Alkoholijuomat kieltävä laki oli taloudellinen ja ulkopoliittinen kysymys. 22 Tarttuvan silmätulehduksen hoitoa nykyisen itärajan takana Pitkärannassa vuonna 1927. Se tavoittaa liki kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäisten lasten perheet. Finel-kahvipannu Pehtoori s. SUOMEN HISTORIA 6 12 Suomen neuvolajärjestelmän synty Kannessa Suomalainen neuvolajärjestelmä on laajuudessaan ainutlaatuinen. 12
Morsion kaula sai kantaa pahimmillaan kahdeksan kilon koristetta. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Historian uutisia ja erikoisuuksia 40 Sodan hetkiä Kuinka sauna nousee rintaman taakse alle kahdessa tunnissa. 44 Näsilinnan tuho Kummitustalonakin tunnettu tamperelainen rakennus kärsi vuoden 1918 tiimellyksessä pahasti. 74 Pula-aika Tänään tarjolla kokkarekeittoa, erikoiskahvia, verileipää, saippuaa ja lipeää 78 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalaisen pilapiirroksissa vahdataan ay-liikettä. Pitkä sota – monta mutkaa s. 32 Naisten äänet olivat ratkaisevia kieltolakiäänestyksessä 29.–30.12.1931. 52 Metsäkansa Ivar Ekström valokuvasi sata vuotta sitten Itä-Suomen ihmisten arkea pettämättömän ilmeikkäästi. 66 Rikostarina Kannessa 50-luvun Suomessa sähkö oli vielä uutuus, ja sitähän piti kokeilla omaan vaimoonkin. 26 Olavi Virralla meni vuonna 1958 lujaa muuallakin kuin Chevrolet'n ratissa. 77 Kruunattu morsian Pohjoismaissa oli 1800-luvulla tapana käyttää näyttävää morsiuskruunua. 42 Koirat sodassa Ihmisen paras ystävä ei hylännyt isäntäänsä edes tämän huonoimman keksinnön keskellä. 72 Polkupyörä saapuu Suomeen Velosipedi ihmetytti Pariisin maailmannnäyttelyssä vuonna 1867. Toistuvat Artikkelit Tarkka-ampuja ottikin minut jyvälle ja ampui juuri kun minäkin painoin liipaisinta. 30 Arkkitehti Wiwi Lönn Arkkitehtuurin murroskaudella toissa vuosisadan vaihteessa rohkea uranuurtaja aukoi väylää tuleville naisarkkitehdeille. 80 Sanaristikko ja tietovisa 22 Finel-kahvipannu Pehtoori Suoraviivaisen muotoilun pieni helmi syntyi Wärtsilän yrityskauppojen seurauksena. 42 Kuva: Lehtikuva Kuva: Lehtikuva Kuva: SA-kuva. Kesällä Näsilinnan tiloissa aukeaa uusi museo. 70 Jäätelön lyhyt historia Kylmä herkku pelmahti meille ensin idästä, sitten lännestä. Pian uutuus rullasi myös Pohjolaan. 56 Partiomies hiihtää koiransa kanssa Latvassa vuonna 1943. Sihtiin osuvat myös Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa ja Pertti Viinanen
SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mika Rassi Aino Sibeliuksen tarina Järvenpään taidemuseossa Jean Sibelius viettää tänä vuonna 150-vuotisjuhlaa. Kuten monen muunkin taiteilijan myös Sibeliuksen työ olisi ollut mahdotonta ilman arkea ja käytännön asioita ymmärtävää puolisoa. Aino -näyttely on avoinna Järvenpään taidemuseossa 4.10.2015 asti. SUOMEN ENSIMMÄISEKSI saamelaiseksi kirjailijaksi tituleerattu Pedar Jalvi (1888– 1916) julkaisi ainoaksi teoksekseen jääneen runoja kertomuskokoelman Muotta?almit (Lumihiutaleita) vuonna 1915. Aino Sibelius, 1894. Joulukuun 1964 ja tammikuun 1965 aikana löydettiin kaksi paikallista tyttöä murhattuna ja kaulassaan nailonsukka. Näyttelyssä on esillä perheen ja kodin merkitys Sibeliuksen sävellystyön inspiraationa, mahdollistajana ja tukena. Kuva Daniel Nyblin. Arjen ja perheen sävelet saneli taiteilijan vaimo. Museoviraston kuvakokoelmat. Tarjolla on taidetta, audiovisuaalista aineistoa, opastettuja kierroksia, draamaopastuksia, luentoja ja työpajoja. Järvenpään taidemuseossa nostetaan esiin Aino Sibeliuksen tarina. Lennätinpostia. 100 vuotta sitten 50 vuotta sitten KUOPIOTA JÄRKYTTIVÄT nailonsukkamurhat. Pitkien tutkimusten jälkeen syylliseksi osoittautui 17-vuotias parturiopiskelija, joka oli oikeuden mukaan ollut murhien aikaan täyttä ymmärrystä vailla
Kokeilun suuren suosion siivittämänä erikoislippu jäi pysyväksi. Viime vuonna Anssi Sinnemäki ruoti tutkimuksessaan Haanpään armeijakuvauksen Kenttä ja kasarmi (1928) aiheuttamaa kirjasotaa. Eläkeikään ennättänyt kestävyysjuoksija on ilmoittanut olevansa tuntosarvet ojossa nuoremman yrittäjän toivossa. Unelmat liikkeelle! – Eläköön interrail -näyttely Suomen Rautatiemuseossa 24.04.2015–27.12.2015. Museon osoite on Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää.. Into. Helsinki. Interrail on houkuttanut seikkailunjanoisia matkaajia Euroopan yhdentymisestä, sekasorrosta tai talouskriisestä huolimatta. Maijala, Minna 2014: Herkkä, hellä, hehkuvainen. vietetään jälleen Minna Canthin päivää. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan reilaajien rinkkaan, matkaeväspussiin sekä matkustamisen vaivoihin ja vaivattomuuteen. Sen kunniaksi nuorille lanseerattiin interrail-lippu, jolla sai kuukauden ajan matkustaa 22 maassa maaliskuun alusta marraskuun loppuun. Haanpää kuvaa terävällä kynällään sotaväen asemesta nyt tuon ajan lama-Suomea, jossa armeijasta palaava poika huomaa, että jos ei enää kajahda aamuherätys, eipä huudeta soppajonoonkaan. Keuruun Haapamäellä valtatie 23:n varressa sijaitsee Haapamäen höyryveturipuisto, jota on jo yli kymmenen vuotta pyörittänyt urheilijalegenda Martti Vainio . Nuoren tasavallan sotaväkeä Haanpää kuvasi siihen malliin, että sai jättää toiveet uusien kirjojen julkaisemisesta pitkälle 30-luvulle asti. Väsymättä raiteet kuljettavat vuodesta toiseen reilaajia ympäri maanosaamme. Mikäli ei vielä ole sitä tehnyt, on nyt juhlan kunniaksi syytä kaivaa esiin viime vuonna ilmestynyt elämäkerta, joka tuo esiin uusia puolia kirjailijasta ja ihmisestä. Vuonna 1972 Kansainvälinen Rautatieliitto täytti 50 vuotta. Puiston osoite on Veturipuistontie 1, 42800 Haapamäki. Lukuvinkkejä Viidettä vuosikymmentä Interraililla Nuorten seikkailulippu on ollut suomalaistenkin reissaajien ulottuvilla jo 43 vuotta. Nyt siihen on mahdollisuus. Otava. Haanpää, Pentti 2013: Ilmeitä isänmaan kasvoilla. Niinpä vuonna 1933 valmistunut kertomuskokoelma Ilmeitä isänmaan kasvoilla ilmestyi kirjailijan haluamassa muodossa vasta 80 vuotta myöhemmin. SUOMEN HISTORIA 9 MINNA CANTH MONELTA KANTILTA Maaliskuun 19. Uudessa kirjassa yksioikoinen uhrin ja taistelijan henkilökuva puretaan, ja lukijalle paljastuu ihminen, joka kamppaili kaiken aikaa myös omia sisäisiä demonejaan vastaan. Haapamäen veturipuisto myytävänä Haluatko koettaa rahkeitasi rautatiehistoriaan liittyvän matkailuyrityksen omistajana. Herkän taiteilijan tuotannon monipuolisuus on jäänyt keskeisten yhteiskuntakriittisten teosten varjoon. Helsinki. Sen kalustoon kuuluu 14 höyryveturia. KOTOMAAMME KASVOT 1950-luvulla kuollut Pentti Haanpää on yhä kuuma peruna suomalaisen kirjallisuusväen kourissa. Puistossa on myös karavaanarialue, hotelli ja tapahtuma-areena, jolla järjestetään muun muassa konsertteja ja teatteriesityksiä. Suomen Rautatiemuseossa avautuu huhtikuussa näyttely, jossa tarkastellaan Interrailia ilmiönä sekä tutustutaan reilaajiin kautta aikojen. Puistoa kuitenkin pyöritetään jatkajan löytymiseen saakka. Museo on avoinna kesäisin
Lönnrotinkaduksi nimi vaihtui vuonna 1928. tuomari Stadius Sawosta, ruukin kirjanpitäjä Leopold Ruotsista ja kirkkoh. Juoksewalla tilillä maksetaan edelleen 3 %. Samalla sivulla Suomettaressa Suomen Yhdyspankki ilmoitti tilien korkoprosenteista. Suomen Yhdyspankki. Konttinen on opettanut suomalaiset tuntemaan omat naistaiteilijansa ja rakastamaan ja arvostamaan heitä. rouwa Rangcius Hämeenlinnasta, rouwa Hillbergillä; kanslianeuwos Lönnrot Sammatista, talossa n:o 12 Yrjönkadun warrella; peräänkatsoja Jod ja laiwuri Renwall Uuskaupungista, talossa n:o 27 Uusmaankadun warrella. Nykyään pyritään kestävään kehitykseen ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lennätinpostia Pottatuolissa kelpasi asioida ja huvitella Huittisista peräisin oleva keinutuoli sisältää nerokkaan lisäominaisuuden. Yksittäisten taiteilijoiden lisäksi Konttisen mielenkiinto on kohdistunut taiteilijapareihin, -yhteisöihin ja -verkostoihin. Rahaston mukaan Konttisen elämäntyöllä on ollut keskeinen vaikutus siihen, että näemme nyt 1800-luvun lopun ja 1900-luvun suomalaisen maalaustaiteen toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. Mitäpä jos suunnattaisiin katseet muutaman vuosikymmenen taakse ja otettaisiin oppia. Helmikuuta 1865. Suometar 17.3.1865 Pankkiasioita ja kursit. Hännistä tehtiin lattiaharjoja, maalisiveltimiä ynnä muita tarve-esineitä pullasudeista alkaen. SUOMEN HISTORIA 10 Hännät hyötykäyttöön Kuusikymmentäluvulla maaseudulla kierteli vielä ahkerasti kauppiaita, jotka kaupanteon ohessa ostivat lehmän ja hevosen häntäjouhia. Riitta Konttinen on tehnyt pitkän uran taidehistorian tutkijana ja tietokirjailijana. 16 p. Siinä voi nimittäin keinumisen ohella tehdä potta-asioita tuolin pohjassa olevan reiän kautta. Kyllä ennenkin ihmisten liikkeistä perillä pysyttiin, sillä sanomalehdissä julkaistiin kokonaan omalla palstallaan tietoja paikkakunnalla vierailevista ihmisistä ja heidän majapaikastaan. Elias Lönnrot majaili muuten vierailullaan Yrjönkadulla, eli aivan liki omaa nimikkokatuaan, joka tuolloin oli vielä nimeltään Andreagatan. Rahasto toteaa, että palkinto myönnetään nyt taiteen arjen kuvaajalle, ohitettujen tarinoiden kertojalle. Maalisk. Tohtorit Herzberg Loimijoelta ja Hellén Porista, kauppiaat Hanneman ja Bud Lyybekistä, Kleinehn rawintolassa; kihlak. Helsinki, 20 p. Yhdyspankki wastaanottaa rahoja toistaiseksi Talletus-Tilille 5 % kaswulla ainoastaan kuuden kuukauden ylössanomiselle ja sittenki sillä ehdolla että talletettujen rahain pitää wähintäänki saada olla pankissa kuusi kuukautta, ennenkuin ylössanominen voipi tapahtua. Matkustawaiset. Kolmekymmentä vuotta aiemmin Kalevalan ensimmäisen version julkaissut lääkäri oli tuolloin mukana virsikirjakomiteassa virsirunoutta muokkaamassa, ja pian hän alkoi julkaista myös merkittävän laajaa suomalais-ruotsalaista sanakirjaa. Päähoitokunta. Kuvan harja on valmistettu Urjalan Huhdissa. Historian lehdiltä Suomen Kulttuurirahaston palkinto taidehistorioitsija Riitta Konttiselle Taidehistorian emeritaprofessori Riitta Konttinen on saanut Suomen Kulttuurirahaston 30 000 euron suuruisen palkinnon merkittävästä kulttuuriteosta. Se tehtiin tilaajan omien lehmien hännistä ja tekijä löytyi aivan naapurista. maaliskuuta vuonna 1865 Suometar-lehti tiesi muun muassa kertoa, että Helsingissä kyläili paraikaa eräskin kanslianeuvos Lönnrot Sammatista. Perjantaina 17. Suomen kielen professorin ominaisuudessa hän ei kaupungissa enää ollut, sillä eläkepäivät olivat alkaneet vuonna 1862. Konttinen on erityisesti nostanut esiin miesten varjoon jääneitä suomalaisia naistaiteilijoita. Hän toimi Helsingin yliopiston taidehistorian professorina vuodesta 2003 eläköitymiseensä asti vuonna 2009. Lehmänhäntäharjat jos mitkä sopisivat nykypäivän hittituotteeksi. Moisista koroista voi juuri nyt vain uneksia. Potta ei keiku tuolin mukana, vaan se sujautetaan kaappimaisen tuolin alle lattialle.
On syytä huomata, että muuttolukemat ovat olleet jo yli kymmenen vuoden ajan pääsääntöisesti korkeampia kuin 60ja 70-luvun huippuluvut – vuonna 2007 hätyyteltiin jo 300 000:n muuttajan rajaa. SUOMEN HISTORIA 11 SIIRTOLAISUUS JA MUUTTOLIIKE Tilastokeskus on tilastoinut sekä maahanmuuttoa että maastamuuttoa vuodesta 1945 asti. Vuodet 1969 ja 1970 ovat myös ainoat sodanjälkeiset vuodet, joina Suomen väestö on vähentynyt. Tilastokeskus, Väestöja kuolemansyytilastot, 2015. Kuuluisa suuri muutto alkoi toden teolla vuonna 1960 ja taittui vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen. Entä sitten Suomen sisäinen muuttoliike. Suomalaiset muuttavat siis ahkerammin kuin koskaan. Inkeriläiset paluumuuttajat ja turvapaikanhakijat näkyivät vuonna 1991 pienenä tilastopiikkinä. Vuosina 1969 ja 1970 maasta karkasi pääosin Ruotsiin yhteensä yli 100 000 ihmistä. Sitä on tilastoitu jo vuodesta 1878 asti. Sota-aikana tilastointi oli ymmärrettävästi puutteellista, joten tässäkin yhteydessä kaaviotarkastelu on mielekästä aloittaa vuodesta 1945. Hyvinvointikatsaus 3/2010. Tuolloin Suomi alkoi vastaanottaa inkeriläisiä paluumuuttajia ja myös turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi hetkellisesti. Nettosiirtolaisuus tarkoittaa maahanja maastamuuton erotusta, eli sitä, kuinka paljon Suomi saa tai menettää kansalaisia, kun ihmiset siirtyvät maan rajojen yli. Vastaavia maastamuuttolukemia ei ole sitä ennen eikä sen jälkeen nähty. Suurin poismuuttoaalto huuhtoi yli Pohjanlahden 1960–1970-lukujen taitteessa, jolloin siirtolaiset liikkuivat joukoittain Ruotsiin. Tässä yhteydessä tulee tosin muistaa koko maan väkiluvun kasvu ja muut tekijät, esimerkiksi vuoden 1994 kotikuntalaki, joka on vaikuttanut erityisesti opiskelijoiden kotikuntien vaihtumiseen. K uv a: S A -kuv a Kuntien välinen muutto * Maahanmuutto Maastamuutto * Ilmoitettu silloisen aluejaon mukaan. Lähdeluettelo. Keskellä lamaa vuonna 1991 koettiin pieni maahanmuuttopiikki. Tuolloin muuttajia oli 34 448. Suuren muuton huippuvuonna 1974 oli 276 034 muuttajaa. Muutot lisääntyivät melko tasaisesti, ja ensi kerran yli 100 000 muuttoa tehtiin vuonna 1928. Jatkuvasti saamapuolella olemme olleet vuodesta 1981 asti. Nettosiirtolaisuus kohosi vastaavalle tasolle seuraavan kerran vasta vuonna 2007. 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 25 000 2013 1945 1962 1979 1996 Saari, Matti 2010: "Miljoona muuttoa vuodessa". Kuitenkin jo vuonna 1971 Suomeen tuli ensi kerran tilastohistoriassa enemmän väkeä kuin oli lähtijöitä
12 SUOMEN HISTORIA Suomen lapset NEUVOLAAN
Teksti: Mika Rassi Kuvat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Ensimmäinen lastenhoidon neuvontaa antanut Maitopisara-asema perustettiin Helsinkiin vuonna 1904. 13 SUOMEN HISTORIA Suomalainen neuvolajärjestelmä on laajuudessaan ainutlaatuinen. TIESITKÖ TÄMÄN NEUVOLAN ALKUTAIPALEESTA. Äitiysja lastenneuvolapalvelut muuttuivat lakisääteisiksi jo 1940-luvulla. Uusi palvelu oli poikkeuksellisesti ilmainen, kaikille avoin, eikä sen käytöstä ollut holhousseurauksia. Mannerheimin lastensuojeluliitto laajensi neuvolatoimintaa 1920-luvulta lähtien. Se tavoittaa liki kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäisten lasten perheet. Nykyaikaista neuvolaa luotiin kansainvälisesti suuntautuneiden järjestöjen voimalla nuoressa ja rikkinäisessä Suomessa. Neuvola-nimitys tuli käyttöön 1935. Suomalaisessa neuvolassa on vaikutteita Ranskasta, Saksasta, Yhdysvalloista ja Englannista
SUOMEN HISTORIA 14 Viime vuosisadan alkupuolella Suomen terveydenhuollossa tapahtui ihmeen kaltainen nousu kehitysmaan tasolta länsimaisten huippujen joukkoon. Imeväiskuolleisuus eli alle vuoden ikäisten lasten kuolemantapaukset vähenivät Suomessa Suomen lapset neuvolaan Pälkäneen äitiysneuvolassa 1920-luvulla asiakkaita palvelivat kunnankätilö Martta Koskela (ensimmäinen vasemmalta) ja terveysisar Emma Anttila (toinen oikealta). Myös asenteet lapsia kohtaan muuttuivat neuvoloiden myötä. Toimijoilla oli yhteinen pyrkimys mutta periaatteellisia eroja esimerkiksi suhteissa julkiseen valtaan. Neuvola vaati paljon suomalaista työtä, mutta taustalla oli tietysti muutakin. 1700-luvun puolivälissä lapsikuolleisuuden vähentämisen keinoina pidettiin lääkintähuollon tehostamista ja lastenkotien perustamista. Ei neuvola meille kuitenkaan tyhjästä tupsahtanut. Myönteinen kehitys oli valtava monitahoinen ponnistus, josta ei voi jälkiviisaasti erottaa yhtä kaikkein tärkeintä aluetta. Lapsikuolleisuus näytti keskeiseltä syyltä ongelmiin. Kehityksen edellytyksinä olivat ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja yksityinen järjestötoiminta.. Ennaltaehkäisevää neuvontatyötä ei tunnettu, vaikka eräät ruotsalaislääkärit jo tuolloin korostivat rintaruokinnan ja siisteyden merkitystä lapsikuolleisuuden vähentämisessä. Neuvolan edellytyksiä ymmärtääksemme meidän on palattava yhtäältä lastenhoidon ja toisaalta ennakoivan terveydenhuollon suomalaisille juurille. Ennen lapsia oli pidetty monella tavalla vähäpätöisinä. Nykyään on itsestään selvää, että lapsia tulee hoitaa ja sairauksia ehkäistävä, mutta tämä kaikki on varsin uutta keksintöä. Ensimmäinen väestölaskenta vuosisadan puolivälissä osoitti väkiluvun olevan paljon oletettua pienempi. Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa Suuressa Pohjan sodassa, ja työvoimasta oli puutetta. Myös lapsikuolleisuuden yleisyys paljastui: useampi kuin joka viides alle yksivuotias menehtyi. Tarvittiin kykyä omaksua ennakkoluulottomasti kansainvälisiä vaikutteita ja uusimpia lääketieteen oivalluksia maailmalta. Nyt ymmärrettiin, että lastenhoito oli kansanterveyshuollon tärkein osa. Lastensuojelu ennen itsenäisyyttä Lastenhoidon parantaminen tuli osaksi valtiollista politiikkaa Ruotsi-Suomessa 1700-luvulla. Siitä huolimatta voidaan huoletta sanoa, että neuvolatoiminnan käynnistyminen ja laajentuminen vaikuttivat valtavasti esimerkiksi lapsija äitiyskuolleisuuteen sekä tarttuvien tautien leviämiseen
Viime vuosisadan alussa tuberkuloosikoulutus oli ainut jatkokoulutus, mitä sairaanhoitaja saattoi hankkia. Kuva on Lastenlinnan lastensairaalan vihkiäisistä.. Esimerkiksi poikkeuksellisen paha hallavuosi saattoi vielä 1860-luvulla johtaa siihen, että joillain alueilla yli puolet imeväisistä kuoli. Pariisin maitopisara-asemilla jaettiin puhtaita maitoseoksia imeväisikäisten lasten äideille, jotka eivät syystä tai toisesta pystyneet imettämään. Maitopisara tipahtaa Suomeen Helsinkiläinen Greta Klärich oli tutustunut 1900-luvun alussa ranskalaiseen maitopisara-aatteeseen. Yhdistys harjoitti valistustyötä ja koulutti tuberkuloosihoitajia. Lisäksi 1800-luvun lopulla alkoi muodostua erilaisia lastensuojelujärjestöjä, kuten vuonna 1893 perustettu Barnavårdsföreningen i Finland. Kohti ennaltaehkäisyä ja yhdistystoimintaa Vaikka tulokset vaihtelivat, Suomessa kuitenkin toimittiin hallinnon tasolla imeväiskuolleisuuden vähentämiseksi jo ennen itsenäisyyttä. Vähävaraisilta perittiin maidosta pieni maksu, tyystin varattomilta ei aina sitäkään. Venäjän vallan sortokausien aikana sosiaalisiin uudistuksiin ei ollut mahdollisuuksia. Alusta asti asemilla työskenteli lääkäri, joka tutki ja mittasi lapsen ja määräsi tälle sopivan maitoseoksen. Toiminta sai tukijoita, ja asemat levisivät usealle paikkakunnalle, muun muassa Viipuriin, Tampereelle ja Mikkeliin. Toiminta oli tietysti kohdistettu puutteenalaisille perheille. Neuvoloiden tapauksessa tämä on kuitenkin muihin maihin verrattuna poikkeuksellista, sillä neuvolan kaltaista toimintaa on muualla yleensä kehitetty kunnallisen ja valtiollisen sairaanhoidon yhteydessä. Asemien hoitajattaret suorittivat myös kotikäyntejä, joilla he antoivat neuvoja ja lainasivat Etualalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton ydinjoukkoa: toinen vasemmalta Sophie Mannerheim ja seuraavana C.G.E. Mannerheim, toinen oikealta Arvo Ylppö. Itsenäisyyden alussa taas uudet hallinnon osat kuten ulkopolitiikka ja puolustusvoimat nielivät varoja. Maidon saamiseksi lapsi oli kuitenkin tuotava säännöllisesti asemalle tarkistuksiin. Valistamiseen ja neuvomiseen perustuva ennaltaehkäisevä terveydenhoito käynnistyi meillä käytännössä vuonna 1907, kun Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys perustettiin. Klärich avasi Suomen ensimmäisen Ranskan mallin mukaisen Maitopisara-aseman vuonna 1904 Helsingin Kallioon. Silti alueelliset ja vuotuiset erot olivat erittäin suuria. SUOMEN HISTORIA 15 1900-luvun alkuun tultaessa muun muassa kätilötoiminnan kehittymisen myötä. On siis ymmärrettävää, että terveydenhuollon uudistusten suhteen yksityiset toimijat olivat vuosisadan vaihteessa merkittävässä asemassa
Eri kansalaispiirit tahtoivat lievittää kärsimyksiä silkasta auttamisen halusta ja tietysti myös yhteiskunnallisten olojen vakiinnuttamiseksi. Hän oli toiminut lääkärinä Saksassa Kaiserin Auguste Victoria Haus -sairaalassa ja toi sieltä mukanaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun ideoita. SUOMEN HISTORIA 16 tarvittaessa vaatteita. 20-luvun alun hälyttävässä tilanteessa lasten terveydenhuollon kentälle ilmestyi merkittävä yksityistoimija: Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Ylpön suunnitelma lastenhoidon neuvontatyön suhteen oli, että koulutetut hoitajat kiertäisivät maaseudulla pienten lasten perheiden Suomen lapset neuvolaan 1 2 3. Liiton merkittävin ulospäin näkynyt hahmo oli lastentautiopin professori, myöhemmin arkkiatri Arvo Ylppö . Neuvontatoimintaan tuli tuolloin mukaan uusi taho, jonka laajempi toimintamalli otettiin myöhemmin lainsäädäntöön. Lisäksi imeväiskuolleisuus oli vuonna 1919 yhä 13,5 prosenttia – itse asiassa se oli pitkän laskun jälkeen kohonnut vuosisadan alun tasolle. Mannerheim-liitto syntyy Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomessa oli runsaasti sotaorpoja. Maitopisaran toiminta laajeni 20-luvun kuluessa enemmän neuvontapalveluiden suuntaan, maidon jakelu puolestaan väheni voimakkaasti. Se on epäilemättä vaikuttanut neuvolatoiminnan kehitykseen ja leviämiseen enemmän kuin mikään muu instanssi
Terveyssisar Sigrid Larsson tapaa Töölön neuvonta-aseman hoidokkia ulkoiluttavan isän vuonna 1927.. Vuosi on edelleen 1945. Lääkärintarkastus ulkosalla kiertävässä neuvolassa vuonna 1945. 4. Neuvonta-aseman toimintaa Tampereen Viinikassa vuonna 1931. 3. Käsienpesuharjoitus Haagan neuvonta-asemalla 1927. 6. Kiertävän neuvolan vastaanotto jälleen luonnon keskellä. SUOMEN HISTORIA 17 4 5 6 7 8 1. 8. Terveyssisar Anna Eklund antaa äidille hoito-ohjeita Pieksämäen asemalla. Lapuan neuvolassa tehdään tuberkuloosikoetta. 7. 2. Kiertävän neuvolan lääkärintarkastus tällä kertaa sisätiloissa. 5
Neuvonta ulottui siis imeväisikäisten ulkopuolelle. Ehkäisevä neuvontatyö oli lisäksi kohdistettava koko kansaan, ei vain köyhiin tai yksinhuoltajiin. Keväällä 1921 järjestettiin Lastenlinnassa ensimmäinen yhdysvaltalaisen mallin mukaan toteutettu huoltosisarkoulutus sairaanhoitajille ja kätilöille. Ensimmäisten huoltosisarten työ kiertävinä neuvojina ei ollut helppoa. Lisäksi kotikäynneillä tunkeuduttiin perheiden yksityiselle alueelle. Hänen mukaansa oli tarjottava koko lapsuusiän kestävää kasvatusneuvontaa. Ylpön tärkeä päämäärä oli tehdä lastenhoidosta koko kansan asia. Huoltotai terveyssisarkoulutus siirtyi valtion kontolle vuonna 1931. Myös MLL:n kurssitoiminta käynnistyi 20-luvulla. Kiertokorista äitiyspakkaukseen Jo Maitopisarayhdistys oli lainannut äideille lastenvaatteita. Paikallisosasto valmisti koriin Ylpön Saksasta tuomien mallien mukaan pienten lasten vaatteita. Haja-asutusalueilla kulkuyhteydet olivat usein tiestön puolesta täysin olemattomat, ja sisaret joutuivat taittamaan pitkiä matkoja esimerkiksi hiihtäen tai soutaen. Vuonna 1938 säädettiin laki äitiysavustuksesta. Mielenterveyspuolen neuvontaa kutsuttiin tuolloin nimellä psykiatris-yhteiskunnallinen työ. Sen myötä köyhät äidit saivat äitiyspakkauksen valtiolta. MLL:stä sen alkuvaiheessa kieliriitojen vuoksi irronnut Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland aloitti ruotsinkielisen terveyssisarkoulutuksen 1927. Oli tietysti tärkeää, että lapsen ensisijainen hoitaja, äiti, sai oppia lastenhoidosta. Viipuriin perustettiin tuolloin maan ensimmäinen äitiysneuvola, jossa tarkasteltiin odottavan äidin ja sikiön terveyttä ja jaettiin neuvoja odotusajalle sekä synnytykseen. Kansainvälisiä vaikutteita ja uusimpia lääketieteen oivalluksia omaksuttiin ennakkoluulottomasti.. SUOMEN HISTORIA 18 kotona ja taajamissa äidit lapsineen kävisivät perustettavilla neuvonta-asemilla. Ylppö oli jo Saksassa ollessaan hankkinut sinne kaksi suomalaista hoitajatarta lastenhoidon jatkokoulutukseen. Neuvolan uudet muodot MLL:n lastenneuvolatoiminta oli lähtenyt 20-luvun alussa hyvin käyntiin. Neuvola-sanaa ei tosin tunnettu ennen vuotta 1935; sen keksimisestä on tavattu antaa kunnia lastenlääkäri Viljo Rantasalolle. Arvo Ylppö ei pyrkinyt vaikuttamaan ainoastaan äiteihin vaan myös lääkäreihin, pappeihin, opettajiin ja yleensä kaikkiin, jotka olivat lasten kanssa tekemisissä. MLL koulutti suomenkielisiä lapsenhoitajia, Barnavårdsföreningen ruotsinkielisiä. Lainasta palautunut kori kiersi seuraavalle tarvitsijalle. Korkeissa virkamiespiireissä oli yhä tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta lastenhoidosta. Sosiaalitoimen tai kätilön kautta saatiin tietoa vaateapua tarvitsevista perheistä, joille kori sisältöineen annettiin lainaksi. Liiton omien tilastojen mukaan lapsikuolleisuus oli vähentynyt neuvoloiden toiminta-alueilla murto-osaan, joten uusia neuvoloita perustettiin innokkaasti. Siksi koulutuksessa kiinnitettiin huomiota hoitajien hienotunteisuuteen. Kiertokoritoimintaa pyöritettiin MLL:n neuvoloista käsin. Myös kasvatusneuvolatoiminta aloitettiin samaan aikaan. MLL koulutuksen uranuurtajana Koska järjestelmälliseen neuvontatyöhön pystyvää henkilökuntaa ei ollut olemassa, toiminta piti aloittaa kouluttamalla. Jo vuonna 1925 neuvontatoimintaa laajennettiin aikaisempaan vaiheeseen. Isommassa mittakaavassa vaateapu alkoi MLL:n toimesta vuonna 1922, kun Haminan osasto käynnisti kiertokoritoiminnan. Tätähän oli toteuttanut aiemmin jo Maitopisarayhdistys, mutta Ylpön neuvolahoidon suunnitelmiin kuului muutakin. Alkuvaiheessa lastenhoitoa ei kuitenkaan äitien keskuudessa pidetty asiana, jossa mitään oppimista olisi. Kiertokoritoiminta väheni tai suuntautui muihin kuin vauvaikäisten vaatteisiin, kunnes sota-aikana sille oli jälleen tarvetta. Huonot asuinolosuhteet, perheiden tietämättömyys tautien ehkäisystä ja myös taikausko vaikeuttivat työtä. Lastenhoitajien koulutus alkoi niin ikään vuonna 1921. Pätevyysvaatimuksia ei ollut, joten nuorilla tytöillä oli koulutuksen kautta mahdollisuus hankkia ammatillista oppia. Tämä toiminta eteni ennen sotaa Suomen lapset neuvolaan Usein miesten varjoon jäänyt lastenhoitotyön pioneeri Sophie Mannerheim toi Suomeen Englannin mallin mukaisen hoitolaitoksen, jossa tarjottiin yksinäisille äideille asunto ja mahdollisuus lastenhoitoon. Oma henkilökohtainen terveydenhoitokin oli aikuisten keskuudessa tuolloin vielä hyvin puutteellista
Ylppö on todennut, että jokin MLL:n kaltainen kansalaistoiminta olisi ennemmin tai myöhemmin lähtenyt joka tapauksessa käyntiin. Neuvoloiden merkittävä saavutus lasten terveyden kohentumisen ohella on ollut myös äitiyskuolleisuuden eli synnytykseen menehtyneiden äitien määrän liki täydellinen häviäminen. Arvo Ylppö oli kuitenkin erinomainen kehitystä vetävä lastensuojelun keulakuva, ja MLL oiva väylä tämän keulakuvan päästä esille. Näkyvin heistä oli Ylppö, joka teki uutterasti valistustyötä liiton nimissä. Tuo Ylpön sanoin ”pyhä tehtävä” annettiin siis kaikille äideille sosiaaliseen asemaan katsomatta vasta noin sata vuotta sitten. Hupaisa esimerkki Ylpön ehdottomasta auktoriteetista lastenhoidon alalla on vielä kuusikymppisenä leskenä avioituneen arkkiatrin anopin kommentti. Kouluneuvos Erik Mandelin oli kunnostautunut muun muassa vankeinhoitotyössä, ja hän oli erityisen kiinnostunut nuorisorikollisuuden ehkäisystä. Morsian oli ollut huomattavasti Ylppöä nuorempi, ja nuorikon äiti totesi tuoreelle aviomiehelle, että mikäli vaimossa olisi jotain vikaa, Ylppö voisi syyttää siitä itseään, sillä vaimo oli kasvatettu Ylpön kasvatusoppaan mukaan. MLL:n käynnisti paljon muutakin toimintaa kuin neuvolat, esimerkiksi 4H-kerhoiksi laajentuneet maatalouskerhot ja nuorten uimaopetuksen. Äidin asema oli vastuullinen, ja äiti tarvitsi tietoa siitä, kuinka toimia. 19 SUOMEN HISTORIA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO JA ARVO YLPPÖ Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (vuodesta 1960 Mannerheimin lastensuojeluliitto) taustalla oli neljä merkittävää henkilöä. Arvo Ylppö teki pitkän elämänsä aikana ahkerasti valistustyötä lastenhoidon puolesta.. Sophie Mannerheim, Mandelin ja Ylppö olivat liitossa käytännön organisaattoreita. Suomen lastensuojelun historia -teoksen toinen kirjoitaja Oiva Turpeinen puolestaan on Ylppöä vähättelemättä myöntänyt, ettei Suomen lastensuojelun saavutuksista voi sälyttää kunniaa yksin Ylpölle. Carl Gustav Emil Mannerheim oli huolestunut ensimmäisten kutsuntojen paljastamasta nuorten miesten huonosta kunnosta, mutta liiton toimintaan hän vaikutti lähinnä nimellään ja suhteillaan, ei käytäntöä ohjaamalla. Lastenlääkäri Arvo Ylppö oli työskennellyt pitkään Saksassa ja saanut siellä käytännön ideoita lastensuojelun järjestämiseksi Suomessa. Vasta Ylpön 1920-luvulla alkaneen esitelmöinnin ja opetustyön myötä lastenhoito ymmärrettiin osaamista vaativana toimena, johon aivan kuka tahansa ei pystynyt. Moderni lastenhoito ja yleensä lasten tärkeyden ymmärtäminen henkilöityvät yhä Suomessa vahvasti Ylppöön. Kenraalin sisar sairaanhoitaja Sophie Mannerheim oli perustanut Suomeen brittiesimerkin mukaisen huoltolaitoksen, jossa yksinhuoltajaäideille tarjottiin asunto ja mahdollisuus hoitaa lapsiaan
SUOMEN HISTORIA 20 hitaasti, sillä asia oli arkaluontoinen. Aiemmin asetettuja päämääriä pyrittiin siis tavoittamaan ennen toiminnan laajentamista. Jatkosodan aikana perustettu Suomen Huolto oli kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio, joka päätti avustusten jakamisesta järjestöjen kesken. Laajemmassa mielessä MLL pyrki tekemään useimmista toimintamuodostaan valtion tai kuntien vastuualueita. Laki ei tosin tullut sellaisenaan voimaan heti, vaan se asetti tavoitteeksi, että jokaisessa kunnassa, kauppalassa ja kaupungissa on toimiva äitiysja lastenneuvola vuoteen 1949 mennessä. Liitto tuotti kuitenkin näihin jälkimmäisiinkin tyyppipiirustuksia rakennuksia varten sekä ohjemateriaalia varsinaiseen neuSuomen lapset neuvolaan KIERTOKORI Kiertokori oli äitiyspakkauksen edeltäjä. Liitto on monessa suhteessa onnistunut. Toisaalta myöskään äitiysneuvola ei levinnyt läheskään samalla nopeudella kuin lastenneuvola. Kesken jatkosotaa vuonna 1944 neuvolatoiminta muuttui lakisääteiseksi. K uvitus : S ari M an til a. Esimerkiksi kiertokorien jakamisessa kumppanina oli sosiaalitoimi. Toiminta väheni, kun äitiyspakkauksesta tuli lakisääteinen vuonna 1938. Sota motivoi Sodan aikana Mannerheimin lastensuojeluliitto kasvoi, osittain siksi, että se sai ulkomailta huomattavaa tukea. Monet kunnanlääkärit olivat työskennelleet palkatta ja päätoimensa ohessa niin Maitopisaran kuin MLL:n neuvonta-asemilla, samoin oli kätilöiden ja osittain hoitajienkin laita. Taloudellisesti ahtaalla ollut Suomi valtiollisti neuvolatoiminnan sodan aikana ja laajensi sitä rajusti 40-luvun kuluessa. Vaikka sota toi järjestöihin uutta virtaa, on muistettava, että neuvolatoiminta oli ennenkin perustunut mitä suurimmassa määrin vapaaehtoistyöhön. On muistettava, että lapsikuolleisuus oli yhä korkea ja pulavuosina maassa nähtiin nälkää. Sodan aikana kiertokorit kiersivät jälleen. MLL:n ja viranomaisten yhteistyö Maitopisarayhdistyksestä poiketen MLL oli alusta asti hyvin halukas yhteistyöhön hallinnon ja viranomaisten kanssa. Mannerheim-liiton neuvoloita oli toki osin siirretty kuntien vastuulle jo 1930-luvulta lähtien, samoin alun alkaen kunnallisia neuvoloita perustettu. Pienten lasten vaatteita sisältäneet korit toimitettiin neuvoloista lainaan apua tarvitseviin perheisiin. Yhdessä MLL:n kanssa se perusti sodan aikana uusia neuvoloita, ja niin ikään uudet kiertävät neuvolat toivat ohjeita ja hoitoa sinne, missä pysyvää toimintaa ei ollut. Suomen Huolto toimi myös suoraan kentällä. Kansalaistoiminnalla oli rahasta riippumattakin suuri motivaatio