03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle, joka on kiinnostunut pysymään ajan tasalla viimeisimmän teknologian ja planeettamme upeiden ihmeiden saralla. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. on lehti tuningharrastajille. nu m er o • 8/2 01 6 Suomen Historia 8/2016 • Hinta 8,90 € 6 414888 002355 1 6 8 80 02 35 -1 60 8 PAL VKO 2017-04 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi. Se vastaa kysymyksiin, joita ei ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Puhelimitse: puh. määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Tuning.. Uutuuslehti! Suomi-neito nousee siivilleen Kiekkohullun kansan synty Kaikkien aikojen Jättipotti URHEILU ILMAILU LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “V uo n n a 19 73 Su om ee n sa at iin en sim m äin en lo tto m ilj on ää ri, ku n pe rh ee n äit i N iv ala st a n ap pa si yli m ilj oo n an m ar ka n jä tti po tin .“ Su om en H ist or ia n 14 . Vastaukset esitetään mielenkiintoisten ja mukaansatempaavien artikkelien muodossa. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa
Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. UPEAT JA HAVAINNOLLISTAVAT KUVITTUKSET YKSITYISKOHTAISET LÄPILEIKKAUSGRAFIIKAT ENSILUOKKAISET VALOKUVAT LEHTIPISTEISSÄ 8.12.2016 KAUTTA MAAN 2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1940-luvun joulukorteissa kuvataan jos jonkinlaista joulunajan askaretta ja huvitusta.. 66 90 ruokkii aivojasi! Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle. Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. Upeat läpileikkausgra. TEKNOLOGIA Hämmästyttäviä ideoita ja mielenkiintoismpia keksintöjä! LIIKENNE Näin meitä palveleva liikenne todella toimii. ikat esittelevät, miten asiat toimivat ja ensiluokkaiset valokuvat puolestaan tuovat nähtäväksi mitä uskomattomampia yksityiskohtia. Luvassa on syväluotaavia ja laajoja artikkelikokonaisuuksia, tiedeuutisia eri puolilta maailmaa sekä ajankohtaisia haastatteluja. HISTORIA Menneisyys ei ole todellakaan kuivaa kanssamme! AVARUUS Mitä ympäröivään äärettömyyteen kuuluu. TIEDE Tieteen uutuudet ja salaisuudet paljastuvat! YMPÄRISTÖ Maailma avautuu nyt aivan uusin silmin. Se on lehti täynnä hyödyllistä ja mielenkiintoista lukemista koko perheelle vastaten kysymyksiin, joita ette ole tulleet aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa kertomalla eri alojen faktoja – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta
3 SUOMEN HISTORIA
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Yllättäen nuo tunnelmat ovat tänään paljolti samoja kuin vuosikymmeniä sitten. On tullut aika kiittää lukijoita sekä laajaa ja asiantuntevaa tekijäjoukkoa yhdessä vietetyistä hienoista hetkistä. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Vähistäkin aineksista on silloin taiottu juhlan tuntua. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Pääkirjoitus 1. Tämän numeron myötä myös Suomen Historia -lehti jää historiaan. Tilaajapalvelu Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. K a n n en k u va : V ei k k au s. Seuraamme ensimmäisenä Suomessa lentolupakirjan saaneen naisen elämän kuvioita. Lotto ja jääkiekko kietovat suomalaiset paulaansa vuodesta toiseen, vaikka halliyleisöt ja lottotytöt ovatkin kovasti muuttuneet. Kaikki seikkailut päättyvät aikanaan. Matkaa tehdään myös aivan kirjaimellisesti, sillä kiinnostavimmat ideat sekä parhaat jutut saavat yleensä alkunsa jossain muualla kuin oman työpöydän äärellä. Peili muuttuu silmissämme taikakaluksi, kun muistamme siihen liittyvät vanhat uskomukset. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ja sitten on joulu, korvaamattoman taianomainen lapsuuden joulu, jolloin kaikki koristeet, ruoat, lahjat ja laulut koetaan ensi kerran. Matkalla sukelletaan tiedon sähköisillä valtaväylillä, pengotaan vanhoja arkistoja, käydään läpi valokuvakokoelmia ja haastatellaan alan asiantuntijoita. Pyykinpesukin on romanttista, kun työtä tekee pulsaattorikone. Mukavia lukuhetkiä viimeisen numeron parissa! Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 8/2016 KANNESSA: Lottotyttö Hilkka Kotamäki poseeraa vuonna 1971. Tutustumme Kanadan tuohoisimpaan merionnettomuuteen joutuneiden suomalaismatkustajien kohtaloon. Ajatellaanpa kahden suomalaisten rakastaman pelin historiaa. Jokapäiväisten asioiden ohella tässä numerossa seikkaillaan maalla, merellä ja ilmassa. Valmis lehti vie lukijan hetkeksi menneen ajan tunnelmiin. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Esa Laukkanen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski, Susanna Yliluoma Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Vähät siitä, onko muistojemme joulu vietetty keskellä puutetta. joulukuuta 2016 Päätepysäkillä H istoria-aiheisen lehden jokaisen numeron tekeminen on seikkailu. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Käymme läpi Keski-Euroopassa Pommerissa sotineiden suomalaisten vaiheita. Eikö olekin hauskaa, että arkisten ja pysyvien asioiden muutosten tarkkailu voi kuljettaa meidät kauas arjen harmaudesta
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVIA Yllä Tauno Luiro hyppää maailmanennätyslukemiin. Loikka kantaa 139 metriä. Vuosi on 1951 ja taustalla Obertsdorfin taivas. K u va t: Su o m en U rh ei lu m u se o. Alla hypätään mäkeä 1910-luvulla Helsingin Alppilassa
32 Luovutettujen kotiinpaluu Vuonna 1955 Suomeen palasi kolme Neuvostoliittoon luovutettua miestä. SUOMEN HISTORIA 6 14 Kaikkien aikojen jättipotti Suomalaiset ovat jo vuosikymmenten ajan seuranneet sydän kurkussa lauantai-illan lottoarvontaa. 18 Maailma on kiekko Olemme kiekkohullua kansaa, mutta kanadalainen jääpeli juurtui maaperäämme hitaasti. 60 Lottoarvontaan kuuluvat olennaisena osana viralliset valvojat. numero Suomen Historia 8/2016 Juoruttiin, että Kotkan Ruusun parturiliikkeen takahuoneessa sai muitakin palveluja. 14 Kuva: Veikkaus Kannessa Kannessa Kannessa. Unohtumattomat legendat s. 26 Ilmojen valtiatar Suomen ensimmäinen naislentäjä Vuokko Knuutila valloitti taivaan 30-luvulla. 36 Etulinjan upseeri Sodan julmuuksista tuli nuorelle kauppakoululaiselle Jaakko Juurikkalalle arkipäivää. Keitä olivat Leinon vangeiksi kutsutut ihmiset. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 14. Jääkiekon historia kietoutuu niin teollisuuden kuin tiedotusvälineiden muutokseen. Miksi lotto luotiin ja kuinka se voitti meidät puolelleen. Legendaarisin heistä on kuvassa etualalla istuva Aulis Gerlander
64 Sanaristikko ja tietovisa 30 Viimeinen hovineiti Venäjän keisarinnan uskottu nainen eli vanhuutensa pienessä huoneistossa Helsingissä. Aino Hannula, Hilma Kallio ja Hilma Taavettila pelastuivat. Sen valmistaminen oli pitkään harvojen valittujen tuntema salaisuus. Voitto tuli – ja meni. 54 Tarinoita Turusta Suomen vanhin kaupunki on ollut monessa asiassa maamme ensimmäinen. 60 Unohtumattomat legendat Merimiehet lankesivat Kotkan Ruusun pauloihin. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, jolla oli lupa lentää. 52 Juhani Tamminen tuulettaa vuonna 1974 Suomi– Tšekkoslovakia-ottelussa. 62 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalainen ällistelee aikoja, tapoja ja vähän lakejakin. 48 Hukkunut keisarinna Kanadan tuhoisin merionnettomuus vei pohjaan myös kymmeniä suomalaissiirtolaisia. 44 Viisi vuotta Pommerissa 1700-luvun Euroopan suursodassa taisteli myös suomalaisia. 42 Sodan hetkiä Kuinka sotaa talletettiin jälkipolvien katseltavaksi. Seuraamme heidän seikkailujaan mannermaalla. 58 Pula-aika Puutteen keskelläkin oli joulu, ja juhlan tuntua taiottiin vähistä aineksista. 50 Pyykkärin apuna Pyykinpesukoneet vapauttivat emännät aikaa vievästä ja raskaasta pyykkäyksestä. 31 Suussa sulavaa suklaata Joulunmakuisia Budapest-konvehteja on valmistettu jo 80 vuotta. 48 Vuokko Knuutilan määrätietoinen katse tähyili jo 20-luvun lopulla taivaita kohti. 18 Kanadan pahin meriturma kiskoi syvyyksiin kymmeniä suomalaissiirtolaisia. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja erikoisuuksia menneiltä ajoilta. Kerro kerro kuvastin s. 52 Kerro kerro kuvastin Peiliä, tuota tainomaista kalua, on pelätty ja palvottu. Muistatko miksi. Toistuvat Artikkelit Jouluyönä tyttö näkee peilistä tulevan puolisonsa. 26 K u va : B ain N ew s Se rv ic e / Th e Lib ra ry o f C o n gr es s Kuva: Suomen Urheilumuseo Kuva: Suomen Ilmailumuseo
Pidätystilanteessa kahdeksasta jääkäristä yksi menehtyi ja kaksi jäi vangiksi, muut onnistuivat pakenemaan. Elokuun 24. päivä oli vuoden ennätyspäivä, sillä silloin peräti 495 lasta päästi ensiparkaisunsa. Tiesitkö esimerkiksi, että muinoin hauen nikamista on valmistettu leluja ja ahvenen evistä on ennustettu. Lokakuussa 1966 isäntä Viljo Talonen Ikaalisista löysi pelloltaan suuren rahakätkön. Historiallisen löydön arviotiin olevan 50 000 silloisen markan arvoinen, ja nykyrahassa tuo summa vastaisi noin 87 000 euroa. Museoalueen arkeologisissa kaivauksissa on vuosien varrella löytynyt noin tuhat kiloa eläinten luita ja kokonaisia luurankoja. Maan uumenista paljastui valtava määrä 1700-luvulta peräisin olevia kupariplootuja. Luinen eläintarha U usi arkeologinen näyttely avaa ikkunan eläinten historiaan sekä siihen, millainen suhde ihmisellä ja eläinkunnalla on ennen ollut. Näyttelyssä esitellään monta erikoista faktaa eläimiin liittyen. Välikohtaus syntyi, kun suomalaiset ja venäläiset viranomaiset saivat vihiä Simon Maaninkajärvellä sijaitsevalle saunalle majoittuneista jääkäreistä. Turun Luutarha-näyttely esittelee yli 30:n eläinlajin kiehtovaa menneisyyttä. Joulukuussa 1916 sattui Simon kahakaksi nimitetty yhteenotto jääkäreiden ja viranomaisten välillä. 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia Vuonna 1945 Suomessa syntyi 95 758 lasta. Luutarha-näyttely on esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa osoitteessa Itäinen Rantakatu 4–6, Turku. Kuva: Wikimedia Commons. Löytöjen joukossa on muun muassa keskiaikaisesta kellarista vuonna 1994 löydetty kissan kallo
Ilmestymisen loppuminen ei siis vaadi tilaajilta toimenpiteitä. Museo sijaitsee osoitteessa Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna. Se olikin ihanaa seurattavaa, sillä Suomi päihitti Ruotsin 4–3. Entä miten lama jakoi kansakuntaa. Tarinaa kevennetään esimerkiksi syrjähypyllä kehätien huoltoasemiin. Samana vuonna Helsingissä järjestettiin jääpallon ensimmäiset MM-kisat. Teos on kuvitettu havainnollisesti ja pirteästi. Rikkauksien Häme -näyttely Hämeen linnassa 10.11.2016– 26.2.2017. Hämeen maaperästä on kaivettu esiin muinaisia aarteita kuten suurin osa maamme viikinkiaikaisista rahakätköistä. Miten Suomi on muuttunut itsenäisyytensä vuosikymmenillä. Loppuottelussa Neuvostoliitto sitten riepotti Suomea lukemin 7–1. Jussi Iltasen kirja alkaa kehäteiden yleisestä historiasta, ja se kuljettaa lukijan tarkasti Kehä III:n kaikkien suunnitteluja rakennusvaiheiden läpi. Iltanen, Jussi 2016: Valtaväylä ja susiraja. Aarteiden Häme Kuva: Suomen Urheilumuseo SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Vantaa. Lehden tilaajilta on laskutettu vain tämän vuoden numerot. Rikkauksien Häme -näyttelyssä on esillä näitä ainutlaatuisia viikinkiajan aarteita hopeakolikoista miekkoihin. Historia jatkuu ja sitä tulee koko ajan lisää. SKS. Elämmekö Satumaassa vai Ryysyrannassa. Kellastupa. Maineikkaat kulttuurihistorioitsijat antavat vastauksen tähän kysymykseen esittelemällä suomalaisten arkielämää ja suomalaisia kulttuuri-ilmiöitä menneeltä sadalta vuodelta. Toimitus haluaa kiittää lukijoita ja toivottaa jännittäviä hetkiä kotimaan menneisyyden parissa muilla areenoilla. Turnauksen Suomi–Ruotsi-ottelu oli Suomen television ensimmäinen suora lähetys, ja sitä seurasi paikan päällä ennätyksellsiet 15 000 katsojaa. Kaartinen, Salmi & Tuominen (toim.) 2016: Maamme. H ämeen seudulla on poikkeuksellisen rikas historia, sillä alueella on ollut vakituista asutusta jo varhaiselta kivikaudelta alkaen. Suora pallo ruudussa J ääpallo oli 50-luvulla suosionsa huipulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. Suomen Historia päättyy H yvä lukija, pitelet käsissäsi Suomen Historia -lehden viimeistä numeroa. Helsinki. Miten suomalaisista tuli urheilukansaa. Lappeenrannan Veiterän ja Oulun Palloseuran ottelua seurasi 6 444 silmäparia, ja se oli kaikkien pallolajien SM-kisojen siihenastinen katsojennätys. Yleisömenestysten suuri vuosi oli 1957. Kehä III on Suomen vilkkaimpia teitä ja ensimmäisiä poikittaisliikenteen valtaväyliä. Kehä III 50 vuotta. Kirjan lopussa esitellään Kehä III:n kaikki liittymät. Monia kirjan kuvia ei ole julkaistu vuosikymmeniin
Pikkujoulut Pikkujouluperinne saapui Suomeen 1900-luvun alussa, kun ylioppilasosakunnissa ryhdyttiin järjestämään puurojuhlia. Postilaatikosta tipahtelevat jouluiset tervehdykset ovat yksi varma joulun merkki. Useat joulupostimerkeistämme ovat taiteilija Pirkko Vahteron käsialaa. Ohjelmaan kuuluivat yhteiset leikit, lahjojen jakaminen, puheet sekä mahdollisesti myös tanssia. Mainoslauseella "Ota Hota, ei pakota!" markkinoitua lääkejauhetta myytiin sinikeltaisessa pussissa, jonka päällä komeili sulkapäähineeseen sonnustautunut intiaanimies. Joulun merkit J oulupostimerkeissä on vuosien saatossa kuvattu monenlaisia jouluperinteisiin liittyviä tapoja ja uskomuksia joulusaunan lämmittämisestä kuusen hakumatkaan. Kone Oy oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka ryhtyivät järjestämään pikkujoulujuhlia henkilöstölleen. Hota-nimi tuli intiaanien pyhästä kukasta, ja lääkettä kutsuttiin myös intiaanipulveriksi. Joulun merkit -näyttely on esillä 10.11.2016–8.1.2017 Postimuseossa. Koneella pikkujouluja pidettiin jo 1930-luvulla. Ota Hota, ei pakota! 30-luvun lopulla tamperelaisen lääketehdas Starin menestystuotteeksi nousi Hota-särkypulveri. Vuosikymmenten saatossa pikkujoulujen luonne muuttui perinteisistä puurojuhlista vauhdikkaaksi ja alkoholin kostuttamaksi loppuvuoden illanvietoksi. 1960-luvulla aspiriinivalmisteet kuitenkin syrjäyttivät lääkkeen markkinoilta ja vuonna 1998 sen valmistus lopetettiin kokonaan. SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia 1919 vietettiin ensimmäisiä Linnan juhlia, kun presidentti Ståhlbergin Aino-tytär järjesti itsenäisyyspäivän kahvikutsut noin 150 vieraalle. Kuva: Pietinen/ Museovirasto. Myöhemmin pikkujoulujen vietto levisi yhdistysten, järjestöjen ja myös työpaikkojen piiriin. Hän suunnitteli kaikki suomalaiset joulupostimerkit vuodesta 1973 vuoteen 1982. Museo sijaitsee Vapriikin museokeskuksessa osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. Juhlinta oli aluksi varsin maltillista. Sota-aikana myynti notkahti raaka-ainepulan vuoksi, mutta 50-luvulla Hota-pulveri teki jälleen kauppansa. Suomen ensimmäinen joulupostimerkki ilmestyi vuonna 1973. Postimuseossa voi nyt nähdä kerralla kaikki Suomessa ilmestyneet joulupostimerkit ja taiteilijoiden niistä tekemät luonnokset
Suhteidensa kautta Karl hankki ystävälleen huippulääkärin, joka osasi parantaa miehen silmäsairauden. Pitäkääpä, köyhätkin, owenne pimeän aikana kiini, sillä eiwät näy pitkäkyntiset sääliwän köyhiäkään, kuten tästä näkyy. Aika ajoin sensuuri kirjastoissa on johtanut siihen, että melko harmittomiakin kirjoja on lukittu piiloon. Pitkäkyntiset ovat silti aina liikkuneet kylillä pyhistä piittaamatta. Myrkkykaappien kirjoja lainattiin vain täysi-ikäsille. Tunnetuin tarina sananlaskun synnystä liittyy liikenneonnettomuuteen. Myrkkykaappiin päätyivät 50ja 60-luvulla muun muassa seksuaalisuutta käsittelevät teokset. Joulu ”palotornihotellissa” Jouluyönä säilytettiin kaupungin putkassa 5 henkilöä, joista kolme juopumuksesta, toiset rikoksista. Miehet laskettiin wapaalle jalalle, mutta tullaan heitä syyttämään täkäläisessä raastuvanoikeudessa. Loppu onkin historiaa. Eräs tarina kertoo sotaväen harjoitelleen Brinkkalan talon edustalla. Poliisi pääsi kuitenkin jäljille ja pidätti heidät. Joulusärpimet warastettiin eräältä Siiwolossin peräkankaalla asuwalta naiselta kortteerinsa ruokahuoneesta joulun seutuna. Myrkkykaapit Kirjastoista löytyi aikoinaan myrkkykaappeja, joissa säilytettiin arveluttavana pidettyä kirjallisuutta. Nämä naisen joulusärpimet oliwat hänen ainoilla rahoillaan hankkimat, joten hänelle koitui ikäwä wahinko. Kuski oli ohjannut vaununsa kirjaimellisesti päin Prinkkalaa. Näpisteliwät joululahjoja itselleen joutolaismiehet Otto Blom Suoneenjoen pit. Kansan Ääni 29.12.1910 Joulu on rauhallinen yhdessäolon juhla. Eilen päiwällä warastettiin kauppias A. Sen saa poliisikamarista. SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä K u va : Fa ze r. Sanonnan alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen uskotaan liittyvän Turun Kakskerrassa sijaitsevaan Brinkhallin kartanoon tai Turun keskustasta löytyvään Brinkkalan taloon. Koska kääntyminen vasempaan tai oikeaan tuotti osalle sotamiehistä vaikeuksia, kehotettiin sotilaita kääntymään Brinkkalaan päin. 1820-luvulla eräs vieras oli lähtenyt Brinkkalan talossa pidetyistä maaherran juhlista ja rysäyttänyt hevosvaununsa säpäleiksi seinään. Matikaisen akkunan alta potkukelkka. Kiitokseksi tästä palveluksesta liiketuttava antoi Svenille sveitsiläisen suklaareseptin. Fazerin Sininen Klassikkosuklaan syntytarina juontaa juurensa 1920-luvulle. Kansan suusta Päin prinkkalaa: Kun jokin asia menee pieleen, voidaan sanoa sen menevän päin prinkkalaa. Lappeenrantalaisen Kansan Äänen ilmoituspalstalta löytyi 1910-luvulla monenlaisia kirjoituksia ja varoituksia pyhäpäivien pahantekijöistä. Potkukelkat Muuan Armilan mies on korjannut jonkun huolimattoman potkukelkan. Tuolloin makeistehtailija Karl Fazerin poika Sven Fazer auttoi erästä englantilaista liiketuttavaansa tämän terveysongelmissa. Esimerkiksi jatkosodan jälkeen monessa kirjastossa siirrettiin neuvostovastaiseksi tulkittu kirjallisuus varastokaappeihin pois yleisön näkyvistä. Wauhkolan kylästä ja Otto Trom Lappeen Armilasta. Henkilökunnan tiloissa sijainneiden kaappien lasiovet saatettiin vuorata paperilla, jottei niiden sisään voinut nähdä. Vuonna 1922 kauppoihin tulleesta Fazerin Sinisestä tuli makeistehtaan tavaramerkki
Jouluolkia leviteltiin talojen lattialle niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Karvaturkkiin ja pelottavaan naamariin sonnustautuneet pukit eivät suinkaan antaneet muille lahjoja vaan vaativat isäntäväeltä kestitsemistä tai viinaryyppyä. Nykyisenkaltainen joulupukki punaisineen nuttuineen saapui Suomeen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Joulun aikaan olkien päällä myös nukuttiin, jotta vainajille ja enkeleille jäi tilaa vuoteissa. 1900-luvulla joulu syrjäytti perinteisen sadonkorjuujuhlan eli kekrin vuoden suurimpana juhlana. Kansan parissa sarvekkaat kekripukit kuitenkin jatkoivat yhä kiertämistään. Riimusauvoissa kyseisen symbolin ajatellaan viittaavaan eritoten keskitalven juhlaan eli jouluun.. Jouluyö, juhlayö Suomalaisten joulunvietto on ainutlaatuinen sekoitus muinaisskandinaavien pakanallisia uskomuksia ja myöhemmin kristinuskon myötä kansan pariin juurtuneita tapoja ja oppeja. Kuva: Zilliacus/SA-kuva SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia MUINAINEN JOULU Eräiden tulkintojen mukaan joulu-sana juontuu ruotsin kielen pyörää tarkoittavasta hjul-sanasta. Monet jouluperinteet juontavat juurensa jo näiltä ajoilta. Olkia heittämällä saattoi isäntä ennustaa seuraavaa vuotta, sillä katon orrelle jääneiden olkien määrä kertoi tulevan sadon runsauden. Joulupukki Ennen vanhaan Suomessa kiertelivät loppuvuodesta kekripukit. Pakanalliset perinteet Ennen kristinuskon saapumista Suomeen joulun juhliminen ei keskittynyt vain tiettyihin päiviin vaan sitä vietettiin aina Tuomaan päivästä Nuutin päivään. Muinaisskandinaavit merkitsivät ajan ja auringon vuotuista kulkua renkaan ympärille kiertyneen käärmeen kuvalla. Olkien merkityksestä entisajan suomalaisten keskuudessa muistuttavat yhä joulun olkikoristeet, himmelit ja olkipukit. Lahjoja jakava saksalainen Pyhä Nikolaus ilmestyi suomalaisiin kaupunkilaisja säätyläisperheisiin 1800-luvulla. Vuonna 1927 Yleisradion Lastentunti-ohjelman kuuluttaja Markus Rautio eli Markus-Setä paljasti kuuntelijoilleen joulupukin tarkan asuinpaikan Lapin Korvatunturilla. Kristinuskon myötä oljet saivat uuden merkityksen, kun ne liitettiin Jeesuksen seimen olkiin
Vuosisatojen kuluessa juhlapöydän antimet ovat muuttuneet. Jouluruokaa tarjoo kunnon väki Joulun perinteisiin on jo pitkään kuulunut runsas ruokatarjoilu. Ruotsinkielisillä alueilla himmelit koristeltiin paperilla, nauhoilla ja kynttilöillä. Joulunaikaan oli tapana kestitä myös talon haltijoita ja tonttuja. Varhaisin tieto suomalaiskotiin kiikutetusta joulukuusesta on vuodelta 1829, jolloin helsinkiläisen paroni von Klinckowströmin kodista kerrottiin löytyvän peräti kahdeksan kuusta. Suutarin sohiminen Aattoillan ohjelmaan kuuluivat erilaiset leikit. Hyvän sadon takaamiseksi saivatkin himmelit roikkua tuvan katossa aina juhannukseen saakka. Selin olkiukkoon oleva pistäjä yritti sohaista olkiniteen kumoon kepillä, kun taas lähempänä olkinidettä oleva varjelija yritti estää tätä osumasta. Maataloissa joulukuuset jätettiin usein koristelematta ja ne kiinnitettiin katosta roikkumaan. Toisinaan himmeleitä tehtiin hääjuhliinkin. Yksi suosituimmista oli suutarin sohiminen. Sen kaltaisia sadonkorjuun päättymiseen liittyviä koristeita tunnetaan myös muissa maissa, mutta Suomessa niiden käyttö vakiintui erityisesti joulunaikaan. Kuva: T.Nousiainen/SA-kuva SUOMEN HISTORIA 13. Esimerkiksi nykyisin varsin suosittu jouluruoka kinkku yleistyi laajasti vasta 1930-luvulla. Himmelit valmistettiin useimmiten rukiinoljista. Toisen kilpailijan edessä oli oljista kasattu olkinide eli suutari. Jotta talon henkiolennot pysyivät suopeina, jätettiin heille kulhollinen puuroa tai olutta. Siinä tradition kerrotaan juontavan juurensa muinaisten esi-isien tavasta kantaa juhlapöytään jumalatar Freijalle pyhitetty joulukarju. Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt tietosanakirja vuodelta 1911 antaa joulunkinkkuperinteelle kiintoisan syntyteorian. He seisoivat selin toisiinsa ja pitelivät kiinni samasta pitkästä kepistä. Uuden tavan omaksumisen myötä monessa tuvassa luovuttiin jouluolkien käytöstä. Hyvän onnen himmeli Katosta riippuva himmeli oli entisaikoina varsin tärkeä taikaesine, sillä sen uskottiin tuovan taloon vaurautta sekä hyvää ruissatoa. Kansakoulujen kuusijuhlien myötä joulukuusen käyttö levisi myös maaseudulle. Joulukuusi Kauniisti koristellut joulukuuset ovat varsin nuori jouluperinne. Jos himmeli otettiin katosta alas liian aikaisin, saattoi se aiheuttaa epäonnea ja jopa katovuoden. Leikissä oli kaksi osallistujaa
14 SUOMEN HISTORIA. Ensimmäiset nykyaikaiset lottokierrokset pelattiin vuonna 1953 Länsija Itä-Saksassa ja Italiassa. Onnenpeli antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet voittoon. Nykymuotoinen lotto numeroituine palloineen kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen. Miksi lotto luotiin ja kuinka se voitti suomalaiset puolelleen. Kaikkien aikojen jättipotti Suosikkipeli lotto Suomalaiset ovat jo vuosikymmenten ajan seuranneet sydän kurkussa lauantai-illan lottoarvontaa. Genovassa kaupungin senaatin jäsenet valittiin nostamalla viisi ehdokasarpaa uurnasta. Lottopelin idea syntyi Italiassa 1500-luvulla. Kaupunkilaiset alkoivat lyödä vetoa valittujen ehdokkaiden nimistä. Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Veikkaus Oy TIESITKÖ
15 SUOMEN HISTORIA
Keski-Euroopassa suosittua numeroveikkaukseen perustuvaa lottoa oli yritetty tuoda Suomeen jo 1950-luvulla. Ensimmäisellä vakioveikkauskierroksella arvuuteltiin muun muassa kotimaisten jalkapalloja pesäpallo-otteluiden sekä Suomen, Ruotsin ja Saksan välisen yleisurheilun maaottelun tuloksia. Kierroksen numeroiden arvonta esitettiin televisiossa 3.1.1971. Onnenpelissä ei tarvittu urheilutietämystä, eikä se vaatinut pelitulosten seuraamista. Suomessa oli jo vuosikymmenien ajan pelattu erilaisia veikkauspelejä, mutta lotto jätti ne muutamassa vuodessa kauas taakseen suosiossa. Lottotyttö Hilkka Kotamäki kiersi ympäri maakuntia markkinoimassa uutuuspeliä. Sen suosiota siivitti myös onnekas sattuma. Kun muut Pohjoismaat Veikkauksen uusi lottopeli lanseerattiin kansalle näkyvästi. Jos onnetar suosi, tavallisen kaduntallaajn elämä saattoi muuttua yhdessä yössä. Samalla ruudukon numeromäärää kutistettiin 40:stä 37:ään. Loton mahdollisuuksista väkiluvultaan pienessä Suomessa ei oltu yksimielisiä. Suomalaiset intoutuivat uudesta pelistä siinä määrin, että sitä pelattiin jopa 300 000 markan edestä. Muutamaa vuotta myöhemmin Suomeen saatiin ensimmäinen lottomiljonääri, kun perheenäiti Nivalasta nappasi yli miljoonan markan jättipotin. Pelitoiminta aloitettiin Vakio-pelillä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön nykyinen 39 lottonumeron järjestelmä. Loton viehätystä lisäsi se, että sitä saattoi pelata kuka tahansa. SUOMEN HISTORIA 16 Lotto Suomessa. Vuonna 1980 kuuden numeron pelimuodosta siirryttiin seitsemän lottonumeron arvontaan. Suomessa kasinoiden tapaiset ison maailman uhkapelimuodot eivät nekään uhanneet loton menestystä. Tänä vuonna Veikkaus aikoo uudistaa lottoa lisäämällä jälleen yhden pallon arvontakoneeseen. Loton suosiota siivittivät ehkä sittenkin eniten jättipotit, jotka olivat moninkertaisia veikkauspeleihin verrattuna. Veikaten voittoon Veikkaustoimisto toi kansalliset veikkauspelit suomalaisten ulottuville 40-luvulla. J oulukuussa 1970 Suomessa pelattiin valtakunnan ensimmäinen lottokierros. Lotto on muuttunut aikojen saatossa. Heti ensimmäisellä kierroksella löytyi yksi täysosuma: ylivieskalainen myyjätär voitti huimat 343 825 markkaa. Uusi peli herätti runsaasti kiinnostusta suomalaisissa
Todellisen läpimurtonsa lotto teki vuonna 1972, kun se nousi selkeästi suosituimmaksi Veikkauksen pelimuodoksi. Aina kaikki ei ole mennyt ihan putkeen. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä seuranneet lottokoneen pyörimistä sydän kurkussa. eivät olleet kiinnostuneita yhteisestä lottoarvonnasta, ei lottohanke vielä tuolloin toteutunut. Tuolloin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto perustivat Oy Tippaustoimisto Ab:n. Lähdeluettelo Lotto 66,5% Tasapeliveikkaus 3,3% Vakioveikkaus 30,2%. Veikkaustoimiston pelit tavoittivat tavallisen kansan veikkausasiamiesten kautta. Urheilujärjestöjen perustama yhtiö siirtyi vuonna 1975 valtion omistukseen. Samaan aikaan veikkausvarojen tuella toimivia tahoja oli yhä enemmän. Esimerkiksi vuonna 1978 arvonnassa ei kyetty erottamaan numeroita 1 ja 7 toisistaan. Vaikka kyseessä oli yksityinen osakeyhtiö, se toimi valtion tiukassa valvonnassa. Lottokansaksi lottotytön matkassa. Myös palkintojen kokoa pohdittiin. Tuon kommelluksen jälkeen numero 7 merkittiin poikkiviivalla. SUOMEN HISTORIA 17 Vuonna 1973 Suomeen saatiin ensimmäinen lottomiljonääri, kun perheenäiti Nivalasta nappasi yli miljoonan markan jättipotin. Eri pelimuotojen osuus Veikkauksen liikevaihdosta vuonna 1972. Joissain maissa jättipotin kasvattaminen liian suureksi oli nimittäin aiheuttanut merkittäviä tappioita peliyhtiöille. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku. 1960-luvulla veikkauspelin tuoton rajat tulivat kuitenkin vastaan. Asiamiehiä ryhdyttiin etsimään sanomalehtiilmoituksilla, ja pian veikkauspisteiden verkosto oli kasvanut maanlaajuiseksi. Lottohuuma oli vallannut koko maan, ja onnenpeli lunasti paikkansa suomalaisten suosikkipelinä. TIPPAUSTOIMISTOSTA VEIKKAUKSEKSI S uomeen saatiin länsinaapurin esimerkin mukaisesti oma kansallinen peliyhtiö heinäkuussa 1940. Rahaa tarvittiin lisää, joten oli aika kääntää katseet rohkeasti uutta peliä kohti. Uutta peliä markkinoitiin erilaisin mainostempauksin. Maamme ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki kiersi ympäri Suomea esittelemässä uutta lottopeliä ja opastamassa ihmisiä pelin saloihin. Jos potti oli turhan iso, jäi voiton mahdollisuus pieneksi ja ihmiset vähensivät pelaamista. Seuraavana vuonna yhtiön nimeksi muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab. Veikkauspeleistä saadut tuotot käytettiin aluksi urheiluja liikuntatyöhän, mutta 1950-luvulta alkaen veikkausrahoja on jaettu myös tieteen, taiteen ja nuorisotyön pariin. Suomalaisessa lotossa päädyttiin samankaltaiseen järjestelmään kuin Sveitsissä, jossa 40 numeron joukosta valittiin kuusi lottonumeroa. Niemelä, Outi 2013: Lotto. Keltaiseen minimekkoon ja vaaleaan peruukkiin sonnustautunut lottotyttö hyppäsi kansan silmille lehdissä ja televisiossa. Lotto saapuu rytinällä Ennen lottopelin alkua oli Veikkauksessa tehty tarkkoja laskelmia eri pelimuotojen välillä
Kuinka kanadalaisesta joukkuepelistä tuli kansamme yhtenäishengen suurin vahvistaja. Teksti: Mika Rassi K u va : Su o m en U rh ei lu m u se o 18 SUOMEN HISTORIA. SM-liiga antaa maakuntiin kilpailuvoimaa, ja Leijonien menestys lujittaa itsetuntoamme maailman mittakaavassa. MAAILMA ON KIEKKO Suomen ja jääkiekon yhteinen historia Suomalaisen suhde jääkiekkoon on yhtä aikaa pyhä ja riehakas
MAAILMA ON KIEKKO 19 SUOMEN HISTORIA
Peli oli ahdettu sisätiloihin, pelaajamäärä rajoitettu yhdeksään ja otteluaika tiukennettu 60 minuuttiin. Lopputulos joko lamaannuttaa tai riehaannuttaa kansan. Se tunnettiin Suomessa nimellä jäähockey, mutta 1900-luvun alun suomalaistamisvimman myötä pelin nimeksi tuli Ensimmäisen SM-sarjan välieräottelu Tampereen Palloilijat vastaan Viipurin Reipas pelattiin Pyhäjärven jäällä 1928. Neljäntenä vasemmalta seisoo aikansa suurin kiekkotähti Holger Granström. J ääkiekko on suomalainen karnevaali. Pelin käänteet koetaan voimakkaasti: riemu, raivo ja pettymys vuorottelevat. K u va : Su o m en U rh ei lu m u se o SUOMEN HISTORIA 20 Suomalainen jääkiekko Suomen joukkue osallistui ensi kertaa MM-kisoihin Sveitsissä Baselissa vuonna 1939. Viipuri voitti ottelun, samoin koko sarjan. Kuva: Suomen Urheilumuseo. Kiekkopeli on Suomessa joukkuelajien kuningas yleisömäärillä mitattuna, mutta sen suosio virisi täällä hiljalleen. Jääkiekko on kulkenut käsi kädessä maamme muun kehityksen ja muutoksen kanssa. Suomessa innostuttiin kanadalaisesta kiekkopelistä hitaasti. Kotijoukkueen voitto SM-liigassa tai maajoukkueen menestys maailmalla antavat aikuisille ihmisille luvan kylpeä torien suihkulähteissä ja ilakoida kaduilla kasvot maalattuina. Pallon asemesta pelattiin puisella kiekolla, jotta väline ei osuisi yleisöön eikä hallin ikkunoihin. Ensimmäinen jääkiekko-ottelu pelattiin 1875 Montrealissa. Mestaruuden ajamina kirkon työntekijätkin kapuavat tapuleihin soittamaan kelloja. 1800-luvulla saarivaltakunnassa kehittyi maahockey ja myös luistimilla pelattava jääpeliversio. Kiekkokatsomosta avautuu omanlaisensa avara näkymä Suomen koko lähihistoriaan. Käytössä olleen hallin sallima tila vakiintui lopullisesti pohjoisamerikkalaisen jääkiekkokentän kooksi. Meillä talvipelien kuningas oli viime vuosisadan alusta lähtien eurooppalainen jääpallo. Brittiläiset sotilaat pelasivat Kanadassa 1800-luvun alussa erilaisia jääpelejä, joista myös paikalliset innostuivat. Intiaaneillakin oli omia jääpelejä. Myöhemmin jääkiekko on tarjonnut kotimaiselle teollisuudelle menestystuotteita. Outoihin heimovaatteisiin sonnustautuneet kansalaiset mylvivät ja hakkaavat yksinkertaista rytmiä hallikatsomoissa ja olohuoneissa. Termi hockey esiintyi Britanniassa ensi kerran 1500-luvulla. Esimerkiksi teollistuminen edisti 60-luvulla pelin suosiota. Pallon varjossa Länsi-Euroopassa on pelattu erilaisia joukkuepelejä mailoilla ja palloilla vuosisatojen ajan