Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “L en to em än tie n tä yt yi lä p äis tä va at iv at p sy ko fy ys is et te st it , jo tk a ol iv at sa m at ku in le n tä jil lä .“ 6 414888 002355 1 6 6 80 02 35 -1 60 6 PAL VKO 2016-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 12 . Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. nu m er o • 6/2 01 6 Suomen Historia 6/2016 • Hinta 8,90 € TEOLLISUUS ISKELMÄ Fazerin pianotehdas ja Verlan puuhiomo Tuula Amberla ja Lulu Rikollis ten jäljillä Suomalaisen lentomatkailun varhaisvaiheet Sinivalkoisin siivin. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Tuning.. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. on lehti tuningharrastajille. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Puhelimitse: puh. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.
...Suomen Historian 13. SUOMEN HISTORIA 67 Jatkoa luvassa... lokakuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi: www.suomenhistoria.. numero ilmestyy 13. Suomen Historia 6/2016 2 SUOMEN HISTORIA
3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1900-luvun alun sanomalehdistä löytyi monenlaista säästövinkkiä tarkan markan kansalaiselle. K u va : K a n sa ll is k ir ja st o n d ig it o id u t a in ei st o t
Muistan, kuinka eräänä kesänä kiipesin isäni vanhan kotitalon vintille ja pengoin uteliaana sinne varastoitujen pahvilaatikoiden sisältöjä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Isän vanhoihin koulutarvikkeisiin tutustuminen sai minut ensimmäistä kertaa näkemään omat vanhempani samassa tilanteessa. Oli pilkuntarkkaa tietoa maanviljelyksestä sekä omalle ikäpolvelleni oudon salaperäisiä tarinoita Ukko Ylijumalasta ja muista vanhoista uskomuksista. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Samoissa tunnelmissa kulkevat ekaluokkalaiset kouluun tänäkin syksynä, vaikka repun ja opetuksen sisältö on vuosien saatossa muuttunut. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Ensimmäinen koulupäivä merkitsi vapaan lapsuuden loppumista ja monella tavalla vakaamman ja kurinalaisemman elämän alkamista. Ja tietysti oli isoveljen vanha kulunut reppu, johon kaikki tarvikkeet huolellisesti pakattiin aina koulupäivää edeltävänä iltana. syyskuuta 2016 Koulumuistoja I hmiselon tiellä tulee vastaan käännekohtia, jolloin vanha arki jää taakse ja alkaa uusi erilainen elämänvaihe. Niissä käsiteltiin minulle outoja asioita. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Hekin ovat joskus olleet samalla taipaleella, hekin ovat joskus tunteneet samoin. Ohut vanerinen yläkansi liukui vaivoin sivuun, ja sen alla oli siististi teroitetut lyijykynät sekä tummanpunainen pyyhekumi ja harppi. Pääkirjoitus 1. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi K u va : A av ik ko / Sa -k u va SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 6/2016 KANNESSA: Matkustajapalvelua Aero Oy:n Convair-matkustajakoneessa vuonna 1955. Eräässä niistä oli isän vanhoja koulutarvikkeita, jotka herättivät uteliaisuuteni – olinhan juuri itsekin aloittanut opintieni. Ruutuvihkojen sivuilla oli paljon huolellisesti kirjoitettua tekstiä ja tarkasti piirrettyjä kuvia. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ensimmäinen koulupäivä on juuri sellainen, ja siksi se on varmasti jäänyt meille kaikille elävästi mieleen. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Samalla tavalla muistoihin on piirtynyt tarkkoja mielikuvia kouluvälineistä. Tilaajapalvelu Puh. Kynäkotelo oli puinen. Lentoemäntä tarjoilee asiakkaalle perunaa, leikkelettä ja Club-Soodaa. Putkikassin mallinen penaali piti sisällään värikkäitä kyniä, muovisen viivaimen ja valloittavan tuoksuisen hajukumin. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kirjojen ja vihkojen kontaktimuovilla tai paperilla päällystetyissä kansissa oli erikoinen tuoksu ja tuntuma. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. K an n en ku va : K u va po st i / Su o m en Il m ail u m u se o (k u va jä lk iv är it et ty )
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1900-luvun alussa Suomen sanomalehdissä esiteltiin erilaisia maailmalta saapuneita uutuustuotteita.
Pienestä Aero-yhtiöstä kasvoi lopulta suuri Finnair. J älleenrakennusajan Suomessa suuret ikäluokat valtasivat pulpetit ja uusia kouluja rakennettiin vauhdilla. Pula-aika s. 30 Mitä opit tänään. 38 Askeltakaan en juossut! Veikko Laitinen palveli jatkosodan aikana Valkeasaaressa, johon suurhyökkäys aluksi kohdistui. Suomalainen reittilentoliikenne oli syntynyt. 56. Muistelemme kotiseutuoppia, koukeroista kaunoa ja sisälukua. 46 Rikollisten jäljillä Suomessa rikospaikkatutkintaa ryhdyttiin järjestelmällisesti kehittämään 1920-luvulta eteenpäin. 14 Kuva: Finnair Kannessa Kannessa Hamstrausintoa yritettiin hillitä levittämällä propagandaa, joka korosti säästäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. SUOMEN HISTORIA 6 14 Sinivalkoisin siivin Vuonna 1924 Katajanokalta nousi ilmaan pieni vesitaso, johon mahtui neljä matkustajaa. numero Suomen Historia 6/2016 Vuonna 1954 Finnairin nimi oli vielä Aero. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 12. Perehdymme tutkimusmenetelmiin ja viime vuosisadan synkimpiin rikostapauksiin. Koneet olivat jo kasvaneet alkuaikojen nelipaikkaisesta vesitasosta. Ilkikurinen lähetti perääntyi luutnanttinsa rinnalla Kannakselta, mutta juoksuun hän pinkaisi vain lähetin tehtävissä
Tuula Amberla s. Ylijäämäpuusta tehtiin lapionvarsia. 36 Lulu Kannessa Viettelevän iskelmähitin tekijät tapasivat toisensa lääkäreiden salakapakassa. 20 Kouluun meneminen on yhä yhtä kutkuttavaa kuin 60-luvulla. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Historian uutisia, uutuuksia ja lyhyitä erikoisia. 24 Enstex-haalarit 60-luvulla lapset pääsivät lätäkköleikkeihin vettä hylkivän enstex-kankaan ansiosta. 28 Lokari-autot Muutama vuosikymmen sitten joka pojan unelmana oli saada oma Lokari-auto. 62 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalaisen pilapiirrokset tasapainoilevat työn ja huvin välillä. 30 Kuva: Aimo Tenni Kuva: Lasse Holmström / Lehtikuva K u va : M at ti Ta po la / L eh ti k u va. 58 Unohtumattomat legendat Madame Craucherin salongissa viihtyivät niin taiteilijat kuin lapuanliikkeen päämiehet. Haastattelussa laulaja Tuula Amberla. 26 Tarkan markan pianot Kannessa Fazerin pianotehtaalla ei materiaalia heitetty hukkaan. 44 Sodan hetkiä Syksyn kynnyksellä sotilaiden pakit täyttyivät metsien marjoista. 52 Kaikki paitsi purjehdus on turhaa Pursiseurat olivat Suomen ensimmäisiä urheiluseuroja. 64 Sanaristikko ja tietovisa 20 Vuosisatainen Verla Kannessa Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolassa ovat säilyneet vuosisadan alun asussa niin sisältä kuin ulkoa. Kaunis saaristomme sopii rauhalliseen matkaveneilyyn. 36 Tulilahden kaksoismurhasta tehtiin pidätys, mutta rikos on yhä selvittämättä. 56 Pula-aika Pahimpaan pula-aikaan kortilla oli niin ruoka kuin vaatteet. 46 Verlan tehdasmuseo on vuosisadan takaisen arkkitehtuurin vaalittu helmi. Lulun piti olla vain pieni kokeilu. Toistuvat Artikkelit Suosio tuli täysin yllätyksenä
50 vuotta sitten 100 vuotta sitten K u va : A h o J. Vaalien selkeäksi voittajaksi nousi Sosiaalidemokraattinen puolue. Ensimmäinen maailmansota keskeytti eduskunnan työskentelyn, mutta vuonna 1916 kansa kutsuttiin silti vaaliuurnille. Museo sijaitsee Senaatintorin laidalla osoitteessa Aleksanterinkatu 16. Ihmisten arkipäivään liittyvien esineiden ja mainosten lisäksi näyttelyssä on esillä harvinaisempaa historiaa: salapoliisien käyttämällä napinläpikameralla kuvatut valokuvat esittelevät välähdyksiä 1800-luvun lopun Helsingistä. Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit oli järjestetty jo vuonna 1907. Helsingin kaupunginmuseon näyttelyssä sukelletaan menneisyyden syövereihin ja nostalgisiin kaupunkimuistoihin. Keimolan moottoriradan avajaiskilpailuna kesällä 1966 ajettiin Helsingin vauhtikisat. K u va : H el si n g in k au pu n g in m u se o / N il s W a sa st je rn a Äänestystilaisuus Ruovedellä heinäkuussa 1916. Valitut palat -näyttely Helsingin kaupunginmuseossa. H ./ M u se o v ir a st o K u va : L eh ti k u va SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia. Näyttelyssä ovat esillä myös monet kaupunkilaisille tutut paikat Elannon kaupoista uimarantoihin. Vantaan Keimolaan avattiin Suomen ensimmäinen moottoriurheilustadion kesäkuussa 1966. Helsingin kaupunginmuseon radiosta kuuluvat entisaikojen suosikkiohjelmat sekä ikimuistoiset iskelmät, jotka kuljettavat museovieraat hetkeksi vuosikymmenien taakse. Helsingin valitut palat Haluaisitko istahtaa vanhalle hetekalle ja aistia 50-luvun kodin tunnelman. Viimeiset viralliset kisat radalla ajattiin vuonna 1978. Autourheilun lisäksi Keimolassa järjestettiin myös rock-konsertteja. Äänestysprosentti jäi pieneksi, sillä vain 55,5 % kansalaisista antoi äänensä
Nemo. Docendo. Nyholm , joka vahvisti jälkien kuuluvat jollekin suurelle kissapedolle, mahdollisesti leijonalle. Kenen kasvot ilmestyivät Brinkhallin kartanon lastenhuoneen ikkunaan. Luontoon karanneen leijonan metsästys oli iso uutinen, ja pieni paikkakunta lähellä itärajaa nousi hetkessä koko maan huomion keskipisteeksi. Karvonen, Mauri 2016: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita. Toukokuussa 1918 vahvistettiin viimein Suomen lipuksi Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen suunnittelema siniristilippu. Ehdotuksia Suomen lipuksi luonnosteltiin kansallisromanttisessa hengessä ahkerasti. Eero Fredrikson teki elämäntyönsä lakkitehtaan johtajana, mutta ehti nähdä myös Eurooppaa ja Suomea ravistelleet muutokset 1930–1950-luvuilla. Helsinki. Keskimmäistä raitaa koristi tähti. K u va : P et ri P u ro m ie s/ L eh ti k u va SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Jyväskylä. Zachris Topelius puolestaan luonnosteli ehdotuksen, jossa valkoisella pohjalla oli kolme vinottaista raitaa. Petojahdissa Ruokolahdella Keskikesällä vuonna 1992 ruokolahtelainen mies löysi iltalenkillään oudot jäljet, jotka näyttivät ison kissaeläimen jättämiltä. Itsenäistymisen jälkeen ehdotettiin valtionlipuksi tummanpunaista lippua, jonka keskellä komeili Suomen vaakunasta tuttu leijona. Siniristilipun synty Suomen lipun ulkomuodosta käytiin jo ennen itsenäistymistä paljon keskustelua. Eksoottisen pedon epäiltiin tulleen Suomeen Venäjän puolelta ja mahdollisesti karanneen sirkuksesta tai eläintarhasta. Ensimmäisen kerran ajatukset omasta lipusta virisivät suomalaisuusaatteen siivittäminä 1860-luvulla. Fredrikson, Erkki 2016: Rivakka lakkitehtailija – Eero Fredriksonin kaikenkarvaisia sattumuksia. Helsingfors Dagsbladet julkaisi oman lippuehdotuksensa, jossa punaisella pohjalla oli keltainen sinireunuksinen risti. Pian paikalle saapui petotutkija Erik S. Ruokolahdella oli aiemmalla viikolla tehty myös silminnäkijähavainto suuresta kissaeläimestä: metsätyönjohtaja kertoi nähneensä leijonan leimatessaan puita. Koska lipusta ei päästy eduskunnassa yhteisymmärrykseen, käynnistettiin suunnittelukilpailu. Kirjassa paljastetaan historiallisten paikkojen synkempi puoli. Laajoista etsinnöistä huolimatta Ruokolahden leijonasta ei enää tehty havaintoja. Mauri Karvosen teos esittelee historiallisia rakennuksia ja miljöitä uudenlaisesta näkökulmasta. Kilpailuehdotuksia saapui niin verkkaiseen tahtiin, että väliaikaisesti päädyttiin lippuna käyttämään vaatetta, jonka yläpuoli oli sininen ja alapuoli valkoinen. Fredriksonin pojan Erkki Fredriksonin kirjassa kuvataan ehtiväisen lakkitehtailijan elämää viihdyttävästi monenlaisten anekdoottien ja kommellusten kautta. Osa asiantuntijoista oli kuitenkin jälkien perusteella vakuuttunut siitä, että suomalaisissa metsissä tallusteli tuolloin oikea leijona. Miksi Aleksanterin teatterin tyhjillä käytävillä kuuluu yhä raskaita askelia
Radioja televisioluvat olivat Yleisradiolle merkittävä tulonlähde, joten kansalaisten lupamaksujen suorittamista pyrittiin valvomaan esimerkiksi kotitalouksissa kiertelevien tv-lupatarkastajien avulla. Tv-lupatarkastajan työtä helpottamaan kehittettiin jopa erityisiä apuvälineitä, joiden avulla pyrittiin paikallistamaan kerrostalon rappukäytävässä asunnoista löytyviä tv-vastaanottimia. 70-luvulla Kalle Anttila myi tavarataloketjunsa Tukolle, ja vuonna 1996 se siirtyi eteenpäin Keskolle. Väritelevisiolähetysten myötä otettiin 1970-luvulla käyttöön väritelevisioluvat, jotka olivat aiempia mustavalkovastaanottimien lupia kalliimpia. Kauppa oli tunnettu Kuluttajan opas -kuvastostaan, joka myöhemmin kulki myös nimellä Ostajan opas. Kovassa vauhdissa nämä reestä löytyvät hippulat vinkuvat. Vuonna 1964 televisioluvista saadut tulot ylittivät ensimmäisen kerran radiolupatulot. Tavarataloketjun viimeinen omistaja, luxemburgilainen pääomasijoitusrahasto, asetti Anttilan konkurssiin heinäkuussa 2016. 2010-luvulla Anttila ajautui suuriin vaikeuksiin. Miljoonan tv-luvan rajapyykki ylitettiin vuonna 1969. Täyttä varmuutta sanonnan alkuperälle ei ole, sillä hippula-sanalla on useita merkityksiä murrealueesta riippuen. Televisiolähetyksiä varten oli vastaanottimen lisäksi hankittava myös 5 000 markan hintainen tv-lupa. Kansanperinteessä hippuloilla tarkoitetaan muun muassa reen jalaksessa löytyvää metallista koukkua, johon vetoaisan päässä oleva lenkki pujotetaan. Kansan suusta Hippulat vinkuen: Kun joku kulkee niin että hippulat vinkuu, viitataan tällä liikkujan nopeuteen tai kiireeseen. Ken oveen kolkuttaa. Postimyynnin edelläkävijä Vanhat Anttilan kuvastot ovat nykyisin keräilijöiden havittelemia aarteita. Samalla alkoi lupamaksujen määrän kasvun suurin piikki tasaantua. Satakunnassa hippulat viittaavat puolestaan tossuihin, jotka juostessa vinkuvat. Toiminta laajeni kuvastoista varsinaisiin myymälöihin, ja ensimmäinen Anttilan tavaratalo avattiin Helsingissä vuonna 1954. Kalle Anttila oli saanut idean postimyyntikuvastoihin Yhdysvalloista, jossa hän oli nuorempana opiskellut. Hauskin selitys sanonnalle löytyy Iin ja Kuusamon seuduilta, missä hippulat löytyvät miehen jalkovälistä. Kuva : Pentti Nissinen/ Lehtikuva K u va : Ja rm o M at il a in en / L eh ti k u va SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia. Vuodesta 1958 alkaen Suomessa voitiin seurata säännöllisiä tv-lähetyksiä. Anttilan kuvastojen tarina sai alkunsa, kun Kalle Anttila perusti vuonna 1952 Postitusliike Solpan. 50–70-luvuilla kuvastot toivat kodin kahvipöytään ajanmukaiset sisustamisja pukeutumisvinkit
Kaiku-lehdessä esiteltiin sammalkuivike, jota saattoi karjanhoidossa hyödyntää kuusen havujen sijasta. 1920-luvulla näkkileipä ei ollut vielä lunastanut paikkaansa joka kodissa, joten leipävalmistajat markkinoivat ahkerasti tuotteitaan sanomalehdissä. Kaiku 5.10.1889 Sammalkuivike Maamies on tähän saakka kuiwikkeena karjansa alla käyttänyt enimmiltäin hienoksi hakattuja kuusen hawuja, joka tapa sekin osaksi on ollut syynä metsiemme nykyiseen orpotilaan. Juhannuskokkojen korkeudella oli merkitystä, sillä naapurikylien kesken kisailtiin korkeimmasta ja komeimmasta kokosta. Komeat säärikokot Karjalainen erikoisuus juhannuksenvietossa oli korkeuksiin kohoava säärikokko eli tornikokko. Tätä nykyä jo löytyy monta tilaa, jotka owat melkein metsättömät, toiset jotka ahkeran hawunhakkuun kautta owat menettäneet pienen metsänjäännöksen, joka oli wiimeisien wuosikymmenien metsänhakkuussa säästetty. Säärikokko sytytettiin latvasta, jotta se olisi palanut mahdollisimman pitkään. Vuonna 1940 turkulainen leipätehdas Ipnos ylisti näkkileivän terveysvaikutuksia: "Epäilemättä Suomen kansan hyvä ruumiillinen kunto, sisukas kestävyytemme ja urheilusaavutuksemme suurelta osalta johtuvat juuri tuosta kovan leivän ikivanhasta ja yhä yleistyvästä käytöstä, jonka fysiologisia etuja lääkärit kaikkialla ulkomaillakin voivat jo luetella pitkälti. Mitä enemmän karjanhoito Suomessa waurastuu – jonka suuren edistymisen päiwältä päiwään ilolla huomaat kaikkialla – sitä enemmän tarwitsee karjanhoito alusaineita. Niinpä 'näkkileipää' nykyisin jo aletaan käyttää kaikissa sivistysmaissa, kuten Saksassa, Englannissa, Amerikassa jne." Seuraavina vuosikymmeninä näkkileivästä muodostui koululaisten suosittu välipalaleipä, joka 1960-luvun mainoslauseen mukaisesti tarjosi pienelle koululaiselle rautaisannoksen reippautta. Rouskuvaa näkkileipää 1900-luvun alussa suomalaiset leipätehtaat ryhtyivät valmistamaan näkkileipää teollisesti. Samalla ehdostettiin myös erilaisia keinoja metsien säästämiseksi. 1800-luvun loppupuolella esitettiin lehtien sivuilla huolestuneita puheenvuoroja maamme metsävarantojen riittävyydestä. Kokon sytyttäminen oli perinteisesti kylän paimenpoikien kunniatehtävä. K u va : V a h te r T y yn i/ M u se o v ir a st o SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä Kesällä 1896 Suomessa nähtiin maan ensimmäinen elokuvaesitys, kun Lumiéreveljesten kiertävä teatteri saapui Helsinkiin.. Paalujen väleihin pinottiin suuri määrä risuja. Ketterän sytyttäjän oli siis kavuttava aivan säärikokon huipulle saakka. Sodan myötä hyvin säilyvän ja helposti kuljetettavan elintarvikkeen suosio kasvoi. Näin oli siitäkin huolimatta, että vuonna 1917 valtaosa metsistä hakatuista puista oli vielä polttopuita. Metsien liikahakkuista oltiin siis huolissaan jo kauan ennen moottorisahojen aikaa. Polttoainetta tosin tarvittiin kotitalouksien lisäksi esimerkiksi höyryvetureiden ja -laivojen tarpeisiin. Toisen maailmansodan jälkeen polttopuiden osuus alkoi vähentyä ja metsäteollisuuden osuus kasvaa. Rakennelma muistutti kapeaa pyramidia, joka kohosi neljän tukipaalun varassa
Vuonna 1965 Yhdysvalloissa kehitetyt Tupperware-muoviastiat aloittivat Suomen-valloituksensa. Monesta kodista löytyviä tuotteita olivat muun muassa muoviset pyykkikorit, lasten potat, kastelukannut, mattopiiskat, henkarit, pyykkipojat sekä monenlaiset keittiöasiastiat. Muovin mahdollisuuksia liioiteltiinkin: materiaaliin tottumattomat kuluttajat saattoivat lähettää muovitehtaille vihaista palautetta siitä, ettei astia ollutkaan kestänyt uunissa paistamista. Kaseiinimuovin eli galaniitin valmistamisessa käytettiin maidon juustoaineesta saatua sarveisainetta. Ne toi ulottuvillemme myöhemmin poliitikkona tunnettu Elisabeth Rehn . Muovin vallankumous Muovi on taipunut vuosikymmenten kuluessa moneen muotoon. Varsinaisen läpimurtonsa kotitalouksiin muovi teki 50-luvun jälkeen. Muoviastioita markkinoitiin niiden käytännöllisyydellä: ne eivät särkyneet pudotessaan eikä niitä kantaessa polttanut sormiaan, vaikka astia olisi ollut täynnä kuumaa vettä. Seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin liuta uusia muovitehtaita, jotka käyttivät raaka-aineenaan bakeliittia ja valmistivat muun muassa sähkötarvikkeita. Kuvassa muovisten talousastioiden esittelyä uteliaalle yleisölle Stockmannin tavaratalossa vuonna 1958. Muovin menestystarina Ensimmäinen muovitehdas perustettiin Suomeen vuonna 1921, kun Sarvis Oy aloitti toimintansa Tampereella. Kipot ja kupit 1950-luvulla erilaiset muoviset kotitaloustuotteet kuten muoviset ämpärit ja pesuvadit kasvattivat suosiotaan. Yritys valmisti kaseiinimuovista nappeja, kampoja ja lampunvarjostimia. Kuva: Museovirasto SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia. 1920-luvun tyylikkäät bakeliittiesineet olivat vielä vain harvojen ulottuvissa, mutta 60ja 70-luvuilla muoviset käyttöesineet valloittivat lähes jokaisen suomalaiskodin
1970-luvun öljykriisi katkaisi muovin voittokulun, sillä öljypohjaisten muovien valmistaminen kallistui. Muotoilijoiden muovi Muovia alkoi näkyä 1960-luvulla myös kodin sisustuksessa, erityisesti huonekaluissa ja valaisimissa. K u va : L eh ti k u va Kuva: Jan-Erik Laine SUOMEN HISTORIA 13. Bakeliittimuovi oli herkästi murtuvaa, ja siksi esineiden muotoilu oli yksinkertaista ja virtaviivaista. Sulavalinjainen bakeliitti 1930-luvulta 1950-luvulle bakeliittia käytettiin paljon muun muassa radioiden, puhelimien, hiustenkuivaajien ja tuulettimien valmistuksessa. Samalla myös muovin ympäristölle aiheuttamat haitat herättivät kasvavaa kritiikkiä. Aikakauden klassikoiksi muodostuivat Eero Aarnion Palloja Pastelli-tuolit sekä Yrjö Kukkapuron Karusellija Saturnus-huonekalusarjat. Sitä ennen muovia oli kutsuttu tekohartsiksi tai plastiikiksi. Pelkistetty muotokieli ja pehmennetyt kulmat sopivat hyvin ajan funktionalistiseen tyyliin. Kuva: Kotiliesi PLASTIIKKI Vuonna 1947 professori Lauri Hakulinen kehitti muovi-sanan englanninkielisen plastic-sanan kotimaiseksi vastineeksi
K u va : Fi n n a ir 14 SUOMEN HISTORIA
Nykyään Aero tunnetaan nimellä Finnair. Myös meillä unelmoitiin Suomen kautta kulkevista reittilennoista. SINIVALKO ISIN SIIVIN Lentoliikenteen alkutaival Suomessa 1920-luvulla lentoliikenteen suosio maailmalla kasvoi. 15 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen. Ratkaiseva askel eteenpäin otettiin vuonna 1924, kun lentotoiminnan kotimainen pioneeri Aero Oy aloitti toimintansa Katajanokan lentosatamassa yhdellä neljän matkustajan koneella
M arraskuussa 1923 joukko herrasmiehiä kokoontui konsuli Bruno Lucanderin johdolla tapaamiseen Helsinkiin. Junkers F13 lensi Katajanokan lentosatamasta. Kesäisin kone oli varustettu kellukkeilla ja talvisin suksilla. Sodasta huolimatta Aero päätti jatkaa tärkeitä Tukholman-lentojaan. Tapaamisessa päätettiin maailmalla suurta innostusta herättäneen liikenneilmailun aloittamisesta myös Suomessa. Helsinki oli siviilikoneille liian vaarallinen lähtöpaikka, joten lennot suoritettiin Turusta tai Vaasasta käsin. Vesitason laskeutumista varten rakennettiin rantaan pitkä laituri. Sota esti niin olympialaiset kuin lentoliikenteen Atlantin yli. 1920-luvun lentoliikenne vaati huimapäisyyttä niin lentäjiltä kuin matkustajilta. Toisaalta 1920-luvulla useat lentäjät uskoivat, ettei lentokoneen ohjaaminen suljetusta ohjaamosta ollut mahdollista. Liikennöinti aloitettiin Katajanokan lentosatamasta, joka oli aluksi varsin vaatimaton. Ohjaaja ja mekaanikko puolestaan matkasivat avo-ohjaamossa hyisessä tuulessa. Aero Oy:n ensimmäinen lentokone hankittiin Saksasta vuonna 1924. Aeron ensimmäinen kone Junkers F13 edusti aikansa teknistä huippua. Rannan työkalukoppi puolestaan muutettiin tulliasemaksi, ja karjasuojaa muistuttanut pytinki toimi odotuspaviljonkina. Suunnitelmissa oli myös mannerten välisten lentojen aloittaminen, sillä vuodelle 1940 kaavailtujen olympialaisten uskottiin tuovan paljon kisaturisteja Suomeen. Lennot muuttuivat sodasta johtuen yövuoroiksi, joita lennettiin pimennetyillä koneilla talvisissa olosuhteissa. Asiakkaat saivat istua suojassa matkustamossa, johin mahtui neljä matkustajaa. Sotavuosien poikkeusolot Ennen talvisodan syttymistä Suomesta lennettiin jo päivittäin useimpiin Euroopan pääkaupunkeihin. Kuva: Finnair SUOMEN HISTORIA 16 Lentoliikenteen alku Suomessa 1920-luvulla useat lentäjät uskoivat, ettei lentokoneen ohjaaminen suljetusta ohjaamosta ollut mahdollista.. Aikansa huippukoneella ilmaan Lucanderin luotsaamalla Aerolla ei aluksi ollut pääomaa kalliin lentokoneen ostoon. Kuin ihmeen kaupalla suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin. Hän kuitenkin onnistui solmimaan saksalaisen lentokonevalmistaja Hugo Junkersin kanssa sopimuksen, jonka myötä Aero sai lentokoneen käyttöön luovuttamalla Junkersille osan osakkeistaan. Konkreettisena toimenpiteenä perustettiin Aero Oy. Nykyajasta katsottuna matkustusmukavuudessa olisi toki löytynyt runsaasti parantamisen varaa
Ensimmäiset lentoemännät palkattiin Yhdysvalloissa vuonna 1930 Boeing Airtransport -yhtiölle. Pestin saadakseen naisten oli läpäistävä vaativat psykofyysiset testit, jotka olivat samat kuin lentäjillä. LEGENDAARISET LENTOEMOT L entoliikenne oli pitkään hyvin miehinen maailma. Naiset saivat kutsumanimen The Original Eight, alkuperäinen kahdeksikko. Testiin kuuluivat muun muassa kielikoe, pyörivä tuoli, rasituskoe, painekammio, värisokeustesti sekä tulipalon sammuttaminen. Suomessa seurattiin perässä vuonna 1947, kun maamme ensimmäiset lentoemännät aloittivat työnsä. Kuva: Museovirasto 17 SUOMEN HISTORIA
Turkuun valmistuu oma lentosatama. 1928 Aero hankkii kaksi uutta Junkers F13-konetta. 1946 Aero Oy:n enemmistöomistus siirtyy Suomen valtiolle. 1920 Postilinja Helsingin ja Tallinnan välillä avataan. Uusi aikakausi Sodan jälkeen Suomessa ollut valvontakomissio rajoitti Aeron lentoja; ainoastaan kotimaan lennot oli sallittu. Jatkosodan aikana Saksan sotasaaliiksi päätyneet yhdysvaltalaiset Douglas DC-2 -koneet Sisu ja Voima liikennöivät nekin Suomen ja Ruotsin välillä. Lentäjinä toimivat suomalaiset ja virolaiset sotilaslentäjät. 1920 1930 1940. Koska välikohtaus oli tapahtunut välirauhan aikana, myönsi Neuvostoliitto tapahtuneen vasta vuonna 1988. Aeron koneet lennättivät korkeita upseereita ja poliitikkoja sekä palvelivat ambulanssilentokoneina rintamalla. 1926 Aero Oy saa toisen lentokoneen, yhdeksänpaikkaisen Junkers G24:n. Aurinkolomat lumosivat suomalaiset, ja 70-luvun lopun huippuvuosina seuramatkoilla kävi jopa 330 000 matkustajaa. Aeron Sampoja Kaleva-lentokoneet kuljettivat talvisodan aikana noin 3 500 matkustajaa, joiden joukossa oli paljon Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia. Heistä arviolta 97 prosenttia matkasi etelän lämpöön Finnairiksi nimensä muuttaneen Aeron koneilla. Kaleva katosi lennollaan Tallinnasta Suomeen kesäkuussa 1940. Matkustajien, rahdin ja postikuljetusten määrä kolminkertaistuu. 1929 Toimitusjohtaja Bruno Lucander menehtyy äkillisesti. K u va : Fi n n a ir 18 SUOMEN HISTORIA Lentoliikenteen alku Suomessa 1923 Aero Oy perustetaan. 1924 Aeron ensimmäinen kone Junkers F13 saapuu Suomeen. Nuori Gunnar Ståhle astuu toimitusjohtajaksi. 1930 Aeron Oy:n osakekennan enemmistö siirtyy saksalaiselta Junkersilta suomalaisille. 1939 Siviililentotoiminta siirtyy sotilasviranomaisten alaisuuteen. Kansainväliset lennot alkoivat uudelleen marraskuussa 1947, kun reitti Tukholmaan avattiin. 1960-luvulla lentoliikenne siirtyi uudelle aikakaudelle suihkukoneiden sekä etelään suuntautuneiden seuramatkojen myötä. Uudeksi konetyypiksi valikoituvat yhdysvaltalaiset Douglas DC-3 -koneet. Myöhemmin selvisi, että Neuvostoliiton ilmavoimat oli ampunut koneen alas. Ensimmäinen vuorolento Tallinnaan. 1927 Lentoyhteys Riikaan avataan
Lähdeluettelo 1953 Amerikkalaiset Convairkoneet aloittavat liikennöinnin Aeron reiteillä. Ensimmäiset suomalaiset lentoemännät aloittavat työssään. 1955 Aero alkaa käyttää mainonnassaan nimeä Finnair. 19 SUOMEN HISTORIA Haapavaara, Heikki 1998: Aika lentää. Samana vuonna Aero kuljettaa ensi kerran yli 100 000 matkustajaa. Yhtiö kuljettaa ensimmäisen kerran miljoona matkustajaa vuodessa. Finnair osakkaaksi toiseen kotimaiseen lentoyhtiöön Kar-Airiin. 1940 1950 1960 1960-luvulla lentoliikenne siirtyi uudelle aikakaudelle suihkukoneiden sekä etelään suuntautuneiden seuramatkojen myötä.. 1947 Kansaiväliset lentoreitit aukeavat jälleen sodan jälkeen. Samana vuonna avataan reitti Pariisiin ja seuraavana vuonna Lontooseen. 1956 Finnair aloittaa ensimmäisenä lentoyhtiönä lännessä liikennöinnin Moskovaan. 1960 Finnair siirtyy suihkukoneikaan, kun Caravelle-koneet aloittavat liikennöinnin. Finnair 75. 1962 Ensimmäiset tilauslennot Teneriffalle, Palma de Mallorcalle ja Riminiin. Helsinki. Viralliseksi yhtiön nimeksi se tulee vasta vuonna 1968. 1963 Finnairin ilmailuopisto ja Aurinkomatkat perustetaan. Helsinki. 1968 Yhtiön nimi muuttuu Finnair Oy:ksi. Finnair Oyj. 2012: Taivas mikä työpaikka. 1952 Helsingin olympialaiset l isäävät matkustajaliikennettä. Helsinki-Vantaan lentokenttä valmistuu. Atar Kustannus. Kiiveri, Riitta et al
H y tö n en / V er la n te h d a sm u se o n a rk is to. 20 SUOMEN HISTORIA K u va : V