Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Puhelimitse: puh. Tuning.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “19 30 -lu vu lla su u n n ite lti in jo pa ki elt ola in as et ta m is ta es an ss eis ta va lm is te tt u ja lim on ad eja va st aa n .“ 6 414888 002355 1 6 5 80 02 35 -1 60 5 PAL VKO 2016-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 11. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. on lehti tuningharrastajille. nu m er o • 5/2 01 6 Suomen Historia 5/2016 Hinta 8,90 € SARJAKUVA Puupäästä Wagneriin Vauhdin hurmaa Suosikkihuvip uiston värikkäät käänteet AJANKUVA Entisajan maatalousnäyttelyt Lintsillä Karkkipäivän herkkuja. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee
Kuva: SA-kuva, Vänrikki K. ...Suomen Historian 12. 2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1910-luvulla lehdissä ilmestyneitä vinkkejä muodikkaaseen pukeutumiseen. Borg SUOMEN HISTORIA 67 Suomen Historia 5/2016. numero ilmestyy 1. syyskuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi: www.suomenhistoria.. Jatkoa luvassa..
3 SUOMEN HISTORIA
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Lisäksi poikkeamme varhaisissa maatalousnäyttelyissä – ja tietysti siellä vanhan ajan Linnanmäellä. Jännittävä tai vauhdikas hetki saa ihmisen tuntemaan itsensä eläväksi. Se kuljetti malttamattomat lapset Helsinkiin, jossa Linnanmäen porttien sisäpuolella avautui ihmeellinen maailma. Kauniin maiseman tai vaikkapa tarttuvan laulun äärellä arjen kiireet ja huolet väistyvät hetkeksi taka-alalle. Vuoristoradan nitinä ja kolina, riemun ja jännityksen kiljahdukset ja laitteista kuuluva reipas musiikki sekoittuivat monenkirjaviin väreihin, vilkkuviin valoihin ja herkkujen huumaaviin tuoksuihin. K a n n en k u va : E n si o Il m o n en /L eh ti k u va. Hauskimpien lapsuusmuistojen joukkoon nousee luokkaretki huvipuistoon. Huumaavan kokemuksen jälkeen innostus pitää mielen pitkään virkeänä. Rattoisia lukuhetkiä menneitä muistellessa! Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi Kuva: Lehtikuva SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 5/2106 KANNESSA: Huimapäisiä nuoria Linnanmäen huvipuiston vuoristoradassa vuonna 1973. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Enna Poutiainen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Kuumana kesäpäivänä ajatuskin jääkylmästä limonadista herauttaa veden kielelle. Tilaajapalvelu Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Menneinä vuosikymmeninä jokapäiväinen elämä oli verkkaisempaa. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. heinäkuuta 2016 Huvia ja herkkuja V aikka ajat ja tavat muuttuvat, nautinnolliset hetket virittyvät aina samojen perusasioiden ympärille. Käsissäsi oleva kesänumero vie näihin unohtumattomiin tunnelmiin. Sama vaikutus on mielimakeisella tai -leivoksella, vaikka sen näkisi vain näyteikkunassa tai tienvarren mainoksessa. Hauskat mielikuvat ja muistot astuvat tilalle. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ympäristö ei tarjonnut jatkuvasti uusia ärsykkeitä eikä mahdollisuuksia alituiseen mielitekojen tyydyttämiseen. Pääkirjoitus 7. Varhain aamulla koulun pihalla odotti linja-auto. Niinpä matka markkinoille tai laivareissu Ruotsiin oli iäksi mieleenpainuva elämys siinä kuin isoisän tarjoama karamellikin. Tutustumme takavuosien suosikkimakeisten ja -limonadien historiaan, luemme sarjakuvia, juhlimme häitä ja kuulostelemme, kuinka iltahuvien suosikkilaulu syntyi
Kauppiaat tarjosivat monenlaisia tuotteita lomapäivien arkiaskareita helpottamaan.. 5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA 1800ja 1900-lukujen vaihteessa varakkaampi väki suuntasi kesäisin huviloilleen
Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 11. numero Suomen Historia 5/2016 Asmo Alho piirsi Kiekua ja Kaikua miltei viisikymmentä vuotta. Puhkeamaton kupla s. 14 Kuva: Lehtikuva Kannessa Kannessa Kannessa. Palaa muistojen vuoristoradalle, minikaruselliin ja viettelevien vedenneitojen syleilyyn. 50 Linnanmäen huvipuisto Helsingissä on jo vuodesta 1950 viihdyttänyt huimapäitä kiehtovilla ja kieppuvilla laitteillaan. SUOMEN HISTORIA 6 14 Vauhdin hurmaa Lintsillä Helsingin Linnanmäki on muuttunut tivolista maailmanluokan huvipuistoksi. Niitä ei olisi koskaan ollut, ellei eräs tehtaanjohtaja olisi ryhtynyt kokopäiväiseksi mehuntekijäksi. 20 Chymoksen tarina Marianne, Pantteri, Omar ja Merkkarit ovat sulaneet kaikkien suussa. 34 Kortteeri Amurissa Tampereen työläismuseokortteli kuljettaa vierailijat aikamatkalle tehdaskaupungin asukkaiden elämään. 50 Puhkeamaton kupla Suomalaisiin sarjakuviin on tallennettu kansan rakastamia antisankareita, maalaisyhteiskunnan muutoksen kuvia ja historiallisia kertomuksia
64 Sanaristikko ja tietovisa 26 Pitkä kuuma kesä Brittiläinen ja italialainen opiskelija samosivat Lapissa kesällä 1799. Unohtumattomat legendat s. 30 Millainen oli Chymoksen tie mehutehtaasta klassikkomakeisten valmistajaksi. 62 Parhaat Suomalaiset Karin pilapiirroksia taiteen ytimestä ja liepeiltä. 40 Kuubalainen serenadi Illanistujaisklassikon sanoitti nuori runopoika ja sävelsi ammattilaisurkuri. 34 Kesäiset maatalousnäyttelyt olivat monella maaseutupaikkakunnalla ensimmäisiä suuria yleisötapahtumia. 30 Koneita ja karjaa Kannessa Jo 1800-luvulla maatalousnäyttelyissä ihmeteltiin tekniikan ja eläinkasvatuksen ihmeitä. 56 Lasillinen limonaatia Ihmeen herkullisille virvoitusjuomille puuhattiin aikoinaan omaa kieltolakia. 48 Sodan hetkiä Värikuvia Viipurista vuodelta 1941. 20 Kuva: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Kuva: Vapriikin kuva-arkisto Kuva: Leena Kaurian yksityiskokoelma. 58 Pula-aika Puutteen keskelläkin häihin luotiin juhlan tuntua – vaikka ilman sulhasta. 42 Nuori pataljoonankomentaja Paavo Korhonen oli 19-vuotiaana pataljoonan komentaja sekä divisioonan pioneerikomentaja. Toistuvat Artikkelit Kuikka-Koponen pani ihmiset näkemään näkyjä ja livisti poliisien kahleista. 60 Amurin työläiskorttelissa Tampereella koettiin elämän ilot ja surut tiiviisti yhdessä. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja erikoisuuksia menneestä Suomesta. 60 Unohtumattomat legendat Kuikka-Koposen silmänkääntötemput muistetaan yhä Savonmaalla
Miltä tuntui matkata vieraaseen maahan, osallistua ankarissa olosuhteissa salaiseen sotilaskoulutukseen ja olla pitkiä aikoja poissa läheistensä luota. Fanta on yhtiön toiseksi vanhin brändi, sillä se kehitettiin Euroopassa jo 1950-luvun puolivälissä. Salaista jääkäripostia -näyttely Postimuseossa 19.3.2017 saakka. Amerikkalaisille kuluttajille se esiteltiin vuonna 1960. Salaista jääkäripostia V uoden 1914 lopulla itsenäisyysmieliset ylioppilasaktivistit perustivat jääkäriliikkeen, jonka tavoitteena oli irrottaa Suomi Venäjästä. Teollistumisen myötä kaupunkeihin muutti 1800-luvun lopulla runsaasti työväestöä. Museo sijaitsee Tampereella museokeskus Vapriikissa osoitteessa Alaverstaanraitti 5. Siirtolapuutarhojen avulla pyrittiin tuomaan luonto kaupunkiin ja tarjoamaan työläisille mahdollisuus terveellisen puuhasteluun raikkaassa ulkoilmassa. Kirjoitukset kertovat miten ankarasta kurista ja koulutuksesta selvittiin nälän ja hyttysten keskellä. Kirjeet kulkivat Suomeen salaisia reittejä, useasti Tukholman kautta. Postimuseon uusi näyttely esittelee jääkärien kirjeenvaihtoa ja päiväkirjoja tuolta ajalta. Alkuvuodesta 1915 suomalaisia lähti sotilaskoulutukseen Saksaan. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia Kuva: Paul Ilmonen/Lehtikuva. Yksi maamme ensimmäisistä siirtolapuutarhoista perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuonna 1916. Tehdaskaupungeissa kiinnitettiin huomiota yhä enemmän ahtaasti asuvan työväestön terveyteen. Vuonna 1966 Coca Cola Companyn Fanta-appelsiinijuoma saapui Suomeen. Koulutukseen osallistui vuosina 1915–1918 lähes 1900 miestä
Nämä muotivirtaukset kulkeutuivat myös kaukaiseen pohjolaan. Marjo Tiirikan ja Ida Lindströmin historiateos valottaa muun muassa Suomenlinnan rakennuttajan aviottoman tyttären sekä Suomen pahimman sarjamurhaajan elämäntarinoita. Kolmipyöräisen kyydissä 1870ja 1880-luvuilla kehiteltiin merkillisiä kolmi-ja nelipyöräisiä kulkuneuvoja yläluokan pyöräilyharrastusta silmällä pitäen. Linnoitussaaren historian salatut elämät. Vuosisadan lopulla kolmipyöräisten osuus polkupyörätuotannosta laski, ja ne jäivät erikoispyörän asemaan, kun tavalliset kaksipyöräiset pikakiiturit valloittivat markkinat. Into Kustannus. Ranta, Sirkka-Liisa 2016: Ylimuistoinen tuohi. Kuvassa lääkintöneuvos August Florin kyydittää kolmipyöräisellään vaimoaan ja tytärtään Furamon kartanossa Tikkurilassa vuonna 1888. Noiden tarinoiden pohjalta mies kehitti vuonna 1949 suositun lautapelin Afrikan tähden, jossa pelaajat kulkevat läpi Afrikan mantereen etsien jättitimanttia. Se oli monipuolinen materiaali, josta tehtiin niin kattoja, reppuja, ruoan säilytysastioita, sormuksia, jalkineita kuin rakkauskirjeitten paperia. Ennen vanhaan tuohi oli olennainen osa jokapäiväistä elämäämme. Helsinki. K u va : M u se o v ir a st o SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Klassikkopeli Afrikan tähti Afrikan villipedot ja viidakon kätketyt jalokiviaarteet sekä tietysti pikkupoikien suosiossa olleet Tarzan-kirjat tekivät Kari Mannerlaan (1930–2006) vaikutuksen lapsuudessa. Laaja tietoteos tutustuttaa lukijansa muinaiseen luonnonmateriaaliin ja sen monipuoliseen käyttöön menneinä vuosisatoina. Helsinki. Suomenlinnan historiaan kuuluu mielenkiintoisia ihmiskohtaloita ja jännittäviä kertomuksia. Lindström, Ida & Tiirikka, Marjo 2016: Kohtalona Suomenlinna. Maahenki. Erityisesti Englannissa yläluokan keskuudessa kolmipyöräisiä suosittiin naisille ja pariskunnille sopivana polkupyörämallina
Linnan poliisi Savonlinnan poliisilaitoksen perustamisesta 112 vuotta -näyttely Savonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa 8.1.2017 saakka. Esillä on kuvia, tarinoita ja faktoja poliisista, kieltolaista, liikenteestä ja rikoksista. Leskien turvana ja orpojen isänä toimineen järjestysosaston poliisit partioivat näkyvästi keskellä ajorataa vielä 1950-luvulla. Sähköisten jääkappien myynti Suomessa kiihtyi 1950-luvulla, kun kotimaiset valmistajat toivat Rosenlewja Upo-jääkaappinsa markkinoille.. Alun perin akkainviikko oli vain kuusipäiväinen, sillä 1920-luvulle saakka 18.7. Kuva: Savonlinnan maakuntamuseo SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia Akkainviikko 18.– 24. Linnan poliisi S avonlinnan poliisilaitos perustettiin 112 vuotta sitten. oli Fredrikin nimipäivä. Myöhemmin jalkapartiointi siirtyi kadunvarteen, ja lopulta autopartiointiin 1970-luvulla. Nämä olivat todellakin jääkaappeja, sillä niissä oli jäähdytystä varten säiliö, joka täytettiin jäällä. heinäkuuta Jäähdytyskaapit Ennen sähkökäyttöisiä jääkaappeja saattoi kaupunkilaisasunnoista tai huviloista löytyä jäähdytyskaappeja, joissa ruoka säilyi viileässä. Rikososastoa elävöitetään Savonlinnan poliisilaitoksen vanhalla esineistöllä, joka on nykyään osa Savonlinnan maakuntamuseon kokoelmaa. Suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa naistenviikko on yhä kuusipäiväinen. Akkainviikko Heinäkuun 18. Vuoden 1950 nimipäiväuudistuksessa miehennimi Rieti tippui pois ja päivästä tuli Riikan nimipäivä. Vanhan kansan uskomusten mukaan tästä naisten viikosta ei selviä ilman sateita, sillä naiset ovat kovia itkemään. Mitä kaikkea mahtuu Savonlinnan poliisilaitoksen 112-vuotiseen historiaan. päivästä alkaa akkaintai ämmäviikoksi kutsuttu ajanjakso. Vuonna 1929 Fredrik-nimen rinnalle otettiin almanakkaan Rietija Riikka-nimet. Paikalle on myös lavastettu rikospaikka sekä oikea tiiliputka. Maakuntamuseon näyttely kertoo poliisilaitoksen menneisyydestä, johon on kuulunut niin raatimiehiä, palovartijoita kuin myös sikapoliiseja. Selitys tälle nimitykselle löytyy kalenterin sivuja selaamalla: ajanjaksolle sattuu nimittäin yksinomaan naisten nimipäiviä
Lemmenpostia Sota-aika erotti perheenjäsenet toisistaan ja kirjeet olivat odotettu viesti rakkaalta. P er ss o n /S a -k u va SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä Nukkua pommiin: Jos herätyskello ei herätä, on vaarana nukkua pommiin. §17 Niin kutsutut Pistorin Wiinapannut tulevat tämän kautta poiskielletyiksi: ja älköön kukaan niillä polttako, sen päälleseuraamisen wälttämiseksi, jonka Marraskuun 24:tenä päiw. Räjähdettä tarkoittavan sanan yhdistäminen nukkumiseen tuntuu tarkemmin ajateltuna kummalliselta. Kuvassa kenttäpostilaatikko Syvärillä vuonna 1942. 1801 annettu Asetus luwattomista wiinan-polttokaluista likemmältä määrää. Turun Wiikko-Sanomat 20.6.1829 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus juoppoutta ja wäkewäin juomain laitonta myymistä wastaan §15 Jokainen, joka laillisesti näytetään pitäneen salakrouwia eli wäkewäin juomain luwantonta myymistä, pitää, ynnä muun säätyn päällenseuraamisen kanssa, koska hän toisen kerran löytään sellaisen rikoksen tehneen, yhtenä Sunnuntaina kärsimän jalkapuun rangastuksen siinä paikkakunnassa, kussa rikos on tehty, ja kolmannen ja seuraawat kerrat saman rikoksen uudistettuansa, lähettämän yhteiseen työhön Kuudeksi kuukaudeksi, Mies Kruunun Työpaikkaan ja Waimo Kehräyshuoneeseen. Kansan suusta K u va : M . Varsinainen raittiusaate syntyi vasta myöhemmin 1860-luvulla. Naimattomilla nuorilla miehillä oli kirjoituskavereita, joiden joukosta osa löysi myös tulevan puolisonsa. Postilaatikon päällä lukee humoristiseen sävyyn, että ”kirjoita eukollesi”. Kenttäpostin kautta liikkuivat paitsi avioparien kirjeet myös kuulumiset sukulaisille ja ystäville. Sanonnan alkuperäisessä tarkoituksessa pommi-sanalla viitataankin ruotsinkielen räjähtävän bomb-sanan sijaan bomma-sanaan, jolla tarkoitetaan heittämistä ja ampumista ohi tai yleisemmin epäonnistumista.. Samalla kiinnitettiin huomiota salakapakoiden ja viinanpolton aiheuttamiin terveyshaittoihin ja järjestyshäiriöihin. Samalla vuosikymmenellä päättyi kotipolton aikakausi maassamme, sillä vuonna 1866 viinan kotipoltto kiellettiin. Tätä ennen kotipoltto oli ollut sallittua maanomistajille ja maanviljelijöille, jotka olivat maksaneet viinanvalmistamisesta asiaankuuluvaa veroa. 1800-luvun alussa juoppoutta pidettiin tarttuvana kansantautina, jota pyrittiin hillitsemään ankaralla alkoholirikoslailla ja asetuksilla. Kirjeenvaihtokavereita saattoi olla useitakin, ja kirjoittajat olivat useasti entuudestaan toisille tuntemattomia
Erilaiset vihannesja ruokasäilykkeet sekä valmisruoat tarjosivat nopean ratkaisun ruoanvalmistukseen. Tähän käyttöön sana otettiin vuonna 1930. Aika oli otollinen, sillä yhä useammat perheenäidit olivat työelämässä. Eines valikoitui kilpailun voittajaksi. Nykyisessä eines-muodossaan sanalla viitataan kaupasta ostettavaan valmiiseen tai puolivalmiiseen ruokaan. Silloin Osuusliike Elanto järjesti kilpailun, jossa etsittiin korvaavaa nimitystä ranskankieliselle sanalle charkuterie, joka tarkoittaa lihajalostetta. Kuva: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia EINES Eines-sana on juontuu eri murteissa esiintyvästä eine-sanasta, jolla on tarkoitettu aamupalaa tai kevyttä ateriaa. Työpäivän päätyttyä einekset tarjosivat nopean ratkaisun ruoanlaittoon. Ruoka on valmista! 1950-luvulla kaupungistuminen ja jääkaappien yleistyminen muuttivat ihmisten ruokailutottumuksia. Saarioinen toi vuonna 1957 markkinoille omat maksaja lanttulaatikkonsa. Ajatuksena oli tuottaa kuluttajille hyvää kotiruokaa suoraan pellolta pöytään.. Laatikkoruokaa 1950-luvulla lihajalostajat ryhtyivät tuottamaan enemmän einesvalmisteita
Ensimmäiset einekset Valmisruokateollisuus käynnistyi Suomessa jo 1930-luvulla, kun osuusteurastamoiden yhteyteen perustettiin niin sanottuja kauppakeittiöitä. Atrian ensimmäisten einesruokien joukossa olivat muun muassa veriohukaiset. 80-luvulla esimerkiksi pussikeitoista tuli suosittu lounasvaihtoehto kiireiselle kokkaajalle. Kuva: Saarioinen Oy Kuva: Saarioinen Oy K u va : A tr ia O yj SUOMEN HISTORIA 13. Pöperöä purkista Merimiehet tai muut matkalaiset toivat säilykkeet maahamme jo 1800-luvun puolella. Niissä valmistettiin valmisruokia kuten lihapullia, erilaisia laatikoita ja kaalikääryleitä. Pian tehdas muutti nimekseen Mensa, jotta se olisi ollut houkuttelevampi tavallisten kuluttajien silmissä. Vuonna 1960 Mensa myytiin Huhtamäki-yhtymälle, ja myöhemmin koko Mensan säilyketuotanto sulautettiin yhteen Jalostajan kanssa. Kun mikroaaltouunit yleistyivät, myös muunlaisten mikroaterioiden määrä kasvoi. Legendaariset mikropizzat Lämmitystä vaille valmiit pizzat ilmestyivät kauppojen hyllyille ensimmäisen kerran vuonna 1981. Säilyketehtaan perustamisen taustalla vaikutti nuoren itsenäistyneen valtion tarve turvata puolustuvoimien muonitus. Suomen ensimmäinen varsinainen säilyketehdas, Oy Sotilassäilyketehdas Ab, perustettiin vuonna 1926 Hämeenlinnaan. Tehdas ryhtyi valmistamaan säilykkeitä niin armeijalle tavalliselle kuluttajalle
14 SUOMEN HISTORIA K u va : H o lg er E k lu n d /L eh ti k u va
Vauhdin hurmaa Lintsillä Tivolista maailmanluokan huvipuistoksi Riemunkiljahdukset ja nauru kiirivät kaikkialta, kun lapset kiiruhtavat laitteesta toiseen. Nuoripari kulkee käsi kädessä hattarakojun ohi, ja varttuneempi väki suuntaa askeleensa kohti pian alkavaa sirkusesitystä. Kauan odotettu hetki on koittanut – jännittävä kesäpäivä Linnanmäellä voi alkaa. 15 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen Kuvat: Lehtikuva, Museovirasto
Koska vuokra-aikaa oli myönnetty vain muutamaksi vuodeksi, oli suurin osa tivolin rakennelmista aluksi väliaikaisia. Helsingin Alppilassa asukkaat ovat jo kuukauden päivät seuranneet, kuinka korkeiden aitojen takaisella työmaalla, Vesilinnanmäellä, on uurastettu yötä päivää. Huimapäisimpiä houkuttavat villisti pyörivän Vauhtihirviön vaunut. Vohvelit ja hampurilaiset tulivat tutuiksi 50-luvun huvipuistokävijöille. O n lauantai-ilta helluntaina vuonna 1950. Matka jatkuu. 16 SUOMEN HISTORIA Linnanmäen huvipuisto Rakennustöihin ryhdyttiin vauhdilla, sillä kallioiden louhiminen ja teiden ja aukioiden rakentaminen oli suuri urakka. Kun vuokrasopimusta muutaman vuoden Hauskanpidon lomassa muistettiin myös herkutella. Pikkupoikia parveilee Radioautoradan lähellä, ja uteliaita riittää ihastelemaan myös surmanajaja Onni Suurosen tynnyriesitystä. Pitkien neuvotteluiden jälkeen kaupunki vuokrasi paikan Lasten Päivän tivolille Alppilan kaupunginosasta, Vesilinnanmäeltä. Jo 1900-luvun alussa lastensuojelujärjestöt olivat järjestäneet erityisiä Lasten Päivä -tapahtumia ympäri maata. Tivolista huvipuistoksi Linnanmäen huvipuiston synnyn taustalla toimi kuusi lastensuojelujärjestöä, jotka perustivat tivolin kerätäkseen varoja lastensuojelutyöhön. Odotettu hetki koittaa viimein. Maamme ensimmäinen huvipuisto avaa ensi kerran ovensa yleisölle. Vähitellen oli herännyt myös ajatus kiinteän tivolin perustamisesta Helsinkiin. Portista sisään syöksyttyään he näkevät telttarivistön, joka kätkee sisälleen Mustan Kabinetin ihmeellisyyksiä, Peiliteltan, Nukketeatterin ja paljon muuta. Rakennustöihin ryhdyttiin vauhdilla, sillä kallioiden louhiminen ja teiden ja aukioiden rakentaminen oli suuri urakka. Innokkaimmat ovat kokoontuneet aidan taakse jo hyvissä ajoin, jotta pääsisivät ensimmäisten joukossa sisälle. K u va : P ek k a K y yt in en /M u se o v ir a st o. Ne oli tehty muun muassa kovalevyistä ja telttakankaasta. Myöhemmin järjestöt perustivat yhteisen Lasten Päivän Säätiön, joka vieläkin ylläpitää Linnanmäen huvipuistoa. Osa pienemmistä kävijöistä pysähtyy ihastelemaan lasten karusellia ja keinuja. Amerikkalaisia hampurilaisia myytiin pyöreässä Eetun baarissa
Viikonloppuiltaisin järjestettiin näytöksiä, joissa neidot esiintyivät jopa yläosattomissa. Yksi suurimmista suosikeista oli vedenneitohalli, jossa pelaajat yrittivät pudottaa laverillaan makaavia vedenneitoja vesialtaaseen. 17 SUOMEN HISTORIA K u va : P ek k a H a ra st e/L eh ti k u va Kuva: Aarre Ekholm/Lehtikuva. TARKKUUTTA JA VÄHÄN ONNEAKIN H uvipuiston pelikojuista ja -halleista löytyi monenlaisia tarkkuutta vaativia heittoja ammuntapelejä sekä tietysti onnenpyöriä, joista onnekkaat voittivat rahatai tavarapalkintoja. 1970-luvulla vedenneidot esiintyivät varsin rohkeissa asuissa. Vedenneitohallissa katsojat yrittivät palloa heittämällä pudottaa vedenneidon lavetiltaan veteen. Erilaiset tarkkuutta vaativat heittopelit olivat suosittuja. Peli lopetettiin vuoden 1980 jälkeen, sillä naisasialiike arvosteli toimintaa kovin sanoin ja katsoi sen halventavan naisia. Lavetilla makaavat viekoittelevasti hymyilevät vedenneidot olivat vuosikymmeniä yksi Linnanmäen huvipuiston vetonauloista. Huvipuistoa varten suunniteltiin myös omat pelipoletit eli rahakkeet, jotka olivat käytössä vuoteen 1975
Vuosikymmenien saatossa Linnanmäen kummitusjuna on kokenut useita muutoksia. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä lavalla koettiin kesällä 1959, kun yli 20 000 ihmistä kokoontui kuuntelemaan nuorta laulajakomistusta Paul Ankaa . Myös Linnanmäen ulkonäyttämöllä nähtiin maailmanluokan tähtiä sekä suosittuja kotimaisia esiintyjiä. Lasten Päivän Säätiö, Helsinki. Ensimmäiset kiinteät rakennukset nousivat huvipuistoon vuoden 1951 keväällä, jolloin Teatterihalli sekä Monte Carlo -pelihalli valmistuivat. Vedenneitohalli, vuoristorata ja Rondo-tanssihalli valmistuivat nopeaan tahtiin. Linnanmäki 1950–1990. Pikkupojat lastenalueen uutuuslaitteessa minikarusellissa vuonna 1968. Tanssihallin tilalle rakennettiin seuraavana vuonna ajan muotivirtauksiin paremmin istuva Luola-disko, joka oli Helsingin ensimmäinen diskoteekki. Lähdeluettelo K u va : M a rt ti H a lm e/ L eh ti k u va K u va : B er te l O k ko la /M u se o v ir a st o Linnanmäen huvipuisto SUOMEN HISTORIA 18. kuluttua jatkettiin, tivolin kehittämistä uskallettiin jatkaa rohkeammin ottein. Rondosta muodostui 50–60-luvuilla suosittu nuorten kohtaamispaikka, ja siellä tanssittiin orkestereiden tahdittamana aina vuoteen 1971, jolloin rakennus purettiin. Olympialaisten kynnyksellä Ensimmäisinä varsinaisina huvipuistolaitteina Linnanmäelle tuotiin ketjukaruselli, autorata ja kummitusjuna. Peacock-teatteri viihdytti huvipuistovieraita erilaisin sirkusja varietee-esityksin. Laitteiden hankinnasta vastasi tanskalainen tivolimies Svend Jarlström , joka vuokrasi laitteet huvipuiston käyttöön. Linnanmäen huvipuisto Lähestyvä olympiavuosi pani vauhtia Linnanmäen rakentamiseen. K u va : T ä h ä n K u va lä h d e K u va : T ä h ä n K u va lä h d e Holopainen, Eeva-Kaarina 1990: Saisko lipun karuselliin. Lähestyvä olympiavuosi antoi lisäpontta Linnanmäen rakennuttamiselle, ja pian valmistuivat myös suosittu vedenneitohalli, vuoristorata sekä Rondo-tanssihalli. 70-luvulla laite oli Satujuna, ja myöhemmin se muuntui selkäpiitä karmivaksi Kauhulinnaksi
Haasteista huolimatta vuoristorata valmistui heinäkuussa 1951. K u va : Ja rm o M at il a in en /L eh ti k u va. 19 SUOMEN HISTORIA LINNANMÄEN VUORISTORATA T ulevia olympialaisia varten ryhdyttiin Linnanmäelle suunnittelemaan vuoristoradan rakentamista. Valtavan puurakenteisen vuoristoradan rakennustyöt olivat kallis ja suuri ponnistus, sillä jälleenrakennusajan Suomessa oli pulaa rakennustarvikkeista. Se oli kopio Tanskan Dyrehavsbakkenissa sijaitsevasta vuoristoradasta. Tärkeässä roolissa vuoristoradan toiminnassa ovat jo vuosikymmeniä olleet jarrumiehet, jotka kuljettavat vuoristoradan junia. Hanke kannatti, sillä uutuuslaitteesta tuli huvipuiston suosituin laite. Koska tämä tehtävä vaati erityistä huimapäisyyttä, palkattiin ensimmäiset jarrumiehet tiettävästi puolustusvoimien lentäjien keskuudesta. Kaikki eivät myöskään olleet vakuuttuneita siitä, oliko kalliiseen huvipuistolaitteeseen sijoittaminen kannattavaa
Marjamehuista makeisiin Chymoksen 20 SUOMEN HISTORIA