Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Tuning.. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Puhelimitse: puh. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K eih äs en m at ko ill a m at ku st iv at ka n sa n sy vi m m ät riv it, h er ra t sa iv at ku lk ea re itt ik on eil la .” 6 414888 002355 1 6 4 80 02 35 -1 60 4 PAL VKO 2016-27 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 10 . Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. numero Hinta 8,90€ AJANKUVA Jenkki-purukumi venyy ja paukkuu Sinivalkoiset 14 suomalaista keihäänheiton sankaria keihäskaaret MAAMME PUOLUSTAJAT Eturivin kansanedustaja Wäinö Havas LEGENDA KeihäsmatkaKeihänen Väkevä suosikki. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. nu m er o • 4/2 01 6 10. on lehti tuningharrastajille. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta
...Suomen Historian 11. numero ilmestyy 7. 2 SUOMEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA 67 Jatkoa luvassa... Suomen Historia 4/2016 Kuva: SA-kuva, Ovaskainen. heinäkuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi: www.suomenhistoria.
3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Eläintarhan ajojen Grand Prix -luokan kilpailu alkamassa vuonna 1936. K u va : M u se o v ir a st o n k u va ko ko el m a
materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Jo pikkulapset ottavat hanakasti mittaa toisistaan aina tilaisuuden tullen, eivätkä aikuisetkaan kovin suurta yllykettä voimankoitoksiin tarvitse. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Kaikesta huolimatta moottoriurheilu ei vieläkään nauti samanlaista yhteiskunnan tukea tai yleistä hyväksyntää kuin moni muu urheilulaji. Esimerkiksi moottoriurheilun saralla suomalaismenestys on ollut hurjaa kautta aikojen, ja suurimmat ajosankarit tunnustetaan jo oikeiksi urheilijoiksi. Ajatellaanpa vaikka Matti Nykästä , Kimi Räikköstä tai tämän numeron kansikuvassa keihästä heittävää Seppo Rätyä . Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Pienestä Suomesta nousee niin paljon tähtiä urheilutaivaalle, että väistämätön päättelyketju on: mitä enemmän urheilua, sitä enemmän suomalaisia urheilusankareita. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi K u va : SA -k u va SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 4/2016 KANNESSA: Seppo Räty heittää keihästä Tokion MM-kisoissa 1991. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Vielä sata vuotta sitten julkisella paikalla huvikseen juossutta pidettiin pähkähulluna. Vakavuusaste tietysti vaihtelee leikkimielisestä kilvoittelusta hampaat irvessä vääntämiseen. Suomalaisurheilijan tähteyteen liittyy yleensä kilpamenestyksen lisäksi persoonallinen ja kuvia kumartamaton esiintyminen. Kunnianhimoisimmat ja sitkeimmät tekevät urheilusta elämänmittaisen uran. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kilpailtiinhan olympialaisissakin vuoteen 1948 asti myös taidelajeissa. toukokuuta 2016 Urheilun sankarit K aikenlainen kisailu on lähellä suomalaisen sydäntä. Eikö urheilun piirin voisi hyväksyä kaikkea kunnianhimoista ja määrätietoista toimintaa, jossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja ylittäminen vaatii sisua ja sitkeyttä. Tilaajapalvelu Puh. K a n n en k u va : L eh ti k u va / M at ti B jö rk m a n. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Urheilun hyväksytyn aseman lisäksi voidaan pohtia, mitä on hyväksytty urheilu. Treeneihin kyyditsemisen sijaan vanhemmat vastustivat henkeen ja vereen lasten liikuntaharrastuksia, tyhjän tähden hikoilua. Tietokonepeliurheilu puolestaan on vasta hiljalleen murtautumassa hyväksytyn urheilun piiriin. Pääkirjoitus 26. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Urheilun itseisarvo Suomessa on yllättävän tuore. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Jan-Erik Laine, Esa Laukkanen, Heli Lehtelä, Jonna Pulkkinen, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Monilla meistä on jonkinlaisia oikean tai todellisen urheilun ihanteita, jotka kuitenkin joutuvat kyseenalaisiksi urheilun historiaa tarkasteltaessa. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Toivottavasti sen parissa lahjakkuus ja innokkuus avaavat alusta asti tien helppoon harrastamiseen
K u va : M u se o v ir a st o n k u va ko ko el m a. 5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Legendaarinen kilpa-ajaja Curt Lincoln jakamassa nimikirjoituksia ihailijoilleen
Ainoa sodissamme kaatunut kansanedustaja. 22 Myllyn uusi elämä Alastaron keskustan tuntumassa kohoaa maisemaa hallitseva myllyrakennus. Jenkki-purukumi s. Tutustumme myllyn historiaan, tulevaisuudennäkymiin ja koneiden toimintaan. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 10. Voiko kyseessä olla yksi ja sama henkilö. Esittelemme suomalaiset keihäänheiton olympiavoittajat ja maailmanennätyksen tekijät. Näin on ollut yli sata vuotta, Suomen huikean arvokisamenestyksen alusta asti. numero Suomen Historia 4/2016 Hellaksen purkkapakkaukset kätkivät sisäänsä keräilykorttisarjoja urheilijoista ja villieläimistä legendaariseen Beatles-yhtyeeseen. Sen uusi nuori omistaja on korjannut ja entisöinyt myllyä alkuperäiseen asuun. 42 Etulinjan kansanedustaja Kirkkoherra ja reservin kapteeni. Runoilija ja virsien sanoittaja. SUOMEN HISTORIA 6 14 Sinivalkoiset keihäskaaret Kun suomalainen keihäs lentää kilpaa, koko kansa seuraa sen kaarta. 14 Kuva: Lehtikuva, Jussi Nousiainen Kannessa Kannessa. Suuren perheen isä ja komppanian isähahmo. Kyllä, Lempäälässä syntynyt Wäinö Havas. 54 Suomen viimeisin keihään olympiavoittaja Heli Rantanen paistatteli Atlantan kullassa kaksikymmentä vuotta sitten
50 Jaloviina on kastellut kansan kurkkujen lisäksi valkokangasta. Toistuvat Artikkelit Neulakintaita ei pura pirukaan. 62 Parhaat Suomalaiset Karin kommenteista kansainväliseen politiikkaan muistetaan erityisesti Volgan lautturit. 32 Esiäitien pistojen jäljissä Neulakintaiden tekoperinne on säilynyt katkeamattomana vain Suomessa. Esiäitien pistojen jäljissä s. 32 Alastaron vehnämylly jauhoi muutakin kuin vehnää. 48 Sodan hetkiä Sota-aikanakin urheiltiin niin joukkuekuin yksilötasolla. 58 Unohtumattomat legendat Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat oli suomalaisen etelänmatkailun loistava tähdenlento. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja uutuuksia historian hämäristä. 52 Hiekkaa varpaissa Paikalliset löysivät Yyterin hiekkadyynien ihanuudet jo 1800-luvulla. Sittemmin juhannusjuhlat ja missikisat toivat rannalle muitakin. Kuinka se yhä syntyy. 40 Työmiehen lauantai Irwinin hitti puki alkoholitutkijoiden luulot kansan juomatavoista ytimekkääseen asuun. Sammakkomiehet Pekka ja Pätkä pääsevät Jallulla pälkähästä. 54 Venyy ja paukkuu! Purukumia koetettiin tuoda Suomen-markkinoille 30-luvulla, mutta vasta 50-luvulla keräilykuvat toivat purkan suuren yleisön suuhun. 56 Pula-aika Polttoainepulan myötä siviiliväestön kulkuneuvoihin ei bensiiniä riittänyt, mutta onneksi häkäpöntöt pitivät kansan liikkeessä. Entinen kyläkeskus aiotaan virkistää uudelleen. 50 Hoitoa ja huolenpitoa Lahdessa Hennalan vanhalla kasarmialueella toimii yhä sotilaslääketieteellinen museo. 36 Vettä terveydeksi Suomen terveyslähteiltä etsittiin pari vuosisataa sitten parannusta vaivoihin ja hupaisaa seuraelämää. 22 Lahden Hennalassa sijaitsevassa sotilaslääketieteellisessä museossa tutustutaan sairaanhoitajien ja lääkäreiden arkeen sotavuosina. 28 Kuva: Jan-Erik Laine Kuva: Jan-Erik Laine Kuva: KAVI Kannessa Kannessa Kannessa. 64 Sanaristikko ja tietovisa 28 Jaloviina – väkevä suosikki Kuinka Jallu syntyi
Mielenosoitusten lisäksi osa sodanvastustajista osoitti solidaarisuutta vietnamilaisia kohtaan istumalla Esplanadin puistossa useiden päivien syömälakossa. Kesällä 1966 Suomessa osoitettiin eri tavoin mieltä Vietnamin sotaa vastaan. Lefrénin kotialbumin kuvat sekä vanha leipomoesineistö esittelevät, millaista oli leipuriperheen elämä työssä ja vapaa-ajalla. Tähän kysymykseen voi etsiä vastausta Lahden museon uutuusnäyttelystä. Millaista oli leipurin työ 1800ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa. Vanhat valokuvat kertovat tositarinan leipurikisälli Oskar Lefrénistä ja tämän Lahden kartanossa piikana toimineesta Augusta -vaimosta. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseon kuva-arkisto 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia. Kaneli ja kardemumma – leipuriperheen elämää Lahdessa 1975–1917. Suurimpana uhkana nähtiin Saksa, joten valtakunnan länsiosissa aloitettiin mittavat linnoitustyöt. Helsingin linnoitustyömaalle tuotiin pari tuhatta kiinalaismiestä lisätyövoimaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä oltiin huolissaan Pietarin turvallisuudesta. Kuvassa Espoon Sälörenissä työskennelleitä vallityömiehiä. Kuvien kautta pääsee samalla kurkistamaan suomalaisten arkeen ennen Suomen itsenäistymistä, jolloin esimerkiksi raittiusja jääkäriliikkeet olivat voimissaan. Näyttely on esillä 23.3.2016–7.1.2017 Lahden historiallisessa museossa osoitteessa Lahdenkatu 4. Tarina leipuri Lefrénistä L ahden kartanossa sukelletaan Lefrénin leipomosuvun kotialbumin kansien väliin ja viedään katsojat keskelle vuosisadan vaihteen elämää, jolloin Hollolan Lahden kylästä alkoi muodostua kauppala
Uv-säteiden katsottiin tappavan basilleja ja tuhoavan elimistölle vaarallisia taudinsiemeniä. Kirjan tekijä Jonna Pulkkinen on kirjoittanut useita teoksia suomalaisten alkoholijuomien historiasta. Kuva: Kalle Ipatti/Lehtikuva SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Se oli kehitetty, jotta ravintolassa lukuisten kisavieraiden palvelu kävisi nopeammin. Kieltolakiasiasta järjestettiin vuonna 1931 neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 71 prosenttia äänestäjistä kannatti kieltolain kumoamista. Rinne, Hannu 2016: Perinnemestarin tyylikirja. Terveelliset säteet Nykyisin ihmiset pyrkivät pääasiassa suojautumaan auringon uv-säteilyltä, mutta aiemmin uskottiin vakaasti ultraviolettisäteiden terveysvaikutuksiin. Pulkkinen, Jonna 2016: Lonkero. Kansan suusta Otetaan neuvoa-antavat: Sanonnan alkuperä juontaa juurensa kieltolain aikaan. Minerva Kustannus Oy. Kauniisti kuvitetussa kirjassa on paljon kuvia rakennusten julkisivuista aina pienempiin yksityiskohtiin kuten valokatkaisijoihin ja ikkunasalpoihin. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kisavieraille esiteltiin aivan uudenlainen long drink -juoma. Tavallisten ikkunalasien kerrottiin estävän terveusvaikutteita sisältävän ultraviolettisäteilyn ja tästä syystä talon asukkaat olivat kalpeita ja sairaanoloisia. Helsinki. Lonkerosta tuli kuitenkin pysyvästi yksi suomalaisten lempijuomista. Pulkkinen on kirjoittanut myös Suomen Historiaan, muun muassa tämän numeron Jaloviina-artikkelin. Aikapommi oli 80-luvun Big Brother Viime vuosikymmeninä suosittujen tosi-tv-sarjojen esi-isänä voidaan pitää vuonna 1983 esitettyä TV1:n Aikapommi-ohjelmaa. Mukana olivat muun muassa muusikko Kauko Röyhkä , Levyraadista tuttu Pirkko Liinamaa sekä missi Riitta Väisänen . Juuri ilmestyneen Perinnemestarin tyylikirjan sivuilta löytyy puolestaan runsaasti tietoa historiallisen rakennuksen iän ja tyylin määrittelyyn. Helsinki. WSOY. Suomalaisten long drink -juomien historia. Dragsfjärdissä toiminut Skinnarvikin lasitehdas markkinoi 1920-luvulla U-lasejaan, joiden läpi elimistölle tärkeät säteet pääsivät. Uusi tietokirja kertoo tämän kansainvälisestikin uniikin juoman tarinan ja luo samalla katsauksen maan panimoteollisuuteen. Neuvoa-antava jäi elämään äänestyksen kunniaksi otetun viinaryypyn nimenä. Suositut Perinnemestari-kirjat ovat aiemmin opastaneet lukijoitaan muun muassa vanhojen talojen remontoinnin saloihin. Aikapommi-ohjelmaan osallistuneet julkisuudenhenkilöt olivat aluksi varsin hämmentyneen oloisia erikoisesta ohjelmaformaatista, mutta pian studioon teljetyt ryhtyivät viihdyttämään toisiaan erilaisten keskusteluiden ja roolitehtävien avulla. Ohjelmassa suljettiin kymmenen kotimaista julkisuuden henkilöä ja kulttuuripersoonaa kolmeksi vuorokaudeksi pieneen studioon, jossa heidän käyttäytymistään ja keskusteluja tarkkailtiin – sekä kuvattiin
Tämän jälkeen pyöräilijä sai numerolla varustetun rekisterikilven. Rekisterikilpien ulkoasu ja väritys olivat kaupunkikohtaisia. Setelin vasen puolisko kävi jonkin aikaa maksuvälineenä ja vastasi puolta setelin alkuperäisestä nimellisarvosta. SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia Pitkien housujen käyttö naispoliiseilla sallittiin 1983. Kuva: Poliisimuseo Kilvet pyöriin 1800-luvun lopulla kaupungit alkoivat vaatia liikenneohjesäännöissään polkupyörän omistajilta kulkuneuvonsa rekisteröintiä. Pussihousuista haalareihin K atuja partioivien poliisimiesten työasut ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen vuosisatojen saatossa. Usein rekisterinumeron ylätai alapuolella luki myös kaupungin nimi, jossa pyörä oli rekisteröity. Poliisimuseon verkkonäyttelyssä on nähtävillä myös hauska kuvasarja 1950-luvun lopulta, jossa opastetaan poliisialokkaita oikeanlaisen käyttäytymisen ja pukeutumisen saloihin sekä näytetään esimerkkejä siitä, miten ei tule toimia. Jokaisen, joka pyörällään polki pitkin kaupungin liikenneväyliä, oli varustettava pyöränsä rekisterikilvellä. Kilven tuli olla näkyvällä paikalla. Vuoden 1945 lopulla lehdet otsikoivat suurista ryntäyksistä pankkeihin, sillä ihmiset halusivat tallettaa käteisrahojansa sekä vaihtaa niitä pienempään, jotta olisivat välttyneet seteleiden leikkaamiselta. Setelit puoliksi Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1946 alkoi Suomessa setelinleikkaustoimenpide, jonka myötä kansalaisten hallussa olleet 500, 1000 tai 5000 markan käteissetelit leikattiin kahtia. Tämän poikkeuksellisen toimenpiteen tarkoituksena oli pelastaa maan talous inflaation kourista. Setelin oikea puoli talletettiin pankkiin pakkolainaksi, josta luvattiin kahden prosentin korko. Mihin ovat kadonneet entisaikojen nimismiesten virkamiekat tai konstaapelien pussihousujen siniset sivusaumat. Siis kädet pois taskuista ja lippa suoraan! Pussihousuista haalareihin – poliisin virkapuku Suomessa -verkkonäyttely osoitteessa poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi Poliisimuseon uusi verkkonäyttely esittelee poliisien virkavaatteita aina Ruotsin vallan ajalta näihin päiviin. Rekisteröidessään ajoneuvonsa pyöräilijä sai todistuksen, jossa mainittiin pyörän omistajan nimi, ammatti ja osoite
Pohjolan ensimmäinen kuumailmapallo Elokuussa vuonna 1784 saivat oululaiset hieraista silmiään, sillä kaupungin yllä liiteli valtava kuumailmapallo. Aamulehti 9.11.1889 Wiime keskiwiikkoiltana putosi Lammin Ahteen ja Lindberg´in torpan wälille Säästöpankin wekseli. Kalevi Nyqvistin jalat pettivät 26 tunnin tanssimisen jälkeen, ja sen jälkeen hänet toimitettiin sairaalahoitoon ylirasituksen vuoksi. Kuva: Erkki Laitila/Lehtikuva SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä. Vaikka Julinin ilmapallo seikkaili Pohjolan taivaalla vielä ilman miehistöä, sai herra kunnian olla Pohjoismaiden ensimmäinen kuumailmapallon rakentaja ja lennättäjä. Maailmanennätystä yritti samanaikaisesti myös joukko muita nuoria, joista osalle sinnikäs tanssahtelu oli liikaa. Warkaan jälille arwellaan jo päästäwän. Pellervo 10.1.1884 Warastettu Anttolan seurakunnan Pitkälahden kylässä meni waras wiime lauwantaiaamuna lasin kautta talollisen Mikko Noposen kammariin, kun wäki oli parhaillaan riihtä puimassa, ja wei sieltä kirstun, jonka awasi wasta karjakujassa. helmikuuta vuonna 1963 Helsingissä. Se joka mainitusta hewoisesta selkoa saisi, pyydetään kunniallista palkintoa wastaan ilmoittamaan Lahdon kestikievarissa elikä E. Kuumailmapallon rakennuttaja oli oululainen apteekkari Johan Julin , joka lähetti tämän kuningas Kustaa III:n nimikirjaimin koristellun kuumailmapallon taivaalle kuninkaan kunniaksi järjestyn juhlapäivän huipennukseksi. Nuorimies ehti kuitenkin kainalosauvoineen takaisin seuraamaan tovereidensa maailmanennätystanssin viimeisiä tunteja. Tällaisesta näystä moni ei ollut osannut uneksiakaan, sillä maailman ensimmäinen miehitetty kuumailmapallolento oli tehty vain vuotta aiemmin Ranskassa. Rahat korjasi waras mukaansa waan ei muusta huolinut. Vuosisadan vaihteessa yritettiin sanomalehti-ilmoitusten kautta hankkia takaisin monenlaista arvokasta omaisuutta, joka oli joko kadonnut tai joutunut pitkäkyntisten saaliiksi. Tukholmassa vastaava lentolaite nähtiin vasta kuukautta myöhemmin. Sanomia Turusta 25.3.1869 Ottakaat kiini! Yöllä tän maaliskuun 12 päiwää wastaan poijes tuli tietämättömällä tawalla yksi kuudes talwinen, waaleanruskea walakkahewoinen 9 1/2 korttelia korkea, oikialle puolelle kaatuwa jotensakin pitkä waalea harja, josta länkien paikalta on tukko poijes leikattu, sekä walkoinen pilkku otsassa. Löytäjä pyydetään tuomaan sen Ylöjärwen Räikälle eli tämän lehden konttoorin. Lindroos´illa Orihpäässä. Nuoret tanssivat yhtäjaksoisesti huimat 60 tuntia kestäneen twist-maratonin. Let´s twist again Tuula-Kaija Rämö ja Seppo Haltsonen tekivät twistauksen maailmanennätyksen 1. J. Kirstussa oli yli 300 markkaa rahaa, kahwia, sokeria ja wiinapullo
Aluksi perkolaattorit olivat tulella tai levyllä kuumennettavia, mutta myöhemmin niitä sai myös sähkökäyttöisinä. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yleistyivät niin sanotut pulputuskahvinkeittimet eli perkolaattorit. Monet menneiden vuosikymmenten keittiötarvikkeista löytyvät yhä suomalaisten keittiöistä. SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia. W. Keittiön pikkuapurit Suomalaiskotien keittiöissä on vuosikymmenten saatossa esiintynyt monenlaista konetta ja apuvälinettä, joilla on pyritty helpottamaan arkisia askareita. Kuva: Lehtikuva Kahvinkeittimet Sähkökäyttöiset kahvinkeittimet muistuttivat ulkomuodoltaan aluksi Venäjällä teen valmistamiseen käytettyjä samovaareja. Tuote ei rikkoudu vaan kestää käyttäjällään läpi eliniän. Mutta muistatko vielä sähkövuoan tai pussimaitokaatimen. Sen myötä avaajiin ilmestyi tuttu kirjainyhdistelmä GWS. Sohlberg . Laurellin keksintö oli yksinkertaisuudessaan loistava. Jokka-purkinavaajaksi nimeämänsä tuotteen Laurell oli kehittänyt leikkaamalla pellistä pieniä palasia ja niitä muotoilemalla. Purkinavaaja Purkinavaaja kehitettiin jo 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa, mutta 1940-luvulla sorvari Matti Laurell loi hain evää muistuttavan klassisen tölkinavaajan. Siinä ei ole liikkuvia osia. Kun vesi lämpeni, se nousi putkea pitkin keittimen yläosaan ja valui sieltä siivilän läpi jälleen alas. HERNEKEITTOA PURKISTA Jalostajan hernekeittotölkki ilmestyi kauppojen hyllyille olympiavuonna 1952. Sittemmin purkinavaajia ryhtyi valmistamaan liikemies G. Nykyisen kaltaisen muotonsa sähkökäyttöiset kahvinkeittimet saivat vasta 1960-luvulla, kun muovia ryhdyttiin käyttämään kodinkoneiden valmistuksessa. Perkolaattorilla kahvia keitettäessä vesi laitettiin keittimen alaosaan ja kahvijauhot yläosassa olevaan siivilään
Myös Suomessa elettiin kerran maitopussien aikaa. Sähkövuoka oli tarpeellinen kodinkone sodanjälkeisten vuosikymmenten kotitalouksissa. SUOMEN HISTORIA 13 Kuva: Valokuvaamo Aarne Pietinen Oy/Tekniikan museo. Sähköveitsi Alunperin yhdysvaltalaisten kuluttajien grillipihviveitsiksi kehitetyt sähköveitset löysivät tiensä myös Eurooppaan. Töpselin seinään laittamalla saattoi vuoan avulla valmistaa ja lämmittää ruokaa tai leivonnaisia ilman liettä tai uunia. Ensimmäisen kerran muoviset maitopussit ilmestyivät markkinoille vuonna 1967. Suomalaisissa kotitalouksissa sähköveitsistä muodostui 1980-luvun hittituote. Maitokaadin Ulkomailla ruokakaupan kylmäosastolla saattaa törmätä kotimaasta harvemmin löytyvään tuotteeseen, pussimaitoon. Perunankuorimakone 1950-luvulla perheenemännät saattoivat hankkia arjen luksusta esimerkiksi käsinveivattavan perunankuorimakoneen muodossa. Tästä syystä pöydälle asetettavista pienistä sähkövuoista ja pienoisliesistä tuli suosittuja. Lötköt maitopussit osoittautuivat kuitenkin vaikeiksi käsitellä, sillä ne vuosivat ja loiskuttivat maitoa. Tarkkaa tietoa sähköveitsen keksijästä ei ole, mutta ensimmäinen patentti keksinnölle on tiettävästi annettu jo vuonna 1939. Nykyisen kaltaiset kartonkipurkit alkoivat yleistyä jo 1970-luvun alussa. Alivuokralaisena asuminen oli yleistä, eikä vuokrahuoneisiin useinkaan kuulunut keittiötä. Sähkövuoka Sähkövuoka oli alumiinista valmistettu vuoka, jonka kannessa oli sähkövastus. Stockmannin tavaratalon hyllyiltä komeili vuonna 1957 muun muassa Kitchen miss -merkkinen moderni perunankuorimakone. Aina 1960-luvulle saakka maito myytiin pääosin irtotavarana asiakkaan omaan maitoastiaan, mutta vähitellen erilaiset pakkaukset otettiin käyttöön helpottamaan kotiinkuljetusta. Käyttömukavuutta helpottamaan suunniteltiin erilaisia kaadintelineitä, joihin muovipussin saattoi laittaa. Maitopussiaika jäi Suomessa lyhyeksi
Näin on ollut yli sata vuotta, Suomen huikean arvokisamenestyksen alusta asti. Esittelemme suomalaiset keihäänheiton olympiavoittajat ja maailmanennätyksen tekijät. K u va : U rh ei lu m u se o 14 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mika Rassi. Sinivalkoiset keihäskaaret 14 suomalaista keihäänheiton sankaria Kun suomalainen keihäs lentää kilpaa, koko kansa seuraa sen kaarta
Samoissa kisoissa suomalaiset ottivat nelosvoiton. Hän oli siviiliammatiltaan teknikko, mutta teki pitkän uran myös sotilaana. K eihäänheitosta oli tullut olympialaji vuonna 1906. Pariisin olympiakisojen jälkeen Myyrä muutti Yhdysvaltoihin. K u va : U rh ei lu m u se o Kuva: Urheilumuseo 15 SUOMEN HISTORIA. JULIUS SAARISTO (21.7.1891–12.10.1969) Olympiakulta 109,42 (kahden käden yhteistulos) ja hopea 58,66 Tukholma 1912 JONNI MYYRÄ (13.7.1892–22.1.1955) Olympiakulta Antwerpen 1920 65,78 ja Pariisi 1924 62,96 ME 1919 66,10 ja 1925 68,55 REHVAKKAASTI KAHDELLA KÄDELLÄ Vuoden 1912 olympialaisissa miteltiin tavallisen keihäskisan lisäksi molempien käsien keihäänheitossa. Myyrä tehtaili epävirallisia maailmanennätyksiä kovaan tahtiin, mutta erityisesti ruotsalaisilla oli vaikeuksia hyväksyä niitä. Saaristo jäi paremman käden kisassa hopealle, mutta paiskasi kahden käden kisassa paremmallaan riukua yli Lemmingin voittotuloksen. Saaristo kilpaili vuoteen 1925 saakka. Olivathan he jo voittaneet. Saaristo oli ensimmäinen suomalainen, joka paiskasi keihästä yli 60 metriä. ME-heittoja oli Suomessa tehty jo kauan ennen Myyrää, mutta kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF alkoi pitää niistä virallista tilastoa vasta vuonna 1912. Rapakon takana Myyrä työskenteli pankkialalla ja heitti vielä vuonna 1925 yhden epävirallisen ME:n tuloksella 68,55. Saksassa opiskellessaan Saaristo liittyi sikäläisiin jääkärijoukkoihin. Hänellä oli kotimaassa erinäisiä rahasotkuja, jotka ilmeisesti vaikuttivat muuttoon. Tukholman kisoissa oli ainut kunnollinen koivukeihäs varattu Ruotsin omalle pojalle Eric Lemmingille, ja muut heittäjät joutuivat käyttämään väpättäviä saarnikeppejä. J ulius Saariston jälkeen Suomen keihäskeisariksi nousi Jonni Myyrä, joka oli urheiluvälineen lisäksi heittänyt tositarkoituksella myös sudentappokeihästä. Kilpailussa laskettiin yhteen vasemmalla ja oikealla kädellä heitetyn keihään parhaat tulokset. Jonni Myyrä on ainut suomalainen kahden olympiakullan keihäänheittäjä. Olympiamitalinsa hän hankki hyvin nuorena, alle 21-vuotiaana. Käsi sidottiin, ja kipulääkkeillä pumpattu mies heitti kultaa. Kiekonheitossakin hän sinkautti kerran epävirallisesti yli ME:n. Saaristo oli ylivoimainen heikomman käden heittäjänä, ja voitti yhteiskilpailun yli kahdeksalla metrillä. Hän taisteli Saksan joukoissa ensimmäisessä maailmansodassa, osallistui Suomen sisällissotaan, palveli sen jälkeen komppanianpäällikkönä Itä-Karjalassa ja taisteli vielä talvija jatkosodassakin. Kuusi vuotta myöhemmin Julius Saaristo aloitti suomalaisten keihässankarien pitkän ja voitokkaan olympialaisluvun. Kolme parasta olisi saanut heittää finaalissa vielä kolme kertaa, mutta suomalaiset jättivät lisäheitot heittämättä. Erityisesti Antwerpenin kisa oli ikimuistoinen, sillä ennen kilpailua Myyrän vasempaan käsivarteen osui kilpakumppanin keihäs. Virallinen ME 66,10 paiskattiin Tukholmassa, jottei länsinaapureilla olisi ollut asiaan nokan koputtamista. Suomalaiset keihäänheittäjät ottivat kilpailussa rehvakkaan kolmoisvoiton
Pronssia paiskasi Kalervo Toivonen. Tampereen puhelinlaitoksen hommissa Nikkanen saattoi olla pari päivää omilla teillään, mutta töihin palattuaan ahersi aina kahta kauheammin. EINO PENTTILÄ (27.8.1906–24.11.1982) Olympiapronssi Los Angeles 1932 68,70 ME 1927 69,88 K u va : U rh ei lu m u se o Kuva: Urheilumuseo K u va : U rh ei lu m u se o K u va : U rh ei lu m u se o 16 SUOMEN HISTORIA Sinivalkoiset keihäskaaret. Miehen ura jatkui vielä sotavuosienkin yli. Hänen puutteellista jalkatyötään korvasi ilmiömäinen käsi. Nikkasella oli tapana tarkistaa käden kunto navetassa: jos joka kouraisulla kämmeneen jäi kärpänen, kunnossa oltiin. MATTI JÄRVINEN (18.2.1909–22.7.1985) Olympiakulta Los Angeles 1932 72,71, EM-kulta Torino 1934 76,66 ja Pariisi 1938 76,87 ME 1930 71,57, 71,70, 71,88 ja 72,93, 1932 74,02, 1933 74,28, 74,61, 76,10, 1934 76,66 ja 1936 77,23 YRJÖ NIKKANEN (31.12.1914–18.11.1985) Olympiahopea Berliini 1936 70,77, EM-hopea Pariisi 1938 75,00 ja Oslo 1946 67,50 ME 1938 77,87 ja 78,70 E nnen Matti Järvisen kautta Suomen keihäskuninkaana häntä vain hieman vanhempi Eino Penttilä ennätti leiskauttaa itselleen yhden ME:n. Vuoteen 1936 mennessä Suomen keihästaivaalla yksinvaltiaana hohtanut Järvinen oli heittänyt uskomattomat kymmenen ME:tä, mutta samana vuonna mitalit jäivät Berliinin olympialaisissa haaveeksi ylikunnon vuoksi. P arikymppisenä maailman keihäskärkeen noussut Yrjö Nikkanen hätyytteli Matti Järvisen tuloksia Berliinin olympialaisten alla. Nikkasen vuoden 1938 ME olikin sitten sellainen heitto, että se rikottiin vasta 15 vuotta myöhemmin uusilla keihäsmalleilla. Hän kirjoitti kirjoja keihäänheitosta ja vastasi julkisessa sanassa kärkevästi Lauri Pihkalan moitteisiin urheilijoiden alkoholinkäytöstä ja palkkioasioista, jotka Pihkala henkilöi Järviseen. Yrjö Nikkasta paremmin ei suomalaisella koivukeihäällä kukaan heittänyt. Yrjö edusti keihäspoikiemme hilpeämpää joukkoa. Muita arvokisamenestyksiä sentään vielä heltisi. Asia korjattiin Los Angelesissa 1932, jossa Penttilä otti keihäästä pronssia, Matti Sippala tuli hopealle ja Matti Järvinen ruskotteli kullassa. Hän kuitenkin venäytti harjoitellessaan selkänsä ja jäi Saksassa hopealle. Järvinen osasi pidellä keihään lisäksi myös kynää. Penttilän ura päättyi vuonna 1936 rikkoontuneeseen kyynärpäähän. M atti Järvinen kehittyi hyvin nopeasti ME-tason heittäjäksi, kun hän keksi vammautuneen kyynärpäänsä vuoksi erikoisen ”väärän kyynärpään” tyylin. Penttilä oli seuraavan vuoden olympiasuosikki, mutta sijoiltaan mennyt nilkka vei Penttilän ja sitä myöten Suomen mitalihaaveet. Neljäntenä kilpailukesänään hän heitti jo olympiakultaa Los Angelesin kisoissa, joista suomalaiset nappasivat kolmoisvoiton
Lääkäri suositti hoidoksi urheilua, ja keihäs valikoitui luonnollisesti lajiksi. Voittokeihäs lähti heittäjälle matkamuistoksi tuomarin kanssa käydyn ikimuistoisen jäyhän keskustelun tuloksena: ”Souvenir?” – ”Yes.” Tapio Rautavaara on sikäli harvinainen keihään olympiavoittaja, että hän siirtyi keihäänheitosta kokonaan toiseen lajiin, jousiammuntaan, ja nousi siinäkin maailman kärkeen. Tällä uudella mittaustekniikalla monien vanhojen ME-heittäjiemme kaaret olisi kirjattu vieläkin komeampina. Siitä lähtien suoritus mitattiin heittoviivasta, joka oli osa säteeltään neljän metrin ympyrän kaarta. K u va : U rh ei lu m u se o 17 SUOMEN HISTORIA. Vielä erikoisemmaksi miehen uran tekee tietysti se, että hän oli jo urheiluaikoinaan menestyvä näyttelijä ja laulaja. Reissumiehen laulut ovat monien mielessä kirkkaampina kuin hänen urheilumitalinsa. Käytäntö muuttui vuonna 1948. Näin sivuun heittäneet menettivät pituutta, ja tarkkuudella oli heitoissa suuri merkitys. Jo 30-luvulla mestaruuksien makuun päässyt Rautavaara oli Lontoon olympialaisissa monien mielestä vanha mies. Silti hän nappasi kultaa omallakin mittapuullaan lyhyellä heitolla: Tapio oli heittänyt oman ennätyksensä 75,47 vuonna 1945. N uorena poikana Tapio Rautavaaralle oli tullut riisitaudin seurauksena sisäänpainunut rintakehä. TAPIO RAUTAVAARA (8.3.1915–25.9.1979) Olympiakulta Lontoo 1948 69,77, EM-pronssi Oslo 1946 66,40 MITTAUSKÄYTÄNTÖ MUUTTUU Nykyaikaisen keihäänheiton alusta asti heitot mitattiin kohtisuoraan alastulopaikasta suoran heittoviivan linjaan
Pitkän ja erittäin aktiivisen keihäsuran kärkitulokset ajoittuivat seuraavaan vuosikymmenen taitteeseen. SOINI NIKKINEN (29.7.1923–2.6.2012) EM-pronssi Bern 1954 73,38 ME 1956 83,56 R autavaaran olympiakullan jälkeen kului 16 vuotta, ja sitten Pauli Nevala toi Tokiosta jälleen kotiin arvokkainta metallia. 1953 hän varasti suomalaisilta vuodesta 1930 asti hallussamme olleen ME:n. Hän ei aina tullut urheilujohtajien kanssa toimeen, vaikka oli hyvn kunnianhimoinen urheilija. Kinnunen ja Pauli Nevala olivat värikäs parivaljakko, aikansa huippukaksikko, jotka kovistelivat niin toimittajia kuin urheiluherroja. Suorapuheinen Nevala on kertonut julkisesti käyttäneensä hormonivalmisteita ja epäillyt niiden olleen osasyynä uran päättäneeseen vammaan. Kokonaan oma lukunsa ovat alkoholiin liittyvät legendat. Jorma Kinnunen oli mukana perustamassa Pihtiputaan keihäskarnevaaleja. Jorma Kinnunen oli ensimmäinen suomalainen, joka heitti keihästä yli 90 metriä. 30.11.1940) Olympiakulta Tokio 1964 82,66, EM-hopea Ateena 1969 89,58 M éxicon olympialaisissa nähtiin keihäskisassa monta miestä johtopaikalla, ja lopulta Suomen Jorma Kinnunen taipui Neuvostoliiton edustajan, latvialaisen J?nis L?sisin edessä hopealle. Nevalan ura päättyi jo 1971 pahaan olkapäävammaan. Kinnunen kilpaili 1970-luvun lopulle asti ja vakiinnutti tavaramerkikseen monen muunkin heittäjän sittemmin omiman kovan karjaisun heittohetkellä. JORMA KINNUNEN (s. Y hdysvaltalainen Franklin Held kehitti 50-luvun alussa uuden kevyemmän ja painopisteeltään muunnellun keihästyypin. Tuolloin Nikkinen oli tehnyt keihäsuraa jo pitkään: hän oli edustanut Suomea ensi kerran Lontoon olympialaisissa. 15.12.1941) Olympiahopea México 1968 88,58 ME 1969 92,70 Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo 18 SUOMEN HISTORIA Sinivalkoiset keihäskaaret. Nikkinen itse oli sitä mieltä, että asiaan vaikuttivat liittoriidat. Nevala oli monessa suhteessa keihään kauhukakara ainakin urheilujohdon näkökulmasta. 1969 Nevala heitti yli 90 metriä neljäntenä miehenä maailmassa. PAULI NEVALA (s. Soini Nikkinen vei ME:n Heldiltä 1956 viskaamalla sauvaa ensimmäisenä suomalaisena yli 80 metriä. Nikkinen oli keihäänheittäjiemme suuria boheemeja. Olympialaisista karsiutuminen on ME:n ohella yksi Nikkisen uran muistetuimpia tapauksia. Seuraavana vuonna Kinnunen varasti Tampereella ME:n Suomeen ensi kertaa sitten Soini Nikkisen ennätyksen. Melbournen kisoihin 1956 ei yllättäen lähetetty Suomesta lainkaan keihäänheittäjiä, vaikka uusi ME oli juuri tullut maahan. Nikkisen kerrotaan kerrankin olleen kisoissa niin humalassa, että hän otti vauhtia katsomoa kohti eikä pysähtynyt ennen kuin häneen tartuttiin jaloista kiinni. Eräissä SM-kisoissa hän ja Jorma Kinnunen astuivat kaikki heittonsa yli vauhdittaakseen liiton ja urheilijoiden neuvotteluja. Kinnunen on valmentanut monia keihäänheittäjiä, muun muassa poikaansa maailmanmestari Kimmo Kinnusta. Seuraavana vuonna hän jäi kuusi senttiä Jorma Kinnusen ME:stä. Nevala toimi myöhemmin useiden urheilijoiden valmentajana
15.4.1961) MM-kulta Helsinki 1983 70,82, olympiahopea Los Angeles 1984 69,00 ME 1982 72,40 ja 1983 74,76 ARTO HÄRKÖNEN (s. Uuden keihästyypin ennätyksiä alettiin kirjata vuodesta 1986 alkaen. Nuori kaupunkilaisnainen edusti monella tavalla uutta aikaa suomalaisessa keihäänheitossa, jossa oli totuttu rääväsuisiin ja vallattomiin yrmyihin. Jotain periksiantamattoman suomalaista on silti siinä, että vuonna 1984 Lillak heitti jalkapöytä murtuneena Los Angelesissa olympiahopeaa. Hänen keihäsuransa päättyi 1986 olkapäävammaan. Arto Härkönen tunnettiin keihäänheittäjäaikoinaan värikkäästä elämästä. KEIHÄSMALLI MUUTTUU Kun DDR:n Uwe Hahn heitti ensimmäisenä keihästä yli sadan metrin vuonna 1984, kentät alkoivat jäädä pieniksi keihäskaarille. 90-luvun alkuun mennessä Lillakin ura hiipui runsaiden vammojen myötä. Vaihtelevasti menestynyt Härkönen ei lukeutunut kisan ennakkosuosikkeihin. Härkönen on vetäytynyt urheilu-uransa jälkeen julkisuudesta eikä ole ollut mitenkään tekemisissä keihäänheiton kanssa. 19 SUOMEN HISTORIA K u va : L eh ti k u va K u va : L eh ti k u va. 31.1.1959) Olympiakulta Los Angeles 1984 86,76 H elsingissä järjestettiin maailman ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat vuonna 1983. TIINA LILLAK (s. Hurja meno päättyi vuonna 1987 uskoontuloon. Lillak on yhä kotikisojen ainoa suomalainen maailmanmestari, ja ainoa suomalaisnainen, joka on heittänyt keihään ME:n. 52 vuotta Matti Järvisen kultaheiton ja Suomen kolmoisvoiton jälkeen Arto Härkönen haki Los Angelesista olympialaista keihäskultaa. Suomen vanhan urheilumenestyksen paineen alla Tiina Lillak heitti kotikisoissa kultaa. Lillak oli omien sanojensa mukaan opetellut heittotekniikan pajukepeillä, jotka piti saada lentämään väpättämättä. Monipuolisesti urheilua harrastanut Lillak omaksui lajin nopeasti – varsinainen harjoittelu alkoi vasta Helsingin kisoja edeltäneenä vuonna. IAAF siirsi keihään painopistettä eteenpäin, jolloin heitot saatiin lyhenemään
Räty tuntui viettävän harjoittelun sijaan vain huonoa elämää ja heittävän silkalla metsäläisen voimalla ja raivolla. Mutta kuuluuko Räty suomalaisten ME-heittäjien joukkoon. Legendan piiloon jäänyt määrätietoinen ura oli monen muunkin suomalaisheittäjän kohtalo. Hän lopetti kilpailemisen seuraavana vuonna. Korjus oli Etelä-Koreassa uransa ainoissa arvokisoissa. 27.4.1962) MM-kulta Rooma 1987 83,54, olympiapronssi Soul 1988 83,26, MM-hopea Tokio 1991 88,12, olympiahopea Barcelona 1992 86,60, EM-hopea Helsinki 1994 82,90, olympiapronssi Atlanta 1996 86,98 ME 1991 91,98 ja 96,96 (mitätöity) S eppo Räty teki kymmenvuotisen kilpailu-uran ja sai kuusi arvokisamitalia. TAPIO KORJUS (s. SEPPO RÄTY (s. Seppo Räty on myös perisuomalaisen keihäänheiton ruumiillistuma. Sinivalkoiset keihäskaaret 20 SUOMEN HISTORIA K u va : L eh ti k u va K u va : L eh ti k u va. Korjus sai yleisön edessä tapahtuneen joukkuelääkärin jäähoidon avulla reisikramppinsa hellittämään, ja viimeisellä heitolla mies kiskaisi 16 senttiä rautaista Železnýä pidemmälle. Julkisuuden näyttämä hahmo kätki taakseen kovan työn, hyvän heittotekniikan ja kehittyneen itsearviointikyvyn. 10.2.1961) Olympiakulta Soul 1988 84,28 T apio Korjus toi Suomelle keihäskultaa tasan 40 vuotta kaimansa Rautavaaran jälkeen. Toisin kuin monella muulla, Korjuksella ei ollut lopettamiseen vammojen sanelemaa pakkoa. Monista vammoista kärsinyt heittäjä välitti vähät kuntoutumisesta ja laukoi toimittajille kuolemattomia lohkaisujaan. Hänen vuonna 1991 heittämänsä ennätyksethän mitätöitiin jälkikäteen, koska tuolloin käytössä ollut karhennettu keihäsmalli kiellettiin. Vastaväitteeksi voidaan sanoa, että kun Jan Železný ja Steve Backley jäivät samalla keihäällä Rädyn taa, on ennätys kiistaton. Hän jatkoi siviiliammateissaan liikunnanopettajana ja valmentajana läheisesti keihäänheiton parissa