Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Tuning.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. on lehti tuningharrastajille. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Puhelimitse: puh. n u m er o • 3/2 01 6 Suomen Historia 3/2016 Hinta 8,90€ KESÄSIIRTOLAT Kavereita ja koti-ikävää MIKA WIST Historian monitoimimies HENKILÖKUVA Veikko Lavi – tavallinen rellu MAAMME PUOLUSTAJAT Hävittäjälentäjä ja Lotta Lunkreeni. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Haloo, haloo, Puhelinliikennettä sentraalisantrojen aikaan LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “V an h em m at ei vä t sa an ee t tu lla v ie ra ile m aa n , sil lä jo ill ek in o lis i vo in u t tu lla lii an ko va ko tiik äv ä.“ 6 414888 002355 1 6 3 80 02 35 -1 60 3 PAL VKO 2016-21 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H is to ria n 9. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat kuuluuko. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille
...Suomen Historian 10. 2 SUOMEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA 67 Jatkoa luvassa... toukokuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi: www.suomenhistoria.. Suomen Historia 3/2016. numero ilmestyy 26
Taustalla jyhkeä Olavinlinna. 3 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Kesäinen hetki uimarannalla Savonlinnassa. K u va : V o lk er vo n B o n in
Pihan toisella puolella on pitkä laudoista kyhätty huoltorakennus, jonka sivulta vie polku rantasaunalle. huhtikuuta 2016 Kesät siirtolassa L inja-auto keinahtelee kapeaa ja kuoppaista soratietä pitkin. Tilaajapalvelu Puh. Oma arvonsa on myös niillä muistoilla, joita noista menneistä leirikesistä meille monille jäi. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Tytöt ja pojat kulkevat omiin osastoihinsa eri ulko-ovista. Puiden oksat raapivat ikkunoita, ja kirskuna loppuu vasta kun saavumme laajalle sorakentälle. Ovi aukeaa pihisten ja kolisten. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Uusien tukiverkkojen punomiseen osallistui lukuisia tahoja. Työn perässä asuinpaikkaa vaihtaneiden vanhemmat ja muut sukulaiset jäivät usein entisille asuinseuduille, mikä puolestaan tarkoitti perheiden perinteisten tukiverkostojen pirstoutumista. Kuuma sisäilma tuoksuu makealta, ja moottorin vaimeassa hurinassa tunnelma on unenomainen. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi K u va : SA -k u va SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 3/2016 KANNESSA: Lotta puhelinkeskuksen hoitajana rintamalla. Tämä on lapsilauman kesäkoti seuraavan kolmen viikon ajan. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. R u n eb er g. Teollistumisen voimakas kasvu sodan jälkeen kiihdytti maaseudulta kaupunkeihin suuntautunutta muuttovirtaa nopeutuvaan tahtiin. Lauma innostuneita pikkulapsia juoksee pihalle, eikä kukaan tunnu kuulevan ohjaajien komentoja. K a n n en k u va : M u se o v ir a st o , F. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Auto kääntyy kapeammalle tielle. Ne antoivat mahdollisuuden oppia uusia asioita ja tutustua uusiin ystäviin. Yhteiskunnallinen merkitys oli kuitenkin laajempi ja monella tavalla merkittävä. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Pääkirjoitus 21. Kesäsiirtolan päärakennus muistuttaa suuren maatilan päärakennusta, ja sen julkisivua koristaa kaksi suurta kuistia. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lapsille viikot kesäsiirtolassa toivat iloista vaihtelua arkeen. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Maisemassa ikkunan takana vilahtelee lehmiä, latoja ja niittyjä. Yhteiskunta pystytti omat organisaationsa. Niiden ohella moni järjestö loi toimintaympäristöjä, joiden avulla kovaa työtä tekevät vanhemmat saivat apua arkeen ja lapset iloa ja virikkeitä elämään. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta
5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA M/S Aulanko seilaa matonpesupaikan ohi Hattulassa. K u va : V o lk er vo n B o n in
38 Työ entisajan käsivälitteisissä puhelinkeskuksissa vaati näppäriä ja nopeita sormia. 14 Kuva: Lehtikuva / Seppo Heinonen Kannessa Kannessa Kannessa. SUOMEN HISTORIA 6 14 Haloo, haloo! Kuuluuko. numero Suomen Historia 3/2016 Sinä lähdet alas! Vaikka Moskovaan asti tapellaan, mutta sinä et palaa! Heimo Lampi s. Yhdistämme sentraalisantrojen vuosiin ja kuulemme automaattikeskuksiin johtaneesta kehityksestä. Kahlaamme kesämuistojen kaislikkoon. 50 Tavallinen rellu Veikko Lavi Kuinka laiskasta hanttapulista ja katutappelijasta tuli kuusikymppisenä tuottelias kansantaiteilija ja tasa-arvon apostoli. 20 Kavereita ja koti-ikävää Kaupunkien lapsille järjestettiin sotien jälkeen kesäleirejä maalla kaukana pölyisten katujen houkutuksista. 38 Hävittäjälentäjä Hento Sortavalan poika Heimo Lampi joutui isän kuoltua elättämään perheensä. Keskustenhoitajien aikaan puhelinkulttuuri oli tyystin erilaista kuin nykyään. Kannessa Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 9. Sotataivaalla hän saavutti 14 ilmavoittoa
Innokkaat harrastajat metsästävät esi-isiemme luonnontemppeleitä. Toistuvat Artikkelit Tuopa tilkku, tuopa toinen, riepota riepusi ruma. Linjojen vetäminen ja kunnossapito vaati suurta rohkeutta. 50 Kesäsiirtolat ovat vuosikymmenien ajan tarjonneet lapsille virkistystä ja ravitsevaa ruokaa. 58 Unohtumattomat legendat Yli sata vuotta sitten yön lintunen Silkki-Saara lumosi miehet ja pakeni siveyspoliisia valeasussa. Historian harrastus muutti miehen elämän perusteellisesti. 20 Kokemäen iso mänty on yksi muinaisista pyhistä paikoista eli hiisistä. Ehdimme haastatella Vanhalaa ennen hänen poismenoaan. Hiisiretkellä kuulimme ja näimme tarinoita muinaisuskosta. 46 Laulun lotta Lunkreeni Kannessa Elsa Vanhala teki sodassa naisen työn. Hänet ikuistettiin Eldankajärven jää -kappaleeseen. 62 Parhaat Suomalaiset Oliko Kari Suomalaisen pilapiirroksissakin ennen kaikki paremmin. 56 Vanhan kuplettiperinteen jatkaja Veikko Lavi oli vakava humoristi ja rehellinen syntinen siirappisten kaukokaihon hoilaajien keskellä. 56 Pula-aika 40-luvun Suomessa oli kierrätyskampanjoita enemmän kuin koskaan. 34 Kuva: Parasta Lapsille ry / Kansan arkisto Kuva: Lehtikuva / Matti Björkman Kuva: Mikko Tappura. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Uutisia ja erikoisuuksia menneestä Suomesta. 32 Puhelinlangat laulaa 40-luvun foksi nousi 60-luvulla haudasta Katri Helenan aurinkoisena tulkintana. 64 Sanaristikko ja tietovisa 26 Sotaa, viinaa ja rakkautta Kannessa Mika Wistin ansiosta osa sodan ajan väkijuomakulttuuria on jälleen hengissä. 34 Hiisien jäljillä Kansanperinteen pyhät luonnonpaikat ovat saaneet oman päivän. Pula-aika s. 44 Sodan hetkiä Puhelinyhteydet olivat sodan keskellä avainasemassa
Alunperin Intiasta kotoisin olleet tiikerit olivat matkanneet Suomeen kööpenhaminalaisesta eläinkaupasta. Suomen taiteen tarina A teneumin taidemuseon taidekokoelma on maamme vanhin ja laajin. Museo sijaitsee osoitteessa Kaivokatu 2, Helsinki. Museon uudessa kokoelmanäytelyssä on yleisön eteen tuotu suuri joukko Suomen taiteen klassikkoteoksia Helene Schjerfbeckin Toipilaasta (1888) Hugo Simbergin Haavoittuneeseen enkeliin (1903). Vuonna 1916 Juho Viljanmaa osti Jalasjärveltä nahkurinverstaan, josta myöhemmin muodostui kaikkien tuntema kenkienvalmistaja Jalas. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten Tiikerit tankkiin Elokuussa vuonna 1965 Tampereen uusi eläintarha sai kaksi uutta asukasta, tiikeripariskunnan Esan ja Essin. Historiallinen hotellirakennus hajotettiin maan tasalle vastustuksesta huolimatta. Teokset muoodostavat ajallisen jatkumon autonomian ajalta 1940-luvulle. Jalaksen työkenkien ja monojen historia ulottuu sadan vuoden taakse. Tiikerit eläintarhalle lahjoitti öljy-yhtiö Esso tarkoituksenaan edistää Tiikeriä tankkiin! -mainoskampanjaansa. Kokoelmasta löytyvätkin useat maamme rakastetuimmista maalauksista. Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttely Ateneumin taidemuseossa 18.3.2016–31.12.2020. Tampereen eläintarhankaan tarinasta ei kovin pitkää muodostunut, sillä se sulki ovensa yleisöltä vuonna 1972. Tilalle rakennetun uudisrakennuksen Pohjoisesplanadin puoleisesta julkisivusta tehtiin alkuperäisen arkkitehtuuria jäljittelevä kopio. Näyttelyyn on luvassa kesällä jatkoa, sillä tuolloin avautuvat ovet 50ja 60-lukujen taidetta esittelevään osuuteen. Vuodesta 2008 Jalas on jatkanut matkaansa osana ruotsalaista Ejendals-konsernia. Ikävä kyllä molemmat tiikerit menehtyivät muutaman vuoden sisällä Tampereelle saapumisestaan: Esa kuoli sydänvikaan, ja Essi lopetetettiin sairauden vuoksi. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema ja vuonna 1887 Helsinkiin valmistunut loistelias Hotelli Kämp sai 1960-luvulla purkutuomion. SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia. Ateneumin taidemuseon uusi näyttely esittelee suomalaisen taiteen klassikkoteoksia
Vastaajien kesken arvottiin kaksi Museokorttia (arvo 59 €). WSOY. Osa vanhemmasta sukupolvesta oli kuitenkin huolissaan niiden vaikutuksesta terveyteen ja kehoon. 1920ja 30-luvuilla käytössä olleissa permanenttilaitteissa sähkö johdettiin suoraan hiuksissa oleviin lämpörulliin, joten oikosulun sattuessa laite saattoi olla jopa hengenvaarallinen. Helsinki. Liian tiukkojen farkkujen käytön uskottiin aiheuttavan terveyshaittoja. K u va : M u se o v ir a st o , P ie ti n en SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä MIKÄ ESINE?. Onnea voittajille ja kiitos kaikille vastaajille! Lapin sodan jaloista paenneiden tavallisten ihmisten elämästä kertova kirja avaa evakkoon lähteneiden naisten, lasten ja vanhusten kokemusmaailmaa. Tällä entisaikojen lentosimulaattorilla pyrittiin testaamaan penkkiin istahtaneen lentäjäkokelaan lentotaitoja. Tällä kerralla onnetar suosi Anja Koistista ja Eija Jussilaista. -kilpailun voittajat Lehtemme viime numerossa tiedustelimme lukijoilta, mikä oli kuvassa esiintynyt laite. Seppälä, Mikko-Olavi 2016: Suruton kaupunki. Minkälaista oli elämä 1920-luvun Helsingissä, jossa jazz soi ja alkoholi pulppusi. Yksi kampaamoalan teknisistä kehitysaskeleista oli sähkökäyttöisten kestolainetuskoneiden eli varhaisten permanenttikoneiden hyödyntäminen kampaamoissa. Mikko-Olavi Seppälän upeilla aikalaisvalokuvilla sekä mainoskuvilla kuvitettu historiateos kertoo tuosta ristiriitaisesta ajasta, josta kieltolaista huolimatta tuli ilakoinnin ja juhlien vuosikymmen. Helsinki. Kuvassa lapsiasiakas permanenttikoneessa helsinkiläisessä kauneussalongissa vuonna 1931. Maahenki. Tilalle olivat tulleet läskiuumat, jotka ”pullahtivat farkujen vyötärönsuun päälle läskimassaksi kuin pullataikina”. Kilpailun lisääntyessä kampaamot pyrkivät löytämään uusia, parempia ja nopeampia keinoja ehostaa asiakkaidensa kutreja. Mikä esine. Hintikka, Onerva 2016: Pako Lapin sodasta. Naisellisia muotoja imartelevien korsettiliivien aikakauden jälkeiseen vartalonmuutokseen löydettiin myös selkeät syyt: liikunnan puute, Coca-Cola ja keskikalja. Kähärät kutrit 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä naisten kauneussalongit ja kampaamot alkoivat yleistyä Euroopassa. Vanhan 50-lukulaisen kauneusihanteen perään haikailevat uskoivat lantiomallisten pöksyjen suosion tuhonneen kauniin kitaramallisen naisvartalon. Myöhemmin kiharat ryhdyttiin tekemään kemiallisten aineiden avulla ja sähkökäyttöiset kestolainetuskoneet saivat sattuneesta syystä siirtyä sivuun. Jälkipolvea peloteltiin tarinoilla, joissa pahaa-aavistamaton nuori oli jopa halvaantunut ahtauduttuaan puristaviin farkkuihin. Kirjassa nostetaan esille historiankirjoituksessa usein marginaaliin jääneen Lapin sodan vaiheet sekä niiden vaikutukset Pohjois-Suomen asukkaiden elämään. Lantiomalliset ja äärimmäisen piukat farkut olivat kiistatta aikakauden suosikkivaate. Puristava farkkumuoti Moni nuoruutensa 70-luvulla elänyt muistaa kiskoneensa hampaat irvessä tiukat farkut jalkaansa. Kyseessä oli lentäjien kouluttamisessa 1920-luvulla käytetty ohjauskoje, johon voitiin liittää lentokoneen varjokuvia projisoiva laite
Tuolloin oli saatavilla myös hauskoja kupumallisia mikroaaltouuneja, joita valmisti ruotsalainen Husqvarna. Vähitellen mikroaaltouunien koot pienenivät, ja ne yleistyivät laajemmin Suomenkin kotitalouksissa 1980-luvulla. Harvinaiset haarniskat K eskiaikaisessa Hämeen linnassa palataan turnajaisten aikakaudelle. Hän työskenteli yrityksessä, joka valmisti tutkasovelluksia sotateollisuuden tarpeisiin. Abloyn tuotekehittelyosaston kerrotaan 60ja 70-luvuilla jopa etsineen käsiinsä roistoja saadakseen tietoja tuotteen heikoista kohdista. Abloyn vaikeasti tiirikoitavat lukot aiheuttivat päänvaivaa murtovarkaille. Heavy Metal – Kansainvälinen haarniskanäyttely Hämeen linnassa 22.4.–23.10.2016 osoitteessa Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna. Näyttelyn lisäksi Hämeen linnassa järjestetään runsaasti oheisohjelmaa keskiaikaisista turnajaisista markkinoihin. Myöhemmin Serlachiuksen liikemiesveljesten Birgerin ja Göstan mukaantulon jälkeen yrityksen nimi lyhennettiin tehtaan nimen alkukirjaimista juonnettuun muotoon Ab Abloy Oy. Herra Henrikssonin turvalukko Abloy-lukko on kiistatta yksi merkittävimmistä suomalaisista keksinnöistä. Suomeen ensimmäiset mikrot saapuivat 1960-luvulla, ja Fiskars toi oman mikroaaltouuninsa markkinoille 1965. Mikroaaltouunien maailmanvalloitus Mikroaaltouunin kehittäjä oli yhdysvaltalainen teknikko Percy Spencer , joka havaitsi vuonna 1945 oudon ilmiön. Sattumalta syntynyt idea johti mikroaaltouunin keksimiseen. Henriksson haki patentin kehittämälleen lukolle, mutta valitettavasti hän ei koskaan päässyt itse rikastumaan keksinnöllään, sillä hän luopui 1920-luvulla patentistaan pilkkahintaan. Syyksi paljastuivat hänen vieressään olleen magnetronin lähettämät mikroaallot. K u va : U n iv er sa lm u se u m Jo a n n eu m G ra z SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia. Parannuksen tehneet rikolliset myös lähettelivät kirjeitä tehtaalle, jossa esittelivät tuotekehittelyehdotuksiaan pienen palkkion toivossa. Töissä hänen taskussaan olleet suklaakaramellit sulivat. Ensimmäiset mikrot painoivat satoja kiloja, joten niitä käytettiin lähinnä ravintoloissa ja laitoksissa. Itävallan Universalmuseum Joanneumin asevarastosta peräisin olevat 1500–1700-lukujen haarniskat ja aseet ovat ensimmäistä kertaa esillä Pohjois-Euroopassa. Henrikssonin kehittämien lukkojen laajempi valmistus aloitettiin vuonna 1918 perustetussa Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy:ssä. Ainutlaatuisessa Heavy Metal -näyttelyssä on nähtävillä maailman suurimman ja vanhimman haarniskakokoelman antia. Esillä olevat puolihaarniskat antavat näyttelyvieraille kuvan siitä, minkälaisia varusteita suomalaiset hakkapeliitat 1600-luvulla käyttivät osallistuessaan 30-vuotiseen sotaan. Keksinnön juuret juontavat vuoteen 1907, jolloin helsinkiläinen mekaanikko Emil Henriksson sai kassakonetta korjatessaan ajatuksen soveltaa pyörivien kiekkojen ideaa lukkojen valmistuksessa, Näin syntyi niin sanottu levyhaittasylinteri, joka sijaitsi lukon sisällä
Hotellija ravintolamuseosta kerrotaan, että maljojen nostaminen ja kuohujuomat kuuluivat erityisesti ylioppilaiden ja kevään juhlintaan jo 1800-luvun alussa. Enimmäkseen käyttävät lapset rullaluistimia, mutta Berliinissä luistelevat aikaihmisetkin. Kyläkirjaston kuvalehti 1.11.1910 Uusi kulkuneuvo Ulkomailla on viime aikoina hyvin yleiseen käytäntöön päässyt rullaluistelu, josta me täällä Suomessa emme tiedä juuri mitään. Jos siis aikoo polkupyörällä lähteä pitkänpuoleiselle turistimatkalle teitä myöten, jotka eivät ole hyvät, täytyy olla jokseenkin perehtynyt polkupyöränsä käyttelemiseen. Entisaikojen sima erosi nykyisestä vappusimasta paitsi valmistustavaltaan myös siinä, että sitä käytettiin juhlajuomana ympäri vuoden. Syynä siihen lienee se, ettei meillä ole niinkuin ulkomaitten suurkaupungeissa kadut tasoitettuja asfaltilla, joita pitkin rullaluistimilla pääsee aika vauhtia eteenpäin. mjöd) oli suosittu juoma jo muinaisten skandinaavien parissa. Katupeilin kautta voitiin turvallisen matkan päästä seurata nuorten miesten mellastusta kaduilla, ja saattoipa peiliin silloin tällöin kuvastua myös salaa keskenään riiustelevan nuorenparin kuva. Selviäähän tottunut pyörämies meilläkin kaikkialla, ja harvoin tie on niin huono, ettei hän voi ajaa täyttä vauhtia, mutta hiukan epävarmalla tai vähemmän reippaalla ajajalla on kuitenkin suuria vaikeuksia voitettavina. Puutalokortteleiden kadunpuoleisissa ikkunoissa olevan peililaitteen avulla sisälläolija saattoi seurata kadun tapahtumia. Niin sanotun ensi vuoden ajajan tulee, jos hän esimerkiksi toukokuun alusta joka päivä on harjoitellut hiukankin, jo juhannuksen aikaan olla siksi perillä ajamisen tempuissa, että hän vaarinottamalla jonkunlaista varovaisuutta ja kohtuutta voi lähteä varsin laajallekin turistimatkalle. Sittemmin siman koostumus muuttui ja alkoholin määrä väheni jopa siinä määrin, että siitä tuli 1800–1900-lukujen taitteessa raittiusliikkeen suosima juhlajuoma. Kansan suusta Juorupeili paljasti 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa katupeilit olivat muotiesineitä, joita roikkui useammankin talon ikkunanpielissä. Sananparren alkuperä liittyy Amerikan-siirtolaisuuteen. Kevään tullessa sanomalehtien sivuilta saattoikin löytää lukuisia mesijuomaa eli simaa mainostavia myynti-ilmoituksia. Suomeen jääneet odottivat kovasti kirjeenvaihtoa siirtolaisten kanssa, mutta se saattoi alkaa vasta kun siirtolaiseksi lähtenyt oli lähettänyt uuden osoitteensa kotiin valtameren taa.. Suomen matkailuyhdistyksen vuosikirja 1.1.1897 Polkupyörä matkailuelämässä Tiet maassamme eivät yleensä ole läheskään samassa määrässä omansa polkupyörällä ajoon, kuin suurten sivistysmaiden leveät, sileät, kovat ja mäettömät chausseet. SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä Jo alkoi Lyyti kirjoittaa: Sanonnalla viitataan tilanteeseen, kun jokin toiminta rupeaa luistamaan mahdollisten esteiden tai hidasteiden jälkeen. Esimerkiksi Cajsa Wahlundin virvoitusjuomakoju Kaisaniemessä myi simaa ja tippaleipiä jo 1830-luvulla. Malja keväälle! Hunajasta valmistettu liköörimäinen sima (ruots. Yleisimmin käytetään rullaluistimia varta vasten tehdyillä luistinradoilla, joita on kaikissa suurkaupungeissa. Historiallinen sima ei myöskään ollut mikään lastenjuoma, sillä alkoholipitoisuus saattoi nousta hunajasimassa jopa 17 prosenttiin. Juorupeiliksikin kutsuttu laite yleistyi erityisesti rannikkokaupungeissamme, jonne ne olivat kulkeutuneet Ruotsista. Keväisiä kulkupelejä Pitkän ja pimeän talven jälkeen suomalaiset ovat aina osanneet nauttia keväisistä auringonsäteistä. 1900-luvun kuluessa siman valmistusraaka-aineet muuttuivat edullisemmiksi, ja vähitellen tästä yläluokan juhlajuomasta tuli koko kansan vappujuoma. Vuosisadan vaihteessa ilmestyi katukuvaan monenlaista maailmalla kehitettyä menopeliä rullaluistimista polkupyörään. Ne, jotka päivän ovat istuneet työnsä ääressä, löytävät iltapäivällä muutaman tunnin luistelusta pitkin katuja virkistystä ja hupia
1920-luvulla oli käytössä varoitusmerkki, jolla varoitettiin kuljettajaa mutkasta, kuopasta tai risteyksestä. Autoilijoiden aloitettua liikennöinnin liikennemerkkeihin ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota. Ajan myötä osa näistä liikennesäännöistä muutti muotoaan ja osa katosi kokonaan. Ainoa kieltotaulu, johon saattoi törmätä, oli sillan kupeessa oleva kyltti, jossa kiellettiin juosten ajo sillalla. Syy kieltoon oli perin käytännöllinen: hevosten kavioiden aiheuttama tärinä löystytti siltapalkkien muttereita. Samalla tien varsille ryhdyttiin pystyttämään erilaisia merkkejä autoilijoita sekä muita tiellä kulkijoita opastamaan. Kaupunkilaiset arvostivat vinkkamiesten työtä, ja osoituksena tästä saattoi joulunaikaan liikenneohjauspöntön luo ilmestyä lahjakoreja. Monet vanhoista liikennemerkeistä ovat kokeneet muodonmuutoksen ajan saatossa: esimerkiksi nykyisen stop-merkin edeltäjänä oli vuosina 1957–1971 käytössä niin sanottu musta käsi -liikennemerkki, joka kehotti autoilijoita pysähtymään. K u va : M u se o v ir a st o , P ie ti n en SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia. Liikennettä ohjaavat poliisit antoivat kopeistaan ja korokkeiltaan käsimerkein ohjeita autoilijoille vilkasliikenteisissä risteyksissä. 1950-luvun alussa Helsingissä kokeiltiin Runebergin ja Mannerheimintien kulmauksessa myös käsikäyttöistä liikenteenopastinta, jota konstaapeli käänteli. Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä 1900-luvun alussa ensimmäiset automobiilit ilmestyivät Suomen maanteille. Vinkkamiesten rytmikkäät käsiliikkeet ohjasivat kaupunkien liikennettä ennen liikennevalojen aikakautta. Viittoilevat vinkkamiehet V inkkamiehen pönttö oli tuttu näky suurten kaupunkien katukuvassa. Liikennemerkki oli avonainen, valkoinen kolmio, joka muutamaa vuotta myöhemmin muutettiin punaiseksi. 1930-luvun loppupuolella käytössä oli jo kolmisenkymmentä erilaista liikennemerkkiä. Varoituskolmio ja Musta käsi H evosmiesten aikakaudella ei liikennemerkeille ollut suurta tarvetta. Kokeilu ei kuitenkaan yleistynyt laajemmin. 1970-luvulla liikennevalojen yleistyessä vinkkamiehet vähitellen katosivat kaupunkikuvasta
Suomessa oltiin kehityksen kärjessä, sillä maailman ensimmäinen liikennevalotietokone oli otettu käyttöön Torontossa vain muutamaa vuotta aiemmin. Euroopasta tällaisia ohjaustietokoneita löytyi ennen Suomea vain Berliinistä. Maassa maan tavalla A utonomian aikaan 1800-luvulla Suomessa tiellä kulkijat väistivät vastaantulijan kohdatessaan aina vasemmalle. päivänä vuonna 1951 Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingissä. Liikennevalojen ohjauskone oli puhelinvalmistajana tunnetun L. Korjataan samalla sen kuviksesta pois tavutus vokaalien välistä (oike-an..) / mr SUOMEN HISTORIA 13. Tornio–Haaparanta-välillä vaihto oli ratkaistu niin sanotun liikennekahdeksikon avulla. Äänimerkkikielto V anhainkotien ja sairaaloiden läheisyydessä saattoi 1930-luvulla nähdä liikennemerkin, jossa kiellettiin auton äänimerkin käyttö. Ericssonin valmistama. Tuli vielä yksi cf viimeisen sivun liikennekahdeksikkokuvan krediittiin. Kuva: Reino Kainulainen / Tornionlaakson maakuntamuseo Tornion ja Haaparannan välillä oleva liikennekahdeksikko ohjasi autoilijan oikeanpuoleisesta liikenteestä vasemmanpuoleiseen, kun maiden raja ylitettiin. Siihen saakka Suomen ja Ruotsin rajaa ylittävien piti vaihtaa oikeanpuoleisesta liikenteestä vasemmanpuoleiseen ja päinvastoin. Aleksanteri II muutti tämän säännön antaessaan vuonna 1858 julistuksen, jonka myötä myös Suomessa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Rajalla sijainnut kaksoisliikenteenjakaja ohjasi autoilijat asianmukaiselle kaistalle maan mukaan. Kiellon avulla haluttiin varmistaa, etteivät autojen ääniin tottumattomat vanhukset ja sairaat häiriintyneet näistä merkkiäänistä. Ruotsissa vasemmanpuoleisesta liikenteestä luovuttiin vasta vuonna 1967. Vuonna 1965 Helsinkiin hankittiin liikennevalojen ohjaustietokone ja perustettiin liikennevalojen ohjauskeskus. Liikennemerkin avulla haluttiin säilyttää luonnonrauha kauniilla maisemareitillä. M. Vasemmanpuoleinen liikenne oli peruja Ruotsin vallan ajalta. Liikennevalot M aamme ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön lokakuun 5. Samainen liikennemerkki löytyi myös Punkaharjun läpi kulkevan tien varrelta
1908 puhelin joka sadannella suomalaisella. Kun puhelinkeskusten perustaminen käynnistyi 1880-luvulla, ei puhelimen käyttö rajoittunut enää kahden puhelimen välille vaan langan päähän saatiin yhä useampia henkilöitä. Sentraalisantrojen aikaan Monien mielikuvissa entisaikojen puhelinkeskusten hoitajat, sentraalisantrat, olivat koko kylän tiedonvälittäjiä – niin hyvässä kuin pahassakin. Aluksi puhelimet palvelivat lähinnä tehtaita ja kauppiaita, mutta vuosikymmenten kuluessa puhelin yleistyi myös yksityishenkilöiden keskuudessa ja puhelinkeskuksia perustettiin ympäri Suomea. Osa taas muistaa 70-luvulla naisvälittäjän kysymyksen ”Puhutaanko?” kuuluneen ensimmäisistä autoradiopuhelimista. Torvi nousee Suomessa Tieto laitteesta, jonka Alexander Graham Bell oli esitellyt Philadelphian maailmannäyttelyssä 1876, kantautui Suomeen seuraavana vuonna. Mitä nämä menneisyyden viestinviejät oikein tekivät. 14 SUOMEN HISTORIA Teksti: Mari Immonen Lopputilin saattoi saada, jos puhutteli asiakkaita epäkohteliaasti tai yhdisteli toistuvasti puheluita vääriin numeroihin. Kotimaiset toimittajat kuvailivat innokkaina tätä ihmeellistä laitetta: ”Se on kone, joka sähkön awulla antaa toisesta paikasta samat Haloo, haloo! Kuuluuko. Samalla keskuksenhoitajat, joita yleisemmin sentraalisantroiksi kutsuttiin, tulivat tutuiksi myös tavalliselle kansalle. E nsimmäisten puhelimien saavuttua Suomeen puhelut olivat mahdollista vain kahden johdolla toisiinsa yhdistetyn puhelimen välillä. Telefoonihuumaa ei tuolla tekniikalla vielä syntynyt
15 SUOMEN HISTORIA Kuva: Seppo Heinonen/Lehtikuva. Haloo, haloo! Kuuluuko
Tavallisella kansalla ei arvokkaisiin puhelimiin vielä tuolloin ollut varaa. Tosiasiassa erityisesti suurten kaupunkien keskuksissa puhelunvälittäjien työ oli tarkoin hallittua ja täsmällistä, eikä minkäänlaisia rikkeitä sallittu. Kyseisen vuoden aikana tehtiin lähes 10 300 puhelua päivässä. Neque repudam quis peles ipsaepe rnatem quaectur. Tämä tarkoitti noin 7 puhelua päivittäin yhtä puhelimenomistajaa kohti. Tämä uusi ihmeellinen keksintö oli paitsi vaurauden merkki myös epäilyjen kohde. äänet, jotka siihen toisesta edellisen kanssa sähkölangalla yhteydessä olewasta paikasta sattuwat. Maaseudun pienet puhelinkeskukset toimivat alkuvaiheessa usein maatalojen tuvissa ja kammareissa, joissa emäntä hankki sivutuloja keskuksenhoitajana. Esimerkiksi Turussa ilmoitettiin vuonna 1909 olleen jo 1485 puhelinta. K u va : To pf o to /L eh ti k u va Sentraalisantrojen aikaan Tilaa sitaatille muutaman lauseen verran. Herra Nissisen telefoonin kerrottiin maksaneen 56 Suomen markkaa tai enemmän, joka nykyarvoltaan olisi vastannut noin 225 euroa. Sen awulla woi siis puhua toisesta maan paikasta toiseen, wieläpä sanotaan woiwan tuntea puhujan äänen.” Erikoisen laitteen nimeksi ehdotettiin telefonin sijasta suomalaisempaa pitkäkorva-nimitystä. • Kun Keskiasema vastaamalla ”Halloo” ilmoittaa odottavansa Teidän määräystänne, niin ilmoittakaa sen henkilön numero, jonka kanssa haluatte puhua. Puhelimen lisäksi oli hankittava myös puhelinosake sekä vedettävä taloon puhelinjohdot. Nissinen myös myi puhelimia, ja pian hän sai Helsinkiin muitakin kilpailevia puhelinmyyjiä. Samalla logiikalla oli aiemmin myös teleskooppi nimetty pitkäsilmäksi. Jälkipolvien mielikuvissa nämä sentraalisantrat on usein kuvattu uteliaina ja jopa nenäkkäinä juoruilijoina, jotka salaa kuuntelivat ihmisten puheluita. Dus 1938 puhelin joka kahdennellakymmenennellä. Puhelimiin liittyi vuosisadan vaihteessa erilaisia uskomuksia. Maamme ensimmäinen puhelinkeskustelu käytiin sekin jo vuoden 1877 joulukuussa Helsingissä, kun tehtailija Johan Nissinen veti puhelinlinjan patentti-ja agentuuriliikkeensä konttorin ja myymälän välille. Mistään tavallisen kansan laitteesta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä vielä 1920-luvullakin puhelin oli yleellisyys, johon vain harvoilla oli varaa. SUOMEN HISTORIA 16 Ohjeet puhelimen käyttöön toissa vuosisadan vaihteessa: • Telefooniyhdistyksen jäsen, joka tahtoo yhdistyä toiseen, huomauttaa siitä Keskiasemaa vääntämällä kampia muutamia kertoja. Lopulta 1900-luvulla puhelin-sana vei voiton. Kaupungin puhelinkeskus työllisti kaikkiaan 39 vakituista keskushoitajaa ja 10 harjoittelijaa. Erään isännän kerrotaankin tokaisseen: ”Kyllä se on sillälailla, jos vielä toisena kesänä näin kova ukkonen käy – se on häntä poikki tuolta puhelimelta!”. Puheluun vastaavaa henkilöä ohjeistettiin: • Kuullessanne kellon soivan pankaa heti telefooni korvanne juureen ja vastatkaa ”Halloo”. Duscienimi, ipiet asinis aut fuga. Tiedot Suomen ensimmäisestä puhelinlinjasta levisivät laajalle, ja innostus tätä uutta laitetta kohtaan oli suuri. Työ vaati näppärien sormien lisäksi sosiaalisia taitoja, sillä ruuhka-aikana soittajat saattoivat joutua odottelemaan pitkiäkin aikoja. Kaavamainen kuva uteliaasta salakuuntelijasta onkin pääasiassa 1950-luvun kotimaisten elokuvien luoma. Sentraalisantrat Puhelinkeskuksissa työskentelivät keskuksenhoitajat, jotka olivat varsinkin maaseudulla kyläyhteisön keskeisiä hahmoja. Maaseudulla ensimmäiset puhelimet ilmestyivät kauppiaiden ja teollisuusmiesten lisäksi suurten tilojen isäntien tuvan seinälle. Pelkoa ja ihailua Suurimmissa kaupungeissa puhelimet yleistyivät nopeimmin. • Käsitelefooni nostetaan sitten haarukasta ja asetetaan korvaan, jonka jälkeen odotetaan vastausta Keskiasemalta. Osa pelkäsi puhelimen hankintaa, sillä sen ajateltiin houkuttelevan ukonilmaa. Lopputilin saattoi saada, jos puhutteli asiakkaita epäkohteliaasti tai yhdisteli toistuvasti puheluita vääriin numeroihin. Kuultuanne, että olette yhdistetty pyytämänne henkilön kanssa, puhutelkaa nyt tätä samoin kuin äsken Keskiasemaa, kuitenkin sitä ennen ripustettuanne telefoonin paikalleen
SUOMEN HISTORIA 17 1968 puhelin joka viidennellä Autoradiopuhelinverkko oli käytössä Suomessa vuosina 1971–2000. AUTORADIOPUHELIMET E nsimmäiset yleiset autoradiopuhelimet tulivat Suomessa markkinoille vuonna 1971. Alkuvuosina keskustelijoiden oli puhuttava vuorotellen, sillä puhetta ei voinut sekä lähettää että vastaanottaa yhtäaikaisesti. 1990-luvulle saakka ARP-verkko oli käsivälitteinen. Tähän tarkoitukseen autoilijalla oli käytössään kartta, joka osoitti, mitkä kanavat olivat käytössä missäkin päin Suomea. NMT-verkon myötä käyttäjämäärät laskivat. Kun oikea alue ja kanava oli löydetty, autopuhelimen luuri nostettiin ja odotettiin keskuksenhoitajan vastausta. Aluksi oli mahdollista puhua vain autopuhelimesta toiseen, sillä kiinteiden lankapuhelimien verkon yhdistäminen autoradiopuhelinverkkoon tuli mahdolliseksi vasta myöhemmin. K u va : T el em u se et K u va : P er tt i V ep sä lä is en yk si ty is a rk is to. Vasta 70-luvun puolivälissä yhtäaikainen puhelinkeskustelu tuli mahdolliseksi. Auton takakontissa oli 10–15 kiloa painava autoradiopuhelin, jota käytettiin auton sisällä olevan ohjaustaulun avulla. Puhelu autosta toiseen oli mahdollista ARPeli autoradiopuhelinverkon kautta. Tästä syystä kesken puhelun saattoi linjoilta kuulua kysymys ”Puhutaanko?”, jolla keskusneiti varmisti, että puhelu oli vielä käynnissä. Koska kyseessä oli liikkuva puhelin, oli autoilijan ensin paikannettava oikea kanava keskusneidin tavoittaakseen. Tämä tarkoitti sitä, että laskutus juoksi, vaikka puhelu oli jo päättynyt. Enimmillään käyttäjiä oli 1980-luvun puolivälissä jopa yli 35 000. Keskusten toiminta herätti aika ajoin närää, sillä osa soittajista epäili keskuksen jättävän tahallaan linjoja auki puheluiden päätyttyä. Puhelu siis ohjautui autosta ensin keskuksenhoitajalle, josta tämä ohjasi sen eteenpäin nimen tai puhelinnumeron perusteella
www.klassikot.fi • Tilaajana saat vuosikerran edullisemmin kuin irtonumeron ostajana • Saat lehden aina uunituoreena kotiisi kannettuna • Tilaajat saavat joulukuun numeron mukana Klassikot-seinäkalenterin vuodelle 2017 • Saat lisäksi tilaajalahjaksi Klassikot-pelikortit – säästät rahaa ja saat enemmän! A A UAZ 469B Huippunope us 100 km/h Teho 72 hv Sylinterit L-4 Moottorin tilavuus 2445 cm 3 Paino 1730 kg Toyota Celica Supra A A Huippunopeus 210 km/h Teho 140 hv Sylinterit L-6 Moottorin tilavuus 2759 cm 3 Paino 1300 kg A A Cadillac Allanté Huippunopeus 225 km/h Teho 300 hv Sylinterit V-8 Moottorin tilavuus 4565 cm 3 Paino 1690 kg A A BMW M1 Huippunopeus 262 km/h Teho 277 hv Sylinterit L-6 Moottorin tilavuus 3453 cm 3 Paino 1300 kg. VOLGA M21 ’66 Kahdesti pelastunut loistovaunu Porsche Satojen lähtöjen rallicross-kilpuri AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 03/16 • Hinta 8,90€ 911 Brittipalapelejä Arkiauton palikoita englantilaisissa urheiluautoissa Abarthin nimeen Kilpa-autovalmistajan ja virityspajan vaiheita Vaihtotalkoot Kuvia romuromantikon kirjavasta kalustosta Opel Commodore Tanssiorkesterin luottopeli ’71 03 /1 6 36 84 80 -1 60 3 • PA L VK O 20 16 -2 6 41 48 83 68 48 08 16 00 3 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D Ch rys ler 30 0M ’99 • Fia t Cro m a 20 00 i.e . ’89 • Op el Co m m od ore ’71 • Po rsc he 91 1 ’71 • To yo ta Cro w n HT ’70 • VW Ka rm an n-G hia 15 00 S ’65 • Vo lga M 21 ’66 Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.klassikot.fi/kampanja Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@klassikot.fi Kestotilaus 64,90 €/8 nroa Tilaa Klassikot kotiisi! Jokaisella autolla on tarina
Vanhemmat eivät saaneet tulla vierailemaan, sillä joillekin olisi voinut tulla liian kova koti-ikävä.” 20 SUOMEN HISTORIA. v Muistoja 1960-luvulta ”Kesäsiirtola kesti viisi ja puoli viikkoa