Tuning.. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. on lehti tuningharrastajille. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “T yö ss ä ta rv itt iin pa its i u h ka ro h ke aa ku lje tt aja a m yö s h itu se n on n ea , jo tt a au to sa at iin py sy m ää n tie llä h u rja ss a va u h d is sa .“ 6 414888 002355 1 6 2 80 02 35 -1 60 2 PAL VKO 2016-16 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 8. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. nu m er o • 2/2 01 6 Suomen Historia 2/2016 Hinta 8,90€ NUORISOMUOTIA Värikkäät farkkumarkkinat Kuljetuksia talvikeleillä eli postia läpi tuulen ja tuiskun JYRKI BOY Tarina laulun takaa LEGENDAT Voro-Puikkonen HENKILÖKUVA Moottorikuningas John Wickström. Puhelimitse: puh. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.
www.suomenhistoria.. huhtikuuta 2016 KESTOTILAAJANA SAAT LEHDEN ENSIMMÄISENÄ! Tilaa Suomen Historia suoraan kotiovellesi. numero ilmestyy 21. ...Suomen Historian 9. 2 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Kirjastoauto ja innokkaat asiakkaat Tuusulan Rusutjärvellä vuonna 1971. Suomen Historia 2/2016. SUOMEN HISTORIA 83 Jatkoa luvassa..
3 SUOMEN HISTORIA K u va : P ek k a K y y ti n en
Henkilökuvamme liittyy niin ikään liikkumiseen. Moni muistaa varmasti Postin linja-autot ja hellyttävät keltaiset jakeluautot, mutta telavetoiset lumikiitäjät ja jäällä vinhasti viilettävät hydrokopterit ovat harvinaisempaa kalustoa. Pääkirjoitus 10. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@suomenhistoria.fi K u va : SA -k u va SUOMEN HISTORIA 4 Suomen Historia 2/2016 KANNESSA: Postimies Alvar Iivonen jakaa postia Espoossa vuonna 1976. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. (06) 2810 170, Fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.suomenhistoria.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@suomenhistoria.fi myynti@suomenhistoria.fi materiaali@suomenhistoria.fi etunimi.sukunimi@suomenhistoria.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2342-7981 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Kun ajattelee, millaista on ollut hiihtää meren jäällä lumen pöllytessä ja jääkylmän tuulen viiltäessä kasvoja ja vielä vetää perässään raskasta rekeä, sata vuotta sitten normaalia päivätyötään hoitanut postimies kasvaa sankarin mittoihin. John Wickström tuli tunnetuksi venemoottoreista, joita uuttera insinööri väsymättä markkinoi Pohjanmaan uudistuspelkoisille kalastajille. Tilaajapalvelu Puh. Hyvän kokonaiskuvan talviajan kuljetustyöstä saa tarkastelemalla postinkuljetusta eri aikakausina. Moottoriajoneuvoista kiinnostuneelle Postin historia tarjoaa hupaisaakin tutkittavaa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. K a n n en k u va : P o st im u se o. Talvitien uraa aukova hevosmies, lastiaan hyisellä merellä kiskova posteljooni ja peräänantamattoman utelias konepioneeri voivat kaikki epäilemättä yhtyä 90 vuotta sitten ajasta ikuisuuteen sivakoineen Eino Leinon sanoihin: Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun ystävä häll' on myötä, kun latu on aukaistu edessään – mut parempi hiihdellä yksinään, tiens' itse aukaista itselleen ja yksin uhmata yötä. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@suomenhistoria.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Mari Immonen, Mika Rassi Avustajat tässä numerossa Joona Hamm, Esa Laukkanen, Joni Partanen, Juha Pokki, Aimo Tenni, Pekka Tuomikoski Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, Meniina Wik Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. maaliskuuta 2016 Tie valmis on N ykyaikana sekä ihmiset että tavarat kulkevat paikasta toiseen helposti ja nopeasti. Vaikeakulkuinen maasto, pitkät välimatkat ja joskus kesäisinkin kehnot kelit tekivät liikkumisesta raskasta ja myös vaarallista. Kirjeitä ja paketteja on vuosikymmenien saatossa kuskattu mitä erikoisimmilla laitteilla. Hevosliikenteen talviteistä kertova artikkeli avaa sitä, millaisia ponnisteluja raskaiden kuormien kuljetus vaati, kun käytettävissä ei ollut valmista tieverkostoa eikä moottoroitua kuljetuskalustoa. On oikeastaan vaikeaa kuvitella aikaa ennen moottorikäyttöisiä ajopelejä saati sitten nykyisen kaltaista tieverkostoa. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Hangilla tai jäillä ei kuitenkaan menty miten sattuu, vaan talviteiden paikat määräsi parhaimmillaan satoja vuosia vanha perinne. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Miehen uran varhaisiin vaiheisiin kuuluu kuitenkin myös autonvalmistusta toissa vuosisadan lopun Amerikassa. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Tässä numerossa käsittelemme liikennettä useista näkökulmista. Yllättävää kyllä, talvi oli ennen muinoin liikenteelle kaikkein otollisinta ja vireintä aikaa. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty
K u va : P ek k a K y y ti n en. 5 SUOMEN HISTORIA AJANKUVA Nurmeksen Osuusmeijerin auto noutaa tonkkia maitolaiturilta kesällä 1970
60 Moottorikuningas John Wickström Moni tuntee Wickströmin moottorit, mutta harvempi tietää, että mies niiden takana lykkäsi näppinsä Amerikan autoteollisuuden rasvoihin jo 1800-luvulla. 14 Kuva: SA-kuva / T. Nykyään Lahnajärvi on auki jälleen. 20 Tarinoita farkkujen valtakaudelta 70-luvulla Suomessa alkoi farkkubuumi. 34 Kun aika ei suostunut ajamaan ohi Lahnajärven rannalle valtatie 1:n varteen perustettiin Helsingin olympialaisten alla Suomen ensimmäinen suuri taukopaikka. Luomme katsauksen postikuljetusten historiaan ja ajoneuvoihin. Tässä numerossa Pääartikkelit Suomen Historian 8. numero Suomen Historia 2/2016 Makeistehdas Hellas valmisti pula-aikana lakritsia etäisesti muistuttavia Pinimint-pastilleja. Pula-aika s. SUOMEN HISTORIA 6 14 Posti kulkee läpi tuulen ja tuiskun Talvisin suomalaisen posteljoonin taival on taittunut paitsi suksilla tai reellä myös lumikiitäjällä ja hydrokopterilla. 52 Haavoituin Vuosalmella Pentti Hakulinen palveli jalkaväkirykmentti 7:n esikuntakomppaniassa lähettinä ja sai maistaa tulta venäläisten valtaamalta Äyräpäältä. Räisänen Kannessa Kannessa Kannessa. Sen aallonharjalla ratsasti myös Kalevi Laaksonen, joka kertoo urastaan farkkutehtailla ja omassa Hitmakers-putiikissa. 72 Konstit on Kustilla monet, kun hän polkee postia perille niin lumessa, loskassa kuin kurassa
45 Jorma Korpela: Suomen Dostojevski Psykologisen romaanimme pioneeri ja kuivanräiskyvän huumorin viljelijä teki suppean mutta loistavan uran. 78 Parhaat Suomalaiset Kari Suomalainen suomii poliittisia liittoja ja salarakkaita. 74 Unohtumattomat legendat Kannessa Voro-Puikkonen aiheutti virkavallalle päänvaivaa ryöstöretkillään ja viinankeittopuuhillaan. Toistuvat Artikkelit Kyllä tuollaisia jyrkejä on joka ihmisellä. Nyt saari on ollut 30 vuotta autio ja hiljainen. 32 70-luvun suuri farkkubuumi näkyi ja kuului kaikkialla. SUOMEN HISTORIA 7 8 Lennätinpostia Mitä uutta kuuluu menneisyyden maailmaan. 40 Hevosliikenteen talvitiet Ennen vanhaan talvikeleillä kuljetettiin hevosilla rahtia jopa Merenkurkun yli Ruotsiin. 34 Kuva: Joona Hamm Kuva: Erkki Luumi Kuva: Teuvo Kanerva. 80 Sanaristikko ja tietovisa 28 Jyrki Boy Kannessa Osoittaako Juice Leskisen toinen sinkkuhitti Suosikin päätoimittajan suuntaan. Juice Leskinen s. 68 Suuri vetoomus Vuonna 1899 Suomen oikeuksia kaventanut helmikuun manifesti herätti yli 520 000 suomalaista vetoamaan keisariin. 30 Hallan saari Kotkassa vanhalla sahasaarella luonto valtaa hiljenneet teollisuusrakennukset takaisin itselleen. 58 Sodan hetkiä Sota on tuhoamista, mutta luotiin siellä sentään lunta. 20 Kotkassa Hallan saarella oli virkeää sahatoimintaa yli sadan vuoden ajan. 30 80-luvulla Lahnajärven vesipuisto houkutteli valtatie ykkösellä matkanneita pulikoimaan. 47 Lipeän vaaroja Lipeää sekoitettiin veteen pesutarkoituksessa, mutta jos sitä erehtyi juomaan, seuraukset olivat kohtalokkaat. 72 Pula-aika Sokeri jos mikä oli pula-aikana kortilla, mutta kyllä herkkusuut silloinkin keinot keksivät
Pahkasika alkoi röhkiä vuonna 1975, kun abiturientit Markku Paretskoi , Jukka Mikkola ja Paul Öhrberg löysivät ullakolta vanhan vahamonistuskoneen. Kuvassa tunnelinrakentajia vuonna 1916.. P ahkasika-näyttely tarjoaa vierailijoille nostalgisia muistoja legendaarisen huumorilehden vaiheista. Viisihenkiseen retkikuntaan kuuluivat Erik Pihkala, Christer Boucht, Eero Varonen, Viljo Haapala sekä Peter Boucht. Retkikuntalaisten varusteiden kuljettamisessa auttoivat koiravaljakot. Koneelle oli keksittävä käyttöä, ja niin miehet ryhtyivät tekemään omaa lehteä. Museokeskus Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttely on Postimuseon ja mediamuseo Rupriikin yhteistyössä tuottama. Museokeskus Vapriikissa voi kevään aikana tutustua vuosina 1975–2000 ilmestyneen suositun huumorilehti Pahkasian vaiheisiin. Tunnelin eri päistä työnsä aloittaneet louhintaryhmät kohtasivat juhannuksena vuonna 1917, jolloin tunneli puhkaisi Pönttövuoren. Pahkasika – kymmenen kirjainta, joihin voit luottaa museokeskus Vapriikin galleriatilassa 19.2.– 29.5.2016. Tunneli oli valmistuttuaan 1,2 kilometriä pitkä, ja 1960-luvulle saakka se oli myös Suomen pisin tunneli. Vuonna 1980 lehdelle löytyi kustantaja, tamperelainen Fanzine Oy, ja kioskimyyntiin päädyttyään Pahkasika-lehden levikki kasvoi räjähdysmäisesti. Vuonna 1966 ensimmäinen suomalainen retkikunta ylitti hiihtäen Grönlannin sisämaan jäätikön. 50 vuotta sitten 100 vuotta sitten Maalaus: Pauli Heikkilä Kuva: Museovirasto Kuva: Lehtikuva SUOMEN HISTORIA 8 Koonnut: Mari Immonen Lennätinpostia Legendaarinen Pahkasika Jyväskylän ja Pieksämäen rataosalla sijaitsevan Pönttövuoren tunnelin rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1914
Helsinki. Toinen yritys tehtiin niin, että nopea vene hinasi lentolaivaa. L. Kehitystyöstä vastasi tanskalainen juustomestari Mourits Rasmussen . K u va : SK S K u va : A te n a K u st a n n u s Ku va: Va lio Oy SUOMEN HISTORIA 9 Lukuvinkkejä. Runebergin poika suunnitteli ja rakensi vuonna 1879 lentolaivan, jolla hän yritti nousta ilmaan koelennolla Viipurissa. Koneen potkuri sai voimansa höyrykoneesta, ja potkurin alaosa pyöri vedessä. Runsaasti huomiota saa myös säveltäjän puoliso Aino. Onnistuessaan Runebergin kehittämä lentokone olisi todella ollut aikaansa edellä, sillä Wrightin veljekset lensivät ensi kerran vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Brittiagentit esiintyivät peitetehtävissään lSuomessa ja Venäjällä esimerkiksi liikemiehinä, toimittajina tai diplomaatteina. MIKÄ ESINE. Aiheesta on myös kirjoitettu lukuisia kirjoja. Kirjailija piirtää jännittävän kuvan ajan vakoilutoiminnasta. Kotakallio, Juho 2014: Hänen majesteettinsa agentit. SKS. Vuotta myöhemmin homejuuston valmistus siirtyi Turun meijeriin, ja Rasmussen sai tehtäväkseen suunnitella ajanmukaisen juustolan sekä kypsytystilat. Jyväskylä. Tämäkin lentoyritys epäonnistui, sillä huimat 1 150 kiloa painanut lentolaiva osoittautui liian raskaaksi suhteessa höyrykoneen tuottamaan voimaan. Ainola on yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurimuistomerkeistä. Häkli, Esko & Blomstedt, Severi 2015: Ainola – Sibeliusten koti Järvenpäässä. Atena Kustannus. Vastauksesi voit lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@suomenhistoria.fi tai postitse osoitteeseen Suomen Historia, PL 350, 65101 Vaasa. Kirja esittelee Ainolan rakentamista sekä Sibeliuksen perheen arkista elämää talossa. Lentolaiva oli varustettu myös kahdella pienellä vedenalaisella siipiparilla. Näin vuonna 1935 syntyi sinihomejuusto, joka nimettiin kaupungin läpi virtaavan Aurajoen mukaan. Suomi oli erinomainen paikka brittitiedustelijoille, sillä pitkä ja korpinen itäraja oli vaikeasti valvottavissa. mennessä vastauksensa lähettäneiden kesken. Koelento epäonnistui, sillä lentolaiva ei kovasta yrityksestä huolimatta noussut vedestä ilmaan. Brittitiedustelu Suomessa 1918–1941. Tunnista kuvan esine ja olet mukana Museokortin arvonnassa. Aurajuuston alkuperä S uomalaiset meijerit olivat yrittäneet valmistaa roquefort-tyylistä sinihomejuustoa jo 1920-luvulla, mutta kokeilut eivät olleet tuottaneet tulosta. Kansallisrunoilija J. Juha Kotakallio esittelee kirjassaan brittiagenttien tiedustelutoimintaa Suomessa itsenäistymisen alkuajoista jatkosotaan saakka. Arvonta suoritetaan kaikkien 28.3. Tässä teoksessa lähestytään Ainolaa uudenlaisesta näkökulmasta. Valio ryhtyi kehittämään omaa sinihomejuustoaan vuonna 1933 Liedon vaatimattomassa meijerissä. Insinööri Runebergin lentolaivakokeilu I nsinööri Robert Runeberg oli Suomen ilmailualan pioneereja. Museokortin arvo on 59 €, ja se oikeuttaa sisäänpääsyyn yli 200 museoon ympäri Suomea. T iedätkö, mihin kuvassa olevaa laitetta on käytetty. Viisi metriä pitkän lentolaivan runkona oli puinen höyrypursi, jonka molemmilla puolilla olivat veneeseen päin kallistuvat silkkipäällysteiset siivet. Aurajuuston pakkauskäärettä on alusta saakka koristanut Turun tuomiokirkon kuva
Vuodesta 1907 alkaen helsinkiläisillä autoilijoilla piti olla katsastusmiehen luovuttama ajolupa. Norjassa metsäsuomalaiset on myös tunnustettu kansalliseksi vähemmistöksi. Vuonna 1922 ajokortista tuli pakollinen koko valtakunnassa. Sittemmin määriteltiin ainoastaan autotyyppi. Sanonta viittaa näin kynttilöiden taivaalliseen luonteeseen: kynttilät toivat valoa kirkkoon ja ne olivat vertauskuva elämänliekille. Weilin . Kansan suusta Keitä olivat metsäsuomalaiset. Ruotsin ja Norjan syrjäisille metsäseuduille siirtyneet suomalaissiirtolaiset tunnettiin kantaväestön keskuudessa muun muassa etevinä karjaonnen taikojina. Vuoteen 1915 saakka ajokortissa luki, mitä yksittäistä autoa kuljettaja sai ajaa. Nämä metsäsuomalaisiksi kutsutut siirtolaiset säilyttivät pitkään omaleimaisen kulttuurinsa sekä tapansa ja kielensä. Ajokorttia hakiessaan kuljettajakokelaan oli osoitettava automobiilituntemuksensa lisäksi todistus raittiudestaan sekä hyvästä maineestaan. Ennen aikaan tavallisen kansan tupia valaisivat päreet. Metsäsuomalaisia-näyttely Suomen Metsämuseo Lustossa 23.2.2016–8.1.2017. Vuoteen 1917 mennessä oli Helsingissä myönnetty arviolta 970 kuljettajantodistusta. Nykyisin kulttuuritaustasta ollaan ylpeitä. K eski-Suomesta ja Savosta lähti 1500ja 1600-luvuilla kaskiviljelijöitä Ruotsin ja Norjan asumattomille metsäseuduille etsimään parempaa elämää. Museo sijaitsee osoitteessa Lustontie 1, Punkaharju. Ensimmäiset ajokortit S uomeen tuotiin ensimmäiset autot tiettävästi vuoden 1900 tienoilla. Lampaantalista voitiin valmistaa kynttilöitä, mutta niitä käytettiin vain juhlapäivinä ja useimmiten kirkoissa. TAIVAHAN TALIKYNTTILÄT: Vaikka sananparsi ei olekaan peräisin Raamatusta, liittyy sen historia kirkon vaikutuspiiriin. K u va : A st ri d R ep o n en , Su o m a la is -u g ri la in en ko ko el m a , M u se o v ir a st o K u va : L eh ti k u va SUOMEN HISTORIA 10 Lennätinpostia Vuonna 1928 Suomessa oli 22 091 henkilöautoa, joista yli 90 prosenttia oli amerikkalaisvalmisteisia.. Valtaväestöstä poikkeava kulttuuri aiheutti myös ennakkoluuloja, ja metsäsuomalaisia juuria saatettiin jopa häpeillä. Ensimmäisenä virallisen ajoluvan sai liikemiehenä ja kustantajana tunnettu Yrjö S
Emäntälehti 1.7.1903 Nuorille naisille Vaan etkö ole taipuvainen ulkonaisilla keinoilla viehättämään miehiä. Vastavuoroisesti saksalaisilta vastaanotettiin noin 2 800 vankia. Jäällä purjehdittiin joko luistimien avulla niin sanottua luistinpurjehdusta tai erityisesti jääpurjehdusta varten valmistetuilla jääjahdeilla tai -pursilla. Keikailet. Eroa ei myönnetty, ja he meniwät kotiinsa yhtenä miehenä ja waimona.. Ilon ja surun karamellit E ntisaikaan oli häissä ja hautajaisissa tapana tarjota vieraille erityisiä juhlakonvehteja muistoksi tilaisuudesta. Laji oli jo erityisen suosittu Kanadassa ja Ruotsissa, mutta vähitellen sen pariin löysi myös muutamia innokkaita suomalaisia. Todistajat kuulusteltua ja akkojen kewytmielisyyden tultua ilmi, wakuutti eukko pyhästi antawansa kaikesta sydämmestään anteeksi rakkaan puolisonsa ylitsekäymiset ja synnit. Suolahti, Ida 2016: Yhteinen vihollinen, yhteinen etu. Mikä maksaa vaivaa olla kunnon mies, ahkera, säntillinen, kun en ole hyvin puettu, etevä, hyvillä tuloilla varustettu virkamies, ei arvoni liioin suuri avioliittoastekaavassa. Kuvassa joukko suomalaisia jääpurjehtijoita 1900-luvun alusta. Suolahti on tarkastellut väitöskirjassaan luovutusten syitä, joita olivat muun muassa sotavankien käyttö työvoimana, sotavankien palauttaminen etnisille alkuperäalueilleen sekä esimerkiksi tiedusteluja vakoiluntorjuntasyyt. Etkö valitse sellaisia pukuja, jotka totta kyllä ovat somat vaan samalla edulliset ulkomuodollesi. Myös kuvailut vähemmän onnistuneista avioliitoista ja siipan etsinnöistä päätyivät lehtien sivuille. Luovutusten taustalla vaikutti Suomen ja Saksan sodanaikainen liittolaisuusuhde, ja kaikkiaan suomalaiset sotilasviranomaiset luovuttivat saksalaisille arviolta 2 900 sotavankia. Mutta älähän. Joutui niin juttu oikeuden käsiteltäwäksi, ja mies hykersi käsiään, luullen tuotapikaa kotirististään pääsewänsä. Kun tiesi uskottomuuden paljon painawan awioeroa myönnettäessä, alkoi mies wiettää elämää, joka ei ole sopusoinnussa huoneentaulun käskysanojen kanssa. Etsit loistavia, eteviä, kauniita, ehkä varakkaita, miehiä, jotka osaavat muka mairitella, jotka huomaavat että kun on kaunis, ylhäinen, lahjakas, on joka nainen altis antautumaan hänelle, olkoon vain kuinka – siveä, kaunis, hyvä tahansa. Parhaimmillaan tällaiset varhaiset jääjahdit saattoivat saavuttaa jopa 70 kilometrin tuntivauhdin. Kuva: Museovirasto Kuva: SA-kuva/Heikki Roivainen SUOMEN HISTORIA 11 Historian lehdiltä Kirjoituksia avioliitosta Vuosisadan vaihteen sanomalehdissä kerrottiin ohjeita hyvän avioliiton ja oikean aviopuolison löytämiseksi. Jäällä purjehtijat J ääpurjehdus tunnettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa. Väitöskirja sotavankien luovutuksista I da Suolahti on tutkinut väitöskirjassaan jatkosodan aikaisia sotavankien luovutuksia Suomen ja Saksan välillä. Ja keikaillessasi, etsitkö vakavia, ahkeria, säästäväisiä kunnon miehiä. Hääkonvehdit oli kääritty koreisiin värikkäisiin papereihin, ja kääreet koristeltiin esimerkiksi kukkakuvin sekä runonsäkeellä tai hauskalla mietelmällä. Aamulehti 14.3.1899 Ei auttanut Eräs täkäläinen awiomies koetti tässä tuonaan saada eroa pahankurisesta paremmasta puolestansa. Helsingin Yliopisto. Etpä aina. Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Hautajaiskonvehtien eli surukaramellien kääreet olivat sen sijaan mustia, ja niiden keskellä saattoi Raamatun värssyn lisäksi olla hopeapaperista tehty enkeli. Mitä teet ulkonaisella kauneudella
Helsingissä ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos käynnistettiin Suvilahdessa vuonna 1909. SUOMEN HISTORIA 12 Lennätinpostia Sähköä suomalaiskoteihin 1920-luvulla lähes jokaisessa suomalaisessa kaupungissa oli jo oma sähkölaitoksensa. 1910-luvulla sähkölaitoksia oli jo useassa kaupungissa. 1910-luvulle tultaessa maassamme oli jo yli 100 sähkölaitosta, niin voimakoneella toimivia kuin vesitai hiilikäyttöisiä. Helsingin sähkölaitos edusti modernia sähkötekniikkaa, sillä se tuotti tasavirran sijasta vaihtovirtaa. Tätä ennen oli sähkölamppu syttynyt kokeiluluonteisesti jo vuonna 1877 Helsingissä Valtion Rautateiden konepajalla. Pääkaupungissa sähköllä oli tärkeä asema raitioliikenteen kehittämisessä, ja vuonna 1914 kaikki kaupungin raitiovaunut kulkivat sähköllä. 1900-luvun alkupuoliskolla elettiin erikoista muutosaikaa, sillä kaupungissa oli käytössä niin vaihtokuin tasavirtaverkkokin. Maan ensimmäisen sähkölaitoksen katsotaan käynnistyneen vuonna 1882 Tampereen Finlaysonilla. Kuvan miehet ovat asentamassa kaapeleita sähköpylvääseen. Kunnalliset sähkölaitokset E nsimmäisen kunnallisen sähkölaitoksen maamme sai vuonna 1888, kun Tampereen kaupungin sähkölaitos aloitti toimintansa. Sähkölaitoksen avulla valaistiin tehtaan kutomosali. Teollisuus tuo sähkön Suomeen S uomessa ryhdyttiin 1880-luvulla tuottamaan sähköä erityisesti teollisuuslaitosten tarpeisiin. Kuva: Kansan Arkisto. Suurin osa näistä laitoksista tuotti sähköä pääosin valaistustarkoituksiin ja usein vain yhden yrityksen tai asuinkorttelin sähkön tarpeisiin. Myöhemmin rakennettu valtakunnallinen sähköverkko perustui pelkästään vaihtovirtaan. 1930-luvun laman jälkeen sähkön suosio kasvoi entisestään ja erilaisia sähköisiä kodinkoneita alkoi ilmestyä emäntien keittiöihin
K u va : M u se o v ir a st o Kuva: Lehtikuva. 1950-luvun lopulla Vantaan Keimolan kylän asukkaat joutuivat taistelemaan saadakseen sähkön koteihinsa. Vuonna 1928 tilanne helpottui sähkölaitosten näkökulmasta, sillä ne saivat pakkolunastusoikeuden maihin, joiden lävitse sähkölinjojen oli määrä kulkea. Uudelle omakotitaloalueelle kotinsa rakennuttaneet asukkaat tyrmistyivät, kun saivat tietää, että sähkölinjan rakentaminen alueelle oli kielletty. Syynä tähän oli pelko, että sähkölinjat aiheuttavat häiriöitä läheisen Postija Lennätinlaitoksen radioaseman toimintaan. Radioaseman kautta kulki tuolloin lähes kaikki Suomen ulkomaan radioliikenne. SUOMEN HISTORIA 13 1930-luvulla markkinoitiin erilaisia kotitaloudenhoitoa helpottavia sähkölaitteita kuten vedenkeittimiä, silitysrautoja ja leivänpaahtimia. Sähköistetty koti S ähkökäyttöiset kodinkoneet olivat aluksi vain harvojen kotitalouksien saatavilla. Sähkö vei kuitenkin voiton Lönnrotin liekkeestä. 1920-luvulla on sähkövalon arvioitu palaneen joka neljännessä kotitaloudessa. Sähkön saatavuudessa oli kuitenkin yhä suuria maantieteellisiä eroja, ja esimerkiksi Pohjois-Savon kotitalouksissa vain joka kymmenessä oli sähköt. 200 taloa ilman sähköä”. Sanan taustalla oli eläimen turkin sähköistymisen kuvailu, sillä se saatiin hankaamalla "sähähtäen säkenöimään." Näistä sanoista lyhentämällä muodostui 'sähkö'. Suurjännitelinja rakennettiin Imatralta Etelä-Suomeen. Valtakunnallinen sähköverkko V altakunnallinen sähköverkko syntyi vuonna 1929, samana vuonna, jona Imatran vesivoimalaitos valmistui. Ensimmäisten sähkökodinkoneiden joukossa olivat sähköliedet, jääkaapit, silitysraudat sekä pölynimurit, jotka tosin tuolloin tunnettiin vielä nimellä pölynimijä. 1930-luvun lopulla noin 40 prosentilla maaseudun kodeista oli jo käytössään sähköt. Koska kaikilla ei ollut varaa sallittujen maakaapeleiden hankintaan omalla kustannuksella, jäivät useat kotitaloudet ilman sähköä. 1930-luvun pula-ajan jälkeen alkoivat sähköiset kodinkoneet yleistyä laajemmin. Valtakunnallinen sähköverkosto ulottui aluksi ainoastaan maaseudun kirkonkylille; syrjäseuduille eivät linjat yltäneet. Sähkölinjojen rakentaminen oli suuri hanke, jota alkuvaiheessa haittasivat lukuisat riidat maanomistajien kanssa. Myös Elias Lönnrotilla oli oma ehdotuksensa ilmiön nimitykseksi: 'lieke'. SÄHÄHTÄEN SÄKENÖIMÄÄN Suomessa otettiin vuonna 1845 käyttöön 'sähkö'-uudissana, jonka kehitti lääkäri Samuel Roos. Alueen asukkaat pystyttivät mielenilmaisuina kylttejä, joissa esiteltiin omakotialuetta seuraavin sanoin: “Öljylamppukylä jo 3 vuotta n. Lopulta sähkölamppu kuitenkin syttyi Keimolan öljylamppukylässäkin. Harvaan asutut ja vesistöjen halkomat alueet saivat odottaa sähkölinjoja muuta Suomea pidempään. Öljylamppukylä M aan sähköistyminen ei kaikkialla tapahtunut ongelmitta
Ruotsin vallan aikana Suomen postireiteillä kirjeitä kantoivat postitalonpojat. 1800-luvun lopulla ryhdyttiin kiinnittämään huomiota myös syrjäisempien seutujen postinjakeluun. Aiemmin kirjeen vastaanottaja oli joutunut maksamaan postinkantajalle pienen korvauksen. Postikuljetusten laiminlyönnistä oli asetettu ankarat rangaistukset. K u va : M u se o v ir a st o /S a k a ri Pä ls i SUOMEN HISTORIA 14. Autonomian aikana tästä postitalojärjestelmästä luovuttiin ja tilalle tulivat posteljoonit, jotka kulkivat postireittejään kestikievarikyydillä. Vuonna 1885 lakkautettiin posteljoonien perimä kantomaksu ja kirjeet velvoitettiin kantamaan kaupungeissa kotiin saakka. Posti on kulkenut vuosisatojen ajan säässä kuin säässä. 1800-luvulla maamme postijärjestelmä laajeni ja tehostui nopeaa tahtia. Moottoriajoneuvojen yleistyttyä postinkantajien matkanteko nopeutui, ja vaikeakulkuisimmilla reiteillä kuljettiin erikoisemmillakin kulkuvälineillä: pohjoisen hangilla pyyhälsi lumikiitäjä ja saariston jäillä viilettivät hydrokopterit. Maaseudun perimmäisiin kolkkiin ei ollut mahdollista kuljettaa postia hevosrattailla tai reellä, ja maaLäpi tuulen ja tuiskun Postikuljetuksia talvikeleillä Teksti: Mari Immonen Kuvat: Museovirasto, Postimuseo, SA-kuva Suomenlahden itäosassa sijainneelle Suursaarelle posti kulki talviaikaan suksilla. P ostinkantajien ammattikunta on Suomessa verrattain nuori. Talviaikaan postikuskin matka taittui useimmiten hiihtämällä, potkukelkalla tai hevosreellä. Posti kulki jo varhain junien sekä sisävesiliikenteen höyrylaivojen mukana paikkakunnalta toiselle. Postitiloja oli muutaman peninkulman välein, ja niissä asuvat talonpojat oli velvoitettu kuljettamaan postia joko itse tai rengin avulla
1920-luvulla postinkuljetuksessa otettiin ensi kerran käyttöön autot, joiden kyydissä postit kulkivat rautatieasemilta ja -pysäkeiltä maaseudun postitoimistoihin. Harriojan tienoilla oli hän kääntynyt takaisin ja kun postin kohtasi hyppäsi reestään ja iski kirweellään ensin Abramssonia ja heti sen jälkeen kyytimiestä. Jotta postiverkosto saatiin ulottumaan mahdollisimman laajalle, turvauduttiin postihallituksessa senaatin suostumuksella uuteen kokeiluun. Tämän tehtyään oli hän ottanut postinkuljettajan rewolwerin ja sillä wielä ampunut ruumiita, jonka jälkeen hän otti reestä postisäkin ja palasi hurjaa wauhtia Haaparannalle." Vuonna 1946 lappalaisten postimiesten on arvioitu kulkeneen vuoden aikana 194 043 kilometriä porokyydillä ja 823 636 kilometriä jalan tai hiihtäen. Talvella taival taittui suksilla, potkukelkalla tai hevosreellä. Lapista löytyivät maan pisimmät jalkaisin tai poron kyydissä kuljetut postireitit. Tekijäksi paljastui kaikkien yllätykseksi niin ikään postinkantajana toiminut haaparantalainen Karl Åberg. K u va : SA -k u va /H . He olivat tavallisia maaseudun ihmisiä, jotka olivat tehneet alueen postintarkastajan kanssa urakkasopimuksen postin jakamisesta. Maaseudulla välimatkat olivat pidempiä, joten siellä piti turvautua erilaisiin kulkuneuvoihin. Raa´an teon motiivina oli rahaa täynnä ollut postisäkki, jonka Åberg oli päättänyt anastaa. Postinkuljettaja Abrahamsson ja häntä kyydittänyt nuori talollisen poika Oskari Harrioja joutuivat kylmäverisen murhamiehen uhreiksi. Ei ollut myöskään tavatonta, että postilaukku toimitettiin kylällä tienristeyksessä olevan kepin päähän, josta ensimmäinen ohitse kulkenut kyläläinen vei sen eteenpäin. Helsingin Sanomat uutisoi väkivaltaisen postiryöstön 6.3.1906 näin: "Kun sitten myöhään illalla warastetut rahat löydettiin, osa hänen asuntonsa ylisiltä, osa eräitten latojen alta kaupungin läheisyydestä, ei hänen auttanut muu kuin tunnustaa tekonsa. Olikin tyypillistä, että paikkakunnan posti tuotiin esimerkiksi pappilaan, josta kyläläiset saivat sen noutaa, tai sitten posti jaettiin asianomaisille sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Kesät rattailla, talvet jalaksilla Kaupungeissa postinkantajat liikkuivat pääsääntöisesti jalan. Näin varsinaisten posteljoonien rinnalle ilmestyivät maaseutureiteillä 1890-luvulta alkaen myös jalkapatikalla kulkeneet maalaiskirjeenkantajat. Talviteitä pitkin saattoi ylittää vesistöjä, ja tällä tavoin huonolla kelillä raskaat taipaleet lyhenivät huomattavasti. VAARA VAANI POSTINKANTAJAA S uomen ja Ruotsin rajamailla tapahtui talvella 1906 poikkeuksellisen väkivaltainen postiryöstö. Tapauksesta kertoo hän, että nähtyään kuinka paljon rahoja menisi sinä päiwänä postin mukana, warustautui kirweellä ja lähti ajamaan wähän ennen postia. Kuvassa postimies Filip Feodoroff virkamatkallaan Inarin Nitsijärvellä. Esimerkiksi Inarin kirkonkylältä lähteneelle kiertoreitille välillä Inari–Menesjärvi–Repojoki–Lismojoki tuli pituutta jopa 260 kilometriä. Sieltä kirjeet ja sanomalehdet jatkoivat matkaansa posteljoonin tai maalaiskirjeenkantajan postilaukussa seudun eri kolkkiin. R o iv a in en SUOMEN HISTORIA 15. seudun postioloissa oli muutenkin paljon parantamisen varaa. Jälkeenpäin ilmeni, ettei kyseessä suinkaan ollut hetkellinen päähänpisto, sillä murhamiehen oli nähty jo aiemminkin hiihdelleen postireitillä kirves mukanaan postinkantajien kannoilla muka heitä saattamassa. Postilinja-auton kyydissä Pohjoisen postireiteillä moottoriajoneuvot otettiin käyttöön muuta Suomea aiemmin. Toukokuussa 1921 Benz Gaggenau -merkkinen kuorma-auto aloitti enInarin kirkonkylältä lähteneelle, jalkaisin tai poron kyydissä kuljetulle kiertoreitille tuli pituutta jopa 260 kilometriä
Useimmiten postivirkailijat kuitenkin tunsivat kyläläiset, ja niin kirjeet löysivät oikean omistajan ilman huutamista. Autoilun varhaisvuosina postihallitus arvioi tankkimaisen traktorin olevan paras mahdollinen kulkuneuvo pohjoisessa talviaikaan. Innokkuus pohjoisten postireittien kohentamiseen johtui alati kasvavista postinkuljetusmenoista Peräpohjolassa ja Lapissa. 20ja 30-luvuilla autoliikenne rajoittui vain sulaan aikaan, joten ensilumen tultua ja lossipaikkojen jäädyttyä siirryttiin muihin kulkuneuvoihin kuten hevosrekeen. Monet näisHuutoposti: Ennen sotia oli joillakin kylillä tapana, ettei postia kannettu aina kotiin saakka, vaan asiakkaat noutivat kirjeensä ja paketinsa itse postitoimistosta. Postisäkit matkasivat lavan keskellä. Tästä syystä talviajan liikkumisessa kokeiltiin jos jonkinlaista lisälaitetta, esimerkiksi renkaisiin kiinnitettäviä teloja sekä auton etuosan alla olevaa jalasta. Postikuljetuksia Kirvu–Sakkola-välillä liikennöinyt postiauto 1940-luvun alussa. Kuva: SA-kuva/M.Persson SUOMEN HISTORIA 16. 50ja 60-luvuille saakka posti kuljetettiin kaupungista toiseen pääosin rautatietä pitkin, mutta vähitellen myös maanteitse ja lentäen tapahtuneet kuljetukset enenivät. Vuonna 1970 otettiin eri puolilla Suomea käyttöön ruotsalaisia Tjorven-jakeluautoja, joiden erikoisuutena oli oikealle puolelle sijoitettu ratti. Muutamaa kuukautta myöhemmin reittiä jatkettiin Ivaloon ja käyttöön otettiin toinenkin auto. Autojen käyttö lisääntyi 50-luvulla, ja mopedeja alettiin käyttää yleisesti postinjakelussa 60-luvulta lähtien. 70-luvulla maaseudun postinjakajat käyttivät myös omia autojaan postikuljetuksiin. 30-luvulta alkaen talviteiden kunnossapitoon ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota ja postilinja-autotkin varustettiin lumiauralla. Kuorma-auton lavalla oli puiset penkit ja kangaskatos matkustajien suojana. Postiautoliikenne ympärivuotiseksi Autoilun varhaisvaiheessa luultiin yleisesti, ettei auto tulisi koskaan soveltumaan lumen peittämän maantien kulkuvälineeksi. Jos paikkakunnan ihmiset olivat postivirkailijoille tuntemattomia, postinjakelu tapahtui postikonttoreissa niin sanottuna huutopostina, jolloin virkailija huusi kovalla äänellä sen henkilön nimen, jolle posti oli osoitettu. Tähän postin saaja tai vaikkapa hänen naapurinsa vastasi, että ottaa postin vastaan. simmäisenä niin sanottuna postilinja-autona liikennöimisen reitillä Rovaniemi–Sodankylä
Kuva: SA-kuva/M.Persson K u va : P o st im u se o /T a pi o M u st a sa a ri K u va : P o st im u se o SUOMEN HISTORIA 17. Virkapukuun pukeutuneen postimiehen tuli noudattaa ohjesääntöä (v. Postimies Alvar Iivonen jakaa postia Espoossa vuonna 1976. Ohjesääntö antoi ohjeet esimerkiksi oikeanlaisesta tervehtimistavasta, jonka mukaan virkalakkia käytettäessä tervehtimisen tuli tapahtua sotilaalliseen tyyliin viemällä oikea käsi lakin reunalle. 1964), jossa määriteltiin tarkoin, miten virkapuvussa tuli käyttäytyä. Virkapuvun käyttäminen edellytti myös muilla tavoin moitteetonta käytöstä sekä huoliteltua ulkomuotoa: laukkua ei saanut roikottaa selän takana eikä käsiä pitää housuntaskuissa. Bombardier Snowmobile R25 -lumikiitäjä Ivalossa vuonna 1955. TIESITKÖ
Yleistä oli, että postiautot kuljettivat myös matkustajaliikennettä. Laajemmin teiden auraaminen yleistyi vasta sotien jälkeen. Sittemmin talonpoikaisten veneiden tilalle tuli höyrylaivaliikenne, mutta joillakin Turun Saariston ja Ahvenanmaan reiteillä venekuljetukset säilyivät vielä pitkään. tä ehdotetuista ja kokeilluista kulkuneuvoista osoittautuivat kuitenkin ajan mittaan käyttökelvottomiksi. Viimeisinä vuosina ennen maantien valmistumista Utsjoelle hoidettiin postiliikennettä lumikiitäjän eli moottorireen avulla. Postija telelaitos. Mutkaiset ja mäkiset tiet hidastivat postiautoliikennettä vielä pitkään, ja etenkin kelirikkoaikaan matka saattoi katketa jopa kokonaan. Postilinja-autoliikennettä 70 vuotta. Helmikuussa 1847 erään postiruodun matka sai ikävän päätöksen. Ennen maantien valmistumista saattoi kelirikkoaikaan Lapin postikuljetuksissa olla jopa viikkojen katkoksia. Meritien ylittämiseen vaadittiin kokeneita merenkävijöitä, jotka tunsivat sokkeloisen saariston väylät. Postimuseo. Soilamo-Malmi 1988: Postija telelaitoksen ammattiryhmät 1900-luvulla. Pietiäinen, Jukka-Pekka 1988: Suomen postin historia 1 ja 2. Suomen puolella postikuljetuksista vastasivat pääosin useista postitalonpojista muodostetut postiruodut. Erikoiset menopelit Postilinja-autoliikenne kehittyi edelleen erityisesti Pohjois-Suomessa. Nämä kanadalaisvalmisteiset Bombardier Snowmobile -lumikiitäjät liikennöivät Lapissa keväästä 1953 alkaen. Helsinki. Postikuljetuksia K u va : P o st im u se o /J a a k ko Sa vo la in en SUOMEN HISTORIA 18. Kelirikkoaikaan postinjakelussa on käytetty myös helikoptereita. Vähitellen ryhdyttiin panostamaan talviteiden kunnossapitoon, jotta ympärivuotinen autoliikenne olisi ollut mahdollista. Talviaikaan postin toimittivat perille hydrokopterit eli jääkiitäjät, joita oli 80-luvun puolivälissä Postilla käytössä kuusi kappaletta. Hydrokopterilla matkaava postimies ojentaa kirjeitä asiakkaalleen Turun saaristossa Korpoströmissä vuonna 1982. Korkeakangas, Ahto-Kustaa 1991: Kuljetus on kulttuuria. Vaikka postikuljetuksissa oli jo 50-luvulla siirrytty autojen ja lentokoneiden käyttöön, löytyi Suomesta yhä vaikeakulkuisia alueita. Postia kuljetettiin Taivassalosta ensin Ahvenanmaan Eckeröhön ja sieltä eteenpäin Ruotsin Grisslehamniin. Pohjois-Suomen lisäksi myös saaristossa hyödynnettiin perinteisistä poikkeavia kulkuneuvoja postinjakelussa. Helsinki. Postija telelaitos. Postilinja-auton liikennöinti Ivalosta Utsjoelle alkoi vasta vuonna 1958, kun maantieyhteys pohjoiseen valmistui. Ahvenanmaalta Ruotsin rannikolle matkannut joukkio eteni hyisissä olosuhteissa välillä veneellä samalla jäätä rikkoen ja välillä venettä jään päällä vetäen. Virallisesti 13 hengelle rekisteröityjen lumikiitäjien kerrottiin parhaimmillaan kuljettaneen jopa 43 matkustajaa. Autopostimiehet kertovat tarinoita siitä, miten vauhdin oli pysyttävä kovana, jotta lumi lensi tarpeeksi kauas. Kansantieteellinen tutkimus. 30-luvun aikana autoliikenne muuttui ympärivuotiseksi. Kuin ihmeen kaupalla ainoastaan yksi postitalonpojista sai surmansa tällä epäonnisella matkalla, kun hän putosi veteen ja jäi jäämassojen alle. 30ja 40-luvuilla postilaitos otti joillakin tieosuuksilla hoidettavakseen teiden aurauksen, ja niin postiauton eteen saatettiin kiinnittää lumiaura. Lähdeluettelo VAARALLINEN MERIREITTI S uomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin kulkenutta reittiä pidettiin aikoinaan yhtenä Euroopan vaarallisimmista postilinjoista. Helsinki. Lumimyrsky ehti kuitenkin yllättää miehet ennen Ruotsin rannikolle saapumista, ja heidän kerrottiin harhailleen viikon ajan pakkasessa. Lumikiitäjiä käytettiin 60-luvun lopulle saakka. Tällöin tarvittiin paitsi uhkarohkeaa kuljettajaa myös hitusen onnea, jotta auto saatiin pysymään tiellä hurjassa vauhdissa
Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. nu m er o • 2/2 01 6 Suomen Historia 2/2016 Hinta 8,90€ NUORISOMUOTIA Värikkäät farkkumarkkinat Kuljetuksia talvikeleillä eli postia läpi tuulen ja tuiskun JYRKI BOY Tarina laulun takaa LEGENDAT Voro-Puikkonen HENKILÖKUVA Moottorikuningas John Wickström määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalah jaksi upea metalline n Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Lehden löydät myös Lehtipiste istä kautta maan! 44 90 8 numeroa + avaimenperä ovh. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. on lehti tuningharrastajille. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Puhelimitse: puh. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. 64,90€ Tutustumistarjous!. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. 69 90 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.fi/kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Tuning.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “T yö ss ä ta rv itt iin pa its i u h ka ro h ke aa ku lje tt aja a m yö s h itu se n on n ea , jo tt a au to sa at iin py sy m ää n tie llä h u rja ss a va u h d is sa .“ 6 414888 002355 1 6 2 80 02 35 -1 60 2 PAL VKO 2016-16 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Su om en H ist or ia n 8