Kiinnitämme huomiota tiedotukseen, sillä ei välttämättä riitä, että pelkästään kurssiesite jaetaan kotiin, Karjalainen lisää. – Niitä kursseja, jotka täyttyvät hyvi, pyritään jatkamaan. Tavoitteena on, että pystyn myös tukemaan mahdollisimman paljon sekä suunnittelijaopettajia että tuntiopettajia heidän työssään, Karjalainen sanoo. Hallituksen leikkaukset uhkana Suomen hallitus on tehnyt hallituskautensa aikana leikkauksia vapaasta sivistystyöstä. Tulevien vuosien tavoitteena yritämme saada kursseja, jotka olisivat suunnattu enemmän työikäisille. – Entistä enemmän pyritään kuuntelemaan kuntalaisia. Karjalainen on aiemmin toiminut Savonlinnan kesäyliopiston rehtorina. Hän on asunut myös Oulussa ja Jokioisilla. Uudelta työltään hän odottaa myös yhteistyötä suunnittelijaopettajien ja tuntiopettajien kanssa. Jos joidenkin kurssien toiminta hiipuu, niin niiden kurssien tilalle pitäisi aina yrittää miettiä uusia kursseja, Karjalainen huomioi. Terveisin Marjo-kauppias. – Tavoitteena on aktivoida niitä, jotka eivät ole osallistuneet kansalaisopiston kursseille. Opetusta Karjalaisella ei kansalaisopistossa rehtorin velvollisuuksien lisäksi toistaiseksi ole. Jos on kouluttajataustaa, niin se on hyvä asia, mutta eivät kaikki opettajamme ole koulutukseltaan opettajia. Kestosuosikkeina kurssien keskuudessa ovat muun muassa kudonta, raku-keramiikka ja Kaartilankosken näytelmäpiiri. Lisäksi Järvi-Saimaan kansalaisopistolle voi tarjota kursseja, joita pystyisi itse opettamaan. Syksyn kurssien lukumäärää ei kuitenkaan ole tarvinnut supistaa leikkauksien vuoksi viime kevätlukukauteen verrattuna. Tämä on mielenkiintoinen tehtävä. päivänä 2025 | N:o 34 | Irtonumero 2,00€ 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja J ärvi-Saimaan kansalaisopisto sai sulkavalaisen rehtorin, kun paikkakunnalla vuodesta 2020 asunut Hanna-Riikka Karjalainen aloitti virassaan 1. la 23.8. Sulkavalla, kuten kansalaisopistossa niin Rantasalmella kuin Juvallakin, kuulostaa olevan todella hyvä meininki, Karjalainen iloitsee. Jenna Olin Järvi-Saimaan kansalaisopiston uusi rehtori Hanna-Riikka Karjalainen aloitti virassaan elokuun alussa. Kurssit järjestettäisiin siihen aikaan, että työikäiset pääsisivät osallistumaan, Karjalainen kertoo. Ne, jotka osallistuvat, osallistuvat usein useammalle kuin yhdelle kurssille, Karjalainen sanoo. Järvi-Saimaan kansalaisopiston kurssit alkavat portaittain pääsääntöisesti syyskuun aikana. Tarjoukset voimassa to 21.8. Toiveita kursseista pyritään toteuttamaan, ja niitä toivotaankin kansalaisopiston taholta. elokuuta. – Katsotaan tulevaisuudessa. Ilmoittautuminen kursseille alkaa torstaina 21. Kurssien hintoja emme haluaisi nostaa paljoakaan, koska myös kotitalouksilla on taloushaasteita, sillä sieltäkin kiristetään koko ajan, Karjalainen sanoo. "Perinteinen kattaus kursseja "Kiinnitämme huomiota tiedotukseen "Pyritään kuuntelemaan kuntalaisia. Kuunteleva ja osallistava rehtori Rehtorin tehtävän mielekkyys sai hakemaan rehtorin virkaan. Voisin opettaa jotain digipuoleen liittyvää, jos lähden opettamaan, Karjalainen ennakoi. la 23.8. – Olen aloittanut rehtorin työn todella hyvin mielin. En halua sooloilla, vaan että teemme sekä suunnittelijaopettajien että tuntiopettajien kanssa yhdessä. Kurssit alkavat portaittain Tällä hetkellä rehtorin työpöydällä odottavat tulevan 2026 vuoden suunnitelmat. – Tämä syksy on suunniteltu, mutta mukaan saattaa tulla lyhytkursseja tai luentoja lisäksi, Karjalainen sanoo. Asiakkaamme ovat tällä hetkellä aika iäkkäitä. – Voi olla, että ihan tänä syksynä emme pysty reagoimaan, mutta sillä lailla saadaan kursseja seuraaville kausille. – Koska asun Sulkavalla, niin tuntui, että olisi kiva tehdä töitä täällä. 015-471 203 Kunnon sikaKunnon sikanautajauheliha nautajauheliha 23 % 23 % Hedelmiä ja Hedelmiä ja vihanneksia vihanneksia Plussa-etu Plussa-etu 25 % 25 % Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Wiljami ma–la 7–21 su 9-21 Tarjoukset voimassa to 21.8. Parhaillaan on menossa hankkeita, jotka täytyy saattaa loppuun ja edessä on myös uusien hankkeiden hakeminen. – Jos suunnitellut leikkaukset, eli vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat 20 miljoonaa, toteutuvat, niin kyllä se tulee näkymään meidänkin rahoituksessamme. Kuntien rahoituksiakin leikataan samanaikaisesti, joten kunnillakin on vaikeuksia rahoittaa kansalaisopistojen toimintaa. Yritämme miettiä keväälle vähän lisää uutta, Karjalainen suunnittelee. – Sulkavalaiset ovat osallistuneet hyvin kansalaisopiston kursseille. Tuore, Tuore, kokonainen lohi kokonainen lohi Snellman, 700 g, (7,13/kg) Snellman, 700 g, (7,13/kg) Puh. – Kurssivalikoimassa on paljon kädentaitoja, liikuntaa ja musiikkia. elokuuta. Karjalainen on työskennellyt vapaan sivistystyön parissa viimeisen lähes 20 vuoden ajan. Terveisin Marjo-kauppias. Keskiviikkona elokuun 20. Rehtorina Karjalainen aikoo olla kuunteleva ja osallistava. Tässä tehtävässä on mahdollisuus jonkin verran kehittää Sulkavan harrastusja vapaa-ajan toimintaa ja olla vaikuttamassa kotikunnan arkeen, Karjalainen perustelee. Ennen Järvi-Saimaan kansalaisopiston rehtorin työtä hän opetti Samiedussa johtamista ja esihenkilötyötä. Kenoa ja Lottoa! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA Alko avoinna: ma-to 11.30–17 pe 9-18 la 9-16 su suljettu Pihalla Otto Plus -automaatti! Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Vapaan kanan Vapaan kanan munia munia 99 99 44 ps ps 50 50 33 2 rs 2 rs 10 kpl, 580 g, (3,02/kg), 10 kpl, 580 g, (3,02/kg), rajoitus 2 erää/talous rajoitus 2 erää/talous Erä, (1,00-5,0/kg) Erä, (1,00-5,0/kg) Erä, Hätälä, kasvatettu, Norja, Erä, Hätälä, kasvatettu, Norja, rajoitus 2 kalaa/talous rajoitus 2 kalaa/talous 6 99 kg Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,35/rs (4,05/kg) 2,35/rs (4,05/kg) 1 00 kg/ ps/rs Järvi-Saimaan kansalaisopisto sai sulkavalaisen rehtorin Uusi rehtori haluaa olla vaikuttamassa kotikuntansa arkeen. Alun perin Karjalainen on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Nyt on aika perinteinen kattaus kursseja. Toiveita kursseista otetaan vastaan Kurssit toteutuvat, jos keskustasijainnilla järjestettävällä kurssilla on seitsemän osallistujaa tai jos kylissä järjestettävillä kursseilla on viisi osallistujaa. Vahva osaaminen opetettavassa aineessa riittää, Karjalainen muistuttaa. – Toivon, että pystymme tekemään yhdessä
Miesten vuoro klo 18.30–20. Täyte yjä kalarullia L,G SUNNUNTAI 24.8. Ensi sunnuntain evankeliumi kertoo aikuisesta Jeesuksesta, joka menee jälleen Jerusalemin temppeliin. Tällä kertaa huolten sumentamia eivät ole Jeesuksen vanhemmat vaan Jeesus itse. klo 9 alkaen. Naisten vuoro klo 17–18.30. Sekasauna. Höntsäpesistä naisille maanantaisin klo 18 Sulkavan kirjaston kentällä vielä elokuun ajan. 2 Keskiviikkona 20.8.2025 N:o 34 Kesäkauden viimeiset lauantaiaamun torit Lohilahdella ovat 23.8. 10 €/hlö Sikolahdentien taideraitti avoinna koko kesän Rauhaniemen kotiseutumuseolla, osoitteessa Vanha lossiranta 2. Vilkas tapahtumapäivä Sulkavalla. Hepr. Mustikoita jaksoin poimia vain pienen kulhollisen, mutta ensi viikonloppuna mökillä Partalansaarella toivottavasti enemmän. Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 05.25 ja laskee kello 20.59. Sitten hän asettuu opettamaan temppeliin, ja kansa kuuntelee häntä lakkaamatta. European Championship Adventure Race World Series (ARWS), Endurance Quest Saimaa pe-su 29.-31.8. Olen kotona, riisun saappaani, olen pilven painoinen. klo 17–20 Tiittalan kartanolla. Tunnin verran meni, että sain ämpärin täyteen, mutta luulin sen olevan nopeampaa. Erilaisia tapahtumia ympäri Sulkavaa. Mikkelin kaupunginorkesteri ke 20.8.2025 klo 16:30 Sulkavan yhtenäiskoululla. Nyt Jeesus ylösnousseena Herrana etsii meitä. Tästä määrästä tuli runsaasti mehua pakastimeen asti. Opettaminen temppelissä suututti ylipapit, lainopettajat ja muut johtajat niin pahasti, että se vei Jeesusta väistämättä kohti ristinkuolemaa. Elokuun karaokeilta Kioski Alanteen Helmessä ke 20.8. Rajuilman aikana putoili kotipuusta runsaasti hieman raakoja omenoita maahan, jotka on nyt kerätty ja mehustettu. Voit tulla sinne itsellesi sopivaan aikaan. 30.8. Rannassa erilliset pukuhuonetilat miehille ja naisille. on Kipakat Akat ja 30.8. ja 30.8 klo 8.30 10.30. Hänen rakkautensa meitä kohtaan oli suurempi kuin inhimillinen pelko. 041 315 7681 puh. 10:24 Mietelause Usko elämään! Ihmiset haluavat aina elää ja kulkea kohti parempaa, suurempaa ja täydempää elämää. 12-vuotiaasta on kasvanut aikuinen, joka on löytänyt olemuksensa Jumalan Poikana ja tehtävänsä parantajana, opettajana ja pelastajana. Kuulemma vähän raaoista omenoista saa herkullisempaa mehua, sillä niissä on enemmän nestettä verrattuna aivan kypsiin omenoihin. Vanhemmat etsivät Jeesusta huolissaan. Tervetuloa entiset ja myös uudet pelaajat mukaan! Rakkaamme Pekka Asko Kalevi RIMPILÄINEN s. Arvostus marjojen poimijoita kohtaan kasvoi ja ymmärrys marjojen hintaan myös. Julkaisu on ilmaista. Du Bois Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Sami, Samuli, Samu ja Samuel, huomenna Soini ja Veini, perjantaina Iivari ja Iivo, lauantaina Signe ja Varma, sunnuntaina Perttu ja Bertta, maanantaina Loviisa ja tiistaina Ilmi, Ilma ja Ilmatar. klo 11-15 sulkavalaisille senioreille Sulkavan kirjastolla ja liikuntahallilla. ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 5.12.1956 Sulkava k. Jari Kallio, päätoimittaja Marjoista herkullista mehua. Jeesusta etsittiin, kun hän oli lapsi. asti. Ohjattu porrastreeni Kukkomäen kuntoportailla tiistaisin klo 19–20. Arkilounas ma–pe 12 € Viikonloppulounas la-su 14 € Kauppatie 1, Sulkava Kauppatie 1, Sulkava puh. 28.7.2025 Pori Siunaus on toimitettu läheisten läsnäollessa. Hän haluaa puhdistaa meidän sielujemme temppelit paikaksi, jossa ei käydä kauppaa Jumalan kanssa, vaan jossa vilpittömin sydämin rukoillaan Jumalaa. Kaikki eivät pysty poimimaan pihallaan kasvavia marjoja, joten toivottavasti mahdollisimman moni ilmoittaa, että marjoja voi tulla poimimaan, jotta ne saadaan hyödynnettyä eivätkä ne mene vain lintujen suihin. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeliiton Lohilahden yhdistys. Sulkavaiset 2025 la 30.8. Kuuselan puutarha myy mustaherukkaa Sulkavan torilla jälleen perjantaina. Lähetä tietosi tapahtumasta osoitteeseen toimitus@sulkavalehti.fi. Kaikki siis joukolla hyödyntämään marjasatoa ja kohta myös omenasatoa. Pian odotellaan jo omenoiden kypsymistä. 3:15). Lämmin kiitos osanotosta. Häntä itkettää huoli Jerusalemin kohtalosta. klo 11–17 Tiittalan kartanossa. W.E.B. Vapaa pääsy. Elokuun karaokeilta Kioski Alanteen Helmessä la 30.8. Hinta 20 €/hlö. 041 315 7681 LAUANTAI 23.8. Hyvinvointija kuntotestauspäivä ke 20.8. Hanne-Maaria Rentola , kappalainen Etsikkoaikoja Tapahtumakalenteri M ansikkasato alkaa olla jo poimittu, mutta mustaherukan ja vadelman poiminta on parhaillaan käynnissä. (Tommy Tabermann) Kaivaten: Matti ja Tuula Seija Päivi ja Jan Taneli ja Tuomas perheineen Anu, Pauliina ja Elina perheineen Maarit, Laura ja Sara Ystävät ja sukulaiset T ammikuun alussa kirjoitin tässä hartauskirjoituksessa 12-vuotiaasta Jeesuksesta, joka pääsiäisjuhlien jälkeen jättäytyi vanhemmistaan ja jäi Jerusalemin temppeliin keskustelemaan opettajien kanssa. Jeesus ei väistänyt kohtaloaan. Punaisen viinimarjan poiminta ei ole ihan leikintekoa, vaikka se toki on nopeampaa kuin metsämustikan poimiminen. Kahvitusvuorossa 23.8. Parasta mehua tulee kuitenkin mustista viinimarjoista, joita saa noin neljälläkymmenellä eurolla viisi kiloa. Ylikypsää possua L,G Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Kirvespelit alkavat olohuoneessa, naiset torstaina 28.8 klo 12.00 ja miehet torstaina 11.9 klo 12.00. Omakohtaista kokemusta marjojen poimintaan sain viikko sitten, kun pääsin Rantasalmelle poimimaan punaisia viinimarjoja. Temppelissä Jeesus ensin ajaa ulos kauppiaat. Elokuun tunnelmallinen savusaunailta pe 29.8. Kunnostauduin poimimaan kotipihalta myös kaksi kiloa raparperia, josta tuli herkullista mehua Mehu-Liisa-mehustimella, kun laitoimme sekaan muita marjoja ja mansikoita. Eräs maanomistaja ilmoitti Facebookissa, että marjoja saa poimia ilmaiseksi, koska he eivät itse ehdi keräämään kaikkia marjoja. Päivän sana Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. Elokuun karaokeilta Kioski Alanteen Helmessä pe 22.8. Itse tehty mehu on paljon parempaa kuin kaupasta ostettu teollinen tiivistemehu. Vohvelikahvilan Sulkavaiset la 30.8. klo 8.30-9.30 soi torilla harmonikkamusiikki, viihdyttäjänä Harri Kautonen. Rantasaunan vakiovuoro Tiittalan kartanolla keskiviikkoisin 27.8
040 708 5224 www.muikkukeisari.. T arjouspyyntöön saatiin seitsemän tarjousta, joista Suomen purkutekniikan tarjous oli halvin. 040 5466 023 Purettavassa Sillanpää-kiinteistössä toimi monena kesänä Halpalinna-sekatavarakauppa, joten rakennus tunnetaan paremmin Halpalinna-nimestään. marjoja Sulkavan torilla pe 22.8. Jos olet kiinnostunut kohteesta, ota yhteyttä. Ampuma-alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. Kuuselan puutarha 0500 187 335 Sulkavan kunnanhallitus hyväksyi maanantaina Alanteentiellä sijaitsevan Halpalinnakiinteistön purkuurakkaan Suomen purkutekniikka Oy:n tarjouksen 68 000 euroa plus arvonlisävero. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori Syrjäsaari, Syrjäsaari Hympyrä, Hympyrä Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th Housulampi Vesistöt: Pieni Jukajärvi Vuorilampi Korttee Housulampi Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. Tukea ei haeta Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta oli mahdollista hakea avustusta maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen. Tehtävä purkutyö koskee purkutöitä purettavan rakennuksen osalta. VAROITUS Rajavartiolaitos ampuu jalkaväen aseilla ja suorittaa räjäytyksiä Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R 61) 25.8.2025 klo 12.00 – 29.8.2025 klo 16.00 välisenä aikana. sitten. Kiertuepaikat ja aikataulut: 22.08.2025 perjantai 09.00-10.00 Lemi, Osuuspankki 10.30-11.00 Taavetti, Teboil 11.30-12.30 Savitaipale, tori 13.40-14.15 Imatra K-Sup. Yrityksen kanssa pidettiin selonottoneuvottelu ja todettiin tarjouksen olevan tarjouspyynnön mukainen. Tukea olisi voitu hakea tähän purkuhankkeeseen, mikäli hanketta olisi laajennettu koko tontin alueelle. Lisätietoja saa numerosta 0295 429 700. Jari Kallio "Hakuprosessi useita kuukausia. Kyseessä on Natura-alue, joten palstalle ei ole rakennuslupaa. Kotikäynnit ja tiedustelut: www.kultavintage.. Kotimaista vadelmaa, mansikkaa, pensasmustikkaa, mustaherukkaa ym. Nykytilanteesta ei ole tietoa. Sulkavan kunta on hankkinut kyseisen Sillanpää-nimisen kiinteistön omistukseensa Sulkavan satamien ja vesiliikenteen kehittämishankkeen yhteydessä. Tarjoukseen sisältyy pilaantuneiden maiden poistoa kymmenen kuutiota, minkä ylittävä tai alittava osuus suoritetaan yksikköhinnalla. ELY-keskuksen hakuprosessi olisi kestänyt useita kuukausia, joten kunnanhallitus päätti maanantaina, että purkutyön osalta pitäydytään alkuperäisessä suunnitelmassa. p. klo 12.30–14.00. Halpalinna puretaan syksyllä Myydään niemipalsta (n.1,5 ha) Sulkavan Vänkälänsaaresta. Keskiviikkona elokuun 20. Vuoksenniska 15.20-16.50 SULKAVA, TORI 17.25-18.00 Rantasalmi, Tokmanni Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 25.08.2025 Maanantai 09:30-10:30 Rantasalmi Tokmanni 11:20-12:05 Sulkavan tori 12:45-13:25 Savonlinna tori 13:35-15:10 Savonlinna Citymarket 15:50-16:25 Kerimäki tori 16:50-17:20 Punkaharju tori 13.09.2025 Lauantai (HUOM! 13.09.2025) 09:30-10:30 Rantasalmi Tokmanni 11:20-12:05 Sulkavan tori 12:45-13:25 Savonlinna tori 13:35-15:10 Savonlinna Citymarket 15:50-16:25 Kerimäki tori 16:50-17:20 Punkaharju tori www.kultahopea.. Maaperän pilaantumisen selvittämiseen on enimmillään mahdollista saada tukea 50 prosenttia ja puhdistamisen kustannuksiin enimmillään 30 prosenttia. Lupaa on edellisen kerran haettu 18 v. Kiinteistö puretaan syys-lokakuussa. Mikäli hanketta joudutaan laajentamaan purkutyön edetessä, käsitellään hankkeen laajentamista ja tuen hakemista mahdollisesti uudelleen. | 0800 160 060 Ostamme sekä myymme: timanttisormukset, desingkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet. Hankkeessa kiinteistön rantaan on suunnitteilla kanootti-, kajakkija soutuvenelaituri. | kotikäynnit 0800 150150 Ostetaan sekä myydään KULTAA, HOPEAA, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, kelloja, yms. päivänä 2025 Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla perjantaisin klo 14.30–15.00 Räsänen p. Rakennuksen osalta on teetetty asbestija haitta-aine-kartoitus
Meillä on koski, joka on vanhalle kansalle ollut väekäs paikka eli paljon luonnon haltijaväkeä. Justinalta olen oppinut eri puulajien parantavista vaikutuksista. Mika ja Tuula Ijäs valmistautuivat aivan uudenlaiseen saunakokemukseen avoimin mielin. Saunavastassa voi käyttää mitä vaan puulajia, kuten katajaa tai tammea, joilla on kaikilla omat parantavat vaikutukset, Karhu sanoi. Eri puulajeista tehtyjä vastoja, kuten katajasta ja koivusta, on mukana Liettuasta ja Kiteeltä, Karhu sanoi. – Taste Saimaa valitsi tämän savusaunan kohteeksi, itse en ole täällä aiemmin käynyt. – Vantaan Kuusijärvelle tehtiin juuri uusia savusaunoja monilla miljoonilla euroilla, joten yleisten saunojen kulttuuri kehittyy kovaa vauhtia, sanaili Helsingissä asuva Ijäs. Liettuassa virallisen saunakulttuurin koulutuksen käynyt Justina Maslauskaiten loi aivan uudenlaisen saunaelämyksen saunaperinteiden kantajan Helena Karhun kanssa. Sekasauna uimapuvut päällä T aste Saimaa -savusaunailta järjestettiin sekasaunana uimapuvut päällä, joten mukaan pääsivät myös pariskunnat, joita olikin paljon paikalla. Karhu lähestyy Justinan kanssa saunaa pyhänä paikkana, joka hoivaa sielua. Nyt katsottiin, kuinka saunan ja ruoan yhteinen aistimaailma toimii. Yksi näistä sielun kolmesta osasta on ollut nimeltään löyly, joka on ollut kehon lämpö ja sen elämän voima. Tämän jälkeen Maslauskaiten kiersi jokaisen luona koristeellisen löylykauhan kanssa, ja kaikki kastoivat sormensa veteen esittäen toivomuksen itselleen, perheelleen tai yhteisölle. Vanhan kansan läsnäolo tuntuu. Saunaan kuljettiin aina horsmakäytävää pitkin. Tuntuu todella kiitolliselta olla täällä, kuvaili Karhu. – Lähestymme saunaa pyhänä tilana. – Tässä paikassa, missä saamme tänä iltana saunoa, on aivan mielettömän hieno luonnon väki. Niin kauan kuin on löylyä, niin meillä on lämmin ja elinvoimainen keho, selvitti Karhu. Karhu kertoi, kuinka hänen edesmennyt Tyyne-mummo asui vaatimattomassa mökissä, jossa ei ollut juoksevaa vettä, joten kaikki peseytyminen tapahtui saunassa. Upea pärekattoinen sauna ja vielä koski vieressä, joten hienoa päästä saunomaan tällaisessa paikassa, Karhu mainitsi. – Majailemme parhaillaan vuokramökissä Ritvalinniemessä Sulkavalla ja vaimoni Tuula löysi tämän tapahtuman Visit Sulkavan sivuilta. Hän arveli, että monella läsnäolijalla on samanlaisia kokemuksia esimerkiksi mökillä. Saunan ja ruoan aistimaailma yhdessä Saunaperinteiden kantaja, kulttuuritutkija Helena Karhu tuli paikalle Pohjois-Karjalasta saunottamaan paikalle tullutta väkeä yhdessä Liettuasta saapuneen saunaperinteiden kouluttajan Justina Maslauskaiten kanssa. Savusaunoissa he ovat käyneet vuosien myötä eri puolella maata. Sauna hoivaa sielua Saunottajat keräsivät osallistujat piiriin ja kertoivat, kuinka sauna yhdistää saunojat kaikkien esivanhempien kanssa. – Saunassa aistit herkistyvät ja pehmenevät, joten ihanat kuusenkerkkämehut ja savumuikut maistuvat aivan erilaisilta, kun on päässyt rentoutumaan savusaunan lämmössä, selvitti Karhu ennen tapahtuman alkua. Saunaelämyksen lomassa nautittiin lähialueen mauista ja pienistä saunaeväistä. Tiittalan rantasaunavuorot on järjestetty yleensä erikseen miehille ja naisille. Karhu ja Maslauskaiten korostivat, että kaikki mitä on saunan ympärillä, vaikuttaa saunan pyhyyden kokemukseen. Ystävämme Norjasta tuli käymään, joten toimme hänetkin tänne, kertoi Mika Ijäs. Kuusijärven saunoissa on noin 200 000 kävijää vuodessa ja kerralla Kuusijärven savusaunoihin mahtuu 74 henkeä. Saunalaulujaja loitsuja Maslauskaiten kertoi, kuinka muistamme vanhat saunatavat, kun tulemme saunaan ja löylyn äärelle. Maslauskaiten toi esiin, kuinka kaikki ympäristön puut ja kasvit sekä Saimaan vesi vaikuttavat saunakokemukseen. Hän kehotti jokaista saunomaan omien tuntemustensa mukaisesti. Sauna on heille syvällinen paikka, joka ulottuu luonnon ja sielun ytimeen. Tarjolla oli muun muassa kartanon itsetehtyä raparperijuomaa, Kulmalan tilan marjamehua, Kalakontin savumuikkuja, kartanon saaristolaisleipää ja savulohimoussea. Löylykauhan vesi kaadettiin sitten löylyveden sekaan, jotta kaikkien toiveet toteutuvat löylyä heittäessä. Taste Saimaan tiimoilta halutaan erilaisten kulttuurien vuoropuhelua. Saunojia oli muun muassa Imatralta, Norjasta ja Mikkelin takaa Otavasta. Jari Kallio Kiehtova savusaunailta Taste Saimaa -verkosto järjesti Tiittalan kartanossa viime keskiviikkona ilmaisen savusaunaillan, jossa aistittiin luonnon väkeä ja saunaperinteitä kahden saunottajan voimalla. Maslauskaiten korosti, että jokainen paikalla olija on saunakokemuksen luoja. Samaten Saimaa on valtavan vaikuttava järvi. Kaikki osanottajat saunottajia myöten koskivat löylykauhan veteen ja esittivät toiveensa.. Löyly liittyy kansanperinteessä myös vanhan kansan sielukäsitykseen. Väekäs paikka, vaikuttava luontoyhteys – Vastoja olen tehnyt pienestä pitäen lähinnä koivusta. Tiittalan kartanossa he olivat käyneet kerran vohvelit syömässä, mutta muuten kartanon alue ei ole heille tuttu. 4 Keskiviikkona 20.8.2025 N:o 34 R auhoittavasta ja kiehtovasta kesäillasta pääsi nauttimaan 20 henkilöä, sillä enempää ei voitu ottaa, koska saunaan mahtuu kerrallaan viisi saunojaa. – Vanhalla kansalla sielukäsitys on ollut kolmijakoinen. – Liettuassa on paljon saunaan liittyviä lauluja, ja Suomessa taas saunaloitsut ovat hyvin erikoista perinnettä, Maslauskaiten totesi. Esivanhemmat mukaan laululla Ennen saunaan pääsyä Karhu vielä lauloi laulun, jolla kutsui kaikkien esivanhemmat mukaan yhteiseen saunailtaan
SM-kullan lisäksi hän sai palkinnoksi radionauhurin, jossa on cd-soitin. ”Suomen mestaruus ei irronnut helposti. – Ihmisen kannattaa antaa sian tehdä ratkaisu, ja sika tekee sen kyllä viipymättä. Villisikoja on myös ammuttu Sulkavalla. Naaras, jolla on porsaat, on 1.3.– 31.7. Ahdistettu tai haavoitettu villisika voi olla ihmiselle hyvinkin vaarallinen. Nykyään tästä työstä vastaa Suomen kansallispukukeskus, jonka mallipukukokoelmaa voi ihailla Finna. Kyseessä todennäköisimmin karju Villisikaemakot ja porsaat kulkevat laumassa, mutta yksittäin liikkuva sika on todennäköisimmin karju. Villisikoja vaeltaa alueella, ja ne menevät pitkiäkin matkoja. Siten siirrettiin kansallispukujen tuuletusperinnettä nuorisolle nousevalle, kansalle kasuavalle. 1800-luvun lopulla tutkijat ja ylioppilaat kulkivat maaseudulla keräämässä esimerkkejä kansan käsitöistä ja kulttuurista. välisenä aikana rauhoitettu. Ahdistuksissaan villisika pyrkii puremaan. – Villisikojen kohtalo EteläSavossa on yleensä se, että jos se kohdataan ja saadaan tähtäimeen, niin siltä lähtee henki. – Siitä on muutama kamerakuvakin erään isännän kaurapellosta, Joskitt sanoo. – Jos oikein muistan, niin muun muassa Turkissa ennätyssiat ovat painaneet yli 300 kiloa, Joskitt vertaa. Myös liikkeellä oli oltava.” – Ensimmäinen tunti oli nihkeä, sain vain muutaman kalan. Pikajuoksijakaan ei pääse karkuun, Joskitt nauraa. Ei kannata panikoida. Matti pilkki yhteensä 2402 gramman saaliin. Siellä villisikoja ruokitaan ja metsästetään. Sulkavan Vapa-Veikkojen Qvintus kilpaili sarjassa, jossa oli 263 pilkkijää. Villisikahavainto Sulkavalla Villisika vaeltaa pitkiäkin matkoja ja saattaa olla jo kaukana havaintopaikoista. Riistakeskuksen KaakkoisSuomen alueella villisikakanta on puolestaan vakiintunut. Jenna Olin S uomalaisen kansallispuvun 140-vuotista syntymäpäivää vietettiin naisporukalla sunnuntaina kolmas elokuuta Sulkavan Lohilahdella. Tyypillisesti villisikoja metsästetään koiralla, mutta tähän aikaa vuodesta koiralla pyytäminen on lähes mahdotonta. Seuraavana päivänä metsässä näkyi villisian tallaamaa polkua. päivä koiran käyttö vapautuu, Joskitt sanoo. – Villisika voi pyrkiä silmille, jos se joutuu ahdistetuksi tai on haavoitettu. Hän kertoi saavuttaneensa kaikkiaan kolme Suomen mestaruutta nuorten sarjoissa. Sulkavan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Joskitt vahvistaa Sulkava-lehdelle, että villisiasta on tehty muutama havainto paikkakunnalla. Etelä-Savossa ei ole juurikaan havaittu alueelle pysyvämmin asettuneita sikoja. Hän arveli liikkuneensa kisan aikana noin 14 kilometriä, josta kuutisen kilometriä meni juosten. fi-sivustolla haulla kansallispuku. Jäätä oli Lappajärvessä noin 80 senttiä, joten menestyäkseen piti olla toimeliaana. Aurinkoinen juhlapäivä alkoi kirkossa gospelmessulla ja jatkui Lohilahden torilla juhlapiknikillä joko omin hyvin matkaeväin tai ihanan Makasiinikahvilan herkullisella suolaisen ja makean tarjonnalla. S ulkava-lehden kaikki numerot lehden perustamisesta vuodesta 1969 lähtien on nyt skannattu Sulkava-lehden digitunnuksen omaavien luettavaksi. Villisiasta on tehty toissa viikolla muutama havainto Sulkavalla. Suomessa tavatut villisiat harvemmin ylittävät 100 kilon painon, ja voi sanoa, että sadan kilon ylittäjät ovat suursikoja. Katsotaan eteenpäin ja jatketaan näkyvästi omilla pukujen kirjavuudella innostusta aivan kuten on jo useana vuotena tuuletettukin. Villisikakarjulla on suussaan torahampaat ja naaraallakin pienet kulmahampaat. Näiden löytöjen pohjalta koottiin ensimmäiset mallit kansallispuvuista. Jos sattuisi niin, että sika pyrkisi silmille, niin ihminen ei pärjää sialle juoksemalla, vaan silloin kannattaa käyttää puustoa tai korkeita paikkoja hyödyksi. Sieltä niitä vaeltaa. Laitteen arvo oli silloin parituhatta markkaa. Vapa-Veikkojen Matti Qvintus harrastaa pilkkimistä yhä edelleen aktiivisesti, mistä kertoo Sulkavalehden juttu tämän vuoden helmikuulta. Matti kertoi kairanneensa kisan aikana peräti 60 avantoa. Pesintäaikana oikeastaan vain kytketyllä koiralla jäljittäminen tulisi kyseeseen. – Villisikoja on etenkin Kaakonkulmalla Venäjän rajan läheisyydessä. Vuosittain järjestetään ympäri Suomen kansallispuvun tuuletustilaisuuksia. Kansallispukujen juuret ovat 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen rahvaan juhlapukeutumisessa. Elokuun 20. Kansallispukujen materiaaleja ja tekotapoja kehitetään edelleen lähemmäs kansanpukuja ja ajanmukaisia menetelmiä. Villisikahavaintoja tehdään Sulkavalla vuosittain. Kansallispukuja tuuletettiin Lohilahdella Liisa Ruottinen-Partanen Kansallispukujen tuuletusperinnettä siirrettiin uudelle sukupolvelle Lohilahdella. Olin alussa avannolla vain minuutin, Matti kertoi. Villisika on niitä eläimiä, joka normaalisti pyrkii karkuun. Yksittäiset kulkijat ovat ympäri vuoden vapaasti metsästettävissä. Arkistojen aarteena esitellään tällä kertaa juttu 13-vuotiaasta Matti Qvintuksesta, joka voitti pilkkimisen nuorten Suomen Mestaruuden vuonna 1995. Näin minä mummona ajattelen ja tarjoan mallia muiden mukana. Mönkijällä ilta-aikaan ajanut mieshenkilö havaitsi villisian reittinsä varrella. – Jos villisikaemakon porsaat joutuvat ahdinkoon, niin kyllä naarassika puolustaa lapsiaan, Joskitt kertoo. Suomessa on yli 400 erilaista kansallispukua, joista ensimmäiset koottiin 1800-luvun loppupuolella kansallisromanttisen aatteen innoittamana. 5 Keskiviikkona 20.8.2025 N:o 34 P artalansaarella Hakovirran sillan läheisyydessä tehtiin toissa viikolla villisikahavainto. Jos villisika on nähty yhtenä päivänä, niin seuraavana päivänä se saattaa olla kymmenien kilometrien päässä, Joskitt kertoo. Villisian kohdatessa ei kannata panikoida, sillä eläin pyrkii normaalisti ihmistä karkuun. Ihmisen kohdatessaan villisika yleensä pyrkii pakenemaan. Qvintus voitti SM-kultaa Matti kertoi kairanneensa kisan aikana peräti 60 avantoa.. Sulkavalla kohdattu villisika vaikuttaa olevan normaali, terve yksilö, joka varmasti luikkii karkuun, Joskitt uskoo. Varsinaiseksi kansallispuvun ensiesiintymiseksi lasketaan kuitenkin 5.8.1885, jolloin kansallispukuiset neitoset esiintyivät Venäjän keisariparille näiden vieraillessa Suomessa. Villisika oli ollut kooltaan iso ja väritykseltään tumma. Villisian juoksunopeus on luotijunan luokkaa. Eläin oli ihmisen kohdatessaan katsonut tulijaa ja jatkanut matkaansa metsään järven suunnalle
Aiheet vaihtuvat viikoittain, Lignell mainitsee. Pidemmän tähtäimen tavoitteena voisi olla myös edistää kuntalaisten valmiuksia esimerkiksi alkusammutustaitojen sekä ensiapuosaamisen parantamiseksi. Lisää osallistujia kaivataan mukaan aina kaksi tuntia kestäviin harjoituksiin, joista maksetaan myös palkkaa. Pylkkäsillä metsästyssaaliista valmistetaan ruokaa. Toisinaan koko perhe metsästää yhdessä. Koirasta on myös hyötyä, jos on huono osuma ja lintu ei ole kuollut, vaan on haavoittunut, niin koira löytää sen, Henna Pylkkänen kertoo. Liikuntakoulutusta on lisätty, jotta kaikkia sopimuspalokunnan jäseniä voidaan kannustaa pitämään hyvää kuntoa yllä. Jenna Olin Vuodenikäinen labradorinnoutaja Hulda oli sepelkyyhkymetsällä mukana noutavana koirana, kun Joni Pylkkänen metsästi lintuja. Lisäksi on toinen pienempi vene trailerilla, mikäli perille pääsee nopeammin autolla tai kohde on pienempi järvi. Joni metsästää sepelkyyhkyjen lisäksi myös hirviä ja pienriistaa. Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitaja Tomi Tikkanen kertoo, että tavallisesti pelastuslaitoksen ammattilaiset toteuttavat harjoitukset, mutta jos samalla tulee ambulanssikeikka, niin sopimuspalokunnan oma porukka vetää harjoituksen loppuun. Jari Kallio S ulkavalainen Joni Pylkkänen, 12, on ehtinyt metsästää sepelkyyhkyjä jo kolmeen eri otteeseen 10. Täällä on kuntosali käytettävissä ja sauna lämpiää aina tarpeen tullen, Tikkanen houkuttelee uusia sopimuspalokuntalaisia mukaan. P alokunnan hälytysrinkiin pääsee mukaan, kun on saanut perehdytyksen toimintaan ja osallistunut harjoituksiin Sulkavalla sekä käynyt peruskurssin Savonlinnassa. Pintapelastusharjoituksissa käydään läpi veden varaan joutuneiden pelastamista sekä jäiden että avoveden aikaan. Koko Pylkkäsen perhe harrastaa metsästystä. Samoin sairauskohtaukset ja vammapotilaiden auttaminen käydään läpi, Tikkanen huomauttaa. Pelastusveneen käyttöä harjoitellaan myös. Näin voidaan varmistua, että henkilön taidot pysyvät hyvällä tasolla paloja pelastustehtäviä varten, kertoo sopimuspalokuntalainen Erkko Lignell. Yksin Joni ei voi käydä metsästämässä, joten jommankumman vanhemman täytyy olla mukana metsällä. – Tieliikennepelastuksessa on ollut yhtenä maanantaina teoriaa ja toisena käytännön harjoituksia. Yleensä paistamme sen pannulla, Henna Pylkkänen kertoo. Näin ollen Sulkavalla asuvat sopimuspalokunnan jäsenet pääsevät nopeasti paikalle, sillä Savonlinnasta tai naapurikunnista palomiesten tulo kestää vähintään puoli tuntia. Harjoituksiin kuuluu myös putoamisvaarallisella alueella työskentely, missä käydään läpi katolla toimiminen valjaiden ja köyden varmistamana. Joni pääsee jonkun aikuisen mukaan metsälle, jos minä tai hänen isänsä ei ennätetä, Henna Pylkkänen kertoo. – Kyyhkyjä voi ampua lentoon tai puun latvasta, jonne ne ovat laskeutuneet. – Meillä kyyhkystä irrotetaan aina rintaliha. Romuttamoon autoa leikkelemään – Harjoituksissa pyritään vajaan vuoden aikana käymään läpi kaikki asiat, mitä sopimuspalokuntalaisen toimenkuvaan kuuluu. – Yhden kerran olimme puunkaadon harjoituksissa saaneet kaikki valmiiksi kaatoa varten, kun tuli hälytys ja meidän piti lähteä. – Metsästysharrastus on tullut Jonille verenperintönä, Jonin äiti Henna Pylkkänen kertoo. "Johonkin puskaan istumaan Palokunnan harjoitukset alkoivat Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomies Niko Aromaa, ensihoitaja Tomi Tikkanen sekä Sulkavan sopimuspalokunnan jäsen Erkko Lignell palokunnan uuden pelastusveneen vieressä.. Romuttamossa voidaan leikellä autoa, jotta saadaan harjoitusta kolarissa tai tieltä suistuneeseen autoon kiinni jääneen henkilön irrottamiseen, Lignell totesi. Sulkavalaiset pääsevät nopeasti paikalle Sulkavan sopimuspalokunnan työ on tärkeää, sillä Sulkavalla työvuorossa olevat päivystävät Etelä-Savon pelastuslaitoksen kaksi ammattilaista, ensihoitaja ja palomies, saattavat olla Mikkelissä asti ensihoitotehtävällä, kun Sulkavalle tulee hälytys. Kuusi sepelkyyhkyä jo saaliina Metsästys on tullut Joni Pylkkäselle verenperintönä, sillä hänen koko perheensä harrastaa metsästystä. – Asumme Kaipolassa, ja täällä on joka talossa metsästäviä ihmisiä. Kuntosaliin pääsee ja sauna lämpiää – Sulkavan palokunnassa ovat puitteet kyllä viimeisen päälle, sillä paloasema on aika uusi samoin kuin venekin. Sulkavalla ei juurikaan ole teollisuutta, joissa käsiteltäisiin vaarallisia aineita. Metsästäjätutkinnon Joni suoritti 10-vuotiaana, mutta on kulkenut metsällä mukana jo nuorempana. Saaliiksi Joni on saanut kuusi sepelkyyhkyä. elokuuta alkaneella sepelkyyhkyjen metsästyskaudella. Seuraava peruskurssi alkaa mahdollisesti syksyllä. Myös vaaralliset aineet käydään harjoituksissa läpi raskaan liikenteen onnettomuuksien varalta. Yksin metsästämään Joni pääsee halutessaan 15-vuotiaana. Elvytystaitoja ja sairauskohtausten hoitoa – Ensivastekoulutuksessa harjoitellaan muun muassa peruselvytystä sekä muita hätätilapotilaan hoitotoimenpiteitä. Sulkavan palokunnalla on iso vene laiturissa aivan paloasemaa vastapäätä. Kyttäysmetsästystä ruokamailla Sepelkyyhkyjen metsästys on kyttäysmetsästystä, joka toteutetaan lähellä lintujen ruokamaita. – Mennään johonkin puskaan istumaan ja odottamaan, että kyyhkyjä lentää ilmassa, Joni sanoo. Koiraa kyyhkyjen metsästys ei vaadi, mutta meillä on noutajia, niin olen itse pyrkinyt opettamaan niitä riistan noutoon, kun ne ovat vielä pentuja. – Olen ampunut rusakoita, sorsia ja kauriin, Joni luettelee. Metsästys tapahtuu aamulla aikaisin tai iltapäivän aikana, kun kyyhkyt lentävät ruokamaille. Viime vuoden harjoituslistassa oli yhdelle maanantaille viestiliikenteen harjoitus ja toiselle liikuntakoulutusta. Myös koulutuksista ja kursseista maksetaan palkkaa. 6 Keskiviikkona 20.8.2025 N:o 34 Sulkavan sopimuspalokunnan jokaviikkoiset harjoitukset alkoivat maanantai-iltana klo 18. – Juuri pari viikkoa sitten istuttiin yhdeltä yöllä saunassa, kun oltiin käyty maastopalo sammuttamassa, Tikkanen naureskelee. – Jatkossa hälytysringissä pysyy mukana, kun on osallistunut kymmeneen prosenttiin hälytyksistä ja 15 harjoitukseen vuodessa. Sopimuspalokunnan oma porukka veti harjoituksen loppuun eli ei se mikään ongelma ole, tuumii Tikkanen
– Ehdottomasti verkkokalastuskielon pidentäminen vähentäisi pyydyskuolleisuutta. Metsähallituksen vapaaehtoisten tekemät apukinokset ovat antaneet hyvin suojaa, Auttila tähdentää. Lisäksi sulkavalaiselta rannalta on löytynyt aikuisen naarasnorpan ruho. Havaittuja, ennen vieroitusta pesään kuolleita kuutteja on Saimaan alueella 20. Matti Turunen johtaa. Pesäkuolleisuus noin 18 prosenttia Kuuttien syntymämäärän kannalta kulunut vuosi on ollut ennätyksellinen. Gospel-kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18-20, Srk-talo. Vesien lämpeneminen heinäkuussa on vähentänyt verkkokalastusintoa, koska vedet ovat niin lämpimät, että kala nopeasti kuolee ja menee huonoksi verkossa, Auttila huomioi. Os. – Kalanpyydyksiin kuolleiden kuuttien ikä, eli ovatko ne tänä vuonna syntyneitä tai esimerkiksi yksivuotiaita, varmistuu vasta ruumiinavauksen jälkeen. Se kertoo, että pesimäolosuhteet eivät ole viime talvena olleet hyvät. p. Norpan viimeiset hetket ovat olleet todella ikävät, Auttila suree. Vapaita kerhopaikkoja, lisätietoja. / 3.11. Päiväkerhot: ti klo 9-11.30 srktalo, Vilkaharjuntie 1. Luetaan Raamattua, rukoillaan ja keskustellaan! Kaikille avoin. Auttila kertoo vuosien saatossa hakeneensa useita verkkoihin kuolleita norppia ja kertoo sen olevan erityisen surullista siksi, että sukeltamiseen erikoistuneen merinisäkkään hukkuminen tarkoittaa pitkää ja kivuliasta kuolemaa. Toisaalta tämä on monimutkaista, sillä siihen nähden, kuinka huono viime talvi oli, niin 18 prosentin havaittu pesimäkuolleisuus on kohtuullisen hyvä. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 10–12, Lähetystupa. Havaituista kuuteista noin 50 on syntynyt Savonlinnan alueen vesillä ja yhdeksän Sulkavan alueen vesillä. Kuva: Juha Taskinen. – Myös yksittäisiä aikuisia norppia kuolee pyydyksiin, mutta suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat nuoret yksilöt. Sehän ei ole mikään yllätys, koska viime talvi oli todella lauha ja vähäluminen. – Kaikki kuutit ovat syntyneet apukinoksiin Sulkavalla, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila täsmentää. – Verkkokalastuskielto loppuu kesäkuun lopussa. Sukeltamiseen erikoistuneelle norpalle hukkuminen tarkoittaa pitkää ja kivuliasta kuolemaa. / 17.11. Rentola, Turunen. Tyypillisesti valtaosa kalapyydyksiin kuolleista saimaannorpista on kuutteja, Auttila sanoo. – 18 prosentin pesäkuolleisuus on aika korkea. Miesten sauna klo 17-18.30 ja naisten sauna klo 18.30-20. Jenna Olin Saimannorppa imettämässä kuuttiaan. alk. Sulkavalla on havaittu yksi pesässä sattunut kuuttikuolema tänä vuonna. Perhekerho 21.8. Päättäjiltä se on todella iso vastuun siirto yksittäisille kalastajille, kun tiedetään ja tunnustetaan, että heinäkuu on erityisen vaarallista aikaa norpille, Auttila lisää. – Hyvin monet hukkuneista norpista ovat rimpuilleet niin paljon, että niillä on ihossa repeämiä ja saattaa olla, että ne ovat purreet hampaan kokonaan huulesta läpi. Ti 26.8. pe klo 9-11, Lohilahden ryhmäperhepäiväkoti Leppis, Lohirannatie 6. alk. Saimaannorpan suojelun kannalta sillä olisi positiivinen merkitys, Auttila painottaa. – Sinänsä on nähty, että pyydyksiä on heinäkuussa ollut vedessä. – Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan ensimmäiset 15 kuukautta norpan elämän alkutaipaleelta on pyydyskuolleisuuden kannalta vaarallisinta aikaa. / 15.12. Kevätaikainen verkkokalastuskielto on asetettu suojelemaan erityisesti sen vuoden poikasia, Auttila kertoo. Sulkavalla kuutteja ei ole kalanpyydyksiin hukkunut. Kuoroon saa tulla periodeittain tai vaikka vain harjoituksiin ääntä harjoittamaan. to klo 9.3011.30, srk-talo, Vilkaharjuntie 1. Verkkokalastuskielto heinäkuulle pohdinnassa Maaja metsätalousministeriö suosittelee, että verkkokalastusta vältettäisiin Saimaalla heinäkuussa. Iltaperhekerho 15.9. Mutta kuinka hyvin kalastajat ovat noudattaneet suositusta tämän vuoden heinäkuussa. Metsähallitus antaa lokakuun lopussa havaittujen kuuttien lukumäärän lisäksi erillisen arvionsa tänä vuonna syntyneistä kuuteista. Kalastajia pyydetään ja heihin vedotaan, että he eivät kalastaisi heinäkuussa. 15 ensimmäistä kuukautta vaarallisinta aikaa Auttila painottaa, että valtaosa pyydyskuolleista saimaannorpista on nuoria norppia. klo 10 Messu, Sulkavan kirkko. Sulkavalla syntyi yhdeksän kuuttia – yksi kuollut Saimaalla kuutteja kuoli eniten pesäolosuhteissa, mutta kalanpyydyksiin menehtyminen on myös merkittävä kuolinsyy kuuteilla. / 1.12. ja 22.8. Muihin syihin kuolleita kuutteja on yksi tänä vuonna Saimaan alueella. 0400475132 / Hanna. – Kuolleet saimaannorpat, jotka eivät ole pitkälle pilaantuneita, otetaan kokonaisina talteen ja pakastetaan. Todellinen kuolleisuus on aina suurempaa kuin havaittu kuolleisuus, koska kaikkia kuolleita ei löydetä, Auttila muistuttaa. Myös kalanpyydyksiin kuolleita kuutteja on havaittu viisi kappaletta Saimaan alueella. Miten suuri merkitys heinäkuun loppuun kestävällä verkkokalastuskiellolla olisi. Alaikäiset osallistuvat vain vanhemman valvonnassa. Kerran vuodessa syksyllä niille tehdään ruumiinavaus Oulun ruokavirastossa. Saunominen ja uiminen omalla vastuulla. 7 Keskiviikkona 20.8.2025 N:o 34 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Kaleva Median sanomalehtipaino, Oulu T änä vuonna Saimaalla on havaittu syntyneeksi 111 kuuttia. Perhekerho on lasten ja aikuisten kohtaamispaikka, johon lapsi tulee yhdessä aikuisen kanssa. Kuolinsyitä selvitetään, Auttila kertoo. Parhaillaan Maaja metsätalousministeriössä pohditaan verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuulle. 1-2x/ kk ma klo 16-18, srk-talo, syksyn loput kerhot: 29.9. klo 17-20 Seurakunnan saunavuorot, Tiittalan kartanon rantasauna. Heinäkuussa tuli kolme verkkoihin kuollutta saimaannorppaa kannanseurannan tietoon. Toki aikuisia yksilöitä suojelee myös se, että Saimaalla kalastusrajoitusalueella on ympärivuotisesti kielletty kaikista vaarallisimmat pyydystyypit, mitkä ovat aikaisemmin aiheuttaneet enemmän aikuisten norppien kuolleisuutta, Auttila sanoo viitaten erityisesti riimuverkkoihin, iskukoukkuihin ja pitkiin siimoihin. alk. Kastetut: Silja Elli Adelia Vanninen. / 6.10. Kirkkotie 140. On isoja taistelun merkkejä. Kerhossa tavataan toisia perheitä, hiljennytään, lauletaan, leikitään, askarrellaan sekä nautitaan yhdessä välipalaa. Pesäkuolleisuus oli tänä vuonna noin 18 prosenttia syntyneistä. Sulkavan kappeliseurakunta Su 24.8. – Se kertoo, että vaikeista talvista huolimatta kanta on jatkanut kasvuansa
Heillä on kolmen hengen porukalla 180 metriä pitkä vanhan ajan pohjanuotta, joka on yhdeksän metriä korkea. Nuotanvetoon ei luotettu niin paljon, että rantakalaa olisi tehty paikan päällä pyydetystä muikusta. Päästään näin viikonloppuna aina jollain syyllä pois kotoa, sanaili Jarmo. Viimeksi käytiin kaksi viikkoa sitten, jolloin ei tullut kuin kolmisenkymmentä ahventa, tuumasi Sauli. Pitkän upean hiekkarannan omaavaa Tetriniemeä ei ole suojeltu, mutta hienona se on säilynyt retkeilijöille ja veneilijöille, joita varten rannalla on nuotiopaikka, roskalaatikot ja vessat. Saariloista tulee kesäaikaan porukkaa, kun sana on kiertänyt, että rantanuottaa vedetään, Sauli toteaa. Entisaikaan nuotta joka kylällä Ennen ruokailua Jarmo Tiainen vielä kertoi rantanuotan vedosta. Herkullista rantakalaa eli voissa keitettyjä muikkuja tarjottiin koko luontoretken porukalle. Toinen nuotta meillä on pintanuottana, mutta ihan harrastusta tämä on eli ei tämä ammatti ole. Pitäisi saada lämpimällä kalat suoraan jäihin, pohti Sauli nuottaa kelatessaan. – Nuotan alareunassa on nahkapusseissa painoina kiviä, joita sanotaan kiveksiksi. Usein muikku syödään kokonaisena, mutta Tiainen on tottunut ottamaan selkäruodon pois syödessä. Hienoa että saatiin tämä onnistumaan ja saatiin myös sulkavalaisia tänne vieraaksi. Pintanuotassa otetaan kivekset pois, Sauli selittää. Hyvät kalat otettiin talteen. Vaikea oli kuvitella, kuinka monta henkeä saapuisi. Pian tämän jälkeen Sauli sai alkaa jo hiljalleen kelaamaan nuottaa kireämmälle. Huonoina vuosina kala pelasti ihmiset nälkiintymiseltä, mainitsi retkellä mukana ollut Lasse Partanen. Luontoretken rantanuotan vedossa saalis oli monipuolinen eli rannalle saatiin lahnaa, särkeä, ahventa ja hauki. Rantanuotan vedossa pitää olla tasainen järvenpohja ja ranta, jotta nuotta juoksee hyvin rantaa kohti. Nuotanvetoa luontoretkellä Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen luontoretki järjestettiin viime viikon tiistaina Soilukan Tetriniemen luonnonkauniille hiekkarannalle. Toinen kelu oli parinsadan päässä rannalla ja siellä toinen henkilö kelasi nuotan toista päätä. Tosin pohjanuotta kävi aika syvällä, sillä Saulin mukaan syvyyttä oli nuotan kohdalla noin 30 metriä. Pohjanuottaa käytetään tavallisesti syksyisin. Narua purkautui kelulta parisataa metriä, minkä jälkeen nuottamiehet alkoivat potkia nuottaa veteen. – Lauantaina olin varannut kymmenen kiloa muikkua, mutta pyysin vielä maanantaina viisi kiloa lisää, ettei niin hupsusti käy, että kalat loppuvat kesken, sanaili Maila. Hiekkaranta tai kallio ovat hyviä. – Muikut ovat nyt syvänteissä, joten paljon kalaa ei ole luvassa. 8 Keskiviikkona 20.8.2025 N:o 34 R antakalan tarjoilu ja rantanuotan vetonäytös houkuttelivat paikalle reilusti yli 50 henkeä, joten yli kymmenen kimppakyydin autoletka lähti puolen tunnin ajomatkan päähän Lohilahdelta kulkien pitkin tunnelmallisia hiekkateitä. Sirkka järjesti kaikkien laulaman onnittelulaulun 80-vuotiaalle Seppo Tiaiselle, minkä jälkeen Lohilahdella hyvin tunnettu Paavo Immonen antoi hänelle muistolahjaksi kirkonkyläläisen Vieno Teittisen tekemän tuohikontin, johon oli kirjailtu 80 v. Nytkin paikalla oli moottorivene sekä kaksi isoa kolmisin soudettavaa venettä. Valtavan hyvän makuista rantakalaa ovat entisajan kalastajat usein valmistaneet vesistöjen rannoilla. – Entisaikaan joka kylällä oli Sulkavalla joku rantanuottaporukka. – Tervetuloa mukaan. Nuotion voimalla padassa kiehui 15 kiloa muikkua seuranaan vain runsaasti voita, sopivasti suolaa ja vähän vettä. Keluja siirrettiin aika ajoin lähemmäksi toisiaan, jotta kalat jäivät sumppuun. Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys ylläpitää rannan palveluita. Tosi hieno saavutus, että ollaan näin runsaslukuisina paikalla, Sirkka iloitsi. Aika monta vuotta olemme tätä luontoretkeä suunnitelleet Lohilahdella. Paras saalis tänä keväänä on neljäkymmentä kiloa muikkua yhdellä nuotanvedolla, mikä on mukava saalis nuotanvedon porukalle syötäväksi. Luontoretkellä muistettiin 80-vuotiasta Seppo Tiaista onnittelulaululla sekä tuohikontilla.. Tiainen maistoi ruotimisen jälkeen, onko muikku kypsää ja olihan se. Joku miehistä lohkaisi, että sama kuin muussa elämässä, että silloin kuin se antaa, niin se antaa ja kun se ei anna, niin se ei anna. Saulin reseptinä on rantakalassa kymmenen kiloa muikkuja muuripadalla ja puolitoista kiloa voita sekä pikkusen vettä. – Tavallisesti viisi henkeä on nuotanvedossa, mutta onhan täällä rannalla enemmänkin porukkaa perjantaitai lauantai-iltana, kun nuottaa vedetään. Viimeiset metrit vedetään käsipelillä. Tiaisen porukka sai oppia rantanuotan vetoon Sihvoselta, kun he kävivät Tetriniemessä kuuntelemassa hänen tarinoitaan. Jari Kallio Rantanuotan alkupää laitettiin kiinni keluun, jota Sauli Tiainen alkoi kammeta, kun nuotta oli potkittu veteen. Kokkina Maila Tiainen. – Kiviapajan ja Soilukan kylän väki on tätä tapahtumaa laittanut kasaan. – Jos on risuja tai hakoja, niin nuotan alapaulat turrautuvat niihin kiinni, jolloin mukana tulee kaikenlaista törkyä, kertoi Jarmo paikalle saapuneelle väelle. Usein keväisin heti ensimmäisen nuotanvedon jälkeen tehdään Tetriniemessä rantakalaa, jonka kanssa tulee kuulemma otettua joku ryyppykin. Rantanuotan painoina kivekset Kaksi nuottamiestä astui veneeseen ja ajoi rannalle kelua kampeavan Sauli Tiaisen luokse, jotta nuotan toinen pää saatiin keluun kiinni. Tuohikontti syntymäpäivälahjaksi Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Immonen toivotti kaikki tervetulleeksi. – Veneellä viedään nuotta järvelle ja potkitaan se järveen, ja sitten keluloilla vedetään nuotta ylös. Nyt ollaan entisillä Enso-Gutzeitin mailla, jotka nykyään omistaa metsätalousyhtiö Tornator, Paavo kertoi retkeläisille. Hän kertoo, että edesmennyt pienviljelijä Sihvosen Tauno veti viimeisenä rantanuottaa ammatikseen Tetriniemessä 80-vuotiaana noin viisitoista vuotta sitten. Perillä odotti herkullisena poriseva rantakala, jota valmisti kenttäpadassa Maila Tiainen. Pintanuottaa vedetään yleensä kesällä, kun muikku nousee pintaan syömään auringonlaskun jälkeen. Paras saalis neljäkymmentä kiloa – Tänä vuonna on ollut vähän huonot kelit nuotanvetoon, kun alkukesästä oli kova tuuli ja nyt ei ole kuukauteen voinut vetää, kun on ollut niin lämmintä