SUKELTAJAN maailma 5–6-2015 6,40 Pian 60-vuotias Sukeltajaliitto: Kova kilpailu vapaa-ajasta Floridan rannikolta löytyi miljoona-aarre Sukeltamaan Neuvostoliiton vankilalouhokseen Sukeltajaliitto uusii turvallisuusajattelua: Ohjeita, ei kieltoja Brittisukeltajien aluksen hissi säästää aikaa Talvella matkaan: Kaukomaiden sukelluskohteet
Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Kissafani on kissan-omistajien äänenkannattaja. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 47€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Tilaushinnat: Kestotilaus 37€, määräaikainen tilaus 39€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Lietelanta ja säilörehu maatilan biokaasulaitoksen polttoaineena Hamppu syrjäyttää soijan Suomessa HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2015 6,40 Suuri ruokanumero Emo jäi auton alle, pennut löytyivät viikon kuluttua Rotuesittelyssä KORAT VÄINÖ-kissa pelasti emäntänsä Korvat paleltuvat, taudit iskevät – kodittomat kissat talven armoilla Kuivaruuat Erikoisruuat Lisäravinteet Märkäruuat Raakaravinto BENITA on Suomen ainoa sirkuskissa Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti!. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakauslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. 09-413 97 300 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. 09-413 97 300 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. Hevosmaailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. 09-413 97 300 RO TU ES IT TE LYS SÄ MONIKÄYTTÖISE T KE TT UT ER RI ER IT Jyväskylässä valmiita syksyn tuplanäyttelyyn 5/2015 6,30 Suomenpystykorvan käyttö romahti, nyt pelastustalkoisiin! Heka ja Tiina koirafrisbeen MM-kisoihin Labradorikaverukset kateissa jo kuukausia Fleck-vinttikoira yksi Portugalin tarhan sadoista kodittomista KOIRA Meidän Tryffeleitä etsitään lagottojen avulla Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. 09-413 97 300 4/15 6,20 ILVES Nuori hevonen valmistellaan uuteen paikkaan asteittain Hiekkatarha on hengenvaarallinen Ranskasta pelastettu kymmeniä huonosti pidettyjä hevosia Saaga S :n epäonni vaihtui kuningatarseppeleeseen Jokivarren Kunkusta tuli myös ravikuningas Vainikan Aitassa eletään kengättömästi HOMEOPATIALLA psyyke kuntoon IILIMATOHOIDOLLA apua lihasvaivoihin ja jalkojen haavaumiin tappoi hevosen 5,90 ERIKOISHINTA Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 5/2015 6,70 Diesel-polttoainetta levästä ja jätteistä Etikalla ja soodalla puhdasta jälkeä Ekopäiväkodissa opitaan tekemällä Laukaan ekokouluun ruokaa omalta kasvimaalta Syöpäriski glyfosaattirikkaruohomyrkystä. Kissafani on siihen pieni korvike. tai puh. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 43€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. tai puh. tai puh
22 Gustav Afol?n hylkypuisto Matka Gustav Adolfin hylkypuistoon on kokemisen arvoinen. Entistä enemmän sukelluskurssille tullaan ainoastaan, että pääsee sukeltamaan lomakohteessa. Tässä työssä Sukeltajan Maailma on ollut mukana 20 vuotta. 8 Kotimaan vedet riittäneet Laulavana pastorina tunnettu Antti Saarnio on aina viihtynyt Suomen vesissä. Vuoden aikana on tapahtunut paljon myös sukelluksen maailmassa. Ehkä jonain päivänä yhteistyö voi olla mahdollista. Sukellusharrastuksessakaan ei tule tyytyä nykyisen tason säilyttämiseen, vaan jatkuvan työn tavoitteena tulee olla vakaa pyrkimys harrastuksen lisäämiseen. Niin tekevät kaikki muutkin harrastusalat. Ensisijaisesti on tapahtunut myönteisiä asioita, vaikka onnettomuudetkin ovat olleet esillä. Näin onnekkaasti kävi englantilaisessa Poolen satamakaupungissa. 21 Hylyn alkuperä tuntematon 1600-luvulta peräisin oleva hylky on löytynyt Tallinnan lahdelta. 15 Turmat herättäneet pohdintaa Sukeltajaliitto on paneutunut kuluvan vuoden mittaan sukellusturvallisuuteen. Hylystä on sukellettu kasapäin keramiikkaa. Jos maasta ei poistu, sukelletaan joko jään alla tai paikoissa, jotka eivät jäädy. Jouko Moisala 6 Sukeltajaliitolla juhlavuosi Sukeltajaliitto ry juhlii 60vuotista taivaltaan. 22 18. Rummussa on ihmeteltävää sekä pinnalla että pinnan alla. Sukeltajan itsensäkin tulee olla sekä tiedollisesti että taidollisesti vaativan sukelluksen tasolla. 26 Portsmouthin sukellusvenemuseo Portsmouthin sukellusvenemuseossa näkee, kuinka ahtaasti pienessä putkessa eletään. Kaikki pyrkivät lisäämään oman alansa harrastajien määrää. Perusteet tulevat useimmiten tietämättömyyden pohjalta, mutta perusteltuna huonolla näkyvyydellä ja kylmällä. 10 Sukellusvene löytyi Virosta Suomalaiset sukeltajat löysivät vuonna 1945 uponneen saksalaisen sukellusveneen Viron edustalta. Jos ja kun haluamme, että sukellus huomataan harrastuksena, on tehtävä työtä ja käytettävä kaikki mahdollisuudet tämän hienon harrastuksen esiin tuomiseksi. Välineiden toiminta kylmissä olosuhteissa ei kuitenkaan ole riittävä tae turvallisuuteen sukellettaessa jään alle. Niitäkin on, ja kotimaassa voi saada yhtä hienoja kokemuksia ja elämyksiä kuin kaukomaiden turistimatkoilla on tarjolla. 9 Vedenalaisen elämän kuvaaja Kalervo Karaslahti on ennättänyt kuvata yhden jos toisenkin kerran vedenalaista maailmaa. Sukeltajat, jotka eivät juuri talvisin veden alla käy ovat varanneet matkansa lämpimien vesien sukelluskohteisiin. Olen jossakin vaiheessa kuuluttanut laajempaa yhteistyötä eri sukelluksessa toimivien yhteisöjen ja liike-elämän kanssa, mutta ilman tulosta. Syksy on lopuillaan. Talviajan sukellukset edellyttävät erityistä osaamista. Kaikki Gustav Adolfin raudasta valmistetut osat ovat runsaan krusta-kerroksen peittämiä, kuten tämä ankkurin koura ja kynsi. 12 Legendaarinen Hanneke Vrome Löytyikö Suomen rannikolta uponnut legendaarinen hansaholkki Hanneke Vrome. Tietoisuutta olosuhteiden asettamista vaatimuksista tulee lisätä ja sukelluksiin tulee valmistautua kesäkautta huolellisemmin. Kansainvälisissä tutkimustuloksissa tähdennetään, että erityisesti hengitysventtiilin tulee olla valmistettu juuri kylmiin olosuhteisiin. Aika rientää. Sukelluksia Suomessa jopa vieroksutaan. Vuosi on kulunut, mutta tuntuu kuin olisin aivan juuri äsken kirjoitellut pääkirjoitusta viimeiseen viime vuoden Sukeltajan Maailman numeroon. Onko näissä mielipiteissä sukelluskurssin kouluttajan oman ajatusmaailman heijastumia. Puistossa voi tutkia vanhaa sota-alusta. Se olisi kaikkien etu. 30 Sukeltamassa Poolessa Hyvällä tuurilla kulkijakin voi päästä mukaan sukellusreissulle. Sukelluskoulutuksessa tämä on viime vuosien koulutettavien kohdalla tullut erityisen selkeästi esiin. Vain osa sukeltajista harrastaa tehokkaasti ja intensiivisesti ympäri vuoden. Sukellusharrastus on saanut runsaasti myönteistä kiinnostusta, mutta vielä enemmän kaivataan. 4 Sisältö 5–6/2015 Jään alle tai kauas lämpimiin vesiin Sukellusharrastus alkaa Suomessa viettää näillä vaiheilla hiljaista talviuntaan. 11 Muistotilaisuus Bengtskärin edustalla Venäläiset ja suomalaiset sukeltajat muistivat sukellusveneen uhreja Bengtskärin majakan lähellä. 18 Sukeltamaan Rummun vankilaan Tallinnasta löytää vanhan Neuvostoliiton aikaisen Rummun vankilalouhoksen. Vedet saarten ympärillä ovat vaikeakulkuiset ja vaaralliset. 36 Perhekeskeisyys on valttia Yksi nuorisotoiminnan pioneereja on Keski-Uudenmaan Sukeltajat. Jos on, kotimaan sukelluksien hyviä näkökohtia voi vastaavasti pyrkiä painottamaan. Juhlavuoden 2016 keskeisinä teemoina ovat sukellusharrastuksen muutokset ja monimuotoisuus. Seurassa on noin 270 jäsentä, joista puolet on lapsia ja nuoria. 34 Brittein saarten meripelastus Merenkulku on Brittein saarilla elämisen ehto
Tasapainotuksen kanssa riitti haastetta. Lieneekö vesi kylmää. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 78 Sukelluskurssien suosio kasvanut Sukelluskurssilaiset lähtivät Ruutana-järvelle kurssin viimeiselle sukellusreissulle. Loppusyksystä on mukava myös muistella menneen kesän sukellusleirejä sekä suunnitella tulevia. 59 Miljoonan euron aarrelaiva. 82 Sukeltamaan maailman ääriin Sukeltajat suuntaavat talvella etelän lämpöön ja kirkkaisiin vesiin. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 86 Sukellusseurojen talvikausi Seurojen talvitoiminta on käsillä. Vastuu virheistä ja huomautukset ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Aluksen lastina on kuparimalmia, joka saattaa sisältää kultaa. 70 Sukelluseura Ahti Haapajärven uimahallin altaissa on polskutellut sukellusseura ahtilaisia jo 37 vuoden ajan. 60 82 Moni suomalais sukeltaja hakeutuu talvella lämpimiin vesiin. 045-12 11056 sum.toimitus@karprint.fi Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Kari Ylönen, myyntipäällikkö, 09413 97 397 Aikakauslehdet@karprint.fi sum.ilmoitukset@karprint.fi Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita käytetään suoramarkkinointitarkoitukseen. 48 TaUrsu on Suomen suurimpia Vuonna 1972 perustettu Tampereen Urheilusukeltajat ry (TaUrsu) on Suomen suurimpia sukellusseuroja. Jaakko on mennyt vakavaksi. Tärkeintä on oppia vesielementin monet mahdollisuudet. 26 Lauri ja Jaakko Jylhä menossa sukelluskellolla sukellustankkiin. Jolly Roger -lippu, johon sukellusveneet merkitsivät upottamansa alukset. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. 66 Nuorilla intoa, vanhemmilla tietoa Norppatoiminnalla saadaan seuroihin lisää innokkaita. Aarne Valle ohjeisti raskassukeltajia 40-sivuisella vihkosella. Turkulainen Diving Group Oy tekee huoltoja sukellustöinä.. 60 Vanhat Herrat koolla Kolme ”Vanhaa herraa” oli mukana sukellushistoriallisessa tapahtumassa Ruotsissa. Matkatoimistot järjestävät sukellusreissuja ympäri maailmaa. 42 Aluksi korkkina pintaan Laura Koskinen meni sukelluskurssille viime keväänä. 56 Huoltotöissä pinnan alla Laivojen pohjarakenteissa riittää huoltokohteita. lennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 52 Ohjeita sukeltajille Suomalaisille sukeltajille annettiin ohjeita jo 1930luvulla. Seikkailu teki sukeltajista sankareita. 74 Energiset norppasukeltajat Norppasukeltajatkin tarvitsevat rasittavia harjoituksia. Lippu vedettiin salkoon aluksen palatessa kotisatamaan tai emoalukselleen. määräaikainen 42,00 € kesto 38,00 € 40 Akateemiset Sukeltajat Muutama vuosi sitten perustettu Turun Akateemiset Sukeltajat ry on avoin kaikille yliopisto-opiskelijoille. 90 Onnistuneita va-kuvia Vedenalainen kuvaus vaatii sukeltamisen hallintaa ja yleisiä valokuvaustaitoja. 54 Sata vuotta pinnan alla Ammattisukeltajien tarinallinen historiikki julkaistaan tammikuussa. 5 SUKELTAJAN maailma 5–6-2015 6,40 Pian 60-vuotias Sukeltajaliitto: Kova kilpailu vapaa-ajasta Floridan rannikolta löytyi miljoona-aarre Sukeltamaan Neuvostoliiton vankilalouhokseen Sukeltajaliitto uusii turvallisuusajattelua: Ohjeita, ei kieltoja Brittisukeltajien aluksen hissi säästää aikaa Talvella matkaan: Kaukomaiden sukelluskohteet ma–pe klo 8–16 09-413 97 300 03150 Huhmari puh. 69 Miljoonien kulta-aarre Floridan rannikolta on löytynyt kulta-aarre, jonka arvo on noin 4,5 miljoonaa dollaria. Suomalainen sukellusryhmä löysi höytylotja Kantavan viime kesänä. Parhaimmillaan nuorista tulee vastuunkantajia omissa seuroissaan. 64 Ruotsin ammattisukelluskoulu Ruotsin ammatillinen sukelluksen opetus on keskittynyt Svanesundiin. 45 Tutkimusmatka Punaisellemerelle Joukko ruotsalaisia sukellusharrastajia lähti Punaisellemerelle 1950-luvun alussa
Vuonna 2016 jo 60 vuotta täyttävässä Sukeltajaliitossa on tällä hetkellä noin 11 000 jäsentä. Vuoden 2016 keskeisenä teemana tulee olemaan sukellusharrastuksen muutokset ja monimuotoisuus. 6 Sukeltajaliitto ry juhlii 60-vuotista taivaltaan. Tekniikkasukellus kasvattaa koko ajan suosiotaan, kuten myös vapaasukellus, sanoo Sukeltajaliiton hallituksen puheenjohtaja Alex Nieminen.. – Sukeltaminen on muuttunut valtavasti liiton alkuajoista. 60-vuotiaalla Sukeltajaliitolla edessään juhlavuosi Monimuotoisuus sukellusharrastuksen vahvuutena O n hienoa, että Suomessa on ollut järjestäytynyttä toimintaa jo näin pitkään, toteaa liiton hallituksen puheenjohtaja Alex Nieminen. Ennen ei edes ajateltu, että olisi mahdollista sukeltaa kuten nykyään. Liiton on Niemisen mukaan kuitenkin huomioitava alan muutokset, jotta harrastus saadaan jatkumaan elinvoimaisena seuraavat 60 vuotta. Tekniikkasukellus kasvattaa koko ajan suosiotaan, kuten myös vapaasukellus. Myös sukeltami– Sukeltaminen on muuttunut valtavasti liiton alkuajoista. Sukelluksen suosio on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenen aikana
Ajan hengessä Vaikka sukeltaminen on harrastuksena kasvussa, Alex Nieminen painottaa, ettei tähän voida tuudittautua. Ihmisillä on enemmän harrastusmahdollisuuksia ja myös varallisuutta enemmän kuin koskaan ennen. Toiminnan ensimmäisinä vuosina sen ainoana jäsenseurana oli Urheilusukeltajat.. Siihen liittyy tulevaisuudessa haasteita niin liitolla kuin seuroilla. Toimiva koulutus Alex Nieminen pitää suomalaista sukelluskoulutusta hyvänä. Ensimmäisten vuosien toiminnassa ei tehty suurta eroa liiton ja sen ainoan jäsenseuran välillä. Itsekin PADI-kouluttajana toimiva Nieminen painottaa, että mitä enemmän sukeltamisesta saa tietoa, sitä helpommin väärät myytit lajin vaarallisuudesta haihtuvat. – Jos he käyvät ulkomailla sukeltamassa kerran, pari vuodessa, eivätkä muuten sukella, kannattaisi liittyä seuraan ja käydä pitämässä taitoja yllä uimahallissa. Juhlavuoden keskeisenä teemana tuleekin olemaan harrastuksen muutokset ja monimuotoisuus. Ensi kesänä Suomessa pidettävien vapaasukelluksen MM-kisojen aikana lajia onkin tarkoitus tuoda esille ja saada oikaistua vääriä käsityksiä. Aktiivit toimihenkilöt olivat samoja. Onkin hienoa, ettei ole vain yhtä tapaa harrastaa sukeltamista, tästä harrastuksesta voi tehdä omanlaisensa. Sukeltajaliiton alkuperäinen nimi oli Urheilusukeltajain Liitto, ja alkuvuosina sen ainoana jäsenseurana oli Urheilusukeltajat. – Sukellusharrastajien tavoittaminen on haasteellista. – On mentävä ajan hengen mukana. Lisäksi kilpailu ihmisten vapaa-ajasta lisääntyy muiden lajien välillä. – Urheiluja uimahalleja on yhtiöitetty ja halliväkeä ulkoistettu. Sukeltajaliiton nimi oli ensin Urheilusukeltajain Liitto. Pitäisikö seurojen koulutusjärjestelmää muuttaa. Tämä koskee myös lajin koulutusta, mikä on kaikkein hulluinta, Nieminen ihmettelee. Nieminen antaa kiitosta vapaasukeltajille. Tämä aiheuttaakin omat vaateensa: pystytään harrastamaan kaukomaiden lämmössä, ja esimerkiksi Punaisenmeren kohteissa voidaan käydä useammankin kerran vuodessa. Hän ei näe siinä ristiriitaa, käykö kurssinsa seuroissa vai sukellusalan yrityksissä. – Turvallisia vapaasukellusharjoituksia ja -koulutuksia on saatava mahdollisimman moneen paikkaan. 7 Monimuotoisuus sukellusharrastuksen vahvuutena sen monimuotoisuus tulee koko ajan enemmän esille. Nieminen ei pidä tätä kuitenkaan ongelmana, koska ihmisten on saatava harrastaa haluamallaan tavalla. Niiden myötä on tulkittu ohjeita niin, että vapaasukelluksia on alettu kieltäää halleissa. Maija Salmi Kuvat: Jouko Moisala Seurojen kattojärjestö Sukeltajaliitto ry on vuonna 1956 perustettu suomalaisten sukellusseurojen kattojärjestö. Turvallisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä. Sukeltajaliitto on jo puuttunut asiaan. Väärää tietoa Kuntien talousvaikeudet heijastuvat jo myös sukellusharrastukseen. – Ennen puntit olivat aika lailla tasan, nyt käydään kursseja enemmän kaupallisella puolella. – Silti tähänkin lajiin liittyy väärää tietoa ja ennakkoluulot ovat syvällä. Kurssien hinnoissa ei ole suuria eroja. Tämä ei ole pelkkää laitesukellusta, vaan siihen kuuluvat yhtä lailla uppopallo ja sukelluskalastus. Suomessa ei ole sattunut ainuttakaan vapaasukellusonnettomuutta koulutuksissa. – Täällä on tosi paljon hienoja sukelluskohteita, niihin kannattaisi todella tutustua. He ovat tehneet myös tosi hyvät perusohjeet. Osa suorittaa kurssinsa ulkomailla, ja sukeltaminenkin tapahtuu lämpimissä vesissä – kotimaan kohteissa heitä ei näy. Nieminen kuitenkin toivoo, että mahdollisimman moni harrastaisi myös Suomessa. Niitä pidetään pitkinä mutta joustavina. – Filosofinen kysymys on tietenkin se, että menevätkö rahat seuroille vai sukellusyrityksille. – Turvallisuus on iso kysymys, ja vapaasukeltajat ovat vieneet itse lajin turvallisuutta paljon eteenpäin
Kun on paineen alaisena, Saarnio sanoo, ettei pelkää mitään. Pelkoja ei Hindenburg kuitenkaan jättänyt. Etupäässä hän on sukeltanut Suomessa. – Maskin ja snorkkelin kanssa sitä siihen aikaan mentiin. – Kun pitää mielessä kaikki turvanääräykset ei edes ehdi pelätä. – Vähän kuitenkin nyt harmittaa, kun Badewanne on tehnyt niin mielenkiintoisia löytöjä. Maija Salmi Kuva: Antti Saarnio YouTubesta voi kuunnella Pastorin blandis -lauluja: www.youtube.com/user/pastori47 – Se on niin kuin Koskishannuvainaakin sanoi, että se on näkyvyyttä, josta menee käsi läpi.. 8 Laulavan pastorin ensimmäinen sukelluskokemus vuodelta 1957 Laulavana pastorina tunnettu Antti Saarnio haluaa sukeltaa Suomessa. Kyllä se on aika sosiaalista toimintaa olla samassa kaveriporukassa niinkin pitkä aika. – Kyllä sitä tulee käytyä vieläkin kerran viikossa hallissa räpyläuinnilla. Kahta vuotta myöhemmin Antti hankki ensimmäisen laitteensa; 1 x 7 litran pullon ja 2 letkuregun. Saarnio oli myös pitkään kouluttajana ja Sukeltajaliiton koulutustarkastajana. Luolissa Saarnio ei ole sukeltanut, ”ei niihin tee mieli edes mennä”. Kaukomaat eivät kiinnosta. Siellä Saarnio oli menettää henkensä vuonna 1982. Antti liittyi Urheilusukeltajiin, jossa kouluttajina olivat muun muassa Ora Patoharju ja Prålle Jansson. Jossain vaiheessa sukelsin isän virvelin viiden metrin syvyydestä. Pari avasi varailman matkalla ja pääsin pintaan. Sukeltaja-Kilta on sukellusseurojen ulkopuolinen keskustelufoorumi aktiivisen sukellusuransa päättäneille sukeltajille. Ollaan muutenkin kuin samaa, suurta perhettä. – Yritimme vetää ilmaa pitkällä viiden metrin letkulla, mutta eihän siitä mitään tullut. Teologian maisteri Saarnio tunnetaan sukelluspiireissä myös laulavana pastorina. – Kerran viikossa käytiin Helsingissä Yrjönkadun uimahallissa harjoituksissa. Paha Hindenburg Kaikki hylyt eivät kuitenkaan ole olleet hyviä kokemuksia. Kotimaan vedet ovat riittäneet H elsinkiläinen Antti Saarnio on harrastanut sukeltamista lähes 60 vuoden ajan. – Rauha ja vihreys ympärillä ja painottomuus – niihin ei kyllästy koskaan. – Menetin jostain syystä tajuntani ja painuin pohjaan. 10-vuotias Antti Elettiin vuotta 1957. 10-vuotias Antti vietti perheensä kanssa kesiä Sipoon saaristossa. Saarnio kuvaa 60 metrin syvyydessä makaavaa Hindenburgia kamalimmaksi paikaksi missä on käynyt. Suomi riittänyt Sukeltaminen vei Saarnion mennessään. – Se on niin kuin Koskishannu-vainaakin sanoi, että se on näkyvyyttä, josta menee käsi läpi. Saarnio tunnustautuu hylkymieheksi. Antilla oli samassa saaressa kaveri, jonka kanssa sukellettiin. – Ennen leirit kestivät kaksi viikkoa. Ja kun hyvän sukelluksen jälkeen istuu aurinkoisella kannella suoden olutta ja syöden sardiineja, se on hienoa. Kuntoa tarvitaan, kun painavat kamat vetää päälle, niin kyllä se vastaa yhtä punttisalisuoritusta! Mikä vetää Saarniota veteen yhä uudelleen. Esimerkiksi Nikolain hylyllä olin käynyt jo useamman kerran 80-luvulle mennessä. Kaukomaat eivät ole vetäneet Saarniota puoleensa. Sukeltaminen on edelleen 68-vuotiaan Saarnion pääharrastus. Sukellusinnostus jatkui. Oppikirjana oli Sukeltajan Aapinen , josta pidettiin tenttejä. – Joskus sitä on tullut nuotiolla esitettyä jopa kauniita lauluja, Saarnio nauraa. – Ne ovat olleet päämotivaationa. Vyöt hän teki, samoin painot valettiin itse. Ei tiedetty, ettei se ole edes mahdollista. Suojelus enkeli oli kuitenkin mukana, ja heräsin sieltä ja pääsin nousemaan. Hän on esimerkiksi osallistunut kaikille Urheilusukeltajien leireille lukuun ottamatta vuosia 1963–65. Olen katellut niistä peijakkaan hyviä kuvia! Nuotiolauluja Saarnio toimii tällä hetkellä Sukeltaja-Killan puheenjohtajana
Kerran olen ollut Thaimaassa, Kyproksella ja Mallorcalla. Kun Karaslahti lähti mukaan Urheilusukeltajien toimintaan vuonna 1964, hän kävi talviaikaan joka sunnuntaina Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä. Ikääntyminen kuitenkin alkoi harventaa näiden reissujen joukkoa. 69-vuotias Karaslahti on sukeltanut näihin päiviin asti. Ne hyvät ihmissuhteet ovat säilyneet parhaimmillaan vuosikymmenien ajan. Hetken kuluttua ylipaine ja lämpeneminen työnsivät korkin pois ja koko sisältö lirisi sukellusvarusteisiin. Mukaan 1964 Meri oli Karaslahdelle tuttu jo lapsuudessa. – Koska asumme Kirkkonummella, tämä ”sukellusreissu” pidettiin sittemmin pihallamme brunssin muodossa 11 kertaa. Kuluneena kesänäkin hän kävi kahdesti pinnan alla. – Hassin antama esimerkki innosti. Karaslahti laskee olleensa alkuvuosina mukana kesäleireillä noin kymmenenä vuonna peräkkäin. – Minulla oli 2 x 8 kaitafilmikamera, johon tein kotelon, joten pääsin filmaamaan va-kohteita. Välillä on löytynyt jotain mainittavaakin, kuten Kökarin leirillä vuonna 1969 löysin pullollisen pirtua. – Se on ollut sellaista museokohteiden kanssa pelaamista. Suomessa harrastus on painottunut hylkyjen etsimiseen sekä vedenalaisen luonnon tutkimiseen. Hyviä suhteita Sukellusharrastuksella on ollut Karaslahden mukaan iso merkitys Kalervo Karaslahti kertoo, että veden alta on välillä löytynyt jotain mainittavaakin – kuten pullollinen pirtua vuonna 1969. Laitoin pullon sukellusvarusteiden joukkoon kassiin. Vedenalaisen elämän kuvaaja V uonna 1964 Urheilusukeltajiin liittynyt Kalervo Karaslahti tutustui sukeltamiseen itävaltalaisen sukellusgurun Hans Hassin myötä. Karaslahti kertoo, että ennen oli tapana pyhäinmiestenpäivänä tehdä kauden viimeinen avovesisukellusreissu saaristoon. Karaslahti osallistui vuonna 1971 pohjoismaiseen va-filmikilpailuun Jäämerellä-nimisellä filmillä ja sijoittui sillä hopealle. omassa elämässä. – On jäänyt paljon pahaa tekemättä nuoruusvuosina, ja lisäksi on saanut paljon hyviä ihmissuhteita. Maija Salmi Kuvat: Kalervo Karaslahti – Tämä on ollut sellaista museokohteiden kanssa pelaamista.. Itselle on tullut iän myötä enemmän mukavuudenhalua. Siinä vaiheessa harrastukseen tuli mukaan va-kaitafilmaus. Va-kuvaaja Kun Karaslahti oli päässyt tutustumaan pinnanalaiseen maailmaan, hän halusi näyttää sitä myös muille. Punaisellamerelläkään en ole ehtinyt vielä käymään! Karaslahti on viihtynyt esimerkiksi Jäämerellä ja Ruotsin länsirannikon kohteissa. Muisteltiin menneitä, katseltiin valokuvia ja lopuksi söimme nuotiolla keitettyä lihakeittoa. – Siellä tuli kokeiltua paineilmalaitetta, ja sitten se oli menoa! Talven aikana tuli hankittua ensimmäinen oma puku sekä paineilmalaitteet. – Sukeltaminen oli pääharrastus, elämä pyöri kokonaan sen ympärillä. 9 Kalervo Karaslahti mukaan Urheilusukeltajiin vuonna 1964 Kalervo Karaslahti on ennättänyt kuvata yhden jos toisenkin kerran vedenalaista maailmaa. Kotimaan vesissä Karaslahti sanoo sukeltaneensa pääasiassa Suomen vesillä. – Vähemmän on tullut sukellettua kauempana. Isä oli hankkinut purjeveneen vuonna 1956, ja sillä helsinkiläisperhe kävi Ahvenanmaalla saakka. Olin omassa kaveripiirissä ensimmäinen sukellusta harrastava, ja monet innostuivat lähtemään mukaan. Jäämeren reissulle tein jo alumiinivalusta kunnollisen kotelon ja hankin Super 8 -kameran. – Ovathan ne käynnit harventuneet
Myös laivan 27-henkinen miehistö menehtyi. Takaisin UC-57 lähti 18.11.1917, mutta se ei saapunut koskaan perille. Pituutta oli 67.10 metriä ja leveyttä 6.20 metriä. 10 Suomalaissukeltajat löydön takana Suomalaiset sukeltajat löysivät vuonna 1945 uponneen saksalaisen sukellusveneen Virosta. Hylyn kunto selvitetään ja se myös kuvataan Viron viranomaisille. Kadonneesta sukellusveneestä kauan sitten kirjoitettu teksti päättyy näin: ”Toiset lähtivät ijäisyyden lepoon, jotta päivätyönsä hyvin suoritettuaan eivät tarvitsisi nähdä isänmaataan silvottuna, halveksittuna, nöyryytettynä, nälkään kuolemassa.” Toinenkin kateissa Lehdissä on kerrottu, että U-679 oli viimeinen kadoksissa ollut saksalainen sukellusvene, mutta se ei pidä paikkaansa; saksalainen UC57 on vielä löytymättä. Syvyyttä paikalla on 90 metriä, joka tekee sukelluksista hankalia – se kuitenkin varmistaa, että hylky saa olla rauhassa hylyn ryöstäjiltä. Mukana tuli myös runsaasti sotatarvikkeita ja radioita. Eduard Aust. Ekman, Sota-arkisto U-57 on edelleen löytymättä. Saksalainen sukellusvene löytyi Viron edustalta S uomalainen sukellusryhmä löysi uponneen sukellusveneen Viron aluevesiltä. 1942–1943 Hampurissa Hovaldtswerke Hamburg AG -telakalla. Koko miehistö, 51 henkeä, tuhoutui. Se oli tyypiltään VII C. U-679:n kohtalo Saksalainen sukellusvene U-679 oli Pakrin majakan koillispuolella 9.1.1945. Kuvassa samanlainen VII C -tyypin sukellusvenevene kuin U-679. U-679 oli rakennettu vuosina. Heikki Moisio Lähteet: Sukellusvenesotaa Itämerellä P.O. Ennen kuin U-679 ennätti hyökätä saapui venäläinen MO-124 sen yläpuolelle syvyyspommeineen, mitkä pakottivat sen sukeltamaan. Veneen komentajana toimi oblt. Immi Wallinin Subzone-yritys löysi U-679:n jo elokuussa, mutta he pääsivät sukeltamaan sinne vasta 10. Torpedoja siinä oli 14 kappaletta ja miinoja 26. Kyse on saksalaisesta, vuonna 1945 uponneesta U-679 -sukellusveneestä. Sukellusveneen oletettiin ajaneen venäläisten miinakenttään Suursaaren edustalla. syyskuuta. Sukellusvene sai ylleen uusia syvyyspommimattoja, joista se ei selviytynyt. Siellä se kohtasi raivaajaosaston sekä kolme vartiovenettä. UC-57 toi kahdeksan suomalaisjääkäriä Loviisan eteläiseen ulkosaaristoon Hamskäriin 17.11.1917
Heikki Moisio Lokakuisena lauantaina oli vuorossa Stshuka-324:n miehistön muistaminen. Immi Wallinin alus Yoldia toimi sukeltajien tukialuksena. Ortodoksinen siunaustilaisuus Summersea-aluksen peräkannella.. Muistotilaisuus avomerellä Mukana suomalaisia ja venäläisiä sukeltajia Tukikohtana Tallinna Sukellusvene SC 324 kuului 2:n sukellusveneprikaatiin Neuvostoliiton laivastossa. Samalla siunattiin myös Porkkalan edustalla olevan neuvostoliittolaisen sukellusveneen uhrit. Venäläiset ja suomalaiset sukeltajat muistivat sukellusveneen uhreja Bengt skärin majakan edustalla. lokakuuta Hangosta lähti merelle kahden aluksen saattue. 11 L auantaina 22. Mukana aluksissa oli kolme ortodoksipappia Moskovasta sekä venäläisiä ja suomalaisia sukeltajia. Sukellusveneen tukikohtana oli Tallinna. Kauniissa säässä sukellusveneen uppoamispaikalle saapuivat sukeltajat ja ortodoksipapit. Alus upposi miehistöineen. Poistuessaan Hangosta se todennäköisesti ajoi saksalaiseen miinaan. Mereen laskettiin seppele ja sukeltajat veivät hylkyyn muistolaatan, jossa on SC-324:n miehistön nimet. Tilaisuus päättyi pinnalla ortodoksiseen seremoniaan. Myös hylkyyn vietiin seppele. Komentajana toimi A.E Orjol. Tykkejä oli kaksi, torpedoja neljä keulassa ja kaksi perässä. Venäläinen sukeltajaryhmä oli ryhtynyt toimeen sukellusveneissä havereiden yhteydessä menehtyneiden sotilaiden muistamiseksi. Paikalla olleet kertovat, että tilaisuus oli kaunis ja koruton. SC 324 oli osallistunut syksyllä vuonna 1941 Hangon evakuointiin. Muistotilaisuus Venäjällä, kuten monissa muissakin toiseen maailmansotaan osallistuneissa maissa on alettu vaalia viime sotien aikana eri rintamilla ja merillä menehtyneiden sotilaiden muistoa. SC 324 valmistui vuonna 1935. Laatta viedään hylkyyn myöhemmin. Uppouma oli 589 tn, nopeus pinnalla 14 solmua ja sukelluksissa kahdeksan solmua. Sukellusvene oli rakennettu vuonna 1935. Alukset suuntasivat avomerelle Bengtskärin majakan edustalle vuonna 1941 uponneen neuvostoliittolaisen SC 324 -sukellusveneen uppoamispaikalle. SC-324 -sarja X kuului niin sanottuun Stshukaeli Haukiluokkaan. Sukeltaja Immi Wallin löysi etsintöjen jälkeen hylyn kesällä 2014 kalastajilta saamansa vihjeen perusteella. Muistotilaisuus oli ensimmäinen näillä vesillä suoritettu. Teksti Jouko Moisala Kuvat: Alexander Ishchenko Sukeltajat lähdössä Sts-324:n hylkyyn viemään seppelettä ja muistolaattaa. Jatkosodan alettua satamassa oli kaikkiaan 15 SC-alusta. Alus oli nopea, pintakulussa 14 solmua ja sukelluksissa kahdeksan solmua. Papit suorittivat ortodoksisen siunausseremonian
Kahdella aluksella päämääränä oli Tukholma, kahdella Tallinna. Mukana oli muun muassa noin 10 000 kultarahaa, 200 pakkausta kangasta ja lähes 1 200 tynnyriä hunajaa. Varmistus saataneen keväällä 2016. Alus oli upotessaan arvokkaassa lastissa. Marraskuun puolivälissä 1468 se lähti Lyypekin satamasta osana neljän aluksen saattuetta kohti pohjoista Itämerta. Virallisesti laivalla ei ollut nimeä, Hanneke Vrome viittasi aluksen omistajaan.. Onnettomuudessa kuoli 150-200, toisten arvioiden mukaan jopa 240 henkilöä. Hanneke Vromen määränpää oli Tallinna. Hanneke Vromen iänmääritys käynnissä J ussarön edustalla uponnutta Hanneke Vromea on sanottu aikansa Estoniaksi. Museovirasto tekee vielä lisäselvityksiä. 12 Tunnettu sukeltaja ja hylynetsijä Rauno Koivusaari kertoi keväällä löytäneensä Suomen rannikolta hansaholkki Hanneke Vromen, joka upposi Jussarön edustalla marraskuussa 1468. Löytyikö Suomen rannikolta uponnut hansaholkki. Tallinnaan suuntaavista aluksista suurempi oli holkkityyppinen Hanneke Vrome. Purjehduskauden lopulla laivalla oli lastin lisäksi harvinaisen paljon matkustajia miehistön lisäksi, myös aikansa silmäätekeviä
Kirjallisten lähteiden perusteella tiedetään myös, että laivalla oli Raaseporin linnanherran Lauri Akselinpoika Tottin puoliso Katariina Jönsintytär Viffert ja heidän poikansa. Tämän jälkeen etelästä puhaltava myrsky ehkä ovat painaneet ne osat, jotka eivät vielä ehtineet upota, kohti Suomen länsirannikkoa välillä Raaseporin Jussarö – osan ehkä vielä Hankoakin lännemmäksi, analysoi Koivusaari. 13 Aikalaiskirjoitukset Haaksirikko tapahtui itämyrskyssä Raaseporin ulkosaaristossa Jussarön edustalla. Kuva: Minna Leino/Museovirasto Museoviraston ensimmäinen tarkastusmatka oletetulle Hanneke Vromen hylylle tehtiin kesäkuussa 2015 yhteistyössä hylyn löytäjien Rauno Koivusaari (kuvassa oikealla) ja Micke Agrenin kanssa. Laajalla alueella Koivusaaren analyysin mukaan itämyrskyssä tavarat ja hylyn osat olisivat itä-länsi -sektorissa pitkin Suomen ulointa länsirantaa. Hän johti sukeltajaryhmää, joka löysi vuonna 1999 Suomen kuuluisimman aarrelaivan Vrouw Marian vuonna 1771 uponneen hylyn. Tammilankut ovat leveitä ja tuuman puolentoista paksuisia. Niissä laivan nimi on kirjoitettu tavallisella v:llä, ei tuplaveellä, kuten useissa oman aikamme lehtiartikkeleissa. Koivusaari on Suomen kokeneimpia hylynetsijöitä. Kuva: Minna Leino/Museovirasto. Rauno Koivusaaren mukaan Hanneke Vromen hylyn kappaleita on meren pohjassa noin kahden merimailin matkalla, 9–23 metrin syvyydessä. Myös Hansaliiton ”pääkaupungista” Lyypekistä on lähteitä. Pohjassa olevat hylyn kappaleet ovat tammea. Jopa 30-metrinen alus Koivusaari on nostanut myös ylös muutamia esineitä. Tieto on mainittu aikalaiskirjoituksissa. Joukossa on tynnyrin kansi, kattotiilen kappale ja lyijystä valmistettu esine, jonka käyttötarkoitus on vielä arvoitus. Koivusaari teki Museoviraston kanssa yhteistyössä tarkastusmatkan hylkyalueelle kesäkuussa. Kuvassa näkyy mahdollisen Hanneke Vromen hylyn pohjarakenteita, joista dokumentoinnin jälkeen sahataan ajoitusnäytteet laivan iän määrittämiseksi. Esineet on toimitettu Museovirastolle. Hanneke Vrome oli rakennettu limisaumatekniikalla. Koivusaari kertoo blogissaan käyttävänsä nykyisin v-versiota, vaikka myös muotoa Wrome on dokumenteissa esiintynyt. Säilyneiden laivanosien perusteella Koivusaari arvioi aluksen pituudeksi noin 30 metriä, kun aikakauden kauppalaivat olivat yleensä korkeintaan 20–25 metrisiä. Tarkoitus oli saada lisää todisteita hylyn iästä. Tässä apuna ovat muun muassa puurakenteiden lustot. – Kaikki aikalaiskirjoitukset sopivat löytämäämme haaksirikkopaikkaan, sanoo Koivusaari blogisivuillaan. Tärkeä dokumentti on Tallinnan kansallisarkistossa oleva kirje vuodelta 1469
– Mallinnukseen liittyvän dokumentointityön ja kolmiulotteisen mallin tekee Subzone Oy, joka avustaa myös sukelluksissa. Museoviraston tutkija, meriarkeologi Minna Leino kertoo, että hylyn puunäytteet analysoidaan dendrokronologian avulla. Tarkastusmatkalla sahattujen ajoitusnäytteiden tulokset valmistunevat kevään 2016 aikana. Laivatyyppi ei 1400-luvulla ollut kovin yleinen. Puu, jossa oli oksankohtia tai kasvuhäiriöitä ei kelpaa. Meille on tärkeää selvittää, onko hylky kenties Hanneke Vrome. Laivalla on arveltu olleen arvokas lasti, jopa kultarahoja. – Irtainta tavaraa emme näissä sukelluksissa etsi. Vaikka se ei olisi Vrome, voi hylky olla mielenkiintoinen tutkimuskohde. Meille on tärkeää selvittää, onko hylky kenties Hanneke Vrome.. 2015 http://haaksirikot.blogspot. Myöskään liian veistetyt kohdat eivät yleensä ole hyvä vaihtoehto. Siksi siellä on paljon eri-ikäisten laivanhylkyjen kappaleita. – Mikäli hylky on Hanneke Vrome, olisi hienoa, jos jokin innostunut keskiajan tutkijaryhmä aloittaisi hylkyyn liittyvän kiinnostavan tutkimushankkeen, toivoo Matikka. – Sahaaminen veden alla on muuten aika rankkaa työtä. Hylyn osat dokumentoidaan myös videokuvaamalla ja mittaamalla. Suomesta tunnetaan tällä hetkellä alle kymmenen keskiajalle ajoittuvaa laivalöytöä. Osa lastista on voinut joutua etelästä puhaltavien tuulten takia jopa lähelle Hiittisten Kyrksundia Koivusaaren analyysin mukaan massiivinen köli on mennyt poikki, mikä on merkki rajusta myrskystä. – Me emme sukella kullan kiilto silmissä. 14 M useoviraston pääintressi tällä hetkellä on saada tietoa hylyn ajoituksesta, sanoo Museoviraston intendentti Maija Matikka, joka toimii ”kulttuuriympäristön suojelu”-osastolla. Etenemme näyte kerrallaan. Haastavaa tutkimusta Alue, jolla hylyn osat sijaitsevat, on altis tuulille ja merenkulun kannalta vaikea. – Tämä tekee myös tutkimuksesta haastavaa, sillä usein yhden laivan osat ovat levinneet laajalle alueelle ja sekoittuneet toisiin haaksirikkoutuneiden laivojen jäänteisiin. Ankkurissa on vain yksi kuokka jäljellä, mutta sen muodon perusteella kyseessä on hansalaivan ankkuri. – Tämä tarkoittaa sitä, että hylyn kaivaustutkimuksiin ja hylyn arkeologista kokonaisuutta muuttavaan toimintaan tarvitaan tutkimuslupa Museovirastolta, kertoo Matikka. Klaus Susiluoto Lähteitä: Museoviraston tiedotteet Helsingin Sanomat 1.5. Vuosirengasanalyysi Museovirasto sukelsi Vromen oletetulle hylylle syyskuun lopussa, pääosin ottaakseen puunäytteitä. – Jokainen rakenneosakokonaisuus pitää tutkia erikseen ja myös ajoittaa analyysein, jotta voidaan varmistaa sen alkuperä ja ajoitus. – Jos hylky on holkki, kuten arkistolähteissä puhutaan, on se harvinainen arkeologinen löytö. Jos kyseessä on Hanneke Vromen hylky tai ylipäänsä keskiaikainen hylky, on se hyvin merkittävä merihistoriallinen tutkimuskohde. Videokuvasta työstetään myöhemmin kolmiulotteinen malli fotogrammetrian avulla. Kuva: Minna Leino/ Museovirasto – Me emme sukella kullan kiilto silmissä. – Dendrokronologia on puun iänmääritysmenetelmä, joka perustuu esineessä näkyvien puun vuosirenkaiden muodostamaan kuvioon. Tällöin sitä koskevat muinaismuistolain määräykset, sillä yli 100 vuotta sitten uponneet hylyt ovat lailla rauhoitettuja. /2015/04/aarrelaivahanneke-wromen-loytaminen.html https://plus.google.com/ +RaunoKoivusaari/posts Iänmääritys vie useita kuukausia Oletettu Hanneke Vromen hylky sijaitsee ulkomeren äärellä Jussarön edustalla. Oikeiden sahauskohteiden valinta ei ole helppoa. Toisaalta koko laivahan on veistettyä puuta, muistuttaa Leino. Holkin tavarat olisivat levinneet isolle alueelle
Turmat herättäneet tarpeellista pohdintaa kaluston hyvää kuntoa ei voi liikaa korostaa. – Turmissa on usein noussut esiin tutkijoiden mukaan inhimillinen tekijä. Iso osa sukeltajista käy kurssinsa ulkomailla ja myös sukeltaa paljolti ulkomaan vesissä. Komeat vedenalaiset maisemat ja lämmin vesi voivat aiheuttaa omalta osaltaan turvallisuusriskin – on nähtävä mahdollisimman paljon!. 15 S ukeltajaliitto on paneutunut kuluvan vuoden mittaan sukellusturvallisuuteen järjestämällä aiheesta seminaarin. Pinnan päällä alkaneen ongelman vieminen pinnan alle aiheuttaa turvallisuusriskin. Jonkinlaisena yhteenvetona seminaareista voi vetää sen päätelmän, että pinnan päällä alkaneen ongelman vieminen pinnan alle aiheuttaa turvallisuusriskin, sanoo koulutuspäällikkö Mika Rautiainen. Ennakkosuunnittelun merkitystä, paritarkastuksen tärkeyttä ja välineiden sekä Sukeltajaliitto uusii turvallisuusohjeistonsa Sukellusturvallisuus on monen tekijän summa
Sudanin kohteilla operoivat egyptiläiset alukset, joilla käytäntö on luonnollisesti egyptiläinen. Hyvät ennakkovalmistelut Turkulaisen sukellusmatkoja järjestävän Divetravelin Ismo Kuusisto pitää operaattoreiden käytäntöjä hyvinä, joskin pieniä painotuseroja turvallisuudessa saattaa olla. Meillä sattuu turmia sukeltajien ja sukellusten määrään nähden vähän. Yksittäisiä raportteja on tehty ainakin siitä, että sukeltaja on lainannut tai vuokrannut puvun, joka on hänelle sopimaton, yleensä liian suurta kokoa. Ennakkobriefingeihin on osallistumispakko kaikilla. Rautiaisen mukaan liitto uusii turvallisuusohjeistonsa ensi vuoden aikana. Riskejä ei voida kokonaan poistaa Rautiainen muistuttaa, että tietty riski jää aina olemaan. Toiminta on järjestelmällistä ja suunniteltua, ja turvaohjeita noudatetaan hyvin. Esimerkiksi syvyysrajojen kasvattaminen edellyttää lisäkoulutusta, ja sukellusten vaatimustasosta riippuen mahdollisesti uusien sukellusmenetelmien ja varusteiden käyttöönottoa. Tuolloin sukeltajalta ehkä jää mieltämättä esimerkiksi paritarkastuksen merkitys ja sukellussuunnitelman teko. Hyvä sukellustapa tarkoittaa ominen äärirajojen kunnioittamista eikä ylitetä oman osaamisen ja omien valmiuksien rajaa. – Turvallisuusjärjestelyt ovat operaattoreiden hallussa, mutta kaikki tekevät hyvät ennakkovalmistelut. – Tilanteesta poispääsy vaikeutuu olennaisesti syyvyyden kasvaessa. – Toiminnan kehittämisen kannalta olisi toivottavaa, että poikkeavista tilanteista raportoitaisiin. Ne ovat lähinnä käskyjä tai kieltoja, mutta tarkoituksemme on uudistaa myyvämpään muotoon eli sorvaamaan ne hyötyajattelun mukaisesti, jotta kieltojen ja käskyjen sijasta ihmiset oppisivat mieltämään mitä hyötyä säänSukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiaisen mukaan pinnan päällä alkaneen ongelman vieminen pinnan alle aiheuttaa turvallisuusriskin. Jollei joku briefingiin osallstu, hän ei myöskään veden alle mene. Välineet harvoin aiheuttavat ongelmia, jos sukeltaja on ne asiallisesti huollattanut. Koulutuksessa ei ole sellaisia aukkopaikkoja, jotka edellyttäisivät muutosta koulutuksessa. 16 nöksistä on heille käytännössä Syvyys kasvattaa aina riskiä, mikä lienee yksi syy, että sukellusonnettomuuksia on sattunut kokeneille harrastajille. Toisaalta vakavia sukellusturmia on sattunut rantavesissäkin. Parhaallakin mahdollisella turvallisuusajattelulla riskejä voidaan vain minimoida, ei poistaa kokonaan. Eräässä tapauksessa sukeltaja joutui turvautumaan hätänousuun, kun hänen suuhunsa meni sukelluksissa vettä. – Ideana ei ole tehdä uusia sääntöjä vaan pikemminkin muuttaa nykyisten muotoon. Turmien syyt ovat tapauskohtaisia. Varsinkin virtaukset ja vuorovedet ovat usein suomalaisille sukeltajille ongelmallisia, koska emme ole tottuneet niihin kotimaassa. Annostelija oli pyörinyt ennen sukellusta maassa ja uloshengitys ja letkun välissä oli lehti. Kroatian Najadassa sukeltaja pääsee kirkkaisiin ja lämpimiin vesiin, jolloin nestehukan mahdollisuus on otettava huomioon.. Sukelluksen aikana puvun sisään on kertynyt ylimääräistä ilmaa ja sukeltajalla on ilmennyt veden tasapaino-ongelmia. – Jos olosuhteet poikkeavat aikaisemmasta kokemuspiiristä, niihin on perehdyttävä ne hyvin tuntevan kokeneemman sukeltajan tai mieluummin kouluttajan valvonnassa. Esimerkiksi virtakohteissa on aina mukana paikallinen opas. Joissakin kohteissa kokeneimmat sukeltajat saavat mennä veteen pareina. Sukeltaja noudattaa koulutuksessa opittuja menetelmiä ja toimintamalleja ja huolehtii omasta ja sukellusparin turvallisuudesta. Suuret linjat ovat kuitenkin yhtäläiset. Sukellusseuroissa on Rautiaisen mukaan erittäin hyvä turvallisuuskulttuuri. – Ulkomailla operaattorit, divemasterit tai tukialusten miehistöt tekevät ennakkovalmistelut. Divetravel järjestää matkoja muun muassa Egyptiin, Sudaniin ja Malediiveille. Joskus hätänousun syynä on silkka huolimattomuus välineiden huollossa
Ryhmänjohtajaopas tarkistaa kaikkien painovyöt ja muut ”elintärkeät” asiat. Juhani Karvonen Malediiveilla paikalliset viranomaiset on säätäneet tiukimmat turvallisuusmääräykset. – Esimerkiksi venttiileiden tarkistukset jäävät sukeltajille itselleen, koska opas ei yleensä ehdi jokaisen varusteita käydä lävitse. Heinäja elokuussa Kroatiassa on yleensä suomalaisen mittapuun mukaan helle. Varsinkin syys–lokakuussa sukeltaja voi nähdä jopa 50 metriä. Meillä Murterissa ja luonnonpuisto Kornatin lähellä sukelluskohteet ovat tyypillisesti seinämiä, jotka jatkuvat 50–80 metrin syvyyksiin. Kokeneiden sukeltajien kesken ei esimerkiksi paritarkastusta koko ajan toitoteta. – Aurinko paahtaa. Itse syvyyshän ei ole ongelma, olettaen että on asianmukainen luokitus. 17 Turvallisuussäännöt Tee ainoastaan sellaisia sukelluksia, joihin olet saanut koulutuksen Toimi saamasi koulutuksen mukaisesti Mikäli olosuhteet poikkeavat niistä, missä olet aikaisemmin sukeltanut, perehdy niihin pätevän asiantuntijan tai kouluttajan johdolla Käytä vain sellaisia varusteita, joiden käyttöön olet saanut koulutuksen ja joiden käyttöä olet harjoitellut riittävästi turvallisissa olosuhteissa Käytä vain sellaisia varusteita, jotka lisäävät sukelluksesi turvallisuutta Huolehdi siitä, että varusteesi ovat huolletut ja toimintakunnossa Pidä taitojasi yllä jatkuvalla harjoittelulla ja lisäkoulutuksella Sukella aina sukellusparin tai suuremman sukeltajaryhmän jäsenenä Suunnittele jokainen sukellus etukäteen Varaudu etukäteen myös mahdollisiin ongelmiin liikkumavaraa ja parit voivat olla yhdessä. – Suosittelen, että sukeltajat tarkistaisivat varusteensa ennen alukseen tai veneeseen astumistaan.. Kuusiston mukaan Malediiveilla ei yli 30 metrin syvyydessä ole juurikaan nähtävää. Kuivapukujen käyttäjät hikoilevat jo sukeltaessaan. Oma tuntumani on, että sukeltajat ovat tarkempia yösukelluksiin valmistautuesssaan kuin päiväsukelluksille lähtiessään. Jos kaasua ei ole tarpeeksi kaasua mukana, voi tulla stressi. Malediiveilla kaikki sukellukset listataan valvoville viranomaisille, jotka samalla valvovat operaattoreiden toimintaa. Nokela korostaa, että ennakkosuunnittelun merkitystä, paritarkastuksen tärkeyttä ja välineiden sekä kaluston hyvää kuntoa ei voi liikaa korostaa. Parit eivät välttämättä istu rinnakkain, eivätkä tilatkaan välttämättä salli varusteiden tarkistusta. Vastaavasti Punaisellamerelläkin vasarahaita alkaa tavata vasta noin 40 metrissä. Sukeltajan kannattaa seurata syvyysmittaria ja katsella useimmin painemittaria, ettei tule hätätilannetta. Yksi syy Malediivien tiukkaan käytäntöön on se, että painekammio voi olla hyvinkin kaukana. Päiväsukelluksilla pienet tarkistukset tuntuvat helpommin unohtuvan, vaikkei näin pitäisi tapahtua. Egyptissä siirrot tehdään Zodiac-veneillä, joissa kuljettaja voi järjestää sukeltajat paikoilleen. – Malediiveilla ei kukaan virkistyssukeltaja saa sukeltaa yli 30 metriin ellei painetta ole 50 baria. Kirkas vesikin voi hämätä Kroatian Murterissa Najadan sukelluskeskuksessa oppaana toimivan Anna Nokelan mukaan Välimeressä ja Adrianmeressä suomalaista saattaa hämätä liiankin hyvä näkyvyys ja kirkkaat vedet – Suomalainen ei ole tottunut Välimeressä hyvään, noin 15-40 metrin näkyvyyteen. Esimerkiksi Malediiveilla sukeltajat viedään kohteisiin tukialuksilla, joissa sukeltajilla on Sukellusopas Anna Nokelan mukaan lämpimissä vesissä nestetankkauksen tärkeys korostuu. Egyptissä riittää 30 baria. Nestehukka on mahdollinen riski, sillä tauoilla sukeltaja hikoilee. Jollei tuule, on merilläkin reilut 35–42 astetta varjossa. – Suosittelen, että sukeltajat tarkistaisivat varusteensa ennen alukseen tai veneeseen astumistaan. – Turvallisuuskäytäntöjä ja sukellussyvyyksiä sanelee tietysti osittain myös se, millaisia näkymiä on odotettavissa. Adriassa on kuitenkin aina harppauskerros, jonka jälkeen lämmin 22–25-asteinen pintavesi muuttuu noin 16-asteiseksi, joten sukellamme joko kuivapuvuissa tai seitsemän millin märkäpuvulla. Sukeltajantaudista kärsivälle matka hoitoon voi kestää tunteja. Meillä on aina vettä veneessä mukana ja vesi on osa sukelluspaketin hintaa. – Meillä sattuu turmia sukeltajien ja sukellusten määrään nähden vähän. Koulutuksessa ei ole sellaisia aukkopaikkoja, jotka edellyttäisivät muutosta koulutuksessa. Luultavasti pääsaarella sellainen on, mutta monet sukellukset tehdään kaukaisilla atolleilla, jonne saatetaan lentää pienkoneella, minkä jälkeen on vielä venematka
Kokemattomien sukeltajien ei kannata sukeltaa rakennusten sisälle. Viron tasavallan itsenäistyessä Neuvostoliiton vankila suljettiin ja suurin osa pumpuista sammutettiin, jolloin veden pinta nousi vauhdikkaasti. Kirkas vesi on peittänyt alleen rakennuksia ja siitä on tullut sukeltajille ainutlaatuinen kohde. Kyseessä ei ole virallinen uintitai sukelluspaikka, eikä se ole valvottu. Sukeltamaan Rummun vankilaan V irossa Rummun louhosjärvessä oli aikoinaan Neuvostoliiton avolouhos, jossa viereisen vankilan vangit louhivat Vasalammen marmoria eli liuskekiveä. Pinnan alle jäi esimerkiksi louhoskaivoskone, jota ei ehditty evakuoida. 18 Helppo ja eksoottinen sukelluskohde Tallinnassa Tallinnasta löytää vanhan Neuvostoliiton aikaisen Rummun vankilalouhoksen. Rakennusten sisällä on kirkasta ja rauhallista.. Lähistölle on kuitenkin tullut yksi yrittäjä, joka tarjoaa erilaisia palveluja virkistyjille ja harrastajille. Vankilarakennuksen katto on osin romahtanut. Sukeltajat pitävät sitä silti turvallisena paikkana, kunhan muistaa pitää järjen mukanaan. Alueella ei ole valvottua rantaa, vessoja tai muitakaan palveluita, mutta tämä ei tunnu haittaavan paikallisia, jotka saapuvat poukamalle päivää viettämään. Pinnan alla on paljon nähtävää
Korkeampien rakennusten katolta paikalliset hyppivät mereen. – Rummu on kuvaajan unelma, sillä siellä on paljon nähtävää. Rummussa on ihmeteltävää sekä pinnalla että pinnan alla. 19 Sukeltamaan Rummun vankilaan Yksikerroksisen rakennuksen katolla on hyvä paistatella päivää. Veden pinnan alla on vanha aita, piikkilankaaitaa, lamppuja, kaloja ja vesikasveja. Muurin toisella puolella on pystyyn kuollut metsä. Kuvassa Hanna Lappi.. Muurien väliin pääsee portaita pitkin. Kaivoksen pohjan halki kulkee kolmeosainen aita, kaksi verkkoaitaa ja keskellä muurattu aita, missä valot ovat yhä paikallaan
Sukeltamaan kannattaa mennä hiukan loitommalle uimareista, jopa toiselle rannalle. – Tunnema on jännittävä ja hiukan kummitusmainen, Hanna Lappi virnistää. Helppo lomakohde Olli ja Hanna Lappi lähtivät seitsemisen vuotta sitten ensimmäisen kerran sukeltamaan Rummun louhokselle. – Tuolloin Rummu oli vielä aika tuntematon ja erikoinen sukelluskohde. Olli Lappi Jyväskylän Sukelluskeskuksesta on järjestänyt halukkaille matkoja Rummuun. Lisäksi rannan tuntumassa on vedenalainen metsä, joka on jäänyt veden alle. Lappi harrastaa vedenalaista valokuvausta. Aamulla hyvien yöunien jälkeen lähdetään Rummuun. Olli Lapin mukaan kohde on mukavan helppo, sillä se ei ole syvä, vesi on kirkasta ja lämmintä. Virpi Piippo Kuvat: Olli Lappi Tytöt kokeilevat vankina oloa kaltereiden takana. Paikallisilta sukellusseuroilta tai -yrittäjiltä kannattaa kysellä järjestettyjä matkoja. Louhosalueella on erikoisen näköinen maasto, joka lienee syntynyt liuskekiven louhimisen tuloksena. Toisen kerroksen ikkunasta on aikoinaan joku vanki maailmaa tarkastellut. – Kohde on mukavan helppo, sillä se ei ole syvä, vesi on kirkasta ja lämmintä.. – Sukelluspäivän jälkeen voi nautiskella ihanan illallisen ja käydä ostoksilla Tallinnan keskustassa. Auton voi jättää tien varteen ja kävellä siitä uimapaikalle. Vankila-aidan sisemmän osan rautaportti seisoo jyhkeänä meressä. 20 Rannasta on lyhyt matka rakennukselle, jonka ylimmästä kerroksesta etenkin nuoret käyvät hyppimässä veteen. Puut ovat siellä yhä pystyssä. Alueelle pääsee helposti. Tosin vesi on silloinkin lämmintä. Rakennuksien köydet ja portaat ovat heppoiset, eikä niihin ole luottamista, joten niitä kannattaa myös välttää. Se on hieno paikka ja suhteellisen lähellä, edullinen ja ennen kaikkea helppo kohde. – Syksyllä siellä on erityisen mukavaa sukeltaa, sillä silloin ei ole liian kuuma. – Rummu on kuvaajan unelma, sillä siellä on paljon nähtävää. Veden pinnan alla on vanha aita, piikkilanka-aitaa, lamppuja, kaloja ja vesikasveja. – Porukalla on mukavaa mennä sukeltelemaan, sillä tämä on sosiaalinen laji, hän pohtii. Pohjassa on paljon kaikenlaista irtotavaraa, joten hyppimisessä on riski vakavaan loukkaantumiseen. Kovin matalapohjaisella autolla voi tulla vaikeuksia. Päivä sukelletaan ja illaksi mennään taas hotellille, jossa nautitaan hyvää ruokaa ja nukutaan kunnon yöunet. Autolla liikkuessa on hyvä varautua siihen, että tiet ovat kuoppaiset. Matka Tallinnaan taittuu autolautalla ja yöpyminen tapahtuu hotellissa