SUKELTAJAN maailma Kalaverkkoon uiva sukeltaja joutuu helposti paniikkiin 5-2013 6,00 Jo neljä viidestä suorittaa peruskurssin ulkomailla Tiekorjaukset antavat työtä ammattisukeltajille Merkinantopoiju on tämän päivän uutta turvallisuutta Sukeltajantauti iski Maltan sukelluksella Liikuntavamma ei estä Harri Haapalan sukelluksia Talvikauden sukellusmatkat Egyptiin peruutettu
MacArtney Edustajamme Suomessa ARWELL-Tekniikka Oy sales@arwell.fi www.arwell.fi www.macartney.com OptoLink CORMAC MacAPI MAC winches
Tuloksena tulee olla sen sisältymisen edellyttäminen sukeltajan varusteisiin jokaisella sukelluksella ja sen käyttöä jokaisen sukelluksen päättyessä. 22 Näkyvyys pinnan alla turvallisuutta Monissa ulkomaiden sukelluskeskuksissa merkinantopoijujen käyttö on jo pakollista. Autoilijan itsestäänselvyytenä käyttämä turvavyö ei estä liikenneonnettomuutta, vaan ainoastaan todennäköisesti estää ihmisten vammautumista onnettomuuden tapahtuessa. Ei ole välinettä, joka estäisi sukellusonnettomuuden. Laite ei käynnisty, jos turvalaite ei ole kytkettynä. On useita vakavia onnettomuuksia maailmalta, joissa varsinainen onnettomuuden aiheuttaja onkin ollut juuri merkinantopoiju. 48 Kuivapuku sopii Suomen 26 Tieto, kokemus, taito ja 4 30 Verkot vaanivat sukeltajia la, märkäpuvulla lämpimässä Sukelluspuvun valinta tehdään veden lämpötilan, sukellusajan ja -syvyyden perusteella. Sukellusturvallisuuden eteen tehdään myös jatkuvaa työtä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Punainenmeri on valitettavasti suomalaisten sukeltavien matkailijoiden osalta hiljentynyt ainakin täksi talvikaudeksi. Se on viesti sekä veneilijöille että sukellusta seuraaville sukeltajan paikasta ja sukelluksellisesta tilanteesta. pohjassa Turussa harjoiteltiin, miten sukeltaja pääsee irti kalastajan verkosta. Poijun oikea käyttö edellyttää opettamista, oppimista ja jatkuvaa käyttöä tai harjoitusta. On toivottavaa, että tämä ei jää ainoastaan opetuskohteeksi. 10 Pyörätuoli ei ole este 34 Merkinantopoiju lisää 12 Oulusta lähdetään 37 Tarkastamaton pullo on 16 Hylkypuistohanke on 38 Sukeltajantauti iski 18 Sukeltajat puhdistavat isoja 40 Sukeltajien tärkeät sukeltamiselle Pyörätuolilla liikkuva Harri Haapala sukeltaa maailman vesillä. Aina on mahdollisuus, että jotain odottamatonta voi tapahtua. Merkinantopoijun kuuluminen sukellusvarusteisiin tulee jatkossa olemaan itsestäänselvyys, kuten niin moni muukin vuosien saatossa sukeltajan varusteisiin liitetty varuste tai väline. 21 Seoskaasuista käytössä helioksi ja nitroksi Merivoimat luottaa sukeltajakoulutuksessa Viperiin. Merkinantopoijun käyttöä edellytetään yhä enemmän myös tavallisen sukeltamisen yhteydessä. Totuus on kuitenkin, että tämä työ ei välttämättä tavoita kaikkia sukelluksen harrastajia. Jouko Moisala s.6 Eilatissa riittää valokuvattavaa etenkin pinnan alla! 6 Suomesta ei lennetä Egyptin sukelluskohteisiin Suomalaiset matkanjärjestäjät peruivat alkavaksi talvikaudeksi lentonsa Punaisenmeren Egyptin rantakohteisiin. Sukellusonnettomuuksilta ei tälläkään kaudella ole Suomessa vältytty. Lämpimät ja kirkkaat vedet odottavat. Onneksi paikalliset toimijat siellä eivät elä pelkästään pohjoismaisten matkailijoiden varassa. Vedet viilenevät ja kirkastuvat, mutta syksy on syksy ja osa sukelluksen harrastajista lopettaa sukellukset kotimaassa. Pohjois-Norjaan Pohjois-Norjan sukelluskohteet ovat oululaisten Vesimiesten suosiossa. vakuutukset Jouni Raiskio uskoo selvinneensä hengissä sukeltajantaudista DAN-vakuutuksen avulla. Sukellusmatkailija voi joutua tilanteeseen, jossa hänelle annetaan poiju ja kehotetaan käyttämään sitä. Aiemmin sukeltajalla ei ole ollut tätäkään välinettä. 120 metriä Tyynellä valtamerellä sijaitseva Yap on kuin toisesta maailmasta. Myös ulkomailla on tapahtunut sukellusonnettomuuksia suomalaisille sukeltajille. 44 Kuivapuvulla pärjää kaikkial- välineet tärkeimmät Sukeltaja rakentaa oman turvallisuutensa neljän pilarin varaan. Tarkastamatonta pulloa ei saa käyttää. käyttökiellossa Hengityskaasupullon tarkastusväli on kymmenen vuotta. Ensi vuoden alusta merkinantopoijun käyttöä aletaan maailmalla edellyttää opetettavaksi jo peruskurssivaiheessa. Muualta nimittäin lennetään alueelle edelleen. Kaikki onnettomuudet tuntuvat pahoilta ja harrastuksen imagoa tahraavalta. Totuuden nimissä on kuitenkin muistettava, että huolimatta riskikartoituksista onnettomuuksiin on aina mahdollisuus. Merkinantopoijunsa sukeltaja laukaisee vasta nousuvaiheessa, viimeistään pysähtyessään ensimmäiseen etappiinsa. Tilanne on ongelmallinen, jos merkinantopoijun on aikaisemmin ainoastaan nähnyt. Maltan matkalla Jouni Raiskio sai sukeltajantaudin Maltalla varotoimista huolimatta. Merkinantopoiju on kuulunut jo pitkään vaativia sukelluksia tekevien sukeltajien varusteisiin ja jatkuvaan käyttöön. Itsestäänselvyys ei kuitenkaan ole poijun varsinainen käyttö sukellustilanteissa. Merkinantopoiju on väline, joka toimii sukellusonnettomuutta ehkäisevästi. Tekninen laite taas vaatii käytettäessä suojavälinettä, jotta estetään vahingot laitteen käyttäjälle. 42 Tasapainotusliivin hallinta kaikkein vaikeinta Väärä liivin painotus voi johtaa vakavaan sukellusonnettomuuteen. Sen käytöllä sukeltaja ilmaisee paikkansa veden alla. olosuhteisiin Rescue Diver -kurssilaiset oli-. Olen aina korostanut, ettei ole sukellusturvallisuusvälinettä. auttolauttoja Viking Cracen pohja puhdistetaan levästä. Se kuuluu turkulaisten tehtäviin. vastatuulessa Uudenkaupungin edustalle kaavailtu hylkypuisto on poikinut valituksen. Sukellusturvallisuus puhuttaa Sisältö 5/2013 Kotimainen sukelluskausi on kääntynyt syksyksi
Ennen sukellusta käytiin sukellussuunnitelma huolellisesti läpi. Nykyisen tulkinnan mukaan kielto ei enää olisi voimassa. Tilaukset: Tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: määräaikainen kesto 41,00 € 37,00 € ISSN 1238-2574 64 Rutiinit ja jatkuva harjoittelu tärkeää Pelkkä koulutus ei takaa sukellusturvallisuutta. 82 Kaukajärvestä nousi säkkikaupalla romua Sukeltajat puhdistivat Tampereella Kaukajärven pohjaa. 09-413 97 331, fax 09-413 97 405 sum.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Jouko Moisala Norjassa on hyvät hylkysukellusmahdollisuudet. s.64 68 Sidemount-sukelluksen suosio kasvaa Kuivapuvun suosio näkyy PADIkurssien tarjonnassa. 71 Luksia kouluttaa 75 ammattisukeltajia Suomessa työskentelee noin 100 ammattisukeltajaa. Uutuuskirjoissa mennään pinnan alle Uudet pinnan alle menevät kirjat ovat aina tervetulleita. Myös sidemount-sukellukset ovat kysyttyjä. Ilmoitusmyynti: Myyntipäällikkö: Marja Naukkarinen, marja.naukkarinen@karprint.fi Avainasiakkuuspäällikkö: Kari Ylönen, p. SUKELTAJAN maailma s.12 5-2013 6,00 Kalaverkkoon uiva sukeltaja joutuu helposti paniikkiin Jo neljä viidestä suorittaa peruskurssin ulkomailla Tiekorjaukset antavat työtä ammattisukeltajille Merkinantopoiju on tämän päivän uutta turvallisuutta Sukeltajantauti iski Maltan sukelluksella Liikuntavamma ei estä Harri Haapalan sukelluksia Talvikauden sukellusmatkat Egyptiin peruutettu Ilmestyy 6 numeroa vuonna 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 09-413 97 333 Kustantaja: Karprint Oy Toimitus: Karprint Oy 03150 Huhmari puh. 57 Suomi voisi jo hankkia sukellusveneitä Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneet. Laivan hylyn hajoaminen Vanhaa laivan hylkyä uhkaavat pohjassa monet vaarat. Japanilainen Suomen kävijä halusi myös sukeltaa Suomen oloissa. Kuvassa Siw-Aina hylky Svolvaerin edustalla. 60 Suurin osa suorittaa peruskurssin ulkomailla Moni tarvitsee rohkaisua ja perehdyttämistä Suomen vesissä sukeltamiseen. Järvestä nostettiin säkeittäin romua. Parhaat opetustulokset avovedessä saavutetaan pienissä ryhmissä. 5. Kirjapaino: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari Sähköposti: Toimitusaineisto: Aikakauslehdet@karprint.fi Ilmoitusaineisto: sum.ilmoitukset@karprint.fi Internet: www.karprint.fi Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita käytetään suoramarkkinointitarkoitukseen. 52 Perusvälineillä pääsee 76 s.26 sukeltamisen alkuun Naamari, räpylät ja snorkkeli kuuluvat sukeltajan perusvälineisiin. Moni heistä on saanut koulutuksensa Luksiasta Lohjalta. Aina ei pääse opettamaan yhden oppilaan ryhmää. 413 97 387 Toimitusneuvosto: Heikki Moisio, Eero Ahola, Esa Raivio, Osku Puukila. 80 Aurajoesta nostettu lähes 1000 polkypyörää Turussa on puhdistettu Aurajoen rantoja yli kahdenkymmenen vuoden ajan. - Kuva: Tommi Salminen vat kuivapuvuissa syksyisessä merivedessä. Tilanteen vakavuus näkyy selvästi
Lähi-idän kuohunta tuntuu Egyptin sukelluskohteissa Suomalaiset matkanjärjestäjät peruneet talvikauden lentonsa 6
Sharmissa maanpäällinen elämä on rauhoittunut huipputurismin vuosista, mutta ei kuitenkaan kokonaan - matkailijoita riittää, joskaan ei suinkaan kaikkiin massaturismin tarpeisiin rakennetuihin hotellimassoihin. maailmaan, jonka riutoille oli vuosisatojen saatossa haaksirikkoutunut monia aluksia. Siinai oli tuolloin vain ja ainoastaan sukeltajien ja beduiinien mekka, jossa tavallisia rannalla rasvoissaan kieriskeleviä massaturismin maallistumia ei makaillut hotellien suljetuilla rannoilla Punaisenmeren kauneus ja rikkaus Vuoden 1967 Kuuden päivän sodasta lähtien ovat useat kansainväliset sukeltajat saaneet nauttia Punaisenmeren alueen ennen tuntemattomasta vedenalaisesta kauneudesta ja rikkaudesta. 7 aurinkotuoleissaan varjojensa alla. Nuo kaikkeen hiljaisuuteen vajonneet alukset saivat olla syvyyksissä kaikessa rauhassa ja muuttua aikojen kuluessa osaksi riuttaa muodostaen kodin ja turvapaikan moninaiselle vedenalaiselle luonnolle. Hotellit eivät olleet valloittaneet riuttojen rantaviivoja eivätkä tuhonneet riuttoja rakennusaikaisine betonipilvineen ja makeanveden rantalevää muodostavine päästöineen. Osku Puukila ja Olof Palmgren lähdössä introsukellukselle Eilatissa. Rannoilla ja riutoilla vaeltelivat vain sukeltajat jeeppeineen ja sukelluspulloineen sekä beduiinit vuohineen. Hiljalleen kansainväliset hotelliketjut lipuivat isoine, suljettuine betonikomplekseineen Sharmiin, lähes kaikkialle Siinain rannikon tutuille ja vapaille sukelluskohteille. Kohteet sukellettiin ja kartoitettiin tarkoin israelilaisten sukeltajien uutteralla pioneerityöllä kansainvälisten sukeltajien ja ryhmien nautittavaksi aina nykypävään asti. Nykysukeltajan ja sukellusmatkailun vilkkaimman kehityksen näkökulmasta olemme saaneet elää vuosikymmeniä rauhallisia aikoja Siinain niemimaan sukelluskohteissa. Israelilaisten muodostettua Kuuden päivän sodan jälkeen sotatoimien vastaisen turvalueen Siinaista he myös kehittivät Siinain autiomaata ympäröiville riutoille ja vesille menestyvän sukellusmatkailukohteen neitseellisine riuttoineen. E gyptin merialueen riutoilla on tällä hetkellä tavallista hiljaisempaa. Lähi-idän myllerrykset tuntuvat sukellusmatkailussa. Vedenalainen elämä on miljoonien vuosien evoluution ajan jatkanut elämäänsä ja kehittymistään omaa kiertokulkuaan täysin piittaamatta maan päällä myllertävien ihmisten ja kansakuntien poliittisista kiistoista tai sapelinkalisteluista. Jo vuosia sukeltaminen jeepeillä rantojen huippukohteista on ollut pääpiirteittäin mahdotonta, koska rantariuttojen viereen rinta rinnan jonoon rakennetut hotelli-. Alkujaan oli vain Punaisenmeren fauna ja pioneerisukeltajat alkeellisine kameroineen ikuistamassa katoavan kauneuden parhainta kukoistusta. Suomalaiset matkanjärjestäjät peruivat alkavaksi talvikaudeksi lentonsa Punaisenmeren Egyptin rantakohteisiin. Luonnonsuojelullisesta näkökulmasta on hyvä, että Sharmin vedenalainen luonto saa hiukan vetää henkeä kaikkialla riutoilla tulvivista kuplivista sukeltajista ja riutoilla pörräävistä aluksista. Esimerkiksi saksalaiset, englantilaiset, virolaiset, hollantilaiset ja venäläiset kuitenkin jatkavat edelleen lentojaan Sharm el Sheikhiin. Meri voi silloin hyvin ja sukeltajat kunnioittivat luontoa kumppaninaan. Suomalaiset matkanjärjestäjät peruivat talvikaudeksi 2013-2014 lentonsa Punaisellamerellä sijaitseviin Egyptin kohteisiin. Massaturismi valloitti Siinain Israel luovutti Gamp David -sopimuksella vuonna 1982 Siinain alueen Egyptin valvontaan ja hallintaan. Ennen tuota ajankohtaa ainoastaan muutamat sukellustutkimusmatkailijat olivat onnistuneet tutustumaan silloin niin neitseellisen merialueen pinnanalaiseen Eilatissa riittää valokuvattaa etenkin pinnan alla! Islamilaisen maailman kuohunta on hiljentänyt osittain Egyptin merialueen riutat turisteista. Beduiinit saivat vaellella vuodenaikojen mukaan rannoilta vuoristoon ja vuoristosta takaisin vapaille rannoille vuohiaan kaitsien, kameleilla ratsastaen sekä vähäisesti tarvekalastaen
barrikadit estävät vapaan pääsyn ja sukeltamisen rannoilta. Miksi tuhota turismin ehdoilla neitseellistä luontoa vuodesta toiseen ja samalla hylätä jo aiemmin rakennetut hotellikohteet vain uutuuksien rahavirtojen tavoittelun vuoksi matkailumarkkinoinnissa. Nyt Sharmissa oletetaan oleva yli 400 aluekuvernöörin luvan saanutta sukellustukialusta, josta aktiivisimmat kiertävät huippusesonkeina säännöllisesti riutalta toiselle sukeltajaryhmineen. Täynnä seikkailunhalua lähdin aikoinaan suomalaisen pioneerisukeltajagurun Esko Koson mukana Apuhara-alukselle opiskelemaan Sharm el Sheikhin riuttoja. Näyttäisi siltä. Vaikka autiomaata olisi ollut riittämiin etäisemmälle rakentamiselle, on hotellibarrikadit väkisin sijoitettu herkkien riuttojen rantatörmille makeanveden uima-altaineen. Raha on ratkaissut ja luonnonkauneus ja monimuotoisuus ovat saaneet väistyä. Massaturismi on syrjäyttänyt luonnonsuojelullisen rauhan monilta osin. peenrakentamista, jossa luontoa ei ole voitu todellisuudessa suojella suurista puheista puheista huolimatta. Eilat länsimainen sukelluskohde Rauhallinen Eilat on kaiken ympärillään tapahtuvan Lähi-idän myllerryksen keskellä kasvattanut tuntuvasti suosiotaan länsimaisena lomakohteena. että vuosi vuodelta länsimainen, suosittu Eilat vakuuttaa palveluillaan matkaajat, jotka vuodesta toiseen palaavat uudestaan ja. Kestävää kehitystä on harrastaa massaturismia siellä missä se jo on olemassa suurine hotelli- ja asutuskeskittymineen, rakennettuna vastoin luonnon omia ehtoja. Monet rantariuttojen kohteet ovat kadottaneet miljoonien vuosien evoluution niille rakentaman kauneuden ja moniuloitteisuu- Kolme vuosikymmentä Punaisellamerellä Olen reilut kolme vuosikymmentä saanut nauttia Punaisenmeren us- Egyptin merialueen riutoilla on tällä hetkellä tavallista hiljaisempaa. Israelilaisten rakkaus luontoon ja sen suojelemiseen on ensisijaisessa asemassa - niinpä Eilatissa merenpinnanalainen ja maanpäällinen luonto voi hyvin. Eilatissa sukellukset tapahtuvat pääsääntöisesti rannoilta, joka sopii hyvin monen aloittelevankin sukeltajan turvalliseen ajatuksen kulkuun. Toki lähiriutat ovat edelleen elämää täynnä, mutta ne eivät entisessä loistossaan. komattomasta kauneudesta. Se on ainakin minun luontokuvaajasilmäni näkökannalta äärettömän surullista. Olen kuulunut myös niihin onnellisiin pioneerisukeltajiin, jotka saivat sukeltaa aikoinaan neitseellisen Siinain autiomaan riutoilla. Sama kohtalo on ollut myös beduiinien luontaisella vaelluksella ja elinkeinolla suljettuine rantoineen. Apuharan saapuessa Suomesta Sharm El Sheikin alueelle 1970-luvulla sukellustukialuksia oli vain vajaa hyppysellinen sukeltajineen. Kuluneiden vuosikymmenten aikana olen haikeana katsellut rauhallisten Siinain sukelluskohteiden rantojen kiihtyvää um8 den ihmisen käsissä muutamassa vuosikymmenessä pysyvästi ja ikuisesti
Osku Puukila Eilatin valokuvakisa Eilatin kansainvälinen vedenalainenen kuvakisa starttaa joka syksy. Eilatissa korallit lisääntyvät vuosi vuodelta, joka on hyvin poikkeuksellista moniin muihin kohteisiin verraten. Vedenalaiset luontokuvaajat eri maailmankolkista saapuvat kisaamaan ja ikuistaamaan Eilatin vedenalaistaluontoa, mittelemään taidoillaan osuuksistaan lähes 100 000 dollarin voittopotista. Eilat ei ole varsinainen turistikaupunki, vaan normaali kaupunki, jossa on myös turismia kaikkine normaalin kaupungin palveluineen, joista jokainen matkaaja myös pääsee nauttimaan. Korallit lisääntyvät vuosi vuodelta, joka on hyvin poikkeuksellista moniin muihin kohteisiin verraten. Israelilaisten rakkaus luontoon ja sen suojelemiseen on kaiken kehityksen mukana ensisijaisessa asemassa - niinpä Eilatissa merenpinnanalainen ja maanpäällinen luonto voi hyvin. Kisassa on myös palkintona suomalaisen Suunnon lahjoittama D9tx-sukellustietokone. Eilatissa mereen ei johdeta mitään kaupungin päästöjä eikä edes rantasuihkujen makeaa vettä, jotka vaarantaisivat trooppisen meren erittäin herkän tasapainon, jota rikas luonto tarvitsee ja ylläpitää. Eilat on vuosikymmenestä toiseen ollut rakas kotiriuttani, jonka viehätys ei minun silmissäni ole koskaan päässyt himmenemään. Olen saanut kunnian kuulua vuosia kansainväliseen tuomaristoon valittaessa ehkä maailman suurimman vedenalaisenkuvakisan eri kategorioiden voittajia. Eilatin kansainvälisen vedenalaiskuvakisan satoa ja kuvien kauneutta voi tarkkailla linkistä:http://www.eilatredsea.com ja http://www.eilatredsea.com/ ?CategoryID=528 David Pilosof ja Osku Puukila Eilatin kuvakisojen palkintojenjakotilaisuudessa. 9. Vuonna 2013 Eilatin kuvakisassa Suomea valittiin edustamaan jo toistamiseen taitava ja luontoa kunnioittava vedenalaiskuvaaja Mikko Saareila, jonka vedenalaiskuvilla on myös suuri sanoma siitä, mitä vedenalaisen luonnon moninaisuus voi Suomessa edustaa. Aina löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista kuvattavaa, jota en ole päässyt kymmenien tuhansien sukellustuntienikaan aikana näkemään tai kokemaan lukuisten kanssasukeltajieni yhteiseksi iloksi. Suomea Eilatin kuvakisassa edustaa useimmiten muun muassa Suomen vedenalaisen kuvakisan voittaja, jonka Israelin turistiministeriö kutsuu ja kustantaa vieraakseen vuosittain osallistumaan Eilatin kuvakisaan. uudestaan aurinkoiseen kaupunkiin
Tällä kerralla hän oli kuivapuvussa ja lähdössä seuraamaan verkkoon sukeltamista Turun Samppalinnan maauimalassa. Harri valmiina sukeltamaan. Pyörätuoli ei ole este sukeltamiselle 10
Pyörätuolia käyttäville on erityisiä palveluja, kuten mereen pääsy mahdollisimman helposti. Suomessa Harri aloitti sukeltamisensa Kirkkonummella sukellusseura Calypson kanssa. Harri kertoo innostuneensa sukeltamisesta lomamatkallaan Australiassa. Siitä eteenpäin sukeltaminen ei ole sen vaikeampaa kuin muillekaan. – Sukelletaan yhdessä, mutta avustaja seuraa. Tietysti sukelluskurssilla oleva vammainen vaatii kouluttajilta enemmän tietoa ja taitoa, mutta opitaanhan siinä puolin ja toisin. – Oli niin hienoa sukeltaa, ja palvelu oli hyvää ja asiantuntevaa! naurahti Harri. Suomessa tutuiksi tulivat kirkkaat Puruvesi ja Valkiajärvi. Pyörätuoli ei ole ollut mikään este. – Alukseen pääsen itse. – Siellä saa muun muassa nitrox-terapiaa. Lyhyen matkat sujuvat kyynärsauvoin, mutta hiemankin pidemmät matkat Harrin kulkee pyörätuolilla. – Teneriffalla on erityisesti huolehdittu pyörätuolia käyttävistä. Teneriffa on paras paikka Suurimman osa sukelluksistaan Harri on sukeltanut ulkomailla. – Silloin en kuitenkaan vielä uskaltautunut mukaan. Jouko Moisala Kuvat: Harri Haapala, Jouko Moisala Kreetalla valmiina sukeltamaan. Nähdessäni Suuren valliriutan ja kirkkaan veden alla näkemäni maisemat virisi ajatus, voisinkohan itsekin sukeltaa. Nouseminen takaisin alukseen sukelluksen jälkeen on sen sijaan vaikeaa. Myöhemmin tyttären innostuttua sukeltamisesta on tullut käytyä turkulaisten suosimassa kirkasvetisessä Hilloisten louhoksessa. Vammaisille ei erillisiä kursseja – Lämpimissä vesissä märkäpuku on helppo, mutta Suomessa tarvitaan mieluimmin kuivapuku, sanoo Harri. – Olen käyttänyt kuivapukua, mutta ongelmana ovat vielä lämpöasun tuomat vaikeudet. Kreetalla oppaat kehittivät erikoisen ”towel–hissin”. H arri Haapala vammautui pahoin pudotessaan laivan ruumaan 26 vuotta sitten. – Siinä tarvitsen aina tietysti apua. Kulku kaikkialle on mahdollista. Käytän käsiä, en räpylöitä, joten avustajan tulee seurata minua yläpuolella sukeltaen. Perhe oli mukana, ja lomalla lähdettiin Australiaan. – Olin Nokian töissä Kiinassa. Tulee painoja lisää ja ilma tahtoo tehdä temppuja tasapainon kanssa, Harri selventää. Harrin tarinoissa vilahtelevat Turkki, Egypti, Thaimaa, Karibia ja Kreeta, mutta monista hienoista sukelluskokemuksista huolimatta parhaimpana pyörätuolia käyttävän sukeltajan paikkana hän kuitenkin pitää Teneriffaa. Siinä voi vaikka oma maailmankuvakin laajentua! Haastattelun jälkeen Harri lähti toiselle matkalleen Kreetalle. Iso froteepyyhe kierrettiin paksuksi köydeksi. Meni helposti! Harri kertoo, että vammainen tarvitsee sukelluksen aikana yhden avustajan. Pukujen käyttö tai oikeastaan vaikeudet niiden kanssa ovat Harrin mukaan henkilökohtaisia. Se virkistää ja rentouttaa hyvin! "Towel-hissi" toi avun Kreikassa Harrilla on jaloissaan hieman liikkuvuutta. Tapaturmassa Harri menetti jalkojensa liikkuvuuden ja on joutunut sen jälkeen liikkumaan apuvälineiden avulla. Siinä uidaan tai sukelletaan nitroxilla 30-asteisessa altaassa. Kreetan sukellusoppaiden kehittämä "towel-hissi" oli suureksi avuksi. Vuonna 2001 järjestettiin Käpylän kuntoutuskeskuksessa ensimmäinen sukelluskurssi vammaisille. Se pujotettiin kainaloiden alta ja kaksi miestä nosti sitä käyttäen minut paattiin. – Itsekin sukellan aina muiden kanssa. Räpylät ovat toki mukana, mutta niitä tarvitsen sivuvakavuuden pitämiseksi. Mitään erillisiä sukelluskursseja vammaisille ei tarvita. Toiselle kurssille menin, Harri muistelee. Kuntoutusmatkatkin ovat Teneriffalle mahdollisia. 11. Muidenkin kurssilaisten on hyvä seurata vammaisen sukeltamista. – Meitä vammaisia on niin monenlaisia, mutta kaikkien pitäisi voida nauttia sukeltamisesta. Pyörätuolilla liikkuva Harri Haapala sukeltaa maailman vesillä
Vuonna 1939 uponnut Telma puolestaan on hylkyleirien suosikki. Sofia Maria on museohylky, joten sinne sukeltaminen on Heis- ainakin Trivänner ja Tritoni, listaa Heiskari. Näiden lisäksi pohjassa on 12 la muiden isojen veneiden kanssa samaan aikaan alkusyksystä. Ongelmia ei Heiskarin mukaan kuitenkaan liikaa murehdita. Tänä syksynä tehdään jo valmisteluja ensi kesäksi. Heiskari harmittelee, että seuran Victoria-sukellustukialus on niin painava, että se joudutaan nostamaan telakalle autonosturil- karin mukaan hieman suuritöisempää. – Sukellusseuramme kannalta yhteisnosto on liian varhainen. – Telma-hylylle voi sen sijaan hyvin ajella illaksikin valoisaan kesäaikaan. Laitakarin kupeessa makaa ”Laitakarin malmihylky”. O ulun vesillä on ainakin puolen tusinaa suurempaa, mielenkiintoista hylkyä, arvioi Oulun Vesimiehet ry:n sukeltaja Markku Heiskari, joka on sukeltanut usein varsinkin Telmalla ja Sofia Marialla. – Erityisesti on suunniteltu panostamista muutaman summittaisesti tunnetun hylyn etsintään ja. – Näiden kahden hylyn lisäksi tutustumisen arvoinen on Deux Celina, usein ”Fransmannina” tunnettu hylky. Iltareissuna se olisi muutenkin liian aikaa vievä operaatio, arvioi Heiskari. Kuva: Tommi Salminen Oulun Vesimiesten sukellusvideo maailmanlaajuisessa suosiossa - 5 miljoonaa katsojaa Vesimiehet viihtyvät Pohjois-Norjan vesillä Oulun vesillä pääsee sukeltamaan useampaankin hylkyyn. – Yleensä Sofia Marialle pääsee sukeltamaan vain hylkyleirin aikana. Sukellusta Lofooteilla. Syksyllä olisi vielä sukellusaikaa useita viikkoja näkyvyyden ollessa parhaimmillaan juuri loppusyksystä. Syksyllä tilanne on huonompi. Niistä tunnetuimmat ovat Sofia Maria ja Telma. Mukana sukellustukialus Musti
Oulussa harrastetaan myös louhos- tai monttusukellusta. – Viime vuosien suosituin paikka on ollut pohjavedellä täyttynyt kalliolouhos, jota kutsutaan Haukiputaan montuksi. Onneksi sukeltajilla on hyvä maine ja olemme saaneet pääsyn louhokselle. Valitettavasti alueella on liikkunut vandaaleja, ja alueen omistaja on rajoittanut kulkua kohteeseen. – Parhaimmillaan olen kuvannut videolle 50 metrin päässä olevasta avannosta toisesta avannosta veteen tulevaa sukeltajaa. Esimerkiksi Sanginsuun sillalta pääsee veteen. Norjassa on hyvät hylkysukellusmahdollisuudet. Kuvassa Siw-Aina hylky Svolvaerin edustalla. Eräistä lammista löytyy syvyyksiä 20 metrin molemmin puolin. Haukipudas, Oulujoki ja Rokua Meren lisäksi Oulujoessakin sukelletaan. Kuva: Tommi Salminen yleensäkin merellä sukeltamisen lisäämiseen. Oulun Vesimiehet käyvät sukeltamassa Haukiputaan ”montulla”. Kuva: Tommi Salminen 13. Rokualla noin 80 kilometriä Oulusta on kirkkaita hiekkaharjuun syntyneitä järviä ja lampia
Helsinki, joka sijaitsee tosi syrjässä aivan Suomen eteläreunalla, veistelee Markku Heiskari. Idea tuli siitä, kun mietittiin, mitä voitaisiin tehdä veden alla ylösalaisin. Kuva: Tommi Salminen. – ”Dim Diamond” -videot ovat Juuso Mettälän kuvaamia ja leikkaamia. Kilbotnissa oli saksalaisten sukellusveneiden tukikohta toisen maailmansodan aikana. Eisukeltavia nämä meidän mielestämme kiinnostavat jutut eivät välttämättä kiinnosta. Video on jopa kauniin surrealistinen. Vesimiesten jäsenten tekemä ja Juuso Mettälän kuvaama sukellusvideo on noussut maailmanlaajuiseen suosioon. Video on kuvattu Vaalan Saarijärvellä. – Ainakin National Geographicin näkyvyysalueella aika monet sukeltajat ovat videon nähneet. – Narvik luonnollisesti on tärkeä kohde kuten myös läheiset Tjeldsund ja Harstad. Apuna on ollut myös GoPro-kameroita sekä muita apuvaloja, Heiskari selventää. – U 711 on sen verran syvällä, että vaatii trimixin hengityskaasuksi ja muutenkin hieman tavallista enemmän valmisteluja. – Lähikohteista pidän erästä Rokualla Vaalan puolella olevaa järveä hyvänä pimeäsukelluskohteena. Talvella ei ole pintavesikuormitusta eikä siitepölyä. Kirkkoniemikin on ollut kohteena usein pitkän viikonlopun reissuilla. Kuvauskalustona on käytetty Sonyn FullHD kameraa, Amphibicon HD Elite-koteloa sekä Northern Light Scuba -valaisimia. – Sukellusvideo.comissa on sukeltamiseen ja sukellusmatkailuun liittyviä videoita sekä linki-. Black Watchin lähellä on U 711-sukellusveneen hylky. Narvikin suunnalla kohteita riittää. – Oulun näkökulmasta Norja on yhtä lähellä tai kaukana kuin Oulun Vesimiehissä on useita VAkuvaukseen hurahtaneita sukeltajia. Heidän kuvausryhmänsä kävi tekemässä jutun jään alla sukeltamisesta ja Juuson videosta. – Norjassa hylkysukeltaminen on antoisaa, mutta vuonojen maassa on myös loistavia luontokohteita, Heiskari muistuttaa. Hylkysukelluksen lisäksi Oulun Vesimiehissä on useita VA-kuvaukseen hurahtaneita sukeltajia. – Kyseessä on harrastuspohjalta tehty videopalvelu, joka juontaa juurensa ajalle ennen kunnollisia YouTube-videoita ja muita julkisia nettivideopalveluita, taustoittaa Heiskari. Mettälän video maailmanmaineeseen Sukellusta jään alla Rokualla. Sukellusvideoita harrastepohjalta Markku Heiskari pyörittää sukellusvideo.com-portaalia, jossa on nähtävissä myös Juuso Mettälän tekemiä videoita ja Heiskarin omaa tuotantoa. Myös Neuenfels, Martha Henrich Fisser ja Herman Künne ovat suosittuja. Pohjois-Norja Helsinkiä läheisempi Oulun Vesimiesten miehet ja naiset käyvät paljon myös PohjoisNorjan hylkysukelluskohteissa. Katsojia on YouTubessa ollut jo yli 4.9 miljoonaa! Mettälän kuvaamassa videossa pilkitään pää alaspäin jään alla. Heiskari kertoo, että Kaatialan kaivoksen ”syvä pää” on ollut viime aikoina kohteena aika usein, vaikka sinne on matkaa melkoisesti. Sukeltajat kairaavat jäätä ja ryhtyvät pilkille pää alaspäin. Pilkkivideossa sukellusporukka käyttää ”jään pintaa maana”, mistä tulee epätodellinen efekti. Vesimiesten video ei ole suuren yleisön tuntema, mutta sukelluspiireissä se tunnetaan kaikilla mantereilla. Satamassa olevat Romanby, Stråssa sekä lentokentän vieressä olevat hävittäjät Wilhelm von Heidkampf ja Anton Smidth ovat oululaisten vakiokohteita. 14 – Black Watchin hylyllä olen käynyt Kilbotnissa, joka kuuluu nykyisin Harstadin kuntaan
HID kun palaa aina samalla teholla. Sofia Mariaan pääsee vain museoviraston luvalla. Rekisteröityminen ei maksa mitään, koska kyseessä on harrasteprojekti. Vesimiehet aarrejahdissa Oulun Vesimiehet ry:n sivuilla kerrotaan mielenkiintoisesta kolikkoepisodista. Vedenalaista videomateriaalia on kertynyt vuosien saatossa melkoisesti. Osa laivan lastina olleista selluloosapaaleista on edelleen ruumassa.. – Tällä hetkellä käytössäni on Sonyn FullHD videokamera UnderSea Video Housingin kotelossa. Rekisteröityminen tuntuu olevan kynnys aika monelle, arvioi Heiskari. Kuvaan mieluummin etukäteen suunniteltuja juttuja tai vaihtoehtoisesti lähden etsimään jotain tiettyä kuvattavaa. Vuonna 2007 vuosittaisen hylkyleirin aikaan seuran sukeltaja huomasi poh- jassa pienen kohouman, joka osoittautui kolmen kolikon pinoksi. Valoina on 24W HID kaasupurkausvalo, mutta suunnitelmissa on ollut siirtyä käyttämään Scuba Light.fi:n tekemää LEDvideovaloparia. Nosto onnistui suunnitelmien mukaan, mittaukset saatiin tehtyä ja löytöpaikka sekä nosto-operaatio dokumentoitiin valokuvaamalla sekä videoimalla. Vain pieni murto-osa osa kirjautuu sisään ja käy katsomassa laajempaa videovalikoimaa tai valokuvia. Pohjassa oikein päin makaavan hylyn matalimmat osat ovat kolmen-neljän metrin syvyydessä ja potkuri noin 20 metrissä. Klaus Susiluoto Sukellusvideoita: www.sukellusvideo.com http://tsa.kapsi.fi/ Maailmanmaineeseen noussut jään alla-sukellusvideo: http://www.youtube.com/ watch?v=VIs00QjiJZQ tai googlettamalla diving under ice Hailuodon Sofia Maria ja Telma Telma upposi myrskyssä Hailuodon vesiin joulukuussa 1939 selluloosalastissa. Museovirasto antoi hylyn tutkimisoikeuden Pohjois-Pohjanmaan museolle, joka yhteistyössä Oulun Meripelastusseuran sukellusjaoksen sukeltajien kanssa aloitti hylyn tutkimukset. Palveluun sisään kirjautuneille näkyy paljon enemmän. Toinen Hailuodon vesien hylky on Telma, noin 87 metriä pitkä teräsrakenteinen höyrylaiva, joka upposi ahtojäiden keskelle joulukuun lopulla vuonna 1939. – Kameran käydessä taas tarvitaan paljon valoa. Miehistö yritti saada luotsia laivaan, mutta kun se ei onnistunut, he yrittivät etsiä suojaa saaren rantamilta. Aluksen seitsenhenkinen miehistö pelastui laivaveneellä, mutta joutui hylkäämään haaksirikkoutuneen aluksen niin no- 15 peasti, ettei ehtinyt pelastaa juurikaan esineistöä. Silloin kun kamera ei pyöri, ei tarvitsisi olla täysi valaistuskaan päällä. Muun muassa ahvenia on tullut kuvattua jo jonkin verran. tyksiä muualla netissä. Sofia Maria oli hollantilainen purjealus, joka rakennettiin Friisinmaalla vuonna 1840 rotterdamilaiselle laivanvarustamolle. Myöhemmin tutkimussukellukset suoritti vuonna 1976 perustettu Oulun Vesimiehet ry. Tämän vuoksi olen käynyt Scubalight.fi:n kanssa neuvotteluja paremmasta valaistusratkaisusta. Sofia Maria kuitenkin osui karille ja upposi nopeasti. LED-valoissa pystyy säätämään valon määrää kuvauksen aikana ja kuvausten välillä. – Saitilla käy keskimäärin 450 kävijää kuukaudessa. Sukeltajat paikallistivat hylyn tarkan paikan heinäkuussa vuonna 1973. Valokuvia on myös sukellusreissuilta. heinäkuuta. ”Aarrejahti” pääsi lehtien sivuille – Kalevaan jopa useampaan kertaan. Ainoastaan pieni osa videoista ja kuvista näkyy satunnaiselle surffaajalle. Heinäkuussa 1859 alus upposi Hailuodon petollisiin vesiin. Tarkoitus oli noutaa oululaiselta Bergbomin kauppahuoneelta tervalasti. Vuoden 2009 hylkyleirin lähestyessä otettiin yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan museoon ja kysyttiin, että haluaisiko museo kolikot nostettavaksi turvaan museon suojiin. Hailuodon vesillä on Sofia Maria -nimisen laivan hylky ja vuonna 1939 uponnut höyrylaiva Telma. Kuva: Tommi Salminen O ulun seudulla on suhteellisen hyvät mahdollisuudet hylkysukellukseen. Heiskari on kuvannut videoita veden alla vuodesta 2002 lähtien. Alus saapui Perämerelle heinäkuun puolivälissä ja joutui myrskyyn 19. Harkinnan jälkeen nostolupa saatiin ja aloitettiin noston suunnittelu. Alus oli lähtenyt Hullista Englannista kesäkuun 30. Vesimiesten nykyiset hylkyleirit saivat alkunsa hylyn tutkimusleireistä. Oulun Vesimiehet linkittyi hylkyihin Aluksen hylky löytyi alun perin 1960-1970-lukujen vaihteessa, kun kalastajien trooli tarttui hylkyyn kiinni. – Nykyään en enää ota videokalustoa mukaan kaikille sukelluksille. – Sisään kirjautuminen on kuitenkin käytössä sen vuoksi, että osa videoista on rajoitettu jakelultaan joko tekijänoikeuksien vuoksi tai sitten video on muista syistä rajoitettu näkymään hieman pienemmälle katsojakunnalle. päivä painolastissa kohti Oulun satamaa
Museovirasto on tarjonnut sukeltajille mahdollisuuden tutustua opastetusti vanhaan hylkykohteeseen: Gustav Adolfin hylkypuisto sijaitsee Helsingin edustalla Harmajasta muutaman mailin päässä. Museovirasto huolehtii näiden kohteiden tiedoista ja ylläpitää niiden osalta myös muinaisjäännösrekisteriä. Vanhimmat vesiemme hylyistä ovat suojeltuja muinaismuistolain perusteella. H ylyt kiinnostavat sukeltajia. Perillä saattaa käydä niin, että meri on rauhaton ja sukeltaminen ei onnistu. 16. Alueella toimiva Putsaaren kalastuskunta on valittanut hankkeesta. Uudenkaupungin hylkypuisto poiki valituksen Kädenvääntöä syntyi hylkyjen määristä Uudenkaupungin edustalle suunniteltu hylkypuisto koki takapakin. Syvällä ja heikommassa näkyvyydessä sukeltajalla on koko ajan selkeä kohde, joka lisää turvallisuuden tunnetta. Muinaismuistolaki ei kiellä sukeltamista, mutta kieltää tavaroihin koskemisen ja niiden ottamisen. Hylyssä sukellettaessa pysytään tietyllä, rajatulla alueella. Todellisuudessa useimmat hylyt edellyttävät kuitenkin pitkää merimatkaa. Hylkykohteena on vuonna 1788 Sauli Lalla on perustamassa Uudenkaupungin edustalle hylkypuistoa. Hylky, sen osa tai esine, joka on 100-vuotias, on vedenalainen muinaismuisto. Näitä ovat St Nikolai Kotkan edustalla, St Mikael Borstössä, Vrow Maria Nauvossa ja Gråharunan hylky Korppoossa. Arvokkaimmilla tunnetuilla hylyillä on suoja-alue, jonka sisällä sukeltaminen on kielletty. Vesialueillamme on runsaasti hylkyjä, joten kuvittelisi, että niitä riittää suomalaisten sukeltajien tarpeisiin. Näinhän käy esimerkiksi Utön sukellusretkillä, kun kohteena on s/s Park Victory
Hylkyjen ja sukeltamisen vaikutukset luontoon, linnustoon ja kalakantaan oli selvitettävä. Yhdeksän hylkyä hyväksytty kaksi. – Kokous päätti hyväksyä kahden hylyn upottamisen. Kohdealue on aivan Natura-alueen tuntumassa. – Käytännössä noudatetaan yksiselitteisesti kalastuskunnan päätöstä. – Hylkykohteita oli yhteensä yhdeksän, joista yksi sijaitsi kaupungin vesialueella. – Mitään ei tehdä ilman hyväksyntää ja tarpeellista yhteistyötä eri osapuolien kesken, Lalla painottaa. – Lopullisessa vaiheessa puistoon tulisi yhdeksän hylkyä, joista kahdeksan sijaitsisi Putsaaren kalastuskunnan vesialueella ja yksi kaupungin vesillä, tarkentaa Lalla. – Toteutus onkin sitten toinen juttu. Siksi Etelä-Suomen aluevirastolle esitettiin jo valmiiksi anomus upotusluvasta muidenkin kuin kahden hylyn osalta. Ajatus lähtee Lallan mukaan tarpeesta. En voi toteuttaa kahta enempää tässä vaiheessa. Jo tässä vaihessa aikaa on kulunut vuosia. Syntyi yli 20 sivua käsittävä anomus Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Matkaa alueelle on vain puolisen tuntia, näkyväisyys on 5-10 metriä, hylkyjen syvyydet ovat 15-25 metriä, siis kaikkien saavutettavissa. Kalastuskunta on jättänyt muutoksenhakuvaatimuksen Vaasan hallinto-oikeudelle. Muutoksenhaku Vaasasta kestää varmaan vielä lisää vuosia. Sauli Lalla ei ymmärrä, että asiassa olisi jotain moitittavaa. – Hylkysukelluksen koulutuskohteena nämä olisivat aivan verrattomia. Ajatus hylkypuistosta syntyi Lallan mukaan helposti. – Viime vuosina sukellukselliset olosuhteet ovat parantuneet, mutta kohteet eli sukeltajia kiinnostavat hylyt puuttuvat. Tätä ei Putsaaren kalastuskunta voi hyväksyä, vaan on haettava muutosta ja sen jälkeen ryhdyttävä käsittelemään asiaa uudelleen. Alustavat hylkyjen paikat oli yhdessä katsastettu kalastuskunnan hallituksen jäsenten kanssa yhdessä. Paikka löytyi helposti, mutta sitten alkoivat työt. – Hylkysukelluksen koulutuskohteena nämä olisivat aivan Kalastuskunnan puheenjohtaja Kari Sammaliston mukaan kalastuskunnassa on 70 jäsentä ja vesialuetta 4600 hehtaaria. – Tuntui hienolta, kun anomus palautui virastosta hyväksyttynä. Jo tässä vaihessa aikaa on kulunut vuosia. Onko kyseessä hylkypuisto. Myös raumalaisilla on upotettuna hylkykohde: Riskonpöllän läheisyydessä makaa vanha troolari. Luvan anojana Sauli Lalla selvittää, ettei anomisvaiheessa edes voitu tietää, että hyväksyykö aluehallintovirasto yhtäkään hylkyä upotettavaksi. Putsaari on iso saari, ja aina on kohde, joka on tuulelta suojassa, hän listaa. tulee toteutumaan todella pitkällä aikajänteellä. Tuntui, että nyt alkaa tapahtua. – Luvan saamisesta ehdittiin jo hieman tuulettaa, mutta tietoon tuli hyvin nopeasti valituksen tekeminen, sanoo Lalla ja pyörittelee päätään. Aluehallintovirasto on antanut luvan yhdeksälle tietoisena, että varsinaisia lupia on kalastuskunnalta tässä vaiheessa vain kahdelle. uponneen Kronprins Gustav Adolfin hylky, josta museovirasto on luonut sukeltajille kulttuurihistorialliseen hylkykohteen. Sukelluspuistohanke Putsaaren ympäristöön Alustavat hylkyjen paikat jo katsottu Uusin hylkypuistohanke on Uudessakaupungissa. Muutoksenhaun Sammalisto perustelee näin: – Sauli Lalla anoi lupaa kahden hylyn upottamiselle, johon kalastuskunta suostui, mutta Lalla anoi Aluehallintovirastolta lupaa kahdeksalle, jonka virasto myönsi. Miksi hylkyjä olisi yhdeksän, vaikka kalastuskunta hyväksyi vain kaksi hylkyä. Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy esitti Putsaaren kalastuskunnan yleiselle kokoukselle hylkypuiston perustamista kalastuskunnan vesialueelle. Kaksi hylkyä on siis vasta alku ja lopullinen toteutus – Asia viivästyy. Aluehallintoviraston luvat ja kalastuskunnan hyväksymät upotusluvat ovat Lallan mukaan kaksi eri asiaa. – Pidetyssä kokouksessa kalastuskunta antoi yksimielisellä päätöksellä - jossa oli yksi eriävä mielipide - luvan kahden hylyn sijoittamiseen, mutta paikkoja ei kokouksessa määritelty, selventää Sauli Lalla. Todellisuudessa hylkyjä löytyy, mutta ne ovat ulkona merellä ja syvällä. – Kalastuskunta, joka yleisessä kokouksessaan teki yksimielisen päätöksen kahden hylyn upottamisesta, on tehnyt valituksen asiasta. Kalastuskunnan yleinen kokous päätti myös, että asiaa tarkastellaan uudelleen kymmenen vuoden kuluttua ja että kalastuskunta on valmis keskustelemaan sukelluspuiston laajentamissuunnitelmasta, täsmentää Lalla. 17 – Vesien huonosta tilasta johtuen kukaan ei toistaiseksi kalasta ammatikseen, hän kertoo vesien käytöstä. Hylyltä vie ohjausliina märkäkellolle, jossa on pidetty taidenäyttely ja runoilta - siis kulttuuria sukeltajille! verrattomia. Kokouksen päätöksen mukaan Uudenkaupungin Sukelluskeskus esitti Etelä Suomen aluehallintovirastolle anomuksen selvityksineen hylkypuiston perustamista. Kalastuskunnan kanssa oli saatava aikaan sopimus. Perustelut muutoksesta ovat monisivuiset. Jouko Moisala. Hylkyjäkään ei vielä ole muuta kuin hieman tiedossa. Kun niitä löytyy, kuluu aikaa niiden kunnostamiseen ja hyväksymiseen mereen laskettavaksi. – Asia viivästyy. t NFSFFO VQPUFUBBO ZMFFOTÊ QFMLLÊ LVPSJ t IZMLZ QVIEJTUFUBBO UÊZEFMMJTFTUJ ÚMKZU
KÊUUFFU
LPOFFU t QFTV QBJOFQFTVSJMMB KB KPQB IJFLLBQVIBMUBFO t JLLVOBU KB JLLVOBWFOUUJJMJU QPJTUFUBBO t NBTUPU KB NVVU IZMZTUÊ OPVTFWBU PTBU QPJTUFUBBO t IZMZU NFSLBUBBO NFSJLBSUUPJIJO KB QPJKVUFUBBO QBJLBMMB t IZMLZ UVMFF UFIEÊ TVLFMUBKJMMF UVSWBMMJTFLTJ
FJ FTJNFSLJLTJ tarttumis- eikä eksymisvaaraa dettiin myös, että asiaa tullaan tarkastelemaan laajennuksen osalta uudelleen. Pöytäkirja kokouksesta on selvä. "Mitään ei tehdä ilman hyväksyntää" Muutoksenhausta huolimatta Sauli Lalla ei heitä ”regulaattoria mereen”. Tässä ei mielestäni ole mitään ristiriitaa. Vesialuetta Putsaaren tuntumassa isännöivät Putsaaren kalastuskunta sekä Uudenkaupungin kaupunki. Mereen pelkkä kuori Mitä alukselle tehdään, ennen kuin että se voidaan upottaa. Uusikaupunkilainen sukeltaja ja sukellusyrittäjä Sauli Lalla on perustamassa Uudenkaupungin edustalle Putsaaren ympäristöön sukelluspuistoa. Hän on jo usean vuoden ajan kuljettanut sukeltajia Uudenkaupungin edustalle. Kalastuskunta on hyväksynyt kaksi hylkyä. Luvian edustalla Säpin saaren kupeella on upotettuna kuunari Koivisto, joka moninaisten vaiheiden kautta päätyi sinne sukeltajien ihmeteltäväksi. Erityisesti sisämaan sukelluksen harrastajille tulee mahdolliseksi päästä merelle ja sukeltamaan hylkyyn, Lalla kertoo ajatuksistaan. – Toisaalta kalastuskunnan päätöksessä kahdesta hylystä to- Kalastuskunnan muutoksenhaku Kalastuskunta näkee asian kuitenkin toisin ja on siksi lähtenyt valitustielle
Sukeltajat puhdistavat ison matkustajalaivan pohjan levästä. – Puhdistaminen tehdään sukeltaen ja erityisillä harjakoneilla.. Liikkeen kenttäpäällikkö ja tarvittaessa sukeltaja Mauri Kalliomäki kertoo, että muualla maailmassa ei laivojen pohjia enää saa puhdistaa satamassa, vaan avomerellä. Suomeenkin tämä määräys on tulossa. Aikaisemmin parran ja näkin kasvu estettiin myrkkymaaleilla, jotka sisälsivät raskasmetalleja. Vaikka näkyväisyys on vähäinen erottaa sukeltaja valossa puhtaan pinnan. Tänään raskasmetallit ovat kiellettyjen aineiden listalla. Parta ja näkit hidastavat alusten kulkua. Siksi laivojen pohjia puhdistetaan aluksen ollessa vedessä. Aluksen pohjaan kasvaa levää, vihreää partaa. Nopeuden pitäminen levän peittämästä poh- Laiva satamaan ja pohja puhtaaksi! Turkulaisen Diving Group Oy:n eräänä erikoistumisalueena on lai18 vojen pohjien puhdistaminen leväkasvustosta. Vuorolaivat kulkevat aikataulun mukaan. M aailman meriä purjehtii valtava määrä laivoja pienistä paateista puhumattakaan. Sukeltajat puhdistavat isot jasta välittämättä lisää selvästi polttoaineen kulutusta. Kaikilla on yksi ja sama ongelma. Sukeltaja Timo Kellomäki työssä. Suuria aluksia ei voida telakoida pelkän pohjan puhdistuksen vuoksi. Diving Group on liikkeellä etuajassa ja on ennakoinut tulevan tilanteen. Pienille paateille on suunniteltu pohjan pesureita. Puhdas pohja vähentää polttoaineen kulutusta ja sitä kautta säästää Itämerta. Sukeltajan vasemmassa kädessä on magneetti. Pohjoisilla vesillä kasvu edellyttää vesien lämpenemistä. Aikataulusta on pidettävä kiinni
Sukeltaja vain ohjailee. Viking Cracen pohja kiiltäväksi Alkaa olla ilta. – Laivan ja harjan koko suhteutetaan toisiinsa. laivan pohjan puhdistuksessa tarvittavaa kalustoa toimintakuntoon. Jussi Vierula on sukellusvalmiina. Vanhan järjestelmän mukaan irronnut leväkasvusto jäi veteen. Se kulkee itsestään. Sukeltaja etsii vain kohdan, johon viimeksi on lopetettu ja jatkaa siitä. Turussa Viking Linen terminaaliin pyörähtää Diving Groupin sukellustukiauto. Aamulla Cracen laivapari Amorella on jo saanut ehostusta, joten kalusto on paikalla valmiina. Mauri Kalliomäki ja sukeltaja Timo Kellomäki tarkastavat käytettävän laitteiston kunnon ennen työtehtävän alkamista. Vihreä levävesi puhdistetaan suodattimin ja puhdistettu, kirkas vesi valuu takaisin mereen. Mauri Kalliomäki, sukeltaja Jussi Vierula ja avustaja Timo Kelloniemi ryhtyvät virittämään Etualalla oleva pumppu imee sukeltajan irrottaman levän ja pumppaa sen edelleen takana näkyvän suodatinlaitteiston läpi takaisin mereen. – Tosin se imee itsensä kiinni laivan runkoon, työtä siinä saa laivat levästä Koneet toimivat hydraulisesti, selvittää Kalliomäki. – Harjakonetta on itse kuljetettava, Vierula oli kertonut rannalla. Puhdistettaessa parisataametrisen tankkerin kylkiä ja pohjaa käytetään harjakonetta, jonka työleveys on lähes metri. – Uudessa harjausjärjestelmässä harjakoneen irrottama levä ajautuu veden mukana ja harjo- jen pyörimisestä johtuen imuputkeen. Laitteiston suodattimet on vaihdettu ja toiminta tarkastettu, kun Viking Crace peruuttaa laituripaikalleen. Laiva on vasta kiinnittynyt, kun Vierula on jo vedessä. Harjakone on joessa valmiina aluksen vieressä. 19