SUKELTAJAN maailma Sukellusekspertti Timo Vikman: 4-2014 6,40 Monet flirttailevat kuoleman kanssa Seoskaasujen edut ja haitat Kylkipullojen plussat: keveys kaasumäärä turvallisuus Nuorten taitouinnin MM-kisat Taitoa ja tekniikkaa pinnan alla ja päällä Uusi ennätys alkuvuonna – Seitsemän kuoli sukellusonnettomuuksissa Tove Janssonin Prolle-veli sukelsi aarteita merestä ja kultaa Lemmenjoelta LAULAJA MIKKO KUUSTONEN: Lavalla sooloillaan, pinnan alla ei Kesä 2014: sukelluskalastuskisoja monia kesäleirejä
050-5598333 www.ewdive.com 49€ (64€). – PALVELUA MYÖS VERKOSSA – Ikeliten Gamma sukellusvalo kuvaamiseen 69€ (80€) Ikeliten uutuus! VA-kotelo Sony RX 100 III 410€ Ikeliten Vega sukellusvalo kuvaamiseen 429€ (490€) TEC 3000 -kanisterivalo 3000 lumenin valovoimainen sukellusvalo 489€ (649€) Power Plana kumiräpylät jousilla 125€ (200€) Tekniikkamaski LISÄÄ TIETOA TUOTTEISTA EW DIVE Vuorikatu 5, Lahti P
GFOOPPQUJJLLB à r MJOTTJLMJOJLLB à. Valmistamme sukellusmaskiisi silmälasien mukaiset voimakkuudet. Onko mittarien ja maiseman katselu vaikeaa. (09) 6855 0800 LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. Tarvitsetko sukeltaessasi terävää näköä. Myös u voimak imalasit kuuksil la! Kauppakeskus Ruoholahti Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki puh
on myös syvällä 16 Sinilevää Sukeltaja törmää paksuun si- 10 Tamperelainen sukellusexpertti nilevämassaan myös pinnan alla. Emme koskaan! Aamulla kotoa lähtiessämme varmistamme, että kotiavain on taskussa. Sukellukset ovat vaatineet lisää uusia uhreja Sisältö 4/2014 Vuodesta on kulunut kolme neljännestä. Ongelmien ilmaantuessa emme ole valmiita niiden ratkaisuun. Irlannissa tapahtui viisi sukeltajan kuolemantapausta kuukaudessa. 6 Prolle Janssonin pitkä sukellushistoria Prolle Jansson on sukeltanut aarteita merestä ja kultaa Lapista Lemmenjoelta. Toisin on käynyt. Hänen painotuksenaan tuntuu olevan, että Irlannin vesille tulevien sukeltajien tulisi olla hyvin harjoitelleita ja hyvässä kunnossa. Sukeltamaankaan mennessämme emme ajattele tapahtuneita onnettomuuksia. uutta 17 Kaksi sukellusonnettomuutta Seitsemän suomalaissukeltajaa on menehtynyt vuoden alkupuoliskolla. Olen usein ottanut vertailukohteeksi liikenteen. Mikäli irlantilainen virkamies tarkoitti, että sukeltajien tulisi olla hyvän fyysisen kunnon ja sukelluskunnon lisäksi varautuneita mahdollisten sukelluksen aikana syntyneiden ongelmien ratkaisuun, asettaa hän ehkä tietämättään sukeltajat aikamoisen pohdinnan eteen. Me sukeltajat lähdemme harrastamaan sukeltamista. Sukellusgurun maineessa oleva Timo Vikman tietää, että jotkut sukeltajat flirttailevat kuoleman kanssa. Toisaalta pitäisi vastustaa kaikkea, mikä voisi rajoittaa vapaata sukelluksen harrastamista. Tapahtumiin otti kantaa mereen liittyvien toimintojen turvallisuudesta vastaava viranomainen. 14 Sukeltajan haastava Itämeri Heikko näkyvyys ja huonot säät ovat sukeltajan riesana itämerellä. Sen me kaikki tiedämme. Emme ajattele niitä liikenteessä tapahtuvia päivittäisiä onnettomuuksia. - Itämeressä on siedettävä huonoa näkyvyyttä ja epäsuotuisia sääolosuhteita stressaantumatta ja panikoitumatta, sanoo Robert Tunturi.. Toisaalta voisi ajatella, että kyseinen virkamies voisi olla tarpeellinen. Meren pohjasta löytyy lisäksi maitomaista ”huitua”. Vaikea valinta! Sukeltaminen on hieno ja monipuolinen harrastus. Hän edellytti sukeltajilta parempaa fyysistä kuntoa ja sukelluskuntoa. hylky löytyi 22 U-28:n toukokuussa Badewanne-sukellusryhmä löysi saksalaisen U-26 -sukellusveneen hylyn läntiseltä Suomenlahdelta. Emme ajattele kohtaavamme ongelmia sukelluksemme aikana. Kuinka usein me lähtiessämme liikenteeseen esimerkiksi kävellen, pyörällä ja autolla mietimme, mitä odottamatonta voi tapahtua, varautua siihen etukäteen ja toimia sen mukaisesti. Jouko Moisala s.6 Prolle Jansson sukelsi nuorena miehenä saksalaisvalmisteisella, kahdella haitariletkulla varustetulla Dräger-sukelluslaitteella. Kesän sukellukset vaativat vielä kaksi uhria. Keväällä toivoin, että sukellusonnettomuudet olisivat jääneet neljään menehtyneeseen. Siitä huolimatta valmistautuessamme sukellukseen meidän tulee käyttää hieman aikaa ja pohtia, että olemmeko valmiita kohtaamaan kaikki edessä olevan sukelluksen haasteet - myös mahdolliset ongelmat. Me voimme kylläkin miettiä, mitä ei-toivottua sukelluksen aikana voi tapahtua, ja varautua etukäteen tiettyjen ongelmien ratkaisuun. Sukellettaessa me toimimme kolmiulotteisessa maailmassa, jossa sukeltaja liikkuu painottomana nauttien kaiken ympäröivästä hiljaisuudesta. Meillä ei tiettävästi ole viranomaista, jonka toimialaan kuuluisi kantaa muun vesiturvallisuuden ohella vastuuta myös sukeltamisen turvallisuudesta. Kummassakin voidaan kuitenkin tapahtunutta selittää paniikilla. Hienoa! Todellisuudessa vesi on meille kuitenkin elementti, jossa olemista ja liikkumista emme hallitse, vaikka se siltä saattaakin tuntua. Normaali sukellustapahtuma tuntuu hienolta ja hallitulta. Kaksi onnettomuuksista tapahtui kesällä. Ajattelemme tulevamme takaisin kotiin. Voidaan todeta, että varsinaisen ongelman ei tarvitse olla kovinkaan vaikea, mutta sukelluksissa ja täysin varautumattomina syntyneen ongelman ratkaisu ja siitä selviäminen ovat tuottaneet vakavia sukellusonnettomuuksia. Kuustonen sooloilee 18 Mikko vain lavalla Laulaja Mikko Kuustonen jättää sooloilun esiintymislavoille, sukeltamiseen se ei kuulu. 25 s.14 4 Sukelluksen Päivänä uitiin Aurajoki-uinti oli ensimmäistä kertaa mukana Sukelluksen Päivän ohjelmassa. Pelkästään tämän vuoden sukellusonnettomuudet kertovat meille, miten erilaisia ongelmia saattaa syntyä. Molemmat tapaukset ovat omalla tavallaan selittämättömiä
Päätoimittaja: Jouko Moisala 76 Luolasukellusta kylkipulloin Ralf Strandell kertoo, millaista oli sukeltaa kylkipullojen kera luolasukelluksen leirillä Ruotsissa. 09-413 97 331, fax 09-413 97 405 sum.toimitus@karprint.fi 72 Nea tähtää MM-kilpailuihin Taitouinnin suoritukset tehdään noin kolmen metrin syvyydessä. Urheilusukeltajien kesätoimintaa Pääkaupunkiseudulla toimiva Urheilusukeltajat ry on järjestänyt leirejä yli 50 vuoden ajan. 26 30 32 36 38 42 Vedenalaisessa puistossa kuusi veistosta Kesän alussa avattu vedenalainen veistospuisto on sukeltajien ja snorklaajien käytössä. Hylkypuistopäätöksestä valitettu Putsaaren kalastuskunta hakee aluehallintovirastolta muutosta hylkypuistoasiassa. Kova hinta rajoittaa edelleen käyttöä. Puisto on suunnitteilla Uudenkaupungin edustalle. Pinnan alle se ei kuitenkaan haitannut. 4-2014 6,40 Sukellusekspertti Timo Vikman: Kerrospukeutumisen valtit Kerrospukeutuminen pitää lämpimänä ja ihon kuivana. Laivaa huolletaan ja korjataan vesirajan alapuolella. 5 Tärkeä alus- ja välivaatetus Ergonomia ja kestävät materiaalit nousevat arvoonsa kuivapukusukeltamisessa. Kapteeniluutnantti Pekkalalle Vapaudenristi Merivoimien konkarille, kapteeniluutnantti Petri Pekkalalle myönnettiin vapaudenristi. Monet flirttailevat kuoleman kanssa Seoskaasujen edut ja haitat Kylkipullojen plussat: keveys kaasumäärä turvallisuus Nuorten taitouinnin MM-kisat Taitoa ja tekniikkaa pinnan alla ja päällä Uusi ennätys alkuvuonna – Seitsemän kuoli sukellusonnettomuuksissa Tove Janssonin Prolle-veli sukelsi aarteita merestä ja kultaa Lemmenjoelta LAULAJA MIKKO KUUSTONEN: Lavalla sooloillaan, pinnan alla ei Kesä 2014: sukelluskalastuskisoja monia kesäleirejä Ilmestyy 6 numeroa vuonna 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 09-413 97 333 Kustantaja: Karprint Oy 70 Toimitus: Karprint Oy 03150 Huhmari puh. 80 Aputoimittaja Tilaushinnat: määräaikainen kesto 82 Martti Tähtinen in memoriam ISSN 1238-2574 Tilaukset: Tilaukset@karprint.fi 42,00 € 38,00 €. Mitkä ovat niiden edut ja haitat. Kirjapaino: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari Sähköposti: Toimitusaineisto: Aikakauslehdet@karprint.fi Ilmoitusaineisto: sum.ilmoitukset@karprint.fi Internet: www.karprint.fi Viistokaikuluotaimen hyödyt Viistokaikuluotaimella voi etsiä hylkyjä ja tarkistaa esimerkiksi kaapeleita ja vesijohtoputkia. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita käytetään suoramarkkinointitarkoitukseen. Kuivapuvut lisäävät suosiota Yhä useampi sukeltaa Suomessa kuivapuvulla. 09-413 97 384, teemu.hilkamo@karprint.fi Toimitusneuvosto: Heikki Moisio, Eero Ahola, Esa Raivio, Osku Puukila. SUKELTAJAN 60 64 68 s.18 Sukelluksillaan Kuustonen on nähnyt upeita koralliriuttoja, haita ja paholaisrauskuja. 56 Ruoka ja sukellukset ykkösinä Hyvä ruoka, sukellukset ja kaverit nousivat arvoonsa Aboa Aquanautsin kesäleirillä. Taitouinnin nuorten MM-kisat Helsingissä Taitouinnin nuoret huiput kilpailivat Helsingin MMkisoissa. Sukelluskalastajat kilpasilla Sukelluskalastuksen SM-mitalit jaettiin alkukesällä. 44 46 49 Rauman edustan hylyt esillä Kylmäpihlajasta löytyvä näyttely kertoo Rauman edustan hylyistä. 58 Suppailua ja sukeltamista Kesäkuun alun kylmä sää ei suosinut Kesis-leiriläisiä. Nea Hannula tähtää vuoden 2016 EM-kisoihin. s.38 Teemu Kerola auttaa Marjo Kekkiä vetoketjun kanssa. Kesän aikana pidettiin muitakin lajin kilpailuja. Veden lämpötila oli kesäkuu sa keskimäärin +28 astetta. 73 Kylkipullosukellus eli Side Mount Diving Yhä useampi sukeltaa kylkipulloilla, jotka roikkuvat sukeltajan kyljillä. Ammattisukeltaja valmiina Ammattisukeltaja on tuttu näky telakoilla. maailma Sukellusta Sipadanilla Sipadanin saari Malesiassa on tunnettu merenelävistään. 52 Monenlaiset seoskaasut Nyt selvitetään, mitä jokaiselle sukeltajalle tärkeät seoskaasut oikein ovat. Ilmoitusmyynti: Myyntijohtaja p. Kilpailijoita oli 34 maasta
Prolle ”Toven veli” Jansson teki ensimmäiset sukelluskokeilunsa kumiletkulla – Sukelsin hylkyjä Suomenlahdella ja kultaa Ivalonjoella Prolle Jansson aloitti pinnanalaisen maailman tutkimisen 1940-luvulla. Varusteet olivat alkeellisia ja Suomenlahti täynnä tutkimattomia hylkyjä. Meren pohjasta toivottiin nousevan arvokkaita esineitä. 6. Aarrejahti hiipui vuonna 1963 säädetyn muinaismuistolain myötä
Mil-. 1950-luvun lopulla Prollen piti hakea sukeltaen kuuden metrin syvyyteen Helsingissä Mustikkamaan edustalle uponnut perämoottori. Tyhjentyessään pullo keveni ja antoi nostetta pintaa kohti. Kävi kuitenkin niin, että köysi kiertyi hengityssuotimen ympärille ja kääntäessäni päätäni maski irtosi ja täyttyi vedellä. Prolle sai hankittua Agalta pienen paineilmapullon sekä maskin, joka oli tarkoitettu alkuaan palokunnan savusukeltamiseen. Päätin hylätä ajatuksen letkusukeltamisesta, Prolle kertoo. – Annoin soutajalle ohjeet, joiden mukaan yksi nykäisy apunarusta tarkoitti, että tarvitsin lisää köyttä, kahdella nykäisyllä köyden sai vetää ylös ja useampi nykäisy tarkoitti hätätilannetta. Haitarimallissa poistoletku tosin keräsi harmittavasti vettä, minkä vuoksi vedessä piti muistaa kallistua ja valuttaa välillä vettä letkusta pois. hengittäminen onnistu. Sukellusvarusteissa toivomisen varaa Sotien jälkeen kaupoissa oli tarjolla lähinnä ammattilaisten sukelluslaitteita. Ensimmäiset vedenalaiskuvat otin jo 1950-luvulla, vaikkakin jouduin heti toteamaan, ettei Suomen oloissa saanut samanlaista kuvaa, mitä olin saksalaismiehen filmissä nähnyt. Kun hädissäni nyin narua, kaveri pinnalla muisti ohjeet väärin ja alkoi antaa lisää köyttä. Kaikki halusivat etsiä hylkyjä Prolle Jansson esittelee itse rakentamaansa sukellustorpedoa. Alle metrin syvyydessä veden paine rintakehään on kova, eikä H elsingissä asuva Prolle Jansson, 90, on sukeltanut jo 1940-luvun lopulta lähtien. – Agan laite sai jäädä, kun pystyin hankkimaan saksalaisen, kahdella haitariletkulla varustetun Dräger-sukelluslaitteen. Urheilusukeltajien ohella hän oli porvoolaisen Murena ry:n jäsen. – Muuan saksalainen sukeltaja, jonka tapasin 1940-luvun lopulla, oli suuri esikuvani ja innoittajani sukeltamiseen. Onneksi en ollut syvemmällä ja pääsin räpylöillä pintaan hetkessä, Prolle muistelee ja kertoo, kuinka noihin aikoihin turvaliivit olivat puhallettavaa mallia. Kärkeen asennettiin yhdeksän litran paineilmapullo, joka antoi peliaikaa veden alle yli tunniksi. Valokuvauksesta kiinnostunut Prolle oli kuvannut sotaa koko neljän vuoden ajan, minkä hän vietti rintamalla. Laite oli kaikkea muuta kuin käytännöllinen, sillä suodinrasia oli iso ja kömpelö, minkä vuoksi Prolle joutui veden alla vaikeuksiinkin. Vähitellen letkut vaihtuivat ohuempiin ja käytännöllisempiin, ja liiveihin sai ilmaa paineilmapullosta, Prolle kertoo. – Suomenlahti oli tuolloin vielä kartoittamatonta aarreaittaa. Nuorella valokuvaajalla ei ollut mahdollisuutta kalliisiin varusteisiin. Vähitellen Prollen valokuvausura sai nostetta ja palkinnot valokuvauskilpailuissa toivat työtä, rahaa ja siten parempia sukellusvarusteita. Velipojan kanssa oli sotien jälkeen perustettu ilmakuvia ottanut firma. Hänellä oli kaunis purjelaiva, kaunis, nuori vaimo ja hän kuvasi myös ensimmäisen suurelle yleisölle tarkoitetun sukellusfilmin, Prolle muistelee. Jos mieli pinnan alle, piti käyttää kekseliäisyyttään. – Hankin kuvausta varten saksalaisen kameran, jota ei tarvinnut virittää. Jokainen tietää, ettei kumiletkulla syvälle pötkitä. Maskissa oli kiinni hengitysventtiili. – Ensimmäiset sukelluskokeiluni tein kumiletkulla. Sain selville, että kyseiseen kameraan oli saatavissa vedenalaiskotelo Saksasta tilaamalla. Jokainen tietää, ettei kumiletkulla syvälle pötkitä. 7 Prolle muistaa hyvin, kun Sukeltajaliitto ry sekä helsinkiläinen Urheilusukeltajat ry perustettiin vuonna 1956. – Ensimmäiset sukelluskokeiluni tein kumiletkulla. Vaikka sukeltaminen loppui Prollelta jo 1980-luvun lopulla, elävät tarinat alkuaikojen sukellusseikkailuista kirkkaina mielessä
– Rakensin itse vanerista nelikulmaisen putken, myöhemmin Sukelluskaverukset Helsingin Uimastadionin avajaisissa toukokuussa 1958. Laitteessa oli vaakasuora putki, jonka alaspäin kääntyvä pää painettiin pohjaan. Prolle Jansson istuu kuvassa keskimmäisenä. – Vedenalainen suunnistus sopi minulle hyvin, harrastettiinhan suunnistusta kuivalla maalla jo koulupoikana. Alkeellisista varusteista huolimatta Prolle löysi hylkyjä Porvoon edustalta, Pellingin saaristosta. Vuonna 1963 säädetyssä muinaismuistolaissa määriteltiin, että yli sata vuotta vanhat hylyt ja satamapaikat olivat rauhoitettuja ja valtion omaisuutta. Kumpare pohjassa saattoi olla hylky, tai yhtälailla se saattoi olla kivi. Kunnollisia apuvälineitä ei tosin ollut, vaan hylkyjä haettiin lähinnä syvyyttä mittaamalla. Yleensä vene meni aina liian lujaa, Prolle muistelee. tei kaikki halusivat etsiä hylkyjä. 8. Hylkyjen lisäksi kaikki halusivat tuolloin löytää meren uumenista arvokkaita esineitä. – Paikalliset kalastajat osasivat usein antaa vinkkiä hylkypaikoista hylkyihin takertuneiden verkkojen vuoksi. Viranomaisten säädökset laimensivat aarteenetsintäintoa huomattavasti. Sora imettiin putkea pitkin kullankaivajan ränniin. Kultaa imuroitiin Ivalonjoesta Prolle kertoo yhdeksi sukellusuransa merkittävimmistä hetkistä sen, kun hän hankki käsiinsä amerikkalaisen Diver-lehden numeron. Pohjoisella rintamalla minut komennettiin opettamaan suunnistusta saksalaisille. Lehdessä oli juttua uudenlaisesta kullankaivuulaitteesta, jolla olisi mahdollista etsiä kultaa veden alta. Mielenkiintoa riitti kuitenkin suunnistussukeltamiseen, jossa Prolle mitteli vaihtuvine joukkuei- Prolle Jansson sukelsi nuorena miehenä saksalaisvalmisteisella, kahdella haitariletkulla varustetulla Drägersukelluslaitteella. Uponneita esineitä etsittiin myös gliderin perässä roikkuen. Suunnistustaidoista oli hyötyä veden alla paitsi suunnistussukelluskilpailuissa, myös erilaisissa etsinnöissä. neen liki 30 vuoden ajan voittaen mitaleita myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa
Vuonna 1960 laitteet olivat valmiina ja teoriat opiskeltu. – Nuorena miehenä sukelsin itse rakentamallani siivekkäällä sukellus9 – Kerran pääsin silti pulahtamaan Afrikan vesiin, kun matkustin tervehtimään kaukomailla työskennellyttä poikaani. Kymmenen vuotta myöhemmin jopa 40 porukkaa kaivoi joen pohjaa kultalöytöjen toivossa. Kävin jopa geologian tutkimuskeskuksessa selvittämässä, oliko joen pohjaa aikaisemmin kaivettu, ja missä päin Lappia parhaat kultapaikat sijaitsisivat. Kuva on otettu vuonna 1978. Prolle kertoo, kuinka hän hank- – Aluksi emme löytäneet mitään. Uponneita esineitä etsittiin merestä muun muassa gliderin avulla. – Kulta jaettiin siten, että hienokulta mitattiin punnitsemalla tasan. Ensiksi löysimme kultaa kymmenen grammaa, seuraavana päivänä 20 gramma, 30 grammaa ja parhaana päivänä saimme saaliiksi jopa 100 grammaa kultaa, Prolle kertoo. – Aluksi emme löytäneet mi- Kultamailla olivat mukana Prollen veli, oma poika, muuan nuorukainen, joka oli etsinyt timantteja Afrikasta, sekä lontoolaiset isä ja poika. Itse rakennettu sukellustorpedo Laitteiden keksiminen on aina kiehtonut Prollea. vein peltisepälle tarkat piirustukset pyöreäputkisesta laitteistosta. Kuva vuodelta 1970. Monistin kullankaivuulaiteen piirustukset ja sain palkinnoksi Lapin Kullankaivajain Liiton kunniajäsenyyden, Prolle kertoo. Tämä saattoi johtua siitä, että etsimme kultaa noin 6-8 metrin syvyydestä, vaikka kulta sijaitsikin lopulta hyvin matalassa vedessä. Koska syvälle ei tarvinnutkaan kullan perässä sukeltaa, pärjättiin kultajoella lopulta pelkällä snorkkelilla. Imurointimenetelmämme ja välineistömme myös kehittyivät jatkuvasti. Tuula Kolehmainen Kuvat: Prolle Jansson, Tuula Kolehmainen. Prolle joutui vasten tahtoaan jättämään sukeltamisen 1980-luvun lopussa, kun tasapainoaisti alkoi tehdä temppujaan. Tämä saattoi johtua siitä, että etsimme kultaa noin 6-8 metrin syvyydestä, vaikka kulta sijaitsikin lopulta hyvin matalassa vedessä. Prolle rakensi itse kullankaivuulaitteen, jonka avulla etsittiin saalista Ivalonjoesta. Valmistin koko perheelle myös kolmen millin neopreenista sukelluspuvut, vaikka lähinnä poikani innostui sukeltamisesta. Kuljimme järjestelmällisesti ylävirtaan ja sitten alkoi tärpätä. tään. Kultaporukalla oli alkuun käytössään matalapainekompressori, josta kulki letku suoraan maskiin. Vedessä kaikki oli hyvin, mutta maalle noustua askel ei ollutkaan enää vakaa. Minut ohjattiin Ivalonjoelle, Prolle kertoo. Prolle Janssonille kertyi suunnistussukelluksesta useampikin mitali. Hänen kanssaan meistä tulikin parhaan ystävät ja erityiset sukelluskaverit. Vähitellen menetelmä tuli tunnetuksi Ruotsissa saakka. Ensin sai ottaa välineistöä kustantanut veli, sitten minä, sitten muut. Prolle tunnetaan myös taiteilija Tove Janssonin veljenä. Isommat saaliit laitettiin pöydälle, josta valittiin järjestyksessä. Myös vaimot tulivat Lappiin mukaan, vaikka eivät kultaa sukeltaneetkaan. torpedolla, joka auttoi kaarteissa ja syvyyden hallinnassa. – Kun menimme Ivalonjoelle, siellä ei ollut ensimmäistäkään kultavaltausta. Prollen Lasse-veli kustansi veneen ja pumpun ja sukellusporukka suuntasi toiveikkaana Lapin kultamaille. ki lisätuloja kirjoittamalla jännittävistä kullankaivuureissuistaan lehtiin. Muistan kuinka paikalliset pikkulapset tulivat sankoin joukoin ihmettelemään sitä, että kahdeksankymppinen seniori sukeltaa, Prolle naurahtaa ja ryhtyy esittelemään lyijypainoilla virittämäänsä rollaattoria
– Kaikkein mieluiten koulutan nuoria tulevaisuuden sukeltajia. Turvallisuus on koulutuksessa niistä perusasioista, joita kurssilaisille opetetaan, sanoo Timo Vikman. Sukellusekspertti viimeisen päälle Maapallon pinta-alasta enin osa on kokonaan veden peitossa. 10. Tätä mieltä on tamperelainen sukellusekspertti Timo Vikman. Opettelemalla sukeltamaan ihminen voi laajentaa huomattavasti näkemystään planeetastamme
Kun paniikki iskee, hengitys rupeaa kiihtymään, eikä ihminen pysty tekemään enää järkeviä ratkaisuja, Timo Vikman kertoo. Tälle ei yksinkertaisesti voi mitään. Tampereen ainoa sukellusseura oli kuitenkin 1970-luvun alussa suljettu yhteisö, johon Vikman kelpuutettiin epämääräisesti vain tarkkailujäseneksi. – Minulle oli tärkeää, että Tampereen Urheilusukeltajat on kaikille avoin seura, Vikman painottaa. Seitsemän suomalaista on kuollut sukellusonnettomuuksissa tänä vuonna. – Monet ihmiset flirttailevat kuoleman kanssa ja moni tyytyy sukeltamaan matalissa vesissä. Nyt olen eläkkeellä eli päätoiminen sukeltaja, Vikman toteaa. – Kun paniikki iskee, hengitys rupeaa kiihtymään, eikä ihminen pysty tekemään enää järkeviä ratkaisuja, toteaa Timo Vikman. Tämän jälkeen hän työskenteli 40 vuoden ajan Tampereen kaupungin sijaishuoltopäällikkönä. Mietin, miten onnellinen joku voikaan olla saadessaan sukeltaa noin maailman merillä, Vikman kertoo. Erityisen vaikutuksen häneen teki Cousteaun 1950-luvulla Kultaisella palmulla palkittu dokumentti Hiljainen maailma. Ihmiset ovat erilaisia – myös sukeltajat. – Näin dokumentin jo nuorena. Tämä maineikas, yli nelikymppinen sukellusseura toimii tänä päivänä erittäin aktiivisesti 520 jäsenen voimin. S ukeltaja, alan kouluttaja Timo Vikman pitää suurena esikuvanaan kuuluisaa, ranskalaista tutkimusmatkailijaa Jacques-Yves Cousteauta (1910-1997). Se kiukutti miestä, ja niinpä hän perusti huhtikuussa 1972 Tampereen Urheilusukeltajat ry:n. Eräänä vuonna menehtyi muistaakseni peräti yksitoista suomalaista sukeltajaa. Psykologin taustasta paljon apua Hänen mukaansa suomalainen sukelluskulttuuri ei ole kuitenkaan muuttunut vaarallisemmaksi, eikä uhkarohkeus ole lisääntynyt sukeltajien keskuudessa. Tilanne on sama vaikkapa vuorikiipeilyssä. Näin se menee. – Myönteisyys on opetuksessa 11. – En moittisi lajia. Toiminta on monipuolista, ja muun muassa laitesukellusta seura on järjestänyt jo vuodesta 1973 lähtien. Seitsemän suomalaista on kuollut sukellusonnettomuuksissa tänä vuonna. Aina on heitä, jotka menevät lähelle vaararajoja. – Joinakin vuosina sukeltajia menehtyy enemmän, joinakin vähemmän. ja rakkaan harrastuksen kehittyessä vapaasukelluksesta laitesukellukseen hän halusi liittyä sukellusseuraan. He kuolivat nähdäkseni luolastossa paniikkiin. Timo Vikman opiskeli psykologiaa pääaineenaan Tampereen yliopistossa 1968-1975. Vuosien myötä Vikman kiinnostui sukeltamisesta yhä enemmän, ”Monet flirttailevat kuoleman kanssa” Tänäkin vuonna useita suomalaisia on kuollut sukellusonnettomuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. – Kaikki lomat ja vapaa-ajat sujuivat sitten sukeltamisen merkeissä maassa ja maailmalla. Psykologin taustasta on ollut hänelle paljon apua varsinkin sukeltajien koulutuksessa. – Molemmat menehtyneet olivat huippukoulutettuja kavereita. Eniten julkisuutta on saanut Pohjois-Norjassa viime helmikuussa sattunut onnettomuus, jossa menehtyi kaksi suomalaista sukeltajaa Pluragrottan vedenalaisessa luolastossa 110 metrin syvyydessä
Hinaaja upposi Visuvedellä 1960. Timo Vikmanin Sukellus on alan perusteos ja klassikko, johon lajin ammattilaiset harrastajat palaavat vuodesta toiseen. Timo Vikman t TZOUZJ )FJOPMBTTB WVPOOB t BTVV 5BNQFSFFMMB t TVLFMUBKB
FMÊLLFFMMÊ PMFWB QTZLPMPHJ t LPVMVUUBKB
QJUÊÊ TVLFMMVLTFO peruskursseja, kouluttanut myös sukelluksen opettajia t FOTJLPTLFUVT TVLFMUBNJTFFO pingispallosnorkkelimaskilla kymmenvuotiaana kesämökillä Pirkanmaalla Längelmäveden rannalla 1956 t IBOLLJ FOTJNNÊJTFO TVLFMMVTMBJUUFFOTB 1970, laite maksoi 834 markkaa t TVLFMUBOVU MVWVMUB MÊIUJFO 4VPNFO lisäksi ympäri maailmaa, kuten lounaisessa Marokossa Agadirissa, Karibialla ja Malediiveilla t MÊIJBJLPKFO TVVOOJUFMNJTTB NVVO NVBTTB lähteä sukeltamaan ja kuvamaamaan suuria kaloja Portugalin Azoreille Atlantin valtamerelle Timo Vikman esittelee Tampereella Mustalahden satamassa Visuvesi-laivaa. 12. Syksyllä 1978 laiva nostettiin ylös, ja operaatioon osallistui myös Vikman Tampereen Urheilusukeltajista
Suomen alueilla meressä on alhainen suolapitoisuus. Näsijärvessä on muutamia mielenkiintoisia pyyhylkyjä, Timo Vikman juttelee Tampereella Mustalahden satamassa. Niitä on vaikka kuinka paljon merenpohjassa ympäri Suomenlahtea. Teoksen historia-osuudessa Vikman kirjoittaa: ”Suomen sukellushistoria on ollut aina 1950-luvulle asti työsukelluksen historiaa. Vikmanin Sukellus-teosta on myyty toistaiseksi reilut 50 000 kappaletta ja kirjasta otetaan piakkoin yhdeksäs, päivitetty painos. – Suhtautuminen hylkyihin on muuttunut Suomessa täysin. En ole koskaan ajatellut, että tekisin vapaa-ajallani jotakin muuta. (Kuva: Kari Kumpulampi) 13. Vikman on sukeltanut esimerkiksi innoittajansa Jaques-Yves Cousteaun jäljissä Sudanissa Punaisellamerellä kevättalvella 2004. Niitä on Saaristomerellä ja Perämerellä. Se on minulle jotenkin itsestään selvää. Hylyt säilyvät hyvin täälläpäin. Ne säästetään tutkijoille. – Sukelluskaverikaan ei ymmärtänyt käsimerkkejäni, mutta pääsin tulemaan silti ylös vapaalla nousulla. Klassikosta tulossa uusi painos Tarkalleen ottaen Timo Vikman on tehnyt kyllä vapaa-ajallaan muutakin kuin sukeltanut. Kari Kumpulampi Tiukkoja paikkoja Kaivannon kanavalla Timo Vikman on joutunut sukeltajan urallaan muutamiin vaaratilanteisiin. Timo Vikman on sukeltanut 1970-luvulta lähtien monissa vesissä ja merissä. Se on minulle jotenkin itsestään selvää. Vasta tuolloin aloittivat ensimmäiset urheilusukeltajat toimintansa.” Vikmanin kirjasta käy ilmi, että ensimmäisenä urheilusukeltajana Suomessa pidetään Erkki Koivusaloa, joka jo vuonna 1952 sukelsi Ruotsinsalmen hylyissä. Niistä vakavin sattui vuonna 1971 Kangasalla Kaivannon kanavassa. tärkeää, ehkä kaikkein tärkeintä. Sukeltajien moraalissakin on tapahtunut muutoksia parempaan ajan myötä. – Ajauduin pahasti jään alle ja selvisin sieltä pois silkalla tuurilla. – Sudanissa sukelsimme Cousteaun jäljissä erääseen hylkyyn, jossa on yli 300 000 lentopommia. Hänelle on sattunut sittemmin Kaivannon kanavassa toinenkin vaaratilanne. Niihin ei kajota. Turvallisuus on niitä ykkösasioita, joita oppilaille opetetaan. Sen seurauksena venttiili rullautui kiinni ja pelkäsin ilman loppuvan. – Se tarkoittaa, että meiltä puuttuu kokonaan Teredo navalis, laivamato, joka syö hylyistä kaikki puuosat. Tämä seikkaperäinen kirja sel- vittää, millaisia välineitä sukeltaja tarvitsee, millaiset fysiikan lajit häntä koskevat ja millaisia taitoja ja ominaisuuksia hänellä täytyy olla, jotta sukeltaminen olisi turvallista ja mukavaa. Cousteaun jäljissä Sudanissa – En osaa yhtään sanoa, miksi sukellan. Tällä lennolla on synkkä historiakin. En pilaile, enkä kerro vitsejä. Silloin ajattelin, nyt riitti! Sukellushommat loppuvat kyllä tähän paikkaan! Vikman muistelee. Vikmanin muistikuvien mukaan lentoemännät eivät Sudanin koneessa matkustajille pahemmin hymyilleet, mutta viikon pituinen safari laivassa Punaisellamerellä oli kuitenkin kaikin tavoin onnistunut. Mikä saa miehen hakeutumaan merten syvyyksiin vuodesta toiseen. – Parempaan suuntaan on menty. En koskaan sano kurssilaisille mitään kielteistä. Googlen avulla selvitin, että kerran kone on tullut reitillä alas ja kaikki matkustajat kuolivat. – Lennolle lähdettiin Kairosta, joka on kauhea paikka. Vikmanin mielestä turvallisuuskulttuuri on Suomessa sukeltajien parissa korkealla tasolla. Minulla oli kaveri mukana, joka on saanut koulutuksen pomminpurkamiseen. – Erään kerran olin kanavassa 13 metrin syvyydessä kuopassa mateita metsästämässä, kun sattui ja tapahtui yhtäkkiä jotakin outoa.Törmäisin tukkiin. Vikman koki eksoottisen Sudanin reissun aluksi paikoin jopa shokeeraavana. Viime vuonna Vikman sukelsi lähes sata kertaa Suomessa ja ulkomailla. Hän on muun muassa kirjoittanut alan klassikkoteoksen Sukellus. Oppilaat ovat tänä päivänä asiakkaita, ja palautekeskusteluja käydään. Yritän olla vakuuttava ja turvallinen. – En osaa yhtään sanoa, miksi sukellan. – Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat aika tummavetisiä, mutta kirkkaita nykyään
Suomen Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Sukelluskalatus on haastavaa ja raskasta, mutta hauskaa! On siedettävä heikkoa näkyvyyttä ja huonoja säitä Haastava Itämeri Uskotaan, että haasteellisen Itämeren saaristoalueilta on löytymättä vielä jopa 10 000 hylkyä. Ohjelman tavoitteena on ollut palauttaa Itämeren ekologinen tasapai- no. Suomi on ollut mukana talkoissa ja tehnyt yhteistyötä naapurimaidensa kanssa tämän tavoitteen täyttämisessä. On siedettävä huonoa näkyvyyttä ja epäsuotuisia sääolosuhteita stres-. Paljon on jo tehty, mutta paljon on yhä tekemättä taistelussa saasteita ja hapettomuutta vastaan. Sukeltaminen näissä olosuhteissa vaatii osaamisen ja rohkeuden lisäksi vahvaa henkistä kestävyyttä ja tasapainoa. Yksi esimerkki on Pietarin fosforipäästöjen merkittävä väheneminen, kun uusi teknologia ja muut puhdistamot ovat saatu käyttöön. Velkua 2012. Kylmä vesi ja huono näkyvyys ovat Suomen vesille tyypillisiä. Itämeren keskisyvyys on ainoastaan 54 metriä, mitä tekee siitä herkän ravinnekuormitukselle. I tämeren tilanne on puhututtanut sen ranta-alueella sijaitsevia maita jo pitkään. 14 Etelän lomakohteiden kirkasvetisiin olosuhteisiin verrattuna sukeltaminen kotimaan vesissä voi olla haastavaa
Uskotaan, että Itämeren saaristoalueilta on löytämättä vielä jopa 10 000 hylkyä. Seura järjesti kesäleirin kesällä 2013 Utössä. Syksyisin ja talvisin vedet ovat tyypillisesti kirkkaat, mutta toisaalta pimeys ja kylmyys ovat silloin riesana. Jääsukellusta Taivassalossa viime vuonna 13 asteen pakkasessa. 15 Minä sekä 7- ja 9-vuotiaat poikani kuulumme Aboa Aquanauts -sukelluseuraan. Juuri yllätyksellisyys ja uusien hylkyjen löytämisen mahdollisuus tekevät Itämerestä ainutlaatuisen Aurinkoisena päivänä tehty sukellus matalahkossa vedessä saattaa tarjota saaliikseen vaikka saunan kiukaan tai uponneen soutuveneen. 3. Löydöt yllättävät aina sukeltajan. Tällaiset olosuhteet ovat varsin tyypillisiä juuri Itämerelle, eikä sukeltaminen siellä siis ei sovi kaikille. Itämeressä näkee kaloja, mutta harvoin pääsee niiden lähelle. 3. Robert Tunturi 37-vuotias Robert Tunturi on harrastanut sukellusta 15 vuotta. Pieneltäkin alueelta voi löytää satoja pulloja. Paikalliset sukelluskeskukset ja -seurat järjestävät retkiä moniin tunnettuihin hylkyihin. Mahdollisista haasteista huolimatta Itämerellä voidaan kohdata paljon ainutkertaisia kokemuksia, joita muualla ei ole tarjolla. Hylkysukelluksen yhteydessä on muistettava, että useaan suojattuun hylkyyn tutustumiseen tarvitaan museoviraston tai muu lupa. 2. saantumatta ja panikoitumatta. Löytämättä vielä 10 000 hylkyä. 1. 1. Tunturi opiskelee Dive Master –tutkintoa.. - Itämeressä on siedettävä huonoa näkyvyyttä ja epäsuotuisia sääolosuhteita stressaantumatta ja panikoitumatta, sanoo Robert Tunturi. Aurinkoisena päivänä tehty sukellus matalahkossa vedessä saattaa tarjota saaliikseen vaikka saunan kiukaan tai uponneen soutuveneen. Vuodenaikojen vaihtelu Pohjolassa tarjoaa mahdollisuuden harrastaa myös jääsukellusta. Yksi tunnetuimista on höyrylaiva Park Victory, joka upposi kivihiililastissa Utön edustalla vuonna 1947. 2. Siinä riittää ihmeteltävää kokeneellekin sunnuntaisukeltajalle. Sukellusseura on Aboa Aquanauts ja sukellusluokka Master Scuba Diver. ja jännittävän sukelluskohteen. Auton renkaita, pulloja ja muuta tavaraa löytyy paljon useammin kuin aarteita. Tällöin meillä oli ikimuistoinen mahdollisuus sukeltaa Park Victoryn hylkyyn
Rannoille kerääntynyt sinilevä aiheuttaa myös hajuhaittoja. Kysymys kuuluukin: Kuka juo sinileväistä merivettä litrakaupalla. Maitomaista ”huitua” Sukeltajat ovat havainneet pohjan tuntumassa muutakin ongelmaa. Siksi sukeltajilta tulleet tiedot sinilevän esiintymisistä ovat pysäyttävämpiä. Ladogalla sukeltaneet sukeltajat kertoivat, että sinilevä oli muutaman metrin paksuistat. Meren pohjasta on tavattu myös vähähappisessa vedessä viihtyvää maitomaista ”huitua”. Jouko Moisala Kuvat on otettu Utössä heinäkuun puolessa välissä. Sen jälkeen vesi kirkastui, mutta sinilevä esti valoa tulemasta pinnalta. Pahimmillaan lautat eivät aiheuttaneet ainoastaan esteettisiä haittoja, vaan rannoille kerääntynyt levä tuotti myös hajuhaittoja. Vaikka sinileväongelman havaitsee pinnalla, sukeltajat joutuvat kokemaan sen myös syvemmällä. Tietoja samasta ilmiöstä on tullut sukeltajilta matalammassa- kin kuin Ladogan 50 metrissä. Sukeltaja törmää sinilevään myös syvemmällä Paksut sinilevämassat ovat tulleet sukeltajille tutuiksi tänäkin kesänä. M eren tila on puhuttanut muitakin kuin sukeltajia, mutta sukeltajat ovat kokeneet levän esiintymisen syvemmältä. Vettä tulee kuitenkin juoda runsaasti. 16. Sinilevälauttoja alkoi esiintyä merellä lähes välittömästi vesien alkaessa lämmitä helteisen kesän puhjetessa kukoistamaan. Sinilevä on elokuun alussa valtaosiltaan kadonnut, ja vedet alkavat viiletä ja kirkastua. Asiantuntijat arvelevat, että kyseessä on bakteeri, joka viihtyy vähähappisessa vedessä. Pohjassa, hylyllä, oli yllätykseksi hylyn korkeudelta valkoista, maitomaista ”huitua”. Myrkytystietokeskuksen sekä Tvärminnen tutkimusaseman asiantuntijan Marko Reinikaisen mukaan kaikki sinilevä ei ole myrkyllistä. Kasvot tulisikin huuhdella puhtaalla vedellä snorklauksen jälkeen. Sukeltamista sinilevä ei estä, mutta snorkkelisukeltaja, joka ui kasvot vedessä voi saada iho-ongelmia. On tietysti selvää, että sukeltaja, joka on sukeltanut sinilevälautan läpi mennen tullen, huuhtelee varusteensa puhtaiksi. Sinileväisen veden juominen voi aiheuttaa vatsassa myrkytysoireita
Auttajan nousu tapahtui hätänousuna liian nopeasti ja hänet jouduttiin kuljettamaan saamaan painekammiohoitoa. Ennen kuin ehti alukselle sukeltaja kuitenkin uupui ja painui pinnan alle. Toinen miehistä lähti viemään poijun kiinnitysköyttä hyl- Parainen 12.7. Merkinantopoijua on käytetty. Poliisin mukaan kaksi sukeltajaa oli menossa sukeltamaan hylkyyn. Molempien tapahtumien osalta poliisitutkinta on edelleen kesken. Käsimerkein viesti, että kaikki OK! Kaksi uutta onnettomuutta Suomessa on tapahtunut kuluneena vuonna useita kuolemaan johtaneita sukellusonnettomuuksia. Tietojen mukaan sukeltajat olivat kokeneita sukeltajia ja heillä oli asianmukaiset varusteet. Jouko Moisala Sukeltajille ei syytteitä Kuolleet toverinsa Pohjois-Norjassa sijaitsevasta luolasta noutaneet suomalaissukeltajat eivät saa syytteitä. Viimeisin kuolemaan johtanut sukellusonnettomuus tapahtui Juktenskobbenin hylyllä 8. Toinen kuluneen kesän vakavista sukellusonnettomuuksista tapahtui 12. Poliisin edustajan mukaan sukeltajat ovat syyllistyneet rikokseen, mutta olosuhteet huomioon ottaen heitä ei aiota rangaista. Toinen sukeltajista oli takertunut poijun kiinnitysköysiin, mutta apuun mennyt sukeltaja ei saanut sukeltajaa irti köysistä, vaan joutui hengityskaasun loppuessa palaamaan pintaan. P orkkalassa on tapahtunut viime vuosina useita sukellusonnettomuuksia. heinäkuuta. Viimeisimmät ovat kuluvalta kesältä. Sukelluspari oli noususukelluksella ja valmistautui pysähtymään turvaetappiin. Kaksi suomalaista sukeltajaa kuoli helmikuussa Plurdalenissa, kun he yrittivät sukeltaa vedenalaista luolareittiä pitkin tunturin ali. Paikalle hälytetyt Rajavartioston ja Pelastuslaitoksen sukeltajat saivat uhrin nostettua. ilmoitti tukialukselle kaiken olevan OK ja jatkoi uiden pinnalla alukselle. Pinnalla sukeltaja kyyn, noin 30 metrin syvyyteen. Kyse ei ole vesien vaarallisuudesta, vaan runsaasta sukeltamisesta, johon houkuttavat hylyt ja hyvät näkyvyydet. Ryhmä sukeltajia oli sukeltamassa hylkykohteella Vänön ulkopuolella avomerellä. He päättivät kiinnittää hylkyyn ensin poijun, jotta kesän aikana muiden hylylle tulevien ei tarvitsisi ankkuroida ja siten ehkä vahingoittaa hylkyä. Kaksikko kuului viisihenkiseen ryhmään, jonka kolme muuta jäsentä selvisivät hengissä. 17. Jostain syystä toinen sukeltaja ei pysähtynyt, vaan jatkoi pintaan ilman pysähdystä. Menehtynyt oli kokenut sukeltaja. Sukeltajan löytymiseen ei kulunut paljoa aikaa, mutta elvytystoimet eivät enää tuottaneet tulosta. Jonkin ajan kuluttua toinen ymmärsi, ettei kaikki ollut alhaalla hyvin ja lähti tarkistamaan tilannetta. kesäkuuta
Elinaikanani sukeltamisen tekniikka ja turvallisuus ovat kuitenkin kehittyneet, ja harrastus on nykyään jokaisen kiinnostuneen ulottuvilla, Kuustonen pohtii. – Harrastus tempaisi heti mukaansa. – Kuulun siihen sukupolveen, joka seurasi Jacques Cousteaun ohjelmat nenä kiinni televisioruudussa. – Sukeltaminen oli suuri unelmani, joka ei kuitenkaan tuntunut aluksi mahdolliselta toteuttaa. Vuosien varrella myös arjen työkiireet ja perhe-elämä veivät Kuustosen ajan. Thaimaan sukellusreissujen ohella olen matkannut sukeltamaan Indonesiaan, Välimerelle 18. M uusikko Mikko Kuustonen, 54, haaveili vedenalaisesta maailmasta jo nuoresta pojasta lähtien. Kirkkaat vedet runsaine eliöistöineen ja vedenalainen valokuvaus kiinnostavat Kuustosta erityisesti. Vasta kymmenisen vuotta sitten hän suoritti perheineen sukelluskurssin Thaimaassa. Vedenalainen maailma avautui hänelle kuitenkin vasta kymmenisen vuotta sitten. Siitä lähtien Kuustonen on sukeltanut ahkerasti eri puolilla maailmaa. – Kirkkaat vedet ja niiden eliöstö kiehtovat minua visuaalisuudessaan. Kirkkaat vedet kiehtovat Mikko Kuustonen on sukellusharrastuksen alusta alkaen käynyt säännöllisesti sukeltamassa, etupäässä ulkomailla. Suurin osa maailmastamme on vettä, mutta merten salaperäinen maailma tunnetaan edelleen niukalti. Mikko Kuustoselle sukeltaminen on terapeuttinen kokemus Lavalla sooloillaan - pinnan alla ei Laulaja, lauluntekijä Mikko Kuustonen haaveili sukeltamisesta lapsuudesta lähtien. Kotimaassa kävin myös kuivapukukurssin. Ensin suoritin OWD-peruskurssin, jota seurasi AOWDkurssi ja muutama erikoiskoulutus
Kuustonen harrastaa sukeltamista etupäässä ulkomailla. 19. – Valokuvauskurssi ei alkanut loistokkaasti, sillä ensimmäisellä sukelluksella onnistuin huonon kiinnityksen vuoksi kadottamaan kamerani. Kirkkaat vedet ja niiden runsas elämä kiehtovat muusikkoa
Mitä Laulaja, lauluntekijä Mikko Kuustonen haaveili sukeltamisesta lapsuudesta lähtien. ja Yhdysvaltoihin sekä ollut mukana muutamalla sukellussafarilla Punaisellamerellä. – Punaisenmeren elämää kuhisevat hylyt ja sukeltaminen Key Westin edustalle upotettuun Vanderberg sota-alukseen ovat olleet unohtumattomia elämyksiä. Unelmat toteutuivat kymmenisen vuotta sitten, kun Kuustonen lähti mukaan sukelluskurssille. Sain toki varakameran lainaan, mutta jokusen kerran sukelluskaverit vinoilivat sattuneesta haaverista, Kuustonen muistelee huvittuneena.. – Valokuvauskurssi ei alkanut loistokkaasti, sillä ensimmäisellä sukelluksella onnistuin huonon kiinnityksen vuoksi kadottamaan kamerani. Kuustonen kertoo sukelluksillaan nähneensä upeita koralliriuttoja, kokeneensa Aasiassa jännittäviä haisukelluksia, loputtomia seinämiä Curacaolla ja Bonairella, kohdanneensa Similanilla paholaisrauskuja ja Indonesiassa omituisen 500-kiloisen merilehmänkin. – Olen löytänyt sukeltamisesta yhtymäkohtia esimerkiksi meditaatioon tai joogaan. Sukeltaminen vaatii rauhallisuutta ja keskittynyttä läsnäoloa, hitautta hyvällä tavalla. Paitsi sukeltaminen, myös vedenalainen valokuvaus on kiinnostanut Kuustosta, joka onkin suorittanut Ralf Åströmin kuvauskurssin Bunakenilla. Sukelluksillaan Kuustonen on nähnyt upeita koralliriuttoja, haita ja paholaisrauskuja. 20 enemmän sukelluksia kertyy, sitä pienemmät asiat kiehtovat, Manadon lahden satamasukelluksilla käynyt Kuustonen naurahtaa. Minulle tosin on käynyt kuten useimmille sukeltajille