SUKELTAJAN maailma 3-2015 6,40 Laatokka on Karjalan meri Sukeltaja haukkasi vettä keuhkoihinsa – hengityskone pelasti hengen Välineet ja paritarkastus turvallisuuden kulmakiviä Lähde Una Una -saarelle Indonesiaan! Mitä tapahtui sukeltaja Grabbille. Kesälomalla sukelletaan Hangossa
8 nroa vuodessa 58€ SUKELTAJAN maailma 2-2015 6,40 Suolapulssi näkyy jo Itämeren syvänteissä Sukellusharrastus apuna: 8-vuotias Sisu-poika pelasti kaverinsa jäistä Harva aloittaa sukeltamisen vasta yli 50-vuotiaana Sukelluskursseilla opitaan ensiapua Salaperäiset merenneidot – tarua vai totta. 6 nroa vuodessa 38€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 3/2015 6,70 Luontomatkailusta ekoelämyksiä Auringonkukka parantaa maan Siirrä villivihanneksia juurakkoina Kevät kutsuu Herkkuja pöytään omasta maasta Aina ei tarvitse ostaa – vaatteitakin voi lainata Ekokaupat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän Lauluntekijä ANSSI KELA: Extrahinta 3,90 Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. www.asejaera-lehti.. tai puhelimitse 09-2569 108 ja taide NYT 6,50 Haikon kartanon antiikkiesineet löytyivät eri puolilta Eurooppaa Kustavilaisesti sisustettu Mustion Linna on yksi Suomen upeimmista Herman Antellin taidekokoelman aarteita Tikanojan näyttelyssä Graa?kko Erik Bruun työskentelee yhä 89-vuotiaana Hyrsylän Mutkan nuket ihastuttavat Talonpoikaiskalusteet kiinnostavat nuoria Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Ilpo Salmi tapasi Jacques Cousteaun Monte Carlossa Sukeltajan Maailma Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. www.meidansauna.. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.. 10 nroa vuodessa 68€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint. 6 nroa vuodessa 37€ 3/15 6,20 Erikoishinta 4,90 Kuninkuusraveissa kortit levällään Kesä täynnä hevostapahtumia Luomutar vuoden 2015 työmestari Kesä täynnä syntymisen ihmeitä Aina ei kaikki sujukaan: Tärkeintä on tietää, Ellin varsa kuoli Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. 8 nroa vuodessa 55€ Seniori TERVEYS 4/2015 6,50 4,90 EXTRAHINTA LUONNONMATERIAALIT vuodevaatteissa pitävät kehon – Ikääntymistä ei kannata murehtia, toteaa seniorinäyttelijä Ilmari Saarelainen Aivosuunnistuksella vireämmät hoksottimet Virtsatieinfektio aiheuttaa ikäihmisillä sekavuutta Puolet yli 70-vuotiaista Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. www.senioriterveys.. 6 nroa vuodessa 38€ Uusi saunakeidas keskelle Helsinkiä Julkkikset rakennuttajina: Yhdistys Muuramen saunamuseota pelastamaan sauna Meidän 1/2015 Hinta 6,60 ¤ 5,90 ERIKOISHINTA SAUNAPÄIVÄ vanhustentalon viikon kohokohta Holvisauna 4/2015 7,10 Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili Suomalaisen taiteen syväjuurilla: Ota talteen! Kurssit ja tapahtumat * Aistikas aamu Ainolassa * Hengähdyshetki Halosenniemessä Ihmeiden Oppikurssi: Jumala on määrännyt, että tehtäväsi on olla onnellinen Ympäristötekijät, huono ravinto ja negatiiviset ajatukset rasittavat Puhdistuskuuri hoitaa kehoa ja mieltä Lemmenrohdot rikastuttavat erotiikkaa Afroditen asialla Venuksen Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. www.bodytreeni.. 6 nroa vuodessa 35€ Nro 5/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Kauppakeskuksia rakennetaan taantumassakin Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Vain kymmenesosa suomalaisista kilpailuttaa sähkön Suojelukohteen saneerauksessa ei euroja lasketa Isännöitsijän on muuntauduttava moneksi Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975. www.sielunpeili-lehti.. www.hevosmaailma.. www.antiikkijataide.. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! KOIRA Meidän 3/2015 6,30 LAP SIPERHEIDEN STA FF I Jekku haistaa putkivuodot Turkki pysyy hyvänä viikoittaisella pesulla Bostoninterrieri Orvokki opettaa Rokka ja Kippari lähtevät Tansaniaan pelastamaan norsuja Sokea mopsi pärjää oman emännän avulla Pentutreffeillä ilo ylimmillään! 4,90 ERIKOISHINTA Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. www.ekoelo.. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. 8 nroa vuodessa 56€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 3/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 3,90 ERIKOISHINTA kkuna Hanskat käteen ja pihalle! Hyvä suunnittelu takaa kukkaloiston keväästä syksyyn VILLIYRTIT kesän uutuus viherpeukalon pihamaalla Helppohoitoisuus tavoite puutarhassa Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. 6 nroa vuodessa 38€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Ylävartalon treenissä ydinsana on tarkkuus Extrahinta 5,90 Urheilukenkä lajin mukaan Tehonlisääjillä buustia treeniin CrossFit on tehokas ja hauska kuntoilumuoto NOUSE YLÖS! Arkiliikunta vähenee huolestuttavasti Pilateksella keskivartalo vahvaksi ja kauniiksi Ultrajuoksijalla edessä pari vuorokautta maantietä Bodytreeni Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti enemmänkin tietopaketti. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. www.kiinteistojaisannointi.. 6 nroa vuodessa 40€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2015 6,40 Meille tulee pentu! Hoito Ravinto Tarvikkeet Kissaagilityssä riittää vauhtia! Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit saatava talteen TARJOUSHINTA 5,90 Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. www.talomestari-lehti.. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.. 8 nroa vuodessa 49€ 4 – 2015 7,20 Pannoitettu supi on houkuttimena Sinisorsalla menee hyvin – muut kannat taantuneet Merimetso kestäisi jo metsästyksen Suomalaiskeksintö: Aseen kohdistus nyt yhdellä laukauksella 4,90 Ase&Erä Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. 4 nroa vuodessa 19€. 7 nroa vuodessa 43€ Meidän Sauna Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. www.luontaisterveys-lehti.. www.sukeltajanmaailma.. Yli 100 sivua/nro. 6 nroa vuodessa 34€ Antiikki ja taide ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 3/2015 7,10 MASENNUS KURIIN Nirsk narsk! Luontaishoidoista apua lasten hampaiden narskutteluun Kauneus luo hyvinvointia Luonnonkosmetiikkaan luottava Helena Lindgren: AIVOAUTUUTTAJA RAIJA KIVIMETSÄ: Stressi on aivomyrkkyä Hortoilu on parasta aivojumppaa Fibromyalgia kuriin luontaisin keinoin: Luontaisterveys Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa
Kaikkialla syntyy hienoja kokemuksia ja sukellusmuistoja. Hilloinen on hyvä esimerkki. Tämä nähtiin myös Sukelluksen Päivänä. Seura on tehnyt vuosien saatossa monia hylkylöytöjä. Sukeltaminen harrastuksena ei vuosikymmenten aikana ole kovinkaan paljoa muuttanut muotoaan. 36 Välineet ja turvallisuus Miten merkittävä osuus sukeltajan käyttämillä välineillä on sukellusonnettomuuksissa?. Sukelluksen loppuvaiheessa toinen sukeltaja menetti sukelluksensa hallinnan ja vajosi pohjaan. Hyvä näin! Voi vain toivottaa turvallisia sukelluksia! Sukelluskausi ei vielä ollut kunnolla alussakaan, kun tapahtui ensimmäinen sukellusonnettomuus. Tämä lehden numerossa on useita artikkeleita liittyen sukeltamisen turvallisuuteen. Tilanne syntyi lounaisen Suomen ehkä tunnetuimmassa ja sukelletuimmassa paikassa, Hilloisten louhoksessa. 18 Taivaalta meren pohjalle Finnairin sukellusseura on toiminut yli 40 vuotta. Jos jotakin tapahtuu, kuka hälyttää tarvittavan avun. Laatokkaa kutsutaan Karjalan mereksi. Sillä olisi voinut olla vakava loppu, mutta joskus näissä vakavissa tilanteissa kaikki voi loksahtaa paikalleen ikään kuin jonkin ulkopuolisen ohjaamana. Kysymyksiä voidaan todella esittää, vastaukset antavat sukeltajat itse. Onko kaikilla mahdollisuus antaa tarvittava ensiapu. Osa kiertää vanhat tutut kohteet uudelleen ja löytää edelleen jotain uutta ja mielenkiintoista. Tilanne panee miettimään. Osan katseet suuntautuvat ulkomaille, erityisesti kiinnostavat pohjoisen vedet. Millä mennään auttamaan keskellä monttua hätään joutunutta. Paikka on erityisen suosittu Pohjois-Suomen sukellusseurojen keskuudessa. 16 20-vuotias Luksia Luksiassa Lohjalla on koulutettu sukellusalan ammattilaisia 20 vuotta. Osa etsii edelleen sitkeästi sukelluksellisen unelmansa täyttymystä, hylkyä, jota kukaan ei ole aikaisemmin löytänyt. Sisältö oli suunniteltu jo kuukautta ennen onnettomuutta, joten artikkelit eivät ole seurausta siitä. 32 Nyt lähdetään Laatokalle! Venäläiset sukeltajat ovat järjestäneet safarimatkoja Laatokalle jo useita vuosia. Tapahtumasta on tarkempi selvitys toisaalla lehdessä, joten tässä ei siitä sen enempää. 56 Sukeltamalla voi saada isojakin saaliita. Edellä oleva tapahtui rannan tuntumassa, rannalla oli joku, tarvittava auttaja oli lähellä, ammattiauttajat olivat nopeita. 24 Tulivuorisaari Una Una Indonesiasta löytää pienen Una Una -saaren. Jos näistä sattumista ei yksikään olisi toteutunut, meillä olisi vakava sukellusonnettomuus eikä hyvin toipumassa olevaa onnettomuuteen joutunutta. Kuinka usein kaikki menevät sukeltamaan, eikä rannalle jää ketään. Pääsee sukeltamaan neitseelliseen kohteeseen. Vaikka Suomessakin sukelletaan ympäri vuoden, eniten sukelletaan kuitenkin kesäaikaan. 10 Sukelluksen Päivä Turussa Täydessä varustuksessa oleva sukeltaja houkuttelee aina ihmisiä paikalle. 4 Sisältö 3/2015 Vara on viisautta, ei vahingon enne! Parhain sukelluskausi on alkanut. Vaikka mukaan lähti vain kolme joukkuetta, kisa oli kova. Seurauksena on kuitenkin kaikkien sukeltajien mietittävä, mitä odottamatonta voi tapahtua ja miten siihen on varauduttu. 14 Kova kisa Aurajoki-uinnissa Aurajoki-uinti antoi hyvän alkupotkun Sukelluksen Päivälle. 22 Pohjois-Suomesta Jäämerelle Jäämeri tarjoaa sukeltajalle ainutkertaisen elämyksen. Siellä ovat rakentamassa unelmaansa Emmi Hyvärinen ja Andri Yusuf. 6 Nopeiden ratkaisujen työtä Helsingin pelastuslaitoksella on koko ajan vähintään kaksi sukeltajaa valmiudessa. 30 Sukeltamassa Curacaolla 14-vuotias Antti Ruusupuu oli sukeltamassa Karibianmerellä Curacaolla, noin 70 kilometrin päässä Venezuelan rannikosta. Kaikesta huolimatta hyvää ja turvallista sukelluskesää! Jouko Moisala 6 Janne Taskinen osoittaa silminnäkijänä, mihin uhri vajosi. Kysymyksiä voidaan esittää runsaasti
Kiinnitteillä sukeltaja voi kiinnittää varustukseensa vaikkapa kameran. Una Unalla sukeltaneet kehuvat vuolaasti paikan hienoja sukelluskohteita. 46 24 75 Täpärä tilanne Hilloisissa Sukeltaja pelastui vakavasta onnettomuudesta toukokuussa Hilloisissa Taivassalossa. Kouluttajista on kuitenkin kova pula. 76 Ravintoa pinnan alta Varhaisimmat sukellukset ajoitetaan jo esihistorialliseen aikaan. 60 Mitä tapahtui Grabbille. 64 Lavallinen sukellustavaraa YIT lahjoitti lavallisen vanhaa sukellustavaraa Suomen Sukellushistorialliselle Yhdistykselle. 68 Syksyllä maailman merille Truk Lagoon Tyynellä valtamerellä, Punaisenmeren kohteet ja Tansania kuuluvat Sukelluskeskuksen ohjelmistoon. 58 Oulun Sukelluskeskus juhlii Oulun Sukelluskeskus juhlii kesällä 2-vuotissynttäreitään Jacques Cousteaun muistopäivän aikaan. 5 SUKELTAJAN maailma 3-2015 6,40 Laatokka on Karjalan meri Sukeltaja haukkasi vettä keuhkoihinsa – hengityskone pelasti hengen Välineet ja paritarkastus turvallisuuden kulmakiviä Lähde Una Una -saarelle Indonesiaan! Mitä tapahtui sukeltaja Grabbille. sum.toimitus@karprint.fi Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Kari Ylönen, myyntipäällikkö, 09413 97 397 Aikakauslehdet@karprint.fi sum.ilmoitukset@karprint.fi Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita käytetään suoramarkkinointitarkoitukseen. Mitä sukelluksessa olleelle Grabbille tapahtui kylmän sodan aikana. 09-413 97 333 03150 Huhmari puh. 48 Hanko hyvä kesäkohde Hangon edustalla vesi on Suomen oloissa poikkeuksellisen kirkasta. 81 Pinnan alta ja päältä. määräaikainen 42,00 € kesto 38,00 € Mira Nyman (toinen oikealta) ja Oskari Forsman (Miran takana) sukeltajaporukan kanssa. Tätä on pohdittu jo vuosikymmeniä. Toinen syy suosioon ovat hyvin säilyneet hylyt. 72 Sea Safety vie Venäjälle Sie Safety vie sukeltajat muun muassa Pietariin ja Laatokalle. 67 Hanneken hylky löydetty Hansalaiva Hanneke Wromen hylky on löydetty. 46 Lisävarusteiden kiinnitys Sukeltajalla on välineistöä, joille tulee olla oma paikkansa varusteissa. Osa niistä vaatii erillisen kiinnityksen. 56 Sukelluskalastustapahtumia Sukelluskalastuksen SM-kisat järjestetään kesällä Oulussa ja Uudessakaupungissa. 52 Sukelluskalastajan luettava luontoa Liikkumattomuus, äänettömyys ja luonnon tuntemus ovat sukelluskalastajan valtteja. 57 Vapaasukellus kasvussa Vapaasukeltajien määrä on viime vuosina noussut. xx 30 Riuttojen kalat eivät paljoa sukeltajista välittäneet. Kesälomalla sukelletaan Hangossa 42 Välttämätön paritarkastus Paritarkastuksen perimmäisenä tarkoituksena on ennaltaehkäistä sukelluksen ensimmäisinä minuutteina tapahtuvat tapaturmat. Asia varmistetaan vielä kuluvana kesänä
Pelastussukeltaja on hetkessä valmiina toimintaan. 6 Helsingin pelastuslaitoksella vesisukellustoimintaa 60 vuotta Nopeiden ratkaisujen työtä Helsingin kaupungin palolaitos aloitti ensimmäisenä pelastusviranomaisena Suomessa vesisukellusvalmiuden 60 vuotta sitten. Nykyisin pelastuslaitoksen vesisukellusvalmius on keskitetty Erottajan pelastusasemalle. Uhri – näytöksessä käytetty nukke – on saatu laiturille, jossa esihoitajat aloittavat elvytyksen.. Valmiudessa on aina vähintään kaksi pelastussukeltajaa
Pelastussukeltajaksi voi tulla myös ammattisukeltajan koulutuksen myötä. Pelastussukeltajaksi Pelastussukeltajaksi voi nykyisin tulla useampaakin koulutuspolkua. – Vuosina 1955–1956 merivoimien sukelluskoulu veti kolme kurssia, joiden myötä pelastuslaitos sai tarvittavan sukeltajavahvuuden ja vesipelastustoiminnan oli mahdollista vakiintua. Pelastussukellusnäytökseen saapui myös pelastuskomentaja Simo Wecksten, joka johtaa Helsingin pelastuslaitosta.. Ensimmäiset palolaitoksen pioneerisukeltajat, sammakkomiehet, saivat koulutuksensa Merivoimien sukeltajakurssilla. Vuotuisilla lääkärintarkastuksilla seurataankin, ettei sukeltajalla ole esimerkiksi elimellisiä sairauksia. Pelastussukeltajana toimimiseen tarvitaan tämän Nopeiden ratkaisujen työtä lisäksi pelastajan tutkinto sekä perehdytys. – Pelastajan tutkinnon suorittanut palomies-sairaankuljettaja voi hakeutua pelastuslaitoksen omille pelastussukeltajakursseille ja hankkia erikoiskoulutuksen vesisukeltamiseen onnettomuustilanteissa, Taskinen kertoo. – Vaikka yläikärajaa pelastussukeltajan työhön ei ole, harva yli 50-vuotias toimii enää pelastussukeltajan tehtävässä. Vuodesta 1957 lähtien pelastuslaitos on kouluttanut pelastussukeltajia myös itse vesisukelluksen perusja täydennyskoulutusohjelman myötä, Taskinen sanoo. Vesipelastustoiminnan 60vuotista merkkivuotta vietettiin Helsingissä toukokuun lopulla. Vesi elementtinä luo esimerkiksi näkyvyyden osalta omat lisähaasteensa. – Pelastussukeltajilta vaaditaan kovinta kuntoisuusluokkaa A. Työ on fyysisesti raskasta ja henkisesti vaativaa. Vesipelastusvalmiuden suunnittelu alkoi Helsingissä jo kuitenkin 1950-luvun alussa palokorpraali Leo Mäkisen ja palomestari Allan Harneen toimesta, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen paloesimies, vesipelastusvastaava Janne Taskinen. 7 Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ollut vesisukellustoiminnan kansallinen uranuurtaja ja suunnannäyttäjä toiminnan alusta alkaen. Pelastussukeltajalta edellytetään hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, sekä suorituskykyä. Kun savusukeltajalla on mukanaan työpari, etenee pelastussukeltaja työssään yksin. Palomiesten tulee olla savusukelluskelpoisia. Janne Taskinen (vas.) ja sukeltajaveteraani Timo Koivisto pohtivat vesipelastustyön vaatimuksia. Merivoimien varusmiespalveluksen suorittanut henkilö voi hankkia pelastuskoulutuksen ja käydä sen jälkeen puolen vuoden perehdytyksen, jonka myötä hän voi alkaa toimia ykkössukeltajana pelastuslaitoksen palveluksessa. Lisäksi vuosittain tulee läpäistä ammattitaitotestit, joissa mitataan psyykkinen ja fyysinen kunto. Pelastajasta ei saa tulla pelastettavaa, Taskinen muistuttaa. Sukeltajien suorituskyky mitataan etsintätestissä, jossa uhri tulee löytää 13–15 metrin syvyydestä, 200 neliön alalta alle 15 minuutissa. – Tänä vuonna Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vesisukellustoiminta täyttää 60 vuotta
Vähintään kaksi sukeltajaa on yhden minuutin lähtövalmiudessa. Helsingissä laituria, mistä voi joutua veteen, on kaikkialla. Sukeltaja on löytänyt uhrin vajaassa viidessä minuutissa. Tyypillisesti alkukesä ja kesä ovat vesipelastustoiminnan kannalta vilkasta aikaa. – Tilastot ovat osoittaneet, että onnettomuuksia sattuu eniten kantakaupungin rannoilla. Käytännössä resursseja on kuitenkin 5–6 sukeltajaan. Tulevaisuudessa kalustoon ja sen myötä nopeutuneeseen uhrin paikantamiseen panostetaan jatkuvasti lisää. Helsingin edustalla näkyvyys on vedessä käytännössä nolla, minkä vuoksi eteneminen tapahtuu käsituntumalla. Onnettomuuspaikalla on aina mukana turvasukeltaja. Huono uimataito tai toimintakyky johtavat haavereihin, toisinaan myös autoja päätyy mereen. Tyypillisesti alkukesä ja kesä ovat vesipelastustoiminnan kannalta vilkasta aikaa. Yhteistyön myötä on mahdollista, että voimme tulvaisuudessa hyödyntää etsintätöissä Sonar-viistokaikuluotainta. – Vesipelastustyö eroaa työsukeltamisesta merkittävästi sikäli, että muussa työsukelluksessa asiat suunnitellaan huolellisesti etukäteen. Pelastussukeltamisessa, kuten pelastustyössä yleensäkin, joutuu kokemaan ikäviä ihmiskohtaloita. Pelastussukeltaja hyppää Helsingin edustalla sijaitsevaan Vironaltaaseen, jossa näkyvyyttä ei käytännössä ole lainkaan. Sukeltajan ja avustajan välillä on radioyhteys, Janne Taskinen selittää. Narumies saa tästä tiedon radion välityksellä. Koulutus ja vahva psyyke auttavat kohtaamaan vaikeat asiat. Hänen mukaansa pelastustehtäviä on harvoin merellä, jossa tehtäviä johtaakin Rajavartiolaitos. – Muistan erään pelastustehtävän 1970-luvulta, jossa nuori poika oli ajautunut vielä jäiden Onnettomuuksia sattuu eniten kantakaupungin rannoilla. – Perustehtävä, potilaan tai uhrin hakeminen vedestä, ei ole muuttunut. Vuosittain sukellustehtäviä on 1–35, Taskinen kertoo. 8 Kalusto kehittynyt Vesipelastustoiminnan alkuvaiheessa keskityttiin peruskoulutuksen lisäksi taktiikan, etsintämenetelmien ja kaluston kehittämiseen. Tekniikat ja taktiikat ovat jalostuneet jonkin verran, mutta sen sijaan kalusto on vuosikymmenten kuluessa kehittynyt merkittävästi. Nykyään pelastussukeltajilla on mittatilauksena valmistetut varusteet. Pelastustehtävissä tämä on mahdotonta, ratkaisut tulee tehdä nopeasti, Koivisto sanoo. Pelastuslaitoksen sukeltajat osallistuvat kuitenkin kadonneiden etsintään poliisin virka-apuna. Sukeltajaura starttasi alkuaan armeijan sukeltajakurssilta. 200 neliön alaa, jonka yksi sukeltaja käy läpi, voi merellä verrata tulitikkuaskiin. Nopeita ratkaisuja Sukeltajaveteraani Timo Koivisto työskenteli pelastussukeltajana vajaa kymmenen vuoden ajan vuodesta 1969 lähtien. Kesäaika kiireistä Tällä hetkellä Helsingin pelastuslaitoksen vesipelastustoiminta on keskittynyt Erottajan pelastusasemalle, jossa pelastussukeltajia on 35. Alkaa etsintä aikaa vastaan.. Sektorija kehäetsintämenetelmät ovat pysyneet samoina tähän päivään saakka. – Teemme tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa
Tuula Kolehmainen Vesipelastuksen 60-vuotispäivillä seurattiin pelastussukellusnäytöstä Viron altaalla. Siitä kuitenkin selvittiin. Apuna käytetään valjaita.. Helsingin pelastuslaitoksella on 35 pelastussukeltajaa, joista vähintään kaksi on yhden minuutin lähtövalmiudessa. Onnellisiakin selviytymistarinoita toki on. Vuosikymmenten aikana haavereita ei olekaan sukeltajille sattunut, Taskinen sanoo. Onnettomuuspaikalla Nykyään onnettomuuspaikalle lähtee suuri joukko pelastusväkeä. Pelastussukellusyksikössä on aika kahden sukeltajan vahvuus. 9 aikaan virtaan Vantaalla. Poika menehtyi, sillä ankarista etsinnöistä huolimatta viive oli liian pitkä. Etenimme ilman minkäänlaista näkyvyyttä vedessä, köysi apunamme. – Työtilanteissa turvallisuusohjeita noudatetaan tinkimättömästi esimerkiksi siten, että narumies ja turvasukeltaja ovat aina mukana. – Pelastustehtävässä mukana ovat pelastustoimenjohtaja, palomestari, ensihoitoyksikkö, lääkäri tai lääkintäesimies, sekä useimmiten myös nostolavayksikkö. Koimme läheltä piti -tilanteen, kun parini turvaköysi luiskahti polviin. Vironaltaasta joudutaan valitettavan usein hakemaan ihmisiä. Työ vaatii vahvoja hermoja, lujaa psyykettä ja ammattitaitoa keskittyä käsillä olevaan tehtävään. Uhrin nostaminen korkealle Vironaltaan reunalle vaatii voimia. Lopulta onnistuin löytämään pojan, kun etenin suuntaan, johon virta minua vei. – Se on aina hätkähdyttävä hetki, kun löytää uhrin. Ensimmäinen tunti haetaan aina ihmistä, kuitenkin noin puolen tunnin jälkeen pelastustehtävä muuttuu käytännössä etsintätehtäväksi, Koivisto pohtii
Päivän vaihtaminen ei välttämättä kuitenkaan auttaisi. On tässä pienelle miehelle ihmettelemisen aihetta.. – Viisaat tiesivät, että viikon päästä eli kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kaikki ovat jo mökeillä, eikä yleisöä silloinkaan saisi paikalle! Ohjelmaa kaikille Sukeltamista pidetään Moisalan mukaan edelleen erikoisena. – Päivä ei ole hyvä, koulujen päättymiset verottivat yleisöä. Jo pelkästään valmistautuminen kokoaa sekä uteliaita Kun sukeltaja on paikalla, ihmettelijöitä riittää Sukelluksen Päivä toi sukeltamisen tutummaksi Täydessä varustuksessa oleva sukeltaja houkuttelee aina ihmisiä paikalle. – Samaan aikaan vietettiin kuitenkin myös Jokisataman avajaisia, jossa järjestäjänä on Merikeskus Forum Marinumin ohella myös Turun kaupunki. 10 Sukelluksen Päivää vietettiin Turussa totuttuun tapaan toukokuun viimeisenä lauantaina. Sukellus kiinnosti myös Sukelluksen Päivänä Turussa. Tosin omaakin väkeä oli poissa koulujen päätösten ja lakkiaisjuhlien vuoksi, kertoo tapahtuman järjestäjänä toimivan Suomen Sukellushistoriallisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Moisala. – Missä on sukeltaja paikalla, siellä on ihmisiä seuraamassa sukeltamista. Olemme riippuvaisia näiden ohella myös muista tahoista
Etukäteen vain olisi tiedetty, ettei yleisöä juurikaan olisi paikalla. – Kun puolessa välissä viikkoa ennustus antoi kaksi pisaraa, ei se meidän kattaustamme olisi haitannut. Suomen Sukellushistoriallinen Yhdistys on yleisövihjeinä valmistuttanut akvaarion, johon sukeltajat lasketaan nostokorissa. Tero Ellilä tavanomaisessa sukeltajan varustuksessa akvaariossa. – Kattauksessa on myös huomioitava yleisön vastaanottokyky ja ajan kuluminen. Voisimme vetää kuuden tunnin sukellussetin läpi, mutta tavallinen yleisö ei pysähdy mielenkiintoiseenkaan tapahtumaan kuin korkeintaan reiluksi tunniksi. – Se on selvää. Joonas Halonen ja puukypärä akvaariossa. Sukelluskokemus tämäkin! Sukellushistoriallisen yhdistyksen edustajana Jouko Moisala juonsi tapahtuman. Sukeltajan kypärä oli valmiina ”selfieiden” ottamista varten.. Sukelluksen Päivän tavoitteena onkin antaa vastauksia kysymyksiin selostettujen sukellusten avulla. Arvaamaton, mutta ennalta jotenkin ennustettavissa on sää. Eihän niitä ihan joka päivä näe! On katsoja sitten lapsi tai aikuinen, todennäköisesti kiinnostavinta on nähdä sukeltaja veden alla. Olipa kyseessä mikä tahansa sukeltaja, välineet kiinnostavat. Etualalla Harri Jylhän kunnostama pumppu ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tositoimissa. 11 että asiasta todella kiinnostuneita paikalle. Moisala kertoo, että kun järjestäjänä on vanhaa sukeltamista vaaliva yhdistys, sisältyy ohjelmaan vanhaa sukeltamista, mutta toki rinnalla on aina pidettävä myös nykypäivän sukeltamista. Eri asia ovat alasta todella kiinnostuneet, jotka jaksavat olla paikalla parikin tuntia. Sukeltamista lapset seuraavat herkeämättä, tietää Moisala. Oikeastaan aina pitäisi paikalla olla joku, jonka tehtäviin kuuluisi selittää, mitä ollaan tekemässä ja mitä se sukeltaminen on, kuinka syvälle voidaan sukeltaa ja kauanko happi riittää, naurahtaa Moisala. Aurinko lisää kummasti kiinnostusta ulkoilmatapahtumiin! Jännittäviä sukelluksia – Tilanne on jännittävä ja kiinnostava, kun paikalla olevat lapset majoittuvat eturiviin istuen maahan seuraamaan tapahtumia
Nostokonepalvelu toimitti nostoja varten kookkaan koneen. Harva sukelluksen harrastajakaan on Moisalan mukaan tällaista ”live showta” nähnyt. – Yhden päivän aikana ehtisi sukelluttamaan vain viisi, kuusi sukeltajaa. Pettyneitä tulisi aivan liikaa. Sukelluskello – Kellosukellus on aina yhtä kiinnostavaa. Välineistö olisi ja asiantunteva henkilöstö ohjaamaan ja auttamaan, mutta ei hyvää paikkaa. Uusin pumppu Raskassukellusnäytöksen tärkein ”osallistuja” tänä vuonna oli Suomen Sukellushistoriallisen Yhdistyksen uusin pumppu. Eipä tullut rajoitteet vastaan edes kellon nostossa. – Tilanne on jännittävä ja kiinnostava, kun paikalla olevat lapset majoittuvat eturiviin istuen maahan seuraamaan tapahtumia. 12 – Aikaisemmin sukeltajat laskettiin Aurajokeen. Toisena esteenä on aika. Olisi mielenkiintoista ja jännittävääkin voida joskus sukelluttaa turvallisissa olosuhteissa kellolla yleisöä. Paraisten yläasteen teknisen työn opettajana Harrilla on ollut apunaan myös oppilaita, jotka opetussuunnitelman puitteissa ovat osallistuneet työhön. – Olisi todella hienoa, jos pystyisi tarjoamaan tällaisen kokemuksen. Sukeltamista lapset seuraavat herkeämättä.. Tästä syystä ei ole nähty tarpeelliseksi julistaa mitään yleistä kokeilupäivää. Raskassukeltaja Kunnon kypäräpäisen sukeltajan näkeminen pukeutumassa ja laskeutumassa veteen on harvinainen näky. – Itsestään se ei ole tullut. Harri luottaa omaan työhönsä ja teki sukelluksensa akvaarioon kunnostamansa pumpun ilmantuoton varassa. Tällä kerralla akvaariossa sukellettiin sekä tavallisin sukelluslaittein sekä avoimella kypärällä, puukypärällä mallia Ekholm. Yleisö kertoi näkevänsä vain ruskeita kuplia. Akvaariossa sukeltaja nähdään vesielementissä; ei ihan oikeana, mutta veden alla kuitenkin, sanoo Moisala. Harri Jylhä on pumpun kanssa tehnyt satojen tuntien työn. Venäläisvalmisteinen, mutta alkuperältään ranskalainen Denay rouze-Rouquayroll -pumppu on parin talven aikana saanut ”uuden elämän”
Paluumatkalla jo pohditaan vastaavaa tapahtumaa täällä Turussa. – Ensin käydään katsomassa elokuussa ruotsalaisten järjestämää kansainvälistä sukellushistoriallista tapahtumaa. Sukelluksen Päivänä Turussa olisi ollut mahdollisuus korjata tämä puute. Tällä kerralla sukeltamaan pääsi Tero Ellillä, joka myös ensimmäisenä esitteli akvaariossa tavallista paineilma sukeltajaa, sukelluksen harrastajaa. Tarja Viitala ja Esa Mäkimaa pukevat vanhalla kokemuksella Harri Jylhän valmiiksi akvaariosukellukselle. Katse on jo vuoden päässä. Sukellusvouti Harva tietää, mikä on sukellusvouti. Katja Tikka oli valmistanut merellistä pelastustoimintaa käsittelevän luennon, joka pidettiin sukellusnäytösten jälkeen. Sukelluksen Päivänä sukelluskello Mårten kävi Aura joessa vain kerran. Silloin Suomen Sukellushistoriallinen Yhdistys isännöin vastaavaa vuoden 2016 tapahtumaa. Raskassukeltajan pukeminen on aina kiinnostavaa. – Forum Marinum jo itsessään tarjoaa hienon ympäristön. – Kypärävarustuksen pukemiseen, sukeltamiseen ja riisumiseen kuluu aikaa puolitoista tuntia. Kyse ei ole kilpailusta, mutta kyllä meidän hieman on ruotsalaisten tapahtumaa paremmaksi pantava, toteaa Moisala. Ajankäytöllisesti se olisi huomattavasti helpompaa kuin raskaiden kypärävarusteiden käyttö. Hyvin meni, sää oli hieno ja yleisöä riitti. – On todella valitettavaa, että näin mielenkiintoista ja asioita valaisevaa luentoa kuuntelemaan vaivautui vain kourallinen yleisöä, Moisala harmittelee. Meidän tehtävänä on luoda muutoin hieno tapahtuma. Tero Ellilä sukelsi ensin akvaariossa ja lopuksi vielä sukelluskello Mårtenilla. – En koskaan lakkaa ihmettelemästä, miten kahdessa tunnissa pystyyn pantu juttu – kuten Sukelluksen Päivä – pannaan kasaan puolessa tunnissa, ihmettelee Moisala hiljentyneellä Merikeskus Forum Marinumin kentällä. Uolevi Uoti Kuvat: Jean Finnberg. 13 Sukelluksen Päivä 2016 Suomen Sukellushistoriallisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Moisala huokaisee, kun sukelluksen ovat ohi. Mutta ne vastuut! huokaisee Moisala. Sukelluskellolla sukellutetaan 50 kiinnostunutta parissa tunnissa
Matka oli pitkä ja se uitiin yksilösuorituksena. – Kisa oli kuitenkin kiinnostava, ja yleisöä kertyi paikalle ihan hyvin, muistelee Moisala. Vaikka mukaan lähti vain kolme joukkuetta, kisa oli kova. Vähitellen nämä perinteiset kilpailut ovat kuitenkin hiipuneet. Porvoossa oli Porvoonjoki-uinti, Vaasassa Waskiauinti ja Turussa Aurajoki-uinti. Se oli harmittavaa, toteaa Moisala. Aurajoki-uintia ei kuitenkaan haluttu toistaa samanlaisena kuin 1970-luvulla. Kokonaismatka oli pitkähkö, ja etenkin Joutsenen pituinen matka oli raskas. – Kilpailijat olivat tyytyväisiä ja tämä ensimmäinen kilpailu myös antoi oppia jatkoon. Kilpailua muutettiin viimevuotisesta. Tarvittiin jotakin uutta, vaikka kyseessä onkin vanhan uudelleen herättäminen. 14 Mukana kilpailemassa kolme joukkuetta Aurajoki-uinti antoi hyvän alkupotkun Sukelluksen Päivälle. – Tuloksena saatiin kilpailu, jossa joukkueet olivat koko ajan Yhteiskuva joukkueista Venetsialaisilla portailla ennen kisan alkua. – Sekä Jokisataman avajaiset että Sukelluksen Päivä tarvitsivat jonkinlaisen alkupotkun, alkupaukun, joka herättelisi ihmiset aiheeseen. Loppuvaiheessa jo kannustajatkin väsyivät. – Syy on hyvin yksinkertainen, kertoo Jouko Moisala, joka on hankkeen takana. Samalla kilpailijat katosivat aluksen taakse ja yleisö jäi ihmettelemään, minne kilpailijat katosivat. Kuva: Jean Finnberg. – Aivan loppuvaiheessa kaksi joukkuetta jäi pois. Maali oli Suomen Joutsenen keulan edessä. Silloin uitiin Aurajoessa Tuomiokirkkosillalta Kristiinankadun päähän. Edelleen kisattiin viiden hengen joukkuein, mutta nyt kilpailu toteutettiin räpyläuintina uintilaudalla ja sukkulaviestinä. Vuosi sitten Turussa viriteltiin Aurajoki-uintia henkiin. Kova kisa Aurajoki-uinnissa Aikoinaan avovedessä tehtyjä räpyläuintikilpailuja järjestettiin useilla paikkakunnilla. Aurajoki-uinti 2015 Myös tämänvuotiseen kisaan oli ilmoitettu mukaan viisi joukkuetta. Aurajoki-uinti 2014 Viime vuonna Aurajoki-uinti päätettiin toteuttaa viestiuintina, kisa käytiin viiden hengen joukkueina. Kilpailu alkoi Aurajoen alajuoksulla niin kutsutuilta Venetsialaisilta portailta
– Sekin korjataan ensi vuonna, Moisala lupaa. Kisan jälkeen tästä käytiinkin kiivasta, mutta sopuisaa keskustelua. – Totta on, että tavalliset sukeltajan umpikantaräpylät monoräpylää vastaan eivät anna mahdollisuutta tasavertaiseen kisaan. Uolevi Uoti Ursuk Oy:n joukkue täpinöissään. Viime vuodesta opittiin myös, ettei kyseessä ole kuivapukukisa. Osalla kilpailijoista ei myöskään ollut tietoa painovyön tarpeellisuudesta uitaessa märkäpuvussa. 15 yleisön ja kannustajien silmien edessä. Voitto ei tärkeintä Kolme joukkuetta lähti kisaan. Ursukin joukkueessa uinut Aleksi Rantala mainitsi matkan juuri sopivaksi. Kilpailussa ei vielä ole kiinnitetty huomiota kilpailuvälineisiin, erityisesti räpylöihin. Kuva: Jouko Moisala Tästä voisi jo kysyä, mikä moottori. Kilpailun edetessä ei tarvinnut kulkea kilpailijoiden mukana, tämä onnistui hyvin. Kuva: Jouko Moisala. Räpylät kuitenkin näkyvät. Eivät edes ne, jotka uivat paljain jaloin, naurahtaa Moisala. Forum Marinumin joukkueen Timo Palovaara puolestaan totesi matkan hieman liian pitkäksi iäkkäämmälle uimarille. – Viimeiset 20 prosenttia matkasta pani tosi kovalle, kertoi Aleksi kisan jälkeen. Kilpailumatkaa pidettiin sopivana. Tuloksena toinen sija. Kuva: Jouko Moisala Palkintojenjaon yhteydessä pyydettiin kilpailijoita esittelemään kilpailuvälineensä. Joukkueet olivat Merikeskus Forum Marinumista, Kuntecin sponsoroima joukkue sekä Ursuk Oy:n joukkue. – Tänä vuonna kaikilla kilpailijoilla oli märkäpuku, eikä yksikään kilpailijoista valittanut kylmyyttä. Katsotaan vuoden kuluttua, pitäisikö jo olla kaksi kilpailuluokkaa, toinen harrastajan räpylöin ja toinen ”ammattilaisen” uintivälinein, Moisala totesi. Odotettavissa oli kova kisa, jonka Kuntecin joukkue voitti, Ursuk oli toinen ja Forum Marinum kolmas
16 Luksiassa koulutettu ammattisukeltajia 20 vuotta Luksiassa on koulutettu sukellusalan ammattilaisia vuodesta 1995 lähtien. Miika Kronqvist, Jens Bäckman, Anssi Aapro ja Pasi Kupila. Vieraat saivat seurata normaalia vedenalaisrakentamisen kurssipäivää. Kuva: Jarno Seppänen. Lohjalla toimiva LänsiUudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksian aikuisopisto on järjestänyt ammatillista sukelluskoulutusta kaksi vuosikymmentä. Sukellusvarusteetkin ovat pääpiirteittän samanlaisia, muuTöitä riittää eniten korjausrakentamisessa Sukelluskurssilaisia yhteispotretissa: vas. Luksian sukelluksen kouluttajana toimiva Jarno Seppänen kertoo, että ammattisukeltajan perustyöt ovat aika samanlaisia nyt kuin sukelluskoulutuksen alkuvuosina. 20-vuotisjuhlapäivää vietettiin toukokuussa. – Sukeltajia on tarvittu silloin ja tarvitaan edelleen esimerkiksi satamaja siltarakentamisen infraan veden alla. Luksian 20-vuotispäivää vietettiin työn merkeissä avoimin ovin. Paikalle oli kutsuttu muun muassa vanhoja oppilaita ja yhteistyökumppaneita
Hän osaa käyttää ja huoltaa sukellusjärjestelmiä, -varusteita ja -kalustoa. Tutkimussukellus. Kuva: Jouko Moisala. Tutkinnon suorittaja osaa tehdä veden alla kone-, metalli-, maaja vesirakennusalan töitä sukelluskohteiden edellyttämää työturvallisuutta noudattaen. Koulutus kestää 21 opintoviikkoa. Korjausrakentaminen tulee olemaan tulevaisuuden trendi. Koulutus kestää 38 opintoviikkoa. Noin puolella kurssilaisista on ennestään sukellustaustaa. Lisätietoja: www.luksia.fi toksia on tullut esimerkiksi vedenalaisen valoja videokuvan digitalisoitumisen myötä. Hän tuntee sukellustyömaat ja työkohteet ja osaa käsitellä vedenalaisia työkoneja laitejärjestelmiä. Koulutus annetaan AESD:n (Advanced European Scientific Diver) standardien mukaan. Kaikilla koulutusaloilla noudatetaan kansallisia ja kansainvälisiä koulutusstandardeja. Maija Salmi Jarno Seppänen toimii Luksian sukelluksen kouluttajana – taustalla kooste 20 vuoden kursseista ja kurssilaisista. Koulutus kestää 24 opintoviikkoa. elokuuta. Raskaammat autot vaativat parannuksia teiden ja siltojen kuntoon. Vuosittain puolentoista vuoden välein uusia valmistuu keskimäärin 15. Koulutus jakautuu moduleihin, joissa eri tieteenhaarojen edustajat, esimerkiksi arkeologit ja biologit saavat ohjausta vedenalaiseen tutkimustyöhön. Sotien jälkeen rakennetut tiestöt ja sillat alkavat olla peruskorjausten tarpeessa. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä rakennus-, kunnossapitoja tarkastussukellukseen sekä vedenalaisiin hätäkorjauksiin ja pelastustöihin liittyvissä tehtävissä. Toukokuussa päättyneeltä vedenalaisen rakentajan kurssilta valmistui 13 uutta ammattisukeltajaa. Seppänen sanookin, että jatkossa riittää töitä etenkin korjausrakentamisessa, vaikka alalla onkin ollut viime aikoina aika hiljaista. Suurimmillaan rekat painavat entisen 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Jarno Seppänen kertoo, että kursseille riittää kysyntää, hakijamäärät ovat hyvät. 17 Sukeltajia moniin tehtäviin Tarkastussukellus. – Hyvin usein kurssille tuleva on rakennustai metallimies, joka haluaa hyödyntää ammatillista osaamistaan vedenalaisissa töissä. Vedenalainen rakentaja. Ammattisukeltaja suoriutuu sukellustyötehtävistä 0–50 metriin kesäja talviolosuhteissa. Kypäränä Kirby-Morgan -bandmask. Kevytsukeltaja suoriutuu koulutuksensa mukaisista työsukelluksista 0–30 metriin kesäja talviolosuhteissa. Koulutukseen hakeudutaan ympäri Suomea. Pelkoa alan töiden vähenemisestä tuskin on. Osa koulutetuista hyödyntää sukeltajan pätevyyttä osana varsinaista työtään tai päätyön ohessa. Seuraava eli tarkastussukelluskurssi alkaa 10. Kysyntää riittää Kaikkiaan Luksiasta on valmistunut parinkymmenen vuoden aikana noin 200 ammattisukeltajaa. Osan tutkinnosta muodostaa lähtötasovaatimuksena oleva kevytsukeltajan tutkinto. Pari vuotta sitten teille tulivat nykyistä isommat autot. Kuva: Jouko Moisala Mikko Luukkainen ja Antti Piirainen toteavat sukelluslaitteen toimivuuden. – Nyt on työtilanne taas viriämään päin. Kuva: Jouko Moisala Denny Salutzkj aloittamassa sukellusta kypärävarustuksenaan AH-kypärä. Töistä ei pulaa Suomessa työskentelee arviolta noin 100 ammattisukeltajaa
5,5-metrisen kumiveneen voi viedä trailerilla helposti myös Helsingin ulkopuolelle. Seura on tehnyt vuosien saatossa hienoja hylkylöytöjä. Seuralla on aikaisemmin ollut käytössä kumiveneitä ja edelleenkin seuralla on sellainen Cicilia II:n lisäksi. Sähköt uusittiin täysin, luettelee Kotiranta uudistuksia. Seura on viime syksynä ostanut historiansa ensimmäisen isomman veneen. Cicilia II on Finnairin sukeltajien uusi ylpeilyn aihe.. – Veneen hankinta on seuran toiminnassa todellinen kulmakivi. Tällä saadaan sukellusseura taas uuteen nousuun, uskoo Finnarin sukeltajien puheenjohtaja Heikki Kotiranta. Finnairin sukellusseuralla ikää yli 40 vuotta Taivaalta meren pohjalle Finnairin sukellusseura on toiminut jo yli 40 vuotta. Entinen kalastusvene Cicilia II hankittiin Vaasasta, viimeiset vuodet se oli ollut vaasalaisen perheen käytössä. 18 Finnairin perinteikkäällä sukellusseuralla on uusi ylpeilyn aihe. Muutamien hiljaisempien vuosien jälkeen uusi vene tuo toimintaan lisää potkua. Mutta mahdollisuus niiden käyttöön poistui, ja jäsenet halusivat oman veneen. Nyt sitä ollaan Helsingin Jollaksessa talkoovoimin viritelty sukelluskäyttöön sopivaksi. – Asennettiin paremmat kaiteet, sukellustaso, tikkaat, pukeutumispenkki ja lämmitin. Lisäksi käytössä on aikaisempina vuosina ollut seuran jäsenten omia veneitä
19 Päiväretkiä tehdään lähistölle Cicilia II:een mahtuu mukaan kuusi sukeltajaa kerrallaan. Veneellä tehdään sukellusreissuja kesäisin tiistaija torstai-iltaisin. Timo Mäkinen (vas.) toimii Finnairin sukeltajien sihteerinä ja Heikki Kotiranta on puheenjohtaja.. – Vene on pääasiassa päiväretkiä varten, mutta neljä henkilöä mahtuu yöpymään veneessä. Finnairin sukeltajien sihteerin Timo Mäkisen mukaan Cicilia II:lla tehdään retkiä lähinnä Helsingin, Porvoon ja Porkkalan edustalle. Saatiin vene viime syksynä niin myöhään, että vielä ei olla tehty kovin pitkiä retkiä, Kotiranta sanoo. Suosikkikohteita ovat muun muassa Coolaroon ja Aleksanteri II:n hylyt sekä linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin hylkypuisto. Matkat suuntautuvat Helsingin edustalle tai Porvoon ja Porkkalan suuntiin
– Viime vuonna kymmenen jäsentä erosi, mutta vastaavasti saatiin kymmenen uutta jäsentä tilalle. Talkootöitä ja varainhankintaa Jäsenistä suurin osa työskenteele Finnairilla erilaisissa tehtävissä. Vuonna 2014 seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin, ja nyt Finnairin sukeltajat on itsenäinen yhdistys, mutta se kuuluu edelleen Finnairin harrastuskerhot ry:n alaisuuteen. Varsinaisia avoimia ovia emme ole pitäneet, mutta periaatteessa kuka tahansa voi esittää hallitukselle pyynnön liittyä seuraan, Kotiranta sanoo. Finnairin sukellusta harrastava henkilökunta käy myös ympäri maailmaa sukeltamassa omatoimisesti. Jäseniä on myös seuran ulkopuolelta. Kymmenen vuotta sukellusta harrastanut Mäkinen on simulaattoriteknikko. Finnarin sukeltajat on perustettu 1970-luvulla. – Joskus olemme käyneet kumiveneellä sukeltamassa keskellä arkipäivää, jos ollaan saatu porukkaa kasaan, Mäkinen sanoo. Finnairin lentokoneet nousevat, lentävät ja laskeutuvat vuorokauden ympäri, joten työntekijät tekevät usein vuorotyötä. 20 myös rannoilta käydään välillä sukeltelemassa ja siihen ei uutta venettä tarvita. 1990-luvulta lähtien sukeltanut Kotiranta on lentokonemekaanikko. Sihteeri Timo Mäkinen lunttaa vihostaan, onko jäsenmäärä nousussa vai laskussa. Ei pelkästään työntekijöille Finnairin sukeltajissa on 92 jäsentä. – Valikoivasti olemme pyrkineet kasvattamaan seuran jäsenmäärää. On myyntiä ja markkinointia, maapalveluita, mekaanikkoja ja – Veneen hankinta on seuran toiminnassa todellinen kulmakivi. Kuvassa Jouko Riikonen.. Eli jäseniä on täsmälleen yhtä paljon kuin vuosi sitten, Mäkinen toteaa. Kyllä työ vaikeuttaa huomattavasti harrastusta, naureskelee Kotiranta. Seuran kumivene Barbara III. – Osa jäsenistä on sellaisia, joita ei paljon toiminnassa näy mukana, Mäkinen sanoo. – Vapaita viikonloppuja on todella harvoin. – Finnair on iso lentoyhtiö ja siellä on monennäköistä työntekijää. Tällä saadaan sukellusseura taas uuteen nousuun. Talvisukellukset ovat myös olennainen oa seuran toimintaa. Silloin käydään sukeltamassa muun muassa Porkkalan tai Iso-Melkuttimen rannoilla. – Välillä ihmiset haluavat hioa taitojaan, jos on ollut taukoa sukeltamisessa. Valtaosa seuran jäsenistä on Finnair-konsernin työntekijöitä, entisiä työntekijöitä tai näiden perheenjäseniä. Mäkinen ja Kotiranta harmittelevat yhdistystoiminnan yleistä ongelmaa: aktiivinen ydinporukka on liian pieni, noin 20–30 henkeä