9/ 20 24 12,90 € (sis.alv) MUSIIKKI KERTOO ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA S O U N D I 9 / 2 2 4 CEMETERY SKYLINE JOUNI HYNYNEN ENSIFERUM NEVALA MEDEIA OPETH ARPPA So un dI 11 So un dI 11 S W A L L O W T H E S U N SWALLOW THE SUN AMYL AND THE SNIFFERS OPTIMISTINEN KULMA DYSTOPIAAN AMYL AND THE SNIFFERS OPTIMISTINEN KULMA DYSTOPIAAN SU OM AL AI SEN ROCKIN KLA SSIK OT NÄIN SYNT YI
Soundi 9/2024 > 6 Pääkirjoitus 8 Tapahtuu näinä päivinä 9 Toinen kuvakulma 10 Löytöretkellä 12 Tarkkailuluokka: Hattara 14 Arttu Seppänen 16 Elämäni soundit: Jouni Hynynen 18 Martti Luther ja muovipussi: Leevi And The Leavings 20 Swallow The Sun 26 Arppa 30 Amyl And The Sniffers 32 Nevala 34 Opeth 39 Medeia 42 Suomalaisen rockin klassikot: The 69 Eyes: Devils 46 Levyarviot 56 Joose Keskitalo 58 Bazook Cemetery Skyline Ensiferum 62 Jazz kiinnostaa 64 Sanoin kuvin & Elokuvat 66 Viimeinen sana & Etsi Genen kieli K an n en k u v a: Ju ss i R at il ai n en 4 SOUNDI 30 Amyl And The Sniffers K u v a: Z ac B ay ly 42 The 69 Eyes K u v a: Te rh i Y li m äi n en 34 Opeth K u v a: A n d re P o zu si s 26 Arppa 39 Medeia K u v a: V al tt er i La h ik ai n en K u v a: P et te ri La ak so
TAMPERE-TALO, TAMPERE 03.11. SATAMA AREENA, KOTKA 15.11. KULTTUURITALO KORUNDI, ROVANIEMI LOPPUUNMYYTY 24.10. PORIN TEATTERI, PORI LOPPUUNMYYTY 05.11. SIGYN-SALI, TURKU 01.11. MUSIIKKITALO, TORNIO 25.10. MAXIM, KUOPIO 07.11. MUSIIKKITALO, HELSINKI. HOUSE OF OLAF, SAVONLINNA 08.11. FULLSTEAM ESITTÄÄ ISMO ALANKO YKSIN 23.10. TEATTERI PROVINSSI, SALO 02.11. MUSIIKKITALO, HELSINKI 17.11. SIBELIUSTALO, LAHTI 31.10. OULUN TEATTERI, OULU LOPPUUNMYYTY 26.10. HÄMEENLINNAN TEATTERI, HÄMEENLINNA 06.11. KARELIA-SALI, IMATRA 17.11. TAMPERE-TALO, TAMPERE 02.11
Avuksi tuli tämän ajan arvostetuimpiin musiikintekijöihin lukeutuva Adrianne Lenker, joka ihastui Zimmermanin musiikkiin ja päätyi kutsumaan hänet Big Thief -yhtyeensä kiertueelle. Paitsi vanha viisaus. Olen hurahtanut jokseenkin täydellisesti Tucker Zimmermanin juuri julkaistuun Dance Of Love -albumiin, josta on aika lailla mahdotonta löytää mitään modernia tai nuorekasta. Ville-Veikko Airaniemi: Calico SOUNDI 9/2024 SYNTYI NÄIDEN LEVYJEN SOIDESSA: Litku Klemetti: Funny Girl Hattara: Ehkä me huomenna nähdään Arppa: Muovipussi kummittelee Cindy Lee: Diamond Jubilee open.spotify.com/user/soundilehti Mikko Meriläinen Päätoimittaja mikko.merilainen@popmedia.fi Uutta ja vanhaa taikaa T ätä kirjoittaessani olen seikkaillut pari iltaa Tampereen Lost In Music -kaupunkifestivaaleilla katsoen kaikenlaisia juuri tässä maailman ajassa kiinnostavia suomalaisia artisteja. Koskinen, Pekka Laine, Marja Lappalainen, Hannu Linkola, Lassi Linnola, Antti Luukkanen, Antti Marttinen, Mikael Mattila, Mikko Merilinna, Kaisla Mustakartano, Jari Mäkelä, Isla Mäkinen, Sami Nissinen, Matti Nives, Tomi Nordlund, Aki Nuopponen, Pertti Ojala, Mape Ollila, Tomi Palsa, Niko Peltonen, Ville Pirinen, Vilho Pirttijärvi, Hemmo Päivärinne, Juha Seitz, Arttu Seppänen, Mirko Siikaluoma, Vesa Siltanen, Artturi Siromaa, Ville Sorvali, Virpi Päivinen, Lotta Savolainen, Marko Säynekoski, Linda Söderholm, Arttu Tolonen, Jarkko Vehniäinen, Ari Väntänen Toimituksen yhteystiedot Soundi, PL 312, 33101 Tampere etunimi.sukunimi@popmedia.fi soundi@popmedia.fi Ilmoitusmyynti Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Tilaajapalvelu 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Painopaikka Printall ISSN 0785-0891 50. Soundi ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Dance Of Love -albumilla yhtyeenä ja tuottajana toimii Big Thief, ja Lenker myös laulaa levyllä Zimmermanin kanssa. Levyn tuotti Tony Visconti ja sitä ylisti muun muassa David Bowie. Nuorten helsinkiläistyyppien rockyhtye ammentaa virkistävän suoraan puolen vuosisadan takaisesta brittirockista tyylikästä pukeutumista ja huuliharpistia myöten. Suosittelen kuuntelemaan rinnakkain Tucker Zimmermanin debyyttiä ja uutuutta. Hän on kotoisin Kaliforniasta mutta on asustellut jo kauan Belgiassa. Huoma sin ajattelevani vähintään yhtä paljon Dr. Liitto on kertakaikkisen täydellinen. Vaikka levyjen artisteilla on ikäeroa 56 vuotta, hämmästyttävän samalta he kuulostavat.. Siitä huolimatta Zimmerman jäi unohduksiin, vaikka hän julkaisikin levyjä myös seuraavina vuosikymmeninä. Lopulta he onneksi päätyivät tekemään yhdessä myös musiikkia. Erinomainen keikka äärimmäisen tiukaksi ja viihdyttäväksi hioutuneelta bändiltä. Zimmerman julkaisi Ten Songs -debyyttinsä vuonna 1968. Zimmerman on levyn kiistaton tähti, jota Big Thiefin lämmin, rento ja orgaaninen soitto tukee saumattomasti. Kaikesta uudesta ja kiehtovasta huolimatta huomasin nimittäin jatkuvasti ajattelevani (ja aina kotiin päästyäni myös kuuntelevani) kuitenkin jotain ihan muuta. Mieleen jäi esimerkiksi määrätietoisesti kansainvälistä uraa rakentavan Us-yhtyeen keikka. Siihen sen viehätys osittain perustuukin. Tucker Zimmerman on 83-vuotias laulaja-lauluntekijä. Feelgoodia kuin Arctic Monkeysia. Pääkirjoitus A-PUOLI > 6 SOUNDI facebook.com/soundilehti twitter.com/soundilehti www.soundi.fi instagram.com/soundilehti Päätoimittaja Mikko Meriläinen Ulkoasu Jaakko Kahala Jari Mattila Avustajat Asko Alanen, Henri Eerola, Antti Granlund, Ville Hartikainen, Nuutti Heiskala, Jukka Hätinen, Timo Isoaho, Jari Jokirinne, Samuel Järvinen, Karoliina Kantola, Eero Kettunen, Jukka Kittilä, Joni Kling, Kimmo K. Mikään ei ole innostavampaa kuin nuori energia. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Molemmat ovat täynnä hienoja lauluja ja lämmintä viisautta. Nyt hän on onneksi vihdoin saamassa ansaitsemaansa huomioita
– Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että Stefan Glau mann miksasi aikoinaan myös alkuperäisen Bimbon! Arctis pääsee loppuvuodesta näyttämään kyntensä myös ulko maisille metallifaneille, kun yhtye lähtee mittavalle Euroopankier tueelle Apocalyptican kanssa. ilmestyvä Calico on tunnelmallinen ja melodinen instrumentaalialbumi, jolla Airaniemen lisäksi soittavat rumpali Okko Saastamoinen ja basisti Oskari Siirtola. Sitten päätimmekin perustaa kokonaan uuden jutun – Arctisin, kertoo Björn The Captain. K u v a: H ar ri Lu o st ar in en K u v a: Te ro A h o n en. – Halusimme luoda jotain, mikä rikkoisi perinteisen metallin rajo ja ja yhdistäisi siihen elementtejä esimerkiksi popista ja elokuvamu siikista. Arctis on astellut kirkkaisiin spotteihin vas ta kuluvan syksyn aikana, mutta pietarsaarelaisyhtyeen juuret ulot tuvat jo vuosien taakse. Taitei lijanimet eivät kuitenkaan ole pel kästään tarinallisia hahmoja – ne heijastavat myös meidän henkilö kohtaisia luonteenpiirteitämme. Levyltä löytyy myös singlenä julkaistu Lambretta lainabiisi Bimbo. Kun itse palasimme biisin äärelle, tajusim me taas sen energisyyden ja tart tuvuuden. Elämämme täällä pohjoisessa, jossa talvet ovat synkkiä ja kesät täynnä va loa, on vaikuttanut merkittävästi musiikkimme kontrasteihin – siel lä on valoa ja pimeyttä, keveyttä ja raskautta. Olemme treenan neet todella ahkerasti, sillä halu amme tuoda Arctisin visuaalisen maailman näyttävästi lavalle. Arctisin jäsenillä on vähintään kin komealta kalskahtavat taitei lijanimet: Björn The Captain, Alva, Michael The Magician, Mats The Rambler ja Mika The Sage. – Hahmot ja taiteilijanimet ovat merkittävä osa Arctiskokonai suutta ja auttavat meitä ilmaise maan yhtyeen visuaalista ja tari nallista puolta. – Bimbo oli aikoinaan valtava hitti, mutta se tuntuu vähän unoh tuneen vuosien saatossa. Keikkapaikan ensimmäisten esiintyjien luulisi vetävän porukkaa hyvin paikalle, sillä loppuvuoden aikana esiintymään saapuvat muun muassa The 69 Eyes, Klamydia, Stam1na, Erika Vikman, Blind Channel ja Haloo Helsinki. – Kyllä! Elämme jännittäviä aikoja ja olemme tietysti todella innoissamme. Päätimme sitten tart tua kappaleeseen ja tuoda siihen oman twistimme. Me myös tunnemme vahvaa vetoa pohjoisen mystiik kaan ja luonnonvoimiin, ja tämä näkyy sekä musiikissamme että visuaalisessa ilmeessä. Mukaan tuli myös futuris tisia sävyjä. – Arctis syntyi vuonna 2017, mutta jo silloin takana oli vaihe rikas matka. Meillä oli nimittäin aiemmin toinen bändi, mutta kun sitten teimme uusia biisejä tuot taja Jimmy Westerlundin kanssa, yhtyeen soundi alkoi kehittyä koh ti jotain uutta ja erityistä. esiintymässä ovat Portion Boys ja Popeda. Versio onnistui hyvin, ja Bimbo istuu täydellisesti kokonaisuuteen tuoden albumille mukaan myös uudenlaista vivah detta. Muun muassa Rammsteinin kanssa työskennelleen Stefan Glaumannin miksaama debyytti albumi Arctis ilmestyy marras kuun alussa. Tavoitteena on tehdä keikoista kokemuksia, jotka jäävät yleisön mieleen vahvasti! TEKSTI: TIMO ISOAHO Arctis nousee parrasvaloihin Hämeenlinnaan uusi keikkapaikka Onnea hämeenlinnalaisille! Kaupunkiin on ilmestynyt uusi, peräti tuhat henkeä vetävä keikkapaikka Painohalli. Meille oli alusta asti tärkeää, ettemme olisi pelkäs tään perinteinen metallibändi, vaan loisimme kokonaisen maail man, johon yleisö voi uppoutua. Kitaristi Ville-Veikko Airaniemi julkaisee soololevyn Kaikki Arpan keikoilla käyneet ovat takuulla ihastuneet yhtyeen kitaristin Ville-Veikko Airaniemen mielikuvitukselliseen ja taitavaan soittoon. Painohallin ensimmäisenä viikonloppuna 15.–16.11. 1.11. 8 SOUNDI SOUNDI 9 Tapahtuu näinä päivinä A-PUOLI > Musiikkimaailman ajankohtaisia kuulumisia Suomalaiselle metallikentälle on ilmestynyt uusi nimi. Nimensä mukaisesti venue sijaitsee Hämeen Sanomien entisessä painohallissa Kantolanpuiston läheisyydessä. Nyt Airaniemeä kuullaan erilaisessa yhteydessä, sillä hän on julkaisemassa ensimmäistä sooloalbumiaan. Hahmojen avulla voimme tuoda esityksiimme enemmän syvyyttä ja tehdä lavakokemuksistamme ta rinallisia ja moniulotteisia
– Teurastajan julkaisusta on tullut kuluneeksi kaksikym mentä vuotta, ja päätettiin juh listaa tasalukua uudella ver siolla. – Musiikillisesti Reset tarjoaa melko hyvän läpileikkauksen kaikesta siitä, mitä me ollaan aiemmin tehty. Sen kunniaksi on luvassa isot pirskeet Tampereen Tavara-asemalla 23.–24.5.2025. Jo aiemmin tehtyjä aihioitakin katsottiin, mutta kun uusia idiksiä alkoi sitten tulla, ne ajoivat ohi. Yhtyeen urasta kerto va En tahdo unohtaa koskaan kirja on julkaistu, ja Resetalbu milta löytyy eräs erikoisveto: vanhasta Teurastajahitistä tehty saksankielinen versio Schlachter. 8 SOUNDI SOUNDI 9 Kuva: Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen Toinen kuvakulma > Maineikas suomalainen punklevy-yhtiö Combat Rock Industry täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Endstandin edellisestä keikasta onkin vierähtänyt 15 vuotta, eikä Manifesto Jukeboxiakaan viime vuosina ole pahemmin keikoilla nähty. – Ollaan joskus heitetty visi oita ”maailmanlopun bändistä”. – Resetin kivijalkaa ei kuiten kaan ole rakennettu vanhojen ideoiden päälle. Endstand juhlistaa levy-yhtiönsä tasavuosia Turmion Kätilöiltä vanhoja ja uusia maailmanlopun tunnelmia Kuopiolainen discometalli yhtye Turmion Kätilöt ei ole liiemmin maannut laakereillaan. Ollaan varmaan löydetty vielä piirun tai kahden verran uutta uskallusta omaan tekemiseen. – Ainakin se on kovempi! Kyllä, omaa rimaa on nostettu kerta kerralta, ja Reset on mei dän paras levy tähän mennes sä. Mukana on isoja kontrasteja: melodisista diskotunnelmista mennään aika raskaaseen jyräyk seen. – Ei ole. – Meillä on paljon materiaalia varastossa, joten uusien levy jen tekeminen ei ole sinänsä mikään ongelma, sanoo laulaja Petja ”MC Raaka Pee” Turunen. Meillä on ihan va paat kädet. Miten kuvailisit Resetiä suh teessa vanhempiin levyihin. Juhlaa vietetään parhaan mahdollisen musiikin voimin, sillä esiintymässä ovat yhtiön bändikatraan helmet Endstand, Manifesto Jukebox, Wasted sekä Abduktio. Uuden levyn julkaisijana toimii maineikas metallilafka Nuclear Blast Records. Ahkerasti keikkailevan yhtyeen edellinen studiolevy Omen X ilmestyi viime vuonna, mutta jo nyt on luvassa seuraaja: Resetalbumi ilmestyy loka kuun lopulla. Onko Saksan suunnalta kyselty esi merkiksi englanninkielisen albumin perään. Itse asiassa mitä enemmän tämä meidän toimin ta kansainvälistyy, sitä vahvem min tulee fiilis, että sanoitetaan kappaleet äidinkielellä. Uusia sävyjä ja vivahteita unohtamatta. Suomen kieli on meille erittäin tärkeä ja leimallinen juttu. Syksyllä 2024 Kätilöiden kat seet kääntyvät myös vanhoihin aikoihin. Harvinaista ja vilkkaasti sujuneesta lipunmyynnistä päätellen myös odotettua herkkua luvassa. Toki sovitusta ja luon nollisesti sanoitusta on muu tettu hyvinkin paljon. Toki tämä on myös mielek kään toiminnan perusta ja jopa eräänlainen elinehto: koko ajan opitaan lisää ja samalla onnis tutaan tekemään parempaa materiaalia, Turunen nyökkää. Abduktion tarina päättyi traagisesti kitaristi Jukka ”Zuge” Laajakallion kuolemaan vuonna 2011. TEKSTI: TIMO ISOAHO K u v a: W il le N au k k ar in en. Turmion Kätilöt voisi olla se yhtye, joka soittaa viimeisen soinnun tässä maailmassa. Osa materiaalista on myös kieroutuneempaa kuin koskaan ennen, ja esimerkiksi lauluosuuksissa voi olla hyvin kin rajua huutoa ja melodista tekemistä – samaan aikaan. Illan yhtyeistä Wasted on ainoa, joka on jatkanut aktiivisesti toimintaansa aina näihin päiviin saakka. Jos katsotaan puolestaan eteenpäin, niin mikä on Tur mion Kätilöiden suurin tavoite
Pian julkaistava debyyttialbumi alkaa hyvin vaikuttavalla Minne meni linnut -teoksella, jonka tiukka ja kirkas mutta sävyltään jopa hätää enteilevä pianoriffi pureutuu heti syvälle kuulijaan viestien, että tämä levy ei tule olemaan samantekevä. Paikkaan, jossa voi rauhassa pohtia liikkuvien pilvien esiin nostamia merkityksiä ja merkityksettömyyksiä. Viisitoistaminuuttinen kokonaisuus vaivuttaa ajatusten sopukoihin ja tuo mieleeni jopa jonkinlaisen uusmodernin runoteoksen. Yhtyeen instrumentaalimusiikki ammentaa vaikutteita jazzista, progemusiikista, suomalaisesta kansanmusiikista ja popista. 10 SOUNDI Teksti: Lotta Savolainen Uusi suomalainen musiikki elää ja voi hyvin Löytöretkellä > A-PUOLI Lisää ääniä, jotka kommentoivat J oskus ja oikeastaan nykyään ihanan usein eteen sattuu artisteja, jotka ottavat kuulijat käsivarsilleen. Carla Aakren debyytti-ep Again, Right Away julkaistiin omakustanteisesti vuonna 2021. Ystävyyden avulla voit löytää jotain, mitä haluat vaalia, jopa vaikeina hetkinä.” Carla Aakren debyyttialbumia odotetaan ilmestyväksi vuonna 2025. Tähän keskusteluun yhtyy myös PIIP (Pienet ihmiset isot puut), joka on säveltäjä ja saksofonisti Laura Helanderin johtama, luonnosta inspiraationsa ammentava yhtye. Olen pohtinut artistien ja yleisestikin taiteen voimaa vaikuttaa tai olla osa yhteiskunnassa käytävää keskustelua. Kiinnostavasti kuitenkin vähintään viimeiset viisi vuotta ovat laajentaneet näkökulmia runsaasti, ja näkyville nousee enemmän ja enemmän maailmantilaa ja moniäänisempää ihmisyyttä käsitteleviä artisteja ja yhtyeitä. Kun instrumentaalimusiikki kommentoi ilmastoahdistusta, saa keskittyvä kuulija tilaisuuden pohtia ja reflektoida rauhassa myös omia tunK u v a: Lu d w ig St rö tz Carla Aakre Keikat Suomessa: 19.3.2025 TAVASTIA, Helsinki 20.3.2025 OLYMPIA, Tampere 21.3.2025 LUTAKKO, Jyväskylä 22.3.2025 MÖYSÄ, Lahti Liput myynnissä nyt! Uusi albumi NORDIC GOTHIC nyt kaupoissa ja suoratoistopalveluissa www.CENTURYMEDIA.com. Kuunnellessani kappaletta en voi olla miettimättä miten tärkeää on, että tämän ajan uudet tekijät keskustelevat musiikissaan myös jonkin nostalgisen, kauempaa haetun soundin kanssa. Helanderin sävellykset ovat samanaikaisesti raikkaita ja raskaita. Albumin päättävä Jos puut puhuisivat on surullinen pianoetydi, joka on sijoitettu myös äänimaailmallisesti metsän keskelle. Yhtye kuuntelee ja antaa tilaa toisilleen. Ep on lämmin ja hyvin minimalistinen indie folk -kokonaisuus, joka tuolloin jo kieli tahdikkaan ja hienovaraisen estetiikan omaavasta tekijästä. Vaikuttavat soolot jäävät ajatuksiin pyörimään pidemmäksikin aikaa. Nyt syksyllä Kieku Recordsin kautta julkaistu single Watercolour soi heti alkutahdeiltaan kuin pahuudesta vapaa uuden maailman alku. Kappaleen rakenne ei toista totuttua kaavaa, se etenee ja pohtii, on laulu ystävyydelle. Musiikin osa on tuntunut olevan viimeiset parikymmentä vuotta varsin vähäinen. Teemat pureutuvat kuulijaan, mutta kappaleiden sovitukset ja Aapo Lankisen erinomainen miksaus tekevät kuuntelukokemuksesta kiinnostavan. Tämä on tietysti selitettävissä popmusiikin ylivoimalla ja biisien yksinkertaistamisen ihannoinnilla. Kappalettaan Carla Aakre pohtii tiedotteessa seuraavasti: ”Joinain hetkinä elämässä tarvitset ystävän muistuttamaan ympärillä olevasta kauneudesta. Helander käsittelee sävellyksissään ilmastoahdistusta, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamaa surua ja rakkautta luontoon. Kappaleeseen on taltioitu hienosti vankkojen ja suojaavien havupuiden läsnäolo. Kotimaisella kentällä olen ihaillut muun muassa Sepikan, Vimma-yhtyeen, Elsi Sloanin, Bämän ja Viitasen Piian ääntä kommentoida yhteiskuntaamme ja muun muassa koko maapalloamme koskevaa ilmastokriisiä. Mutta kuinka kauan. Se jättää kuulijan jopa toivottomuuden äärelle. He tuovat tähän päivään jotain uudestaan elettäväksi ja samalla ovat myös yleisölle ehkä helpommin sisäistettävissä. Jokin aistittava korkeus ja suojaava elementti ovat läsnä. He huuhtovat jon kun aluillaan olleen huolen mennessään ja oma mieli alkaa vaipua kuin lehmusten alla roikkuvan riippu keinun syleilyyn. PIIP-yhteen musiikin eri elementtejä vaivattomasti yhdistävä maailma pitää mielenkiintoa yllä, ja sen vaihtelevat sävyt antavat myös tilan levähtää
Fibi asettuu tämän kolmikon jatkoksi täysin luontevasti. Inspiraationsa artisti kertoo löytävänsä muun muassa Gracie Abramsilta, Clairolta ja Delaney Baileylta. Tämä jo sinänsä on yksi tärkeistä arvoista, jonka albumi välittää. Mahtavan hieno a-puoli Onnellinen on nopeasta tempostaan huolimatta pohtiva ja lämmin. Kappaleen K u v a: M el an ie B an gu ra Fibi ”Kappaleeseen on taltioitu hienosti vankkojen ja suojaavien havupuiden läsnäolo.” PIIP tuotanto hyvin utuinen ja tenholtaan kuin jonkinlainen ajatuksia kirkastava tuokiolaulu. Kappaleessa on sydäntä koskettavia lyriikoita: ”Jonkun kasvot mun mielestä haalistuu, joo se tuntuu” ja ”Älä jää mun ajatuksiin, heitän paljon pois, kun sanon niin, mut mä näen vaan, kun oltiin iloisia ja se sattuu”. nelmiaan teeman ääreltä. Keikat Suomessa: 19.3.2025 TAVASTIA, Helsinki 20.3.2025 OLYMPIA, Tampere 21.3.2025 LUTAKKO, Jyväskylä 22.3.2025 MÖYSÄ, Lahti Liput myynnissä nyt! Uusi albumi NORDIC GOTHIC nyt kaupoissa ja suoratoistopalveluissa www.CENTURYMEDIA.com. Tuplasingle Onnelli nen / Heinäkuu julkaistiin loppu kesästä. Toinen on ehkä se, että musiikin voima on joskus sanojen voimaa vaikuttavampi. Hän on omalla tuotannollaan ja persoonallisella soundillaan jopa kiinnostavampi kuin kansainväliset aikalaisensa. Nyt Fibin musiikin kantavana voimana on oikeastaan aika ihastuttava voimattomuus. Fibi eli Fiona Krüger on helsinkiläinen indie pop -artisti, jonka artistiuran alkutahdit vuonna 2017 ovat nähneet muun muassa The Voice Of Finlandin finaalin, jossa hän sijoittui vasta 16-vuotiaana neljänneksi
”Ainut tavoite on, että itse nautin musiikin tekemisestä. Yhtyeen musiikkia hyvin kuvaava nimi Hattara oli hänen keksimänsä. – Halutaan tehdä musaa, kirjoittaa biisejä ja tuoda niitä ihmisten kuunneltaviksi. Fyysisen albumin ensisijaiseksi formaatiksi valikoitui kasetti. Silti taustalla kyti into päästä julkaisemaan ja keikkailemaan. Bändin esikoisalbumi Ehkä me nähdään huomenna julkaistiin elokuun puolivälissä. – Kun puhumme tästä musiikista unipoppina, niin varmasti sellainen unikuvasto, uni ja valveillaolo sekä siihen liittyvä vastakohtaisuus selkeästi inspiroi, Mikael kertoo. – Välillä tulee valmiita biisejä, joissa kaikki on mietitty melkein loppuun asti ja sitten ne silotellaan meidän neljän näköiseksi. Haave omasta pitkäsoitosta heräsi vuosi sitten syksyllä. Albumin valmistumisen jälkeen bändi on ehtinyt valmistella jo uutta musiikkia. Julkaisu päätettiin tasaisen jatkuvuuden vuoksi asettaa vasta elokuulle. – Vaikka takki oli tavallaan tyhjä ja etäisyys tekee hyvää, niin musiikilla on iso rooli meidän kaikkien elämässä, hän lisää. Vastuu yhtyeen biisien tuottamisesta on jakautunut tasaisesti kaikille jäsenille. Tavoitteista kysyttäessä vastaa Mikael niiden liittyvän bändillä luovuuteen. – Minä ikään kuin tarvitsen jotain konkreettista, johon tarttua, kun taas Miikka kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta, Saara lisää. – Mielestäni levyssämme, mukaan lukien visuaalinen estetiikka, on semmoista 2000-luvun alun ihanaa glitteriä ja tarroja, niin ajattelin, että cd sopii siihen teemaan. – Tässä varmaan ainakin puolisen vuotta katsellaan vähän erilaisia suunnitelmia, Miikka vihjailee. Mun on ainakin henkilökohtaisesti vaikea lisätä siihen mitään muuta. Bändin jäsenten tavat kirjoittaa eroavat jokseenkin toisistaan. – Mielestäni yksi hyvä tavoite on se, että perhepainotteisena bändinä pystytään vielä viidenkin vuoden päästä olemaan samassa huoneessa, Miikka naurahtaa. Nopeasti sujunutta prosessia auttoi tuottajaksi löytynyt Ilkka Puolakka. Siitä ei kuitenkaan alkuun oltu yksimielisiä. Äänitykset jatkuivat tasaisesti kesäkuuhun saakka, jolloin koko albumi saatiin valmiiksi. – He tykkäsivät meidän musiikistamme ja päättivät tehdä kasetista viidenkymmenen kappaleen erikois painoksen, jossa on semmoinen glitterinen kasetti, Saara kertoo. – Huomattavasti enemmän tässä saa nähdä toisiaan kuin muita perheenjäseniä, Miikka toteaa. Vuonna 2022 perustetun nelihenkisen bändin kitaristi Miikka Paananen ja basisti Mikael Paananen ovat veljeksiä, ja mukana ovat myös molempien parhaat ystävät Juho-Perttu Markkanen ja Saara Oravuo. – Ei haluttu antaa Miikkan päättää nimestä, niin piti hieman keskustella siitä, Saara paljastaa. Hän toi mukanaan omia visioitaan ja asetti aikatauluja, joiden myötä pakka pysyi koossa. Suomessa omakustanteena julkaistu albumi pääsi myös Amerikan markkinoille Tennesseen Knoxvillessä toimivan Gezellig Recordsin kautta. – Siihen tuli sellaista etäisyyttä, mikä oli tietyllä tapaa ihan hyvä juttu, Mikael toteaa. TEKSTI: EMILIA AHO. A-PUOLI Hattara Pehmeitä lauluja unimaailmasta KUUNTELE TARKKAILULUOKKA -SOITTOLISTAA: open.spotify.com/user/soundilehti MUISTA MYÖS JOKA TOINEN VIIKKO JULKAISTAVAT DEMOARVIOT : www.soundi.fi/demoefekti H elsinkiläinen unipop-yhtye Hattara on perheja ystävyyssuhteiden ympärille muodostunut bändi, joka tarjoilee katkeransuloisia ja haikeita kappaleita kitarapainotteisesti. 12 SOUNDI > Tarkkailuluokka Palstalla nostetaan esiin toimituksen uusia suosikkeja. – On Saaran kanssa vitsailtu, että hän on vähän autofiktiivinen kirjoittaja, jolla pitää olla oma stoori ja mulla taas biisi syntyy palasista, joita kohtaan elämän varrella, Miikka kertoo. – Hyvässä hengessä kuitenkin loppujen lopuksi tuo bändin nimi on päätetty. Ensimmäinen studioviikonloppu pidettiin maaliskuussa. – Biisejä alkaa olla sellaisessa rakenteessa, että päästään liikkumaan eteenpäin niiden suhteen, Miikka paljastaa. Yleisiä teemoja ovat ikävä ja ulkopuolisuus, mutta ideoita ammennetaan myös unista. Saaran toiveesta levy julkaistiin myös cd:nä. Muulla ei ole merkitystä.” – Osaa albumille päätyneistä biiseistä on työstetty jo ennen tätä projektia, mutta varsinainen levyntekoprosessi alkoi vasta tänä vuonna. Toisinaan lähdetään työstämään jostain todella pienestä, mutta kaikki ollaan kyllä biisienteossa monissa vaiheissa mukana, Mikael kertoo. Studioon yhtye ei kuitenkaan aio kiirehtiä
Joillekin artisteille on täytynyt vuosien varrella sanoa, että jos ei kiinnosta, niin meidän ei ole pakko tehdä tätä haastattelua. Pienet artistit ja bändit tarjoavat ilman muuta itseään mielellään haastatteluun. Myös itselleni kaikista edellä mainituista syistä kynnys haastatteluiden tekemiseen on noussut. Hän yritti vakuuttaa, että ei olisi kuulemma osallistunut tai puuttunut haastatteluun millään lailla. Uskon taiteesta puhumiseen ja siitä kirjoittamisen arvoon, mutta löysä lätinä levyn ympärillä on jo kuultu ja nähty. Jos olisin suostunut ehtoihin, se olisi ollut taas uusi polkaisu alaspäin kulttuurijournalismille. Totesin, että jos hän ei aio osallistua haastatteluun, niin sitten hänen ei varmaan tosiaan tarvitse sinne siinä tapauksessa tullakaan. Tämä johtaa siihen, että haastattelut painottuvat entistä enemmän nimiin, jotka ovat hyvin tunnettuja jo entuudestaan. Teen usein paljon mieluummin kritiikkiä ja analyysiä taiteesta kaikessa rauhassa oman työpöydän ääressä. Haastattelut ajoitetaan jaksoon, kun artistilla on jokin uusi tuote myytävänä. Samaan aikaan some on myös alusta kohuille. Se olisi tapahtunut sähköpostitse ja kaikki kysymykset olisi pitänyt toimittaa ennakkoon. Vuosi vuodelta on freelancerin kannalta hankalampi perustella pienempiä, kokeellisempia ja obskuureja artisteja juttujen aiheiksi. H iljattain minulle tarjottiin mahdollisuutta haastatella isoa bändiä, joka antaa haastatteluja hyvin vähän jos ollenkaan. Asiasta ei voinut innostua liikaa, sillä nykyään tietää, että tällaisesta tarjouksesta on vielä hyvin pitkä matka haastattelun toteutumiseen. Samalla se oli valitettavan kuvaava skenaario siitä, mihin haastattelut ovat menossa. Tuntuuko sinustakin joskus siltä, että kiinnostavia artistija bändihaastatteluja on yhä harvemmin. Ei olisi voinut edes tietää, vastasiko yhtye kysymyksiin itse. Haastattelujen tarjoaminen liittyy yhä enemmän keikkoihin ja kiertueisiin. Siitä johtuen yhtyeen lausunnot saattaisi vat hyvin levitä maailmalle jopa suomalaisesta lehdestä. Kyllähän tämä mahdollisuus siis kiinnosti eikä vähiten siksi, että yhtyeen jäsenet soittivat myös yhdessä maailman tunnetuimmista rockbändeistä, joka sattui olemaan myös nuoruuteni suosikki, ja jonka tulevaisuus on jatkuvan spekulaation alla. Usein artisti istuu haluttoman ja vaivaantuneen oloisena levy-yhtiönsä neuvotteluhuoneessa. Usean sähköpostiviestin ja odottelun jälkeen piti lopulta päättää, että näihin yhtyeen asettamiin ehtoihin ei voi suostua. Ehtojen huonontaminen ja journalistisista periaatteista tinkiminen laskee rimaa kerta kerralta. Artisti voi sosiaalisen median kautta olla turvallisesti yhteydessä oman yleisön kanssa. Toinen äärilaita on haastattelut, jotka levy-yhtiö syöttää medialle human interest -näkökulmalla, koska uskoo sen menevän läpi parhaiten. Tietty osa muutoksesta on luontevaa ja tarpeellistakin. Monikaan median kanssa toimiva ihminen ei ymmärrä sen perusperiaatteita. Mutta se harvoin sopii puolestaan mediaan ja sen ansaintalogiikkaan. Haastattelun järjestäminen oli lopulta silkkaa ajanhukkaa kaikkien kannalta. Jos olisi suostunut, niin seuraavalla kerralla ehdot olisivat saattaneet olla vielä huonommat. Erästäkin suomalaista artistia haastatellessa jouduin kieltämään agentin tulon haastattelutilaan. 14 SOUNDI SOUNDI PB Arttu Seppänen A-PUOLI > Populaarikulttuuriessee Harva uskaltaa enää sanoa yhtään mitään Yhtiöiden edustajat myös usein haluavat tunkea itse haastatteluun mukaan vahtimaan ja vaikuttamaan. Levyyhtiöt miettivät riskienja julkisuuden hallintaa. On myös niin, että jos ei ole mitään sanottavaa, silloin on myös ihan okei olla hiljaa. Kun kaikilla on paremmat mahdollisuudet sanoa kaikkea, harva uskaltaa sanoa yhtään mitään. Olen sitä mieltä, että lukijoita pitää nimenomaan yllättää ja heille pitää tarjota sisältöä kulttuurin monilta eri tasoilta sekä aiheita, joista he eivät tienneet olevansa kiinnostuneita. Tällöin taide on sivuseikka, pääaihe taiteilijan mielenterveys. Aidolle dialogille saati jatkokysymyksille ei olisi ollut mahdollisuutta. Miten sen ison bändin haastattelun kävi. En muista viime ajoilta haastatteluja, joiden aikana haastateltava ei olisi jossain vaiheessa sanonut tai vihjannut, että ei halua sanoa tätä tai puhua tästä aiheesta, koska hänen sanomisistaan saattaisi syntyä kohu. Sivistystehtävä! Mutta kaikki ovat hieman entistä varovaisempia. ”Lukijoita pitää yllättää ja heille pitää tarjota sisältöä kulttuurin monilta eri tasoilta.”. En tosin ole varma, miten se olisi enää mahdollista. Artistien ja bändien ei tarvitse enää olla promoamassa levyjä, koska niillä vain harva ansaitsee mitään
Seitsemän vuoden takuun lisäksi jokainen yksilö ajetaan 100 tunnin kestotestin läpi tehtaalla, jotta saisit varmasti toimivan työkalun seuraavaksi vuosikymmeneksi. Keveydestään huolimatta EON700 -sarja tarjoaa reilusti potkua, tasaisen toiston koko yleisölle ja erinomaisen selkeyden millä tahansa voimakkuustasolla. POWER BLUETOOTH 5.0 P o w e r S o u n d K y | J o k i o i s t e n t i e 9 9 3 , 3 1 4 1 S o m e r o | p u h . 2 7 4 8 3 9 3 2 | p o w e r s o u n d . Bluetooth 5.0 -striimaus, 3-kanavainen mikseri, taustavalaistu näyttö, dbx DriveRack -ominaisuudet ja JBL Pro Connect App takaavat, että sinulla on käytössäsi paras työväline tilanteessa kuin tilanteessa. Aito JBL-soundi 7 vuoden takuulla 75 vuoden kokemus ja valtava määrä insinööritaidonnäytteitä paketissa, jota sinun on mahdollisimman helppo ja mukava käyttää. Olisiko sinunkin aika päivittää soundisi JBL EON700 -laatuun. INTUITIVE LCD DISPLAY ADVANCED JBL ACOUSTICS PRO CONNECT APP CONTROL MAX. f i
Eli minulla lienee Suomen suurin kokoelma Adamin Antseja ja sooloja. Biisejä on valmiiksi treenattuina, että voi vaihtaa lennosta, jos jokin ei tunnu toimivan. Elämäni soundit Teksti: Asko Alanen A-PUOLI > Jouni Hynynen ENSIMMÄINEN ITSE OSTAMANI VINYYLI Adam Ant Friend Or Foe – Aiemmin sain jouluna jonkun Paul Oxleyn ja Kissin Lick It Upin, mutta eivät ne lähteneet. – Sanoituksista tuli karuinta kommenttia. Kun ennen studiossa roiskittiin pohjia ja keksittiin heti niihin jotain, nykyään tietää tsekata kalenteria, hakea biisinteon virettä ja aloittaa se kitaran rämpytys. KAUASKANTOISIN LEVYLÖYTÖ KAAKONKULMAN BÄNDIPIIRISTÄ YUP Huuda harkiten – Kaveri soitti tämän minulle, ja miulta räjähti pää. Goottimusan pioneereja olivat Bowien Berliini-trilogia ja Killing Joken eka. Pink Floydin The Wall soi ja kuulosti taivaalliselta. Näistä kumpuaa mieltymykseni rytmiin ja rumpuihin. Vittuilu on välittämistä ja hieno juttu. En tiedä mitään tavuista tai että rivien pitäisi olla samanmittaisia. 16 SOUNDI The Beatles Abbey Road – Onhan noita: Zeppelin III, Bowiet 1969–1981, Pistolsin Bollocks, Dead Kennedysin In God We Trust, Gunnarien Appetite, kaikki Siekkarit ja Eput, Alice In Chainsin Dirt, Faith No Moren King For A Day, Killing Joken Pandemonium, Siouxien Mantaray. Yleisöä ei ajatella, kun tehdään, mikä itestä tuntuu mukavalta. ODOTTAMATTOMIN SUOSIKKILEVYNI Duran Duran Duran Duran – Tätä jouduin kuuntelemaan salaa, koska muuten olisin saanut kavereilta turpaan. Hyllystä löytyy kaikki bändin levyt, vinyylija jopa cd-sinkut. Himassa tulee kelattua juttuja, ennen kuin uskaltaa jätkille tarjota. Vielä treenataan uudet biisit kuosiinsa, ja vanhojen biisien setti uusiksi. Jos Nine Inch Nails on industrialia, kyllä sekin menee ihan kivuttomasti. Paljon hyvää läppää riitti. Kävin katsomassa bändiä vuosi sitten New Yorkissa, ja kun Friends Of Mine pärähti soimaan, tuli itku. Sanat saa olla ronskimpia ja sellaisia, joita sanoittamisen mentorit ei suosittelisi. Stray Cats Stray Cats – Silloin hävisi farkkutakeista hihat, selkään ilmestyi itse piirretyt ”Strei käts” -selkäliput ja kavereiden kanssa kylillä huudatettiin kasettimankkaa. Selväsanaisissa biiseissä tärkeintä on rytmi. Vaikka itse intoilis, et eiks täs nyt oo jotain. Tien päällä nollattiin telkkarin tunnelässytykset ja uutta matskuakin kehkeytyi. Kesäliksoilla ostin soittimen, mutta kalliin The Wallin sijasta ostin Kuka teki huorin -levyn, joka jo oli vinyylinä. Kertyi joku parikyt biisiä, joista valkkailtiin, missä tuntuis olevan järkeä. Toimet siirrettiin syksykiertueen yli. Aikaa ne eivät ole kestäneet, mutta kuuntelen nostalgiamielessä. Tämä lähti, ja hirtti myös vähän kiinni. Ei tarvitse, jos musa on sitä runnomista. Treenattiin paljon, katottiin mitä heittää pois ja mitä kokeilla. Tietää, että tulee välitön palaute, jos jokin on ihan paskaa. Kynnys on vanhemmiten noussut. Jos Siekkari-levyistä saisi cd-remasterien boksin, mie ostaisin! (Kotiteollisuus) K u v a: Sa m i P ar k k in en. Mutta kyllä Scary Monsters on parhaita levyjä, mitä koskaan on tehty. KOTITEOLLISUUDEN TYYLILAJIN JALOSTUSTA INNOITTANUT ALBUMI White Zombie Astro-Creep: 2000 – Minä ja Sinkkonen kuuntelimme tätä kovasti, kun Aamen-levyä treenattiin joskus 1997. – Herranen aika, ei missään nimessä, Jouni puuskahtaa. – Paneuduin oman bändin soundeihin ja soittoon. Toukokuulla syntyi jo äänityksiä, mutta kokonaisuus oli hakusessa. – Alkuun tuli ihan huttua, mutta äänittelin silti, mistä itse innostuin. On muuten erittäin kova levy vieläkin. – Viikon päästä kiertueelle. Mutta kuitenkin Abbey Road, sitä ei pilaa edes Maxwell’s Silver Hammer. Ei ole. Hirtti vähän kiinni. Elämänsä soundeja kasatessa Jouni kuittaa jo, antoiko Vain elämää -visiitti virikettä tutustua jonkun kollegan levyyn. Miulla on Suomen ehkä suurin kokoelma bändin levyjä. S yksyllä 2022 tuottaja Mikko Karmila soitti Jouni Hynyselle ja uhkasi, että jos Kotiteollisuus haluaa vielä tehdä yhdessä levyn, keväällä pitäisi aloittaa. Näillä mennään joulukuun puoliväliin asti, taitaa olla joka viikonloppu varattu. On aktiivisessa kuuntelussa yhä. Sen voi aistia aika hyvin esimerkiksi Routa ei lopu -biisin rumpusovituksesta. LEVY, JOKA TUO MIELEEN LAPPEENRANNAN VARHAISVUOTENI PARHAITEN KUUNTELUA KESTÄNYT ALBUMI KOTITEOLLISUUDEN SUHDE INDUSTRIAALISEEN ROCKIIN David Bowie Scary Monsters (And Super Creeps) – Goottirock on vähän kuin industrialin esiaste, eikö. Jouni tiesi paineiden kasautuvan, kun keväällä odotti Vain elämää -sarjan musaja emootiomyllerrys lokakuulle asti. JA SITTEN ENSIMMÄINEN CD Sielun Veljet Kuka teki huorin – Kaverin cd-soitinta kävin ihmettelemässä
ENNAKKOLIPUT TOIMITUSKULUINEEN A L K A E N 4PV / 79€ ENNAKKOLIPUT TOIMITUSKULUINEEN A L K A E N 4PV / 79€ (Hinta sisältää leirija telttapaikan) PIKKUJOULUT! 2.11.2024 LIPUT ALKAEN: 39,50€ EXTRA LARGE MUSIC & NUMMIROCK ESITTÄÄ: PIKIKUJA 16, 61800 KAUHAJOKI LUONNONVOIMIEN JA METALLIMUSIIKIN YHTEENTÖRMÄYKSESSÄ JÄRISEE MAA JA KUOHUU VERI, SYTYTTÄEN SIELUT LIEKKEIHIN KESKELLÄ SUOMEN KAUNEINTA SUVEA KAUHAJOEN NUMMIJÄRVELLÄ. VUODEN 2024 METALLIFESTARI! -KAAOSZINE
Pohjois-Karjalakin on vain kuva elämänmuodosta, jota kuvatulle päähenkilölle ei todellisuudessa ole tarjolla. Gösta oli aika lukenut jätkä. W ikipediasta löytyy kaikenlaisia outoja faktoja ja faktoideja, mutta pari kärkipäähän kuuluvaa voi tavata Leevi-klassikkoa Pohjois-Karjala käsittelevästä artikkelista. Perjantai-levyä tehtäessä yhtye oli menettänyt rumpalinsa ja teki pitkälti tästä syystä akustisvoittoisen folk-levyn. Biisin ilmestyessä Perjantai 14. Se vähä, mikä hänestä tiedetään, ei synnytä käsitystä mökki-ihmisestä, vaikka verkkarihousut sinänsä kuvaan sopivatkin. Lisäksi jo Sundqvistin eläessä, kun hänelle vuonna 1996 myönnettiin Juha Vainio -sanoittajapalkinto, viitattiin perusteluissa pohjoiskarjalaiseen taustaan. Komeita, jylhiä Kolin maisemia toki myös. Göstan kohdalla rooliin kirjoittamisen takaa on vaikea erottaa todellisia tunteita, vaikka luulisin kenen tahansa lauluntekijän niitä lauluihinsa laittavankin. Vaihtaa farkut verkkarihousuun, juoda kaljaa auringonnousuun. Siitä, että joka aamu täytyy herätä tähän samaan paskaan. Pintatasollahan ikivihreä kertoo suomalaisen miehen ikuisesta kaipuusta ei niinkään fyysiseen paikkaan kuin olotilaan, jossa voisi vain olla. 18 SOUNDI SOUNDI PB Leevi & The Leavings: Pohjois-Karjala (1986) Suomalaisia poplauluja kulttuurihistorian valossa Espoolainen fantasia vapaudesta lainkaan. Sen voinemme olettaa, ettei PohjoisKarjalassa puhu Gösta Sundqvist. Siinä nimittäin kerrotaan, että kun vuonna 2005 Espoon kaupunginvaltuustossa ehdotettiin Gösta Sundqvistille patsasta, kaupungin kulttuurijohtaja vastusti hanketta sillä perusteella, että Göstahan oli syntynyt Pohjois-Karjalassa ja asunut Punavuoressa. Käyttäkäämme tätä klassikkobiisiä siis esimerkkinä siitä, miten musiikki voi muovata mielikuvia. Kannaksenkarjalainen Unto Seppänen muuten esitteli jokseenkin samanlaisen kuvitelman romaanissaan Ilohuoneet vuonna 1932. Se oli suomipopin outolintu: ei keikkaillut, harrasti varhaisesta asti syntikkakokeiluja. Kun kertoja haaveilee nimenomaan Pohjois-Karjalasta, luen rivien väliin paljon göstamaista vittuilua. Kaihoisa elektroiskelmä on oikeastaan kuin ovelampaa Kake Randelinia. Lopputulos on yksi bändin kestävimmistä kokonaisuuksista, mutta Pohjois-Karjala ei perinteisesti ajatellen kuuluisi sille Martti Luther ja muovipussi A-PUOLI > Teksti: Niko Peltonen ”Kaihoisa elektroiskelmä on oikeastaan kuin ovelampaa Kake Randelinia.”. Pohjois-Karjala ei maakuntana ole Suomen vetovoimaisimpia eikä ollut sitä 80-luvullakaan. Sitä paitsi biisin kertoja näyttää joutuneen elämässään aika huonolle hapelle. Ja fantasiahan Pohjois-Karjala onkin. Kukapa meistä ei, heikkona hetkenään. Liekö tuntenut teoksen. Vapautua arkisen elämän sosiaalisista ja taloudellisista kahleista. Eteläkarjalaisuuteen liittyy mielikuva joviaalista Antero Rokasta, mutta pohjoiskarjalaisuus on synkkää kaskipeltojen parissa ahertamista ja Koskenkorvaa pullon suusta. Leavings eli jonkinlaista etsikkoaikaa oikeastaan koko ensimmäisen vuosikymmenensä. päivä -albumilla hän oli alle kolmekymppinen nouseva tähti. Ei Gösta ole kovin usein erityisen lempeä hahmoilleen. Kukapa ei siihen voisi samaistua. Tosiasiassa Gösta Sundqvist oli umpiespoolainen eikä hänellä ollut PohjoisKarjalan kanssa yhtään mitään tekemistä. Idealisoidusta elämästä, jossa olisi vain kaljanjuontia, saunan lämmittämistä ja kesä. Kertojan sateenkaari päättyy nakkikioskille, elatusmaksut hän haaveilee kuittaavansa lottokupongilla. Avioliitto näkyy päättyneen ja viinakin ehkä maistuvan. Todellinen läpimurto koitti vuoden 1988 Häntä koipien välissä -albumilla, ja Pohjois-Karjalasta tuli klassikko sitten vähitellen, vaikka lienee se jäänyt monen Rockradion ja orastaneiden paikalliskanavien kuulijoiden mieleen jo tuoreeltaan. Häntähän tavataan pitää empaattisena suomalaisuuden kuvaajana, ja vaikkei se mielestäni ole aivan väärä tulkinta, niin kyllä se päivittämistä vaatii. Gösta Sundqvistiltä Pohjois-Karjala onkin ilkikurinen metafora. Se tunnettiin lähinnä muuttotappioista ja seutukunnan miesten varhaisista sydänkohtauskuolemista, joita Pekka Puskan vetämällä Pohjois-Karjala-projektilla koetettiin vähentää. Paino sanalla nouseva, sillä levy ei ollut vielä myyntimenestys
Teksti: Aki Nuopponen –E n ole lainkaan varma, istuisinko tässä juuri nyt, jos sitä kirjaa ei olisi vielä tehty, Juha Raivio miettii heti ensimmäisenä, kun hän alkaa keskustella yhtyeestään ja sitä myöten myös omasta itsestään. 20 SOUNDI K u v a: Ju ss i R at il ai n en. Sysimusta itsetuhoinen epätoivo on muuttunut kirkkaammaksi elämän alhojen hyväksymiseksi, kun Swallow The Sunin metalli soi kuulaammin kuin koskaan. Kipu oli niin kova ja se ikuistui niin katkeransuloiseen muotoon musiikiksi, ettei säveltäjä-kitaristi voinut kuvitellakaan sellaista vaihtoehtoa, että hän olisi kaiken lisäksi puhunut elämänsä musertavimmista kokemuksista haastatteluissa. Tämän vuoden alussa julkaistu Matti Riekin kirjoittama Swallow The Sun -kirja vangitsi samojen kansien väliin koko yhtyeen ja näin ollen myös valtaosan Raivion itsensä kokemista asioista monen vuosikymmenen ajalta. – Pelkäsin että jos teen haastatteluja, joudun olemaan todella töykeä vaikkapa jollekin nuorelle saksalaisen pienen webzinen toimittajalle, joka ei ymmärrä olla kysymättä liian kipeistä asioista, Raivio summaa nyt lempeästi hymyillen syitä sille, miksei hän tehnyt liki kahdeksaan vuoteen juuri yhtään haastattelua, ja kertoi sitten kirjassa lähes kaiken. Tätä ennen Raivio oli kirjoittanut monta albumia elämänsä rakkauden Aleah Stanbridgen (1976–2016) kuolemasta. Sydänverellään säveltävä Juha Raivio on vuosien haastatteluista kieltäytymisen jälkeen valmis kertomaan, mikä sai hänet astumaan Shining-albumilla ulos pimeydestä. Kokemus oli Raiviolle juuri sitä, mitä sen pitikin olla: puhdistava välitilinpäätös, jonka tekemisen jälkeen hän saattoi perustellusti jättää osan elämänsä vaikeimmista taakoista jos ei taakseen, niin ainakin keskustelujen ulkopuolelle. Hän kuvailee huomanneensa kirjaa tehdessä, että kivuliaimmatkin menneet asiat ovat yhä läsnä hänen elämässään kuin ne olisivat tapahtuneet eilen, mutta samalla hän on ymmärtänyt, että pystyy vihdoin puhumaan kokemastaan