PE 20.6. LA 21.6. JUONTAJINA ANNOUNCERS LAURA VÄHÄHYYPPÄ HANNA-MARI KARHINEN ENNAKKOLIPUT TOIMITUSKULUINEEN A L K A E N 4PV / 219€ ENNAKKOLIPUT TOIMITUSKULUINEEN A L K A E N 4PV / 219€ (Hinta sisältää leirija telttapaikan) VUODEN 2024 METALLIFESTARI SATURDAY 21ST FRIDAY 20TH THURSDAY 19ST WEDNESDAY 18TH DAWN OF SOLACE BUSINESS CITY CVLT OV THE SVN NUMENTO GOD DISEASE EMPERAGE MISALIGNED SARA BEFORE THE DAWN KING SATAN STEREO TERROR ASTON KALMARI SHEREIGN TORTURE KILLER AQUER CUMBEAST. KE 18.6. JUHANNUKSEN LINE-UP TO 19.6
PE 20.6. JUHANNUKSEN LINE-UP TO 19.6. JUONTAJINA ANNOUNCERS LAURA VÄHÄHYYPPÄ HANNA-MARI KARHINEN ENNAKKOLIPUT TOIMITUSKULUINEEN A L K A E N 4PV / 219€ ENNAKKOLIPUT TOIMITUSKULUINEEN A L K A E N 4PV / 219€ (Hinta sisältää leirija telttapaikan) VUODEN 2024 METALLIFESTARI SATURDAY 21ST FRIDAY 20TH THURSDAY 19ST WEDNESDAY 18TH DAWN OF SOLACE BUSINESS CITY CVLT OV THE SVN NUMENTO GOD DISEASE EMPERAGE MISALIGNED SARA BEFORE THE DAWN KING SATAN STEREO TERROR ASTON KALMARI SHEREIGN TORTURE KILLER AQUER CUMBEAST. LA 21.6. KE 18.6
6 . D K. 15.10.2025 Nokia Arena, Tampere G R E A T E S T O F A L L T O U R S W I T H S P E C I A L G U E S T S U U S I A L B U M I 6 . V O L B E A T . 2 2 5 & W W W
06 Äänenavaus 08 Spotissa: Yona ja Saimaa sinikeltaisilla ääniaalloilla 10 Löytöretkellä 12 Jukka Hätinen 14 Tarkkailuluokka: Helmi Marleena 16 Soundi 50: Kiss 20 Soundi-haastattelu: Yngwie Malmsteen 26 Ne Lintuizet 28 Klamydia 30 Volbeat 37 Martti Luther ja muovipussi: Tommi Läntinen 38 Rodeo 44 Elämäni Soundit: Kärtsy Hatakka 46 Levyarviot, pääosassa Garbage 64 Jazz kiinnostaa 66 Viimeinen sana & Etsi Genen kieli 5/2025 20 26 30 38 KU VA : AU ST IN HA RG RA VE KU VA : BR ITT AN Y BO W MA N KU VA : KA RO LIIN A BÄ RL UN D KU VA : TE RO AH ON EN 5
Hyvin pelattu ja pelastettu. ÄÄNENAVAUS Kiss Lick It Up SOUNDI 5/2025 TEHTIIN NÄIDEN LEVYJEN SOIDESSA: Conan Violence Dimension Steve Von Till Alone in a World of Wounds Garbage Let All that We Imagine Be the Light (ilm. Pohjoispohjalaisen siloposken sijasta vaunun piippuun oli päässyt kurkistelemaan samoilta lakeuksilta etelään valunut karvanaama, eikä hän ollut amerikkalaisten liveshow’sta kovinkaan vaikuttunut. ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Malminkatu 30, 00100 Helsinki www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA Printall ISSN 0785-0891 51. facebook.com/soundilehti www.soundi.fi instagram.com/soundilehti qob.uz/soundiparasta PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki ULKOASU Markus Paajala KANNEN KUVA Karoliina Bärlund TOIMITUSASSISTENTTI Aki Nuopponen NUMERON 5/25 KIRJOITTAJAT Aho Emilia, Heiskala Nuutti, Ikonen Jonna, Hätinen Jukka, Isoaho Timo, Järvinen Samuel, Kantola Karoliina, Keränen Toni, Kettunen Eero, Koskinen Kimmo, Laine Pekka, Linkola Hannu, Muurikainen Elli, Mäkinen Isla, Nives Matti, Ollila Marko, Peltonen Niko, Savolainen Lotta, Siltanen Vesa, Siromaa Artturi, Väntänen Ari TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT soundi@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Huom! Vastaanotamme arviolevyjä vain digitaalisesti osoitteessa soundiarviot@popmedia.fi. Hyvää juttua aiheesta kuitenkin irtosi, minkä voi todeta tämän numeron sivuilta pusubändin päästessä osaksi Soundin suuren juhlavuoden julkaisusarjaamme. Ai että sieppasi ajatella, miten lähellä mutta niin kaukana tankin torni oli hetki sitten kääntyillyt. Muistan lukeneeni keikasta jälkeenpäin Kalevasta. Raahen Keskuskoulun musiikkiluokalle villityksen on tuonut muassaan Ruotsista muuttanut tuore luokkatoveri. 30.5.) Florist Jellywish ” T iiäkkö nää mitä tämä ’likitap’ tarkottaa?” Kysymys miltei pudottaa englanninopettajan tuolilta. Lehtori on vierailulla tuttavaperheessä, jonka takatukkainen esikoinen on nähnyt tilaisuutensa koittaneen. Nyt menemme kuitenkin Soundin perintein. Marraskuun lopussa Kiss soittaa Oulussa – vain 70 kilometrin päässä Raahesta! Yhdeksänvuotiaalle tuo matka on kuitenkin saavuttamaton. Edellisessä työpaikassani Infernossa tapasin kirjoittaa – ja kirjoituttaa – Kissin aina isoilla kirjamilla, ihan vain alkuperäistä kirjoitusasua kunnioittaakseni ja yhtyeen merkitystä itselleni alleviivatakseni. Ettepä ikinä arvaa mikä. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Utelias veijari on ehtinyt tutustua maski-Kissiin aiemmin syksyllä kolmannen luokan aloitettuaan. Kysymyksen aiheena on totta kai Kiss-yhtyeen uunituore albumi Lick It Up, jonka kantta poika osoittaa. Tapahtumapaikkana on kerrostaloasunto Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1983. Matti Riekki päätoimittaja Likitap 6. Vaan kuinkas sattuikaan: tässä numerosta löytyy eräs toinenkin yhtye, joka toivoisi nimensä kirjoitettavan suuraakkosin. Niin saavuttamaton… Lienee jo selvää, kuka tuo vekara oli. Mutta vain miltei. Samalla saatamme kehään legendaarisen Juho Juntusen. Siinä kymmenen vuotta aiemmin perustettu hard rock -bändi nähdään ensimmäistä kertaa ilman tunnusomaisia maskejaan. ”Se tarkoittaa ’nuole se ylös’”, opettaja vastaa. Omaa reilut viisikymmentä vuotta kestänyttä elontietäni vasten Kiss lienee kaikkein tärkein yhtye, se rockrovioni ilmiliekkeihin puhkunut Iso paha susi. Soundi ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Syyskuun lopussa ilmestynyt levy on löytynyt ”ostokasettina” Raahen Sokokselta. Muistan harmistuksen. Muistan lavalle raahatun panssarivaunun, jonka päällä bändi ilveili lehtiartikkelin kuvassa. Bändin suursuosio leveyksillämme odottelee vielä seuraavan albumin, Animalizen, ilmestymistä
Se on ihan ymmärrettävää, koska Suomessa on toisinaan valloillaan vähän liikaakin sellainen lyttäämismeininki, jossa ei tosiaankaan kannusteta. Aina me saadaan silti hieno linna aikaiseksi. Koin, että kun tehdään hyväntekeväisyyttä, riittää että ihminen tekee parhaansa. Yona nauraa hyväntahtoisesti, että ihan kaikki päätökset eivät syntyneet isossa työryhmässä yhtä harmonisesti. Me ollaan kaikki aika hippejä, mutta niin rauhan puolesta kuin oltiinkin, sessio ei ollut egoton. – [Ensimmäinen single] Laula mulle laulu on suomennos ukrainalaisen Okean Elzyn kappaleesta Obijmy. Esitettävät laulut tulevat Ukrainasta. Haluamme kannustaa heitä siihen, että vaikka sotaa olisi käyty miten pitkään, mikään voima ei tule pyyhkimään pois Ukrainan kansaa ja kulttuuria, Yona sanoo. Kannattaa tohtia tehdä enemmän, tärkeiden asioiden puolesta. Livenä kokonaisuus pääsee tositoimiin Turun Musiikkijuhlilla Samppalinnan kesäteatterissa 29. Loppukesästä julkaistavalla albumilla on mukana neljä laajaa kappaletta, joista Yona laulaa kahdessa. Julkaisemme kappaleesta videon, johon käännökseni on tekstitetty ukrainaksi. syyskuuta. Levylle oli kolmisenkymmentä biisivaihtoehtoa. Konserteissa kuullaan myös muuta Saimaan ja Yonan materiaalia orkesterisovituksina. Vuodesta toiseen. Hyvän voimalla. – Äänestimme porukalla kappaleista, mutta siinä kohtaa en kertonut muille, että Kris tallivirta-kappale on myös yksi suomalaisen helluntailaisuuden tunnetuimmista melodioista, helluntailaisessa kodissa varttunut Yona kertoo. – Projekti on tehty täysin ukrainalaisten kunniaksi. – Muovasin laulun suomeksi käännettyjä sanoja hieman yleishengellisemmiksi. Mulle oli tosi hienoa saada laulaa juuri tätä kappaletta ukrainalaisille ja kaatuneiden muistoksi. Hän on asialla sillä kulmalla, että me käymme sotaa musiikin ja kulttuurin keinoin. – Se jatkuu aina vaan. Tekijätiimi tarttui ikiaikaisiin kappaleisiin rohkeasti. SPOTISSA > > TEKSTI AKI NUOPPONEN KUVA EERO TIILIKAINEN Loppukesä tuo mukanaan kiinnostavan yhteistyöalbumin, jolla Yona ja Saimaa musisoivat yhdessä Vantaan Viihdeorkesterin kanssa. Lopulliset kappaleet valittiin aika lailla intuitiolla, koska kukaan työryhmästä ei ymmärtänyt laulujen sanoja suoraan. YASUHARU TAKANASHI'S FAR EAST GROOVE(JPN) + support TBA TI 29.7. Samaa me kaikki olemme varmasti ajatelleet tehdessämme kunniaa näille kappaleille. NEM AGENCY & ON THE ROCKS PRESENT: PE 16.5. HELLRIPPER (DEN) + support TBA LIPUT KEIKOILLE MYY: 8. elokuuta ja Helsingin Musiikkitalolla 6. – Mielestäni liian paljon hyviä asioita jätetään tekemättä, koska ajatellaan, etten minä viitsi tällaisiin saappaisiin astua. Teoksen pohjat äänitettiin jo puolitoista vuotta sitten, minkä jälkeen on julkaistu kaksi Saimaa-albumia ja Yonan uusin soololevy. – Suurin oli minun ja [Saimaan] Matti Mikkolan välinen egojen taistelu! Me nauretaan itsekin sille, että ollaan perheidemme hemmoteltuja lapsia, joilla on paljon näkemyksiä. Hanski valjasti mukaan ensin Yonan ja sitten Saimaa-yhtyeen. Ajattelen, että se on ennemmin jatkotarina alkuperäiselle. GUTALAX (CZE) SOLD OUT + Cumbeast & Putrid Defecation TO 22.5. Muistuteltiin aina välillä itseämme ja toisiamme, millä asialla ollaan. Yonan mukaan on hyvä, että projekti otti aikansa, sillä näin mukaan saatiin myös Vantaan Viihdeorkesteri. ...AND OCEANS ALBUM RELEASE SHOW + Venenum Dei TI 24.6. Ukrainalaisten kunniaksi Tapahtuu näinä päivinä. – Mikko-Pekka Hanski on hyvin intohimoinen Ukrainan kannattaja. Yhteistyön motiivina on ukrainalaisen kulttuurin esiin nostaminen sekä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta puhuminen. En kääntänyt sitä yksi yhteen. – En silti kokenut sitä vaikeaksi. BENIGHTED (FRA) + Enragement & Malevolent Shrine PE 30.5. Työryhmä valitsi ukrainalaisten kanssa keskustellen lauluja, jotka edustavat maan kulttuurista identiteettiä. Se asia oli tärkeämpi. Se on tavallaan Taivaasta kertova kaunis laulu. V uonna 2023 Solovey Productionsin MikkoPekka Hanski käynnisti projektin, jonka päämääränä oli lisätä Suomen ja Ukrainan välistä tunneyhteyttä musiikin kautta. THE MAN-EATING TREE ALBUM RELEASE SHOW + Where's My Bible PE 23.5. Ukrainan kansanperintö herää eloon orkesterisovituksissa ja melodioissa, joista monet ovat tuttuja suomalaisillekin. Yonan mukaan projektin tekeminen oli summattuna ”aika nöyrä paikka”. Me pelätään sessioita toistemme kanssa, mutta tykätään kuitenkin tehdä yhdessä
YASUHARU TAKANASHI'S FAR EAST GROOVE(JPN) + support TBA TI 29.7. HELLRIPPER (DEN) + support TBA LIPUT KEIKOILLE MYY:. THE MAN-EATING TREE ALBUM RELEASE SHOW + Where's My Bible PE 23.5. GUTALAX (CZE) SOLD OUT + Cumbeast & Putrid Defecation TO 22.5. ...AND OCEANS ALBUM RELEASE SHOW + Venenum Dei TI 24.6. NEM AGENCY & ON THE ROCKS PRESENT: PE 16.5. BENIGHTED (FRA) + Enragement & Malevolent Shrine PE 30.5
LÖYTÖRETKELLÄ > > TEKSTI LOTTA SAVOLAINEN J yväskyläläinen instrumentaaliprogeyhtye Ateena on kuusihenkinen kokoonpano, jonka tarina alkoi kehittyä vuonna 2022. Kun nimi Ateena lopulta annettiin, ratkaisu ei viitannut pelkkään kaupunkifanitukseen vaan tietoisesti myös yhteistyöhön. Kanvaksen lyriikoissa liikutaan suurten inhimillisten teemojen äärellä. Koko vuoden alussa julkaistua Värit-albumia kuunnellessa toivoisin virheettömyyteen ripauksen rosoa. Uusi suomalainen musiikki elää ja voi hyvin. Tyylitietoiset soundivalinnat, harkitut introt ja tavanomaisesta silloin tällöin poikkeavat instrumentaatiosovitukset koskettimien, rumpujen ja kielisoittimien välillä piirtävät esiin musiikillisen maiseman, joka on sekä hallittu että vapaa. Esiin pääsee omaääninen ja taitava yhtye. Niiden sijaan se pysäyttää, puhuttelee ja SOUNDI-SOITTOLISTAT: qob.uz/soundiparasta qob.uz/soundiloytoretkella PA RA ST A JU UR I NY T LÖ YT ÖRE TK EL LÄ 10. Keskivaiheilta löytyvä Kyy esittelee aiheeseen oivan näkökulman, mutta kokonaissoundissa voisi olla vielä jokin tiukempi persoonallinen sävy. Molemmat elementit saavat tilaa hengittää ja toimivat upeasti osana suurempaa harkittua kokonaisuutta. Sävellykset ovat tarkkaan rakennettuja, mutta osaan sovituksista on jätetty tilaa improvisaatiolle, jota ilman kokonaisuus olisikin liian tukkoinen. Kokonaisuus ei tarjoa suoraviivaisia vastauksia tai helposti nieltävää muotoa. Bändin jäsenet itse kuvaiHallitun vapaa tila tulkita ja hengittää KU VA : RI KU -P EK KA LA PP AL AI NE N Ateena. Levyn keskivaiheilta löytyvä seitsenminuuttinen Odotus nousee esiin sen helmenä. Ne eivät julista, vaan tarjoavat pikemminkin peilin, jonka kautta kuulija voi heijastaa omia kokemuksiaan. Bändi yhdistelee jazzin ja popin elementtejä, joiden makustelu toimii erityisesti yksittäisissä kappaleissa. Ajan myötä yhtye on kasvanut paitsi kokoonpanonsa myös ilmaisunsa puolesta. Kappaleessa luotetaan rohkeasti tilaan ja hiljaisuuteen. Pariminuuttinen lopuke jää mieleen toimiessaan vähän kuin jälkikirjoituksena, joka antaa vielä yhden kiinnostavan näkökulman jo aika mahtavaan teokseen. levat ilmaisuaan kolmella sanalla: aito, kaunis ja rohkea. Yhtyeen musiikki rakentuu runollisten tekstien, rikkaan harmonian ja monitasoisen rytmin varaan. Pienetkin yksityiskohdat saavat kasvaa, ja jokaisella hetkellä tuntuu olevan merkitys. Albumin sointi on paikoin lähes big band -tyylinen: suuri, kerrostettu ja jopa hengästyttävä. Nimen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että tämänkaltaisen musiikillisen lopputuloksen syntyminen edellyttää kollektiivista panosta – yksin ei synny sitä, mikä voi kirkastua yhdessä. Kappaleissa kuuluu niin intensiivinen jumitus kuin kevyemmin virtaava, eteenpäin kuljettava sointi. Alkusysäyksenä toimi kitaristi Topi Vellosen into säveltää, ja ensimmäiset kappaleet syntyivät kolmen hengen kokoonpanolle. Tila korostuu erityisesti albumin nimikkoja päätöskappaleessa, joka taipuu myös improvisaatioilotteluun. Albumi onnistuu ilmentämään Ateenan persoonallista otetta myös tuotannollisilla ratkaisuillaan. Menetys, rakkaus ja vapaus punoutuvat sanoituksiin hienosti, ja henkilökohtaisista lähtökohdista olettavasti tehdyt lyriikat koskettavat. Yhtyeen mukaan nimetyllä esikoisalbumilla kuullaan kunnianhimoisen tarkkaa instrumentaalimusiikkia, johon on ladattu erityisen hienovaraisia sävyjä ja rakennettu vaikuttavia draamallisia kaaria. Värit kuljettaa kuulijan läpi tunnetilojen maiseman, jossa toivottomuus saa lopulta väistyä toivon tieltä. ANDREA Martínin sävellyksistä liikkeelle lähtenyt Kanvas tuntuu olevan vähän enemmän kuin jazzyhtye – se on kollektiivinen ääni toivosta ja toivottomuudesta
TAMPERE • TI 27.1. JYVÄSKYLÄ, PAVILJONKI TI 16.9. TAMPERE, TAMPERE-TALO TO 18.9. Silti toisinaan jää tunne, että kokonaisuus kaipaisi hieman lisää liimaa, jotakin, joka sitoo kappaleet toisiinsa selkeämmin ja syvemmin. PIRATES OF THE CARIBBEAN INTERSTELLAR • THE LION KING INCEPTION • GLADIATOR THE DA VINCI CODE • KUNG FU PANDA SHERLOCK HOLMES SUUREN LA CHAPELLE SAUVAGE -ORKESTERIN SOITTAESSA TUNNETTUJEN ELOKUVIEN MUSIIKKIA VOIT NAUTTIA NIIDEN KOHTAUKSISTA SUURILTA SCREENEILTÄ. LAHTI TI 20.1. PRESTIGE CHAMELEON INTERNATIONAL & GRAMOPOP PRESENT LIPUT ALK. PORI, PROMENADISALI LA 13.9. HELSINKI • SU 18.1. 11. Ehkä tässä on osa yhtyeen luonnetta – leikissä, rajojen venyttämisessä, kokeilunhalussa, joka tuo teoksiin omanlaisensa viehätyksen. Onni Rajaniemi. NIVALA • TO 22.1. Levy voi vaatia kuulijalta paljon keskittymistä ja rauhaa, mutta vastineeksi se tarjoaa uransa alussa olevan yhtyeen erinomaista jazzia. PORI • LA 17.1. OULU, MADETOJAN SALI SU 14.9.KUOPIO, MUSIIKKIKESKUS MA 15.9. TÄMÄ UNIIKKI TUNNELMA ON ITSE KOEATTAVA! Liput alkaen 59,90 € KE 10.9. Albumin edetessä huomaan, että kuvittelemani punainen lanka alkaa ajoittain kadota. Toinen Minä rakentaa musiikillisen maailmansa rennosti mutta ei huolimattomasti. Näin minua kuljetellaan kahden ensimmäisen kappaleen ajan. KUOPIO, KONSERTIT 19.00 (JOENSUU 20.00) lahti: KOE MAAILMAN PARASTA ELOKUVAMUSIIKKIA LIVENÄ! MM. Albumi alkaa rakentua johdattelevasta introkappaleesta, joka Kanvas. MIKKELI • PE 16.1. 59,90 € “Upea valoshow!” “Taitavat muusikot!” “Ylitti täysin odotukset!” Palkittu show ja uskomaton soundi TO 15.1. YLIVIESKA, AKUSTIIKKA PE 19.9. Toinen Minä. virittää aistini vastaanottavaisiksi. OULU • PE 23.1. Se ei ehkä avaudu heti, mutta synnyttää tunteita ja ajatuksia – ja ennen kaikkea tilaa hengittää. LAHTI, SIBELIUSTALO LA 20.9. HYVINKÄÄ KE 28.1. JYVÄSKYLÄ • KE 21.1. JOENSUU LA 31.1. HELSINKI, KULTTUURITALO KONSERTIT 19.00 lahti: KU VA : AR MA S W ES ELI US KU VA : AM A jättää tilaa tulkinnalle. Toisaalta bändin musiikissa kuuluu jokin vaikeasti sanoitettava mutta silti kirkas: vapaus. Jään odottamaan jatkoa mielenkiinnolla. TURKU, KONSERTTITALO SU 21.9. TURKU • SU 25.1. Virinnyt toive syventyä kuviteltuun maailmaan kunnolla ei aivan täyty. LAPPEENRANTA • TO 29.1. KEVÄÄLLÄ Vihreä maa -debyyttialbuminsa julkaissut Toinen Minä onnistuu luomaan ensitahdeillaan tunnelman, joka on samaan aikaan kevyt, kaunis ja jollain tapaa satumaisen ylimaallinen. MIKKELI, MIKAELI PE 12.9. Vihreä maa on kaikesta huolimatta kiehtova debyytti. Toivon, että pääsen matkalle, joka vie kohti utopiaa – paikkaa, jota ei ehkä olekaan. OULU LA 24.1. JOENSUU, CARELIA-SALI TO 11.9. Yhtyeen soundi kulkee sulavasti progressiivisen popin, soulin ja jazzin rajapinnoilla ja pitää otteessaan yllättävän hyvin. KOUVOLA • PE 30.1. HYVINKÄÄ, HYVINKÄÄSALI KE 17.9. Rentous kantaa soitossa ja ennen kaikkea laulaja Iiris Huttusen äänessä, joka liukuu vaivattomasti eri sävyjen ja suuntien välillä
Toiling Midgetsin osaksi jäi puolestaan soitella tyhjille saleille, ja hajonneena se oli aina, kun yhtyettä kohtaan osoitettiin edes lievää kiinnostusta. Midgets on oiva esimerkki edellä mainitun silkasta mahdottomuudesta. Esittää musiikkia yhtenä tunteenomaisesti vellovana yksikkönä. Rockin kaanonia kelpaa toki mehustella, mutta kun ollaan musiikin erikoislehden sivuilla, tongitaanpa jostain syvemmältä ja marginaalista. Levymerkki Rough Trade oli saanut tarpeekseen yhtyettä ympäröivästä sekoilun aurasta ja antoi kenkää. Williamsin lisäksi viikatemies on iskenyt Midgets-leiriin neljästi. Aaron Gregoryn sydän petti hänen päästessään perulaisesta vankilasta, jossa istui huumeiden salakuljetuksesta. Kun levy viimein ilmestyi, bändiä ei ollut enää olemassa. Niihin on riittävästi välimatkaa, jotta meidän ei tarvitse yrittää käsitellä mahdollisia moraalis-eettisiä hähmäisyyksiä. Hieman mutkia oikoen: The Sleepers ja Negative Trend hajosivat, ja niiden raunioista syntyivät Toiling Midgets ja Flipper. Nelikymppinen alkusoitto N eljäkymmentä vuotta täyttäviä albumiklassikkoja saa juhlia tänäkin vuonna. Heroiini vei Annie Ungarin, sydänkohtauksen jälkeinen veritulppa Tim Mooneyn ja aivokasvain Tom Mallonin. 12. Toiling Midgetsin kaltaiset bändit elävät enää myyteissä. Bändillä oli ylevä ideologia: Se halusi irti punkin rajoituksista ja siirtää painopisteen pois lavalla olevista ihmisistä itse musiikkiin. Jälkimmäinen mainitaan usein kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpia punkbändejä listatessa. Totuus löytyy tietenkin jostain harmaasta välimaastosta, joka ei taivu binäärisiin joko tai -jaotteluihin, koska on monimutkainen ja ristiriitainen kuten elämä itse. Levyn päättävä Preludes on unenomaisen intensiivinen ja uhkaava teos, jonka soisi nousevan esiin vaihtoehtorockin parhaista paloista puhuttaessa. Kyseinen Dead Beats täyttää 40 vuotta. Toiling Midgetsin tarina hakee traagisuudessaan vertaistaan. Heroiinin yliannostus vei miehen. Toiling Midgets oli periaatteessa instrumentaalibändi. JUKKA HÄTINEN Soundi-kolumnisti KU VA : JU KK A HÄ TIN EN Toiling Midgets keikalla Helsingissä vuonna 2019. Yhtye raapi kasaan täytettä ep:n ympärille. Yhtyeen keikat olivat myrskyisiä sanan melko monessa merkityksessä. Suoratoistoista löytymätön levy sisältää melankolista post-punkia ja -rockia, jota ainakaan itse en osaa tulkita aistimatta itsetuhon mustia pilviä kaiken yllä. Thermidor (niin ikään upea lafka!) tarjoutui julkaisemaan Midgetsiä mutta halusi albumin. Yhtyeen saagaan liittyy anekdootteja persialaisen prinssin kiristämisestä, varastetuilla autoilla keikkamatkailusta ja luonnollisesti joistakin välikohtauksista virkavallan kanssa. Niitä ovat esimerkiksi The Head on the Door, Meat Is Murder, This Nation’s Saving Grace, Halber Mensch ja Hounds of Love, vain muutamia mainitakseni. Yhtye sai alkunsa 1970-luvun lopulla San Franciscon viriilissä ja villissä punkskenessä, jossa vaikutteita imettiin yhtä lailla performanssitaiteesta kuin homokulttuurista. Aivan ainutlaatuisen debyyttilevyn Sea of Unrestin jälkeen Midgets demotti ep:n. Bändi eli alkoholilla, pirillä ja pollella, soitti maanisesti ja ahmi outsider-kirjallisuutta. Nykyilmapiirissä minua hiertää se, että pyrimme joko erottamaan taiteen keinotekoisesti sen tekijästä tai tulkitsemaan teoksia täysin omaelämäkerrallisina. Ricky Williams kävi paasaamassa psykoosin partaalla henkiolennoille bändin riveissä aina silloin tällöin kuolemaansa asti. Taiteilija ei kuitenkaan ole kenellekään moraalisesti puhtoista elämää velkaa. Kaikessa traagisuudessaankin Toiling Midgets on kuitenkin varsin viaton esimerkki sekoilun ja sikailun tasosta
Helmi Marleena on kirjoittanut kappaleita myös muille. Innoitusta teksteihin ovat tuoneet myös taiteen eri muodot, inhimilliset tunteet, aikuistuminen sekä ”elämän ihmetteleminen”. – Minun ei yleensä tarvitse vääntää musiikkia pakolla. – Kun nyt uskalsin ilmaista itseäni ensimmäisen kerran päivänvalossa, toivon uskaltavani julkaista laulujani jatkossakin. – Ensimmäinen ep:ni, joka tulee alkusyksystä, käsittelee paljon ajan kulkua, siinä viipyilyä ja sydänsuruja. – Ajattelin valmistuvani lauluntekijäksi, mutta en miettinyt sen suuremmin alkavani artistiksi. Vaihtovuoden jälkeen tie vei kuitenkin Pop & Jazz Konservatorioon. Kirjoittaminen jäi teatterin ottaessa isompaa roolia, mutta into siihen palasi, kun vaihtovuosi kalifornialaisessa taidesisäoppilaitoksessa koitti vuonna 2018. Mahdollisuuksien mukaan musiikkia olisi mukavaa käydä esittämässä myös yleisölle. – Eniten minussa tuntuvat sellaiset laulut, joihin on omaa kosketuspintaa. – Ihailin siellä hirveän paljon lauluntekijöitä ja laulajia, musiikkiteatteripuolta käynyt Helmi Marleena muistelee. 14. – Haaveilen jo nyt sen kirjoittamisesta. Kappaleet syntyvät teksti edellä, ja melodia kasaantuu niiden ympärille. Sitä ei edes tarvittu, sillä kappale löysi nopeasti kuulijoita Tiktokissa. Kuulijoiden sydämiin tiensä löytänyt herkkä kappale sai kipinänsä Malmösta alkaneesta reilimatkasta. Parhaillaan suunnitteilla onkin pienimuotoinen syyskiertue. – Olin miettinyt vuosia, että minun täytyy päästä siihen kaupunkiin. Lisää uutta musiikkia on luvassa toukokuun lopulla. ”Minun ei yleensä tarvitse vääntää musiikkia pakolla” MUISTA MYÖS JOKA TOINEN VIIKKO JULKAISTAVAT DEMOARVIOT: WWW.SOUNDI.FI/DEMOEFEKTI Tulevaisuuden tekijöitä. Hän oli elänyt vuosia ajatuksessa, että hänestä tulisi näyttelijä. Silloin julkaistava kappale tulee näillä näkymin olemaan viimeinen ennen syksyistä ep-kokonaisuutta. TARKKAILULUOKKA > > TEKSTI EMILIA AHO S ydänsuruista kertovaa indiefolkia tekevä Helmi Marleena on pienestä saakka ilmaissut itseään laulujen ja muiden taidemuotojen kautta. Helmi Marleena äänitti kappaleen Laaksosen kanssa, ja biisi pantiin pihalle ilman sen suurempaa promoamista. Sovitukset tehdään yhteistyössä tuottaja Konsta Laaksosen kanssa. Aloitan sen, kun ep on valmis. Hän on osallistunut muun muassa Kian Bändipaita-biisin kirjoittamiseen, ja kappaleita on syntynyt myös Ville Veikalle ja Asla Jo’lle. Tunne johti debyyttisingleen, joka hahmottui toisena reilipäivänä paikallisessa kahvilassa. – Olen saanut paljon positiivista palautetta, joka on sanoitettu niin lämmöllä. Nyt pääfokus on omassa tuotannossa, johon Helmi Marleena ammentaa inspiraatiota elämästään. Selitys outoon tunteeseen löytyi paikallisen kahvilan pöydästä. – Visio kappaleesta tuli selkeänä siinä pöydässä istuessa. Tuotosta viimeistellessään Helmi Marleena on suunnannut ajatuksensa esikoisalbumiin. Helmi Marleenan debyyttisingle Kevätjuhla julkaistiin huhtikuun alussa. Oli outo fiilis, että siellä on jotain, joka odottaa minua. Rakastan sitä, että musiikkia tehdään kokonaisuuksina ja mietitään pitkällä kaavalla. Kirjoitin tekstin päiväkirjaani ja katsoin sen jälkeen ympärilleni, että huomasivatko muut, mitä tässä juuri tapahtui, hän naurahtaa. Esikoissingle odotti Malmössa Tulevalta ep:ltä löytyy muun muassa orgaanista folkahtavuutta ja bedroom-poppia. Helmi Marleena toivoo, että voisi jatkaa musiikin tekemistä ”kymmeniä vuosia”. Ep syntyi debyyttisinkun tapaan ilman suuria ponnisteluja. Ruotsalaiskaupunki houkutteli Helmi Marleenaa vuosia. Olen myös tuntenut itseni tervetulleeksi alalle lauluntekijänä. Saatan laittaa sekaan vähän värikynää, jotta kappale pääsee oikeuksiinsa. Jos täytyy, tiedostan, että voi olla tauon paikka
Esikoissingle odotti Malmössa
. . Mutta mikä meni pieleen Helsingissä. Kun kitaristeja oli kelattu aikansa läpi, löytyi Ace Frehley, jonka kanssa äänitettiin kesäkuussa Eddie Kramerin johdolla demonauha. . Mutta jo kolmannen piisin rävähtäessä käyntiin olin kyllästynyt ja väsynyt. Voisin kertoa neljänneksi, että olen kova poika kasvattamaan kääpiökanoja, mutta se ei kuulu asiaan. . . Ja sehän puri. . NÄIN TEHDÄÄN SUPERTÄHTIÄ Kiss on ollut kasassa tasan kymmenen vuotta, sillä Paul Stanley, Gene Simmons ja Peter Criss löivät rahansa ja ideansa yhteen vuonna 1973 New Yorkissa ja halusivat alkaa supertähdiksi. Toisiaan muistuttavat kappaleet tulivat ja menivät, eikä paria omaa suosikkiraitaa edes tahtonut tunnistaa tuosta massiivisesta hevivirrasta. No, uskotaan, että kiertueen alkuaikana juttu kulki lujempaa kun Kiss tuhlasi lavalla pommeja, raketteja ja ties mitä räjähdysaineita, mistä paloturvallisuudesta vastaavat viranomaiset eivät pidä. Vaikka Kissin kaverit paljastuivat odotettua näppärämmiksi soittajiksi, ei heidän sävelvalikoimansa tyydyttänyt. . Kymmenen vuotta ja yhdeksäntoista P akko myöntää heti alkuun kolme asiaa. Kun Kissin neljäs LP Alive (livetupla Detroitista) ilmestyi syyskuussa 1975, oli bändi jo nostettu rock and rollin korkeimmille tikkaille. Suureksi mainostettu Kiss-show oli sekin pettymys. Kiss paljasti kasvonsa SUUKOT TIETÄVÄT RAHAA! 16. . Niin siinä kävi. Onneksi sentään yleisö tuntui nauttivan keikasta, vaikka sen aikana ei kasvanutkaan vastaavaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kuin esimerkiksi Motörheadin konserteissa. Tietenkin bändi saa olla ylpeä useista piiseistään, mutta vielä enemmän se saa olla kiitollinen markkinoinnista ja oveluudesta, jolla se ajettiin läpi. Uusintajulkaisun tekstiä ei ole editoitu. On luonnollista, että kaikenmaailman Hulk-tarinoiden takana seisova Marvel-yhtiö on julkaissut Kiss-sarjakuvalehden, jonka ensimmäiset parituhatta kopiota pai?. . Olen aina pitänyt Kissiä mielenkiintoisempana ilmiötasolla kuin musiikillisena kolauttajana. . Kun taustalla välkkyviin Kiss-kirjaimiin ja kömpelöön hyökkäysvaunuun oli tottunut, tarjosivat ne itse asiassa vähemmän silmäniloa kuin Motörheadin pommittaja, Rainbow’n silmät tai vaikkapa Vardisin maailman halvin hevishow: kalkilla tahritun ruumiin pöllyttäminen. TEKSTI JUHO JUNTUNEN Alkuperäinen artikkeli ilmestyi Soundin numerossa 12/1983. Ja huonolta näyttää. Toiseksi: olisin kiihkeästi halunnut nähdä Kissin pari vuotta sitten kaikkine naamioineen ja verileikkeineen, sillä tänään yhtyeen image kilpailee viidenkymmenen muun hevibändin hohdon kanssa. Tavallisten hevifriikkien lisäksi yllättävän vähälukuisessa joukossa – vain 4000 henkeä – näkyi jopa noin kymmenvuotiaita nassikoita isiensä turvallisessa kainalossa. . . . . Helmikuussa 1974 julkaistu LP Kiss oli kohtalainen menestys ja näin jälkeenpäin ajatellen hyvä aloitus bändiltä, sillä se sisältää verrattomat piisit Cold Gin ja Firehouse. Mukaan kuvioihin astui kova järjestelijä ja TV-ohjaaja Bill Aucoin, joka päätti tehdä näistä kavereista jotain uutta ja myyvää, siis sirkushuveja rahvaalle. . ?. Soundi päätti tsekata, onko näissä miehissä enää vastusta koville kilpailijoilleen. nettiin musteella, johon Kissin jäsenet olivat sekoittaneet omaa vertaan. Kiss oli jo riisunut naamionsa, ja siitä oli tullut yksi hevibändi muiden joukossa. Kiss soitti liian kovaa, eikä pään paukuttaminen ole kivaa kipurajaa hipovassa metelissä. . . Puolessatoista vuodessa oli Kissistä tehty osa rock and rollin historiaa, joka myi ja villitsi. . Saimme yhden elävistä rockin legendoista Suomeen, mutta se tapahtui liian myöhään. . . Syy ei ollut ainakaan ennakkoluuloissa, sillä en ole koskaan halveksinut näitä naamioituja pervertikkoja. . Ja kai on luonnollista, että Kiss Marvel Comic -lehden ensimmäistä numeroa myytiin 700 000 kappaletta. Tärkeämpää yhtyeen kannalta oli kuitenkin, että Bill Aucoin pakotti sen keikkailemaan jatkuvasti ja satsaamaan kaikki rahansa maskeihin, esiintymispukuihin ja lavasteisiin. Temppu oli onnistunut yli odotusten. . Mutta pahin moka keikalla oli itse musiikki. . . Itse asiassa olen kokenut koko ilmiön aika hauskana ja nokkelana rock and roll -karikatyyrina, ja totta kai Kissin mahtavan tuotannon joukosta löytyy musiikillisia namujakin. . Kun Kiss ilmestyi hämärästä Helsingin jäähallin lavalle, olin hetken vallan riemuissani, valmis repimään siinä paikassa riekaleiksi uuden nahkatakkini ja pari kääpiökanaa. . Sitähän Kiss itse asiassa on, populaarikulttuuria, eräänlainen sarjakuva rappiosta, himosta ja mielikuvituksen lennosta. Ja kolmas asia: en pitänyt Kissin konsertista Helsingin jäähallissa. . . Mutta väliäkö tuolla, ei kai Kiss ole sen turmiollisempaa ajanvietettä kuin sarjakuvat tai avaruusfilmit. Miksi Kissin sinänsä osattu, taitava ja näyttävä jyske ei aiheuttanut aivoissa ahaa-elämyksiä tai taivaallisia tuntuja.
Mukaan mahtuu valtavia myyntimenestyksiä ja kummallisia yritelmiä – näiden huipentumana jouluksi 1978 julkaistu neljän soolo-LP:n sarja, joka oli taloudellinen virhelaskelma Casablanca-yhtiöltä. Kolmas elokuvayritelmä Elder julkaistiin soundtrack-levynä. Typerä filmi sekin. On jännä leikkiä kuvitelmilla, mitä todellisuudessa kätkeytyy noiden maalattujen päiden sisälle. On neljä miestä, joita kukaan ei tunne. Itse asiassa Kissin kohdalla leikki oli jo niin jännää, että se meni liian pitkälle. Kun on kysymys Kissin kaltaisesta yhtyeestä – eräänlaisesta hevimetallin Monkeesista – on luonnollista tehdä elokuviakin. Vuonna 1978 purkitettiin äärimmäisen typerä televisiofilmi Kiss Meets The Phantom Of The Park, jota seurasi parhaillaan suomalaisissakin elokuvateattereissa uusintana pyörivä Kiss In The Attack Of The Phantoms eli Kiss – naamiomiesten hyökkäys. Kertomus hyvästä pojasta taistelemassa pahaa valtaa vastaan on aiheena hieman kulunut, eikä asiaa olisi luultavasti auttanut se, että Kiss tuntui olevan kerrankin tosissaan. Varmasti hyvä ratkaisu, sillä Elder on jäänyt Kissin historiaan sen kunnianhimoisimpana ja huonoimmin myyneenä levynä. Mutta ei kai Kissillä ole ollut epäonnistumisistaan huolimatta koskaan syytä huoleen. Uskonnollisissa asioissa mielettömyyksiin niin helposti retkahtavat amerikkalaiset saivat päähänsä, että Kiss on tosiaan paha – että naamiot, paholaismaisesti heiluva Gene Simmonsin kieli ja veren roiskuttelu ovat totisinta totta, merkki saatanan ja langenneen enkelin Lusiferin ilmestymisestä maan päälle lopun aikoina. Kun joku sananiekka vielä keksi, että Kiss voi olla lyhennys sanoista Kings In The Service Of Satan, ei vanha sarjakuvaimage enää pitänytkään. NAAMIOT POIS Tietenkin Kissin idea on ollut aina niin simppelissä jutussa kuin naamiossa. Miehen soololevyt Out Of Control ja Let Me Rock You ovat lähinnä säälittäviä. Jämäkkää. Se merkitsee samaa kuin kunnon kasa dollareita. kaksi vuotta sitten, mutta itse elokuvaa ei näkynyt koskaan missään. Levyt eivät pahemmin ilahduttaneet Kiss-faneja, sillä esimerkiksi Peter Crissin kesy piisivalikoima osoitti, että miehessä ei ollut oikeaa heviainesta. Ei ihme, että Crissin ja bändin välit viilenivät, ja Criss joutui kahta vuotta myöhemmin siirtymään perheelliseksi sooloartistiksi, josta ei ole sittemmin kuulunut mitään. LP-levyä – aikamoinen tappovauhti. Se on saanut pelkästään kotimaassaan Yhdysvalloissa viisitoista kultaja yksitoista platinalevyä, ja maailmassa on myyty kaikkiaan yli 50 miljoonaa Kiss-LP:tä
Ehkä Kiss päätti riisua naamarinsa siksi, että viime Amerikan kiertueellaan se törmäsi entistä useammin uskonnollisiin ryhmiin, jotka heiluttivat Raamattujaan ja vaativat Simmonsia, Stanleyta ja kumppaneita palamaan takaisin helvetin liekkeihin. Olimme jossain Pohjois-Dakotan raamattukylässä, kun muuan tyttö antoi rumpalillemme Ericille Raamatun. Frehleyn tilalle valittiin useiden testien jälkeen Vinnie Vincent, joka pääsi heti soittamaan Etelä-Amerikan kiertueella 300 000 hengelle. Pör18. Monet piisit ovat lähtöisin omista kokemuksistamme ja viime kiertueelta, joka oli tosi hullu. ”Ne haukkuvat sinua ja sylkevät naa mallesi / Mutta legendat eivät kuole / Poimi vain kitarasi, polvistu ja rukoile / Ja pidä pääsi pystyssä / Ja kahdeksante na päivänä Jumala loi rock and rollin!” TÄMÄ ON VAIN LEIKKIÄ Jumala loi siis kahdeksantena päivänä rock and rollin ja silloin hän loi varmasti myös Kissin, sillä Kiss on rock and rollia varpaista päähän, muutenkin kuin musiikillisessa mielessä. Tai ehkä se halusi itselleen mainetta rock and roll -yhtyeenä, ei joukkona sirkuspellejä. Joka tapauksessa Kiss oli Elderin jälkeen siinä jamassa, että sen piti keksiä jotain tai luovuttaa. Tuollaiset tapahtumat saavat meidät kirjoittamaan piisejä. – Levyltä kuuluu konsertin energia ja sanat ovat sitä, mitä tapahtuu rundeilla – siis seksiä. Backstage-passin kanssa sai mennä vain kerran salin puolelle (joten pysy takatiloissa keikkaan asti), tuohon käytävään ei saanut mennä, koska siellä oli iso ja ilkeä henkivartija ja niin edelleen. Yhtyeen haastattelu järjestyi Helsingissä yllättävän helposti, mutta jäähallin takahuoneessa oli oma meininkinsä. Ennen haastattelua (yhtye tuli paikalle vasta kaksi tuntia sovittua myöhemmin) täytyi kuunnella Kissin turvallisuuspäällikön puhe asioista jotka olivat kyllä kyllä ja ei ei. – Lick It Up on oikeastaan keikkalevy ja se on myös kirjoitettu tien päällä, Gene Simmons sanoo. Miehet hymyilivät ohimennen ystävällisesti, ottivat pikkuleivät ja näyttivät kerrassaan viehättäviltä kevyissä meikeissään. Yllättäen laulu ei olekaan kovin seksuaalinen, vaan Kiss kertoo itsestään rock-yhtyeenä, ei joukkona machomiehiä. Lopulta Kiss tuli jäähallin lehdistöhuoneeseen ja istahti riviin pikkuleipiensä ääreen (”Muista, että pikkuleivät ovat Kissille, sinä saat kahvia ja pullaa”). Lick It Up on harmiton hevilevy vauhdilla kuunneltaessa, mutta tarkempi tsekkaus paljastaa teksteissä nihkeää ylimiehistä otetta. Ensin hän ei halunnut ottaa sitä luullessaan, että tyttö yritti käännyttää häntä. Tai ehkä tietokone näytti, että Kiss oli ajettu jo loppuun totutussa muodossaan. Musiikki on suoraa rockia ja heviä, eikä bändissä tapahtunutta sinänsä merkittävää muutosta huomaa. Mutta kun hän lopulta avasi Raamatun, huomasi hän etusivulta tytön nimen, puhelinnumeron ja viestin ”Soita minulle”. Viime vuoden lopulla julkaistu Creatures Of The Night oli hyvä yritys kohti uusia ihailijoita, sillä levy oli hevimpi ja kulkevampi kuin aikoihin. Sen maine kovana ja äänekkäänä bändinä oli kärsimässä, eikä kukaan halua kuunnella maalattuja kavereita soittamassa keskivertopoppia. Järjestys kävi hetkessä selväksi. I Love It Loud ja Keep Me Coming olivat piisejä, joiden tehoon saattoi luottaa. Tai ehkä Kiss päätti riisua naamarinsa yksinkertaisesti siksi, että se kyllästyi soheltamaan tuntitolkulla ennen keikkoja maalipurkkien kanssa. ”Rakkauden voima kädessäni / Ja minä tiedän mitä haluat, tiedän mitä tarvitset / Ja tiedän mitä tunnet … Into himoa ja tulta, himoaja halua / Nautin toa ja tuskaa” (Exiter) ”Paras lukita tyttärenne piiloon / Me tulemme kaupunkiinne / Paras rukoil la että emme ole lähistöllä” (Not For Innocent) ”On jotain makeaa jota et voi ostaa / Et muuta tarvitsekaan, usko minua namu / Ei ole rikos olla hyvä itselleen / Nuole se pystyyn, nuole se pystyyn / Voi joo” (Lick It Up) ”Tarvitsen vastauksen nopeasti ja si nulta loppuu aika / Ja yö jatkuu päiviä / Nuori ja haaskattu, voi melkein maistaa sen” (Young And Wasted) ”Kuumaa verta, tarvitsen rakkaut tasi, kovana kuin kivi en saa tarpeeksi / Haluan tuntea sinut syvältä sisältä, pumpata suonien läpi / Täyttää sinut pohjia myöten… Rakkaus on suloista niin hullua, tule nuolemaan karamelli tankoani … Kosketa ruumistani, tee se hitaasti / tule, pane mehuni virtaamaan” (Gimme More) ”Koko helvetti repeää valloilleen / Ylikuormitettuna, pamautan sulakkeeni / Päivin ja öin, beibi päivin ja öin / Koko helvetti repeää valloilleen” (All Hell’s Breakin’ Loose) ”Kuuntele sydäntäsi, tyttö / Et kos kaan löydä samanlaista rakkautta kuin minun / Ei, et koskaan löydä samanlais ta rakkautta” (A Million To One) ”Ei se ole kuolemansynti, päästä mi nut sisään / Tyttö, minä aion kohdella sinua oikein / Voi hyvä tavaton, käär meeni elää / Ja se on valmis puremaan… Ja tulta tulta tulta / Tulta bensaan… Taidan purkautua, taidan purkautua / Ooh / Kun menen hänen lävitseen / Se on kuin kuuma veitsi voihin” (Fits Like A Glove) ”Halpa hajuvesi ei voi muuttaa mieltäni, ei silkki eikä pitsi / Joo, minä tanssin naamallasi / Ei tiukkoja korko saappaita, kiellettyä hedelmää / Joo, minä tanssin naamallasi” (Dance All Over Your Face) Ja sitten levyn viimeinen kappale eli And On The 8th Day. Uusin Kiss-levy Lick It Up jatkaa Creatures Of The Nightin linjaa. Ei ole vaikea poimia jokaisesta piisistä pientä esimerkkipätkää. Kukaan ei kaipaa tähteä, jonka oikeita kasvoja ei ole koskaan näytetty – kuka edes huomaa eroa. Paul Stanley suikisti suutaan ja lähetti lentopusun. Totta on. Alusta lähtien mukana ollut kitaristi Ace Frehley kyllästyi nimittäin keikkailemiseen, meni naimisiin ja jäi perheensä luo. Ehkä manageri Aucoin oli oikeassa sanoessaan, että hän voisi jatkaa Kissiä loputtomiin vaihtamalla vain soittajia nuorempiin jätkiin ja maalauttamalla näiden naamat. No niin, kitaristin vaihtumista ei huomaa, sillä Vincentilla on samat esikuvat kuin muillakin Kissin kavereilla, eli Led Zeppelin ja Jeff Beck
Se on varmasti pettymys monille Kiss-diggareille. No, meillä on lavalla hyökkäysvaunu, joka näyttää hyökkäysvaunulta. Luultavasti te olette aika kyllästyneitä lehdistöön. Meillä ei ole. – On, emme me muuten tekisikään tätä. – Me olemme kyllästyneitä… Käytimme maskeja kymmenen vuotta ja aloimme väsyä siihen touhuun. – Ota keksi! Ja Vinnie istui ja hymyili. Okei, okei. Måndagsbörsenin tuottaja sanoi, että Kiss on osa uusfasismia. Sitten työnteko jatkuu. 19. – Tuo on tyypillistä tuottajille, toimittajille ja ohjaajille. Jos sen takaa alkaa etsiä sanomaa, joutuu ajamaan takaa omaa häntäänsä. Paul Stanley ja Gene Simmons istuivat terävinä ja hoitivat puhehomman, eikä ujon tuntuiselle Vinnie Vincentille annettu edes suunvuoroa. Minä annan auton jokaiselle, joka löytää videostamme yhdenkään hakaristin! – Tietenkin lehtimiehen työ on paljon jännempää, jos saa käyttää jutuissa sellaisia sanoja kuin väkivalta ja fasismi, Gene Simmons innostui. Kiss voi tuntua väkivaltaiselta bändiltä voimansa ja energisyytensä takia, mutta jokaisella väkivaltaisella ihmisellä on ongelmia. Meistä on kiva tavata uusia ihmisiä ja tutustua uusiin paikkoihin. Mitä aiotte tehdä tämän jälkeen. Soitamme rock and rollia, miksi meidän sitten täytyisi puhua sodasta tai seksistä tai politiikasta tai sellaisista asioista. – Me olemme aivan tavallisia ihmisiä, eikä meitä kannata ottaa liian vakavasti. Kissin pitkä rundi on kulkenut läpi Euroopan, ja homma huipentui Suomeen. Kai me sitten tulimme valtaamaan Suomen sillä! Me olemme vain isoja poikia, jotka haluavat leikkiä isoilla leluilla. – Sitähän me olemme, Gene Simmons tokaisi kyllästyneesti. Onko teillä vielä hauskaa keikoilla. Meillä on jopa niin hauskaa, että menemme sellaiseen paikkaan kuin Oulu, johon muut yhtyeet eivät suostuisi edes matkustamaan. Jotkut ihmiset eivät pidä meistä, emmekä edes tarvitse heidän hyväksyntäänsä, Paul Stanley selitti. Olen surullinen niiden ihmisten puolesta, jotka katsovat koko ajan pöydänkin alle nähdäkseen, mitä siellä tapahtuu. Jos haluat mennä eteenpäin, sinun täytyy jättää jotain taaksesi. – Emme ole, itse asiassa on hauska antaa haastatteluja. – Olemme itse asiassa ylpeitä siitä. Hyökkäysvaunumme on iso fallossymboli, joka ampuu aivan kuin oikea falloskin! – Toki show’stamme löytää väkivaltaa, jos katsoo vain pommejamme ja hyökkäysvaunuamme, Paul Stanley sanoi. Jep. – On jännä huomata, miten monet televisioihmiset pitävät rock and rollia pelottavana asiana. – Kai sinä haluat kysyä Vinnieltä, miltä tuntuu olla Kississä, Paul Stanley sanoi, jolloin Eric Carr työnsi pikkuleivän Vinnien suuhun. Sitä Kiss on. Uskokaa itseenne. – Mutta jos on vanhempi kuin viisitoista vuotta, täytyy tajuta että kaikki on vain leikkiä, show’ta. Olemme vain kyllästyneitä ahdasmielisiin ja liikaa miettiviin ihmisiin. – Ja on kummallista syyttää meitä fasistiseksi bändiksi, vaikka Kississä on kaksi juutalaista. – Ei meihin kannata uskoa, emme me ole mitään johtajia, Paul Stanley sanoi. 35 keikkaa seitsemässä viikossa sujui hyvin, ja Suomi oli ensimmäinen paikka, missä naamioiden riisuminen heijastui myös lipputuloihin. rötukkainen Eric Carr makaili omalla tuolillaan ja virnisteli koko ajan. – Leikitään sitten tuota leikkiä! Kissin jätkät ovat rakastuneita toisiinsa. Aiomme mennä myös Israeliin ja Afrikkaan – ei siksi, että meidän tarvitsisi rahan takia vaan siksi, että me haluamme. Onneksi Paul Stanleylla, Gene Simmonsilla, Eric Carrilla ja Vinnie Vincentilla on niin paljon järkeä päässään, että he tyytyvät tuohon. Oli hyvä syy heittää naamiot pois jo siksi, että ihmiset alkoivat ajatella, että Kissin täytyy näyttää aina samalta. Me yritämme nauttia ja auttaa muita ihmisiä nauttimaan meidän musiikistamme. Ruotsissa yhtyeen kunnia oli kokenut sentään pienen kolauksen, sillä Måndagsbörsen-ohjelmassa oli haastateltu bändiä, mutta Kissin uutta videota ei suostuttu esittämään, koska ”videon sisältö ja Kissin musiikki eivät vastaa ohjelman tasoa”. – Jatka rockaamista, Eric vinkaisi ja virnisti. Ensin treenaamista, sitten studioon ja filmaamaan uutta videota. Näin on tapahtunut koko rockin historian ajan, Paul Stanley pehmensi. Huomenna meillä on Suomessa vapaapäivä ja ajattelimme painua keilaamaan. Tai Eric voi kertoa teille elämän tarkoituksen, hän on löytänyt sen. – Annamme vain yhden ohjeen ystävillemme. Niinhän se on. Emme halua käyttää valtaamme väärin ja ajaa kuulijoidemme päähän omia ajatuksiamme elämän tarkoituksesta. Alkuvuodesta joudumme lähtemään taas kiertueelle, nyt ympäri Amerikkaa. Liiallisella miettimisellä et pysty nauttimaan mistään. Silloin ei jää aikaa elämiseen ja hauskanpitoon. – Palaamme takaisin Amerikkaan ja lepäilemme pari viikkoa. Olette luultavasti kyllästyneitä puhumaan naamioistanne, mutta miksi jätitte ne pois. Tämä on lautanen (Gene Simmons nosti lautasen käsiinsä), mutta jonkun mielestä se on esine, joka on pyöreä ja pläp pläp. Kiss on vain rock and roll -leikkiä. Hah. – Totta kai me haluamme pelottaa lisää näitä ihmisiä. Teillä on takana pitkä ja raskas rundi. Kunpa kaikki vain pitäisivät tuon totuuden mielessään
Ei mene aikaakaan, kun kitarapioneeri nappaa syliinsä vaalean Fender Stratocasterin ja alkaa näppäillä sitä samalla kun superlatiiveja vilisevä jutustelu etenee. Hänen takanaan on suuri vanhan liiton miksauspöytä, ja seinillä komeilee rivi arvolevyjä ja muuta arvovaltaiseen uraan liittyvää esineistöä. On huhtikuu, mutta Suomessa tuiskuttaa lunta. Olen ollut aina äärimmäisen itsekriittinen. Tykkään esimerkiksi hienojen rannekellojen keräilemisestä. – En tule koskaan kyllästymään soittamiseen. Enkä tietenkään koskaan ajattele, että minun täytyy soittaa. S ähköpostilaatikkoon ilmestyy viesti: Yngwie’s iPad has joined your meeting. SOUNDI-HAASTATTELU > > TEKSTI TIMO ISOAHO Yngwie Malmsteen: Kysymyksiä ja vastauksia. Paljonkohan keskiarvo voisi olla. Kellon viisarit tikittävät Malmsteenin kotona Floridassa vasta varhaisia tunteja, mutta se sopii muusikolle oikein hyvin. Ei siinä toisaalta ole mitään yllättävää. Oletko kuullut sanonnan, että oman alansa mestariksi voi tulla kymmenentuhannen tunnin harjoittelulla. Tiedät varmaan kitaran, joka komeilee ensimmäisen soololevyni kannessa. Kyseessä on yksi ensimmäisistä 1950-luvulla valmistetuista Fender Stratocastereista. Viisi kertaa 365 kertaa 55. ”Tykkään herätä aikaisin ja nauttia aamun auringosta”, hän sanoo hymyillen. Vaikka osaisin soittaa jonkin jutun todella hyvin, minusta tuntuu aina, että homman voi tehdä ensi kerralla paremmin. Katsahdan ulos ikkunasta. Kun videoyhteys aukeaa, Malmsteen istuskelee hyvin varustellussa kotistudiossaan. Kuinka paljon olet soittanut kitaraa elämässäsi. Legendaarinen ruotsalaiskitaristi Yngwie Malmsteen on elänyt tämän filosofian mukaisesti jo vuosikymmenten ajan. Se tekee pyöreästi satatuhatta tuntia. Se on edelleen suuri intohimoni ja rakkauteni. Kasvatan tasaisesti myös kitarakokoelmaani. Eikä loppua ole näkyvissä. – Täysin vapaa päivä on aikamoinen harvinaisuus, mutta teen toki muutakin kuin musajuttuja. – Arviolta kolmesataa. Monet ovat "POHJOISMAINEN MINIMALISMI JA VAATIMATTOMUUS EI OLE KOSKAAN OLLUT MINUA VARTEN" Jos voit soittaa enemmän, miksi soittaisit vähemmän. Se on odotettu tiedonanto, joskin on aavistuksen hämmentävää, että Yngwie Malmsteen (61) liittyy Zoom-keskusteluun vartin verran etuajassa. Ei, se menee niin, että saan soittaa. Osa niistä on varsin harvinaisia. 20. Aloittamisestani on kulunut pyöreästi 55 vuotta, ja olen soittanut käytännössä joka päivä sen jälkeen. Ehkä neljä tai viisi tuntia päivässä. Montako keihästä sinulla on nykyään. – Olen siis ottanut varman päälle ja tehnyt vaaditun duunin kymmenkertaisesti. Pidätkö koskaan rehellistä vapaapäivää. – Pistit heti aika pahan! Katsotaanpa..