Sompio 29.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

en Glaelluph20t1i2 t s i a l a t TNS ien kun Kaikk Torstai 29.8.2013 / 31. 9-15 la www.kuusamohirsitalot.fi s.10. vuosikerta / nro 40 SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI Yhdeksänkymppinen sotaveteraani Kalle Sukuvaara puhui kunnanvirastolla järjestetyissä juhlallisissa kutsuntojen avajaisissa. Syyskahvit Tervetuloa tutustumaan uudistettuun apteekkiimme www.sompio.fi Kallen puhe kosketti A TA T A NN ! A Ä Ä KÄHD M N TÄ TARJOAMME SYYSKAHVIT perjantaina 30.8. 040 5250 938 antti.hokkinen@kuusamohirsitalot.fi TULOA! RVE TE Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä, puh. klo 10 alkaen Lämpimästi tervetuloa! Esittelyssä perjantaina Avène herkän ihon kosmetiikkasarja klo 10-17 Esittelytarjouksena Avène-sarjan normaalihintaisista tuotteista. -15% Tarjous voimassa pe-la 30.-31.8. Kuva ei näyttelykohteesta TALOESITTELY Sodankylässä sunnuntaina 1.9.2013 klo 12-14 Esittelemme yksilöllisen 1,5 kerroksisen hirsitalon. Rakennus on sisätyövaiheessa. Osoite Saihotie 9-11. AVÈNEN LÄHTEILLÄ Kaikki Avène-tuotteet pohjautuvat ihoa rauhoittavaan ja suojaavaan terveyslähdeveteen. Tuotteet soveltuvat erityisen hyvin herkälle iholle, mutta ne hoitavat hellävaraisen tehokkaasti myös normaalia tervettä ihoa ja sopivat siis kaikille! Tervetuloa tutustumaan ja noutamaan uusimmat esitteemme! Jos et pääse näyttelyyn, tutustu mallistoomme sekä hintoihin netissä ja tilaa sieltä esitteemme! Kuusamo-myyjä Antti Hokkinen, puh. 016 612 044 Palvelemme 9-18 ma-pe
1,33/pmm Takasivu .................... Ei rukousiltaa. 1,04/pmm Hakemisto..................0,41/pmm Määräpaikkakorotus.0,20/pmm Lisävärikorotus/väri . Force majeure ?esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä. PÄÄTOIMITTAJA/TOIMITUSJOHT. Jari Haavisto ....................................... Tiedustelut: 0407387087 /Markku Kettunen. To 5.9. Junttila 85 v. Su 1.9. Ma 2.9. Ke 4.9. Pe 6.9. Messu kirkossa klo 10, saarna Pekka Siljander, alt. elokuuta 2013 Ruusunmarja Kukkakauppa Jäämerentie 18, Sodankylä p. 170dpi TILAUSHINNAT: Kestotilaus .....................68,65/v Määräaikaistilaus..........75,90/v Lyhyemmät jaksot .........8,60/kk Osoite: Unarintie 23 99600 Sodankylä Toimisto avoinna: Ma-to 9-11.30 ja 12-16 pe 9-11.30 ja 12-15. Raimo Holappa. klo 16.00 Messu, past. www.sodankyla.svk.fi Aapinen kotiseutututkimuksen tekemiseen Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut netissä kotiseutuharrastajille tarkoitetun maksuttoman oppaan Kotiseutututkimuksen ABC. 2 Torstai 29. Su 1.9. Sana ja rukous Sodankylän seurakunta KASTETUT Arttu Kosti Simeon Apukka, Aino Eliisa Kuosku, Saana Katariina Mirjami Lehti Aaron Matias Rintala. KUOLLEET Heino Johannes Kallatsa 75 v. Anja Amalia Paaso os. klo 15.00 Jumalanpalvelus ja ehtoollinen. 0,20/pmm Hintoihin lisätään 24% ALV SÄHKÖPOSTIOSOITTEET: ilmoitukset@sompio.? tilaukset@sompio.? toimitus@sompio.? etunimi.sukunimi@sompio.? ILMOITUSAINEISTO: Kuvat CMYK-muodossa resoluutio väh. Jyrki Anttinen www.lapinlut.fi ja www.lhpk.fi/sodankyla Sodankylän Helluntaiseurakunta La 31.8. Su 1.9. Ke 4.9. klo 18. Suvi Löytynoja, kan. Evankeliumia sanoin ja sävelin. Vierailijoina Irene Ahonen, Ritva ja Seppo Ulmanen klo 11. 040 140 7780 ma-pe 9-17, la 10-15, su 11-15 ma-pe 10-16, la 9-13 Seurakunnat Seurakunnallisten tekstien tulee olla toimituksessa viimeistään kahta päivää ennen lehden ilmestymistä. Lähetyshiippakunta Luterilainen jumalanpalvelusseurakunta Pikkukirkko, Hampputörmäntie 24 Su 1.9. 1,28/pmm Teksti ......................... 050 5599 813 TOIMITUS: Tarja Karjalainen.................................050 5599 815 Sallamaari Paavola ............................050 5599 816 Miia Palovaara.....................................010 666 4140 ILMOITUKSET JA TILAUKSET: Seppo Törmänen .................................050 5599 817 Sanne Pitkänen .................................. Päivätilaisuus ja eht. klo 19. La 7.9. Pohjois-Suomen vapaaseurakuntien vastuullisten päivä Oulun vapaakirkossa, Kirkkokatu 34, klo 9.30-15.00. 050 5599 819 LASKUTUS Ma ja to klo 9-16 .................................050 5599 814 Lehden vastuu ilmoitusten virheistä rajoittuu ilmoitusten hintaan. ILMOITUSHINNAT: Etusivu ...................... Uusheräyksen kirkkopyhä jatkuu messun jälkeen eloseuroilla srk-talolla. Perhekerho Unarin kappelissa klo 12. Naisten raamattupiiri srk-talossa klo 18. Henkilökunnan virkistys-ja koulutuspäivä. Virasto ja taloustoimisto suljettu, kerhot peruttu tältä päivältä. Pianistit tunturissa- konsertti srk-talossa klo 19. Rippikouluun ilmoittautuminen alkanut kestää syyskuun loppuun. NUORTEN KIRKOLLISET To 29.8. Pe 30.8. Ti 3.9. Messuporukka pappilassa klo 18.30. Nuorten ilta pappilassa klo 18. 1,28/pmm Ennen tekstiä ja tekstin jälkeen .......... Lehti toimitetaan force majeure ?varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Dosentti Lassi Saressalon toimittama aapinen koostuu alan tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista. Helppotajuisuudesta huolimatta opas palvelee tarvittaessa myös ammattihistorioitsijoita. SODANKYLÄN TALOUSALUEEN KOTISEUTULEHTI SOMPION TOIMISTO JAKELUHÄIRIÖT 010 6664140 0204 529 712 Sodankylän posti/jakelu, jätä viesti vastaajaan. TEKSTIVIESTIT 050 5599 816 JULKAISIJA: Fourpress Oy, ISSN 1237-4040 PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Sompio ilmestyy torstaisin. www.sompio.? Sompion jakelusta vastaa Itella Oyj. Su 8.9. Ei jumalanpalvelusta. Ti 3.9. Riparilaisille merkintä! Isoiskoulutuksen peruskurssi pappilassa klo 17.30. Tämä jätti-ahven nousi Seipäjärvestä jo elokuun alussa. Kuvan lähetti J-P Tuuliainen. Viikon kuva Palstalla julkaistaan lukijoiden ajankohtaisia luontokuvia. Kuvan voi lähettää sähköpostilla jpg-muodossa osoitteeseen toimitus@sompio.? Sodankylän vapaaseurakunta Lompolontie 1 To 29.8. klo 9.00 Aamurukous; klo 10-14 Kirpputori ja toimistoaika; klo 18.00 Miestenilta Kommatin majalla. 050 5599 818 Juha Vesterinen .................................. klo 18.00 Seurakunnan virallinen kokous jäsenille
0207 414 560 Palvelemme ark. elokuuta 2013 KONEVASARASSA pe 30.8. 1,2 kg rajoitus: 2 kpl/talous 595 kg kpl Valio OIVARIINI 300-400 g (4,98-6,63 kg) rajoitus: 2 rs/talous Kariniemen Kananpojan 1 99 rs 0 TOMAATTI Puola Oululainen ReIssUMIes UUnIBOXI n. 040 5296 712 /Paavo, 040 8451 848 /Pekka 040 1708 885 huolto/ajanvaraus www.konevasara.fi sis laipan ja 2 kpl teriä. Paikalla aluepäällikkö Lauri Luukkonen -Paikalla Aluepäällikkö Jari Turunen TorsTaina a lkaa Presidentti SUPERTARJOUS KAHVI 500 g (5,98 kg) ei Gold Label ja Black Label rajoitus: 2 pkt/talous Kuumana grillistä! Atria GRILLIBROILERI n. 7-21, la 7-18 ja su 12-21 20 ? talouspaperi 10 ruusua/nippu! RUUKKURUUsU hollanti 4 50 kpl. 1,6 kg 100 395 3 ps kg 1 kg (0,99 kg), suomi SUIPPOPAPRIKA valkoinen, Unkari MUNAKOISO hollanti MAISSINTÄHKÄ 2 kpl/450 g (2,20 kg) kypsä, espanja 0 99 Pohjantähti kg/pkt/ps kg OhO, 3 PUssIA! 4 kpl/235-280 g (1,19-1,42 kg) myös täysjyvä, rajoitus: 2 erää/talous. yksittäin 0,95 ps (3,39-4,04 kg) 2 JAUheLIhA 9,5% 400 g (6,25 kg) rajoitus: 2 erää/talous yksittäin 4,19 rs (10,48 kg) 500 Pepsi ja Pepsi Max 2x1,5 l (0,70 l) sis. klo 10-15 -TARJOAMME KAIKILLE ASIAKKAILLEMME HOT DOGIN! Myymme kesän esittelylaitteet erikoishinnoin pois! (olemme varanneet 450 nopeimmalle) -Can-am Outlander T3 MAX 500 DPS traktorimönkijä -HUSQVARNA ruohonleikkurit myydään pois erikoishinnoin. *Ruohonleikkurin ostajalle yllätyslahja mukaan. +tk. 3 Torstai 29. 1 kg, kokonainen rajoitus: 1 kpl/talous hK Rypsiporsas Hinnat voimassa to-su 29.8.-1.9., ellei toisin mainita 4 99 heRKKUPAIstI n. pantit 0,80 rajoitus: 2 erää/talous 2 5 kpl hoviruoka LIhAPIIRAKKA 400 g (2,50 kg) 1 00 pkt PERJANTAINA SERLA PIHAMYYNTI klo 12-18! 2 rs 110 g (3,64 kg) yksittäin 0,70 kpl (6,36 kg) 00 pkt Atria Atria BURGeRI PORKKANA 49 99 seRLAn VALKOIset VIRVOItUsJUOMAt 2 WC-paperi 40 rll ja 89 10 kpl/nippu 40 cm, sambia 3 20 rll yhteensä 2-pack RUUsUnIPPU 90 nippu Haastajantie 1, 99600 Sodankylä, p. 450,- -Aspen 2T-pienkonebensiini 16,90,- 5L -Metsuri teräketjuöljy 10L Tarjous 12,- 9.990,-BRP Forest Pro Kärcheriltä Ismo Hyväri esittelee ja neuvoo. Loput Kärcher Kärcher K2 Basic pAINEpESuRIT -20% 69,- -Kärcher painepesurin ostajalle pesuaine kaupanpäälle. Vaihtokampanja ?Saha ku saha? rankakärry esittely! Ultratek Hannu Ruokolainen esittelee mönkijän peräkärryt, moottorikelkan reet ja ahkiot. -Majava Perävaunut ja trailerit esittelee Harri Penttinen. 100 euroa -vaihdossa hyvitämme käyttökuntoisesta moottorisahasta vaihdossa uuteen Husqvarna 550 XPG malliin. Majava kärryn ostajalle aisalukko veloituksetta. -HALKOMAKONeeT esittelee Mika Myllymaa. -Husqvarna laippapaketti -Can-am vaatteet -20% Laatumerkit Lapissa myy ja huoltaa: Tarjous 49,- ovh:sta Ranniotie 10, SODANKYLÄ Puh
Kummililla hän tarkoittaa kummitätiä, joka on hänelle vielä liian vaikea lausua. elokuuta 2013 Tavoitteena hyvä kummius ? Kummilii, kummili kato!?, maailman herttaisin pellavapää huutelee ja näyttää lelua. Mutta laskelmia, joilla he lupaavat Sodankylälle 15 -17 miljoonan lisäpotkua verotuloihin, ei voi kun ihmetellä. Tämän rahakkaan pääsanomansa Ruralia perustaa täysin Kittilän kunnan verotulokertymiin. Onko kultakaivos tappanut Kittilään verot maksavia työpaikkoja melkein yhtä paljon kuin niitä synnyttänyt? Kunnan toimintamenot, jotka kunnissa koostuvan pääosin henkilöstökuluista, ovat luonnollisesti nousseet palkankorotusten mukaisesti; ja kun lisäsatsauksiakin palveluihin on kaivoksen johdosta tarvittu, ovat kustannukset nousseet 38 prosenttia. Kun otamme vertailukohdaksi 2006, voimme todeta, että kaikkien verolajien kertymät ovat kasvaneet. Tolkuttomiin toiveisiin perustuvien ennusteiden rustaamisen ja ostamisen sijasta olisi kunnassamme kyllä jo syytä ryhtyä tosi töihin ainakin kaivosten verotusäännösten suhteen ennen kuin tulemme kokonaan nyljetyksi. Kunta maksoi tukun euroja Ruralia-instituutille selvityksestä, jonka minä tarjosin ilmaiseksi käytännön läheisemmin perustein jo 3.1.2013. Silloin tuntee onnistuneensa. MIIA PALOVAARA miia.palovaara@sompio.fi Kaikuja kairoilta SOMPION LUKIJOIDEN PALSTA Sompio, Kaikuja kairoilta, Unarintie 23, 99600 Sodankylä toimitus@sompio.fi www.sompio.fi Ruralian Kevitsaennusteista Sodankylän kunta julkisti viime joulun alla laskelmansa Kevitsan vaikutuksista Sodankylän kehitykseen ja päätyi siihen, että Kevitsa tuo Sodankylään 1.140 työpaikkaa ja nostaa asukasluvun 11.110 asukkaaseen. Ärsyyntyneenä täysin vailla realismia olevista laskelmista esitin tämän lehden 3.1.2013 numerossa omat, seikkaperäisesti perustellut laskelmani siitä, mikä on mahdollista. Eniten on kasvanut kunnallisveron kertymä, vuonna 2012 ero vuoteen 2006 on 3,4 miljoonaa euroa (kasvu +30,5 %). Lapin kansa julkaisi 28.7 numerossaan nimellispalkkojen kasvukäyrän Suomessa 2000-luvulla. Nousu tähän vuoteen oli 54 prosenttia, vuodesta 2006 vuoteen 2012 noin 25 %. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kunnallisveron realituotto Kittilässä ei ole kasvanut 30 % vaan noin 5 %. 4 Torstai 29. Mutta oishan se hienoa jos ois vara ostaa kaikkea ja viedä lapsi kaikkialle, silloin varmasti olisi erityinen kummi ylitse muiden. ? *** Kummiudessa minulla on yksi esimerkki ylitse muiden, nimittäin pikkusiskoni kummitäti Järvenpäässä. Ruralia-instituutti, jolta kunta tilasi selvityksen asiasta, on professorien puolen vuoden työn tuloksena päätynyt allekirjoittaneen kanssa samaan, sekä työpaikoissa että asukasluvussa. Mutta inhorealismia, jolla en haluaisi toiveikasta ilmapiiriä masentaa on kuitenkin se, etteivät nämä työpaikkaluvut sitä merkitse, että työpaikat tuossa määrin meillä lisääntyisivät. Vielä poikien kanssa ei suurempia juttuja tehdä, mitä nyt höpötellään ja leikitään. Eikä mikään ole parempaa innoissaan pakettia aukova lapsi, jonka riemu yltyy paketin sisällön tullessa esiin. O d o t a n jo innolla sitä, että voidaan mennä yhdessä leikkipuistoon tai leffaan. Onnistuminen kummiudessa antaa myös itselle paljon, sillä on mukavaa olla jollekin tärkeä. Oikeastaan on aika kiva erottua kaikenmaailman kummitädeistä olemalla kummili. Kun serkku pari vuotta sitten pyysi minua tälle pellavapäälle kummiksi, olin otettu tästä kunniasta ja luottamuksesta. Uudet työpaikat tappavat aina vanhoja, erityisesti tämän sorttiset, äkkiä ja suurella volyymilla liikkeelle lähtevät, kuten kaivos on. Sitä ennustavat myös ruraliaprofessorit. Hyvä kummi viettää lapsen kanssa aikaa ilman, että se on väkinäistä ja osaa antaa sellaisia lahjoja, joista lapsi pitää. Onnistuminen Kummius on erityikummiudessa siä hetkiä ja erityisiä antaa myös lahjoja, joiden erityiitselle paljon. syys ei ole rahasta kiinni. Kesän kiireistä selvittyäni, kun ehdin perusteellisemmin tutkailla näitä ruraliaprofessorien talousja verotulolaskelmia, joilta jo ensisilmäyksellä näyttää kyllä putoavan pohja pois. Olen valmis tältäkin osin konsultoimaan, ettei tehtäisi päätöksiä aivan tolkuttomiin ennusteisiin tai laskelmiin perustuen ja aivan ilmaiseksi. VEIKKO VUONTISJÄRVI. Kaukana asumisessa on kyllä etunsa, jos ne osaa hyödyntää, nimittäin kun pikkusisko oppi kirjoittamaan aloittivat he kirjeenvaihdon ja kun sisko kasvoi tarpeeksi isoksi, on hän päässyt yksin kummin luo lomalle. *** Tällä hetkellä minulla on kaksi kummipoikaa, tämä kaksivuotias pellavapää sekä kahden kuukauden ikäinen pikkumies. Päädyin työpaikoissa kaiken, jopa kaivosten huoltokeskuksen tulonkin onnistuessa selvästi alle puoleen tuosta työpaikoissa, ja asukasluvussa enintään 9.500 lukemiin. Kunnan kymmenien miljoonien lisävelka on kuitenkin pientä sen rinnalla, että kunta on samalla menettänyt ja täysin korvauksetta kultavarantojaan yli puolen miljardin arvosta. Sodankylän kehitystie on sama kuin Kittilän, jos jatketaan etunojassa satsaten, Ruralia-instituutin ennusteisiin luottaen. Ja millaisin perustein: Ennen Sodankylän verokertymien suuruusluokkien arviointia otamme vertailukohteeksi Kittilän kultakaivoksen, jonka vaikutuksista kunnallistalouteen on kokemusta kuuden vuoden ajalta. Ja vielä suurempi haaste on se, mikä osa kaivosväestä saadaan maksamaan veronsa Sodankylään. Se ei ollut ennuste, eikä konsulttien mallinnoksien antama tulos, vaan laskelma Kevitsan meille antamien eurojen mahdollistamasta kehityksestä. Kultakaivos ei siis ole rikastuttanut vaan köyhdyttänyt Kittilää. Olin mielessäni leikitellyt ajatuksella kummiudesta, mutten uskonut että aivan niin tärkeä olisin. *** Tahdon olla hyvä kummi, mutta millainen on hyvä kummi. Joku kuukausi sitten tämän lehden palstoillakin siitä viesti erään yrittäjän 50 -vuosipäivän haastattelu, jossa tämä kertoi jättäneensä pitkän yrittäjäuran ja siirtyneensä huolettomampiin hommiin, kaivoksen työmieheksi. Ruralia-instituutti perustaa kuitenkin Sodankylän 15?17 miljoonapotin laskelmansa sille, että Kittilässä kultakaivos on tuonut pääosan 30 prosentin verotulokasvusta. Levin kehityskin huomioiden verotulojen vähäinen reaalinousu yllättää. Paitsi eri alojen työntekijöitä, siirtyy myös yrittäjiä kaivoksen leipiin. Kaikki he kyllä ainakin jossain määrin lisäkuluja kunnallemme aiheuttavat. Ruralian verotulolaskelma harhauttaa vääriin odotuksiin. Sitä verotulojen jytkyä kasvupottia meillä nyt etunojaa ottaen odotetaan. Kultakaivos ja sen kerrannaisvaikutukset selittävät pääosan kasvusta. Hän on saavuttanut erityisen tärkeän aseman onnistuneilla lahja valinnoillaan ja läsnäolollaan kaukana asumisesta huolimatta. Hyvä kummi on läsnä ja muistaa lasta
vuosikerta / nro 40 www.sompio.fi SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI Kunnan varikko siirtyy Seitahalliin Vanhan Valion kiinteistöt purkuun Vanhan Valion alue on osa urheilupuiston asemakaava-aluetta. Kiinteistön käyttökustannukset sisältäen Valion rivitalojen kustannukset olivat vuonna 2012 noin 76.000 euroa. Kustannuksista pääosa on lämmityskuluja. Maksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan siten, että henkilö on velvollinen ilmoittamaan kaikki tulonsa. Maksua määräävä viranhaltija vähentää tuloista automaattisesti tulot, joita ei oteta huomioon määrättäessä hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista asiakasmaksua. yleisurheilun suorituspaikkoja ja muita liikuntaa palvelevia toimintoja. Esimerkiksi kunnanhallituksen/valtuuston esityslistojen monistukseen kuluu aikaa noin 100 tuntia/ vuosi, tästä aiheutuvat kulut ovat noin 2.400 ?/vuosi. Aiheesta lisää s.22 Sattasen koulu ja kuntalisä säästölistalla Sattasen koulu esitetään lakkautettavaksi ensi vuoden heinäkuun lopussa. Myös kotonaan lapsia hoitaville maksettava kotihoidontuen kuntalisä esitetään lakkautettavaksi ensi vuonna. Sivistyslautakunta otti kantaa esityksiin eilen pitämässään kokouksessa. Esitykset liittyvät meneillään olevan kunnan ensi vuoden talousarvion valmisteluun. Muutostöihin varataan 30.000 euroa. Ensi vuoden talousarvioon varataan 96.227 euroa ulkovarastoalueen aitaamiseen ja 25.000 euroa muuhun kunnostamiseen. Nykyiset kunnan varikkotilat vanhalla Valiolla jätetään kylmilleen tänä syksynä ja rakennuksille teetetään purkusuunnitelma. Siksi ajaksi, kun Seitahallin kunnostustyöt valmistuvat tekniselle varastolle osoitetaan toimisto- ja pienkalustotilat Kitisenrannan kiinteistöstä. Vanhan Valion tilat ovat käyttöiältään ja kunnoltaan elinkaarensa päässä. Esimerkiksi kiinteistön patteriverkostossa on jatkuvasti vuotoja ja käyttövesijärjestelmässä on ongelmia. Laskutuslisä nousisi neljästä eurosta viiteen euroon. Maksujen tarkistuksia on tulossa myös vapaa-aikatilojen ja alueiden käyttömaksuihin sekä koulutilojen käyttömaksuihin.. Tämän lisäksi voidaan vähentää kansalaisopiston opetusta vuositasolla?, selvittää sivistystoimenjohtaja Risto Varis sivistyspuolen talousarvioesityksen perusteita. Varis luonnehtii esityksiä sinänsä radikaaleiksi toimiksi, mutta niiden avulla vuoden 2014 talousarvion toteutuminen ilman ylitysvaaraa olisi todennäköistä. Kunnanhallituksen antama sivistystoimen raami vuodelle 2014 on 16.250 miljoonaa euroa. Talousarvion 2013 investointiosassa vanhan Valion kiinteistön purku on ajoitettu vuodelle 2014. Sodankylän kunnan varikkotoiminnot siirtyvät vanhan Valion kiinteistöstä urheilupuiston naapurista Seita-halliin Jäähallintielle. Seita-hallissa on tällä hetkellä vuokralla yksityinen yritys, jonka vuokrasopimus puretaan, kun kunta siirtää halliin omia toimintojaan. Myös vanhassa Valion kiinteistössä vuokralla olleiden vuyokrasopimukset päättyivät kevättalvella. Seitahallin kunnostustyöt kunnan varikoksi alkavat jo tänä syksynä. Muut lautakunnat siirtyvät samaan käytäntöön jo tämän vuoden aikana. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnanvaltuusto siirtyy paperittomiin kokouksiin alkuvuodesta 2014. Sodankylässä sähköistä kokousmenettelyä on kokeiltu sivistyslautakunnassa 2013 toukokuusta alkaen. Kokeilussa havaittiin, että sähköinen kokouskäytäntö säästää henkilökunnan työaikaa. Jokaiselta vastuualueelta ns. juustohöyläperiaatteella. Avustuksia on leikattu ja maksuja on korotettu. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä. Purettavien kiinteistöjen tilalle alueelle tullaan sijoittamaan mm. Loppuvuodesta talousarvion hyväksyy lopullisesti kunnanvaltuusto. ?Sivistyspuolen talousarvioesityksessä on suoritettu karsintaa. Sellaisia tuloja ovat muun muassa asumistuki, vammaistuki ja rintamalisä. Sen sijaan tuloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvan henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Toisin sanoen henkilön tulee ilmoittaa muun muassa kaikki eläketulon- sa, korkotulonsa, verotettava omaisuutensa jne. - (TK) Kunnan kokoukset sähköisiksi Sodankylän kunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön. Jotta kunnanhallituksen antamaan raamiin päästään, tulee ensi vuonna toteuttaa joitain kuluja vähentäviä rakenteellisia muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa kouluverkon karsiminen, kuntalisän lopettaminen (tai ehtojen muuttaminen), päivähoitoyksiköiden karsiminen, harkinnanvaraisten avustuksien karsiminen ja asiointi- ja palveluliikenteen rajoittaminen. Siirtyminen tapahtuu asteittain niin, että ensimmäisenä paperittomiksi muuttuvat kunnanhallituksen kokoukset. Myös metsäomaisuus otetaan huomioon vuotuisen tuoton mukaan. Kunnan hallintosäännön mukaan asiakas voi hakea perustellusta syystä huojennusta asiakasmaksuun vanhustyönjohtajalta. Vältä jälkiperintä: ilmoita tulot oikein Kirjaston sakkomaksu nousee On tärkeää, että palvelujen käyttäjä ilmoittaa tulonsa rehellisesti, jotta vältytään jälkikäteen perimisiltä, jotka aina aiheuttavat hankaluuksia sekä perijän että maksajan näkökulmasta. Asiakasmaksulaissa säädetään viranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Jos maksun määräävä kunta ei ole saanut asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajaltaan riittäviä ja luotettavia tietoja maksun määräämistä varten, on sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisella oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä kaikki asiakkaan taloudellista asemaa koskevat asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Siksi tulonselvitykseen on syytä liittää kopiot tulotiedoista, viimeksi toimitetusta veropäätöksestä sekä pankkitiliotteesta, josta käy ilmi vuotuinen korkotulo. Kirjastotoimenjohtaja Tiina Heinäsen mukaan Sompion kirjaston maksut ovat naapurikuntien kirjastojen maksujen tasalla, joten kaikkia maksuja kirjasto ei halua nostaa. ?Esimerkiksi varaus- ja kaukolainamaksut ovat tällä hetkellä kohdallaan?, Heinänen sanoo. Pieni 50 sentin korotus kaukolainamaksuun olisi tulossa ja muualle lähetettävistä aineistoista perittäisiin nykyisen viiden euron sijaan jatkossa seitsemän euroa. Jatkossa kirjojen myöhässä palauttaminen olisi entistä kalliimpaa: myöhästymismaksut aiotaan kaksinkertaistaa nyt voimassa olevasta eurosta kahteen euroon. Tässä vaiheessa lautakunnat valmistelevat esityksiään kunnanhallitukselle. Torstai 29.8.2013/ 31. - (TK) Asiakasmaksuja tarkistetaan Kunnanhallitus päätti kesällä, että muun muassa kaikkia kunnan perimiä maksuja on tarkistettava ja korotettava kunnan tulojen kasvattamiseksi. Asiakkailta perittävien maksujen tarkistaminen on meneillään myös vanhustyössä, missä asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan. Tästä syystä vanhustyössä ovat meneillään tulojen tarkistukset
Tutkimuksen katse tulevaisuuteen Tähtelän tiedeyhteisössä Rakennukset Tähtelän kankaalle seitsemän kilometriä etelään Sodankylästä valmistuivat 1. Elena keskittyy baletin opetukseen ja koreografiatyöpajan vetämiseen. Kaikki tanssitunnit toteutetaan yhteistyössä Revontuli-Opiston kanssa. Kulttuurivaihtoa parhaimmillaan Oppilasvaihto toteutetaan siten, että sodankyläläisnuoret majoittavat italialaiset nuoret koteihinsa; näin he pääsevät todelliseen kulttuurikylpyyn, saunomaan ja näkemään tavallista suomalaisperheen arkea. Suomalainen koulu oli jo viime vuoden vierailun aikana kiinnostuksen kohde; varsinkin kotitalous- ja tekstiilitunnit sekä koulun korkeatasoinen opetus ja varustus herättivät ihailua. Kouluruokakin maistui vieraille, sillä sellaista ei italialaiskouluissa tarjota. Avaruustutkimuksen alkutaival Pohjois-Suomessa 20.9. Viikon ohjelmassa onkin useita ulkoiluaamupäiviä: Pappilanniemen luontopolku, onkiminen, Ametistikaivos ja Pyhä - Luoston maisemat ja tietenkin porot kuuluvat ohjelmaan. klo 10-16 - Tiedepäivä koululaisille Tähtelässä keskiviikkona 18.9. elokuuta 2013 Tähtelässä tutkit Sompion Siljo Juhlavuoden kunniaksi avoin luentosarja 29.08.2013 AURINKO NOUSEE LASKEE 05:15 05:21 05:26 05:37 05:32 05:26 05:34 06:07 21:07 20:58 20:56 21:03 20:55 20:48 20:53 20:33 UTSJOKI IVALO VUOTSO KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI VUOJÄRVI HELSINKI Sodankylän geofysiikan observatorio täyttää tänä vuonna juhlavat 100 vuotta. Esa Turunen ?Täriseekö pohjoinen jään voimasta, rei?ittävätkö revontulet ilmakehän?. Ensimmäinen luento pidettiin eilen 28. Makkarakastike. Lauantai 31.8. perjantaina 20.9. klo 9-15 kutsuvieraille ja medialle Torstai 29.8. elokuuta ja sarja päättyy joulukuussa. Luennot pidetään suomeksi Sodankylän keskustassa Aleksanteri Kenan koulun Paarman-salissa (Kaarrostie 10, rakennus A, ) keskiviikkoisin kello 18-19, paitsi pääjuhlaviikon esitelmä, joka on perjantaina 20. syyskuuta. Juhlavuoden päätapahtuma on kaikille avoin Italialais-suomalainen tanssiviikko aloittaa Sodankylän Tanssin juhlavuoden Oppilasvaihtoa Sodankylän Tanssi ry . Ruskanloisteinen syksy tarjoaa toivon mukaan vielä revontulinäytöksenkin. Vastavierailulle syyslomalla Oppilasvaihdon toinen osa on sodankyläläisnuorten viikon vierailu Torinoon. Vaihto toteutetaan syysloman aikana; luvassa on mieleenpainuva jakso Italiassa samoilla periaatteilla. Tutkat tieteen käytössä Sodankylässä 4.12.2013 Dos. Sinikka, Sini, Justus. Tiistai 3.9. Silakkalaatikko, salaatti. Sunnuntai 1.9. Hernekeitto. Koulujen ruokalista Torstai 29.8. Jauhemaksapihvit / verimakkara/ -ohukainen, peruna, kastike, salaatti. Tiistai 1.9. Geomagnetismin tutkimus Suomessa 6.11.2013 Prof. Keisarinkeitto, juusto, tuorepala, jälkiruoka. Sudoku 6 9 7 2 5 3 Daily Sudoku: Mon 19-Aug-2013 2 6 7 8 5 1 4 9 7 8 4 3 9 6 5 2 1 7 4 8 4 5 2 1 6 3 8 7 3 4 1 5 2 9 6 8 3 6 9 1 5 1 6 9 8 7 3 4 6 9 3 7 4 2 1 5 2 8 5 3 Daily Sudoku: Mon 19-Aug-2013 1 3 8 2 7 4 9 6 7 9 3 4 9 2 5 6 1 8 7 3 8 7 9 4 3 5 2 1 (c) Daily Sudoku Ltd 2013. Italialaisen Elenan lisäksi lähinnä ilma-akrobatiaa opettamaan saapuu Islannista Katla Thor; hänen kanssaan sirkustaitoja harjoituttaa sodankyläläinen Kari Sunnela. Oma tanssinopettajamme Miikka Ryytty hoitaa improvisaatiotunnit ja on taustatukena muillakin tunneilla. Ansa. PÄIVÄN SANA Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. Miika 6:8 Perusturvan yhteinen ruokalista Torstai 29.8. Lapin sodan jälkeen vuonna 1949 säähavainnot eriytettiin omaksi toiminnakseen silloiselle Ilmatieteen keskuslaitokselle. Oulun yliopisto tuli geofysiikan observatorion isännäksi vuonna 1997, ja nykyisin Sodankylän geofysiikan observatorio, joka toimii Oulun yliopiston erillislaitoksena, työllistää noin 40 henkeä tieteen parissa sekä Sodankylässä että Oulussa. Sodankylän Tanssi aloitti viime syksynä oppilasvaihdon italialaisen Torinossa sijaitsevan tanssikoulun kanssa. Oppilasvaihdon idea on tanssinopettajien Miikka Ryytyn ja Elena Rollan; Elena on vieraillut Sodankylässä jo useana vuonna opettaen oppilaitamme täällä. Suomalainen Tiedeakatemia perusti observatorion vuonna 1913. Studia Generalia -luentosarjan ja SGO 100 vuotta -pääjuhlan lisäksi juhlavuoden muita tapahtumia ovat: NIMIPÄIVÄT - Avoimet ovet Tähtelässä lauantaina 14.9. Eemil, Eemeli. Lauantai 31.8. Scuola di Danza Susanna Egri (c) Daily Sudoku Ltd 2013. Asema toimi Helsingin yliopiston fysiikan professorin Selim Lemströmin johdolla. Merimies-/ kebablaatikko, salaatti. Keskiviikko 28.9. All rights reserved. Daily Sudoku: Wed 21-Aug-2013 3 1 9 7 2 8 5 4 6 5 1 2 6 very hard 6 9 3 3 6 5 8 1 7 2 9 5 KESKIVAIKEA Numerot 1-9 saavat esiintyä 3x3-taulukoissa sekä jokaisessa vaaka- ja pystyrivissä vain kerran. 8 6 4 9 4 2 5 3 Ratkaisu to 22.8. julkaistuun Sudokuun. 6 1 7 8 2 5 9 7 http://www.dailysudoku.com/ Geofysikaalisia mittauksia laitos tekee useilla asemilla koko Suomessa ja myös ulkomailla Huippuvuorilta Etiopiaan. Tulevana talvena on suunnitelma pystyttää kosmisen säteilyn mittaus myös EteläMantereelle. Nytkin vierailuviikkoon mahtuu kaksi koulupäivää. Pohjoinen luonto saa vieraamme hihkumaan innosta. All rights reserved. 1 11.9. Prof. Pirkka. Maanantai 2.9. Arvi. Sunnuntai 1.9. syyskuuta 1913 ja säännölliset Maan magneettikentän mittaukset ja säärekisteröinnit uudella asemalla alkoivat 1. tammikuuta 1914. Observatorion juuret juontavat kuitenkin jo 1. kansainvälisen Polaarivuoden aikaiseen mittausasemaan Sodankylässä vuosina 1882-1984. Kun lasketaan yhteen Lapin Ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen ja Sodankylän geofysiikan observatorion henkilökunnat, työskentelee Tähtelän tiedeyhteisössä tänä päivänä 70 henkeä Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston palveluksessa. Luentosarja keskiviikkoisin Juhlavuoden kunniaksi Sodankylässä järjestetään kaikille avoin Studia Generalia ?luentosarja. Jauheliha-perunalaatikko. Keskiviikko 4.9. Hän teki myös laajoja keinorevontulikokeita teoriansa tueksi eri puolilla Lappia. Säähavaintoja oli tehty jo ennen Polaarivuoden asemaa. Iina, Iines, Inari. Perjantai 30.8. Heikki Nevanlinna ?Mihin kompassi näyttää?. Lihapullat, perunasose, salaatti. Maanantai 2.9. Kalakeitto. Perjantai 30.8. Lapinukonkeitto / pinaattikeitto, juusto, tuorepala, jälkiruoka. Perjantai 30.8. Soile, Soili, Soila. Keskiviikko 4.9. Mantelikala. Torstai 5.9. All rights reserved. 2 6 8 9 5 3 2 81 7 6 54 2 4 6 8 4 7 35 3 8 8 47 6 2 3 2 68 9 (c) Daily Sudoku Ltd 2013. Possusuikalekastike. Tiistai 3.9. Pekka Tanskanen ?Ilmapallolla ilmakehän rajalle. Prof. Tauno Turunen ?Näetko euron kolikon Kilpisjärvellä 100 km korkeudessa?. Uunimakkara / nakit, perunasose/ ranskalaiset, salaatti. Torstai 29.9. SGO 100 vuotta, pääjuhlaesitelmä 9.10.2013 Dos. Lemström tutki tuolloin erityisesti revontulia, joista hänellä oli oma teoriansa. Käynti kotiseutumuseossamme avaa hieman suomalaista historiaa. Esko Valtaoja ?Ihminen ja maailmankaikkeus, mitä ymmärrämme?. koostuu pääosin tanssinopetukses- ta. Nakkikastike, peruna, salaatti. Maanantai 31.8. klo 9-15. - SGO 100 vuotta -seminaari ?Arctic views of geoenvironment, atmosphere and space. Oppilasvaihto onnistui niin hienosti, että nyt innokkaita osallistujia on jo lähes kaksikymmentä. Tämänvuotinen vaihtoviikko 25.8.-2.9. 6 Torstai 29
Kultasymposium Tankavaara Koilliskairan luontokeskus. ja Anu Munne UK-puistosta. 14.-15.9. Kisa on samalla moottoriuistelun Lapin Mestaruus -kilpailu. www.pyssykylanuistelijat.com SVS-osaston 50-vuotisjuhla klo 14?16 Kitisenrannan koulun juhlasali. Järjestävät Kultamuseo ja Lapin kesäyliopisto. La 14.9. Venäläisen kulttuurin viikko www.svssodankyla.fi Tähtelän historia lyhyesti kansalaisjuhla lauantaina 21. syyskuuta Sodankylän liikuntahallissa kello 12-15. Pääjuhlassa puhuu muun muassa edeltävänä perjantai-iltana Studia Generalia-luennon pitänyt Turun yliopiston professori Esko Valtaoja, joka on Suomen tunnetuin tiedekirjailija tällä hetkellä. Torstai 29. Ohjelmistossa mm. www.sodankylahotel.fi La 7.9. Kolmipäiväinen markkinatapahtuma, jossa voi tutustua perinnetyönäytöksiin, maaseudun eläimiin, koneisiin ja vierailla aidoissa, alkuperäisissä kyläkohteissa. Hotelli Sodankylä 45 v. Pessi ja Illusia . klo 10 Geologiapäivän retki Saariselällä Lähtö Kummistuskämpältä klo 10, (kesto 3-4 h, pituus 7 km). Lisätietoja Kaisa Kulmala puh. Savottapäivät Savukoskella. Pyssykylän Uistelijoiden järjestämä uistelutapahtuma Porttipahtaalla, lähtö Siltaharjun kalasatamasta. Pääjuhlatilaisuus päättyy täytekakkukahvitarjoiluun kaikille osallistujille. ?Ensimmänen tutkimusasema toimi Sodankylässä kirkonkylällä vuosina 1882-1884 kansainvälisen polaarivuoden yhteydessä. ?Suomalainen Tiedeakatemia perusti observatorion Tähtelään vuonna 1913. ?Maan magneettikentän mittaukset aloitettiin vuonna 1914. ?Seismiset mittaukset aloitettiin vuonna 1956. ?Ionosfääriasema aloitti toimintansa elokuussa 1957 kansainvälisen geofysiikan vuoden yhteydessä. ?Vuonna 1971 tekninen yksikkö aloitti toimintansa. ?Tähtitieteen yksikkö suoritti säännölli- siä maan navan liikkeen havaintoja käyttäen zeniittiin suunnattua kaukoputkea vuosien 1973 ja 1988 välisen ajan. ?Vuonna 1975 perustettiin EISCAT-järjestö (the European Incoherent Scatter Scientific Association) ja työt Sodankylässä aloitettiin vuonna 1977. ?Vuonna 1978 valmistui EISCAT vastaanotintutka ja mittaukset aloitettiin vuonna 1981. ?Elokuun 1. 050-3292498.. Yleisötapahtuma opastuskeskus Korvatunturissa hotelli Samperissa ja pihapiirissä. Viime vuoden italialaisvaihtoviikon aikana Viiankiaavan retkellä. Nostalgiset tunnelmat jatkuvat lokakuussa, jolloin avautuu Sodankylän Tanssin näyttely Sompion-kirjastossa. Syksy päättyy joulukuun 1. Juhlapuhe, suurlähettiläs Heikki Talvitie 31.8.?6.9. Tutustutaan toisen maailmansodan aikaisiin sotahistoriankohteisiin ja tapahtumiin Tankavaarassa. Kakkukahvitilaisuus ja päivätanssit klo 13-16. Kuva Sini-Pauliina Juopperi. kuin Sodankylässäkin.Yhdelletoista sodankyläläiselle avautuvat italialaiskotien salat, he osallistuvat Danzatelier Susanna Egrin tunneille, käyvät upeissa museoissa, palatseissa, linnoissa ja puistoissa. Tanssitunnit täyttävät iltapäivät ja illat. Vaihtoon lähtevät nuoret kustantavat matkansa osittain itse, Sodankylän Tanssi ry ja Kevitsa Mining avustavat virallisen ohjelman toteutuksessa. Nostalgia-näytös Kitisenrannalla Tanssiviikon tuloksista pääsevät kaikki sodankyläläiset- kin nauttimaan sunnuntaina 1.9. Kivitunturin retki Savukoskella. 27.-28.9. Euroopan rakennusperintöpäivä Tankavaarassa. Nukketeatteri Sytkyt klo 14.30 Kylälaakson päiväkoti. To 12.9. järjestömarkkinat Kitisenrannan koululla. Järjestöjen yhteinen tapahtuma. Petteri Lehikoinen, baritoni; Seeli Toivio, sello; Lily-Marlene Puusepp, harppu ja folkharppu. päivästä 1997 Sodankylän Geofysiikan Observatorio (SGO) on toiminut Oulun yliopiston alaisuudessa valtakunnallisena erillislaitoksena. ?Oulun yliopiston observatorio liitettiin SGO:hon tammikuussa 1998. To 5.9. kello 16 Kitisenrannan salissa. Näytös koostuu kurssien tuotoksista, lisäksi nähdään sekä italialaisten että sodankyläläisten omia esityksiä tunninmittaisessa näytöksessä. Näytös avaa Sodankylän Tanssin 30-vuotisjuhlasyksyn. Pessi ja Illusia - Nukketeatteri Sytkyt klo 9 Poikkijoen päiväkoti, tervetuloa myös perhepäivähoitajat! klo 13.30 Paulaharjun päiväkoti, tervetuloa myös perhepäivähoitajat! 12.-13.9. Markkinakojuista voi ostaa maaseudun herkkuja ja käsitöitä kotiin viemisiksi. Perinteiset latotanssit, paikallista ruokaa, kyläkohteissa työnäytöksiä, hevoskyytiä ja eläinnäyttely. Pe 6.9. elokuuta 2013 ttu jo sata vuotta 7 Tänne mennään Tähtelän vanha päärakennus. La 31.8. Kieringin Maalaismarkkinat. O.Merikantoa, Sibeliusta, Tostia, Järnefeltiä, Debussy, Schubert, Renie, Mendelssohn 15.9. Järjestävät Kultamuseo ja Lapin kesäyliopisto 6.-8.9. Oppaat Vesa Luhta, Inarin luonnonystävät ry. FLOW ?Trio Ideale (sello ja harppukonsertti) Lapland Hotel Luostotunturi klo 18 ?19. Porttipahta Uistelu (Lappi-Cup 6) - Lapin mestaruus. Sotahistoriapolun avajaiset. Ke 11.9. Kultasymposium Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskus. päivän juhlanäytökseen. Nostalgiaa on siis luvassa monessa muodossa syyslukukauden aikana. ANNELE HALMEKOSKI Su 15.9
Opasteet . (016) 615 600hAvoinna: 8-16 Ilmastointilaitteiden Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT Korjaukset ja huollot kaikkiin automerkkeihin huollot! Pörhö - Partnerkorjaamo MERKKIKORJAAMO KAIKILLE AUTOMERKEILLE KAIKKIEN VAKUUTUSYHTIÖIDEN HYVÄKSYMÄ VAURIOKORJAAMO JA MAALAAMO Autopeltikorjaamo ja Maalaamo Lekamax Oy ? Kolarikorjaukset ? Korjauskustannusarviot ? Maalaukset korjaamollamme Cabas? Muovikorjaukset laskentaohjelmalla ? Ilmastointi laitt eiden ? Tuulilasin vaihdot huollot 040 195 5878 Hallitie 1, Sodankylä ?Auton vahinkotarkastus ja korjauskustannuslaskelma tehdään korjaamollamme yhteistyössä vakuutusyhtiösi kanssa.? Selluvillan puhalluksia Lapin läänissä Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä p. Hieronta . Mainosteippaukset . SOKERO Jäämerentie 30hpuh. 636 255, 0400-174 207 AUTOHUOLTO J. Messuille standit ja roll-upit . 0400-313 336 edullisesti urakka- tai laskutustyönä - sähköasennukset ja -korjaukset - siivouspalvelut Ammattitaitoinen kiinteistönhuolto taloyhtiössä on selvää säästöä, kaupan päälle ystävällinen palvelu! Yli 15 vuoden kokemuksella kiinteistöjen ja piha-alueiden huoltoa ja ylläpitoa. Myös maanrakennustyöt! www.keskilapinrakentajat.fi Pohjoisen RKM-TIIMI OY - maankaivutyöt - traktorityöt puh. 8 Torstai 29. Tarrat . Asiakas- ja ohjelmalehdet . 016-610086 0400-204299 Katja Jaakola Jäämerentie 18, 99600 Sodankylä 040-746 7179 HUOLLOT - KORJAUKSET kaikkiin merkkeihin takuulla ? AC-laitt een huollot ? Vikakoodien luvut/nollaukset LOKA-AUTO Kauneusstudio Linda ALI JA FYSIOTERAP sähköuRakoinnit lokapalveluita hyvinvointipalvelut KUNTOS . elokuuta 2013 OSAAVAT AMMATTILAISET jätevesipalvelut käsitöitä Puukot | kuksat, nahkareput | lapinvyöt Rakentaminen, Remontointi Suunnittelusta asennukseen myös avaimet käteen... jäteveSijärjeSteLMät - Suunnittelu - Myynti - Asennus Lasso Glume Oy sakun kuksa Puh. 040-54 06 638 sakun.kuksa@pp.sonera.net ? Lappli-talot ja -huvilat ? Topi-kiintokalusteet ? Tulikivi- ja Kermansaviuunit ? Pienremontit Puh. Fysioterapia . 0400 122 750 kiinteistöjen huollot Papintie 1, 99600 SODANKYLÄ Puh. (016) 614 421 | GSM 0400-395 773 kiinteisto.palvelu@pp.inet.fi, www.kiinteistopalvelu.com ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista kiinteistönhoitoa - kiinteistönhoito ja valvonta - lumityöt ja hiekoitukset - teiden harjauspalvelut - trukkipalvelut, kuormaus ja purku - pienroskan, hiekoitussepelin ja luonnonpölyn poisto imulakaisuautolla Sompiontie 2, 99600 Sodankylä · Marko Mokko 040 5633 307 · Juhamatti Julkunen 040 5630 075 · Janne Raasakka 0400 304 782 Autokorjaamo M.Tolppanen P. 0400 121 323 autokoRjaamot lassoglume@luukku.com Kaikki merkit korjaa ja huoltaa autokoRjaamot pIEnKonEKorjAAMo p. Mainonnan suunnittelu lvi-alan palvelut 100 95 75 25 Logo ?1??????? Unarintie 23 A1, 99600 SODANKYLÄ Puh. 040-8202667 ASENNUSPALVELU PP Ky Asennuspalvelu PP Ky ville.lehmusvuo@keskilapinsahko.fi Asennuspalvelu PP Ky Monipuolinen mediatalo tarjoaa uutta tekniikkaa ja huippulaatua nopeasti! ASENNUS Urakka- tai tuntityönä PALVELU PP Ky ? Sähköasennukset ? Sähköurakointi ? Sähkösuunnittelu ? ATK- verkostot ? Sähkötarvikemyynti ? Urakka- tai tuntityönä Pekka Pirskanen puh. KEMppAInEn Huollot, korjaukset, pelti- ja ruostetyöt renkaat, öljyt, varaosat alkuperäiset/tarvike Ajovarusteet toim. aika 3 pvää. pohjantie, Sodankylä p. Ryhmäliikunta Sompiontie 4, Sodankylä www.polargym.fi www.sompio.fi painopalveluita Sähköasennukset, -suunnitelmat, antenni- ja atk-verkostot. ASENNUSPALVELU PP Ky Ville Lehmusvuo puh. Skannaukset . Päästömitt aukset ? 4-pyöräsuuntaukset e-mail: tapani.rajaluoto@trajaluoto.fi ? LVI-alan työt Lapin alueella ? Myynti ??????2012?17?1??21 ? Haja-asutuksen ? KVV- ja IV-valvonta jätevesijärjestelmät ? Pienkaivuutyöt Puh: 040 509 1686 asiakaspalvelu@lvi-iivari.fi www.lvi-iivari.fi 5 0. 016-615 085 | 040-865 0910 Hallitie 5, Sodankylä | www.ok-vuokraus.com Autonosturin tarkistukset Hydroscand-letkut, putket, liittimet Päästömittaukset Ajopiirturin tarkistukset Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä p. Väritulosteet . Suurkuva-tulosteet . 0400 934 002, pekka.pirskanen@dnainternet.net . 040-762 4858, arctiapine@pp.inet.fi www.arctiapine.com 040 537 8781 Valtuutett u KIA-huolto Halliti e 1, Sodankylä HANNU POLAR GYM ? Sähköasennukset ? Antenniasennukset VIRPIKARI ? Sähkötarvikkeet ? Urakka- tai tuntityönä Timo Pyykkönen 040 687 3388 Kasarmintie 10, Sodankylä ? sahko@tty.fi ? www.tty.fi hyvinvointipalvelut IA Elina Aikio 040 358 5003 Marja-Leena Karjalainen 0400-901 354 etunimi.sukunimi@polargym.fi . 040 410 5242 jari.lopina@pp1.inet.fi www.rkm-tiimi.fi Kuntotarkastukset | Huoneistoremontit Vesivahinkojen kartoitus, kuivaus ja korjaus a! Mukana rakentajan arjess KORJAUS- HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT HENKILÖAUTOISTA REKKOIHIN JA KONEISIIN FORTE-moottorin puhdistus Ilmastoinnin huollot ja täyttö A-lupa jarruille C-lupa nestekaasutöille Olavi Kerkelä Oy Puh. 0400 397 400, 050 5599 817 | www.painopinta.fi ? Sähkösuunnitelmat ? ATK-verkostot Reino Pyykkönen 0400 637 988 puh
Menestyksellinen aidassa vasottaminen vaatii kuitenkin laajat ja sopivat laidunalueet sekä paljon kalliita aitoja. 016-615 111 Lapin oikeusaputoimisto ompelimot OmpelimO Sinikka Säkkinen Lahjakontissa, Jäämerentie 20, puh. ruoma. Aita aitaus; kaarre (porojen merkitsemiseen ja erotteluun tarkoitettu). Aitaanveto porolauman (tokan tai parttioitten) erotusaitaan kuljetus. Aitapohja erotusaidalla muista poroista erotetut a) tuntemattomat porot, b) vieropalkisten porot, c) orpovasat, d) peurakorvat, e) porot, joiden merkki on pilalla, vedetään aidan pohjakonttoriin katsottavaksi. Kantavat vaatimet erotellaan jo kevättalvella ja siirretään suuriin luonnonlaitumien aitauksiin. 0400-514 204 puh. 0400 396 662 asianajajat AA HANNU AUTONEN 0400 391 025 pi Ronja Säp Oona Poik ela. AA JOUNI VIHERVALLI 0400 391 024 Kasarmintie 10, PL 79 99600 SODANKYLÄ puh. ahmajäsen. Ahmava matala- eli lyhytjalkainen poro. Aidanmutka poroaidan tekemä mutka, jossa porot viihtyvät. Aidata aitoa (yksinkertaisella esteaidalla). Aisakylki poro, jolla on kaidat vaaleat kylkijuovat. Aisaraksi, aisaraksit nahkaremmin eli ruomat poron valjaissa, joihin porokelkan aisat kiinnitetään . 040-357 5110 f. www.sotiki.fi ? Aada Lein onen. Oona Poikela: Se on koulukirja. Ronja Säppi: Sellanen koulukirja jossa on aakkoset. Aada Leinonen: Siinä saattaa olla matikkaa, laskuja, tehtäviä ja erilaisia sanoja jotka pitää lukea ja kirjottaa. Ojennustie 9, 99600 Sodankylä puhelin. ?Erotussakat, kurra, pohjakonttori, pohjatokka, vetäminen. Aitamiehet Paliskuntain yhdistyksen vastuulla olevien valtakuntien rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen ja työmaa-asuntojen rakentamisen ja kunnossapidon toteuttavat osa-aikaiset aitamiehet 20 eri paliskunnan alueella . Mikäli joukkoon jää tuntematto- mia, ne myydään. Näin säästytään kesämerkinnän lisätöiltä ja porojen rasittamiselta. Suomenkielisen aapisen symbolina ja kuva-aiheena on perinteisesti esiintynyt aapiskukko, vaikka viime vuosina se onkin saanut väistyä muiden hahmojen tieltä. Mikä on aapinen? Unarintie 13 99600 Sodankylä Puh 020 789 0782 . Muutaman päivän iässä vasa voidaan merkitä emänsä merkkiin. poroesteaidat valtakuntien rajoilla, porosopimus. Aitatyö esteaitojen korjaustyö. Aitavasotus osa poronomistajista harjoittaa aitavasotusta. Aitaus helpottaa vaadinten ruokintaa ja vasontaa. Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Mäntykustannus, 2010.. 044-3636895, antero.ylavaara@gmail.com tilitoimistot TILIPYPPI OY Pentti Kangas Lintuojantie 2, 99600 Sodankylä, puh. 0400 981392 Sodankylä JOA, AA PIRKKO RANTANEN 029 56 61600, 029 56 61601 Ostoskuja 5, PL 46 (Ilveskulma) 99600 Sodankylä lappi.oikapu@oikeus.? Ompelimo Kaijan Pisto Kaija Riipi Ompelija 040 701 0730 kaija.riipi@gmail.com Jäämerentie 25 99600 Sodankylä OnkO tämä sinun mainOspaikkasi? ota yhteyttä ilmoitusosastoomme puh 010 666 4140 tai ilmoitukset@sompio.fi Sano se lapiksi Ahmajäsen poron takajalan jänne, joka on ahmalle mieluisa kiinniottopaikka, ellei se pudottaudu puun oksalta poron lapaharjalle . Torstai 29. elokuuta 2013 9 Kiinteistöt VuokrattaVana erittäin hyVällä paikalla Sodankylän ydinkeskustassa erikokoisia toimisto-, liike-, myymälä-, asuin- ja varastotiloja. 040-8013285 HammasteKniKot Erikoishammasteknikko ERKKI MELAMIES Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. kätkä. Ahmaluu . Toimistotiloja alkaen 17 m2. Sodankylän kehitys oy Antero Ylävaara p.040-5451349, MarjaLiisa Ruhanen p. 016-613 125 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan. OnkO tämä sinun mainOspaikkasi? AA JUHA PUOLAKKA Ojennustie 9 99600 Sodankylä Puh. 0400 159 409, 0400 396 306 E-mail: pentti.kangas@tilipyppi.fi Lapset puhuvat Juttusarjassa lapset kertovat, mitä sanat heidän mielestään tarkoittavat. Aapinen Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja siinä käydään kirjaimet läpi yleensä aakkosjärjestyksessä. 016-615 076 sähköposti: s.kujanpaa@co.inet.fi TILI- JA TOIMIALAPALVELU SATU KOKKONIEMI KY Jäämerentie 18, Sodankylä puh. Tällaisissa oloissa kantavia vaatimia on voitu jo kevättalveta alkaen ruokkia lisärehuilla niin, että ne hyväkuntoisina synnyttävät voimakkaita vasoja. Sanojen selitykset on poimittu Martti Annebergin kirjasta Alta Vita
Mitään erityistä joukko-osasto toivetta Santerilla ei ole. Palvelukseen vuonna 2015 Nyt kutsuntoihin osallistuneet nuoret miehet aloittavat palveluksensa pääosin vuoden 2015 ensimmäises- sä saapumiserässä. 10 Torstai 29. Kutsunnoissa selvitetään teidän osaamisenne, koulutuksenne, harrastuksenne ja se, missä itse haluaisitte suorittaa palveluksenne. Tavoitteena on saada oikea mies, oikeaan paikkaan?, kertoi Ylä-Lapin aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Petri Launonen kertoi. Palvelusajan pituus, samoin kuin tehtävä, mihin asevelvollinen koulutetaan, määritetään vasta joukkoosastossa, ei kutsunnoissa. Launonen neuvoi kutsuttuja aloittamaan urheilun ja liikkumisen sekä hoitamaan siviilisuhteet kuntoon ennen armeijan aloittamista. ?Varautukaa myös siihen, että palvelusaika on 11,5 kuukautta eli 347 vuorokautta?, Launonen totesi. Hän muistutti myös siitä, että puolustusvoimissa voi ?Sain vähän positiivisemman vaikutelman puolustusvoimista?, toteaa Santeri Moberg kutsuntojen juhlallisten avajaisten päätyttyä. oppia monia taitoja, joista oikein, että viranomaisten on siviilielämässäkin hyötyä. elokuuta 2013 Nuoret miehet saivat kiitosta mallikkaasti sujuneesta käytöksestään majuri Jukka Laineelta: ?Osaatte käyttäytyä juuri niin kuin tällaisessa tilanteessa kuuluukin.. Puolustusvoimissa suo- tä voi olla tuhoisa nuoren ritettu koulutus voi olla läh- tulevaisuudelle: ?Tiettyihin ammatteitölaukaus myös sotilas- tai siviiliammattiin puolustus- hin hakeutuvasta tehdään voimissa?, Petri Launonen turvallisuusselvitys, jossa yhteydessä ilmi tulevat risanoi. Poliisin terveiset nuorille kosrekisterimerkinnät voivat miehille oli pitää yhteystie- estää toimimisen esimerkiksi poliisin ammatissa. Älkää dot ajan tasalla. ?Muistakaa huolehtia sii- päätykö rekistereihin!? Kunnan tervehdyksen tä, että yhteistietonne ovat Sotaveteraani Kalle Sukuvaaran puhe oli Niko ja Harri Mattasen mukaan kiinnostava. kutsuntojen avajaisiin tuonut kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Pentti Rytisalo totesi, että armeija-aika muistuu aina jälkeenpäin hyvin merkittävänä aikana. ?Armeijassa on mahdollisuus verkostoitua, luoda kontakteja ihmisiin ja muualla palvellessa toimi myös oman kotikunnan lähettiläänä?, Rytisalo sanoi. Kutsuntojen avajaisista jäi Niko ja Harri Mattaselle päällimmäisenä mieleen veteraani Kalle Sukuvaaran puhe. ?Se oli mielenkiintoinen. Sai kuulla, miten ennen näitä asioita on tehty?, nuoret miehet sanovat. He molemmat käyvät viimeistä vuotta ammattikoulua, jonka jälkeen tarkoitus on aloittaa armeija. ?Sodankylään sitä kai aiotaan?, Niko ja Harri toteavat. Avajaisten jälkeen kutsutuille tehtiin muun muassa terveydentilan kartoituksia sekä haastateltiin tulevan palveluspaikan selvittämiseksi. TARJA KARJALAINEN. Nuoret miehet kuuntelivat puheet ja musiikkiesitykset hälisemättä ja keskittyen. Kutsunnat avattiin juhlallisesti ?En ollut varautunut tällaiseen tilaisuuteen. Luulin, että täällä on pelkästään nimenhuuto ja sellaista?, tuumii Santeri Moberg astuessaan ulos Sodankylän kunnan valtuustosalista, missä hän osallistui viime viikolla kutsuntojen juhlallisiin avajaisiin. Ohjelmassa oli puheiden lisäksi sotilassoittokunnan musiikkia. Puheenvuorot olivat puolustusvoimien edustajien lisäksi kunnalla, seurakunnalla, poliisilla ja veteraaneja edustaneella Kalle Sukuvaaralla. Positiivinen vaikutelma Kutsuntoihin osallistuneen Santeri Mobergin mielestä avajaiset onnistuivat siinä, mitä varten ne oli rakennettu. ?Sain vähän positiivisemman vaikutelman puolustusvoimista?, Santeri myöntää. Hän aikoo armeijaan heti lukion jälkeen. Ennen armeijaa on siis edessä vielä vuosi opiskelua. Sodankyläläiset palvelevat yleensä pohjoisen joukko-osastoissa Jääkäriprikaatissa tai Rajavartiostossa Ivalossa. ?Myös muihin joukkoosastoihin voi pyrkiä. saavat teidät tarvittaessa ?Tällaisia itsensä kehittä- kiinni?, komisario Julle Lehmisen mahdollisuuksia ovat tinen Lapin Poliisilaitokselkuljettajatutkinnon suorit- ta sanoi. Hän muistutti myös siitä, taminen, sotilaspoliisin ja lääkintämiehen koulutuk- kuinka rikosrekisterimerkinset
Hyvää Suomen matkaa venäläiset ystävämme. LAURI HIHNAVAARA 11. Kyl en hyö Voitto Petroskoin yliovaalimisyhdis ois ole ta. n jo antanu Kavakk sitten Minä k- si. joukkuViralli tuntem taessaan koh n leh- jali henkiä, keräköisesti ihialline oli ain hellepäivä, hyökkäyks nsä selviy rtta Vjahir onut, ma att ne ja too tas tyiv est om oas hou ett nan er Ve n n iva ät ä. ä ?va joka oli an tiet Venäjä taa hetki tunnus sut jala ikk tuh Ka Partisaan miehen t on pereht o Erkkil okir- par tisa selväs ssa. suuri nel etukät aniuhka oli tied llä Erkkilä aan yrityks joutui näläisryhmä jän hengen n taa een. kohde, jarr pitänyt utteli. Sta tenkin tarkas linets simpän sitä kaikista Hän ei Lokan ti, mitä ä kiir toilla oli asiana. Ma tunut teen Staline llinen linj si yllättäevaa reittiä. Tällä ä- luo voittuneena pelastajia ja hetki, kun ttiin histor ta kyys lok oli Par tisa ialline pum hän Venäjä kalaisille. Sav juuren ongelma juo estään vepäällä. toteaa vieraili tajärve ukoske etty jo sa . ?, lle n Seikypsyn Aika tapaam paikan- siellä on ann siihen, ettnaikaisem oli hyökät yt. iseen ty oli Lokan kylän ettu ymmärtä ä Sompio min. hei näkuu ta 2013 RRaauuhha annssiillt taaaa rraa kenta maassssa a VenVe älänis äliä äisieän en simsimmäm isäi tästke ä ke Lokan rtartaaa kyläläis LoLo kaka saan, et puuh n nkyky ke ailivat lälä ssss 14. Ol talonhe annihihyö ampum yökk tket oli in vuotta 19 i heinäkuun kkääy kaikkia alla lähestyi vat läh silmittö 44. Olin mukana suomalaisryhmässä ja tunteitten hieman laannuttua saimme venäläiset uskomaan, että rauhan työtä on hyvä jatkaa ja esitimme, että he tekisivät vastavierailun Suomeen sivuten lähinnä niitä siviliikohkohteita, joihin he olivat sodan aikana hyökänneet. Uskomatonta tämä kaikki toteutui Veikko Erkkilän ja Lapin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Moilasen ankaralla uurastuksella. Minut oli E.V.P . Asiasta nousi melkoinen häly, mutta se oli kyläläisten päätös ja sillä siisti. Aika muuttaa meitä. Venäläisten vierailu tänä kesänä 2013 oli suora seuraus kirjailija Veikko Erkkilän ja Petroskoin yliopiston dekaani Sergei Veriginin järjestämästä rauhan seminaarista Petroskoissa syksyllä 2011. Suomalaisryhmä ja molemmin puolin rajaa saapuneet saivat keskustella pyöreän pöydän ympärillä. Syytösten tulva Erkkilän vasta julkaistun kirjan Viimeinen aamu ympärillä kävi kuumana. Hyviä Saabeja kai teit ja pölleiksi voidaan sanoa kai kaikkia pölkkyjä, mutta metsäammattilaisina (kysyppä) tiedämme mittalistoissa kuusen olevan pölli- ja männyn sullipuu, sulfaatti ja sulfiitti. Monia tuhansia mittalistoja käsitellyt ja laskenut koko vuosikausia jo ennen metsä- Toimitus valitsee julkaistavat viestit ja voi pidättäytyä julkaisemasta hyvän julkaisutavan vastaista aineistoa. 050 559 9816 koulua. pä llo lähenteli ilta-ask ä äpapartrtis ivä ja kuutta areisisaaa eletti . Tervetuloa keskustelemaan! JÄRJESTÄÄ VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ Sompion tekstarit MAUNO LUKKARI Höpöhöpö. Vasem ja Ann me hyvmeille herunu , mutta ki asuu mä in huo t. Savuko a Zavjalova n puheenjoh malta Lap peloissam in lissam Olim- vänä. skella ja Marttasekä Lokan taja Pekka Sotavainajien kuullee me, koska me ja kus On hyvä muisto päästä telema Kemijär kylän edu Moilanen, n käyksi t par tisaani olimme itse stajat an asi kesvellä. stä. Venäläiset olivat tehneet varovaisen yrityksen vierailla Lokan kylässä ainakin kerran jälkeen hyökkäyksen 14.7.1944. Maallisen vaelluksen päättänyt Anelma Jaakola: ?Yrithän net tulla, mutta meitä oli silloin hyökkäyksestä selvinhejä kaikkiaan 19 jäljellä ja net sait kipakan vastauksen, kiitos ei. Vierailkhon meijän jälekhen, mutta ei meijänpään aikana.? Kielteinen vastaus oli yllätys kaikille, eikä vähiten venäläisille. Olavi Kaltiokumpu. Rauhantahtoiset venäläiset vierailivat Lokassa Siinä olikin loistavan marjakesän sykähdyttävin uutinen. Hän ymmärsi, että se elokuinen iltapäivä siellä Kavakan pirtissä oli sovun ja anteeksi antamuksen uusi päivä. Valtiot Suomi ja Venäjä ovat itse sotkeneet historiantutkimuksen sopimalla sodan loputtua, ettei puhuta, ?musta sivut.. Viti kansallise ja Lauri Hih aamistilais navaar uuden kka). Sergei Katanandov, eräässä tilaisuudessa: ?suurvallan haavat tihkuvat yhä verta ja vaikka neuvostokansa lunasti rauhantai- Dmitrij enkon simmä johtam ise ampum nä hyökkä a joukkue ryn Lokan asta valoju ykseen Lokass nisti enovaluo koulu, a. Sitten, kun näennäinen vapaus koitti 90 ?luvulla ja Erkkilän Vaiettu sota kirja ilmestyi (1999) partisaaniasiat ryös- täytyivät hallitsemattomaan tilaan, josta johtuen rangaistukseksi venäläiset sulkivat Karjalan arkistot. Kaikenkaikkiaan tunsimme, että uusi aika on alkamassa ja meillä oli hieno tunnelma Voiton pirtissä. hei näkuut a 2013 ?Hyökk änä kylään evakosta äykses aan. , kaksik sä pikaki löysin paikastakaisin ja Linnea Ka ymme kuo vää vak ntä joista yksi oli yksi siviiliäli muistelee rin hylsyä, ta 147 kanhänen kuusiv ka, Helli naisia Vitikka sa uot läis Staline ja lapsiamies ja lop , Erkki . jävuot Antero Lokkias poi- alu iä vieraitam teaa. ts oli ut Viti ?, ias kan Erkkilä oli lää jo a, nel ksi. Ku en va kirj paloi äiti viid asta Viim en einen vaan p ä ä m m e ylle?, on rauhantyötä paljon jäjellä, ja sitä on tehtävä kaikkiin suuntiin. Pojat olivat tuoneet venäläisseuruetta Sallasta erikohteissa vieraillen ja erikoisesti Seitäjärvelle, Lokka oli sen päivän viimeinen. Seuraavana päivänä venäläiset osallistuvat Hautajärven suureen muisto tilaisuuteen. Kiitos Lokka, kiitos tulkki Armas Maskin, olit todella lujilla, mutta suoriuduit loistavasti. Vie reisen sivun kuv a on ote ttu par tisaan ien hyö kkäyks en jälk een. Vierai keä sel rtis nav miu joka oli oli Erkki väm lue siv lun päin tul t var tioivat , sillä tua ka sai vie teen. Kolmistaan he pääsivät joen yli ja turvaan. Mainittakoon, että kokouksessa oli paikalla myös hyökkäyksestä selvinnyt Jouko Lokka. Lokka ennen Sodan kärsimykset ovat toden teolla koetelleet myös venäläisiä, mutta kun Verigin innostui puhumaan sodan oikeutuksesta. 10 Torsta i 25. Poliittinen rähmälläänolo pahensi asiaa ja uhrien omaiset saivat kärsiä vuosikymmeniä. Hä dis lapsen jon sa kan ka kellarissa ta syttyi tulenen aamu. ssa. Seuraavana keväänä evakosta palannut Erkki oli laskenut lossirannan ampumapaikalta 147 hylsyä. Martta selviytyi nähdessään Railin hulmuavin hiuksin pinkomassa rannan suuntaan, mutta alajuoksulle pois lossirannalta. Se oli meille kaikille herkkä hetki, jota venäläiset tuskin unohtavat koskaan. Lokan kaaoksessa oli pahinta, että turvaan päästäkseen kyläläisten piti paeta joen yli, jossa veneitä suodettiin kuoleman hädässä. Kiitollisen paikan suolata konetuliaseilla avuttomia, hyökkääjät löysivät lossirannalta. Tahtoisimme, että Venäjä alkaisi vihdoinkin avautua. kuntoisena vapautettu paitsi, että Lokan kokoukseen oli mentävä. Erkin ania. too. lin?, sti tod kuoliissä. ?Oli läm in. Veikeen tais Kolmannen ikokoukmiä nou ma Mann sis hei Täm enn ko dän isä mis min ine ä minulla Histor Ma oli san telija I. Ka lä niitä a, Erkki piston histor tys ry:n Sallan ruumii löytyi kuljett autoja kan unan ja kat t anteekian Vitikka ta pois?, tam am ker , Jouko laitoksen etsintäryhmä toteaa. dek Erkki Viti aan ole mit isesta sydäm uuden n Lokka, ään hyö Pertti aani Sergei sihteeri essä ei kka pila Vitikka Lokka a oman tyä, siinä ja MarttaVerigin, asuu nyk vukosk vain män?, ja tois yisi ella Ruha Viti n ten . - Petros Hän oli Sakka tote kolme elän koi aa. lapsen muun Lokanmukana dekaan n valtionylip a selviyt iston dos kyl i Sergei sa jutt yneen ästä - Karjal Verigin entti, his ele an ped kanssa massa ven kanstor ian laitoks agogis laitoks . äläiste en en en Erk n ?Pidin - Carelia johtaja Germ akatemian kilä vierail dosent an -lehden ua me ti, histor - Karjal rkittätoimitta Tshumakov an kan ian ja Arm TARJA Neuvo sallise LAPPAL stopar n teatter as Mashin AINEN tisaani na 19 in virkaili Kutsun t 41-19 vierail ja Ann 45 use tekivät jatk le lähett kyliin. a Zavjalo Lapin osodan ita Venälä Sotava va kyl aikana iset vie iskuja suoma inajien i: än Lok vuo raat käv muisto laisiin assa, n vaalim ivät mu rajaseu sijossa Savuko matka un mu dun isyhdis sken assa Sod huipen tys ja Veikko par tisaanihyö tui Sal Seitajärvellä anlan kkäyks ja en 70-vu Hautajärvellä Sallassa, otismu istojuh vietettyyn laan. partisa ani- Vierail ijat jatkoso taa. KLO 12?14 SODANKYLÄN KUNNANVIRASTON KAHVIO Kahvitarjoilu. KLO 14?15 KITTILÄN TORI SU 1.9. Oll Vitikk - vetan tule aanit sytytti etas- He tteloa voi he kuolivat mattoman oli aivan Valhee iilien keskuu ässä tias. P. elokuuta 2013 Kirnusta SOMPION LUKIJOIDEN KYNÄSTÄ Sompio, Kirnusta Unarintie 23, 99600 Sodankylä toimitus@sompio.fi www.sompio.fi VALINTA Luirojäevellä Sokostin suojassa kuikkaperhe valossa kylpee valinnut vaistoilla kesän hetket huikea valinta taitavan sukeltajan kalan pyrstö nokassa uskollinen paikalle ruoka aina valmis KANSANEDUSTAJAT KIERTUEELLA Tule kertomaan miten palvelut pelaavat! Kansanedustajat Silvia Modig ja Eila Tiainen tavattavissa Kittilässä ja Sodankylässä. LA 31.8. Varsinkin, kun hän alkoi täytellä kupposia pöydällä. Aivan selvästi vieraista aisti, että vihan lietsonta ja asiattomuus väistyy naapureitten puheista. Ilmolle terveisin tieto. Pa n ui- ha run kohtalo olin vakoamisen yht ruskunta ei Mies ä, ane ti , nn yny it jok ven eyd ken n ja es uut sym t koki Jo- myös kut a alle tekivä ess in net par tisa tun Kump joe hallise ykseen t muiss seen ja sui Veikko äläinen. ula aniky- mis yhdessä Yrj n törmä ksi siv ut, että rauä a Lapin tuhoja Venäjä ei ole Lokan n viis ti puolisonsa . idästä kuu hyökkäyst lä hidastet-i menvu ja hel omo a jatk tsin ana ä mat vie n muistaa o- aakoivat sen mu ria ja Enna kyläläiste istoaan vaa aa. Kuiten en jou ain kou tenmukaa .? törmän varusk sa hyvin ase todellikuoli iiliä kko lau palaes lun kellariin meneh- vuosien saa oa, joka ei tisaani n joe unt sa. ole ja seitajärvekin lokkalais tut liikkeekaus sai par len me yläpuolell kaat oliv a, sen kai istunut koulun ottamaan tossa suo kki ten e, puon läisten at ase ?Jo lle ja joita vas venäläisiä stunut saman pöydän ilmest trin päähän istunei asuk- het hannes herätt kan yi pik ta?. i Partisaanit vieraili- neet tut taa ääress ssa akivää heistä, per keen saa yritti viim liekki Autoja kylvivät Nyt aik n. kka e läisten kijat tunnistiva ä istuheensä a tuhoa kohti läpätti ja syl ri, jonka evakuo ei irronnu kokem , mutta pelastaa linen ja 13 oli kuitenkin t kyläki luoteja nien tul joella ja at vää t oto . intiin par tisa julmuu pakene lässä ittaess läisiä. heinäk ryy lhaa akoe det a uu via kyl merkit det. 11 Torstai 29. Erk sessa. ui ko ja Vil mään, vaikkaSe pää- sää si par tisa ampumalla kilä ker lemmin puo pottapaht n sydäm lä hyv litaan lyys kana u- ja si. Pöytään istahtivat Venäjältä dekaani Sergei Verigin, historianlaitoksen johtaja German Tshumakov, tulkki - toimittaja Armas Maskin ja hänen äsken untuvikkona vihitty Olga vaimonsa. Paikalla olivat raakalaismaisen hyökkäyksen kokeneet sisarukset Martta (Ruha) Vitikka ja Erkki Vitikka. SA -kuva Sompio uutisoi venäläisten vierailusta Lokkaan lehdessä, joka ilmestyi 25.7.2013. Erkki Vitikalla, joka oli lapsena kaiken kokenut ja nähnyt, oli vaikeita hetkiä, mutta hän hillitsi itsensä. Ristikoita jäi metsiin paksun lumen takia aina hevosajossa. Päivä oli muutenkin merkittävä, olinhan saanut vapautuksen raivona riehuvasta hillariehasta vain ja ainoastaan sinä päivänä (13.8). Venäläisten Lokkaan saapuminen oli saanut juhlavat puitteet, sillä ei heitä oltu kutsuttu mihinkään, ei kenenkään maalle kunnan koululle, eikä kylätalo Vaitolaan, vaan vauvana hyökkäyksestä selvinneen kauppias-poromies Voitto Kavakan kotiin, johon me noin 13 henkeä menimme juhlavasti sisänkautta. Voitto oli järjestänyt tarjoilun, vaimo Ulla ei ollut paikalla. hoj par tisaani lä tunnusta ?Tämä mästi. mä a. Silmää räpäyttämättä kuuntelivat venäläiset, kun Martta liikuttavan kiihkottomasti hienolla äänellään kertoi silloisen illan tapahtumia. Ainoastaan kerran Martta puhkesi kyyneliin. Mu me jän tarkka - si aie to- kanyhdessä En äiti Maria kolmetois Urpo Yli illut kyYksi riesto hyökät mmin ja pää hyvin tta jännitys nitti oli tek tavuot na Ne ssa Yli kyl nop , lau ä vinnyt hyökkäyksest em sa. Nyk n teatter ei niitä saada autojakun yriihmisiä yisin Erk in virkaili a, etsintäryh . Väh eelli- Pasi historiallise Purhne n, kys illä n, kirjaili 13.7.2013, ?Muis yntään mu au- Karjalan tap ualle. timme tan hyvin, (o.s. Pa iltalypsyllä itolan ja lokka, kaikki ias kyläläise länsipuolelta ttänyt Lokäläiset val kauhua ässä: kyl Irma lopputulos easti. Paniikissa Martta syhkäsi Railin perään, jolloin he tavoittivat venettä vesille työntävän, mutta haavoittuneen vartiosotilaan. Hätuolloin kym usk a, pal idän mu vielä jatk vät nalämmin en. Nä Hiljan ja kin näistä ä on ollut kuiissä. Hän me mio iilik ö Lokk en mie itun ylä malla Veikko reagoia luokkyl nut vie kyl ksi naa i välittö suudes ut Lokka oli ampu- 25 siv Vitikan hen kanssa a -ni- tyivätlastaan. Menomatkalla Lokkaan sain Tanhuasta tiedon, että seurue pyörähtää Laurin Datsalla ja niin he tekivätkin. Erkki ja Lokka-Yrjö olivat hädissään ryömineet suojaavan törmäluomen alle, johon päälle partisaani asetti tulta syöksevän tuliaseen. Törmäluomen alla makaavat näkivät tulihirviön suuliekit päittensä päältä ja kuulivat avuttomien huutoja veneistä. Sodank päätetty äylän nis tiesi kui tuhottava. Ky ykks tav mästi seen ell oitt län 98 siä ä, sillä n jä jälkeee henk kohja sytytti amiaan osasto sitä vät sam ihmi- pal ?Kun seurav kennu Staline ilöstä koos en ksi alla raana kes asin a palam tuva ts. Torsta i 25. Lokka viikkoa ?Niin kyl linen n alue olleen ä ja muu äläisiä eva sot vaa oli kuo kuin ven raljoka oli ilaallinen mismie ida. Pystyyn nostettu lukupuukin hautautui tai kaatui tai hevoset eivät päässeet kahlaamaan tai kevät sulatti kelit
Epävirallinen kummius harvemmin johtuu siitä, ettei ole käyty rippikoulua. Samanlaista jatkumoa on myös Hennalla, sillä hänen vanhin kummilapsensa on hänen esikoisensa kummisetä. ?Pojan kummeilta odotan yhteyden pitoa ja vaikka jossain vaiheessa lapsen silmissä lahjat on tärkeämpiä, ymmärtää se myöhemmin läsnäolon merkityksen. Kirkosta eroamisen yleistyttyä 2000-luvun aikana, on kirkkoon kuuluvien kummien löytäminen vaikeutunut etenkin Etelä-Suomessa. ?Harvoin täällä Sodankylässä kummien määrä jää kahteen. Itse kun olen käynyt kastetilaisuuksissa, kummeja on yleensä neljästä kuuteen. Etelässä ollaan jo pohdittu, pitäisikö minimimäärä laskea yhteen?, kirkkoherra Hanna Kuusela kertoo. Pieksämäeltä lähtöisin oleva Henna sai huomata kummien löytämisen vaikeuden nuoremman lapsen kohdalla. ?Piti oikein miettiä ketkä kuuluu kirkkoon kun niin moni on eronnut. Nämä kummit ovat yleensä kirkkoon kuulumattomia mutta perheelle läheisiä ihmisiä. ?Perheet on ollut hyvin tietoisia, ettei silloin voi tulla viralliseksi kummiksi. T kummiutta pidettiin hengellisen kulaisuussuhteena kummin ja välillä, mistä juontuukin nimitykse mitäti ja -setä. Hän sanookin kristillisyyden todennäköisesti näkyvän rippiristinä sitten konfirmaatiovaiheessa. 22-vuotias Mervi ei osaa omista kummeistaan näe usein, mutta yksi kummiperhe on ollut erityisessä roolissa läpi elämän. ?Heille voin aina mennä ja olen aina tuntenut heidät läheisiksi, kuin toiseksi perheeksi?, Mervi sanoo ja toivookin, että omat kummilapset tuntevat isompanakin, että hänelle voi aina soittaa ja yökyläänkin saa aina tulla. Turvallinen aikuinen Henna Ylitalon kummilapsista vanhin on 24-vuotias ja nuorin 11 kuukautta, kummilapsia on yhteensä kuusi. ?Virallisesti kummintehtävähän on antaa kristillistä kasvatusta, mutta koen tehtäväkseni enemmän olla turvallinen aikuinen lapsen elämässä. 12 Torstai 29. Kummius ei ole lapsenvahtihommaa, vaan aika pitää olla lapsesta ja kummista lähtöisin?, Henna pohtii. ?Aina kun mua on pyydetty kummiksi, olen ajatellut sen kunniatehtävänä. siinäpä vasta kysymys. Siihen on vaikea vastata ei ja kyllä pistää pohtimaan, mitä on kummius. Evankelis-luterilaisessa kirkossa kummin tehtävä on auttaa vanhempia kristillisessä kasvatuksessa, rukoilla lapsen puolesta sekä pitää lapsesta huolta vanhempien rinnalla. Taidan olla jo niin vanha, että joistain perinteistä pitää piettää kiinni ja kummius on sellainen, siksi epävirallisia kummeja ei otettu?, Henna kertoo. Kirkkoherran mukaan epävirallisiin kummeihin törmää enenevässä määrin, mutta suurta piikkiä ei ole ollut. Haluan olla läheinen kummi ja viettää mahdollisimman paljon aikaa kummilasten kanssa?, Mervi kertoo. Mervi mieltää kohdallaan kummiuden enemmänkin huolenpidoksi kuin kristilliseksi kasvatukseksi. Yleensä etukäteen on sovittu, miten epävirallinen kummi voi olla kastetilaisuudessa mukana. Toivottavasti meän lasten kummit on myös ylpeitä siitä?, Henna toteaa. Kaksi kummia on minimi Kummien vähimmäismäärä on kaksi, ylärajaa ei ole. Tietenkin ois mukava, jos epävirallinen kummi sais kipinän ja liittyiskin kirkkoon tilaisuuden myötä ja tulisi sitten oikeaksi kummiksi?, kirkkoherra toteaa. Kirkkoherra Hanna korostaa sitä, että kalliit lahjat eivät ole hyvän kummin mittapuu, vaan hyvä kummi muistaa ja on läsnä lapsen elämässä. En odota heiltä kristillistä kasvatusta vaan elämässä mukana oloa?, Mervi kertoo. ?Kummius ei ole rahaa ja lahjoja, vaan aikaa. Ruotsissa kumm. Etenkin kauempana olevien kummilasten kohdalla kummius kulminoituu juhlapyhiin ja isompiin käänteisiin elämässä. ?Jos vain on mahdollista, yritän tehä kummilasten kanssa jotain, vaikkapa vain jäätelöllä käyntiä. Välimatka ja elämäntilanteet kuitenkin tekee sen, ettei pysty olemaan niin paljoa tekemisissä kuin haluais, välissä sitä tuntee syyllisyyttä siitä?, Henna pohtii. Henna naureskelee olevansa kummina kuin aviomies hääpäivän suhteen: hän unohtelee kummilasten syntymäpäiviä. Tämä on oma käytäntöni asiassa?, kirkkoherra kertoo. ?Mielestäni, ketään paheksumatta, kummi-nimitys kuuluu oikealle kummille, esimerkiksi ystäväkummi on hyvä epäviralliselle. Olen iloinen että kirkkoon kuulumaton haluaa olla mukana kastetoimituksessa. . Hyvä kummius on hänen mukaansa aineettomia ja henkisiä asioita, ei vain hengellisiä tai materialistisia. ?Itse kummina en osaa kertoa kummilapsille hengellisiä viisauksia vaikka olenkin kirkon virassa. Huolenpidossa ja ystävyydessä kummilapseen toteutuvat kristittynä elämisen periaatteet ja lähimmäisen rakkaus. ?Moni kummi kokee olevansa lapselle aikuinen ystävä. Valitettavan harvoin kuitenkin ehtii, hyviä suunnitelmia kyllä on.? Hennan omat kummit ovat jääneet hänelle etäisiksi, mutta hän on silti aina tiennyt ketkä he ovat. ?Minun syntymän aikaan vanhempien ja kummivanhempien yhteydenpito oli tiivistä, mutta elämäntilanteet ajoi etäämmälle. Viime vuosina olen tavannut heitä muutaman kerran, vaikka välillä meni kymmenenkin vuotta, etten tavannut heitä ollenkaan?, Henna kertoo. Kuinka kummit valitaan ? Omien lastensa kummeiksi sekä Henna että Mervi ovat valinneet läheisiä ihmisiä. Osa kummeista taas on hyviä ystäviä meille vanhemmille. Kirkolle kummin perusmerkitys on kuitenkin edelleen sama kuin ennen: kummi on lähellä, tärkeä ja erityinen, kummius on kutsumustehtävä ja arvokas paikka?, kirkkoherra Hanna Kuusela kertoo. Kirkkoherra on oikeilla jäljillä siitä, miten kummit kokevat tehtävänsä. Läheinen kummi Mervi Ahava on kolmen lapsen kummitäti. Kummi kutsutaan rukoilemaan lapsen puolesta ja kummin tehtäviä ovatkin muistaminen, läsnäolo ja rukoilu?, kirkkoherra kiteyttää. MIIA PALOVAARA Ikiva Kummijärjestelmän synny ei ole tarkkaa tietoa, mut 100-luvulta on tallessa te tejä, joissa mainitaan kas seen tulevan henkilön tar sevan ohjaajan. Kastettavan huolehtijasta tai tak ta, eli kummista on paljon mai 200-luvulta lähtien. Suomeen kummius vakiintui uskon juurruttua 1200 - 1300-l mutta uskotaan että suomalai kastettu ristiretkistä lähtien. Ei pakonomaisia tapaamisia vaan tavalla tai toisella huomioimista, yhteistä tekemistä jonka ei tarvi maksaa. Valinnassa tärkeää oli, että kummit on ollu mulle läheisiä?, Mervi sanoo. Merville läheisen kummiperheen lapsista yksi valikoitui hänen pojan kummiksi. Hennan kohdalla omien kummivanhempien etäiseksi jääminen on vaikuttanut osaltaan valintoihin. ?Kummeiksi on valittu osittain henkilöitä, jotka joka tapauksessa tulisi olemaan lapsen elämässä mukana, olen ajatellut että serkussuhteet pönkittäis yhteydenpitoa. Vanhin kummilapsista on kuusivuotias ja nuorin vasta kahden kuukauden ikäinen. ?Kummina olen omanlaisesti mukana kasvatuksessa esimerkiksi lapsenlikkana tarvittaessa. Kummit on henkilöitä joiden haluan myös myöhemmin vaikuttavan lasten elämässä?, Henna kertoo. ?En perusta siitä että kavereita pyydetään kummiksi, vaan jos vaihtoehtoina on hyvä kaveri ja hyvä sukulainen, sukulainen voittaa. elokuuta 2013 Kummius on kunniatehtävä Tulisitko kummiksi
Tehtävät säilyivät 1800-luvulle tultaessa ja kirkon silmissä tehtävät ovat samankaltaiset edelleen. Suomen ennätys kummien määrässä on 25 kummia. Kummien ensimmäinen tehtävä 1800-luvulla oli viedä lapsi kasteelle. ?Turvallisia aikuisia tarvii aina?, kuuden lapsen kummitäti Henna Ylitalo sanoo. Koska lapsi oli syntynyt epäpyhän toiminnan seurauksena, pidettiin sekä äitiä että lasta pakanallisina. Tavallisin kummien määrä on luultavasti ollut neljästä kuuteen kummia. Keskiajalla kanonisen lain mukaan kummi ei saanut olla kastamaton, kirkosta erotettu ja julkisynteihin tai rikoksiin syyllistynyt. Kummiksi valittiin usein läheinen henkilö, joka oli tutustuttanut kastettavan kristilliseen uskoon. Kummius koettiin vastuulliseksi tehtäväksi, josta ei ollut sopivaa kieltäytyä. Jo tuolloin kaksi kummia oli minimi, sillä molempien sukupuolien piti olla edustettuina. Nuhteettomuus ja suhde kummilapsen perheeseen ovat myös olleet tärkeitä. - (MP) Lähteet: Tilan väkeä ja naapureita, Valtteri Kangasmäki, Suomen historian pro gradututkielma, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Maaliskuu 2011 http://yle.fi/uutiset/kummilaitos_juontaa_juurensa_kaukaa/5747180 Kehdosta hautaan, Pekka Leimu. elokuuta 2013 kummilasten välillä oli avioliittoesto uskonpuhdistukseen saakka. Kummiuteen on liitetty edellytyksiä jo varhain, keskeisimpänä kristillinen elämä. Mervi Ahavan nuorin kummilapsi Arttu on vasta kahden kuukauden ikäinen. anha perinne ystä tta jo ekssteervit- kaajasinintoja kristinluvuilla, isia on Tuolloin nä sulapsen et kummien ja 13 Torstai 29. Kummien tuli viedä lapsi kasteelle pian syntymän jälkeen, jotta lapsi saataisiin Jumalan valtakuntaan. Kummi saattoi myös olla vastuussa tytön siveydestä, varsinkin jos kummi oli lapsen täti. Äiti puolestaan kirkotettiin muutama viikko synnytyksen jälkeen. Kummien päätehtäviin kuului todistaa lapsen usko kastetilaisuudessa ja toimia tilaisuudessa todistajana, toimia kasvatuksessa vanhempien apuna ja huolehtia lapsen hengellisestä kasvusta sekä rukoilla lapsen puolesta. Samaisesta syystä kummit valittiin yleensä omasta tai ylemmästä säädystä. Lisäksi hänen piti tuntea kristillisen opin alkeet. Ruotsi-Suomen vuoden 1686 kirkkolain mukaan kummin tuli olla hurskaasti elävä, luterilaista uskoa tunnustava, katekismuksen taitava ja iältään laillinen henkilö. Vastuullinen tehtävä 1800-luvulla kummiksi voitiin valita ripillä käyneitä hyvämaineisia henkilöitä. Valinnassa oltiin erittäin tarkkoja, koska lapsen uskottiin perivän kummin ominaisuudet. Usein kummit olivat vanhempien omista suvuista
Markku opastaa, kuinka ylittää tie turvallisesti. tialle asetetun suojatien, oli aika siirtyä liikennemerkkirastille. Markku Kallatsa opasti oppilaita turvalliseen tien ylitykseen. Kun jokainen oli ylittänyt latPoliisiautossa oli selli ja puhutteluosa ja ohjaamo. Säde Maijala 2C. Liikennemerkkejä oli 14 ja oli kiva haaste. Liisa Ahava 2C. Otto Kuusela ja Lenni Ahola suojatierastilla. Mukana olivat myös muut kirkonkylän 1-2-luokkalaiset ja eskarit. Tapahtumassa oli rasteja niin liikuntahallin pihalla kuin myös sisätiloissa. Ensimmäiseksi oli tutustuminen NCC:n aura-autoon. Seuraava rasti sijaitsi hallin sisätiloissa. Pukuhuoneessa huomattiin, taskulampun loisteessa, kuinka suuri merkitys on valita oikeanlainen heijastin. Vuoroja jakaa ylikonstaapeli Veli-Matti Vaarala. elokuuta 2013 Poliisiautossa oli mukava käydä auton sisällä katsomassa mitä siellä oli. Rastilla palauteltiin mieleen seinällä olevien merkkien nimiä ja niiden merkityksiä. Viidentenä rastina pääsi tutustumaan paloautoon. Oppilaat kuuntelivat tarkkaavaisina kun palomiehet kertoivat työstään ja auton varusteista. 14 Torstai 29. Kaikki heijastimet eivät näy pimeässä yhtä hyvin. Kolmantena rastina oli kadun/tien ylitys. Paloauton jälkeen vuorossa oli poliisiauto ja kun poliisi, ylikonstaapeli Veli-Matti Vaarala antoi luvan mennä tutustumaan auton sisätiloihin, niin jokainen odotti innolla vuoroaan. Osa kuvateksteistä on Aleksanteri Kenan koulun Kaarrostien 1-2-luokkalaisten laatimia.. Otto Kuusela 2C. Turvallisuus tutuksi tenaville Leila Seipäjärvi paloauton ohjaamossa. Opastajana riskienhallintapäällikkö Mika Neitola Lapin Pelastuslaitokselta. Aleksanteri Kenan koulun Kaarrostien toimipisteen 1-2-luokat osallistuivat 21.8. Turvaa tenaville ?tapahtumaan Sodankylän liikuntahallilla
Mukaan voi kutsua myös eri tahojen edustajia, kuten kunnan virkamiehiä, museon tai seurakunnan edustajia. Kävelyn aikana nostetaan esille kylämaiseman arvot ja ongelmat. Mediapaja taltio koirakokeet juhlavuodesta tehtävää koostetta varten. ?Semmonen toive on, että otettais huomioon autoihin tai tielle laitetut merkit koirakokeista ja annettais rauha kokeelle?, Jukka esittää. Jukka Törmänen ottaa koirakokeisiin ilmoittautumisia vastaan maanantaihin 2.9. Jos välimatkat ovat pitkiä, voidaan liikkua myös pyörillä tai tarvittaessa autoilla kimppakyydeittäin. Kyläkävelyiden järjestäminen on yksi Elämää Sompion kyliin ?hankkeen toimenpiteistä, jolla pyritään Yritykset tutuiksi opiskelijoille Lapin ammattiopiston Sodankylän toimipisteen liiketalousopiskelijat järjestävät Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta. Hänen mukaansa esine on tukintekijän käyttämä vänkäri, joka toimi niin, että alimpaan reikään työnnettiin kanki. Suoran osan päässä oleva koukku tarttui puun runkoon, jolloin puuta pystyi pyöräyttämään. ?Muun muassa seppä Eino Mattanen Syväjärvellä teki tällaisia?, Onni muistelee. dolla ideoidaan yhdessä käytännön toimenpiteitä ja keskustellaan mahdollisista yhteistyökumppaneista. Lisäksi neuvoja kertoo kylämaiseman, maisemakohteiden ja rakennusperinnön hoitoon saatavista rahoitusmahdollisuuksista. Kävelyllä kuljetaan etukäteen sovittu reitti ja pysähdytään niihin kylämaiseman kohteisiin, joista halutaan keskustella. elokuuta 2013 Aisanperärauta tunnistettiin Maanantaina 19. elokuuta Siljossa julkaistu esineen kuva poiki suunnattoman määrän vastauksia Sompion toimitukseen. Kiitos kaikille soittajille! Kuvan esineen tunnistivat aisanperäraudaksi etenkin kylien ihmiset, jotka ovat olleet tekemisissä hevosten kanssa. Ensimmäisten soittajien joukossa oli Veikko Laitila. ?Ylimmästä silmukasta laitetaan puusta, koivuriusta, tehty aisa sisään ja naulataan kiinni. syyskuuta metsästyskoirienkokeiden merkeissä. ?Päivän aikana pidetään kolme eri koetta; hirvenhaukku hirvikoirille, linnunhaukku lintukoirille sekä ajokoe jäniskoirille. Maisemanhoidonneuvojan joh- 15 Lapin ammattioppilaitoksen aulassa. Päivän teemana on yrittäjänä toimiminen. syyskuuta tietoiskutilaisuuden Seipäjärvi ja Kierinki maisemallisesti arvokkaita Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on valmistunut. Tarkoituksena on esitellä paikallisia yrityksiä, työssäoppimispaikkoja, Sodankylän kunnan tarjoamia palveluja sekä Yrittäjä-järjestöjen toimintaa. parantamaan kylien yleisilmettä ja viihtyvyyttä. Kyläkävelyt toteutetaan maisemanhoidonneuvoja Kirsi Koskelan johdolla Lapin maa- ja kotitalousnaisista. Kilpailuun osallistuu myös kaksi huippuampujaa; Sodankylän Ampujia edustava ylikersantti Juha Rutonen Jääkäriprikaatista, joka on nimetty Suomen Ampumaurheiluliiton haastajaryhmään 2013 ja vuoden 2012 paras sotilasurheilija, Poliisien Ampumaseuraa edustava ylimerivartija Kai Jahnsson Rajavartiolaitoksesta, joka kuuluu Puolustusvoimien pistooliammunnan edustusvalmennettaviin. Erämiehet järjestää koirakokeita Sodankylän Erämiesten 60-vuotisjuhlavuoden tapahtumat jatkuvat lauantaina 7. En kyllä olisi lähteny kisaan mukaan jos kaverit ei olis yllyttäny.? Ammunnan sotilaiden SM-kilpailut Sodankylässä Jääkäriprikaati järjestää ammunnan sotilaiden SM-kilpailut 2.-5.9. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan kyläkävelyyn Kelujärvelle tiistaina 3. Etelä- ja Keski-Lapin alueelta on arvioitu 77 kohdetta, joista ehdotetaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 26 kohdetta ja valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 15 kohdetta. Sodankylän kunta on ehdottanut arvokkaiden maisema-alueiden inventointiin viisi kohdetta, jotka ovat Seipäjärvi, Kierinki, Uimaniemi, Rajala ja Nattaset. ELY-keskus on arvioinut kohteet ja esittää Seipäjärveä maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja Kierinkiä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Uimaniemeä ja Rajalaa ei ehdoteta maisema-alueeksi ja Nattaset arvioidaan varsinaisesti Pohjois-Lapin inventointien yhteydessä Pertti lauloi karaoken finaaliin Tämän viikon maanantain Siljossa julkaistun kuvan vastuksista voit lukea Sompiosta 5. Jos sinulla on esineitä, joiden käyttötarkoituksesta et ole varma, lähetä esineen kuva ja tiedot Sompioon toimitus@sompio.fi tai käväise esineen kanssa toimituksessa, niin kuvaamme sen. Toimitus sijaitsee Unarintien ja Kasarmintien risteyksessä osoitteessa Unarintie 23. Kaikki mukaan kyläkävelyille Kelujärvelle ja Askaan Kelujärvellä ja Askassa järjestetään kyläkävelyt. Kyläkävelyt ovat tapahtumia, joissa kyläläiset, kesäasukkaat ja muut maisemanhoidosta kiinnostuneet tarkastelevat kyläänsä yhdessä maisemanhoidonneuvojan johdolla. Koemaastoja on koko Sodankylän alueella?, Jukka Törmänen kertoo. Jokaiseen koemuotoon mahtuu mukaan 20 koiraa. Koemaastot ovat sekä yksityisillä että valtionmailla. Pysähtymiskohteina ovat esimerkiksi näkymät kylätieltä, järvinäkymät, peltomaisemat, risteysalu- eet, vanhat rakennukset ympäristöineen, seurantalon ympäristö, koulun ympäristö ja erityistukikohteet. Parin tunnin kierros Kävelyt kestävät pari tuntia ja reitin pituus on ollut 2-3 kilometriä. Sodankylässä varuskunnan ampumaradoilla. Kilpailut johtaa everstiluutnantti Jari Osmonen. Kilpailujen yhteydessä järjestetään myös Päällystöliiton ja Aliupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut sotilaiden SM-kilpailulajeissa. Kilpailuihin on ilmoittautunut 265 Puolustusvoimien, Päällystöliiton ja Aliupseeriliiton parhaimpiin kuluvaa ampujaa. Alempaan koukkuun pannan reessä kiinni oleva savirikko kiinni?, kertoili Rajalan tien varressa asusteleva Veikko Laitila. Hänen mukaansa tällä takorautaisella esineellä on ollut paljon käyttöä, on ajettu reellä. Aisanperäraudaksi esinettä nimitti myös Sulo Vaarala Riipistä, joka muistutti, että rautoja tarvittiin yhdelle hevoselle kaksi molemmin puolin hevosta. Aisanperäraudaksi esineen tunnistavat myös Mikko Ahava Kursanmänniköstä, Erkki Jääskö kirkonkylältä, Erkki Perttunen Unarin Luusuasta, Risto Niemi Kieringistä, Aki Tepsa Tepsanniemestä, Ensio Ollila Torvisesta, Toi- Soittajien mielestä tämä taottu esine on aisanperärauta, jota tarvitaan reen kiinnittämiseksi aisojen avulla hevosen vedettäväksi. vo Vierelä Juntinkummusta, Matti Mattila Riipistä sekä Unto Vuontisvaara Orakylästä. Ainoa naissoittaja rouva Mäkihalvari Vuotsosta muisteli, että reen aisoihin esine liittyy, mutta hän arveli sen olevan savirikko, joka miessoittajien mielestä oli se osa, joka oli kiinni reessä ja kiinnittyi tähän aisanperärautaan. Onni Tammela puoles- taan oli aivan toisilla linjoilla kuin muut soittajat. syyskuuta kello 18 alkaen, kokoontuminen Kelupirtillä tai Askan kyläkävelyyn keskiviikkona 4. syyskuuta kello 17, kokoontuminen entisen koulun pihalla. Paikallisilla yrittäjillä on mahdollisuus omien esitteidensä ja materiaaliensa kautta tulla tutuiksi koulun opiskelijoille eli tuleville työssäoppijoille. Pertti Ihalempiä lauloi itsensä karaoken Megatähti-kilpailun finaaliin, kaksipäiväiset kisat pidetään 6.-7. syyskuuta Haapamäen Höytyveturipuistossa. Ympäri Suomea on valittu 60 finalistia, Pertti Ihalempiä Pohjanmaalla käytyjen karsintojen perusteella. ?Olen laulanu ja soittanu haitaria 30 vuotta. saakka 0400 174959.. Torstai 29
Tähän tietysti oli nyt syynä osaltaan sekin, että lohen saanti pysyy salassa. Sitten se kaiken tärkein raamin terä, täma oli siis raamisaha. Opetteli vieraan maan kieltäkin joskin vähin huonolla menestyksellä. Eleli ja oli kunnes tuli evakoon lähtö, siellä hänellä oli ruuasta vähän nuusa, kun oli tottunut lihansyöntiin täällä sitä ei saanut, mutta kun justiin kortti annokset. Se oli kovin vähän, sellaiselle joka oli tottunut aivan lihalla elämään. Hemppa oli ottanut ensimmäisen ison pailakan ja vetänyt, viho viimein kun oli saanut sen konttuuriin eli karsinaan oli ottanut lakin päästään lyönyt hankeen ja sanonut. -Vaiva kuin kun pirkele vejä itte, minä en kyllä ikä kauttani ala kenenkään risupäitä vetämään. Talvella kun hän asui heidän taloissaan he keittivät lihakeittoa, lihahan on poromiehen pää ruokaa, niin Hemppa vaan käveli ruokapöytään ja sanoi. -No niin met sitä väärtit aletaan taas syömään. Kun ruokavero maksuja ei tullut koskaan. Otti kirveensä ja lähti kankaalle, heti löysikin hyviä juurakoita alkoi hakkaamaan kirveellään niistä tuohus puita. Minkä arveli tarvitsevansa, ei yhtään liikaa hän otti ja laittoi aina vain sen minkä tarvitsi, olkoon se mitä laatuaan tahansa. Hän on niin innostunut, ettei huomaa tulioita jatkaa vain pitojaan. hah.. Kun tulevat kuusen näkösille, näkevät tulen ja Hempan tulilla tanssivan täyttä päätä soittaa ja laulaa minkä kurkusta lähtee. Miepä lähen heti asentoon, hän puheli itselleen. Sitten rakennetiin raami, kaksi miestä kummallekki puolelle pöytää seisomaan. Juttelivat. -Kylläpäs oli täpärä paikka mikä sillä oli ei se ennen ole ollut nuin kriinalla päällä. Kun kaikki oli hiljentynyt ja vieraat häipyneet Hempakin laittoi pillit pussiin, lopetti tanhuilunsa ja laiteli nukkumaan. Siinä mietiskeli ennen unen tuloa, se tuo lohi on kuin kultakimpale tuonki kun minä myyn tulee talveksi tupakka rahat, niistähän joskus on eniten puute. Hemppa muutti talvipalkisille. Käänsi veneen, tuli asentokuuselle keitti jämerän kalakeiton. Lohen laittoi piiloon, sellainen oli tapa eikä niistä puhuttukaan kun vasta kevät talvella, eikä silloinkaan sanottu paikkaa mistä oli saanut. Hemppa mietti mikä se lohen oli liikkeelle pannut. Hemppa sanoi. -Kun mie lähen tästä paikasta, niin empä taija takaisin tulla. Hän pukkaa veneen ylävirtaan kalan perään, lohi meni ylös mutta siellä tuli kuiva kari vastaan, se joutui palamaan takaisin mutta silloimpa se olikin Hempan näköisillä ja pisto hollilla. Raamimies oli sujutettu niin, että leuka ja polvet vastasivat yhteen. Nosti veneeseen tuumas itsekseen, ainakin kymmenen kiloinen, jopa se oli hyvä tuuri ei enää yhtään kalaa tänä yönä. Ja jatkoi ilonpitoaan. Hän löi arinan kalalle niskaan kiini, aivan niin kun silloin ennen nuorenamiehenä ollessaan. Sitten aikanaan poromieskin heräsi haukotteli ja kysyi. -Joko keitto on valmis?. Ovatpahan valmiinakun kun tulee yöllä tuohukselta. Ottaa haitarinsa ja soittaa lirauttaa ja tuumaa. -No pirhana mitä tämä nyt on kun tuntuu kuin tulis juuri nuoruusajat mieleen, tuohan se tietenki lauha syysilta ja pimeä hämärä on tulossa ..hah.. Noo eiköhän kalojakin ala jo olla, hoksaa mutta tuossahan on se joen mutka joka ennen oli niin pirhanan hyvä kalapaikka, senpä mie vielä katson. Niin no, silloin kun oli sekin se muka morsian, piru yhtä se vain hänelle, sehän on ollut ja mennyt. Pimeä tulee hän laittaa parilan, vuolee puihin kiehiset laittaa puut parilalle valmiiksi sanoo itsekseen. Että siinä ne nyt ovat valmiina kun vain piirasee pääsee taas nauru, no se vie taitaa tänä yönä olla hyvä tuuri kun on niin kumma olo. Pulkassa on puoli poronruhoa ota ja keitä lihakeitto, minä panen nukkumaan olen ollut nukkumatta monta vuorokautta. Hemppa mieltyi -Jo varmasti pidän huolen pane vain huolletta nukkumaan. Hän vei ajokaan metsään syömään, hakkasi kattilan täyteen lihaa kiehumaan, heti kun kattila alkoi kiehumaan alkoi Hemppa maistelemaan lihaa. Kehui niiden hyvyyttä paikkakunnan ihmisille. Mutta kaikkihan loppuu aikanaan, loppui sotakin samoin evakko retketkin. Evakko reissuthan ovatkin sodan seurauksia, eikä mitään muuta. Jätkät vastaavat tähän. -Se on vähän vaikeaa, sitten siinä on yksi ehto pitää vannoa kaikkien kuullen, että ei suutu. -En mie suuttunut vejettiin kissanhäntääkin. Vieraat säikähtivät Hempan reikä uhkailusta ja lähtivät pukkasivat puut parilasta jokeen, pimeässä pääsevät turvallisemmin karkuun. Sitten tuli sotakin ja veriset vaateet, Hemmpakin teki vieraan maan sotilasten kanssa milloin tupakka milloin konjakki kauppoja. Yhdestä miehestä tehtiin sahan komentaja. Pääsi viimein Hempakin kotipalkisilleen mutta eipäs ollutkaan elämä enää samanlaista kuin ennen. Hemppakin kun tulee evakosta on vain yksi talo jäänyt polttamatta, kolmen kilometrin päähän maantiestä syrjään. Lasketaanpa alaspäin sehän on se Hempan asentokuusikin tuossa likellä. Näkee ensimmäiset harrit, pistelee ne kiinni arinalla ja jatkaa, vilkaisee kala läjää mutisee, jokohan nuita on syyä asti.Nälkä kun rietas siinä viimeöisessä paikassa näytti olevan, eväät aika vähissä ja lapsiakin oli kun vilikkälässä kissoja ja kaikilla näytti olevan niin kova syömän halu. Hemppa tuohusteli ja mietti. Komentaja sanoo. -Ei ole saha eikä mikään josta ei tule muhia. Olikin varma kesän merkki kun Hemppa muutti joki palkisilleen, ei tarvinnut epäilläkään kesän tuloa. Samoin oli syksyllä, kun hän muutti ylös outamaihin. Nyt hällä oli ikääkin kulunut vanhuuden puolelle, että oli jo alkanut askelkin jo painaa. niin talon asukkaat sanoivat. -Eivät he kyllä sinulle ole keittänyt, eikä ruokaa laittanut. Tämä oli erämaa ja erämiehen juhlaa, juhliihan ne herratkin peijaisiaan. Sattui sitten olemaan toisiakin tuohusmiehiä samoilla vesillä he laskivat jokea alaspäin, tulivat kuulosille, mikä pirun laulu ja soitto kuuluu nyt, ei ole asiat aivan oikein ei ole ennen metsästä keskellä yötä moista kuullut kukaan. Nyt nousi sellainen metakka, että saha meni siinä paikassa konkurssiin. Hällä oli tullut sellainen jokin yksinäisyyden tunne, oli ostanut kaksirivisen haitarin, olihan hän nuorena ollessaan ennen epäonnistunutta vihki reissua opetellut soittamaan. Kesällä hän asui ja piti sitä korteeri paikkana. Teki tulet otti joesta vettä keitti väkevän kahvin, sen juotuaan mietti, nyt se vain tuleepi kaunis tuohus yö ja ensimmäinen tänä vuonna. Nyt olis jo Hemppa noussut, mutta sehän oli mahdotonta kuusi miestä pidätti, komentaja käski pitää vielä lujempaa ja hänen sanansa on laki tässä kaikessa. Hemppa tähän vastasi. -Vai ei pirkele minulle lihakeittoa eikä ruokaa, minä vain ikäkauteni teidän poroja vetänyt ja huoltanut, tällä laillako te palkitsette minut. Hemppa söi vaan, ja muutti taloon ja tämä sama toistui joka paikassa, sitä mukaa kun ikää tuli oli vakio sääntö,Hemppa kans pöytään kun talojen väet olivat syömässä. Ruokarahasta ei ole niin väliä, ihmisethän mulle ruokaa antaa niin paljon kun jaksan syödä. Näin kului syksy tuli talvikin. haa.. Maisteli niin kauan kun lihat kattilasta loppuivat, hakkas hän uutta tämä toistui monta kertaa kunnes sitten hakkas viimeiset lihat kattilaan kiehumaan, mutta ei vieläkään malttanut, maisteli nekin. Komentaja komensi. -Saha käyntiin. No mikäs se tuo oli, saukko pirhana ei no eihän se mikä no lohi pirkele vie ja iso, nyt sie kyllä olet minun, pakoon et pääse vesi on niin vähänä piilopaikkoja ei ole. Kämppään hajettiin leveä pitkä penkki pöydäksi Hemppa siihen seljälleen ja kuusi miestä pitämään kiinni. Nousi sitten sivujokea ylös sinne asentokuuselle, teki tulet ja alkoi soittamaan haitariaan. Kalat pysyivät joessa parhaiten tuoreina, kuten hän asian itse aina sanoi. Kerran poronerotuksessa oli poromies pyytänyt hänet vetämään poroja, sehän on raskasta hommaa, vielä voimia kysyvää, sillä sen ajan porot olivat paljon isompia kuin nykyään. Niinpä Hemppa illalla kaikkien kuullen vannoo olevansa suuttumatta saha hommissa. Sitten illalla alettiin perustamaan sitä sahaa. Talveksi hän nousi outamaihin siellä hän asui poromiesten asunnoissa. Oli tavallaan niin kun muuttolintu ja olikin varma sellainen. Raami alkoi sahata, terän paljas pylly ja munat vain lippo pöydällä olevan sahattavan partaa. Eihän hemppa mikään höperö ollut. Elämä meni menojaan. Poromiehillä sitä oli eivät he tienneet ruoka pulasta mitään, Hemppa oli heidän vieraanaan. Niin kun ensiyötä varten, pukkaa veneen sinne niin tässähän onki pikkusen syvempi paikka. Pitäjille komento, ettei missään tilanteessa saa päästää putomaan. Mutta sitten päivänä muutamana, tulee jokin poromies porolla ajaa taloon, näkee Hempan, esittä. - Ota sinä tuo minun ajokas , vie metsään ruoki ja hoida hyvin. Sahan osien, komentajaa myöten piti jonkin aikaa olla pakopirtillä, piti mennä uudet miehet pitämään Hemppaa, että toiset sahan osat pääsi lähtemään pakoon Viimein Hemppa sai sahanpurut parrastaansen verran pois ,että pysty puhumaan. -Voi pirkeleen toljanat minkä teitte, ku mie vain lähen ja hajen asentokuuselta haulikon, siihen tusinan karhupanoksia, niin mie sanon, että alkaa riekot reiistä lentämään. Jätkät koitti lepyytää, olihan hän luvannut olla suuttumatta, oikein koko miessakin kuullen. Kertana muutamana hän oli ollut taas kesäpalkisillaan, kesän oli pyydellyt hyvällä ja huonolla onnella. Vieraat tuohusmiehet katsovat ihmeisään, kyllä se varmaan on seonnut päästään lopullisesti. Muu se muuna, mutta kun se komensi vielä ne muhat ulos. Ei jäänyt Hemppa vaikka jätkät lupas ilmaset ruuat, kahvit ja vielä tupakat. Hemppa lähti eikä koskaan tullut enää käymään. Hänellä oli asentokuusi erään sivujoen varrella jossa hän säilytti tärkeimpiä tavaroitaan, kuten haulikkoaan ja kalan pyytövehkeitään. Hänellä oli tullut sellainen uusi tapa, kesällä asui jokien varsilla kalasteli sen verran, minkä aina ker- ralla jaksoi syödä. Se olikin nimitetty Hempan kuuseksi. Kantoi puut veneeseen, hankki asentokuusellekin yö puut. Taas hän muisteli silloisen tyttärissä käynnin kun eilisen päivän. No jopa se pitää olla ihmislapsella kovin hyvä muisti, eipä semmoisia juuri kannattais muistella. Tohtiiko sinne edes mennä sillähän on pyssyt ja kaikki, taitaa olla paras kun palataan takaisin, ilmoitetaan nimismiehelle, sen kuuluu korjata tuommoiset. Lähtevät kumminki laskemaan alas, tulevat asennon kohalle, joku miehistä sanoo. -Mitkä juhlat Hempalla nyt sattuu oloemaan? Vasta nyt Hemppa huomaa vieraat ja kuulee kysymyksen ja vastaa. -Miehän soitan ja laulan milloin haluan ja pidän tanssit oman kuusen alla milloin haluan, teiltä lupaa kysymättä, nyt pirkele alkakaa häipyä minun silmistäni tai rupiaa tulemaan runkoon reikiä niin, että riekot reistä läpi lentelee. Hyvän matkan päässä sytyttivät parilaan tulen. Kyllä hän olikin suu naurussa, mitä isompi viilipytty milloinkin sattu hänen eteensä. Syötyään hän laittoi yö tulet, oli niin iloisella päällä otti haitarin alkoi soittaa ja laulaa, kunnes lopulta innostui ja pisti jopa tanssiksi, siinä hän sitten piti juhlaansa. Niin meni hänenki evakko aikansa joskin hän aina ikävöi vanhoille kesä ja talvipalkisilleen. Hän piirasee tulen parilalle tervakset roihahtaa palamaan ja hyvin. Vesi on puhdas ja kirkas kun kristalli nyt näkee hyvin. Kun kaikki oli valmista, niin raamin terämieheltä otettiin housut pois ei jäänyt kuin paita päälle. Komentaja määräsi. -Terä ylös! Raamimiehet nostivat terän päälle , siis pöydän päälle missä Hemppa oli lujasti kiinni. No se vie, nythän on lohen korvaus aika, niinhän se oli silloinkin kun isä vainajan kans saatiin se lohi. Lappikin oli poltettu ja hävitetty vieläpä kaiken kukkuraksi vielä miinoitettu hyvin perusteellisesti. Meni siinä monen henki keneltä käsi jalat joskus silmätkin. nauraa Hemppa yksin ääneen, eipä pirkele ole tuommosta tunnetta ennen ollut. Vaateetkin on loppuneet eikä niitä ole kaupoissakaan ei koko maassa, ei ole kuin paperia. Minä kun luulin , että se no niin kuin kissanhännänveto, eihän tuommoinen ole mistään kotoisin. Tulette pirkele vie vielä vastaan semmoisessa paikassa, missä on kuusi kolmantena, sitten katotaan kuka se sahaa kuka ei toljanat. Oli tullut syksy jo niin paljon, että pysty tuohustamaan, hän oli käynyt kaikkia väärtiä tervehtitimässä. elokuuta 2013 Poikamies Hemppa Osa 2 M utta sitten päivänä muutamana rupes jätkät puhumaa, pitäis perustaa saha, mutta kun pitäis löytää sellainen tavallista riskimpi mies. Nyt innostui jo Hemppakin ja sanoi. -No jos voimasta on kyse, niin sitä on täällä. 16 Torstai 29. Tämä talo on ainut ja on aina täynnä ihmisiä. Ruuasta on puute ja yleensä kaikesta, on mennyt kattilat ja pannut kaikki työ kalutkin. Ja karjaisee! -Muhat ulos! Silloin terämiehellä paukahti oikein hulivili sonta ja paljon, kaikki sahattavan partaan. Oli myös vähän oppinutkin, nytkin hän soitteli niin kun opetellakseen sitten heitti pois. Hän kaivoi laukustaan kahvi neuvot, jotka olivat hällä aina kaikkein tärkeimmät
22. 17 Kurkiaskan patoalueita raivataan patojen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Siellä oman kuusen alla, aivan ku poika herran kukkarossa, enkä ole siellä kenenkään tiellä enkä vastuksena, enkä mie pirkele vie taho keltään mitään, antakaa toljanat olla minun rauhassa. Aluksi Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen, kertoo Tankavaaran sotahistoriakohteista sekä kulttuuriperintökohteiden vaalimisesta suojelualueilla. Aini Magga Vuoh?u sámiid searvi:sta kertoo paikallisia sota-ajan muisteluksia, jonka jälkeen järjestetään opastettu neljän kilometrin mittainen kierros sotapolulla.. Lisäksi juuristo voi tukkia salaojia, aiheuttaa patorakenteisiin pintaeroosiota tai sisäistä eroosiota onkaloita tekemällä. ?Märän puolen luiskassa jätämme matalaa pajukkoa vesiraajaan, estämään aaltovaikutuksen aiheuttamaa eroosioita. He puhuivat niin pitkään, että saivatkin jäämään niin kun kokeeksi. elokuuta 2013 Hemppa sanoi olevan, tämä haki lautasen meni ja kaiveli, ei lihaa ollenkaan lientä vain, sanoi Hempalle. -Missä lihat? -Vähän mie maistelin taisi loppua. -Hakkaa lisää lihaa kattilaan. Kun Hemppa kuuli asian, eihän siinä mikään auttanut, autoon vaan sitten mentiin. Mies suuttuu ja huutaa. -Nyt on perkele siellähän oli puoli poronruhoa, kaikki keittänyt ja kerralla syönyt . Niin se vene oli kolmekymmentä vuotta vanha, mutta Hempalla oli olevinaan niin kiire ,ettei ollut joutanut sitä aivan valmiiksi tekemään. Sompio selvitti mitä Kurkiaskan patoalueilla tapahtuu. Kurkiaskan patoalueita raivataan patojen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Se vene oli niin laho ja resu ettei se hukuta itseään se poltettiin, mutta eihän sitä kärsinyt hänelle sanoa. Sanoo poromies. Päivän aikana tutustutaan toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin ja sotahistoriakohteisiin Tankavaaran alueella. Tapahtumaan pääsee Sodankylästä järjestetyllä linjaautokuljetuksella. Kun olivat päässeet vanhainkodin pihalle, oli siinä iso halkopino, oli katsonut sitä ja sanonut: -Tuohon minä teen tulet vietän viimeisen vapaan yön tulilla. Niin oli Hempanki tarina ja vaellus loppusuoralla, eikä hän enää kauan elänytkään, kun pääsi pois sinne mistä ei paluuta ole. Alkuperäinen kertomus on Onni Pahtaharjun kirjoittama vuonna 1982 Kertomusta mitenkään muuttamatta kirjoitti tämän Markus Pahtaharju vuonna 2013 Kirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin Sompiossa 22.8.2013, s. Hetihän siellä tuli riitaa kun meni vessaan pytylle siinä räiskyi vesi kastui takapuoli. Lisäksi juuristo voi tukkia salaojia, aiheuttaa patorakenteisiin pintaeroosiota tai sisäistä eroosiota onkaloita tekemällä. Kurkiaskan patoja raivataan patoturvallisuuslain mukaan Sompion lukijan vinkin mukaan Kurkiaskan patoaluetta ollaan raivaamassa. Lukija ihmettelee, miksi aluetta ei voisi maisemoida, kasvattaa siihen koivikkoa, jota sopivasti harventamalla pidettäisiin siistinä. Raivaustyö aloitettiin elokuussa ja se valmistuu syyskuun aikana. Kemijoki Oy:n metsäasiainhoitaja Erkki Naaskon mukaan patojen raivaus tapahtuu keskimäärin viiden vuoden välein, riippuen puuston kasvuolosuhteista ja maaperän rehevyydestä. Patotur vallisuusviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, eli se valvoo patoturvallisuuslain ja säädösten noudattamista. Kemijoki Oy:n toimialueella valvontaa hoitaa Lapin ELY-keskus. Uusi patoturvallisuuslaki tuli voimaan vuonna 2009, jonka tavoitteena on varmistaa patojen turvallisuus selventämällä ja johdonmukaistamalla patoturvallisuuden sääntelyä. Laki velvoittaa padon omistajan pitämään huolta padon turvallisuudesta. Kasvillisuuden osalta se tarkoittaa sitä, että puusto ja pensaat eivät saa aiheuttaa vaaraa padon rakenteelle, kunnossapidolle tai tarkkailulle. Tiheä pensaikko ja puusto haittaavat padon luiskien sekä taustaojien tarkkailua ja havainnointia. syyskuuta vietetään Euroopan rakennusperintöpäivä Tankavaarassa. Se oli vain kadonnut. -On Pirkele mallissaan, kun tännekin on rosvoja varkaathan sen on vieneet, ei ollut ennen täällä tuollaista, muuse muunna mutta kun veivät parras puita vaille hyvän veneen. Eihän se kauan onnistunut sielläkään olemaan hoitoon se täytyi saada. Nyt oli poliisi asialla ja pari väärtiä, poliisikin oli vanha väärti mutta väärteys oli loppunut kaikkien kans. Ne kun olivat ne alituiset muutto hommat syksyllä ja keväällä, näin hän asian ilmaisi, jos jokin sattui siitä häneltä kysymään. Mutta oli Hempallekin tullut sotavahinkojakin oli jäänyt sukset, veturi, kahvipannu, kattila ja kirves maantien varteen, nämä olivat häipyneet. Hemppa kyllä vähän epäili, ettei niitä ollut saksalaiset vieny, eihän ne osanneet edes hiihtääkään. Kuivassa luiskassa voisi runkomaisia puita kasvaa edellyttäen, että niistä ei ole vaaraa rakenteelle. Kurkiaskan tapauksessa alueella on mittakaivoja, salaojia sekä tiealuetta, joten poistamme patoturvallisuuden vuoksi myös niin sanotut maisemapuut?, Naasko selventää. Tästä hän suuttui ja sanoi. -Pirkele minun kopeksiani kyllä ette pese ja hankaa. Teki puhe ja syömä lakon ei puhunut eikä syönyt mitään, niinpä lähti sitten pois. Hemppa vastaa tähän. -Mistä minä hakkaan! -No sieltä pulkasta. -Ei sielä enää ole, minä olen kaikki keittänyt, vastaa Hemppa. Se kun oli oma tekemä siitä puuttuivat niin sanotut parras puut, eikä se ollut joutanut sitä vielä koskaan edes tervaamaan. Tähän asia sillä kertaa jäi, mutta heti tuli uusi yritys, nyt olivat väärtit asialla. Tahdomme sitä tai emme se tulee aikanaan. Kirkolla oli vanhainkoti sinne alettiin häntäkin houkuttelemaan, mutta se oli helpompi sanoa kuin tehdä. Tiheä pensaikko ja puusto haittaavat padon luiskien sekä taustaojien tarkkailua ja havainnointia. Oli Hemppa kyllä varannut puukonki ja yrittänyt sillä lyyäkin viemä miehiä. Sitten ne naisen riettaat jotka olivat niin katkerasti pettäneet ja joita hän oli siitä asti niin katkerasti vihannut, ne pakkas määräilemään riepujensa kanssa, pakkailivat pesemään alvariinsa kaikkia paikkoja. - (SP) Lähde tutustumaan Tankavaraan sotahistoriaan Lauantaina 7. Hemppa vastaa. -Kaikki keitin ja yksin olen syönyt eikä ollut ees kaikeksikaan. Niin meni sekin talvi tuli kesä Hempakin löysi veneensä oman kuusensa alta. Hän ei aikonut lähteä sinne kilon palasinakaan, kuten hän asian ilmaisi. -Pirkele minä en ole kunnantaloa ennenkään tarvinnut, enkä ole ollut vailla, taas kun kesä tulee mie kyllä pärjään, siellä oman kuusen alla kesäkin tulee mie kyllä pärjään. Torstai 29. Tuli sinne kesäpalkisilleen erään väärtin taloon, jonka rannassa oli hänen vene resunsa. Kuljetus lähtee Savukoskelta ja ajaa Sodankylän kautta Tankavaaraan ja takaisin samaa reittiä. Lähtö on kello 9.30 hotelli Samperin pihalta. Sodankylästä lähdetään liikenteeseen kello 10.30 linja-autoasemalta. Kello 16 linja-auto lähtee takaisin luontokeskuksen P-paikalta. Kello 17 Sodankylän linjaautoasemalta voi nousta kyytiin ja matkata Sompiorockiin Savukoskelle, paluukyytiä ei ole järjestetty. Ennakkoilmoittautumiset linja-autokuljetukseen opastuskeskus Korvatunturiin, p. 0205 64 7556 tai s-postiin: ukpuisto (at) metsa.fi Ohjelma Tankavaarassa alkaa kello 12. Nekin hänen sukset olivat niin hyvät, kyllä ne on kelvanneet omillekin varkaille. Niin vain kävi Hempallekin niin kuin kaikille muillekin ja tulee edelleen käymään, se tulee vanhuus ja heikkous
elokuuta 2013 Vesitornin remontti sulki leikkikentän ?Koko leikkipuisto suljettiin allekirjoittaneen määräyksestä, koska katsoin, että remontista aiheutuu liian iso riski puiston käyttäjille. Katsoin, että puisto on kokonaisuudessaan niin lähellä työkohdetta, ettei mitään osaa siitä voitu jättää käyttöön?, tiemestari Jouni Kovanen kertoo. ?Ennakkoilmoitusta kentän sulkemisesta ei ehditty antaa, koska itsekin sain tiedon remontin aloituksesta vasta aloitusta edeltävänä perjantaina, jolloin olin lomalla.? Leikkipuisto on suljettu- na remontin ajan, jonka pitäisi olla valmis viimeistelyja siistimistöineen lokakuun 2013 loppuun mennessä. Tämän vuoden leikit puistossa ei kuitenkaan ole vielä leikittynä, sillä puisto tullaan pitämään käyttökunnossa Urheilukentän leikkipuisto on suljettuna vesitorniremontin ajan, jonka pitäisi valmistua lokakuun 2013 loppuun mennessä. myös talviaikana. Muut kunnan yleiset leikkipuistot kirkonkylän alueella löytyvät Kitisenrannan entisen koulun vierestä, Aleksanteri Kenan koululta, Kiviharjussa Ettotieltä, Kaarrostien koulun alueelta, Savikankaalla Rakoval- keantieltä, Emauksessa Pietarinkankaantieltä, Soulusvisassa Haapatieltä, Kaanaanmaassa Ansajokokselta ja Karhunkierrokselta. Vesitorniremontissa tornin yläosan ulkoverhous (Luja-levyt) uusitaan ja alaosa maalataan. (MP) Teatteria, venäjää, koipinahkoja ja marraskuun selätystä Revontuli-Opiston ilmoittautuminen käynnistyy Revontuli-Opiston syksyn kurssien ilmoittautuminen käynnistyy tänään torstaina 29. Marraskuuta selätetään liikunnalla Merja Laurikaisen ohjauksessa. Kädentaidoissa taas ollaan paikallisten perinteiden parissa, kun Maire Ekorre opastaa, kuinka koipinahat muokataan karvakenkiin. Ohjelmasta löytyy nyt myös toinenkin ryhmä puutöistä innostuneille naisille. Ikäihmisille suunnattuja Tietokone tutuksi ?kursseja Alapetäys 49.0 9) Tomi Maksimainen LapVe, 55.4 10) Jouko Illikainen 56.1 11) Juho Friman 56.53, 12) Arttu Salonen 57.3 13) Kerttu Nironen 58.0 14) Tapio Hoppula 59.10, 15) Markku Pulju 59.1 16) Juha Salmela 1.12.5 17) Hannu Jänkälä 1.13.1 18) Matias Maijala 1.14.3 19) Ilkka Uusitalo 1.28.3 20) Seija Maijala 1.30.15. B-rata 3.9 km 1) Annika Vaara 30.5 2) Pentti Tapaninen 37.3 3) Hannu Tilja 45.0 4) Taina Itkonen 47.2 5) Kauko Savolainen KalvKe, 48.3 6) Veijo Laine 56.4 7) Juho ja Eskuri Miika Riipi 59.03, 8) Markus Kallatsa 1.01.2 9) Henna Ahava 1.07.3 10) Taneli ja Niemelä Mårten Rahja 1.07.5 11) Pentti Poikela 1.10.3 12) Jukka Alatalo 1.12.1 13) Marjaliisa Mähönen 1.16.40, 14) MarjaLiisa Annala 1.18.1 15) Sirpa Tilja LapVe, 1.33.1 16) Maire Tervo 1.33.1 17) Tuomivaara Pekka 1.46.00. C-rata 2.4 km 1) Soili järjestetään tänä syksynä kahdeksassa eri sivukylässä. Venäjää voi opiskella sekä alkeis- että jatkokurssilla. Musiikissa aloittaa muun muassa uusi lasten laulu- ryhmä sekä aikuisten Laulua laulamattomille ?kurssi, jossa porukalla auotaan laulun lukkoja. Teatterikärpäsen puremaan löytyy apua Juha Tiuraniemen harrastajateatterikurssilta. Kurssit toteutetaan yhteistyössä Kylässä hyvä . Lisäksi tornin puuosat, eli räystäät ja ovi, uusitaan ja kuparikaton kunto tarkistetaan sekä tarvittaessa korjataan tai uusitaan. ?Yläosan levytystöiden yhteydessä tarkistetaan myös levyjen kiinnitykset ja muut rakenteelliset seikat kuten tuuletus ja eristys?, Sodankylän Vesi Oy:n vesilaitospäällikkö Alpo Lakkala kertoo. Hankkeen KVR-urakoitsijana toimii Rakennus-Sompio Oy. . Kotona paras hankkeen kanssa. Lukukauden 2013 Revontuli-Opisto on käynnistänyt vahvistunein voimin. Koulutussuunnittelija ja aluevastaava Anu Uimaniemi aloitti 1.8. Ja syyskuun alussa aloittaa pestinsä päätoiminen tanssin- ja liikunnanopettaja Miikka Ryytty. Tulosnurkka Järveläinen 43.1 2) Suvi Rapo 43.4 3) Eeva Tarsa 47.4 4) Blondit 1.27.5 5) Toini Hoppula 1.44.24. D-rata 1.4 km 1) Kalle Tarsa 23.2 2) Iina Vaara 24.29. oma rata 1) Pekka Kokkonen 1.00.17.. 18 Torstai 29. Ilmoittautuminen nuorten taiteen perusopetuksen tanssin, musiikin ja kuvataiteen ryhmiin on jo käynnissä. Ohjelmistosta löytyy monenlaista uutta mm. teat- Ruonivaara Iltarastien tulokset 21.8.2013 Ratamestari Antti Tepsa. A-rata 5.6 km 1) Tuomas Poikela 41.43 2) Teemu Tauriainen KEV, 42.0 3) Jonne Ruopsa 42.5 4) Mikko Kallatsa LapVe, 42.5 5) Taisto Maijala LapVe, 44.4 6) Veijo Pesonen 45.0 7) Kari Mähönen 47.5 8) Asko terin, kielten, musiikin ja liikunnan parista. Kysytty venäjän kieli palaa vuoden tauon jälkeen opiston opinto-ohjelmaan kahden kurssin voimin. elokuuta kello 12.30
Siihen voi hankkia suosituksia hoitavalta taholta, mutta oma kuvauskin riittää. Soti- laspoliisi ohjaa liikennettä. Tilaisuus on kaikille avoin.. Kolmen päivän pituinen kurssi on tarkoitettu pitkään sairastaneille mielenterveyskuntoutujille, jotka kaipaavat uusia näkökulmia ja kokemuksia omaan elämäänsä. ?Ensimmäisenä päivänä tarkastellaan kuntoutumisen käsitteitä, toinen päivä on vertaisuuden päivä ja kolmantena tehdään toiminnallisia harjoituksia?, kertoo kuntoutussuunnittelija Raija Mäkimurto. ?Olemme kohdentaneet kursseja ja tapahtumia Lappiin. On tulossa muutos, että yksityinen lääkäri voi kirjoittaa lähetteen mutta ei voi kutsua virka-apua, vaan lähetteen on mentävä terveyskeskuslääkärin kautta ?Kysymys on siinä, voiko yksityisen puolen lääkäri eli muu kuin virkasuhteessa oleva lääkäri kirjoittaa lähetteen joka pitää sisällään sen mahdollisuuden, että kutsutaan virka-apua poliisilta. Tältä osin on tehty hallituksen esitys ja lakia ollaan muuttamassa. Rajoitustoimenpiteen kohteella pitäisi myös olla mahdollisuus hakea muutosta.? Karisen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut että Suomessa toimitaan laittomasti koskien kolmen kuukauden jälkeen tehdyistä jatkopäätöksistä pakkohoidossa. ?Kansallinen lainsäädäntö pitää muuttaa niin, että tämmösen potilaan jolla jatketaan hoitopäätöstä, pitää saada riippumattoman toisen lääkärin lausunto asiasta?, Karinen toteaa. Potkua kuntoutumiseen Sodankylässä järjestetään Potkua kuntoutumiseenkurssi 10.?12. syyskuuta Alan talolla. Hakulomakkeita löytyy osoitteesta www.mtlk. fi - (SP) Jääkäriprikaatin kenttäiltahartaus ensi keskiviikkona Jääkäriprikaati kokoontuu kenttäiltahartauteen ja juhlalliseen lipunlaskuun Sodankylän kunnantalon eteen ensi viikon keskiviikkona 4. syyskuuta kello 19. Ennen tilaisuutta Lapin Sotilassoittokunta soittaa sotilas- ja marssimusiikkia samassa paikassa klo 18.30 alkaen. Muutoksia on myös tapahtunut liiton hallinnossa sekä muuten liiton puolella. ?Pohjois-Suomessa uutta syksyllä on liiton mielenterveyskuntoutujien asuntojen korjausneuvonta, jonka Rajoitustoimenpiteet laittomia Mielenterveyslakiin liittyen on valmisteltu uutta itsemääräämisoikeuden edistämistä ja rajoittamista koskevaa lakia. ?Lakia ei kokonaisuudessaan aukaista vaan paik- kaillaan. On käyny ilmi, että ihmiset ei haluais lähteä kauas vaan olla siinä oman yhistyksen piirissä?, Mäkimurto jatkaa. Ennen Kela on kustantanut kurssit, mutta tästä lähin kustantajana on Rahaautomaattiyhdistys, mikä tarkoittaa sitä, että hakuprosessi on keveämpi. ?RAY:n kurssille ku hakee, on hakulomake täytettävänä itse. elokuuta 2013 Mielenterveyspalvelut keskustelun aiheena Sodankylässä Uusi mielenterveyslaki edistää itsemääräämisoikeutta Ajankohtaisista mielenterveyspalveluista sekä sosiaalija terveydenhuoltoa koskevista uudistushankkeista keskusteltiin viime viikolla Sodankylässä. pääpaikka on Rovaniemellä. Tarkoitus on nimenomaan opastaa, auttaa kokonaiskartoituksen teossa, avustusten hankkimisessa, remonttimiesten hankkimisessa ja valvoa lopputarkastuksia. Samanlainen palvelu on ollut Jyväskylän ja Kuopion seuduilla 10 vuotta ja on koettu tarpeelliseksi?, kertoo Karinen. Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karisen mukaan näin suuria muutoksia ei ole ikinä ennen ollut samanaikaisesti. Periaatteessa ne ovat laittomia, koska niitä ei ole säädelty laissa?, Karinen toteaa. Toinen asia on tarkkailulähetteen kirjoittaminen, eli lähete hoidon tarpeen arviointiin. Varsinkin muistisairaiden hoitokodeissa, kehitysvammaisten ja erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon asumispalveluissa käytetään rajoitustoimenpiteitä. Lääkärin nimikirjoituksen tarvitsee, että kelalta saa matkakorvauksen kurssipaikalle. Tilaisuudessa on mahdollisuus sotilaskoti- auton palveluihin. Jäämerentien liikenne on katkaistu eteläisen liikenneympyrän ja Ke- mijärven tien välillä kello 18.45?19.30. 19 Torstai 29. Liikenne Toivonniementien suuntaan on kuitenkin mahdollista. Ollaan kierretty yhdistyksissä ja kuultu kuntoutujia
Emmi Alajoutsijärvi 268 2. Atro Berg 15,8. Kisan alussa jokainen kilpailija punnitaan ja voittaja on se, joka on onnistunut pudottamaan prosenteissa eniten lähtöpainostaan?, kertoo Sompion päätoimittaja Jari Haavisto. Hän lähtee mukaan sparraaman kilpailijoita, sillä Jarilla on tavoitteena saada vuosien terveydenedistämisurakkansa viimein päätöksen. ?Takana on jo 40 pudotettua kiloa ja viimeinen 10 kilon puristus on nyt edessä?, Haavisto sanoo. Hän ei siis ole kilpailija, vaan kilpailijoita omalla esimerkillään kannustava Sompion edustaja. Kilpaan mukaan lähtevien ter- veys tarkastetaan kisan alussa ja jokaiselle laaditaan oman liikuntaohjelma. Kustannuksia kilpailusta aiheutuu puolikkaan kuntosalikortin verran kuukaudessa. Siellä täällä vilahtelee Lapin Veikkojen keltaisia t-paitoja ja lenkkareita. Osa joukosta hölkkää kenttää ympäri, kun taast toiset hyppäävät korkeutta. Janette Martikainen 351. Kalle Tarsa 8,1. Ja tietysti kilpailijoiden on liikuttava myös omaehtoisesti tavoitteensa saavuttaakseen?, Haavisto muistuttaa. Kilpailun voittaja saa uuden ter- veemmän elämän lisäksi palkinnokseen muhkeat lahjakortit. Jos kisaan mukaan lähteminen vielä mietityttää, voi ilmoittautua mukaan antamalla yhteystietosi Sompioon, sinuun otetaan yhteyttä ennen ensimmäistä yhteistä kokoontumista, missä selvitetään kisaan osallistumisen yksityiskohdat. Tuplakisoissa osallistujilla on mahdollisuus harjoitella ja ja kehittää taitojaan pikajuoksussa, kestävyysjuoksussa, kuulantyönnössä, pituushypyssä sekä korkeushypyssä.Ilmoittautumisia kirjaa Merja Huikuri. Sodankylän urheilukenttä kuhisee eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Santeri Sulisalo 13,0. Pituushyppy T2 1. Julia Koivuharju 49. Anceliina Peuraniemi 195. Henna Kaaretkoski 200 3. Sompio sponsoroi toisen puolikkaan. Kilpailijoita ohjaavat kuntoilun ja ravitsemuksen asiantuntijat, jotka pitävät kilpailijoille luentoja ja ohjaavat kädestä pitäen. Kesän viimeiset Tuplakisat Vielä ehdit mukaan ! Infotilaisuus kilpailijoille Kun kaikki kilpailijat on saatu kokoon, heille järjestetään infotilaisuus, jossa sovitaan käytännön asioista ja kokoontumisajoista. ?Kokoontumiset ja yhteiset liikuntahetket sovitaan sellaiseen aikaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua niihin. Tuplakisoina tunnetut tapahtumat keräsivät taas tänä vuonna urheilukentän täyteen eri-ikäisiä urheilijoita ja heidän vanhempiaan. Jaana Martikaisen, 14-v, mielestä tuplakisat on mukava tapahtuma. ?Käyn täällä viikoittain siskoni Janeten kanssa. Lempilajini on korkeushyppy.? Myös pienemmät ovat innoissaan tuplakisoista. Eka- ja tokaluokkalaisista koostuva poikajoukko kehuu vuolaasti kisoja, kun kysyn, että mitä mieltä he ovat tapahtumasta. Lajien kirjo on mahtava. Osallistujilla on mahdollisuus harjoitella ja ja kehit- tää taitojaan pikajuoksussa, kestävyysjuoksussa, kuulantyönnössä, pituushypyssä sekä korkeushypyssä. P10 1. Jere Jaakola 288 2. Janette Mar- tikainen 9,9. Oona Poikela 207. T5 1. T12 1. Sompion lukijat pääsevät kannustamaan ja seuraamaan pudottajien edistymistä kerran kuukaudessa Sompiossa julkaistavilla jutuilla. Arttu Poikela 10,5. Aatu Martiskai- nen 173. Jere Jaakola 7,6 2. P6 1. Venla Martiskainen 8,9. 60m T10 1. T14 1. Emilia Autio 228. T12 1. T4 1. Janette Jaakola 187 2. Kevin Koski 7,9 3. Tiia Häätylä 7,8 3. Ella Haverinen 139. Vilma Kan- niainen 247 2. Lumi Ryyppö 75. Hannes Kanniainen 133. P13 1. Elise Kanniainen 11,0 P10 1. Eero Majava 419. Eero Majava 14,2. P14 1. Jaana Martikainen 9,8 . 100m P12 1. P8 1. T10 1. Nauru raikaa. Vilma Py- häjärvi 40. Sampsa Lokka 13,6 2. Eeli Alajoutsijärvi 8,7 2. Oona Poikela 8,4. Kalle Tarsa 245 3. Eeva Ovaska 147 3. P8 1. P5 1. Tuplakisat ovat aina vetääneet osallistujia puoleensa ja onkin siis erinomaista, että kotikunnassamme järjestetään lapsille ja nuorille ilmaiseksi liikuntamahdolli- suuksia näin monella yleisurheilun saralla. Kesän viimeiset tuplakisat tältä vuodelta to 15.8.2013. Tulokset 40m T7 1. Elise Kanniainen 235 3. Marianna Ovaska 180 3. elokuuta 2013 Sompion suurin pudottaja kiinnostaa Sompion järjestämään painonpudotuskilpailuun Sompion suurin pudottaja on ilmoittautunut mukaan jo koko joukko innokkaita terveytensä edistäjiä ja Sompion suurimman pudottajan tittelistä kisaavia laihduttajia. ?Kilpailu alkaa lokakuun alussa ja kestää kuusi kuukautta. Anceliina Peuraniemi 8,4. Emmi Alajoutsijärvi 10,9 3. Tuomas Haverinen 221 3. T9 1. Sara Ollila 125 4. Eeli Alajoutsijärvi 228 2. T7 1. P13 1. T9 1. Vilma Kanniainen 7,6 2. P7 1. Peppi Hoppula 8,0 2. Hannes Kanniainen 8,8 3. Arttu Poikela 268. Jaana Martikainen 332. ELLINOORA TILLQVIST. 20 Torstai 29. Peppi Hoppula 218 2. Malla Pyhäjärvi 125. Emilia Autio 10,8 2. Tiia Häätylä 209 3. T8 1. P7 1. Henna Kaaretkoski 8,4 2. T3 1. T6 1. Iida Koivuharju 197 2. T14 1. Kevin Koski 233. Miro Jaakola 192. Venla Martiskainen 195. Saana Ollila 52 2. T8 1. Tuomas Haverinen 9,1. Voittaja on siis selvillä maaliskuun lopussa. On tuplakisojen aika. Lapin Veikot järjestivät taas koko kesän ajan torstaisin yleisurheilukisoja peruskouluikäisille ja sitä nuoremmille