Ocean PAUKKULIIVI 49 50 (99,-) Paineesta laukeava 64 50 (129,-) Kivikankaan käsinpauloitetut LOKKAVERKOT 27-60 mm 28 00 2 kpl PERHOT 1 60 alk. KOJAMON KIUSAUS 14 50 MEPPS VELTIC VIBRAX 10 00 3 kpl PERHOT, VAVAT, KELAT, SIIMAT, UISTIMET, PERUKKEET, LEIKARIT, KOUKUT JNE. 10 00 Kelan ostajalle VETOVAPA Elbe Sensor (Striker) HYRRÄKELA 25 00 (69,-) 3 kpl SHIMANO SEDONA KELA + VENGEANCE VAPA (sh:t 178,-) 69 00 1/as. Okuma -avokelan ostajalle (39,79,-) 5 00 VAPA 20 0025 00 KELA KALASTAJAN LASIT 12 50 alk. LOTOT 3 kpl 25 00 JÄLKILIINAT 15 90 Kotimaiset JÄTTI POSSUNKORVAT 27 50 kg Norjalainen LOHIÖLJY 1 l 15 00 KOIRAKAVERILTA Patriot UMPIKELASETTI 20 00 Paras lohivaappu. Keskiviikko 27.6.2018 / 36. JNE. LYÖMÄTTÖMÄÄN HINTAAN VETOTAI HEITTOPELTI KAUPANTEKIJÄISINÄ 20+20:LLE OSTAJALLE! Shimano t. www.kalakaveri.fi | www.koirakaveri.fi | p. 040 952 8336. Kalakaveri torilla Sodankylä to-pe 28.-29.6. vuosikerta / nro 26 40-VUOTIAS SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI www.sompio.fi TIMANTTIVIILA 10 00 MUIKKUVERKOT 12 mm / 1,8 m 26 50 MUIKKUVERKOT 15, 16 mm / 3,0 m 32 00 ASENTAJAN KÄSINEET 12 pr 8 00 ERÄLIIVI Runsaasti taskuja 14 50 RAPALAT 2 kpl 12 00 Miesten teflonpinnoitetut REISITASKUHOUSUT (79,-) 39 50 Miesten KIRISTÄMÄTTÖMÄT SUKAT 10 00 6 pr AMBASSADEURIT, DAIWAT JA SHIMANOT KALAKAVERIHINTAAN! Millers KYNSISAKSET 9 90 LIPPIS 8 00 3 pr 20 00 Kalakaverin tekniset BAMBUKUITUSUKAT Koot 37-45 Suomen paras sukka
Lähtöjä lauantain kisoissa on kaikkiaan 12 kappaletta, joista koelähtöjä on yksi kappale ja ponilähtöjä yksi kappale. Ritva Brita Liisa Mäkihalvari os. – Ilmaiset kuljetukset kisa-alueelle ja sieltä pois toimivat vanhaan tapaan Sodankylän linja-autoasemalta alkaen klo 19, kuten edellisinäkin vuosina. Toivotan kaikki ihmiset tervetulleiksi raveihin ja aktiiviseen hevosharrastukseen mukaan. Yöttömän yön ravit lauantaina Mantovaarassa Yöttömän Yön ravit on perinteinen kesätapahtuma. Jatkotapaamista suunniteltiin jo viiden vuoden päähän ja sitten vuonna 2028 mahdollisesti riemastuttaisimme Sodankylän lukiolla riemuylioppilaina, kertoo Marja-Leena. Hän kiittää ja onnittelee kaikkien puolesta Kaija Kiurua tulevan hyvinvointikeskuksen taidetilauksesta. Sitten kukin vuorollaan kertoi kuulumisiaan. Motoristitapahtuma Gospel Ridesr 7x7SF 2018 operaatio Se on täytetty! Simosen aukiolla n. 27.6. Vuoden 1978 ylioppilailla luokkakokous Kuvassa vasemmalta takarivissä : Helena Keskitalo, Henna Koskinen, Tiina Hiltunen (Sirkka) , Marja Tuovinen, Riitta Klemetti (Karaksela), Jaana Sarrell (Väisänen), Aarne Norberg , Ilpo Ikäheimo, Esa Strand , Markku Norberg, Kaija Kiuru, Ilkka Välimaa. Suomen vapaakirkon kesäjuhlat Porissa. Kesän rippikouluryhmien kokoontuminen messuun ja messun jälkeen srk-talolla ruokailu ja ohjelmaa. Iltahartaus vanhassa kirkossa klo 18. Keskellä vasemmalta: Eija Alatalo, Päivi Kunnari (Eilola) , Lea Nikula, Marja-Leena Huikuri (Hurskainen), Pekka Rapeli, Aslak Lindeman, Inga Mukku (Kumpula), Jari Kuru. VIHITTY Veli-Matti Aarne Ervalahti ja Satu Päivikki Leiponen. Myös Liperin srk:n rippikouluryhmä osallistuu messuun. (JV) Tulevana lauantaina Sodankylän Mantovaarassa ajetaan perinteiset Yöttömän Yön ravit. Sodankylän Helluntaiseurakunta Ke 27.6. Sodankylän seurakunta KUOLLEET Veli Veikko Norberg 84v. Sana ja rukous klo 18.00. Kilpailut alkavat lauantaina klo 19 ja kestävät aina seuraavan vuorokauden puolelle. Taneli Halonen. Su 1.7. Luokkakokouksessa oli mukana 25 henkilöä. Rauha Annikki Häätylä 81v. Janne Ilmari Junttila ja Anu Katariina Paarman. messu kirkossa klo 10, Kuusela, Hellevirta. kesäkuuta 2018 2 40 vuotta sitten, keväällä ja syksyllä 1978, ylioppilaiksi lakitetut viettivät luokkakokousta festarisunnuntaina Selman pirtillä. klo 12.00 ja Helluntaiseurakunnassa klo 18.00. Lapin Ravi ry:n varapuheenjohtaja Kaija Piironen kertoo, että kilpailuja varjostaa hiljattain tapahtunut pitkäaikaisen sodankyläläisen raviharrastajan Hannu Virpikarin menehtyminen. Kisakuljetukset pyörivät tuttuun tapaan kilpailujen ajan. Mikkola 81v. Ke 4.7. Vihkihetki vanhassa kirkossa klo 15-18 vihkimisiä puolen tunnin välein, esteettömyystodistus mukaan tark. Lähtöjä on ollut aikaisempina vuosina noin kolme tunnissa. Marja Tuovisen vanhat kuvat kiersivät ja Riitta Klemetti luki lukioaikaisen muisteluksen päiväkirjastaan. 0400 190 406. – Meitä oli kahdessa luokassa 50 oppilasta. Alhaalla vasemmalta: Laura Kataja, Hilkka Ahola, Anna-Maria Kaarretkoski, Annukka Aikio-Leskinen (Aikio) ja Veli-Matti Vaarala. Lapin Ravi ry:n järjestämään kisoihin on ilmoittautunut 124 hevosta. Piirosen mukaan koiraharrastajat ovat hevosharrastajien tapaan aktiivista väkeä, joten uusi järjestely ja yhteistyö sopivat mainiosti yhteen. Kaija Piirosen mukaan suositulle tapahtumalle on löytynyt mukavasti tukijoita koko Lapin alueelta, kuten myös paikkakunnaltakin. – Oli tosi liikuttava ja ihana tapaaminen. SU 1.7. 3 A -luokan luokanvalvojana toimi Riitta Kärkönen ja 3 B:n Oiva Pirttilä. Keskiviikkona 27. Aluksi hiljennyimme hetkeksi ja kunnioitimme edesmenneitä luokkatovereitamme (Kimmo Huikuri, Eija Väyrynen, Sirkka-Liisa Suomenrinne ja Sakari Saarijärvi). Ehtoolliskokous klo 11.00. Martti Juhani Kuntsi 75v . 4.7. 6.7. LASTEN LEIRIT SATTASVAARASSA. Iltahartaus vanhassa kirkossa klo 18, Juri Seppänen, Tiina Ylimäki. Rehtorina oli Kalle Virtanen, muistelee luokkakokousta järjestämässä ollut Marja-Leena Huikuri. Tänä vuonna kahvilatoimintaa pitää Sodankylän Karvakuonot. Pienen mutta aktiivisen hevosharrastajaporukan ylläpitämä yöttömän yön kilpailu tuo raviradalle vuosittain väkeä jopa tuhannen katsojan verran. (Ei tilaisuuksia 27.6.-14.7.) Seurakunnat Seurakunnallisten tekstien tulee olla toimituksessa viimeistään kahta päivää ennen ilmestymistä.. Vielä paikkoja tark. Virpikarin siunaustilaisuus pidettiin kuun alussa. 0400 190 406 Sodankylän vapaaseurakunta Lompolontie 1 29.6.-1.7. Arkistokuva
– Jotkut sanovat kuulleensa Moskussa pienten tyttöjen ääniä, Hietanen toteaa arvoituksellisesti. Hietanen sanoo, että piha on kaikille avoinna. Syrjäinen sijainti ja myyttisen henkilön kotipaikka tarjoavat monelle aikamatkan menneeseen. Kairijoentieltä on opasteet perille. Lehden vastuu ilmoitusten virheistä rajoittuu ilmoitusten hintaan. 87,00€ 9kk ....... www.posti.fi www.posti.fi /henkiloasiakkaat/ jakeluhairiotiedustelu Sompion jakelu Sompion jakelusta vastaa Posti Group Oyj. Mustan ja Korvasen sukua – Akmeelin jälkeläisiä – oleva Hietanen kertoo, että paikan mystinen historia noitineen luo pihapiirille ominaisen tunnelman. Seuraava numeromme ilmestyy 11.7.2018. Ensi viikolla Sompio ei ilmesty. Pihassa oleva kota on aika auki, siinä voi kahvistella ja syödä vaikka retkimakkarat. Kaikille avoin pihapiiri Kaikki vieraat eivät välttämättä pääse päiväsaikaan tai arkena kohteessa käymään. Moskussa on mahdollista myös yöpyä sekä lämmittää savusauna. Wallenius, jonka hallussa matto oli vuodesta 1926 lähtien. – Pihapiirissä saa käyskennellä vaikka paikalla ei olisi ketään ja ovet ovat lukossa. z z Moskusta on tehty kirja, julkaistu elokuva sekä tehty näytelmiä. Mattoon on käytetty kaikkiaan 50 poron päänahat, Hietanen päivittelee. Tämä on heille varsin sopiva kohde. kesäkuuta 2018 3 Tilaushinnat: Kestotilaus ............................... Kallomatossa on monen ”valkon”, eli valkoisen poron, päänahkaa. Hietanen on kunnostanut ikkunat ja pihapiirin kuntoon kesän vieraita varten. 1,28/pmm Hakemisto ......................... Hietanen sanoo, että pian on tulossa 20 helsinkiläisen henkilön bussiryhmä vierailulle. 050 3208 949 ilmoitukset@sompio.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sompio.fi Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani www.sompio.. Maton luovutti aikoinaan takaisin Moskuun kenraali K.M. Tapani kyselee mystisesti. Paikka sijaitsee pari kilometriä Moskun talolta. Esineessä voi nähdä katsomiskulmasta riippuen erilaisia eläintai ihmishahmoja. Poikkeava vierailukohde Sodankylästä on matkaa Moskun talolle 110 kilometriä. – On niitä poroja täytynyt olla paljon, että noin monta valkon päätä on laitettu vadille mattoa varten. – Maksimi yöpyjämäärä on viisi henkilöä, jonka pystymme majoittamaan kerrallaan. – He vierailevat uniikeissa kohteissa. 050 5599 819 toimitus@sompio.fi Ilmoitukset: Sanne Pitkänen ......... 1,58/pmm Ennen tekstiä ja tekstin jälkeen .................. pyhäpäivät saattavat muuttaa Sompion ilmestymispäivää. z z Mosku eli vuosina 1882–1938. Keskiviikkona 27. Yöpyminen on mahdollista erikseen sovittaessa. Mikähän tämän esineen tarina on. Kädessäsi on kesän tuplanumeromme. 050 5599 818 Katri Karppanen ........ Irtonumerot Irtonumero 2,00€/kpl. Unarintie 23, Sodankylä sompio.fi Nähdään kahden viikon kuluttua! :). Esim. www.sompio.fi /ilmestymispaivat Tekstiviestit ................... Siinä on kyllä hyvät löylyt, Tapani sanoo. Postin jakeluhäiriöt ........ Esine menee näytille Moskun taloon, Lokan kylän yläpuolelle. Lehti toimitetaan force majeure – varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). 32,00€ Opiskelijatilaus 3kk ........ Yöpyä voi päärakennuksen kammarissa tai pärekattoisen aitan vintillä. SODANKYLÄN TALOUSALUEEN KOTISEUTULEHTI Julkaisija: Lapin Lehtikustannus Oy ISSN 1237-4040 Sompio ilmestyy keskiviikkoisin. 0100 85160 (pvm/mpm) Ma-pe 8 16. Saatavilla Sodankylän R-kioskilta ja toimistoltamme. Ensiksi ajetaan Lokan kylään, josta on vielä 24 kilometriä matkaa. Moskussa vierailee kesällä satoja turisteja Tapani Hietanen pitelee käsissään painavaa puista esinettä, jonka hän löysi Akmeeli-noidan kotipaikalta jokirannasta. Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee toimittaa tilaajapalveluun tai internetissä: www.sompio.fi kohdassa Tilausasiat Ilmoitushinnat: Etusivu ..............................1,64/pmm Takasivu ............................ JUHA VESTERINEN Moskun talo z z Poroja erämies Aleksi Hihnavaaran, eli Moskun, Museoviraston suojelema talo Koilliskairassa, Lokan Ala-Ponkussa. 60,00€ 3kk ........ Force majeure –esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä. z z Pihapiiriä esittelee maksua vastaan Moskun ja Marin tyttärenpoika Tapani Hietanen. – Moskuun lähtee tämä esine. 76,40€/v Määräaikaistilaukset: 12kk ..... He esittelevät paikkaa vieraileville ryhmille sekä yksittäisille tutustujille maksua vastaan. Ilmoitusaineistot: Kuvat CMYK-väriavaruudessa, resoluutio väh. 0,48/pmm Määräpaikkakorotus ......... Hietanen otaksuu etelän vieraiden – ja miksei muidenkin – olevan kiinnostuneita poron päänahoista tehdystä kallomatosta. 200 dpi. Seuraava Sompio 11.7. 77,00€ 6kk ........ 050 5599 815 Juha Vesterinen ......... Sompion toimisto Unarintie 23, 99600 Sodankylä Palvelemme ma-to 10-15, pe 10-14, muina aikoina ajanvarauksella. Tilaajapalvelu ..........................010 666 4140 tilaukset@sompio.fi Tilaajapalvelu vastaa tilausasioista ja niihin liittyvistä laskutusasioista Lapin Lehtikustannus Oy:n kaikkien lehtien osalta: Sompio, Inarilainen ja Saariselän Sanomat. ”Viime kesä oli todella vilkas. 0,26/pmm Hintoihin lisätään 24% alv. 18,25€ Tilaukset ulkomaille; tiedustele hinnat tilaajapalvelusta. 050 5599 813 Toimitus: Tarja Karjalainen ....... Juhannuksena kävi useita kymmeniä henkilöitä tutustumassa Moskussa.” Myöhemmin elokuussa Moskuun suunnitellaan Hietasen ja Kai Lehtisen toimesta pienimuotoista tapahtumaa. 050 5599 819 Nykyään museona toimivan talon pihapiirissä on mahdollista ihastella vanhoja esineitä, poronhoitoon liittyviä tavaroita sekä rakennuksia. Viime kesänä pihalle laitettiin lipputanko. Päätoimittaja / Toimitusjohtaja Jari Haavisto .............. Vieraita on luvassa tänäkin kesänä. Museovirasto on määrittänyt, että savusaunan saa lämmittää vain minä. Moskussa on myös Mosku-elokuvan tekemisen aikana käytettyä rekvisiittaa nähtävillä. Tapani Hietanen esittelee Akmeeli-noidan kotipaikalta Luirojoen varresta löytämäänsä puista esinettä. z z Moskun talo internetissä: www.mosku.fi. Kun esinettä katselee eri kulmista, voi nähdä erilaisia eläinhahmoja sekä huutavan ihmisen kasvot. 1,58/pmm Teksti ................................. Hietanen tai joku hänen lapsistaan päivystää paikalla kesällä juhannuksesta alkaen aina koulujen alkuun saakka
Hinta-arvio on täysin alimitoitettu. Tästä 1,8 tonnia oletetaan olevan fosfaattia ja rautamalmia Soklin kaivoksesta Yaran Glomfjordin tehtaaseen. Viimeksi mainitut saattavat olla tuttuja lähinnä lapsuuden kesiltä. Nyt on aika muistella Tankavaaran 85-vuoden takaista tapahtumaa, samalla kun Lapin kultalöydöstäkin on jo kulunut 150 vuotta. kesäkuuta 2018 4 H engitys yrittää salpautua, kun vetäisen pääni pinnan alle. Suljen silmät ja keskityn rauhoittumaan. Koko radan kustannukset olisivat tunneliosuuksineen silloin vähintään 5,5 miljardia, mutta kokemusten perusteella mahdollisesti jopa 10 miljardia euroa. 1933 muuttanut Vuotsoon ja kävi Tankavaaran puroilla kehottamassa kullankaivajia tekemään valtauksia, muuten ei saa kaivaa ja vaskata kultaa. Metrotunnelia syntyi 12 kilometriä. Oulu 18.06.2018 LAURI SKANTS Tankavaarasta huuhdottiin kultaa jo vuonna 1933. Sekuntien kuluessa hengitys tasaantuu lähinnä pakottamalla, ja avaan jälleen silmät. Glomfjord sijaisee hiukan Narvikin eteläpuolella. Jäljelle jää selvityksessä enää raakapuun vienti – sitä on arveltu olevan 0,2 miljoonaan tonnia vuodessa, sekä Norjan kuljetukset toiseen suuntaan joita arvioidaan olevan 0,4 miljoonaa tonnia. Kaivoshankkeen uudelleen aktivointi tulee kysymykseen jos ja kun valmisteilla oleva ympärstölupa ehtoineen sen sallii. Suosittelen varaamaan kesäretkireppuun juomapullon lisäksi uimapuvun tai -housut, pyyheliinan sekä sukelluslasit snorkkeleineen. Sodankylän metsissä ja vaaroilla kulkiessamme me ihmiset ihailemme usein sinisenä kimmeltävää vettä. Junia kulkisi silloin yksi molempiin suuntiin päivässä. Jonkin verran rikasteita menee muihinkin Itämeren satamiin, joten Jäämeren rata on Kevitsan kaivokselle täysin tarpeeton. Aika on pysähtynyt: pohjassa lepäävät möhkälemäiset kivet, joiden yllä vetiseen lepoonsa kaatuneet puut kurkottavat oksillaan aavemaisina kohti pintaa. Vesi kruunaa maiseman kuin maiseman, oli se sitten suuri järvi, salaperäinen lampi tai vuolaana metsän halki uhkuva joki. Usein yllättävänkin uteliaat kalat saattavat tulla katsomaan, kuka niiden valtakuntaan juuri saapui. Entäpä sitten radan tarve ja kannattavuus. Laineet virittelevät kirkaan veden läpi paistavaa auringonvaloa. Kevitsan rikasteet menevät rekoilla Kemiin, josta ne kuljetetaan laivalla Poriin ja sieltä rautateitse Harjavallan tehtaille. Koko ratahanke on lähinnä humpuukia. Sen hinta oli siis 100 miljoonaa euroa jokaiselta kilometriltä. Miksi tällaisia hankesuunnitelmia sitten ylläpidetään. Alueella alkoi turisteille tarkoitettu kulta-huuhdontatoiminta 1960-luvun loppupuolella ja Kultamuseo perustettiin 1970-luvun alussa Lapin Kullankaivajain liiton toimesta. JONNA SAARI Se toinen maailma ” Pinnan alla erämaan hiljaisuus muuttuu vaimeaksi huminaksi ja mitättömiksi naksahduksiksi, jotka vesi painaa syvälle korviin. Loppusaldo on siis 0,2 miljoonaa tonnia Suomesta Kirkkoniemeen ja takaisin 0,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Tunneleita on tarkoitus rakentaa Saariselän kohdalle, sekä pelkästään Ivalon ja Inarin välille lähes 40 kilometriä. Selvitys katsoo henkilöliikenteen tulevan kannattavaksi mikäli molempiin suuntiin kulkee 300 000 henkilöä vuodessa. Liikenne olisi siis kannattavaa jos joka päivä väliä kulkisi 800 henkilömatkustajaa molempiin suuntiin. Se on kala vedessä, toisin kuin minä. Mukaan tulee pitkiä tunneleita Saariselän kohdalla sekä Ivalon ja Inarin välillä, lopuksi vielä kaksi tunnelia Norjan puolella. Tämä ei tällä hetkellä onnistu edes Oulun ja Rovaniemen välillä, eli aika paljon enemmän kiinalaisia kaivattaisiin – ja miksi he tulisivat kaikki junalla, varsinkin kun komeimpien maisemapaikkojen läpi mentäisiin maan alla. Kylmä puristaa ihoa ja aivojen on vaikea ymmärtää, että edelleen voi hengittää. Ruotsin Pajalan ja mahdollisen Hannukaisen rautamalmia ei tulla milloinkaan kuljettamaan Rovaniemen ja Krikkoniemen välillä, nehän on joka tapauksessa kuljetettava silloin Kemin kautta, jossa on järkevämpää lastata ne laivaan. Niiden pituus on arviolta 60 kilometriä. Antti Peltovuomaa toukokuussa v. Anna niille silti mahdollisuus myös aikuisiällä: ne eivät maksa eivätkä vaadi paljoa, mutta avaavat portin ihmeelliseen maailmaan, josta pelkät kävelijät eivät saa koskaan tietää. Samoin sen, että silloinen Sodankylän pohjoisen piirin nimismies Reino Kalervo Valli oli loppukesästä v. Liikennevirasto on jo aiemmin todennut junarahdin olevan Jäämeren hankkeissa tappiollista. Pian kylän väki vaskaili Tankavaaran puroilta kultaa. Miten sitten muut kaivokset. Näiden lisäksi Norjan puolelle tulee kaksi tunnelia, joten tunneleiden osuus tulee olemaan ainakin 60 kilometriä. Kirkkoniemen radan tärkeimmiksi kuljetuskäyttäjiksi on oletettu kaivosteollisuuden kuljetukset sekä pieneltä osin myös metsätalouden. Presidentti Kekkonen muurasi uuden museon peruskiven ”Härkäselän Kultalan” 1977. Radan hinnaksi on arvioitu 2,9 miljardia euroa. Nykyisin Tankavaarassa on vilkas toiminta. Tavallisesti hankkeiden hinta-arviot karkaavat pilviin. Niinpä niin, kun se Vuotoksen allaskaan ei... Kultaa saatiin merkittävästi ja se näkyi Purnunmukkalaisten elämässä; ostettiin uusia vaatteita ja tarvikkeita, tehtiin ostosmatkoja Rovaniemelle asti. Otetaanpa tuore esimerkki tunneleista. Se mulkaisee, kääntää hiuksenhienosti liikerataansa ja jatkaa sitten matkaansa. Ja lisäksi sen vuoksi että yksittäiset poliitikot voivat jankuttaa seuraavat 50 vuotta kaiken tulevan paremmaksi jos vain se ratahanke olisi toteutettu, ja pääsevän sillä eduskuntaan. 2010. Oletetaan että Jäämeren tunneliosioiden hinta olisi vain puolet Länsimetrosta. Pysähdymme katselemaan ja kuuntelemaan: kuinka Lapin vedet ovatkaan kauniita! Mutta milloin viimeksi kurkkasit veden alle. Se on lyhyt. VESA LUHTA Jäämeren ratahanke lienee vuosisadan huijaus Vuotson Purnunmukasta Aslak Peltovuoma oli ensimmäisiä, joka Ruosteojasta löysi kultaa. Lapin kirkkaita vesiä ei aina kannata ihailla vain päällisin puolin, muutoin jää paljon kokematta. Kokonaan pohjustamattomana uutena ratana Jäämeren rata ei todellakaan maksa samaa hintaa kuin Pohjanmaan rataparannus. Loput 88 prosenttia on täyttä hölynpölyä, vailla edes spekulatiivista tarvetta. Pannaanpa lisää vertailua: Suomen viime vuosikymmenten suurin ratahanke oli Pohjanmaan radan perusparantaminen 2007-17. Liikenneviraston Jäämeren rataselvityksen mukaan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen suunniteltua ratalinjaa on yhteensä 520 kilometriä. Ratahankkeen toteuttamisessa ei ole näillä näkymin järjen hiventä. Kaikki ne, jotka ovat ehtineet tuntea angstia ratahankkeen vuoksi, voivat huoahtaa helpotuksesta. Yara Soklin vastaava projektipäällikkö Eero Hemming toteaa, että Soklin malmi tultaneen viemään pääosin Etelä-Norjan Porsgrunniin ja muihin Länsi-Euroopan laitoksiin Kemin tai Oulun kautta, ei siis Glomfjordiin kuin pieneltä osin. Selvityksen mukaan Kevitsan malmirikastetta kuljetettaisiin noin 0,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään tunneliosuuksien hinta olisi siten vähintään 3 miljardia euroa. Nykyinen Kultamuseo avattiin 1983 jossa Lapin värikäs kultahistoria esittäytyy ja lisärakennus Golden World näyttely 20 eri maasta. 2008 ja Hetta Lauria ja Timoa v. Ja tämä luku on tällä hetkellä vielä alustava arvio. Se on siten noin 12 prosenttia selvityksen luvuista. Entäs se henkilöliikenne. Tietenkin sen vuoksi, että valtio haluaa antaa ymmärtää jotakin valtavaa ja vaikeasti käsitettävää hyvää olevan tulossa, ja ainakin 12 000 työpaikkaa Lappiin jne. Selvitys olettaa, että kuljetuksia olisi yhteensä 2,7 miljoonaa tonnia vuodessa. On siis yhteenvedon aika. Keskiviikkona 27. Ja huomatkaa, itse ratapohja oli valmiina eikä rataosuudella ole käytännössä ainoatakaan mainittavaa korkeuseroa. Turkoosissa, äänettömässä maailmassa hopeanhohtava eväkäs lipuu jo luokseni tutkailemaan, että mikä kumma minä oikein olen. Allekirjoittanut haastatteli mm. Antti ja Lauri muistivat vuosiluvun olleen 1933, kun kultaa vaskattiin. Länsimetro Matinkylään maksoi lopulta yli 1,2 miljardia euroa. Lisäksi itse Soklin kaivoshanke on toistaiseksi jäissä. Laskelma ei suoraan kerro pitääkö näin monta matkustajaa olla keskimäärin koko välin, mutta näin on syytä olettaa. Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus, yhteensä 330 kilometriä, maksoi 880 miljoonaa. Arvioilla on tapana kasvaa matkan aikana. Järven tai lammen pinnan alla erämaan hiljaisuus muuttuu vaimeaksi huminaksi ja mitättömiksi naksahduksiksi, jotka vesi painaa syvälle korviin. Sen on oltava ilman tunneleitakin yli 2,5 miljardia, mutta tarkkaa hintaa tuskin kukaan osaa arvioida
Aiemmin nimetyistä jatkaa psykiatrian sairaanhoitaja Raija Toivola. TARJA KARJALAINEN Sodankylän otti askeleen kohti biovoimalaa: kunta aloittaa viralliset neuvottelut yhteistyösopimuksen valmisteluista biovoimalan perustamiseksi. Biovoimalan avulla voitaisiin tuottaa lämpöä Sodankylän kunnan kaukolämpöverkkoon. AVI:n ja apulais-oikeusasiamiehen päätöksiin annetut selvitykset valtuustolle Vuodeosaston sairaanhoitajaksi on valittu Tuulikki Wright. Sodankylä kohti biovoimalan perustamista Nuorisotilojen nykyistä pidempää aukioloaikaa on selvitelty nuorten kokoaman kuntalaisaloitteen pohjalta. Kuntalaisten vuorot Siilashallilla alkavat 1. Kunnanhallitus toteaa, että sen pöytäkirjojen julkipanoon, salassapitokysymyksien osalta esittelijän ja muiden viranhaltijoiden tehtävienjakoon ja vastuisiin liittyvät kysymykset on käytävä läpi ja asiasta on tarvittaessa tehtävä esitys kunnanhallitukselle. (TK) Kunnanvaltuustolle annetaan tiedoksi selvitykset, jotka on annettu Aluehallintoviraston ja Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksiin liittyvistä asioista. Walkers-toiminta on matalan kynnyksen toimintaa, jossa pyörien päällä liikkuu nuorten kohtaamispaikka. Samalla kunnanhallitus kiinnittää kaikkien kunnan toimielinten ja viranhaltijoiden huomiota siihen, että kunnanhallituksen ja muiden kunnan viranomaisten päätöksiin liittyvät oikaisuvaatimusohjeet ja mahdolliset muutoksenhakukiellot tulee antaa lainmukaisina. Sosiaalitoimistoon saa yhteyden kiireettömissä asioissa, sosiaalitoimiston ohjaus, neuvonta ja ajanvaraus arkisin kello 9–11. Sovitteluun voi hakeutua myös perhe, jossa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Siilashallilla kuntalaisilla ei ole kesäaikana uintivuoroja. Matkailuneuvonta on avoinna maanantaista lauantaihin kello 10–18 välisen ajan. Nuoriso-ohjaajat tekevät nuorisotilatyön lisäksi koulunnuorisotyötä, jota Sodankylässä on tehty jo kaksi vuotta. Kommatin majan, Portin Pirtin, kalahallien ja asuntovaunupaikkojen avaimet luovutetaan heinäkuun ajan matkailuneuvonnassa. Wright sairaanhoitajaksi Kunnanvirasto on suljettuna heinäkuun 2.– 27. Sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät eron mahdollisuutta. – Nyt esitetty liiketaloudellinen malli kokonaisuutena on uskottava ja kannattava. Nuorisotilojen aukioloaikojen pidentämisen mahdollisuutta selvitetään vielä Kunnanhallitus päätti äänin 3–2, että aluehallintoviraston päätöksen vuoksi pyydetyt selvitykset viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä annetaan valtuustolle tiedoksi. Nyt asia oli kunnanhallituksen käsittelyssä Rytisalon tekemän oikaisuvaatimuksen perusteella. Aluehallintovirastoon aiheesta kanteli Pentti Rytisalo. Työntekijöiden lomat ovat heinäkuussa sekä jouluna ja tästä johtuen nuorisotilat ovat kiinni ko. Hanketta varten teetätetään ulkopuolisen asiantuntijan kannattavuuslaskelma. Kunnanvaltuustolle annetaan tiedoksi myös selvitykset, jotka on annettu Eduskunnan apualaisoikeusasiamiehen päätöksen perusteella. Toimitaan kuntalain mukaan – Kuntalain mukaan selvitykset on vietävä tiedoksi kunnanvaltuustolle. Lokka on käynyt tutustumassa Sveitsissä ja Itävallassa biovoimaloiden toimintaan. Nuorisotilat pidetään auki koululaisten syysja hiihtolomien aikana. Esityksen siitä, että selvitykset annetaan tiedoksi kunnanvaltuustolle, teki kunnanhallituksen puheenjohtaja Mikko Pyhäjärvi (kesk.). Tällä hetkellä Sodankylässä on käytössä Wauto, nimeltään leijona, eli Walkers-auto, joka on Aseman Lapset ry:n liikkuva nuorten kohtaamispaikka. Urheilukenttä on avoinna maanantaista perjantaihin kello 7–22 ja viikonloppuisin kello 9–22. Perustettavan uuden liiketoiminnan ja kunnan välille on rakennettavissa rajapinta, missä molemmat voivat saada useita erilaisia hyötyjä, Lokka toteaa. Virkaa haki määräaikaan mennessä kaksi henkilöä. Biovoimalalla voidaan tuottaa myös muita tuotteita kuten sähköä ja biohiiltä. Nuorisotilojen aukioloaikojen pidentämisestä selvitetään yhä. Sivistyslautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Vapaa-aikasihteerin mukaan aukioloaikoja ei ole mahdollista pidentää nykyisellä työntekijämäärällä. Biovoimalan ensisijaisena raaka-aineena on puu, muun muassa ensiharvennuspuu, hakkuujätteet tai kuitupuu. Tällä hetkellä Sodankylän kunnalla on kaksi nuorisotyötä tekevää nuoriso-ohjaaja. Vasemmistoliiton Kauko Nurmela ja SDP:n Sakari Karkkola olivat sitä mieltä, ettei enempiin toimenpiteisiin ole aihetta. Raportin tutustumismatkasta on laatinut TkT Petri Välisuo Vaasan Yliopistosta. välisen ajan. Tämä Walkers-auto on käytössä Sodankylän nuorisotoimella huhtikuusta kesäkuuhun 2018, kokeilu on ilmainen. aikoina. Kehittämisjohtaja Jukka Lokan mukaan biovoimaloissa käytettävä teknologia on toimivaa, siinä on monia innovatiivisia ja pitkälle kehitettyjä ratkaisuja ja teknologia on tuotteistettu ammattimaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. syyskuuta. Koulunuorisotyöllä nuorisotyöntekijät tavoittavat laajemmin kuntamme nuoria, kuin pelkästään tilatyöllä, joka on myös tärkeä nuorisotyön muoto. Kunnanvaltuuston asia on päättää, vaatiko asia lisää toimenpiteitä vai ottaako se selvitykset vain tiedokseen, jolloin asian käsittely päättyy siihen, Mikko Pyhäjärvi sanoo. vuosikerta / nro 26 Neuvotteluryhmään nimettiin kunnanjohtaja Viljo Pesonen, Sodankylän Lämpö ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Jänkälä, kunnanhallituksen puheenjohtajan Mikko Pyhäjärvi (varalla Hanna Riipi) sekä asiantuntijajäseneksi kehittämisjohtaja Jukka Lokka. Vuodeosasto sekä akuutti ja kiireetön vastaanotto ovat avoinna normaalisti. Perheasioiden sovittelijoiksi on nimetty perheneuvolasta sosiaalityöntekijä Niina Lakkala ja psykologi Sonja Nykänen. heinäkuuta. Hänen esitystään kannattivat keskustalaiset Lea Aikio ja Pertti Tervo. Keskiviikko 27.6.2018 / 36. Uimaan vasta syyskuussa Liikuntahalliin kulku kesä-, heinäja elokuun ajan vain kulkukortilla. Nuoriso-ohjaajat liikkuvat ympäri kuntaa Wautolla myös lauantaisin. Kunnanvirasto suljettu heinäkuussa Sompio ei ilmesty ensi keskiviikkona 4. Myös näiden selvitysten viemisestä valtuustolle äänestettiin kunnanhallituksessa. Perheasioiden sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Wautolla pyritään tarjoamaan ammattilaisille keino täydentämää paikallista nuorisotyön katvealueita, eli mennä sinne missä nuoret ovat. Lisäksi ohjaajat vetävät nuorille kerhoja sekä ohjaavat nuorisovaltuutettuja toiminnassaan
Sisätilojen värisävyjä on poimittu Lapin luonnosta. Sodankylän hyvinvointikeskuksen taiteilijaksi on valittu kuvataiteilija Kaija Kiuru (s. Hänen teoksiaan on useiden kaupunkien ja taidemuseoiden kokoelmissa sekä Valtion taidekokoelmassa ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmassa. Avustuksen myöntämisen kriteerinä on käytetty hankkeen taiteellista laatua ja vaikuttavuutta. Hyvinvointikeskuksen taiteesta pääsevät nauttimaan myös vierailijat, joita kiinnostavat hyvinvointikeskuksen omaleimaiset piirteet: ensimmäinen elinkaarimallilla rakennettu Sote -rakennus Suomessa, maailman pohjoisimpia LEEDja prosenttitaidehankkeita. Taide jokaisen vierailijan ulottuville Sodankylän hyvinvointikeskuksessa taide on sisällytetty rakennuksen arkkitehtuuriin. Keskiviikkona 27. PÄIVÄN SANA PÄIVÄN AJATELMA SUDOKU VAIKEA. Nykyisen terveyskeskuksen olemassa oleva taide on inventoitu ja sitä sijotetaan suunnitellusti hyvinvointikeskukseen. Tiistai 3.7. perusturvajohtaja Kati Aikio, kunnanhallituksen edustaja Kauko Nurmela, YIT:n edustajina suunnittelupäällikkö Hanna Keskiaho ja arkkitehti Merja Pesonen sekä kuvanveistäjä Minna Kangasmaa. Taide edistää paranemista ja hyvinvointia. Yhtenä erikoisuutena ovat yksityiskeikat eli privaatti-keikat maailman pienimmissä pubissa, mihin yhdellä kertaa mahtuu baarin pitäjä, soittajat ja asiakkaaksi 2–3 henkilöä kerrallaan. Hyvinvointikeskuksen tilaratkaisut mahdollistavat järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien toimimisen samoissa tiloissa. Inspiraatio luonnosta ja pohjoisesta Kaija Kiuru on monipuolinen taiteilija. kesäkuuta 2018 6 NIMIPÄIVÄT Keskiviikko 27.6. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan. Tapahtuma tullaan järjestämään 27.– 29.7. Hänen aikaisempia julkisia teoksiaan ovat muun muassa maisemointityöt Pallas-Ylläsjärven kansallispuistossa ja julkisivuteos Kuivasrannan päiväkodissa Oulussa. Yksimielisen päätöksen taiteilijavalinnasta on tehnyt yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Sodankylän kulttuurisihteeri Merja Leinonen, vs. Kunnan määrärahan lisäksi taidehankintoihin on saatu lisärahoituksena Taiteen edistämiskeskuksen erityisavustusta 25.000 euroa. Elviira, Elvi. Kaija Kiuru on Suomen Kuvanveistäjäliiton ja Lapin Taiteilijaseuran jäsen. Taidetta sijoitetaan myös odotustiloihin. Hänen tuotantoonsa kuuluu installaatioita, valokuvia, veistoksia ja ympäristötaidetta. Hänen teoksiinsa voi tutustua osoitteessa www.kaijakiuru.net. Esiintymispaikkoina ovat muun muassa baari ja kauppa, Hietalan rakennuksen ympäristö ja teatterija kongressilato. julkaistuun Sudokuun. Room. Kieringin Country ja Blues -festivaalin esiintyjiksi ovat lupautuneet Kari Peitsamo, Antti Kajander, Sanna&Soul Oy ja Sakari Korhonen & Huurankukat. Tapahtuman järjestäjät toivottavat runsaslukuisen yleisön tervetulleiksi seuraamaan Country ja Blues musiikkia mukiikin aidossa ympäristössä maalaismaiseman keskellä. Tapahtuman aikana tullaan järjestämään konsertteja sekä ulkoettä sisätiloissa. Petri, Pekka, Petra, Petteri, Peetu, Pietari, Pekko. 14:13 Ratkaisu 20.6. Hyvinvointikeskuksen pääteos sijoittuu sisääntuloaulaan, jossa se toivottaa kansalaiset tervetulleeksi elämyksiä nostattavalla tavalla. Aaro, Aaron. Torstai 28.6. Taiteen edistämiskeskus tukee taidehankintaa Kieringissä järjestetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa Kieringin Blues ja Country -festivaali. Kokoelmaan kuuluu muun muassa kuvanveistäjä Erkki Alajärven isoja puureliefejä. Hyvinvointikeskuksen taide tuottaa elämyksiä isolle joukolle kansalaisia. Sompion Siljo Kiuru on valmistunut kuvanveistäjäksi Lahden taideinstituutista ja opiskellut taiteellisen työnsä ohella myös ympäristönsuojelua ja ympäristökasvatusta sekä suorittanut filosofian maisterin tutkinnon pääaineenaan taidehistoria. Hyvinvointikeskuksen prosenttitaidehankinnat ovat kunnalle uudenlainen avaus, joka tullaan ottamaan huomioon tulevissa rakennushankkeissa. Jokaiselle vierailijalle on varattu noin 10 minuuttia esityksiin ja sen jälkeen yleisö vaihtuu. Älkäämme enää tuomitko toisiamme. Leo. Numerot 1-9 saavat esiintyä 3x3-taulukoissa sekä jokaisessa vaakaja pystyrivissä vain kerran. Lauantai 30.6. Mari, Maria, Marika, Maija, Maiju, Meeri, Riia, Maaria, Kukka-Maaria, Maikki. välisenä aikana Kieringin maalaismaiseman keskellä. Arvo. Sodankylän kunnanhallitus on varannut 40.000 euron määrärahan taiteen hankkimiseen prosenttiperiaatteella hyvinvointikeskukseen. Pahinta pelkuruutta on se, että tietää, mikä on oikein, eikä tee sitä. 1959 Sodankylässä). Sunnuntai 1.7. Päivö, Päiviö. Maanantai 2.7. Sodankylä sai hakemansa avustuksen täysimääräisenä. Perjantai 29.6. Hyvinvointikeskuksen taiteilijaksi Kaija Kiuru Sodankylän hyvinvointikeskuksen taiteilijaksi on valittu sodankyläläinen kuvataiteilija Kaija Kiuru. JARI HAAVISTO Kieringin Blues ja Country -festivaali Kieringin teatterifestivaaleilla välivuosi Maailman pienimmissä pubissa soivat musiikin privaattiesitykset 10 minuutin välein.. Parhaimmillaan hoitokäynteihin liittyvät pelot ja stressi lievittyvät ja taide väreineen ja muotoineen tuo lohtua vaikeaan elämäntilanteeseen
Kisat pidetään vuoroviikoin Pyhällä ja Luostolla. Luostolla frisbeegolf-viikkokisat. Oppaana Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Elisa Pääkkö. Luostolla frisbeegolf-viikkokisat. klo 18–20 Frisbeegolf viikkokisat Pyhän ja Luoston frisbeegolfradoilla kilvoitellaan aina lauantaisin. To 12.7. La 7.7. – Juuri niin. Radioteatteri esittää Yle Radio 1:ssä pitkiä kuunnelmia sunnuntaisin kello 15. klo 18 hartaus vanhassa kirkossa. Henkilö V ilmoittaa välittömästi, että hänkin haluaisi ymmärtää harakan puhetta. La 30.6. Keskiviikkona 27. – Ettäkö minä ymmärtäisin harakan puhetta. kesäkuuta aiheena ovat ruoka ja juoma. Pe 13.7. Ne uusitaan maanantaisin kello 19.03 ja ovat kuunneltavissa lähetyspäivästä lähtien Yle Areenassa 30 vuorokautta. klo 15–18 Kesän vihkihetki Sodankylän kirkossa. To 19.– su 22.7. Luostolla frisbeegolf-viikkokisat. Äänisuunnittelu: Ari Mursula. klo 22 alkaen Tauski Hotelli Sodankylässä. Pöyliö on työskennellyt toimittajana myös Sompiossa. Sodankylän kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Hampputörmäntie 16. –Onnistuuko pikkulintuja ammuskelevan herra Pumpanin todellakin toimittaa myös Harakka Vinsentti autuaammille metsästysmaille. En tiedä, onko sillä mitään käytännöllistä merkitystä, mutta haluatteko. Kesäkaudella Pyhän ja Luoston frisbeegolfradoilla kilvoitellaan aina lauantaisin klo 18–20. Radioteatteri esittää sunnuntaina 1. Järjestää Sompion Luonnonystävät ry. Pe 6.7. Rooleissa muun muassa Leena Uotila, Irina Pulkka, Raimo Grönberg, Jouko Puolanto, Antti Pääkkönen, Antti Lehtinen ja Jukka Voutilainen. Olkkari on avoin kaikille lasta odottaville ja lapsiperheille. Kultamölkkykisat Tankavaarassa. –Miten käy punapäitä vihaavan rva Krumelinin muotihattunäytöksen. Molempien henki ja terveys ovat vaarassa, kun sukelletaan syviin vesiin niin henkisesti kuin kirjaimellisestikin. Muistakaa säänmukainen pukeutuminen, olemme ulkona. Menemme tutustumaan Kotiseutumuseoon, Hampputörmäntie 16. Seniorikahvilassa keskustellaan Ensimmäisessä seniorikahvilassa osanottajia oli 19. klo 20 Pubivisa Baaripähkinä Piitsipubilla. Tekstin on näytelmäksi kirjoittanut ja ohjannut Hannu Raatikainen. Lopuksi tarjolla on maksulliset pullakahvit. Jos haluatte. HEINÄKUU Ke 4.7. Esitykseen on vapaa pääsy ja sen kesto on kesto 40 minuttia ja väliaika. Ohjaus: Matti Ijäs.. Klo 18 hartaus vanhassa kirkossa. klo 12 SoPa 40 vuotta -juhlatapahtuma Urheilukentällä kaiken ikäisille. Olkkaritoiminta on rentoa ja vapaata, tulla ja mennä voi oman aikataulun mukaan. Pe 27.–su 29.7. klo 11 Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa. klo 9.30 perheiden avoin olohuone. Musabingo Nilimellassa Piitsipubilla kello 19. aiheena ovat ruoka ja juoma, 11. Teatteri Tie:n esitys kertoo uunituoreet vastaukset. Kisat pidetään vuoroviikoin Pyhällä ja Luostolla. Teatteri Tien uutuunäytelmä Henkilö V ja Vinsentti Aapelin lastenkirjojen rakastettu keskushahmo Vinski kiertää Suomea kesällä 2018 juhannuksesta alkaen. Retki kotiseutumuseolle. On kesä ja näkymättömyyspulveri on loppu. N. klo 18 kasviretki Pappilanniemeen. Luostolla frisbeegolf-viikkokisat. La 14.7. Ke 11.7. Kokoontuminen klo 18 Vanhan kirkon P-paikalle. Roolit esittää Johanna Ahonen. kesäkuuta 2018 7 Tänne mennään KESÄKUU Ke 27.6. Pyhä-Luosto Open frisbeegolfkisa. Runon ja Suven päivän shamppanjapiknik Kieringissä. Aiheena olivat elinkeinot. Nasty Habits Duo Nilimellan Piitsipubilla. 27. Kieringin Blues ja Country-festivaali. heinäkuuta kello 14. Eväsviltit mukaan. Pe 27.7. Sodankylän kotiseutumuseolla kesäteatteriesitys on tiistaina 10. Henkilö V tuntee olonsa haikeaksi ja yksinäiseksi. Lasten kesätetteria museolla Kotiseutumuseolla kokoontuu kesällä seniorikahvila kahden viikon välein keskiviikkoisin kello 13–15. Kuunnelman on ohjannut Matti Ijäs. heinäkuuta keskustellaan vaatteista ja jalkineista, 25. Pubivisa Baaripähkinä Nilimellassa Piitsipubilla kello 20. Korva Boosty Nilimellan Piitsipubilla. heinäkuuta kello 15 kemijärviläisen kirjailija, toimittaja Sari Pöyliön kuunnelman Matkalla äidin kanssa. Radioteatteri esittää Sari Pöyliön kuunnelman Sari Pöyliö: Matkalla äidin kanssa rooleissa muun muassa Leena Uotila ja Irina Pulkka. Keskiviikkona 27.6. klo 18 hartaus vanhassa kirkossa. asiantuntijan johdolla. Trio Pojat & Basisti Nilimellan Piitsipubilla. Kesäkaudella Pyhän ja Luoston frisbeegolfradoilla kilvoitellaan aina lauantaisin klo 18–20. klo 10 Porttipahta-uistelu Siltaharjussa. Matkalla äidin kanssa on ensiesitys. La 28.7. Kahvilassa keskustellaan 1930–40-luvun asioista ns. Yöttömän yön ravit kello 20–22. Tanhuan Messulassa tanssit, soittaa Duuriseiska. Futisbinkohumppafestit Syväjärvellä. klo 18 Bingo Orapirtillä. Esitys on tarkoitettu yli 5-vuotiaille. Kesäkaudella Pyhän ja Luoston frisbeegolfradoilla kilvoitellaan aina lauantaisin klo 18–20. Ja tuossa tuokiossa Henkilö V ja Harakka Vinsentti muodostavat törkeän erinomaisen lyömättömän yhdistelmän ryhtyessään asettelemaan kesäisiä toimitettaviaan tärkeysjärjestykseen. heinäkuuta miesten ja naisten työvälineistä ja keskiviikkona 8. elokuuta on vapaa aihe esimerkiksi koulutus, sairaanhoito, vanhusten hoito, puhelin, lehdet tai mikä tahansa mikä kiinnostaa keskustelijoita. Kisat pidetään vuoroviikoin Pyhällä ja Luostolla. Lisäksi Yle Radio 1 lähettää lauantai-iltapäivisin Radioteatterin kausisarjoja. Ke 18.7. Kisat pidetään vuoroviikoin Pyhällä ja Luostolla. Sari Pöyliön samannimisen novellin pohjalta kirjailijan itsensä Radioteatterille dramatisoima road-komedia äidin ja tyttären räjähdysalttiista matkasta Helsinkiin. Pe 13.– Su 15.7. La 21.7. Silloin eräs harakka ilmoittaa olevansa alustavasti kiinnostunut ymmärtämään Henkilö V:n puhetta
Keskiviikkona 27. ??????2012?17?1??21 99600 Sodankylä AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT mökistä liikekiinteistöihin Tuntitai urakkatyönä! OMPELIMOT | KÄSITYÖT BRODEERAUS PALVELUA Tmi Antinmerja 040 593 8998 Verkkokauppa: www.antinmerja.fi KUKKAKAUPAT Kukkakauppa R uusunmarja Jäämerentie 18, Sodankylä p. 0400 159 409, 0400 396 306 E-mail: pentti.kangas@tilipyppi.fi TILITOIMISTOT Unarintie 13 • 99600 Sodankylä Puh 020 789 0782 • www.sodankylantili.fi PROJEKTIPALVELU V A A R A L A Rakennusmestari Kimmo Vaarala 0400 871 774 www.prova.. 040-762 4858, arctiapine@pp.inet.fi www.arctiapine.com Selluvillan puhalluksia Lapin läänissä Sähköasennukset, -suunnitelmat, antennija atk-verkostot. Elina Aikio 040 358 5003 Marja-Leena Karjalainen 0400 901 354 etunimi.sukunimi@polargym.. 044 7575 735 jari@jokapaikanhoylat.fi AA HANNU AUTONEN Kasarmintie 10, PL 79 99600 SODANKYLÄ P. 0400-514 204 puh. 0400 396 662 Hammasteknikkomestari erikoishammasteknikko JYRKI ISOJÄRVI Vastaanotto hammasproteesipotilaille Sodankylässä Jäämerentie 18 (Terveystalon vieressä) Ajanvaraukset Puh. AUTOHUOLTO J. Ville Lehmusvuo puh. kesäkuuta 2018 8 Esimerkkimainos koko: 1x40pmm (lev. 016-615 076 sähköposti: s.kujanpaa@co.inet.fi TILIPYPPI OY Pentti Kangas Lintuojantie 2, 99600 Sodankylä, puh. 040 140 7780 ma-pe 10-17, la 10-14 Kukat kaikkialle maailmaan! KODIN PALVELUT Puh. SOKERO Jäämerentie 30hpuh. 40mm) 18,80 € + alv = 23,31 € /kpl OSAAVAT AMMATTILAISET LOKA-AUTO VIRPIKARI Puh. klo 7.30–16): 0400 238 815 Monimerkkihuolto ja fiksaus. 016-610086 0400-204 299 Juha 040-5733269 LOKAPALVELUT www.sompio.fi Ilmoitusvaraukset: 050 5599 818 LVI-ALAN PALVELUT Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä p. 040 536 3775 | www.kauneushuonemimosa.com Nautintoa päästä varpaisiin! C 59 M 90 Y 26 K 15 C M Y K 100 • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Käsihoidot • Sokeroinnit • Rakennekynnet • Kestolakkaukset • Kuumakivija aromahieronnat Tmi Ilona Liikanen puh. 040 538 9893 ilona.liikanen@gmail.com Koulutettu Hieroja / EHFA Personal Trainer Ulla Siirtola P. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi ASIANAJAJAT AA JUHA PUOLAKKA Ojennustie 9 99600 Sodankylä Puh. Vuokraukset: booking.com/sodankyla Puh.varaukset: 0500 505 300 , 044 363 6972 Myymäläja toimistoti loja, pitopalvelukei. uja huoneistoja 2-8 hengelle lyhytja pitkäaikaiseen vuokraukseen. • Kaikkien merkkien määräaikaishuollot, myös takuuaikana! • Pörhön Autoliike Oy -konsernin Partnerkorjaamo • Merkkihuolto: Audi, Hyundai, Kia, Mitsubishi, Nissan, Peugeot, Skoda, Subaru, Suzuki, VW • Huollot nykyaikaisin laittein ja menetelmin • Pesut ja fiksaukset, myös auton sisältä! Varaa aika (ark. Huolto/fiksaus 0400 238 815 Arkisin 7.30–16 www.nestemokko.fi Tehty juuri sinulle Ompelupalvelu, tilauskäsityöt Sompiontie 2, Sodankylä Tehty juuri sinulle Ompelupalvelu, tilauskäsityöt Sompiontie 2, Sodankylä. 040 176 9959 Kaislapolku 1, Vaalajärvi Parturi-Kampaamo Neljän Tuulen Tukka POLAR GYM KUNTOSALI JA FYSIOTERAPIA • Hieronta • Fysioterapia • Ryhmäliikunta Sompiontie 4, Sodankylä www.polargym.. Meillä huolto pelaa varmasti. • Kuntotarkastukset • Rakennuskonsultoinnit • Rakentaminen • Remontointi projektipalvelu.vaarala @ gmail.com Valokeilassa • Sähköasennukset • Antenniasennukset • Sähkösuunnitelmat • ATK-verkostot • Sähkötarvikkeet • Urakkatai tunti työnä Reino Pyykkönen 0400 637 988 Timo Pyykkönen 040 765 7338 Vasanti e 12, 99600 Sodankylä sahko@lapinsahkopalvelu.. 040-8202667 ville.lehmusvuo@keskilapinsahko.fi Urakkatai tuntityönä SÄHKÖURAKOINNIT Pekka Pirskanen, asennuspalvelupp@gmail.com • Sähköasennukset • Sähköurakoinnit • Sähkötarvikemyynti • Sähkösuunnittelu • Antennija ATKverkostot 0400 934 002 ASENNUSPALVELU PP Ky ASENNUSPALVELU PP Ky Asennuspalvelu PP Ky Asennuspalvelu PP Ky ASENNUS PALVELU PP Ky 5 25 75 95 100 Logo ?1??????. 044 336 5648 Reipas ja luotettava Erikoishammasteknikko ERKKI MELAMIES Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. 040 738 8916 HAMMASTEKNIKOT KAUNEUS & TERVEYS & HYVINVOINTI Sodankyläntie 17, Sodankylä, Hotelli Sodankylää vastapäätä p. TILIJA TOIMIALAPALVELU SATU KOKKONIEMI KY Jäämerentie 18, Sodankylä puh. 040-8013285 Ojennustie 9, 99600 Sodankylä puhelin. 39mm, kork. (016) 615 600hAvoinna: 8-16 Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT Pörhö Partnerkorjaamo Korjaukset ja huollot kaikkiin automerkkeihin Ilmastointilaitteiden huollot! AUTOILU & LIIKENNE KORJAUSHUOLTOJA VARAOSAPALVELUT HENKILÖAUTOISTA REKKOIHIN JA KONEISIIN Ilmastoinnin huollot ja täyttö Hydroscand-letkut, putket, liittimet Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä 016-636 255, 0400 174 207 JÄSENLIIKE A-lupa jarruille 4-pyöräsuuntaukset Päästömittaukset Ajopiirturin tarkistukset Autonosturin tarkistukset FORTE-moottorin puhdistus Autokorjaamo M.Tolppanen Huollot, korjaukset, peltija ruostetyöt P. 0400-313 336 TEHON LISÄYKSET OPTIMOINNIT EGR/DPF ohjelmoinnit Vikakoodien poistot MMS-Optimointi Soita 040 731 0908 RAKENTAMINEN, REMONTOINTI JokapaikanHöylät Kattavat rakennusalan palvelut, sekä muut palvelut kotitalouksiin ja yrityksiin. 040-357 5110 f. ö, varastoti loja Vuokraukset: 0500 505 300 , 044 363 6972, 044 363 6006 Sodankylän Kehitys, Jäämerenti e 2-4, 99600 Sodankylä Jari Pienimaa IAT 0400 431 102 isannointi.pienimaa@gmail.com ammattitaidolla Sodankylässä Isännöintipalvelut Neste Mokko Lompolontie Mokot Oy, Sodankylä Kassa 0400 208 118 Tervetuloa keskustan Nesteelle. 016-615 111 VT JOUNI VIHERVALLI Ajanvaraus 0400 391 024 Riitaja rikosasiat, kaupanvahvistukset LAKIASIAT KIINTEISTÖT, ISÄNNÖINTI Sodankylän ydinkeskustassa kaluste
Parempi pysyä Suomessa ja ilimottaa Pertti vaikka Napakymphin. Mahtava suunnitelma! Seuraavan kerran ku kokkoonnuthin niin Mairella on tosi huonoja uutisia. Arto oli sanonu, että son niin sottasta hommaa, ettei kannata. Maire oli ihan hikkoillu ku ei se pölökkypää ollu mithän raatannu, mutta äläpä huoli, sitten oli Pertti puhjennu puhumhan. Pertillä oli onneksi ollut ihan kauhian jumissa niskat ja Aulikki kuttu sen kerran muka hierottavaksi ku hällä on vähän niinku taito tarttunu ja ku hyväuskonen Pertti pötkötti sängyllä Aulikki laitto muka lämmitteeksi muutaman imukupin hartijoihin ja sitten muinamiehinä läväytti niin monta ku mahtu päälaelle. Ostamma Pertille koko paketin. Maire lupas maksaa matkan, muka niinku kiitoksena hyvästä kotiavusta. Joo, ei saa osia misthän. Kuka semmosen huolii, kysynpä vain. Jaa-a, tais olla vielä talavella semmonen hierontapaikka, mutta ku soli keskellä kyllää ja ovi pääkavulle päin niin eihän sinne kukhan ilenny mennä. Hinnat sisältävät alv:n. Ommelkaa hiekkapussia tai jotaki. Meijän pittää laittaa se portelhin opintomatkalle. Keskittykää vaikka pelastamhan Mäkelän Arvon lato tuluvalta. Eihän täällä ole mithän semmosta kansalaisopiston kurssia. 82mm, kork. Nämä kaks valamista ku assuu toisella puolella Suomia. Tässähän olhan jo voiton puolella ku Pertillä on kerran jo lähikontakti naishen, nyt vain hienovarasta ohjausta. Kippis! Taas tuli jännitystä meijän kerhon ku met Mairelta saimma salasta tietoa miten suhe eteni. Pittää vain saaha semmosia isoja imukuppeja ja jollaki konstilla iskiä niitä Pertin päähän säännöllisesti, mutta alakhun vähempiki riittää. Maire toi meille täytekakun ja sano, että nyt juhulimma, Pertillä on morsian! Oli se vähän niinku liiottelua, olivat vasta kahesti nähnhet, mutta silti. Vahinko vain, että Aulikki innostu liikaa eikä ottanu ajoissa niitä imukuppia poies. Annethan tottua ajatukshen. Keskiviikkona 27. Maire oli vähällä mennä sanomhan ettei sole rikki se auto, mitä se valehtellee ku Pertti oliki riemushan kilijassu puhelimhen ”heti luuli kumihuuli, ei sole rikki, hahahahaaa!”. Valitse taulukosta sopiva mainoskoko ja ota yhteyttä! Tarvittaessa valmistamme ilmoituksen puolestasi. Niin että ei ole homo kyshessä. Ja pittäähän se Pertti niinku johatellaki siihen suunthan ettei lipiä jonnekki ryyppäämhän ja mennee koko reissu ihan harakoille. Suunnittelu keskeyty siksi aikaa ku met riuhoimma Mairea syvänalasta, että saathin se kampanisu irti kurkunperältä. Met mietimmä, että mitä jos sitä niin kovasti jännittää ku se ei tiiä mitä sen pitäs niinku tehä tai sanoa. Ja seuraavalla viikolla se kerto, että Tallinnassa on ja siellä ei ainakhan kukhan tunne, niin ettei tartte Pertin siitä ottaa ressiä. Pittää vain rauhassa ootella ku miniäkokelas tullee näytille ja sillon varsinki pittää olla ihmisiksi. Voi yhenkerran, että meitä harmitti! Paitti Maire näytti vähän tyytyväiseltä. Se alako ihan tosishan kuskaamhan Perttiä vaikka mihin vestareille ja niin kuulkaa kävi, että soli tutustunu siellä johonki tyvärhen. Pittääkö se laittaa kurssille. Rupesimma kartottamhan sitten laajemmalti tätä tappausta. No mihin sitten. Anna oli lukenu jostaki, että sinne voi mennä vaikka keskustelemhan, mutta met olimma sitä mieltä ettei tässä nyt keskustelut riitä. kesäkuuta 2018 9 M eillehän ei isännän kans jäläkikasvua koskhan suotu ja nuorempana mie olin siitä kovastikki surullinen. Kylän laijalla assuu Maire, jolla on viisi lasta, kolome tyttöä ja kaks poikaa. Maire oli kyllä vähän huolestunu. No mimmoselle kurssille. Maire sano, että sillä on lommonen kallo ja vähän puikulan mallinen, ei näytä hyvältä. Ruukathan sanoa, että pienet lapset ja pienet murheet. Kaikki kasvaa niinku käsikäjessä ja son vishin niin totta. 100mm 50 € /kpl Postikortti 3x90 pmm lev. Pitäskö aijjaa kokonhan se tukka pois, täyskalijut on muotia. Met olisimma jatkanu tätä meijän innokasta roejktia vaikka mihin asti, mutta Arto oli sanonu Mairelle, että nyt pittää rauhottua ja olla ihmisiksi. Mistä imut. Maire oli kerranki koputtelematta menny kerräämhän likasia astioita Pertin huonhesta ja nähny ihan itte kuin soli kattonu tietokonhelta jotaki perverssiä elokuvvaa. Ku se Pertti tahtoo olla ihan mykkä ku paikalla on naisia ja mitä met olemma kuullu, niin kapakassa pittää olla päishän jos meinaa lähestyä naista. Tämä on kuule tätä päivää Maire, met vakkuuttelimma. 125mm, kork. 90mm 125 € /kpl 1/4-sivu 3x180 pmm lev. Mutta met musketöörit olimma pääshet vauhtiin eikä meitä pyssäyttäny mikhän. Lohutimma porukalla, että tästähän met emmä kellekhän kerro mithän, tämä seura on ku muskettisoturit. Artohan voi vaikka porthailla ootella, ei suinkhan siinä kovin monta tuntia mene. Eikä ole etes kuopus. Järjestättekö kesätapahtuman. 180mm 250 € /kpl Yhdistysten kesätarjous: Tarjoamme yhdistyksille kesäksi edullista ilmoitustilaa käytettäväksi 1.6. Pertti oli punasena karjunu kuin sinne ei tarvi tukkeua koputtamatta, hän kyllä kuppisa huolehtii. 125mm, kork. Päivää pittää sanoa ja lakki ottaa pois sisällä. Onko kirkolla. Kalijussa loisti monta päivää punaset pallukat ja Pertti oli vähän pahalla päällä, nyt se ei oikiasti voinu lähtiä viikonlopuksi tyttärhin. Sehän ei sinne kyllä yksin tohi mennä, niin Maire lupas kysyä vähän niinku sallaa Pertin yheltä kaverilta, Artolta, josko se lähtis henkiseksi tueksi. Maire ei voi ymmärtää kuin son niin tuhero. Aloimma yhessä miettiä miten met sille Pertille hommaamma emännän. Tottahan met halusimma auttaa Mairea tässä pulumassa, sitä varten on ompeluseura. Maajussille morsiamhen sitä ei voi ilimottaa ku heillä ei ole ku pystykorva porraspäässä. Ja kun net ei ole omia, niin ei ole sitä vastuutakhan, laitamma kotia takas ku rupiavat sinnittelemhän. Son hyvä merkki. Meillä ku kokkoontuu joka viikko tuossa kylätalolla semmonen akkojen porinapiiri (met muka jotaki sukkaa siellä tuherramma juoruilun lomassa) niin siellä sitä kuulee kaikenlaisista murheista, millä net aikusetki mukulat äitiäsä valavottaa. Voi yhen kerran.........Maire hautas ajatuksen lapsenlapsista. Son kato niinku tämmönen kokonaisvaltanen hoito, oli Aulikki mainostanu. Eikä saa kuttua koko kylän akkoja kylhän samana päivänä. Terttu oli kattonu telekkarista, että joskus amerikasssa oli keksitty semmonen juttu, että ku immee imukupilla kalijusta, niin se lissää verenkiertoa ja tukka lähtee uuthen noushun. Ruoka syyvhän suu kiinni eikä röyhtäillä pöyvässä. 31.8.2018 välisenä aikana. Töissä se kyllä käy ja auttaa kotona, mutta saishan se jo siitä muuttaa omhan huusholhin ja ottaa vaimon. Päätimmä jättää vielä tämän suurimman haasthen, puhelahjat, myöhemmälle hiomiselle ja keskittyä ulkoshen hapituksen. Kahveli otethan nätisti käthen eikä puristeta sitä ku neanderdaali nuijasa vartta. Aulikin miehen äitillä oli kuppaussarvet, semmoset nykyaikaset. Sillä on kyllä siistit kamphet ku se lähtee kirkolle ja perus käytöstavat on hallussa, Maire on niitä sille takonu kalhon. HIMMU Poikamiespäivät Ilmoituksen koko: Hinta: Käyntikortti 2x50 pmm lev. Hiphei, sieltä saamma imut. Seuraava etappi oli ottaa seleville, että missä niitä semmosia paikkoja on. Sanothan kiitos ja joskus ihan juhlapäivinä, että ole hyvä. Pertti oli sanonut, että ”jaa, joo-o” ja ”jaa niinkö oli?”, sitten oli pitkästi hilijasta ja taas jotaki urinaa oli kuulunu Pertin kurkusta. Pertti tuskin muuttas kauas, olis ne mukulatki siinä sopivasti hollilla. Ensin tieten piti selevittää, että kiinnostaako sillä naiset niinku ylipäätäsä, tänä päivänä se ei ole mikhän itesthänselevyys. Suotta meitä ei ole niin monta, joukossa on voimaa ja niin nytki. Pittää tietää varmasti, että pittääkö meijän ettiä miniää vai vävyä. 15.7.) • Katri Karppanen 050 3208 949 (lomalla 23.7. Sitten met päätimmä, että suotta sitä semmosta surree jolle ei mithän saata tehä, onhan nuita mukuloita muilla, hoijamma niitä. Rimpiläisen Anna sen sitten keksi; portelli. Net on kaikki jo aikusia ja osalla omiaki lapsia, asuvat kuka missäki. Ja tehä muutaman mukulan, ku Mairella ei ole vasta ku kaks lapsenlasta. Houkutellaan tapahtumaanne entistä enemmän väkeä! Unarintie 23, Sodankylä sompio.fi Ilmoitusvaraukset ja aineistoaikataulut: ilmoitukset@sompio.fi Varaukset ja aineistot tarvitsemme viimeistään julkaisuviikon maanantaina. Tyvär oli vishin suunnitellu jotaki menoa koska vaikutti siltä, että solis ollu vähän niinku pettyny. Mikhän ei vuoja julukisuuthen. Maire nyyhki, että sittenhän sitä ei ainakhan kukhan huoli ku tyväret luulee Pertti rievun olevan täys sika ja täynnä tauteja. Met sanoimma, että Arto huolehtii vain omista pusseisthan ja jättää meijät rauhhan. Met munnaamma hyvän homman. 12.8.). Pertti parka on periny isänsä tukkageenit ja on melekein kaliju ollu jo nuoresta lähtien. Hyvä yhdistyksen toimija. Onneksi Arto oli älynny tämän meijän huolen olevan niin suuri, että kohta met saatamma keksiä uuven suunnitelman jos mithän ei tapahu ja niin se rupes touhuamhan Pertin hyväksi. Taoimma Mairelle järkiä päähän, että nyt on vihonviiminen hetki luovuttaa ja olla luuseri. Onhan se Pertti vähän semmonen hijomaton timantti, vai miten sen nyt sanos. Soli kertonu kuinka se ei voi nyt ens viikonloppuna tulla kirkolle ku sillä on auto rikki, ihan moottori säpäleinä. Soli kupannu ihmisiä saunassa niin, että veri lorisi mutta sitten itte kuoli syvänkohtaukshen ja siihen loppu kuppaus. Anna lupas kuuklata netistä. Maire oli vahvasti sitä mieltä, että kyllä son miniä mitä met etimmä. Paitti Pertti, se pyssyy omassa kamarissa. • Sanne Pitkänen 050 5599 818 (lomalla 11.6. Mutta ku pitäs olla enempi sosiaalinen muuallaki ku hirviporukassa. Siispä keskitymmä kasvattamhan uutta tukkaa. Kysy myös muita ilmoituskokoja. Mikäli aineisto ei ole painokoneelle optimoitu tiedosto, kannattaa se toimittaa aiemmin, jotta ehdimme muokata / valmistaa ilmoituksenne ajoissa. Soli kerran sallaa kamarin avonaisesta tuulestusräppänästä kuunnellu ku Pertti oli pihalla raatannu kännykhän sille tyvärelle
TAIDEPALKINTOJEN jakamisen yhteydessä arkkitehdit ovat muiden joukossa, vaikka ainakin Oulun yliopistossa he opiskelevat insinöörien kanssa samassa tiedekunnassa. Vain kirjaston alkuperäinen osuus on arkkitehtien yhteistä suunnitelmaa – myöhempi kirjaston laajennus ja kunnantalon puoli yksin Kuismaselta. Näkyvimpien elämysten lisäksi arkkitehtuuri tuo esille tilan ja ajan käytön lumon, veistostaiteen ja joskus myös jonkinlaisen kertomuksen. – Meillä on yhteisiä luentoja. Juuri ihmiset tekevät arkkitehtuurista elävän: – Arkkitehti luo kulissit, ihmiset antavat sisällön. Kuismanen kiinnostui pian opiskeluvuosiensa jälkeen kulttuurista: hänelle on luontoa tärkeäpää se, että rakennus sopii kulttuuriin. Reima Pietilä oli se suomalainen arkkitehti, jonka ansiolista on liian pitkä tämän lehden palstoilla toistaa. Myös Andreas Alarieston maalaukset ovat virittäneet tunnelmaa. Nykyisistä saavutuksistaan hän nostaa ykköseksi tänä vuonna Turussa valmistuneen Jyrkkälän kaupunginosan saneerauksen. Ongelmia hän näkee talvessa. – Usein sanon, etten ole mistään kotoisin, Kuismanen keventää. Ehkä kaikkein jykevin osa on kivessä: kaikkialla kunnantaloa havaitsee rakkaa ja kiviseinää. Opin tuntemaan yli sata asukasta. – Olin liian itsenäinen, Kuismanen selittää tyylisuuntauksesta vieraantumistaan. Tekniikan ja taiteen ristiriidasta huolimatta Kuismanen puolustaa arkkitehtuurin imagoa taiteena: Muinaisten roomalaisten mukaan arkkitehtuuri on taiteiden äiti. – Kesällä festivaalien aikaan tämä on toimiva kokonaisuus, Kuismanen tunnustaa. – Onneksi rakentaminen viivästyi. – Se on parempi kirkonkylä kuin keskimäärin Suomessa. KIRKONKYLÄN arkkitehtuuria Kuismanen ei suostu mollaamaan aivan täysillä. Sen sijaan hän vaikuttaa arvostavansa sitä, että suuntaus oli vastavoima aikaisemmalle laatikkorakentamiselle. Kuismasen äänestä ei kuule suoraa kritiikkiä Oulun koulua vastaan. Keskiviikkona 27. Pahin riesa kirkonkylän arkkitehtuurille Kuismasen mielestä on se, että liiketoimintaa on liian vähän. Havupuu edustaisi toista sävyä. Yleisessä mittakaavassa arkkitehtuuri edustaa ihmiskunnan muistia: se kertoo, miten asuimme ja rakensimme ennen, miten nykyään. Arkisessa suunnittelussa ristiriitoja syntyy koko ajan: ulkoisesti kauniin täytyy myös toimia käytännössä. Urakat ja materiaalit hoidetaan mahdollisimman halvalla, mutta lisäksi jälkihoito on retuperällä. Hän muun muassa toimi professorina Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Niin ikään ilmettä voisivat piristää samankaltaiset värikkäät rakennukset, joita kulkija näkee Norjan Tromssassa. Se ei suoranaisesti edusta Oulun koulua, vaikka poikkeaakin aiemmasta laatikkorakentamisesta. – Perustimme sinne kenttätoimiston. Sodankylään hän sanoo sisäistyneensä noin kymmenen prosentin persoonallaan; enempään ei missään ole ollut mahdollisuutta juurtua upseeriperheen lapsena. Muistella hänen täytyykin: kunnantalo valmistui vuonna 1982, keski-ikäisen ihmisen iän verran sitten. Paikkakunnan ilmapiirin ja kulttuurin tunteminen on Kuismaselle tärkeää. MARKKU VARIS Kimmo Kuismasen tunnetuin työ Sodankylässä on kunnantalo. Silti Kuismanen myöntää, että hänen suunnittelemansa Kolarin kunnantalo kuuluu koulukunnan muottiin. Toinen moitteen sana koskee sitä, että eräät liiketalot on rakennettu kauaksi Jäämerentiestä. – Ovat termit luontomorfologinen arkkitehtuuri ja kulttuurimorfologinen arkkitehtuuri. – Inspiraatiot ovat pohjoisessa. Kaikkialla Suomessa taajamien ulkopuoliset peltomarketit ja ideaparkit uhkaavat ydinalueitten elinvoimaa. Inspiraatiota rakennus on saanut muun muassa arkkitehdin talvivaellukselta Ylläksellä. Ei ole syntynyt mielikuvaa ehjästä korttelista ja viihtyisästä pääkadusta. SODANKYLÄN kunnantalosta järjestettiin aikoinaan 1970-luvulla arkkitehtuurikilpailu, johon Kuismanen osallistui yhdessä arkkitehti Jouni Koiso-Kanttilan kanssa. – Ei ole kaunista rakentaa pelkkä rautaritilä takaovelle, Kuismanen tuhahtaa. Juuri kunnantalon piirtämisessä Kuismanen sanoo käyttäneensä hyväkseen poikkeuksellisen paljon lappilaista luontoa. kesäkuuta 2018 10 KATUJEN PUTIIKIT ja muu rakennuskanta kuvaavat paikkakunnan historiaa. Sukunsa kautta hän sanoo henkisesti tulevansa Viipurista. On jäänyt tyhjää tilaa liiketalon ja kadun väliin. Kimmo Kuismanen on pitkän uran tehnyt arkkitehti, joka sai vuoden 2017 Arkkitehtiliiton tunnustuspalkinnon elämäntyöstään. Jos he eivät tulleet toimistoon, kävin lähiöpubissa tutustumassa. Kirjaston päädyssä ohikulkija huomaa kivinäyttelyn, jossa on edustettuna Sodankylästä tavattavia kivilajeja. Tuli uutta tietoa ja näkökulmaa, Kuismanen muistelee filmifestivaalien aikana 2018. Rakennuksen pylväät muistuttavat Nattasten paaseja, sisällä talon värityksissä on mukana ruskaa. Ristiriita taiteen ja tekniikan välillä ei Kuismasen mukaan ole selittämätön: arkkitehdin täytyy olla perillä monista rakennustekniikan asioista. Esimerkkinä voi mainita pyörätuolit ja niiden tarvitsemat rampit. Sodankylän koululaitostakin vaivaava homeongelma johtuu Kuismasen näkemyksen mukaan siitä, että kaikkialla säästetään rahasta. Kiven osuus keskeisenä kunnantalon osana korostuu kirjaston päätyseinässä, mistä löytyy pieni kivinäyttely erilaisista lajeista. ARKKITEHTINÄ Kimmo Kuismanen sanoutuu irti Oulun koulu -nimellä tunnetusta suuntauksesta, joka 1980-luvulla näkyi paljon pohjoisessa julkisrakentamisessa. Kotimaassa hänellä ovat toimistot Oulussa ja Helsingissä sekä ulkomailla Norjassa ja Ranskassa. Näin kiteyttää arkkitehti Kimmo Kuismanen, jonka käsialaa ovat monet Sodankylän julkiset rakennukset: kunnantalo, Ilveskulma, Paulaharjun päiväkoti ja nykyisin Hotelli Karhuna tunnettu Gasthaus. Lumen ohessa Kuismanen suosii havupuita. Moitittavaa arkkitehti löytää ennen muuta rakentamatta jääneestä tilasta, jota hän havaitsee muun muassa vanhan postin alueella. Arkkitehtuuri kertoo historiasta Kimmo Kuismanen piirtänyt ison osan Sodankylää Talonmiehet – teitä kaivataan! Nykyiselle ja tulevalle arkkitehtuurille Kimmo Kuismanen luettelee pari ongelmakohtaa. – Se voisi toimia koululaisten käyntikohteena. Tapasimme lähiön asukkaita ja kyselimme, millaisen lähiön he haluavat. Osaltaan kokonaisuus korostaa kiven merkitystä kirjaston ja kunnantalon materiaalina.. Reima Pietilä ehdotti, että edustan kulttuurimorfologiaa. – Olemme koettaneet saada ne etuovelle ja niin, ettei ramppia edes huomaa. Ajankohtaisempi on hänen näkemyksenä homerakennuksista. Oulun koulu koetti sopeuttaa rakennuskantaa kansanperinteeseen ja kenties myös maantieteelliseen ympäristöön. Koivut jättävät lehtensä syksyllä, eikä valkotiilinen liikehuoneisto eroa talvella lumipenkasta. Silloin katukuvaa pitäisi saada elävämmäksi esimerkiksi joillakin rakovalkeilla tai jätkänkynttilöillä, lumiveistoksilla tai valaistuksella. Rakennustyö ei edennyt aikataulun mukaan
Vedenpinnan nousu vaikuttaa perusteisiin. – Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Rakennuksen katolla ei kukaan käy vuosiin katsomassa, onko korjattavaa. Se suoraan vaikuttaa kattojen kiinnityksiin.. Vaikutukset ovat moninaiset: Viisto sade on jo lisääntynyt, mikä asettaa omat vaatimuksensa julkisivulle. kesäkuuta 2018 11 – Kun talonmiehet lakkautettiin, loppui henkilökunta, joka tuntee ja tarkistaa rakennuksen paikat, Kuismanen toteaa. Keskiviikkona 27. – Autoja viedään vuosikatsastukseen. Katot ylipäänsä ovat lähellä Kuismasen sydäntä: aihetta hän sivusi vuoden 2008 väitöskirjassaan. Sitten kun vesivuoto on tapahtunut, on jo liian myöhäistä. Isot lumikuormat ovat kasvaneet. Siinä hän tosin käsittelee muutakin isoa asiaa: ilmastonmuutoksen vaikutusta rakentamiseen
Sodankylän kunta avusti seuraa leirin ruokaja materiaalikustannuksissa. Naakijoiden jäsenten koirien lisäksi paikalle oli onneksi saatu vahvistuksia Karvakuonoilta ja naapuriseuroista, joten lähes kaikki metsästyskoiratyypit olivat edustettuina. Riipivaaran harvennushakkuu on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhdistetään taloudellisesti kannattava metsätalouden toimenpide syrjäseudun työllistämiseen, virkistysmahdollisuuksien parantamiseen sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen (esim. Toisen rastin teemana oli pienpetopyynti. SARI JOKINIEMI Jämtlanninpystykorva Mustikkaharjun Maire oli yksi sunnuntain suurriistakoirista. lisääntyvästä marjasadosta hyötyvät metsäkanalinnut). Riipivaarassa kuntopolun lähimetsässä harvennushakkuu. Ylipäätänsä metsässä liikkuminen helpottuu hakkuutähteiden maaduttua. Puun myynti kilpailutettiin Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen kautta ja tällä kertaa Stora Enso teki parhaimman tarjouksen. Riipivaaran päältä näkyy taas Lintulampea ja Riipijärveä, vuosikymmenien tauon jälkeen. Koiria sai rapsutella mielin määrin ja paikalla olleet suomenajokoiran pennut ja karjalankarhukoiran pentu saivat roppakaupalla erityisihastelua osakseen. Rastilla kokeneet pienpetopyytäjät opastivat ketun jalkanarujen, näädänloukkujen ja lippusiiman käytön saloihin ja kertoivat erilaisten pyyntitapojen hyväksi havaittujen kikkakolmosten lisäksi ihan perustietoa esimerkiksi pienpetopyynnin merkityksestä riistakantoihin. Leirin ajoituskin sattui tismalleen oikeaan kohtaan: ei hellettä eikä sadetta, kaksi kirkasta kevätpäivää eikä sääskiä lainkaan, ulkoilmaleirin unelmasää. Naakijat saivat apuja järjestämiseen mm. Kolmannen rastin tarkoituksena oli opettaa leiriläisille, miten maastossa tehdään tulet turvallisesti, aivan alusta alkaen itse. Ammuntaa Toisen leiripäivän aamupäivä vietettiin Sodankylän Ampujien sisäampumaradalla ilma-aseilla ampuen. Jälkitunnistusta Ensin koko porukka sai kuitenkin tutustua suunnistuksen alkeisiin ja jokainen sai Simoselta lahjoituksena oman kompassin. Keskiviikkona 27. Metsästäjäliitolta, Kennelliitolta, Sodankylän Ampujilta ja Simoselta. Kaksipäiväisen leirin keskuspaikkana oli Naakijoiden toimitalo Tievatupa Hinganmaassa. Metsätaloudessa huomioidaan niin taloudellinen (eurot), ekologinen (ympäristö), sosiaalinen (työllisyys) kuin kulttuurinenkin (maisema) kestävyys. Leiriläiset saivat ensikäden tietoa koiranomistajilta hirvija karhukoirista, seisojista, pystykorvista, ajokoirista ja mäyräkoirista, niiden käyttöominaisuuksista ja erityispiirteistä. Tievatuvan pihapiiriin ja lähimaastoon oli rakennettu kolme eri rastipaikkaa, joihin kukin ryhmä pääsi vuorollaan tekemään erilaisia luontoon, erätaitoihin ja metsästykseen liittyviä asioita. Vaaraan ei tehdä maanmuokkausta. Oikeaan aseidenkäsittelyn ja ampumisen opettelun jälkeen palattiin Tievatuvalle, jossa oli luvassa iltapäivä erilaisten metsästyskoirarotujen parissa. Leiriläiset pääsivät myös ohjaajien opastuksella itse tekemään linnunja telkänpönttöjä Metsästäjäliiton Lapin piiriltä saaduista aihioista. Moni oli jo toki tottunut kiehisten vuolija, mutta oli joukossa useampi niitäkin, joille puukon käyttö opastettiin kädestä pitäen ja erilaiset maastosta löytyvät sytöt olivat vallan uutta tietoa. Leiripäivän päätteeksi opittuja asioita testattiin leikkimielisellä tietovisalla. Maisema säilyi puustoisena ja sekä lähiettä kaukomaisema avartuivat. Lisäksi rastilla jokainen pääsi opettelemaan minkinloukun rakentamista. Riipivaarassa toteutettiin alkukesän aikana harvennushakkuu Syväjärven jakokunnan palstalla. Harvennushakkuussa osa puustosta poistettiin, jotta jäljelle jäävä puusto kasvaa paremmin sekä virkistysmahdollisuudet paranevat. Hakkuutähteitä suunnitellaan myös hyödynnettäväksi juhannuskokossa. Ensimmäisen päivän alussa leirin 15 lasta jaettiin kolmeen ryhmään: Metsot, Teeret ja Riekot. Korjuun jäljiltä maastoon jäi jonkin verran urajälkiä koneista, mutta maapohja palautuu ajan myötä. Pitipä Seitaniemen Heikki koiransa kanssa porukalle näytöksenkin, miten seisoja etsii ja noutaa linnun maastosta. kesäkuuta 2018 12 Tulevan polven metsästäjien aktivointia Metsästysseura Naakijat ry järjesti toukokuun lopulla metsästysja eräaiheisen viikonloppuleirin 8–13-vuotiaille lapsille ja nuorille. Koko leiri toteutettiin talkoovoimin ja se oli osallistujille täysin ilmainen. Hakkuutähteet jäivät metsään, jäävän puuston ravinteeksi. Yhdelle kuviolle tehtiin ylispuiden poisto, muuten hakkuu oli harvennusta. sitomaan haavoja ja suojautumaan kylmettymiseltä eksyessä. Puuston harventamisen myötä myös marjasato runsastuu tulevina vuosina. Ykkösrastilla tutustuttiin riistanhoitotapoihin ja eri riistalajeihin sekä opeteltiin jälkitunnistusta. Metsästäjäliiton Mini-Metsoja Metso-leirien konseptia mukailevan leirin tavoitteena oli aktivoida alueen lapsia ja nuoria, tulevan polven eränkävijöitä tutustuttamalla heitä metsästykseen, riistanhoitoon ja erätaitoihin käytännönläheisesti. Kotiin viemisiksi leiriläiset saivat paitsi unohtumattoman kokemuksen myös sylintäydeltä metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvää materiaalia sekä rasteilla itse tekemänsä linnunpöntöt, minkinloukut ja Naakijoiden lahjoittaman ketun jalkanarun. Lisäksi leiriläiset pääsivät iltapäivän aikana kokeilemaan myös jousiammuntaa ja mieliin muistuteltiin lisäksi olennaiset metsässä tarvittavat ensiapuasiat ja opeteltiin mm
kesäkuuta 2018 13 Pienpetorastilla opeteltiin myös rakentamaan minkinloukkuja. Keskiviikkona 27. Leirin päätteeksi kaikki saivat viimeistellyt loukut mukaansa. Ryhmä Riekot on saanut raivattua nuotiolle turvallisen paikan ja tulen syttymään. Heikki Seitaniemi kertoo leiriläisille seisojien käyttöominaisuuksista.. Heikki Seitaniemen lyhytkarvainen saksanseisoja on hakenut käskystä maastoon piilotetun fasaaniin. Paikallaolijat eivät voineet olla ihastelematta koiran nopeita liikkeitä ja vauhdikasta hakua. Riistantunnistusrastilla lumijälkien arvuuttelua
Yksi Disneylandin vetonauloista on hahmojen paraati suuren puiston pääkadulla. Torni on todella hienon näköinen ”elävänä” nähtynä. Täytyy vain ihmetellä, miten hienosti rakennus on säilynyt näihin päiviin saakka. Puiston alueella omien eväiden syöminen on kiellettyä ja tupakointi rajoitettua, mutta ainakin italialaiset söivät eväitään ja polttivat tupakkaa missä halusivat, joten ehkä siinä asiassa on jouston varaa. Yksi puistovieraiden kohokohta on hahmojen paraati, joka kulkee puiston pääkatua pitkin. Tornin juurella oleva paikka oli ikävä kyllä remontissa. Hotellissa on myös pieni uima-allas, jossa voi käydä pulikoimassa ennen saunomista. Ehkä Disneyland onkin lasten ja lastenmielisten paikka. Rottatuille-elokuvan ravintolan edessä jammaili ”jokin paikallinen bändi”. Disneylandin ravintoloissa viiden hengen ruokailu maksaa sadan ja kahdensadan euron tietämillä, mikäli hodarit ja ranskalaiset eivät kiinnosta. Välillä on paikallaan istahtaa penkille ja nauttia virvokkeita. Buffet-aamiainen Disneyland-hotellissa maksaa viiden hengen perheeltä 150 euroa, joten retkikassaan kannattaa varata rahaa etukäteen tai sitten tuoda Pariisin keskustasta eväitä mukanaan. kesäkuuta 2018 14 Kulttuurien sulatusuunissa pääsimme perheeni kanssa tutustumaan monenlaisiin nähtävyyksiin, syömään ranskalaista ruokaa sekä nauttimaan huvipuiston tunnelmasta jo edesmenneen amerikkalaisen Walt Disneyn imperiumiin kuuluvassa Disneylandissa. Puisto tarjoaa monenlaista. Vaikka pää olisi ”lentokonetilassa”, tunnin jonotus paahtavassa kuumuudessa on liikaa, ainakin minulle. Tornin juurella ei ollut juurikaan kummempaa elämystä tarjolla, mutta kauempaa tornista sai hienoja kuvia, joten kokonaisuutena retki kannatti ehdottomasti. Kolme päivää on kyllä myös minimiaika, mikäli kaikki Disneylandin elämykset haluaa käydä läpi. Puisto on hieno kokonaisuus, mutta kolmessa päivässä se on nähty. Jonoja oli joka paikassa ja porukkaa oli oikeasti hurja määrä, vaikka ei ollut edes pahin sesonki. Vajaan viikon huvipuistoreissua täydentäisi viikon retki Ranskan maaseudulle, joka olisi vähemmän hektinen. Mielettömän hieno valoshow, joka järjestetään ennen keskiyötä, on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Välillä on helppo perheen pienimpien – tai isompien – käydä lataamassa akkuja hotellihuoneessa. Itse en ollut koskaan vieraillut kyseisessä kohteessa, mutta kuulemma 20 vuotta sitten alueella ei ollut metallinpaljastimia ja turvatarkastuksia ennen kohdetta. Puiston koko ja eritoten eri kansallisuuksien kirjo teki vaikutuksen. Monumentaalisen Prinsessa Ruususen linnan seinään valaistaan häkellyttävä Disney-elokuvien teemoista koostettu näytös, jota on höystetty veden, tulen ja savun avulla. Kyllä, mutta todennäköisesti en enää Disneylandiin. Tutkin Pariisin yläpuolella lentokoneessa talojen määrää laskeutuessamme Charles de Gaullen lentokentälle. Disneyland on lasten maa En ollut ottanut juurikaan etukäteen selkoa millainen paikka Pariisin Disneyland on. Keskiviikkona 27. Disney-hahmot vilkuttelivat yleisölle ja lasten riemu oli rajatonta. Nousimme Pariisin keskustassa maan uumenista nousevat rappuset ylös. Huipulle oli pitkät jonot ja päivä oli jo pitkällä, joten emme lähteneet kipuamaan torniin. Tuhkimo ja prinssi sekä perässä tulevat Ariel ja Erik vilkuttavat tuhatpäiselle yleisölle. Suomalaista puhettakin kuulin pääkadun hälinässä. Katedraali rakennettiin vuosina 1163–1345 kahden vanhan kirkon raunioille. Mikäli puistoon on matka, se kannattaa käydä katsomassa, vaikka kuinka olisi jo väsynyt olo päivän aktiviteeteista. Verkoston yksinkertaisuus ja mutkaton toimivuus oli sangen positiivinen yllätys. Disneyland-hotellin hissiin astuessamme samaan kyytiin astui amerikkalainen perhe, jonka varovaisen arvioni mukaan nelikymppinen rouvashenkilö oli vetäissyt prinsessatamineet ja minnikorvat päähänsä, lastensa tapaan. Kävimme katsomassa myös riemukaarta ennen suunnistamista latinalaiskorttelissa sijaitsevaan hostelliimme. Kun kone laskeutui onneksemme ehjänä maahan, oli aika harpata ranskalaiseen lähijunaja metroverkostoon. Torni on Ranskan suosituin nähtävyys, eikä ihme: korkeutta on hulppeat 324 metriä. Disneylandissa viihtyvät lapset ja aikuiset Matkalla Pariisissa En päässyt kaverikuvaan lapsuuteni sankari Indiana Jonesin kanssa ja Darth Vaderillekin oli pitkä jono, joten Indyn ruosteinen menopeli sai luvan kelvata. Merirosvolaiva, puumaja, lohikäärmeen luola sekä sukellusvene on otettu haltuun. Matka Pariisin keskustaan ja Disneylandiin muistuttivat matkailun voimasta sekä eurooppalaisten maidemme samankaltaisuudesta sekä erilaisuudesta. En ollut aikaisemmin käynyt niin suuressa kaupungissa – enkä Ranskassa. Sekä vieraina että töissä alueella oli italialaisia, amerikkalaisia, aasialaisia, arabeja, intialaisia ja monesta muusta taustasta tulevia ihmisiä. Ranska on näkemisen arvoinen Lähtisinkö Ranskaan uudelleen. Alueella on erilaisia teema-alueita sekä lukemattomia erilaisia ruokaravintoloita, kahviloita, huvipuistolaitteita sekä hienoja rakennelmia, ryyditettynä elokuvarekvisiitalla. Sodankyläläiseen julkiseen liikenteen tottuneelle liikenneverkosto on massiivinen. Kyseenalainen myyntitoiminta ja umpikorvaisuus meni allekirjoittaneella totutusti nopeasti tunteisiin, joten kauppoja ei syntynyt. Ravintolapöydät kannattaa varata etukäteen. Kun Notre Damen vierailu saatiin pakettiin, kartturimme marssitti perheen määrätietoisesti lähijunaan ja edelleen Eiffel-tornille. Turvaporttien ulkopuolella afrikkalaistaustaiset rihkamanmyyjät tuputtivat aggressiivisesti helyjään. Puistoon matkaavan on huomioitava myös se, että kaikki on varsin kallista. Hienosti soittivatkin!. Toki hetken aikaa piti totutella lukemaan viittoja ja karttoja, mutta junat liikkuivat ajallaan ja löysimme kohteemme. Jälkikäteen ajateltuna Disneyland-hotelli puiston ytimessä oli hintalapustaan huolimatta ainoa oikea vaihtoehto majoitukseksi. Disneylandia ei voi suositella sellaisille henkilöille, jotka ahdistuvat väentungoksesta tai eivät jonota mielellään. Viimeinkin Pariisi! Notre Dame ja ”pakollinen” Eiffel-torni Itselleni retken ehkä vaikuttavin nähtävyys ja kokemus oli – tolkuttomasta turistimäärästä huolimatta – Notre Damen katedraali, joka Sijaitsee Seine-joen Cíten saarella. Sisätiloissa oli esillä valtavasti erilaisia teoksia ja patsaita, jotka kuvastivat raamatun henkilöitä sekä kyseisen ajan rakennuksen ja aikalaistensa hallitsijoita. Retkestä saa paremmin kaiken irti, kun hotellin ovesta pääsee suoraan puistoon
JUHA VESTERINEN Disneylandissa viihtyvät lapset ja aikuiset Matkalla Pariisissa Notre Dame Seine-joen varrella Pariisin keskustassa on vaikuttava ilmestys sekä ulkoa että sisältä päin. Tunnelma suomalaisessa puisessa hirsikämpässä keskellä kairaa on erilainen – ja hieno on sekin. Ehdottomasti Pariisiin matkaavalle suositeltava vierailukohde. Prinsessa Ruususen linnasta virtasi merenä ihmisiä. Sitä kuulemma isojen kaupunkien asukit etsivätkin meiltä. Periaatteesta kiikutin rahani seuraavaan ravintolaan. Huone suositusta hotellista kannattaa varata hyvissä ajoin. Pariisin keskustasta jäi tunne, että sinne voisi palata joskus. Jopa bussissa mölyävät britit olivat hetken hiljaa nähdessään ikävän näyn. Paikallisen kahvilan vitriinissä oli tarjolla mielenkiintoisia suklaanamuja. Selfie-kuvaajien määrä linnan edustalla oli rajaton. Metsien siimeksestä havaitsin hökkelikyliä, joiden ympäristö muistutti kaatopaikkaa. Arkkitehtuuri ja sitä myöten tunnelma on Pariisissa hienoa. Lähtöpäivänä eläkeiän kynnyksellä oleva pariisilainen bussikuski kyseli mistä maasta olemme. Pieniä kahviloita ja puoteja oli joka puolella. Mikähän satu on kyseessä. Toki sitä on täällä kaukana pohjoisessa edelleen tarjolla. Moni asia on meillä suomalaisilla paremmin. Hotel Disneyland on puiston keskellä. Kohtelias vieras voisi viemisinään viedä ranskalaisten iloksi ”kliseistä” rauhaa ja hiljaisuutta, edes hieman. Linnan seinustan väritys vaihtui sadun mukaisesti. Leipä ja sirkushuvit on toimiva yhdistelmä, kuten tiedämme. Sopu antoi sijaa. Historian tapahtumat ja sota ovat muovanneet aikanaan kyliä ja kaupunkeja nykyisiin muotoihinsa. Hänen mukaansa Etelä-Euroopassa on paljon ongelmia. Väkeä pakkautui alueelle jo tunteja ennen.. Ranskassa palvelu pelasi kaikkialla. Toivotan heidät tervetulleiksi lomalle, kuten mekin olimme lyhyellä visiitillämme. Toisin Ranskasta myös ruokakulttuuriosaamista, kahvilakulttuurin sekä iloisen ja välittömän tunnelman, jota löytyi joka paikasta. Hirtehisesti voisin todeta, että vanhoja rakennuksia. Ainoastaan yksi keski-ikäinen ravintolanpitäjä oli unohtanut, että nälkäisen ja päivän taaperruksesta väsyneen turistin töykeä puhuttelu ei ole suotavaa, vaikka kysymys olisi typeräkin. Prinsessa Ruususen linnan seinään ja taivaalle luotiin vaikuttava valoshow. Keskiviikkona 27. Pariisin keskustassa oli jonkin verran etnistä alkuperää olevia kerjäläisiä. Näitä yhteiskunnan ongelmia ehdin havaita ainoastaan bussin ikkunasta, matkalla lentokentälle. En tiedä alkaako jo ikä leikkaamaan, mutta olen kiinnittänyt viime aikoina enemmän huomiota esimerkiksi arkkitehtuuriin. Latinalaiskorttelissa, jossa hostellimme sijaitsi, työpöydän kokoiseen tilaan katutasossa oli laitettu kirjakauppa, jossa kauppias istui itse kadulla ”ärjänhteellä”. Mitä toisin Ranskasta kotiin. Kuullessaan, että olemme Suomesta, hän ryhtyi kehumaan vuolaasti pohjoismaita ja niiden asukkaita. Siinä jos missä oli yrittäjähenkinen mies. Pariisin keskustassa olisin voinut kuluttaa aikaa enemmänkin, mutta lapsille aika saattaa käydä pitkäksi. kesäkuuta 2018 15 Ehkä se retki toteutuu joskus myöhemmin. Perheen pienimmät ja ehkä isoimmatkin katsoivat vaikuttuneena värien ja Disney-hahmojen tanssia linnan seinustalla. Mitä olisi Pariisi ilman jälkiruokaherkkuja
Mora keikkuu vyöllä, nyt ei anneta vieraalle ryyppyä, kun huomataan, että mies on jo valmiiksi noin vihainen. Pojilla kirkastu ilme, kun näkivät, että pullo kiersi ringissä ja menivät mukaan ja ryypyn jälkeen vasta huomasivat raktorin ja kysyivät mikä tuo on. Katsoo lapsia, jotka pikku vaimo, on pannut lattialle nukkumaan. Tunnetaan vähän häijynä miehenä. Hän tietää olevan aivan verraton metsämies ja pyssymies, sen hän oli huomannut olessaan Äyräpäässä, kun vihollinen oli ampunut häntä pikakiväärillä ja se oli mennyt jumiin. Urpo hymyilee onnellisena. Arvelin silloin, että on kahenlaisia miehiä: on sellaisia miehiä, jotka tulevat toimeen omin voimin ja sitten sellaisia miehiä, jotka tarvitsevat sukujen rikkauksia tullakseen toimeen tässä kovassa maailmassa. Sitä vähän pohti, miksi sinne tuli lähettyä vapaehtoisen ja alaikäisenä. Kohta on kylän kööri paikalla ja kehuvat poikia ja ottavat heidän pulloista ryyppyjä. Ei siinä mitään. Oli saanut nopeasti ojennettua kiväärin ja oli laukaissut ja vihollinen oli pudonnut siihen. Tauno muistaa, että kylässä on saman ikäisiä poikia ja yksi niistä on katellut hänen siskoa, vähän sillä silmällä. Käy mielessä kaikenlaista. Katsoo vaimoa, jolla näyttäis taas olevan vatsa pyöreänä. Siinä odottaa osa kylän pojista. Ja menee vaimon ja kuuden lapsen viereen nukkumaan. Olavi huomaa, että hirvi seisoo 250 metrin päässä ja syö aivan rauhassa, hän päättää, että ampuu tästä. Sai siellä lahdata vihollisia oikein tosissaan. Käyvät ravintolassa ottamassa muutaman grogin ja miettivät mitä nyt tehään. Ei voi kukaan mitään. Muistaa Urpon ja Taunon ja mietii, miteköhän pojilla matka sujuu. Pullo tänne ja äkkiä! Ja ottaa pitkän ryypyn ja perään vielä toisenki ja tuumaa. Tästä meni, joku aika sitten aivan tuliterä Fordson Major ja sitä ajoi pitkä ja komea mies, täältäkin naiset oikein vilkuttivat sille, isäntä sanoo. Urpo miettii kuumeisesti mitä tehään. Eteläpuolelta tulee polkupyörällä yksisilmäinen Holkki ja on jo valmiiksi päissään ja huonolla tuulella. Hakee hyvän tuen saksalaisten kaivaman juoksuhaudan laidasta. Niinpä joku hiippaili Holkin taka ja huitasi sitä sillanrakentajalta jääneellä lankulla takaraivoon ja siirsivät sen ojaan nahkatakkisen miehen viereen. Joutuvat menemään härkäpareina, mutta ei se nyt haittaa, menköön, kunhan on lystiä. Hän sattui olemaan paikalla ja kuunteli sivusta, kun Kone Kalle kehui poikasille, kuinka hyvä tämä kyseinen kone on. Nyt on niin, että pitäis saaha jostakin raktori, jolla ajais niitä liekoja. Kaipa siitäkin joskus mies tulee. Olavi kuulee hinnan ja on ihmeissään. Pojilla kova halu lähteä tekemään rahaa. Musiikki on niin kovalla kuin mahdollista. He ottivat sen verran, mikä riitäis raktoriin, kuukauden polttoaineisiin ja ruokaan. Ovat kuin silakat nelikossa ja miettii, että joko ohutsormisia on kuusi kappaletta. Sitten kuulin, että rintamamiehille annetaan, tontti, johon voi rakentaa. Hurauttaa sillasta yli ja huutaa, on meillä lystiä ja on melkein törmätä tanssijoihin. Rahat polttavat Urpon taskussa ja mielikin on korkealla. Urpo esitää asian isä-Eevertille, joka tuumaa Pärrkele, anna se kaavake tänne, kyllä minä siihen nimen laitan ja se on sellainen nimi, että kyllä pitäis riitää ja jos ei riitä, hajetaan, vielä äitinki nimi niin riitää varmasti. Miettii, kun toi vaimon, äitin kotimökille, joka sijaitsee noin kilometrin päässä, ei ollut muuta kun armeijasta saatu mantteli, jolla peitteli tulevan vaimonsa. Ovat kuulleet, että yläperän isot pojat pärjäävät siellä erittäin hyvin, joka on kyllä aivan tosi. Paukku oli räjähtänyt vähän liian lähellä ja vaurioitti poikia. Pysäyttää koneen ja ottaa pitkän ryypyn, jonka Tauno luisevalla kouralla tarjoaa ja kehuu Urpoa, että on se reilu mies ja taputtaa olalle melkein jopa halaa. Ei muuta kuin äkkiä mökiin sisälle ja ottaa saksalaisen kiväärin ja varoo, ettei herätä kuutta lasta ja rakasta vaimoa. Noh, en minä olis kyllä akkojen kanssa kotona viihtynyt. Tauno myötäilee, kaikkia mitä toinen esittää. Hän lähtee ajamaan upouudella Fordson Majurilla kohti pohjoista, lauleskelee laulua ...kuulat ne pani piipussa klunk, pani polsujen kintuissa klunk-klunk-klun-klunk, kuularuiskut pani tätärättätäää, piti polsujen asmansa jätätättättää... Mutta kummallakaan ei ole oikein rahaa, vähäiset rahat ovat menneet huikentelevaan elämään naisiin ja viinaan. Gramofoni laitetaan pölkyn päälle ja levyt toiselle pölkylle ja ei muuta kuin tanssit pystyyn. Tauno on jo mennyt talon isännän luo ja tarjoilee pullosta ryyppyjä ja on mellevänä ja kuiskaa isännälle, että: Nyt menee hienosti, meillä on rahaa ja kone, vielä iso talo vakuutena, iskee silmää ja osoittaa Urpoa, joka ei kun hymyilee onnellisena. Sieltä tulee Linjuripolkkaa, Onni, jonka annoin pois, Sokeripalanen ja Kulkurin iltatähti ja paljon muita levyjä. Johan nahkatakki mies on jo päissään ja alkaa jo riehua ja mellastaa, kattelee kenelle tohtis alkaa rähisemään ja huomaa tummat pojat, jotka olivat tulleet rantapuolelta. Hirvimies nylkee ja paloitelee elukan ja kantaa lihoja, osan kaivoon roikumaan, puusaaviin vähän suolaa sekaan. Laukaus raikaa iltahämärässä ja hirvi vaipuu maahan. Nämä juhlat loppuu tähän, minä määrään nyt täällä. Nyt olivat kuulleet mekastuksen ja olivat lähteneet katsomaan, ketkä sielä mellastaa. Sen oli vaihtanu yläperän, koneja savottamies Olavi uuempaan ja parempaan Majuriin. Tämä on jo pojille tutumpi paikka. *** Urpo ja Tauno ovat lähestymässä kotikylää, jota ennen on silta. Siitä on kampiakseli hajoamassa ja silloin te pojat olette sen kanssa vaikeuksissa. Urpo muistaa, että Kone Kallella on joku Fordson Majuri myytävän ja hän oli kovasti sitä kehunut. Oli vain lauennut kerran ja luoti oli mennyt niin läheltä, että oli kuumottanut korvallista. On silta ja kohta alkaa pitkä suora, matka jatkuu ja Majuri pelaa hienosti. Olavi on jo ohittanut kolmannenkin kylän. Ja niin pojat tekee kaupat ja rahat vaihtaa omistajaa, Kone Kalle myhäilee ovelan näköisenä, sujautaa käsirahan taskuun, poistuu hymyissä suin paikalta. Vinkkaa pojat sivulle ja yrittää neuvoa poikia, että se kone kolkuttaa moottorista. Osan hän kantaa hetteeseen, joka on läheisellä suolla. Näihin ajatuksiin perheen isä lopulta nukahti. Tulee siihen sitten kylän hameväkeäkin ja Tauno tuumaa No niin, nythän tämä vasta alkaa joltakin tuntumaan ja ottaa välillä ryypyn. Eihän ukko olis sellaista paperia allekirjoittanut jos olis sitä pyytänyt. Nuorin poika, joka on punapäinen ja kuulemma aina pahan teossa. Porukka alkaa pikku hiljaa humaltua, osa jo laulaa ja ottaa tanssiaskeleita uuden sillan kannella, joku muistaa, että naapurissa on gramofoni ja lähtee sitä kiireesti hakemaan. Tämä samainen mies on pitkä tumma kova työmies oikein naisten mieleen oleva mies. Ota poika niin paljon, kun tarttet, pärrkele vie. Tämähän neuvo ei mahu Urpon pikku päähän ja mutisee, että: Olavi katheuksissaan puhuu tuollaista. Alkaa olla jo kotimökin lähellä ja huomaa mökin lähellä olevassa räme korvessa, että siellähän seisoo hirvi. kesäkuuta 2018 16 U rpo ja Tauno ovat kuulleet, että yläperän isot pojat ovat liekosavotassa Kakslauttasessa ja päättävät lähteä myös töihin sinne. Pojat ovat persoja viinalle, Tauno varsinki. Ja lähtee tuulen alta menemään hirveä kohen. Tämän huomaa velimies, jolla on kainalokeppi ja lyö sillä härnääjää korvalliselle. Joku on ottanut majurin ja lähtenyt sillä hurjastelemaan. Kone Kalle hokee: Osta, osta hyvä se on. Sitten sillan pohjoispuolelta tulee vanttera mies mukaan ruskea nahkatakki auki. Rantapuolelta tulee kaksi tummaa miestä, toisella on kainalokepit ja toisella puuttuu käsi kyynärpäätä myöten. Pojat maksoivat koneesta puolet enemän mitä hän sai siitä vaihossa. Tällä lähetään takomaan rahaa Kakslauttaseen. Mitä jos poliisi tulee tähän, sehän asuu Urpo ja Tauno liekosavotassa 1950-luvulla Osa 1. Olivat sodan jälkeen löytäneet saksalaisten aseita ja räjähteitä olivat niitä räjäytelleet ja oli sattunut pikku vahinko. Nyt ollaan kotikylässä, täällä me tehemmä mitä haluamme. Lähtee kohen, huutaa ja haukuu poikia ja menee melkein jo kiinni poikaan, jolla käsi puuttuu. Huutaa kuskille, että: Pysäytä, käydään tuossa talossa esittelemässä Majuria. Niinpä en kysynyt toista kertaa. Urpo kuulee sen ja nousee konepellille seisomaan ja vastaa, se on Fordon Major Delux ja se on meidän liekomiesten ajokone. Mutta ei pojat olleet siitä mitään oppineet, jatkoivat harjoituksia, niin kauan kun räjähteitä vain löytyi. Jumalauta ja näin lähellä kotimökkiä. Tauno juoksee vastaan ja tarjoaa pulloa ja hokee, ota, ota ja mieshän ottaa ja ottaa vielä toiselleki jalalle. Urpolla on jo pitkät ryypyt alkanut vaikuttaa, on mellevänä, ajaa seisovillaan ja huutaa. Ollaan ensimmäisessä kylässä kirkonkylän jälkeen. Kyllä minä nuot ainakin mukiloin. Tulee sota mieleen ja Karjalankannas, Siiranmäki, Äyräpää, Kivennapa, jossa oli ollut noin 15 vuotta sitten konekivääriampujana suurhyökkäyksen aikana. Taavetti onkin pihalla ja juoksee vastaan ja huutaa. Nyt porukka innostuu kovasti siitä, että saadaan musiikkikin mukaan. Tauno myötäilee ja tuumaa, että: Hieno homma niin me teemme. Taivaan vallat mikä kone teillä oikein on, ja potkii renkaita, pyörittelee rattia ja kopostelee konetta. Päättää ampua selkärankaan, että se putoais heti siihen. Kun tulevat sen yli, Urpo lyö suttijarrutuksen ja karjaisee Taunolle. Mies putoaa ja pyörii tiedottomana tienojaan ja tanssit vain jatkuu. Nyt tuntuu, että juhlat ja riemun pito loppuu tähän. Urpo hunttaa ja tulee siihen tuloksee, että Olavi vain vasiten varoiteli koneesta. Oli se sekin, kun piti ukon nimi väärentää kutsuntapaperiin, että pääsi armeiaan. Kylässä oli jo ennakkotietoa, että liekomiehet tulevat kohta koneen kanssa ja saattaa niillä olla vähäsen sitä ilojuomaakin mukana. Urpo keksii, että taijan lähteä isä Eevertin puheille ja pyydän, josko hän panis, pankin antamaan kaavakkeeseen poikittain nimensä. Äitillä on kylläkin 250 hehtaaria maata ja meinasin josko sais häneltä talon paikan. Eihän tästä mitään erikoista kuulu, hyvin hyrrää. Suoran päässä jonkun matkaa tulee toinen kylä. Urpo, joka on parempi ajomies, on ratissa ja Tauno kärryn päällä ja lauleskelee. Siksi minä sen vaihoin pois, älkää missään nimessä sitä ostako. Holkki menee levypinkan luo ja lyö moralla levyt hajalle ja huutaa. Pojat nousevat seuraavana päivän postiautoon ja menevät kirkolle pankkiin ja nyt oli raha löyhässä. Keskiviikkona 27. Mutta se raha, kaikkia pojilla on mutta ei rahaa. Jo kuski oli huomannut, että Taunolla on ruskia paperipussi, jossa pullo kädessä ja ottaa siitä aina välillä huikkaa ja livauttaa huomaamatta sen povitaskuun luullen, että Urpo ei sitä huomaa. Ei ole koskaan ollut näin lähellä raktori, on aivan ihmeissään. Kun kerran kysyin asiasta, se tuntui hänestä vaikealta. Porukka ottaa ryyppyjä ja miettii mitä nyt tehään ja huomaavat nahkatakkimiehen, joka makaa vielä ojassa, eikä häiritse ketään. Kylän läpi menee oja, jonka sillan kannen on THV vasta uusinut. Josko Holkkikin pantais tuohon
Siinä meni heiltä viinaan ja muihin kuluihin sievoinen summa. Menkää tuota tietä 4 kilometriä eteenpäin, siellä on metsäyhtiön kämppä, jossa voitte asustaa. On käynyt jo mielessä, joskos lopettais poliisin hommat. On se kumma, vaikka ovat punaiset, niitä ei löydy, pari hakee niitä kuumeisesti. Tulevat kyläkaupan luo ja löytävät käynnissä olevan raktorin, joku on sammunut rattiin. Tauno kaivelee pullon jämiä, josko johonki olis jäänyt jotakin ja löytääkin sillan alle jemmaamansa vodkapullon. Ei löyvy ei. Tähän Urpo: Eikä tukehuta sumuun. On jo aamu ja tytön pitäis nousta linja-autoon ja alkaa hakemaan vaateita. Vähän ennen nukkumista, Urpo sanoo: Eihän vain koneesta ole kuulunut ylimääräistä kolinaa. Urpo jatkaa matkaa, jopa vähän juokseekin ja miettii kaverin huomautusta. Esteri kantaa pientä punatukkasta poikaa kainalossa, poika yrittää vilkuttaa Urpolle ja Urpolla on ollut käsi pystyssä, jo pitkän aikaa. Poliisihan on kuullut mekastuksen, mutta ei tohi lähtiä järjestyksen pitoon. Tulevat viimein kyläkaupalle, evästä ja polttoöljyä ostamaan. Urpo muistaa, että Eevertti pitää sarkahousuja saunan pukuhuoneessa ja lähtee kiireen vilkkaa niitä hakemaan. Urpo oli illan aikana jättänyt ryyppyjä väliin, juuri tätä tilannetta varten, kun verryttelyhousuissa oli tuntunut jonkinlaista värettä. Tässä kylässä on niin hurjaa porukkaa. Tyrmätytkin ovat heränneet ja poistuneet paikalta. Näkevät tuoreet raktorin jäliet ja tarkastelevat niitä, ne ovat huomattavasti isommat painavamman koneen jäljet. Voit sanoa luotettaville naapureillekin, että voivat käyä hakemassa, jos vain kelpaa. Naama on todellakin, kuin hyvän iskun saaneella. Ukko ei herää. Tulevat viimein Kakslauttasen tien haaraan ja kääntyvät sinne, Tauno katselee kaihoisasti pohjoiseen, kun tietää, että Laanilan hotelli on jonkun kilometrin päässä josko sinne, Urpo huomaa tämän ja pyörittää päätä kieltävästi, jatkaa sitten matkaa. Pari menee käsikynkässä latoa kohen, Urpolla jo käsi mukavasti pyllyn päällä. Talon emäntä vähän puistelee päätään, kun kattelee Urpoa. Pihalla on lapsia kuin pienessä kylässä. Pojat vääntävät sen maahan ja vetävät sammuneen kaupan lastausillan alle. Pojat arvaavat kenen koneen jäljet ovat. Matka menee hyvin ja saapuvat perille. Nyt vain musiikki on vain vähän yksipuolista, kun ei ole kuin yksi levy ehjänä se, joka oli gramofonissa Kulkurin iltatähti. Menee sisälle ja alkaa kirnuamaa voita. Urpo juoksee, mitä pikku kintuista pääsee, sarkahousut kainalossa vilkkuen. Alkaa tulla jo iltayö ja porukka alkaa kyllästyä tanssimaan samaa peliä. Nousee ylös, kahvistelee siinä ja odottaa, koska linja-auto tulee, siskon mies Hannes on luvannut lähteä vänkäriksi liekosavottaan. Pohjanmaalta kulkeutunut kulkumies, esittelee kasiään ja hokee: Kädet on kuin ruumiin kädet, mutta kyllä minä tämän kylän parhaat tilit kuittaan. Eihän tytöllä ollut mitään sitä vastaan, jos ison talon poika latoon pyytää ja suostuu lähtemään. Ajavat muutaman kymmenen kilometriä ja tulevat Olavin mökin luo. Tyttö punastelee ja sanoo, kuule minulla on ne, jotka naisilla on kerran kuukaudessa, pukee housut jalkaan ja nousee linja-autoon. Kaverukset asettuvat mökkiin ja suunnittelevat, josko huomenna aletaan tosi hommiin. Olavi herää siihen, kun Esteri-vaimo laittaa aamukahvia ja puuroa hellan äärellä. Urpo miettii, että voi nuita mökkiläisiä, kyllä niillä varmaan on tiukkaa ja vaatimatonta elämää on vielä nuin paljon lapsiakin. Pojat nukkuvat onnellisina ja hymy huulilla. Sillalle tullessa huomaa, että juhlat ovat loppuneet. Muori kysyy, mitä sielä ulkona oikein tapahtuu kun kuuluu huuto ja mellastus tänne sisälle asti. Ovat siinä jonkun aikaa, kun paikalle ilmestyy lapinpukuinen lappalainen, joka toteaa, että ette te tähän voi jäädä, tämän on varannut huippu savottamiehet. Tauno alkaa melkein heti, vettä lämmittämään, aikoo alkaa heti leivonta hommiin, hakee kotuaan pöllimänsä 50 litran tonkan, joka on tarkoitettu vesiastiaksi. Tankkaavat koneen ja mukana olleet tynnyrit ja menevät kauppaan. Poliisi vastaa, että pitäis sinne varmaan mennä, mutta minulla on nyt tärkempää tekemistä ja jatkaa kirnuamista. Urpo näkee unta isosta puupinosta ja valtavasta rahaläjästä. Olisko poika tunnistanut raktorin, kun se oli isän kolkuttava vanha majuri. Urpo on pyörittänyt koko illan naapuri kylän tyttöä, joka on kylässä kaverinsa luona. Lähtevät siitä ajamaan Urpon kotia kohen ja suunnittelevat koska jatkavat matkaa Kakslauttaseen savottaan. Kaikki löytyy, mutta tytön housut, on kuin maa niellyt. Urpo ja Tauno lähtevät varhain, ajamaan kohti liekosavottaa, ei ole oikein nukuttanut, kun on vielä hauskan pito mielessä. Keskiviikkona 27. Pojat muistavat, että missä majuri, eivät ole nähneet sitä pitkään aikaan hauskanpidon tiimellyksessä. Niin kaverukset vaipuvat uneen. Hannes tulee puolenpäivän maissa ja he lähtevät kohti Kakslauttasta. Latoon päästyään pari kietoutuu toisiinsa, Urpo nuuhkii ja tutkii aarrettaan, kohta heinät vain pöllyävät aivan tosissaan ja vielä toisenki kerran ne pöllyävät. Tanssit ja lystipito jatkuivat. Kauppias kysyy, eihän teillä ole edes kokkia siellä, Urpo osoittaa Taunoa ja sanoo, on meillä kokki, oikein varsikokki onkin ja jatkavat sitten matkaa. Saapuvat vanhalle porokämpälle, jonka ovat varanneet aikaisemmin. Leimikon laidassa on poromiesten kämppä ja Olavi arvelee, että, voisko siinä alkaa pitämään kortteeria ja ajaa pihaan. Ja vielä liekosavottaan menossa, josko tuosta vaikka miehen sais. On Olavi varmaan tiukoilla, kun yksin ilman sukujen rikkauksia elättää tuollaisen porukan. Nyt on jo kiire, postiauto tulee aivan kohta. Pääsee lavolle, tyttö parka, sielä on kylmissään ja vähän nolonakin odottaa housuja. Meitä ei vielä mavot syö, jumalauta. Urpo tähän. Sitten ovat kuulevinaan, että kone käy jossain ja lähtevät varovaisesti sitä kohen kävelemään, päät riipuksissa. MARKUS PAHTAHAJU Tarina jatkuu. Porukka vähenee ja Taunokin on sammunut tyrmättyjen miesten viereen. Tiedätkö sinä mitä minun naamalle on oikein tapahtunut, kun se on veressä, eikä mihinkään satu, Urpo kyselee. Urpo rahojen haltijana on maksumiehenä ja valitsee mitä ostetaan. Meppä menemmä sinne. Pojat päättävät lähteä seuraavana päivänä jatkamaan matkaa kohti Kakslauttasta. Urpo hiljentää, haluaa nähä mitä mökkiläisillä menee. Metsäyhtiö on palkannut hakkuumiehiä töihin, siellä on varmaan jo paljon ajettavaa ja se on hyvä, kun on aivan uusi kone alla. Tauno näkee unta 50 litran tonkasta, jonka on peitellyt tähellisesti mukana tuoduilla varavaateilla piisin nurkkaan. Alkavat etsimään jälkiä, mutta tie on aivan mustana jälkiä, kun juoppoporukka on sillä ajellu pitkin yötä. Eevertti lämmittää työmiehille saunan, ruokkii pojat ja on vähän huolestuneen näköinen. kesäkuuta 2018 17 tässä aivan lähellä, joku sanoo. Ovat jo ovella, kun Tauno sanoo, että leivontatarpeet unehtui ja pyytää 20 kiloa sokeria ja 20 palaa hiivaa ja vielä muutama sitruuna siihen lisäksi. Eikä sumuun tukehuta, niin kuin eno sanois. Urpo vinkaa tytölle ja osoittaa läheistä latoa, josko tyttö suostuis lähempään kanssakäymiseen hänen kanssa. Tauno kuulee sen. Olavi tuumaa, että niin lienee. Sitten vasta huomaa kaverin ja katsoo kummissaan ja taivastelee, kuka juuri sinua nuin pahasti pääsi lyömään, kun naama on veressä korvia myöten. Pääsee saunalle ja löytää sarkahousut ja koppaa ne käteen ja huomaa seinällä olevan peilin ja kattoo siitä, että mitä se Tauno oikein selitti, kauhistuu itsekin näkemäänsä. Kertoo, että kaivossa ja hetteessä olis vähän lihaa. Aikoo hakea käyttövettä, vaikka pikku kupilla, tämä on sen verran tärkeä juttu, tämä taikinan teko. Vierestä lavitsalta kuuluu vastaus: Ei, ei, meillä menee hienosti. Ei se tänne tohi tulla, ollaan sen verran hurjia. Vinkkaa vaimolle, että tulee ulos, olis vähän asiaa
Hiihdossa tehtiin paljon koulutusta, harjoiteltiin, opeteltiin tekniikkaa, mutta siitä huolimatta seuran hiihtäjät eivät kuitenkaan pysyneet aina naapuriseurojen parhaimpien tuntumassa. kesäkuuta 2018 18 Apteekkari Nymanin lainalla hankittiin urheiluvälineitä Lapin Veikkojen jäsenmäärä vuoden 1928 lopussa oli 23, vuoden 1929 lopussa 35 ja vuoden 1930 lopulla 48. Edelleen vuonna 1947 seura rakensi kahdesta parakista ensimmäisen toimitalonsa. Seuran pääkilpailut eli Lapin Kisat kyettiin joka tapauksessa hoitamaan joka vuosi kunniakkaasti. Suurin osa seuran jäsenistä oli sotilastehtävissä ja syyskuussa hajosivat loputkin seuran jäsenistä ympäri Suomea evakkotielle. Toiminta aloitettiin vuonna 1931 ja sitä jatkettiin aktiivisesti aina sotavuosiin saakka. JARI HAAVISTO Lapin Veikot perustettiin 16.12.1928, joten seuran perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 90 vuotta. Kesällä 1944 niin Sodankyläläisten kuin muidenkin lappilaisten matka johti evakkoon ja näissä olosuhteissa urheilutoiminnalle ei ollut sijaa. Ensimmäiset Lapin Kisat pidettiin 6. Vuosikokouksen pöytäkirjaan tuli toimintakertomus vuodelta 1944, toimintakertomuksessa kerrottiin muun muassa seuraavaa: – Vuosi 1944 urheiluseura Lapin Veikkojen toiminnassa olosuhteitten pakosta on jäänyt melko synkäksi. Vanhastaan hiihtourheilu kuului hyvin keskeisenä osana seuran toimintaan. 1940-luvun loppu Lapin Veikkojen vuosikertomus vuodelta 1947 kertoo vuoden olleen tiivistä urheilutoimintaa ja koko seuran siihen asteisen historian vilkkain vuosi. Vilkas kilpailutoiminta vaati runsaasti toimitsijoita ja seura koulutti toimitsijoita aktiivisesti, 1950–1960-lukujen puolivälissä oli kurssikoulutuksen saaneita palkintotuomareita yli 60. Puheenjohtajakautenaan hän sai paljon hyvää aikaan, joista voi erityisesti mainita urheilukentän saamisen Sodankylään. Meni kuitenkin useita vuosia ennen kuin tuloksia näkyi, syynä oli osaavien paininopettajien puute. Samana vuonna aloitettiin myös urheilijoiden neuvontatyö, valmennustoiminta ja yleisurheilussa aloitettiin piirikunnallisien kilpailujen järjestäminen. Sodan lopulla seuran painimatot paloivat, mutta se ei estänyt lajin uudelleen heräämistä heti sodan jälkeen, jolloin hankittiin uudet painimatot ja painikasvatustyö alkoi. Tämä ripeä suoritus erittäin vaikeissa olosuhteissa tapahtuneena on seuran järjestövoiman vahvistumisen selvä osoitus. Vaikka hiihdon hyväksi tehtiin paljon töitä, eivät saavutukset vielä 1940-luvun lopulla kohonneet erikoisen hyviksi. Vuoden 1931 alkupuolella seura rekisteröitiin ja Lapin Veikot -nimeä alettiin käyttää entisen Sodankylän V & U -seuran asemasta. Painiharjoituksia pidettiin viidessä eri kylässä, joten esim. Apteekkari Nymanin lainalla hankitut painimatot tuhoutuivat Lapin sodassa Lapin Veikot -historiaa, osa 2 Lapin Veikkojen jäsenluetteloa seuran alkuhetkiltä.. Tämän puutteen poisti kuitenkin kunnalliseksi urheiluohjaajaksi paikkakunnalle saapunut Heikki Niemi sekä koko sodanjälkeisen ajan painijoiden innokkaana johtomiehenä toiminut Lauri Eskola. Lapin Veikot saavutti yleisurheilussa vuonna 1948 III luokan ja siitä lähtien seura on pysynyt luokkaseurana. Lainan antoi apteekkari Nyman ja lainalla hankittiin voimistelukalustoa, muun muassa nojapuut, rekki, hevonen, ponnistuslauta, voimistelusauvat ja painimatot. Sodankylän kunta avusti Suurkisoihin osallistunutta joukkuetta 20 000 markalla. Vuonna 1947 tehostettiin myös pesäpallon harrastusta. Maanviljelijä B Anneberg lahjoitti silloiselle Sodankylän suojeluskunnalle urheilukentäksi maa-alueen, jolla kenttä sijaitsee tälläkin hetkellä. järjestettiin hiihtokilpailut ja vuosikokous, jossa osanottajina oli lähinnä seuran nuorempi sukupolvi. Ennen Rovaniemen urheilukentän valmistumista oli Sodankylän urheilukenttä ainoa SVUL:n Lapin piirin alueella, jossa yleisurheilukilpailuja voitiin pitää. Vuonna 1931 valittiin seuran puheenjohtajaksi Aimo Raappana, joka oli edellisenä vuonna muuttanut paikkakunnalle. Yleisurheilun johtohenkilöistä mainittakoon muun muassa Ensio Hanski, Pekka Nikkarinen ja Erkki Lausto. Vuosi 1941 toi tullessaan pahempaa ja seuran urheilutoimintaa ei sotavuosina pystytty ylläpitämään. Vuodet 1933–1939 olivat Lapin Veikkojen toiminnassa rauhallisia vuosia, tämä johtui lähinnä vilkkaasta Suojeluskuntatoiminnasta paikkakunnalla. huhtikuuta 1947 ja tämän jälkeen kilpailut on järjestetty vuosittain. Raappana toimi yhtäjaksoisesti seuran puheenjohtajana aina vuoteen 1943 saakka, ja hänen kautenaan aloitettiin aktiivinen hiihtoja painiharrastus. Suojeluskunta järjesti aktiivisesti harjoituksia ja erilaisia kilpailuja ja koska paikkakunnan väestö oli rajallinen, Lapin Veikkojen urheilijat harjoittelivat ja kilpailivat lähinnä Suojeluskunnan tapahtumissa. Parhaiten menestyneitä kilpailijoita olivat Veikko Kaltiokumpu, Mauno Suopanki, Kyllikki Laukkanen, Veikko Koivuperä ja Reijo Pääkkö. Lapin Veikoilla on vanhat perinteet myös painissa. Vuonna 1947 pantiin käyntiin myös jäsenten koulutus. Jouko Mäkelän innokkaan ja osaavan työn tuloksena pesäpallosta kasvoi myöhemmin usean vuoden ajaksi seuran vahvin ja tuloksellisin osa. Koulutustoiminnassa ei kuitenkaan päästy lähimainkaan vielä siihen, mihin olisi ollut tarvetta, mutta III lk:n tuomarikortin rataja kenttäurheilussa suoritti kaksi ja pesäpallon II lk:n tuomarikortin kolme seuran jäsenistä. Lisäksi oli urheilukenttä saksalaisten joukkojen parkkeerauspaikkana jäänyt huonoon kuntoon. Sotatoimissa tuhoutui seuran erittäin arvokas ja monipuolinen kalusto, joista varsinkin voimisteluvälineet ja painimatot olivat korvaamattomia. Vuonna 1944 oli jo kuitenkin sen verran totuttu sotaan, että 10.4. Evakosta paluun jälkeen varsinainen alku uudelle toiminnalle saatiin heinäkuussa 1945, jolloin seuran väliaikainen johtokunta piti kokouksen ja kutsui koolle myös seuran vuosikokouksen. Seuran nimekkäimpiä urheilijoita kyseisinä vuosina olivat Arvi Karkkola, Jouko Tekoniemi ja Marjatta Hannula, jotka kaikki saavuttivat muun muassa piirinennätyksiä. Pohjois-Suomen sota oli erittäin tuntuva seuralle. ja 7. Kun rakennushanke kohtasi vielä monenlaista vastatuulta ja kaikesta huolimatta se saatettiin onnellisena päätökseen, on saavutus sitäkin arvokkaampi. Keskiviikkona 27. Voimisteluvälineistö tehtiin aluksi talkoilla, mutta jo toisena toimintavuonna uskallettiin ottaa lainaa välineiden hankkimiseksi. Painijoiden taso nousi ja kilpailujen kautta painijamme tulivat tutuiksi aina Etelä-Suomea myöden. Sodan vuodet 1939–1945 urheilutoiminnassa Vuonna 1939 puhjennut Talvisota katkaisi seuran toiminnan joksikin aikaa, mutta vuoden 1940 lopulla urheiluharrastus saatiin taas vireille. Seura ei rahallisesti auttanut Suurkisoissa käyneitä, vaan oli kisatoimikunta keräsi itse varat matkaansa varten järjestämällä muun muassa iltamia. Sodankylän kunta kuitenkin avusti painimattojen hankkimisessa ostamalla kunnan alueella käytettäväksi kaksi painimattoa. Kolmena vuonna 1940-luvun lopussa saavutettiin seuraluokittelussa I:nen luokka. Näin Lapin Veikkojen yleisurheilutoiminta oli hyvin vilkasta 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. 1950-luvulla paini oli seuran vahvin urheilumuoto sen harrastajajoukon käsittäessä yli sata säännöllisesti harjoittelevaa eri-ikäistä nuorta. Yleisurheilussa alkoi heti sodan jälkeen voimakas kehityskausi. Ainoastaan kuula ja kiekko olivat jääneet jäljelle. Heikki Niemen jälkeen, vuodesta 1953 alkaen, seuran paininopettajana toimi Lasse Talosela. Lapin Veikkojen pesäpallojoukkue kävi vuodesta 1948 alkaen 1950 luvulle saakka hyvällä menestyksellä otteluja Pohjois-Suomen parhaita pesäpallojoukkueita vastaan aina Ylivieskaa ja Haapajärveä myöten. Näin ei seuran toiminnalta, alkuvuotta lukuun ottamatta, voinut paljoakaan odottaa. Tuolta ajalta ei ole säilynyt kokousten pöytäkirjoja, mutta toiminta oli kohtuullisen vilkasta ja kansanopistolla käytiin ahkerasti voimistelemassa. Hiihtojaoston puheenjohtajana toimi yhtäjaksoisesti koko sodanjälkeisen ajan Onni Hulkko. Aktiiviurheilijat kilpailivat piirikunnallisella tasolla Aktiiviurheilijat jäivät kuitenkin piirikunnalliselle tasolle, mutta seura oli Lapin piirin vahvin seura useana vuonna. painimattojen hankkiminen näin moniin harjoituspaikkoihin oli suuri taloudellinen haaste. Lapin Kisat alkavat Talviurheilun kannalta merkittävin tapahtuma oli kansallisten hiihtokilpailujen eli Lapin Kisojen aloittaminen. Huonoon menestykseen pidettiin syynä lähinnä kirkonkylän huonoja hiihtomaastoja. Julkaisemme Sompio-lehdessä sarjaa Lapin Veikkojen historiasta ja tässä osassa käsittelemme seuran urheilua 1930–1940-luvuilla. Seuran jäsenmäärä kohosi jo 373:een ja muun muassa seuran 20-henkinen voimistelujoukkue osallistui Suomen Suurkisoihin. Tämän ”Vanhan-Veikkolan” tai toiselta nimeltään ”Parakki-Veikkolan” rakentamisen aikaiset vaikeudet loivat seuran jäseniin lujan uskon seuratoimintaan ja hyvän yhteishengen. Kentän tekotalkoihin osallistuneille Lapin Veikoille annettiin oikeus käyttää kenttää
kesäkuuta 2018 19 Apteekkari Nymanin lainalla hankitut painimatot tuhoutuivat Lapin sodassa Lapin Veikot -historiaa, osa 2 Pönkkäveikkolan avajaiset 16.12.1947 Pikajuoksijat lähdössä 100 metrin pyrähdykseen. Keskiviikkona 27
Myös postiauton perässä seurannutta saksalaisten linja-autoa tulitetaan ja yksi partisaanien luodeista osuu auton äänitorveen, joka jumittuu soimaan. Kuljettaja ja postipoika suojautuivat auton alle, mutta iskukranaatti keulassa heilauttaa autoa, räjähdykset seuraavat toisiaan. Sodankylän kirkkoherra, lääninrovasti Yrjö Aittokallio astui Sodankylästä mukaan, sillä hän liittyi piispantarkastukseen. Lähde, Veteraanien perintö Itsenäinen Isänmaa 2002, 2014, http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/ index.php/fi/kertomuksia-5/278-kertomukset-5/s526/258-partisaanihyokkays-laanilassa. Postiauton edellä menevää kuorma-autoa ajoi Esko Lepistö ja hänen seuranaan oli morsiamensa Aili Kokkonen. Tunturialueen vaativista nousuista ei häkäpönttöautolla olisi selvitty, nyt matkaa jatkettiin bensiinikäyttöisellä autolla. Kirkkoherra Aittokallio oli verta yskien taivaltanut neljän kilometrin matkan Laanilan tulliin, jossa ilmoitti tapahtumasta siellä olleille saksalaisille. He ovat matkalla Inarissa pidettävään piispantarkastukseen. He kantoivat meidät haavoittuneet Laaniojan yli, siltahan oli räjäytetty, ja toimittivat Ivalon sairaalaan. Nyqvist näki perässään saksalainen lomalinja-auto, joka seurasi jonkin matkaa postiauton perässä. Laanilassa haavoittuneet ja loukkaantuneet viedään hoitoon Ivalon sairaalaan. Partisaanit eivät ehtineet pysäyttämään kuorma-autoa, vaan se pääsi ohi Laanilan sillasta. Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuudessa voidaan käyttää kunniamerkkejä ja Oulun hiippakunta toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi muistotilaisuuteen. Lapin tuntijana Yrjö Aittokallio oli luvannut piispalle, että pian aurinko paistaa kun päästään Saariselän yli. Kuullessani suomeksi lausutut sanat ”piispa on kuollut”, tilanne kohdaltani laukesi. Partisaanit aloittavat postiauton voimakkaan tulittamisen. Piispa Wallinmaa ei ehtinyt avata ovea, eikä myöskään ehtinyt ryömiä linja-auton alle, hän kuolee iskussa. Rovasti Aittokallio saa postiauton vasemmalta puolen ikkunan auki ja hän pääsee karkuun metsän peittoon. Yksi luodeista osuu kirkkoherra Yrjö Aittokallioon. Kun postiauto lähti liikkeelle Rovaniemeltä, etupenkillä istuivat muutamaa kuukautta aikaisemmin Oulun piispaksi valittu Yrjö August Wallinmaa ja Kemin kirkkoherra, lääninrovasti Jaakko Hyötyniemi. Kotiinpaluun malttamattomaan riemukkuuteen liittyi myös iloa, sillä hän oli saanut matkaltaan ensimmäisen oman käsilaukkunsa. 75 v muistotilaisuus Laanilassa Oulun hiippakunta järjestää yhdessä Inarin seurakunnan kanssa muistohetken partisaanien uhrien muistoksi 4.7.2017 kelo 13 Piispankivellä Laanilassa. Kuljettaja Nyqvist ja Korhonen pyrkivät auton alta parinkymmenen metrin päässä olevan kiven taakse. Joku matkustajista heittäytyi auton lattialle ja minä kyyristyin mahdollisimman alas istuimelle ja seurasin miten luodit tekivät reikiä pääni kohdalle auton ikkunaan. Jaloistani vuoti verta, jonka tuloa yritin tukahduttaa ja luulin jo menehtyväni, kun takaa päin paikalle osuneen saksalaisen kuljetusauton hälytyssireeni alkoi yhtämittaisesti soida. Autossa on myös viisivuotias Kirsti Guttorm, omaa sukua Paltto. Runsas postiauton sisälle tungettu postikuorma suojasi osittain sitä, ettei uhreja tullut enempää. Toinen samanaikaisesti tulitusta pakoon lähtenyt on kokkolalainen 19-vuotias Ruth Kjält, joka menehtyy tulituksessa. Matkassa oli myös neljä pienempää lasta, sää oli sateinen ja kolea. Minä olin valveilla, mutta omissa ajatuksissani, kun yhtäkkiä huomasin edessämme muutaman kymmenen metrin päässä olevan Laaniojan sillan lentävän ilmaan. Vain ne, jotka jäivät auton lattialle tai ryömivät sen alle, joukossa lääninrovasti Hyötyniemi, selvisivät vammoitta. Autosta hyppää ulos kolme miestä, jotka pääsevät pakenemaan. Kuorma-auton ylittäessä Laanilan 18 metrin pituisen sillan, Lepistö näki vielä postiauton kaukaisen keulan. Matkan aikana jotkut lauloivat tai juttelivat pysyäkseen valveilla, olihan menossa aamuyön kolmas tunti. Iskun seuraukset Postiauton paristakymmenestä matkustajasta viisi selviää vahingoittumattomana, kymmenen haavoittuu, kolme kuolee tapahtumapaikalla, autonkuljettaja Nyqvist kuolee kymmenen päivää myöhemmin kahdeksaan luotiinsa Ivalon sotasairaalassa. Äiti saa surmansa ja lapset haavoittuvat lievästi. Paltto). Partisaanit hermostuvat äänitorven soidessa, eivätkä lähde tarkastamaan iskunsa seuraamuksia. Postiauto täynnä Rovaniemellä Postiauton lähtiessä Rovaniemeltä auto oli aivan täynnä matkustajia ja postia, kaikki postisäkit eivät mahtuneet auton säilytystiloihin, vaan osa oli sijoitettava matkustamon puolelle, varsinkin oikeanpuoleiselle penkkiriville. Rätinän ja paukkeen keskellä matkustajat ryntäsivät ulos ja olivat helppo maali samalta puolelta ampuvalle viholliselle. Keskiviikkona 27. Häneen ei satu. Hän saa vielä luodin sääreensä, mutta selviää Laanilan vartiostoon tekemään hälytyksen. Postiauton kuljettaja Nyqvist sai tempaistua auton viisi metriä leveällä tiellä lähes poikittain, keula kohti penkkaa. Yrjö Aittokallio mukaan Sodankylästä Kun auto saapui Sodankylään, osa matkustajista poistui ja myös postia jätettiin Sodankylään. Tilaisuutta tukee Lapin Rajavartioston Ivalon Rajajääkärikomppania. heinäkuuta tulee kuluneeksi 75 vuotta partisaanien iskusta postiautoa vastaan Laanilassa. Partisaanit uskoivat kaikkien autossa olleiden kuolleen ja he vetäytyvät nopeasti iskusta pois. Isku postiautoon Vuorokausi oli vaihtunut sunnuntaiksi, kello oli kolme aamulla ja postiauto jatkoi matkaa ilman valoja, yöttömän yön aikaan valoitta ajaminen sujui ongelmitta. Jotkut ehtivät kontata auton alle ja pelastuivat, mutta useimmat jatkoivat pakenemistaan tien toisella puolella olevaan metsään ja haavoittuivat. kesäkuuta 2018 20 Pahimmat partisaanikesät olivat vuosina 1942 ja 1943. Noin kymmenen minuttia kestävän tulituksen aikana haavoittuvat myös 31-vuotias Mia Takalo ja hänen kolmivuotias tyttärensä Greeta. Vaasasta kotoisin oleva 29-vuotias Aune Hiltunen on todennäköisesti pyrkinyt ulos autosta tyttäriensä, 5-vuotiaan Anjan ja 3-vuotiaan Sirkan kanssa. Avuksemme tulleet miehet olivat läheiseltä tietyömaalta. Hätääntyneet ihmiset juoksivat sinne tänne, jolloin he kaikki haavoittuivat, myös lapset. Partisaanit pelästyivät ääntä ja lähtivät pakoon. Jumittunut auton äänimerkki pelastaa Ulos rynnännyt piispa yritti saada takaoven auki avatakseen toisen pakoväylän autosta. Ovatko ne venäläisiä, saksalaisia vai suomalaisia. Ivalon sotasairaalassa työskennellyt 29-vuotias lotta Iida Kyrö yrittää ulos autosta. Yöt Lapissa ovat siihen aikaan vuodesta vielä täysin valoisat. Jännitykseni kohosi huippuunsa, kun ammunnan tauottua kuulin joidenkin miesten tulevan auton luo. Lanka paloi ja silta räjähti ennenkuin postiauto ehti sillan luokse. Piispan seurueeseen kuului myös sotilaskotisisaria ja lottia. Postipojan jäljessä juoksevan Nyqvistin vartaloon osuu luotisarja, mihin hän menehtyy muutamia päiviä iskun jälkeen. Samalla hetkellä ammuttiin autoa tien oikealta puolelta, jolloin tuulilasi rikkoutui ja autonkuljettaja sai osuman vatsaansa. Kirsti oli ollut yhtäjaksoisesti kaksi vuotta hoidossa tuberkuloosin takia, viimeksi Ruotsin puolella. Puhujista voidaan mainita erikseen piispa Yrjö Wallinmaan pojan poika eversti evp Sakari Wallinmaa sekä partisaani-iskusta selvinnyt rouva Kirsi Guttorm (os. Keskiviikkona 4. Hän saa kuitenkin konepistoolisarjasta osumia molempiin jalkoihinsa ja vetäytyy takaisin autoon postisäkkien taakse suojaan. Autossa oli edelleen runsaasti postisäkkejä istumapaikoilla ja Saariselkää lähestyttäessä sade vain voimistui. Partisaani-iskusta Laanilaan 75 vuotta Partisaani-iskussa loukkaantunut Ida Kyrö (Ivalo) kertoo tapahtumasta Ivalolainen Ida Kyrö oli mukana Laanilan partisaani-iskussa. Postiauton kuljettaja P. Lisäksi iskussa haavoittui 10 muuta matkustajaa. Tulitus auton oikealta puolelta on jatkuvaa ja matkustajat suojautuvat heittäytymällä lattialle. Piispa Wallinmaa tukevahkona miehenä ei mahtunut auton alle, vaan rukous huulillaan kuoli partisaanien heitettyä kasapanoksen autoa kohti. JARI HAAVISTO ” Muistohetki partisaanien uhreille Laanilassa Piispankivellä ja Savottakahvilassa 4.7.2018 klo 13. Ekumeenisen muistohetken toimittaa piispa Samuel Salmi ja kirkkoherra, isä Jaakko Vainio. Samassa joku kurkisti autoon ja kysyi: ”Oletko hengissä?” Vastasin siihen mahdollisimman kuuluvasti. Partisaani-iskussa sai surmansa juuri hiljattain valittu Oulun piispa Yrjö Vallinmaa sekä kolme muuta postiauton matkustajaa. Pääsen vielä liikkumaan, mutta usein on turvauduttava kyynärsauvoihin. Muistohetken jälkeen nautitaan kahvit Savottakahvilassa, jossa kuullaan sekä puheita että musiikkiesityksiä. Sodankylästä matka jatkui häkäpönttöautolla kohti Vuotsoa, missä autoa oli vaihdettava. Kirkkoherra Aittokallio sai avatuksi yhden auton vasemmanpuoleisista ikkunoista, hyppäsi siitä ulos ja juoksi metsään haavoittuen kahdesta luodista, joista toinen osui rintaan, toinen sääreen. Sairaalassa, jossa aikaisemmin olin työssä, nyt potilaana, selvisi, että luodit olivat vahingoittaneet molempien reisieni iskiashermoja ja seurauksena oli pitkäaikainen osittainen halvaus. Rovasti Aittokalliota lukuun ottamatta kaikki haavoittuneet olivat naisia ja lapsia. Tuo ääni meidät pelasti. Partisaaneilla ei ollut käytössään sähkönalleja, joten silta piti räjäyttää käyttäen hyväksi tulilankaa ja nalleja. Hän muistelee tuota järkyttävää tapahtumaa, näin hän kertoo: ”Olin lottatöissä Ivalon sotasairaalassa, mutta tapahtumahetkellä palaamassa lomalta Etelä-Pohjanmaalta, jossa olin ollut herättäjäseuroissa. Auton etuosassa istui Ivaloon piispantarkastukseen matkalla ollut piispa Wallinmaa sekä hänen seurueeseensa kuuluneet Kemin kaupunkiseurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Jaakko Hyötyniemi ja Sodankylän kirkkoherra Yrjö Aittokallio. Muutama luoti ohittaa postipojan penkin sen molemmin puolin. Oulun hiippakunta järjestää yhdessä Inarin seurakunnan kanssa muistohetken partisaanien uhrien muistoksi 4.7.2018 kello 13 Piispankivellä Laanilassa. Tilaisuutta tukee Lapin Rajavartioston Ivalon Rajajääkärikomppania. Saksalainen kuljettaja syöksyi maastoon, mutta partisaanien luoti oli osunut auton äänimerkkiin ja se jäi päälle. Hän kykeni kuitenkin pysäyttämään auton ja huutamaan: ”Ryssiä! Kaikki ulos!” Yritin muiden mukana ulos autosta, mutta silloin konepistoolin suihku osui jalkoihini, enkä päässyt mihinkään, vaan vaivuin takaisin auton istuimelle. Haavoittuneita ovat myös Else Linnea Jansson, Mirja Anneli Leppänen, Linnea Rauhala ja Aino Mirjam Takkunen. Seuraava kertomus Laanilan partisaani-iskusta on koottu useista Internetin lähteistä. Vammat paranivat jotenkuten aikanaan, mutta ovat taas vanhemmiten pahentuneet. Liike pysähtyy muutamia kymmeniä metrejä ennen sillan jäänteitä. Partisaanit näkevät kahden naisen ja kahden pikkutytön syöksyvän ulos autosta ja ammunnasta huolimatta hekin pääsevät pakoon. Iskuista kerrottiin varsin rajoittuneesti mediassa, mutta kun surmattujen joukossa oli Oulun hiippakunnan piispa, tapahtumasta uutisoitiin laajasti. Hän toipui Ivalon sairaalassa vammoistaan, mutta postiauton kuljettaja menehtyi muutaman päivän kuluttua. Ekumeenisen muistohetken toimittaa piispa Samuel Salmi ja kirkkoherra, isä Jaakko Vainio. Nyt hän oli matkalla kotiin. Rovaniemeltä lähdettäessä postiauto oli niin täysi, etteivät kaikki mukaan pyrkineet siihen mahtuneet, mutta Laanilaan tultaessa meitä oli enää 19, joukossa kaksi lasta. Matkalla matkustajat lauloivat muun muassa laulua Kotimaani ompi Suomi, joka oli tuttu laulu nuoremmillekin matkustajille