Sompio 16.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Jopa neljässä erässä korottomasti. Hintaan sisältyy allevaihdot ja rengastyöt. TERVETULOA! VIANOR PARTNER MOKOT OY SODANKYLÄ LOMPOLONTIE 2, Puh. Oppaan suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Mika Asikainen (Suomen Latu) ja Jan Södersved (BirdLife Suomi). 78 Katri Kulmuni yrityskoordinaattori, YTK Tornio katrikulmuni.fi 79 Timo Kurula filosofian maisteri, lehtori Kittilä timokurula.fi 82 83 Eeva-Maria Maijala Sauli Martimo kansanedustaja, varatuomari Savukoski eeva-mariamaijala.fi yrittäjä Simo saulimartimo.fi 86 Simo Rundgren teologian maisteri, kansanedustaja Kolari simorundgren.net 87 Petteri Salmijärvi liikunta- ja nuoriso- toimenjohtaja Salla petterisalmijarvi.fi 89 Heli Viiri maatalous- ja metsätieteiden tohtori, metsänhoitaja, Rovaniemi heliviiri.fi 80 Mikko Kärnä kunnanjohtaja, kapteeni EVP Enontekiö lapinpuolustaja.fi 84 Anni Miettunen aikuiskoulutusjohtaja, tradenomi (ylempi AMK), Kemi annimiettunen.fi 88 Janne Seurujärvi elinkeinojohtaja Inari seurujarvi.fi 90 Paavo Väyrynen valtiotieteen tohtori, yrittäjä Keminmaa paavovayrynen.fi Maksaja: Keskustan Lapin piiri r.y. Torstai 16.4.2015/ 33. huhtikuuta KESÄRENGASPÄIVÄ 17.4. klo 10?16 VIANOR PARTNER MOKOT OY SODANKYLÄ RENGASPÄIVÄN TARJOUKSET NoRDMAN SX 195/65-15 R NoRDMAN 205/55-16 R ILMASToINNIN TÄYTTöHUoLTo 299. Opas esittelee valokuvin ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan tulevaa lintulajia. 14.4.2015 . 24 %). Member of Nokian Tyres Eduskuntavaalit 2015 . Joka lajista on esitetty myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan vuodesta lajin voi havaita Lapissa. Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan matkassa. 0400 238 815 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. 020 7961 690 HUOLTO Puh. Mie äänestän Paavoa, äänestä sieki. Maksaja: Suomen Linja ry. . Eeva-Maria puhuu pe 17.4. Lajiteksteissä on esitelty myös tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja. Opas on painettu kestävälle paperille, jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta. Oppaan tekstit ja vuosijanat on laatinut Pirkka Aalto, ja valokuvat ovat kahdentoista suomalaisen lintukuvaajan ottamia. + 0,1717 e/min (alv. leh20t1i2 n e t s i a l up TNS Gall kunta n e i k k i Ka Paavo on Lapin ja Suomen tulevaisuuden turva. 369? sis. Vaalipäivä 19.4.2015 Pihkassa Lapin luontoon ry. 90 www.sompio.fi Lapin-vaeltajalle oma lintuopas VÄYRYNEN Keskustan ehdokkaat Lapin vaalipiirissä KESKITTÄMÄLLÄ ÄÄNET EEVA-MARIALLE VARMISTAMME OMAN EDUSTAJAMME LÄPIMENON SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI 77 Liisa Ansala kasvatustieteen maisteri, toimitusjohtaja, Rovaniemi liisaansala.fi 81 Markus Lohi oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Rovaniemi markuslohi.fi 85 Merja Mäntyniemi lentoemäntä, yhteiskuntatieteen yo Rovaniemi merjamantyniemi.fi Suomen Latu ja BirdLife Suomi ovat julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapin-vaeltajan lintuoppaan. Kelujärven kylätalolla klo 18. Kaikki tervetuloa! Susanna Junttila, vaalipäällikkö Sompio ilmestyy seuraavan kerran torstaina 23. . + 0,06 e/min (alv. Ennakkoäänestys 8. 24 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. Lapin vaalipiiri . vuosikerta / nro 15. R-134 -kylmäaineen ja öljyn. Tällä setelillä KAHVI + PULLA 49? Voit maksaa myös osissa
Onnela 90 v. Su 19.4. Ma 20.4. To 23.4. Sanajumalanpalvelus kirkossa klo 10, Tölli. Ehtoollishartaus Vasantien palvelutalolla klo 13, Tölli. Naisten raamattupiiri srk-talolla klo 18. Torstaikerho srk-talolla klo 12.30, Kanniainen Sassalin srk-ilta Riitan ja Esa Sassalin kotona klo 18. Su 19.4. 0400 380 288 tai virastoon 0400 190 406. Omaishoitajien retki 5.5. 050 5599 816 ILMOITUSHINNAT: TILAUSHINNAT: Etusivu .............................. klo 18 Rukousilta. Syynä oli Paulaharjun kirjaansa piirtämä kartta, jonka katsottiin olevan vaarallisen hyvä, jos se joutuisi vihollisen käsiin. Ti ja To klo 11-18 Avoimet ovet, kirpputori ja Katso ihminen -taidenäyttely. Myös muu kuvitus on täsmällistä ja taiteellista. Historiallista mielenkiintoa lisää se, että monilta osin teos kuvaa alueita, jotka kylineen hukutettiin Lokan tekojärven alle 1960-luvun lopussa. Korupainos on kovakantinen ja lukunauhalla varustettu. Salakirjat aloitti tänä vuonna hankkeen Samuli Paulaharjun teosten uudelleenjulkaisemiseksi yhteneväisessä ja arvoisessaan sidosasussa. 200 dpi.. 1,39/pmm Määräaikaistilaus..................78,90/v Ennen tekstiä ja Lyhyemmät jaksot .................8,80/kk tekstin jälkeen .................. 050 5599 815 Ma ja to klo 9-16 ....... Force majeure ?esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä. keä ja siksi kaikki mitä Lapin luonnon puolesta tehdään lausuntojen, luontokasvatuksen, retkien, talkoiden ja muun työn muodossa on arvokasta. Tavoitteena on myös tuoda luontoaiheita entistä vahvemmin esiin sekä kehittää ja nostaa piirin toiminnan tunnettuutta?, toteaa uusi puheenjohtaja Ervasti. PÄÄTOIMITTAJA/TOIMITUSJOHTAJA ILMOITUKSET JA TILAUKSET: Jari Haavisto .............. 5.4.2015 Sodankylässä Syvästi Kaivaten Maila Eila ja Johnny, Maria, Marco ja Mireya Raimo ja Ulla, Tuomas ja Kaisa Petri ja Nina Katariina Terttu ja Matti Sekä suuri sukulaisten ja ystävien joukko ?Nyt askeltes kaikua kuule en mua lohduta Luojani rukoilen. Lepää rauhassa puoliso hellä suru raskas on sydämellä? Puoliso ?Suo anteeksi Pappa kyyneleet nää, ne rakkautta on ja ikävää? Lapset ja lastenlapset puolisoineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Sodankylän kirkossa perjantaina 24.4.2015 klo 12. Muistotilaisuus hautauksen jälkeen seurakuntatalolla Seurakunnat Seurakunnallisten tekstien tulee olla toimituksessa viimeistään kahta päivää ennen lehden ilmestymistä. Lähetyshiippakunta Elian seurakunta Hampputörmäntie 24 Su 19.4. 1,13/pmm SÄHKÖPOSTIOSOITTEET: Hakemisto......................... Tuotteliaimpiin kansanperinteen kerääjiimme kuuluva Samuli Paulaharju kulki 1930-luvun lopulla Sompion mahtavia erämaita. Vaimonsa Jennyn kanssa Paulaharju keräsi talteen yli 80 sompiolaisen muisteluksia. Ensipainoksen ilmestymistä 1939 jouduttiin lykkäämään. uinti ja ruokailu, kotona n. 050 5599 819 TOIMITUS: LASKUTUS Tarja Karjalainen ....... klo 16. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 28.4. 050 5599 813 Sanne Pitkänen ......... Lähtö klo 9 srk-talolta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään 22.4. 050 5599 818 Juha Vesterinen ......... klo 15 Elämän lähteellä -jumalanpalvelus ja pyhäkoulu. klo 15.00 Luterilainen messu www.lhpk.fi/sodankyla Sodankylän Helluntaiseurakunta Pe 17.4. Su 19.4. Ke 22.4. Nuorten ilta Päivätilaisuus Sana ja rukous klo 19.00 klo 11.00 klo 19.00 Sodankylän seurakunta KASTETUT Jalmari Leo Markus Poikela Jimi Max Rasmus Uusitalo KUOLLEET Salli Annikki Rajala e. Saariselän, Kitisen ja Kemijoen kehystämä, nykyiseen Sodankylään kuuluva korpien ja aapojen maisema oli reppumiehelle tuttu jo vuosikymmenten takaa. Läheinen oli myös korven kansa. 050 5599 814 Sallamaari Paavola ... 1,39/pmm Teksti ................................. 11.3.1943 Kajaanissa k. Ohjelmassa mm. Tervetuloa naapurikylistä! Ikäihmisten retki 28.4. Tiinalle p. 0,20/pmm toimitus@sompio.? Hintoihin lisätään 24% alv. etunimi.sukunimi@sompio.? Lehden vastuu ilmoitusten virheistä rajoittuu ilmoitusten hintaan. Osoite: Unarintie 23, 99600 Sodankylä. ILMOITUSAINEISTO: Toimisto avoinna: Kuvat CMYK-väriavaruudessa, Ma-pe klo 9-16. resoluutio väh. Lehti toimitetaan force majeure ?varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Luonnon merkitys on kuitenkin tär- SODANKYLÄN TALOUSALUEEN KOTISEUTULEHTI SOMPION TOIMISTO TEKSTIVIESTIT 010 666 4140 050 5599 816 Lompolontie 1 JAKELUHÄIRIÖT 0200 71 000 To 16.4. Kemijärvelle. Vierailu Kemijärven kirkossa sekä tapaamme Helena ja Matti Suomelan. mennessä Minnalle 0400 190 378 tai Tiinalle 0400 380 228. Sodankylän vapaaseurakunta Sompio-kirjasta ilmestyi korupainos Pitkään loppuun myytyä olleesta Samuli Paulaharjun Sompio, Luiron korpien vanhaa elämää ?teoksesta on ilmestynyt Salakirjat- yhtiön kustantamana korupainos. 0,20/pmm tilaukset@sompio.? Lisävärikorotus/väri ......... 1,45/pmm Kestotilaus .............................69,95/v Takasivu ............................ Alun perin teos ilmestyi vuonna 1939 WSOY:n kustantamana. ?Kirja on nettitilausten perusteella heti herättänyt todella paljon kiinnostusta siellä Sodankylässä?, kertoo Jon Hällström Salakirjat ?yhtiöstä. Monet pitävät Sompiota Paulaharjun pääteoksena ja sellaisena hän piti sitä itsekin. 0,44/pmm ilmoitukset@sompio.? Määräpaikkakorotus ......... Tervetuloa! JULKAISIJA: Lapin Lehtikustannus Oy, ISSN 1237-4040 PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Sompio ilmestyy torstaisin. www.sompio.? / Postin asiakaspalvelu Sompion jakelusta vastaa Posti Group Oyj. Ensimmäisinä vuorossa ovat Paulaharjun Lappi-aiheiset kirjat. TARJA KARJALAINEN Tuomi-Tuulia Ervasti Lapin luonnonsuojelupiirin johtoon Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri kokoontui toissa kevätkokoukseen, jossa piirille valittiin uudeksi puheenjohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Tuomi-Tuulia Ervasti Rovaniemeltä. ?Monelle meistä Lapin luonto on arkista ja itsestään selvyyskin. 2 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Rakkaamme Matti Kalevi Nieminen s. Kemijärvelle
Se kokonaisuus on mielenkiintoisin.? Hiihtoa kilpailumielessä nuorempana harrastaneelle laji on nykyisin rento ajanviete. ?Hiihto on aina ollu tottumus, jatketaan samalla linjalla. Itellä lähinnä on kaikenlainen kuntoilu, Luostolla on hyvät latuverkostot. Mihin veisit vieraasi Sodankylässä ? ?Luoston päällä käyttäisin, hieno paikka se tasanne.? 3. Toinen on metästys.? 2. Kenestä haluaisit lukea seuraavan Kotona Sodankylässä ? sarjan haastattelun ? ?Pekka Palatsista, työskentelee huoltopäällikkönä Jääkäriprikaatissa.? vät ladut, niin siellä käyn paljon.? Toissa sunnuntaina aurinkoinen sää veti Samulin ulkoilemaan reippaaksi seitsemäksi tunniksi, joiden aikana hän hiihti reilut sata kilometriä. ?Luosto - Pyhä -alueella hiihin, ensin kelkkareittejä pitkin, umpisella ja loppupäivän latuja pitkin. Ku GPS mittaa matkaa, ei tule bluffauskilometrejä. En ole muutamaan vuoteen juurikaan käynyt kilpailuissa mutta kuntohiihtoa harrastan. Hirviä ja karhuja metästän, hanhia sillon ku sai vielä pyytää. Ensimmäiset palkat mies kertoo saaneensa käpyjen keräämisestä. Mikä on parasta Sodankylässä ? ?Hyvät harrastusmahdollisuudet. Kun on tämmönen pirttihomma, niin vastapainoksi on hyvä käyä liikkumassa. Metsästyksessä saalis on sivuseikka, mutta hyvä lisä kun joskus onnistuu. Luostolla on hy- Kotona Sodankylässä 1. Pyssyy ukko kunnossa.? SALLAMAARI PAAVOLA. Me tehdään paljon yhteistyötä myös esimerkiksi matkailun, paliskuntien, kunnan ja puolustusvoimien kanssa.? ?Minun työ on hyvin laajaalaista, esimerkiksi moni ei tiedä että Metsähallituksen ylläpitämiä kesäajokelpoisia tieverkkoja on kuntalaisten käytössä 2000 kilo- metrin edestä, voisi puhua monikäyttöteistä. 3 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Tiimiesimies Samuli Ollila ?Ammatinvalinta lähtenyt lapsuudesta? Metsään liittyvät asiat ovat olleet Samuli Ollilan sydäntä lähellä jo nuoresta saakka. Vuonna 2013 hän muutti Sodankylään ja aloitti nykyisen työnsä. Lukion jälkeen Samuli kävi armeijan, ja suuntasi Rovaniemelle opiskelemaan. Metsätalousinsinööriksi hän valmistui vuonna 2004 ja kävi sen jälkeen alueiden käytön suunnittelun koulutusohjelman, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. ?Työ on mielenkiintoinen ja meillä on mukava porukka, ammattimiesten kans on helppo tehä töitä. Työelämässä, Metsähallituksen hommissa Samuli on toiminut nyt kymmenisen vuotta. ?Oon liikkunu mettässä pienestä asti ja isän kanssa ollu puuntekohommissa. Täälä on kasonnu, niin on luonnollista olla kotiseudulla.? Tiimiesimies monessa mukana Samuli Ollila työskentelee Metsähallituksen Keski-Lapin tiimiesimiehenä, aiemmin hän työskenteli Kittilässä Metsähallituksen suunnittelijana noin kahdeksan vuotta. Niitä käyttävät muutkin maankäyttäjät esimerkiksi linnustus- ja marjastusmielessä?, Samuli lisää. ?Hiihto on aina ollu tottumus? Kirkonkylällä asuvan Samulin rakkaat harrastukset metsästys, hiihto ja kuntoilu tapahtuvat pääsääntöisesti Sodankylässä. Metsästysreissulla Samulille seuraa pitävät tämän kolme koiraa. ?Sitä ku innostu niin tuli hankittua koiria. Voi sanoa että sieltä on ammatinvalinta lähteny?, Samuli kertoo. ?Mukava ku pääsi kotia päin. Kittilän aikaan tuli kulettua täälä paljon, mettällä ja porukoitten tykönä?, Torvisesta kotoisin oleva Samuli toteaa. Hän on varma siitä, että asuu Lapissa loppuelämänsä. ?En etelämmäs lähe
Miksi sitten meillä pitäisi olla oma edustaja eduskunnassa. Jos et ole aktiivinen ja jos et pysty luomaan ympärillesi tehokasta verkostoa, et saa edistettyä edustamasi alueen tai maan asioita. ? ?Pääsiäisvieras kävi syömässä lintulaudan herkkuja?, toteaa kuvan lähettänyt Ritva Sassali. *** Työnsä aloittava uusi eduskunta on suurien haasteiden edessä. Jos haluamme, että meillä on kansanedustaja omalta lähialueeltamme, kannattaa ehdokas valita sen mukaan ja keskittää äänet näille henkilöille. JARI HAAVISTO jari.haavisto@sompio.fi Viikon kuva Palstalla julkaistaan ajankohtaisia kuvia. Kuvan voi lähettää sähköpostilla jpg-muodossa osoitteeseen toimitus@sompio.? Eläkkeensaajien Lapin piiri: Vanhuksia koskevien päätösten kokonaisvaikutus selvitettävä Kemijärvellä kevätpiirikokouksensa pitänyt Eläkkeensaajien Lapin piirijärjestö kiinnitti vakavaa huomiota ikäihmisiä koskeviin, eri hallinnonalojen tekemiin ristiriitaisiin päätöksiin. Piirikokous totesi, että niin sanottu vanhuspalvelulaki asettaa kunnille uusia velvotteita vaikkapa edellyttämällä, että palveluita kehitetään niin, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua kotonaan pitempään. Samaan aikaan eri ministeriöt tekevät säästöihin vedoten pahimmillaan toisensa kumoavia päätöksiä, jotka saattavat olla jopa lain sisällön tai hengen vastaisia. EKL:n Lapin piiri esittääkin, että ikäihmisiä koskevien päätösten kokonaisvaikutus selvitetään valtakunnallisesti kattavasti, ja toimintoja kehitetään selvityksen tulosten perusteella järkevän johdonmu- kaisesti joka tasolla. Tämä selkiyttäisi päätöksentekoa ja antaisi muun muassa kunnille todellisen mahdollisuuden kehittää vanhuspavelujaan pitkäjänteisesti lain edellyttämällä tavalla.. Toivon, että mahdollisimman moni kävisi käyttämässä äänioikeuttaan näissä vaaleissa. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa, vaaleissa saavat äänestää kaikki äänioikeutetut. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa näiden kolmen kunnan äänestysprosentti oli 67,6 %, ääniä annettiin 9162 kappaletta. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Savukosken kunnassa annettiin 768 ääntä, mutta kunnasta valittiin eduskuntaan peräti kaksi edustajaa. Edellä kuvattu, jopa tylsältäkin vaikuttava tilastojen kertaaminen kuitenkin osoittaa, että äänestämällä ja ääniä keskittämällä voidaan vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Kyllä pohjoisimmassa Lapissa asuva ehdokas tuntee oman alueensa paremmin kuin vaikka Keminmaalta, Torniosta tai KemijärLapissa seitseveltä tuleva mää kansanehdokas. Ehdokkaan tulee olla tiimipelaaja, joka osaa myös käyttää tiimiään oman alueen esiin tuomiseen. Tuolla yli 9000 äänen määrällä Utsjoen, Inarin ja Sodankylän alueella voisi olla kaksi kansanedustajaa, mutta kuten tiedämme, viimeisen neljän vuoden aikana ei pohjoisimmalla Lapilla ole ollut omaa kansanedustajaa. Pohjoisimman Lapin tulevaisuus näyttää hyvältä mutta eduskuntaan tarvitaan meidän asioiden puolestapuhujia, muuten investoinnit saattavat jäädä saamatta. Lapin kansanedustajien asema Suomen eduskunnassa on vähän samanlainen kuin suomalaisten europarlamentaarikoiden asema Brysselissä. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Kansanedustajia valitaan 2015 vaaleissa kaikkiaan 13 vaalipiiristä kun vuoden 2011 vaaleissa vaalipiirejä oli vielä 15. Lapin vaalipiiristä valitaan Lapin väkiluvun mukaisesti kaikkiaan 7 kansanedustajaa. *** Lapissa seitsemää kansanedustajan paikkaa tavoittelee 118 ehdokasta ja näistä ehdokkaista kymmenen on kotoisin pohjoisimmasta Lapista, kaksi ehdokasta Utsjoelta, seitsemän ehdokasta Inarista ja yksi ehdokas Sodankylästä. Eduskuntavaaleissa on ollut yleensä ehdokkaita noin 2000 eli joka kymmenes ehdokas raivaa tiensä kansanedustajaksi. Suomen taloudellinen tilanne ei liene kenellekään epäselvä ja tulevalta hallitukselta vaaditaan nopeita korjaavia toimenpiteitä. Isänä haluan myös kannustaa omia nuoriani, jotta hekin oppivat demokratiamme periaatteet: oppivat käyttämään äänioikeuttaan. Itse olen ääneni antanut jo ennakkoon, mutta sunnuntaina, varsinaisena vaalipäivänä ehtii vielä äänestämään. 4 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Vaikuta: käy äänestämässä S uomalaiset valitsevat uuden eduskunnan sunnuntaina 19.4. Minusta oman edustajan paiklähialueensa kaa tavoittelee tunteva, aktiivinen ja jo 118 ehdokasta. etukäteen verkostoitunut kansanedustajaehdokas on paras henkilö ajamaan pohjoisimman Lapin kuntien asioita. Politiikassa pitää kuitenkin muistaa, että se on tiimipeliä, yksilösuorituksilla ei juuri saada asioita eteenpäin. Suomalaisina saamme olla ylpeitä vaalijärjestelmästämme. Barentsin alueen mahdollisuudet eivät ole karanneet mihinkään, rikas maaperämme kätkee alleen valtaisia rikkauksia, myös matkailulla on suuret kasvuodotukset kunhan saamme turvattua lento-, raide- ja autoliikenteen. Elämme demokraattisessa maassa, jossa voimme vapaasti valita kansanedustajat ja missä kaikilla puolueilla ja vaaleissa mukana olevilla on vapaus kertoa asioista, joihin he haluavat vaikuttaa
Asian käsittelyn liitteisiin lisätään kuntaliiton lakimiehen lausunto ja Paliskuntain yhdistyksen/ Metsähallituksen sopimus. ?Toisi etua porotaloudelle? Sattasniemen ja Lapin paliskuntien mukaan suunniteltu valvontatupa sijaitsisi erittäin tärkeällä syys- ja talvilaidun alueella. Paliskunnat eivät vastus- ta rakentamista, jos tupa sijoittuisi Järvijoen kämppäpaikalle. Paliskunta pitää uhkakuvana myös sitä, että rakennettava valvontatupa laitettaisiin vähäisen käytön vuoksi myyntiin tulevaisuudessa. Lapin paliskunnan mukaan myös erävalvonnan moottorikelkan jäljet vaikeuttaisivat poronhoitoa ja ko. Vt. teknisen johtajan Matias Ylirieston mukaan esimerkiksi määräaikaisia virkoja vakinaistetaan tulevaisuudessa tarpeen mukaan. TARJA KARJALAINEN. Kunnanhallitus on päättänyt, että kaksi avoimeksi tulleista kolmesta päällikön virasta täytetään kiireellisellä aikataululla, lisäksi osastolle palkataan väkeä muihin tehtäviin. Teknisenä johtajana toimii toistaiseksi rakennustarkastaja Matias Yliriesto, joka hoitaa osittain myös kiinteistöpäällikön tehtäviä. Osastolle palkataan avoinna olleeseen määräaikaiseen rakennusinsinöörin tehtävään henkilö enintään vuodeksi, lisäksi rakennusvalvontaan palkataan puoleksi vuodeksi rakennusinsinööri 1.5.2015 lähtien. Yhdyskuntatekniikan puolelle, muun muassa tieasioiden hoitoon tieasiat palkatun suunnitteluinsinöörin määräaikaista työsuhdetta jatketaan vuoden loppuun saakka Yhdyskuntatekniikan puolelle mahdollisesti palkataan pitkäaikaistyötön 1.5.2015 lähtien, vähintään kolmeksi kuukaudeksi. TARJA KARJALAINEN viranhaltijoiden tilalle ei ole lautakunnan yrityksistä huolimatta palkattu uutta väkeä. ?Tietyt asiat ovat tähän saakka esimerkiksi kiinteistöpuolella sujuneet entisellä painollaan, mutta kyllä nyt odotetaan kovasti niitä kunnanhallituksen lupaamia resursseja esimerkiksi ensi vuoden talousarvion valmisteluun?, Maijala sanoo. ?Hallintoon palkattu, tekniselle ei? Hän ymmärtää, että suunnitelma siitä, että teknisen puolen palvelut olisi siirretty liikelaitoksen hoidettavaksi, on jarruttanut asioita, mutta toisaalta hän kokee, että asiantuntijalautakunnan roolissa toimivan teknisen lautakunnan yli on kävelty asiassa. Häntä ihmetyttää se, että lautakunnan esitykset virkojen täyttämisestä on hylätty, samaan aikaan, kun muiden lautakuntien alaisuudessa toimia ja virkoja on täytetty epäilemättä lainkaan lautakuntien täyttöesitysten tarpeellisuutta. ?Esimerkiksi hallintoon on palkattu heti uutta väkeä, kun paikka on tullut avoimeksi. Tätä tarkoitusta varten uusi valvontatupa on tarpeellinen ja se toisi porotaloudelle myös etua. Siinä vaiheessa, kun urakkatarjousta tekevä alkaa epäillä ostajapuolen ymmärrystä asiassa, ollaan kyllä hakoteillä?, Maijala sanoo. Hänen mielestään esimerkiksi eläköityneen tiemestarin tilalle olisi pitänyt palkata heti uusi viranhaltija. ?Tekninen puoli tarjoaa muille lautakunnille sitä infraa, muun muassa teitä ja kiinteistöjä, joita he käyttävät palveluidensa Teknisen lautakunnan puheenjohtajan Mikko Maijalan mielestä lautakunnan yli on kävelty, kun heidän ehdotuksiaan henkilökunnan palkkaamisen tarpeellisuudesta tekniseltä osastolta eläköityneiden tilalle ei ole otettu huomioon. vuosikerta / nro 15 Ympäristölautakunta ei puolla Metsähallituksen kämpän poikkeamislupaa Viisi jätti eriävän mielipiteen Ympäristölautakunnan mielestä Metsähallitukselle ei pidä myöntää poikkeamislupaa valvontatuvan rakentamiseksi Kitisen Pomokairaan. Lautakunta ei ollut yksimielinen päätöksestä, vaan neljä lautakunnan jäsentä: Anne Mäkelä, Jukka Willman, varapuheenjohtaja Leea Seitaniemi, puheenjohtaja Eini Kivilompolo ja tekninen johtaja Matias Yliriesto jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, sillä he olivat sitä mieltä, että poikkeamislupa tulisi myöntää. Poikkeamisluvan myöntämistä vastusti viisi lautakunnan jäsenistä: Jarmo Taavettila, Antti Äärelä, Hannu Postila, Tuomas Moberg ja varajäsen Kati Alajärvi. Äärelä esteellinen? Ympäristölautakunta oli aikaisemmin päättänyt, ettei poikkeamislupaa puolleta. Ympäristölautakunta otti asian uudelleen käsittelyyn ELY-keskuksen pyynnöstä Metsähallituksen perusteltua poikkeamislupahakemustaan muun muassa sillä, että Sodankylän Y mp ä r i s t ö l a u t a ku n n a n ensimmäinen päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, muun muassa siitä syystä, että Ympäristölautakunnan jäsen Antti Äärelä toimii Lapin paliskunnan rahastonhoitajana ja näin ollen hän olisi jäävi asian käsittelyssä. Metsähallituksen mielestä Sodankylän kunnan ja Paliskuntien lausunnoissa esitetyt väittämät eivät ole asiassa merkityksellisiä eivätkä perustuisi lakiin. Metsähallituksen mielestä rakennuspaikka, jolle se hakee poikkeamislupaa, ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa porotaloudelle. Metsähallituksen mielestä sitä ei ole kohdeltu tasapuolisesti muihin maanomistajiin verrattuna vastaavien rakennuskohteiden osalta. Asian esittelijänä toiminut tekninen johtaja Matias Yliriesto esitti, että Ympäristölaitakunta olisi puoltanut poikkeamisluvan myöntämistä. Käsittelyssä Antti Äärelä esitti, että ympäristölautakunta ei kumoa 16.12.2014 tekemäänsä päätöstä, eikä Antti Äärelä ole esteellinen ko. Tämä osoittaa sen, miten mitäkin on kunnassa arvostettu. asiassa. Teknistä lautakuntaa on tässä pidetty vähän sivuraiteella?, Maijala sanoo. Kun liikelaitoksen perustamisesta luovuttiin, sovittiin, että teknisellä osastolla selvitetään sisäisesti, miten työtehtävät hoidetaan. Kyllä meillekin pitää antaa resurssit työn tekemiseen?, Maijala sanoo. Hän muistuttaa, että teknisellä puolella esimerkiksi kiinteistöjen hoidon laiminlyöminen voi tuoda yllättävän suuria kustannuksia. ?Hyvä, jos asioiden voidaan nyt odottaa menevän eteenpäin. Kunnanhallitushan on nyt päättänyt, että virkoja täytetään. Alueen laillisuuden ja luvallisuuden valvonta lisääntyisi ja petovahinkojen havaitseminen tehostuisi?, Metsähallitus toteaa vastineessaan, jonka sen puolesta on laatinut Metsähallituksen lakimies Erik Mrena. TARJA KARJALAINEN Lautakunta ollut pitkään huolissaan teknisen puolen tilasta Teknisen lautakunnan puheenjohtajan Mikko Maijalan mukaan lautakunta on ollut hyvinkin huolissaan teknisen puolen tilasta, kun eläköityneiden vakituisten Teknisellä osastolla täytetään vakansseja Sodankylän kunnan teknisellä osastolla täytetään osa olevissa olevista vakansseista. Torstai 16.4.2015/ 33. Nyt kaksi kolmesta avoimeksi jääneestä virasta on päätetty täyttää kireellisellä aikataululla. tuottamiseen. hankeen johdosta kelkkauria tulee myös Lapin Paliskunnan alueelle. ?Lausunnoissa esitetyt väitteet uuden valvontatuvan todennäköisestä vähäisestä käytöstä sekä myyntitarkoituksesta eivät pidä paikkaansa. Kyllä esimerkiksi tienhoitourakoista sopivan pitää olla alansa ammattilainen. Metsähallitus on viime vuosina myynyt Villin Pohjola vuokrakäytössä olleita lomaraken- nuksia. Poikkeamislupahakemuksen tarkoittama rakennus on sen sijaan Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen erätalouden ja luonnonsuojelun viranomaistehtäviä varten rakennettava valvontatupa. Erävalvonta ja luonnonsuojelu kuuluvat Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin
Saamen suvun laulu on saamelaisten kansallislaulu, jonka sanat on kirjoittanut Isak Saba. Nella, Lauha. Tiistai 21.4. Saamen suvun laulu tuo puolestaan mieleeni Lapin karut maisemat, jylhät tunturit, kylmät pikkupurot ja joet, talven tuiskut, korvet ja jängät, joissa porot laiduntavat. Saamelaiset ovat sitkeää kansaa, jotka kestivät vainot yhtenäisenä joukkona, vaikka kansa olikin hajaantunut ympäri Saamenmaata. Suomalaisten kansallislaulussa kerrotaan Suomen rakkaista laaksoista, kukkuloista ja rannoista, jotka ovat olleet korvaamattomia kautta aikojen. Vaikka talvemme ovat osittain hyvinkin kylmiä, ovat kesämme kauniita, koska täällä sijaitsevat auringonvalossa kimmeltävät järvimaisemat, joissa on mahtavaa kulkea veneellä. Kalanpyynti on kesäisin monien saamelaisperheiden pääelinkeino Jäämeren ja Tenojoen rannoilla, joista voi pyytää isoja lohia. Suomen kansa joutui taisteluihin, joissa taistelivat meidän suomalaisten esi-isät. Anssi, Anselmi. Keskiviikko 22.4. saamelaisten kansallispäivänä 6. Otto. Lauantai 18.4. Laulun mukaan saamelaiset eivät käyttäneet väkivaltaa eivätkä he sitä tarvinneetkaan, vaan sitkeä kansa kesti vainoajien tapporetket, kirokaupat sekä selviytyivät vääriä veroja keräävistä rosvoista. Saamen suvun laulussa taas kuvaillaan, kuinka meidän saamelaisten esi-isät voittivat sortajansa, joten meidänkin pitäisi torjua sitkeästi riistäjämme. Saamelaisten kansallislaulua lauletaan saamelaisten juhlissa mm. helmikuuta. Suomen kansallislaulu kertoo Suo- easy http://www.dailysudoku.com/ men kansan taisteluista vihollista vastaan. lk Kansallislaulujen sanat kertov suomalaisista ja saamelaisista HELPPO (c) Daily Sudoku Ltd 2015. Vaikka meistä tulisi kuuluisia ulkomailla ja pääsisimme rikkaaseen palatsiin asumaan, kaipaisimme silti takaisin karuun mutta kauniiseen kotimaahamme. Noin 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1906, Isak Saba kirjoitti runon, josta myöhemmin muotoutui Saamen Suvun laulu. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä. 4 Vuotson koulun oppi Saamen kansasta ja nalysoitavat tekstit ovat Suomen kansallislaulu ja Saamen suvun laulu. Saamen suvun laulussa kerrotaan, kuinka Saamenmaalla on usein kylmä, mutta maa on saamelaisille erittäin tärkeä. Maamme -laulussa taas kerrotaan, että Suomi on köyhä ja se ei kelpaa vieraille, mutta suomalaiset rakastavat sitä. 20:26 PÄIVÄN AJATELMA Luonteeltaan likinäköinen kokee kevätauringon likana ikkunoissaan. - Maija Paavilainen - Sudoku Daily Sudoku: Thu 9-Apr-2015 7 7 9 3 5 5 3 1 2 6 9 2 8 8 6 14 49 71 26 8 7 3 5 9 8 56 22 48 94 3 3 6 1 7 5 45 86 67 39 9 4 1 2 2 1 9 3 22 7 86 2 41 8 17 4 5 5 5 8 3 6 4 2 37 19 93 76 1 8 4 6 5 4 98 41 69 85 2 2 7 7 3 3 86 75 58 34 7 1 9 4 1 1 3 2 5 6 9 6 4 58 15 71 9 9 3 48 36 2 2 7 Daily 1 Sudoku: 3 Tue97-Apr-2015 8 7 2 5 very6hard 4 Ratkaisu to 9.4. julkaistuun Sudokuun. 4 2 7 3 6 5 1 9 8 Daily Sudoku: Thu 9-Apr-2015 tamisen pohjana ja tehtävänä oli esimerkiksi vertailla laulujen luontokuvauksia, kansojen historiaa ja tulevaisuutta. Tärkeässä osassa ovat myös sanojen herättämät tunteet kirjoittajissa. TUULA-MAIJA MAGGA-HETTA ohan Ludvig Runeberg kirjoitti 1846 Maamme-laulun, joka syntyi Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisestä runosta. 6 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Sompion Siljo 16.04.2015 AURINKO NOUSEE LASKEE 05:06 05:12 05:18 05:29 05:24 05:18 05:26 06:02 21:21 21:10 21:08 21:14 21:06 20:59 21:04 20:40 UTSJOKI IVALO VUOTSO KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI VUOJÄRVI HELSINKI Helmikuun alkuun sijoittuu Runeberginpäivä ja saamelaisten kansallispäivä. All rights reserved. Daily Sudoku: Tue 7-Apr-2015 A (c) Daily Sudoku Ltd 2015. Kotimaastamme löytyy luonnonrikkauksia, jotka kiinnostavat myös ulkomaalaisia. Laulu valittiin saamelaisten kansallislauluksi 1986 ja se on käännetty kuudelle saamenkielelle ja myös suomeksi. Suomi on tuhatjärvinen maa, joka on turvallinen paikka asua ja jossa löytyy rehellistä, iloista sekä onnellista väkeä. Sanat kirjoitettiin ensin ruotsiksi vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi. Se kertoo Suomen luonnosta kuten siitä, että Suomessa on paljon järviä ja Suomi on köyhä maa, mutta maa on kuitenkin kansalleen rakas ja tärkeä. Valto, Valdemar. Sunnuntai 19.4. Luonto on molempien laulujen kappaleissa tärkeässä osassa ja laulujen kappaleissa kerrotaan, että luonto ja kotimaa ovat rakkaita ja tärkeitä. Mikään ei voi uhata saamelaisia jos he säilyttävät oman kielensä ja kulttuurinsa ja pitävät näistä huolta. Kappaleissa 1-3 molemmissa lauluissa kerrotaan luonnosta. Vuotson koulun yläaste sai tehtäväkseen analysoida suomalaisten Maamme-laulua ja Saamen suvun laulua. Maamme ?laulun yhdestätoista säkeistöstä tunnetaan parhaiten ensimmäinen ja viimeinen säkeistö, J NIMIPÄIVÄT PÄIVÄN SANA Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ?Rauha teille!? Joh. Se on suomalaisille kallein ja rakkain maa.. All rights reserved. Numerot 1-9 saavat esiintyä 3x3taulukoissa sekä jokaisessa vaaka- ja pystyrivissä vain kerran. (c) Daily Sudoku Ltd 2015. Suomen kansallislaulun on kirjoittanut Suomen kansallisrunoilija Runeberg. Silti me, saamelaisten suku, rakastamme maitamme yhtä paljon kuin talviöisin loimuavia revontulia ja omistamiamme poroja. Tunsin myös valtavaa arvostusta saamelaisia ja suomalaisia sukujuuriani kohtaan ollessani kahden hellittämättömän kansan ylpeä jälkeläinen. Pinja Nikodemus 8. Pohjoisessa on ainutlaatuista koskemattoman luonnon kauneus, Lapin tähtiyöt ja kesäisin yötä päivää paistava aurinko. Saban runo valittiin saamelaisten kansallislauluksi saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. All rights reserved. 8 6 8 1 2 5 2 3 8 2 2 6 1 4 3 3 2 7 8 4 5 2 6 4 6 2 7 5 14 3 7 24 5 72 1 9 37 9 79 28 6 2 53 1 1 3 6 58 9 8 (c) Daily Sudoku Ltd 2015. Tämä rauhaa rakastava Saamenmaan kansa ei tapellut keskenään, vaan hiljaisesti selvisi tiiviinä yhtenä suurena perheenä. Maamme-laulussa mainitaan, että silmämme näkevät tämän maan ja voimme osoittaa vesiä ja rantoja sanoen niiden olevan isiemme meille taisteltua maata. Laulun sanat herättävät myös toivoa tulevaisuuteen. Nykyään saamme elää levollisesti ja onnellisesti tietäen, että meillä on oma isänmaa, joka on meille maailman rakkain ja kallein aarre. Saamen suvun laulussa kerrotaan saamelaisten vaikeuksista, jotka ovat verrattavissa Suomen levottomuuksiin. Saamen suku on vankka ja voittamaton, jos vaalimme saamen kieltä, kultakieltämme ja muistamme Saamenmaan kuuluvan meille saamelaisille. Suomalaiset ja saamelaiset ovat kummatkin muinoin sorrettuja mutta ylpeitä kansoja ja voittivat vastustajansa sisukkuudellaan eivätkä luovuttaneet tai menettäneet toivoaan. Molempien kansojen luonnonolot muistuttavat toisiaan, vaikka saamelaisten kotiseutualueella onkin karumpi luonto ja heillä ei ole omaa valtiota kuten suomalaisilla. Rakkautemme isänmaatamme kohtaan auttaa meitä voittamaan eteemme tulevat esteet sekä antaa meille toivoa ja riemua. Sota-aikoina kaikki sotaan kykenevät miehet lähtivät puolustamaan maatamme ja vuodattivat verta meidän hyväksemme, jotta saisimme elää rauhassa. Pilvi, Pälvi. Maanantai 20.4. All rights reserved. 9 1 3 4 7 1 7 mutta lauluun kannattaa tutustua, koska siinä kuvataan suomalaisten vaiheita. Saamen suvun laulu on otettu käyttöön vuonna 1986 ja sitä lauletaan saamelaisten juhlissa. Metsiä ei turhaan sanota vihreäksi kullaksi, sillä Suomen metsistä saadaan luonnontuotteita ja raaka-aineita. Patrik, Jalo. Perjantai 17.4. Saamelaiset asuvat neljän maan alueella. Miettiessäni laulujen sanoja aloin tuntea voimakkaasti suurta kunnioitusta saamelaisia ja suomalaisia esivanhempiani kohtaan, sillä he pärjäsivät ankarissa luonnonoloissamme pelkät kodat tai ladot suojanaan ja heidän laittaessaan ylleen porontaljoista ja puuvillakankaista tehtyjä paksuja vaatteita. Kumpikin laulu kertoo luonnosta, kansansa historiasta ja tunnelmista. Laulujen sanat toimivat kirjoit- Kahden kansan kuvausta Torstai 16.4. Seuraavassa käsittelen näiden kahden kansan kuvausta laulujen sanojen kautta. Maamme-laulun sanat herättävät minussa ylpeyttä olla suomalainen. Mielestäni laulussa on kuvattu hienosti maamme tuhansia järviä ja pieniä saaria, kauniita kesiä, kirkkaita tähtien täyttämiä pakkasöitä, kuohuvia koskia sekä metsiemme ikihonkia. Suomalaisten sisu, isänmaallisuus ja onnellisuus asua tässä omassa kauniissa maassa tulevat laulun sanoista hyvin esille. Isoäitimme taas huolehtivat lapsista tai lähtivät lotiksi auttamaan haavoittuneita ja huolehtimaan miesten muonituksesta. Alina. Torstai 23.4. Saamen suvun laulu kuvailee myös luontoa ja saamelaisten olosuhteita. Kansat suhtautuvat luontoon ja ympäristöön kunnioittaen ja niitä vaalien. Laulussa kerrotaan, kuinka täällä on kylmää ja ankeaa, mutta siitä huolimatta saamelaiset silti rakastavat maataan. Saamelaiset ovat myös joutuneet taistelemaan vihollisiaan vastaan, mutta he saivat voiton vihollisistaan. Heidän kaikkien ylle oli asetettu Suomen kansan muinaisin taakka ja he taistelivat voittoon vaikeuksien kautta. Saamelaisten kansallislaulussa esille tulevat Otavan alla olevat upeat maisemat, joihin kuuluvat aavat tun- turijonot, monet järvet ja lammet, pystyt niemet sekä talven jäätävät tuiskut ja viimat
lk MAAMME Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet. Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää, sen salot, saaret, manteret ne meist on kultaiset. Ovatpa meille rakkahat koskemme kuohuineen, ikuisten honkain huminat, täht´yömme, kesät kirkkahat, kaikk´kuvineen ja lauluineen mi painui sydämeen. Täss auroin, miekoin, miettehin isämme sotivat, kum päivä piili pilvihin tai loisti onnen paistehin, täss Suomen kansan vaikeimmat he vaivat kokivat. Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen? Täss on sen veri virrannut hyväksi meidänkin, täss iloaan on nauttinut ja murheitansa huokaillut se kansa, jolle muinaisin kuormamme pantihin. Tääll´olo meill on verraton ja kaikki suotuisaa, vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kallimpaa? Ja tässä, täss´ on tämä maa, sen näkee silmämme. me kättä voimme ojentaa ja vettä rantaa osoittaa ja sanoa: kas tuoss´ on se, maa armas isäimme. Jos loistoon meitä saatettais vaikk´ kultapilvihin, mis itkien ei huoattais, vaan tärkein riemun sielu sais, ois tähän köyhään kotihin haluamme kuitenkin. Totuuden, runon kotimaa maa tuhatjärvinen miss´ elämämme suojan saa, sa muistojen, sa toivon maa, ain ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen. Sun kukoistukses kuorestaan se kerran puhkeaa, viel lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. HUHTIKUU To 16.4. Laulun sanojen mukaan Suomen kukoistus vielä kerran puhkeaa ja synnyinmaa saa korkeimman kaiun. Guy Braunstein, viulu ja johtaja. klo 11 Zumba®Gold-tunnit aktiivisille ikäihmisille, myös iästä riippumattomasti aloitteleville Zumbaasiakkaille, tai rauhallisempaa tahtia toivoville. The Sound of Music - musiikkituokio. Lapin Kamariorkesteri: Liidarilegendan käsissä klo 19, Sodankylän kirkko. Musiikista vastaa ELIXIR?yhtye. Pääsylippuja on myynnissä ovella ja lisäksi ennakkomyyntinä: Helena Korhonen puh. Sota ja vainot ovat aiheuttaneet surua ja tuskaa molemmille kansoille. Suomi on suomalaisille kallein ja rakkain maa. Suomalaisten elämä saa suojan omassa maassaan ja suomalaiset saavat olla onnellisia vapaita ja iloisia. Suomi on armas isänmaa suomalaisille. Veteraanipäivän sanajumalanpalvelus kirkossa klo 11, sekä seppeleen lasku sankarihaudalle. ti 28.4. Ohjaajana: Milsse Tapojärvi. ti 21.4. Esteettömien tanssien järjestäjinä ovat Sodankylän potilasja vammaisjärjestöt sekä Järjestökeskus Kitinen ry. Tansseihin on haastettu mukaan myös Sodankylän kunnanvaltuutetut. Tänne mennään SAAMEN SUVUN LAULU ~ Isak Saba suomentanut Otto Manninen Kaukaa alta seitsentähden Lapin kulma kuumottavi aava Turjan tunturisto järvi järven tuolla puolen, valtahiset harjat, huiput kohoo kohti ilman kantta, joet joikaa, korvet kaikaa, niemet pystyt, rautarinnat, työntyy tyrskymerta päin. Tuimat tääl' on talven viimat, tuulet, tuiskut määrättömät, Saamen suku sieluin, mielin silti rakastavi maitaan; kulkijalle kuudan hohtaa, roihuavat pohjanpalot, poro pärskyy koivikossa, melu täyttää järvet, jängät pulkankolke talvitiet. Taas kun kesäpäivän kehrä kultaa metsät, meret, rannat, kalamiehet meren, järven kultakimalteessa keinuu, kultasotkat soutaa, soiluu vat a Maamme laulun kappaleissa 4-7 kerrotaan sodasta, nälänhädästä ja muista Suomen kansan kärsimyksistä. Tunnit sopivat myös erityisryhmille ja liikuntarajoitteisille.Tunneilla liikutaan lattarirytmien ja maailman musiikin tahdissa hauskasti ja innostavasti. Järjestöjen aamukahvit Kitisenrannalla klo 10 ? 11, Järjestökeskus Kitinen ry:n tilat. Tunnit kehittävät sekä aerobisen sekä lihaskunnon ohella myös tasapainoa ja muistia. Suomalaisilla on rakas ja tärkeä isänmaa, joka on koti. Tuomas Haapaporras 7. 18.30 kirjasto. Hiihtotyyli vapaa. la 18.4. huhtikuuta kello 15 - 18 esteettömät tanssit. ilaiden pohdintoja a suomalaisista 7 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Esteettömät tanssit ensi perjantaina Sodankylän kunnanviraston valtuustosalissa tanssitaan ensi viikon perjantaina 24. Saamen suvun laulussa kerrotaan, että saamelaiset ovat sitkeitä hopeoina Lapin virrat, välkkyy airo, vilkkuu sauvoin, miehet laskee lauleskellen kosket, könkäät, suvannot. Sortumatta Saamen heimo kestänyt on vainolaisten tapporetket, kirokaupat, viekkaat väärän veron viejät. Terve, sitkeä sa heimo, Terve, rakas rauhan juuri, veljesriidan raastamaton, veljesveren vuotamaton Saamen heimo hiljainen! Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä. Veljet, mekin torjukaamme sitkeästi sortajamme! Suku vankka Päivän poikain, ei sua voita vainolainen, kultakieltäs jos vain vaalit, taattojen jos neuvot muistat: Saamien on Saamen maa! ja rauhaa rakastavia, jotka ovat sortumatta kestäneet heihin kohdistuneet vainot ja vääryydet. Maamme laulun kappaleissa 8-11 kuvaillaan sitä, että suomalaiset ovat iloisia ja onnellisia omasta maastaan. Vieraana Ehyt ry:n aluekoordinaattori Saija Himanka. Lisätietoja www.luosto. fi ma 20.4. Lokan Suuret Aurinkopilkit, Lokan kalasatama. su 19.4. Musisoivat Jaakko Portti, tenorisaksofoni, Raimo Holappa, piano. Vapaa pääsy. Tuplahiihdot Kommattivaaran hiihtostadionilla klo 18.30, ilmoittautuminen 17.45- 18.15. Musikaalija elokuvasäveliä klo 17.30 . 040 569 7599 tai Kaisa Kulmala puh. Myös Saamen suvun laulussa kerrotaan saamelaisten kokemista vainoista ja sorroista ja heille asetetuista vääristä veroista. klo 17.30 Pilates perustaso (pilateksen johdantokurssin käyneille). Pääsylipulla osallistuu arvontaan, palkintoina vyöhyketerapiaa ja jalkahoitoa. SM-Lohipilkki Luostolla. Ohjaajana: Milsse Tapojärvi. pe 24.4. Gili Schwarzman, huilu. ma 27.4. 050 329 2498. Aiheena ennaltaehkäisy yhteistyönä, elämänhallintaa päihteittä. pe 1.5. Sarjat tytöille ja pojille; 4, 6, 8, 10, 12 ja 14 v. Molempien laulujen säkeistöissä on erittäin surumielinen ja haikea tunnelma. Koko perheen vapputapahtuma klo 13-16 liikuntahallilla. Äksöniä nuorille NUORISOTOIMI TIEDOTTAA Netc@n aukioloajat Ma 17-20 Ti 15-20 Ke 15-20, 20-22 16v.-> To 15-20 Pe-La 15-23 Netc@n kerhot 6.lk Iltapäiväkerho Maanantai 14 -17 Netc@ TNetc@n sählyvuorot D- & E-pojat Maanantai 19:00 - 20:30 Lukio Torstai 17:30 - 19:00 Lukio C- & B-pojat Keskiviikko 17:30 - 19:00 Liikuntahalli Sunnuntai 16:00 - 17:30 Liikuntahalli Etsivä nuorisotyö Maanantai 20:30 - 21:45 Lukio Torstai 19:00 - 20:30 Lukio Netc@n tulevia tapahtumia Vappudisco Hotelli Sodankylässä 30.4 klo 18-21. Lisätietoja www.netca.fi
+ alv = 11,16 . Kasvohoidot . Miesten puvun, leikkaus sekä hartian ja selän koristelu on samanlainen kuin naisten, mutta miesten puvussa on pystykaulus. Sitä käytetään Inarijärven ympäristössä, Ivalon ja Inarin kylissä sekä haja-asutusalueilla järven eri puolilla. Käytössä on myös muun värisiä villahuiveja. Lakki: Lakki ommellaan punaisesta verasta ja koristellaan koristenauhoilla. 20mm) 9,00 . Korvallisissa on nauhat, joilla lakki voidaan sitoa kiinni. Housut: Puvun kanssa käytetään sukkahousuja, joiden väri vaihtelee puvun värin mukaan. Kengät: Kesäkenkinä käytetään vuota- tai sisnakenkiä sekä tehdasvalmisteisia lapikkaita. Ilmoituskauden vähimmäispituus hakemistossa on 3 kk. Sivulla olevat ilmoitukset laskutetaan kerran kuukaudessa, jolloin laskun loppusumma riippuu siitä kuinka monta julkaisuker-taa kuukaudelle sattuu. Esimerkkimainos koko: 1x20pmm (lev. 01co.inet.fi 4 0 . n li npaa@ puhe sti: s.kuja sähköpo JÄTEVESIPALVELUT OMPELIMOT | KÄSITYÖT Ompelimo Kaijan Pisto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT - Suunnittelu - Myynti - Asennus Lasso Glume Oy Kaija Riipi Ompelija Jäämerentie 25 99600 Sodankylä Puh. 8 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Va l o k e i l a s s a Sano se lapiksi Saamenpuvut, Enontekiön tunturisaamelaisten naisen puku Puvun kankaina käytetään sinisen veran ohella myös samettia, satiinia ja raakasilkkiä. Pukuun, joka ulottuu hieman polvien alapuolelle, ommellaan kairoja, joilla saadaan leveyttä puvun alaosaan. Juhlakenkinä käytetään myös ohuesta koipinahasta ommeltuja seahkohat -nutukkaita, joissa kengän sivukappaleet ulottuvat kengän kärkeen saakka. 040 176 9959 Kaislapolku 1, Vaalajärvi Palveluhakemisto julkaistaan kerran viikossa. 0400 396 662 HYVINVOINTIPALVELUT Nautintoa päästä varpaisiin! . Hillitysti koristellun puvun pohjaverkana on musta tai tummansininen. Lankavyön pohja on valkoinen ja koristekuviot ovat puna-siniset, joskus vihreää lankaa. Huivi: Pukuun kuuluu huivi, jonka kangas valitaan puvun koristelun ja kankaan värityksen mukaan. 045-2677000 www.virpilintula.? Anja Pulju 040 7375 888 anja.pulju@virikeapu.fi Vastaanotto hammasproteesipotilaille Sodankylässä Jäämerentie 18 (Terveystalon vieressä) C0 M Ajanvaraukset 0 Puh. Lakin kolkat täytetään untuvatoppauksin, jolloin ne nousevat pystyyn, ja sojottavat hieman sivuille. Hulpaan ommellaan koristenauhoja. Koristeverat jatkuvat lakin toiselle sivulle verkatupsuksi (kaitalenauhoiksi). Huivi kiinnitetään kullatulla tai hopeisella riskulla puvun etumukseen. Talvella naiset käyttävät ulkona silkkihuivin päällä ruutukuvioista villahuivia (ulloliidni), jonka pohjavärinä on yleensä punainen. Juhlapaulojen pohja on valkoinen tai keltainen ja kuviot symmetriset. Lapaset: Lapasissa koristekuvio on vain varressa. Vierkin molempia reunoja kiertävät verat. Talvilakin turkisnahkainen päänympärys eli vierki on esim. minkkiä tai mustaa lammasta. Rakennekynnet . Reunaturkis voi olla kärppää, minkkiä, lammasta tai valkoisen poron koipinahkaa. Päänympärys on punaista verkaa, joka yhdistetään yläosaan keltaisella tereellä. Housut: Miehet käyttävät tummia suoria housuja tai sisnahousuja. Kengät: Sekä miehet että naiset käyttävät paulakenkiä, ja naiset myös kurekenkiä, joissa on verkakoristeet. Nykyään Inarin pukuja ommellaan myös satiinista ja sametista. . Juhlapauloissa käytetään punaista, vihreää tai sinistä ja keltaista väriä. 0400 981392 KUKKAKAUPAT BRODEERAUS PALVELUA Tmi Antinmerja Ruusunmarja Kukkakauppa Jäämerentie 18, Sodankylä p. Kuumakivi- ja aromahieronnat Sodankyläntie 17, Sodankylä, Hotelli Sodankylää vastapäätä p. Lapaset voivat olla joko kaksi- tai useampivärisiä, mutta yleisimmät värit ovat sininen, punainen ja valkoinen. . Sokeroinnit . 040-54 06 638 tuula.harjula@gmail.com PASSIKUVAT VIRANOMAISILLE SÄHKÖISESTI. Avoinna: ma, ke, pe klo 9-16.30 | ti, to, la ajanvarauksella Jäämerentie 15, 99600 Sodankylä P. Inarinsaamelaisten eli järvisaamelaisten puku on vanha kalastajasaamelaisten malli. 040 - 519 0958 | www.tuulalampela.com ONKO TÄMÄ SINUN MAINOSPAIKKASI? HAMMASTEKNIKOT Hammasteknikkomestari erikoishammasteknikko JYRKI ISOJÄRVI Erikoishammasteknikko ERKKI MELAMIES Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. Lakin pohjaosa on poimutettu kiinni päänympäryskappaleeseen, joka koristellaan koristenauhoilla. Puvun koristelu tapahtuu pääosin punaisena verkakoristeluna, jonka ulkoreunaan ommellaan keltainen verka. Kaulus koristellaan vihreällä tai keltaisella hammastetulla verkakaitaleella, joka on ommeltu punaisen verkakaitaleen päälle. Huivin reunoihin pujotetaan kankaaseen sointuvia silkki- tai viskoosilankoja, jotka sormeillaan verkkokuvioksi. Muodoltaan huivi on perinteisesti nelikulmainen, mutta voidaan leikata myös kolmion muotoon. 38mm, kork. Reunimmaisena helmassa ja hihansuissa on aina puvun pohjakankaasta ommeltu kaitale. Vyö: Miehet käyttävät joko lankavöitä tai nahkavöitä, joihin voidaan lisätä hopeanappeja tai -heloja. Kaulaliinaa: käytetään samoin ja samanlaisin värein kuin Enontekiöllä. Lakki: Miehen talvilakki, on neljäntuulenlakki, joka on puvun värinen. Tavallisimmat kuviot ovat a-kirjaimen muunnelmia. Lapaset: Puvun kanssa käytetään villalangasta neulottuja kirjolapasia, joiden kuviot vaihtelevat tekijän mukaan. Hihansuut koristellaan samantyylisellä verkaja nauhakoristelulla kuin puvun hulpa. Vyö: Myös naiset käyttävät tukevasta nahasta tehtyjä soljellisia vöitä, joissa voi olla koristeena hopeisia tai kullattuja koristenappeja. 30mm) 18,00 . Puvun hihojen ja helman koristeet ovat samanlaiset. Näiden kenkien saumat on koristeltu kaksivärisillä verkatereillä. Kylmissä olosuhteissa työjalkineina käytetään kallokkaita. Paulat: Villalangasta kudotut naisten paulat ovat punapohjaiset, joissa on keltaisia, sinisiä tai vihreitä paulan pituussuuntaisia raitoja. Arkisissa tilanteissa suositaan paksukarvaisia, harmaanruskeita kenkiä ja juhlavammissa yhteyksissä valkoisia ja mustia nutukkaita tai vielä harvinaisempia kirjakkanutukkaita. Helma ja hulpa prässätään pienille laskoksille. Ryhmäliikunta IA Iida Melamies 040 509 8650 Elina Aikio 040 358 5003 Martta Kuusela 0400 901 354 Marja-Leena Karjalainen 0400 901 354 etunimi.sukunimi@polargym.fi Sompiontie 4, Sodankylä | www.polargym.fi Arjen ystävä Keskustelua, kuuntelua ja muistelua yhdessä. Pienten askareiden tekemistä yhdessä. Ulkoilua ja kotijumppaa Tukea arvokkaaseen vanhuuteen Muista kotitalousvähennys! Sanojen selitykset on poimittu Martti Annebergin kirjasta Alta Vita. Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Mäntykustannus, 2010. 040 701 0730 kaija.riipi@gmail.com Vyöhyketerapeutti Virpi Lintula Hyvän Olon Keskus puh. Kestolakkaukset . Kallokaita on käytetty yleensä työkenkinä ja pakkasajan arkikenkinä. 79mm, kork. Talvella käytetään nutukkaita. Vyö voi olla myös ohuesta langasta tiuhtalla kudottu poiminta- tai niisivyö. + alv = 22,32 . /kpl. Fysioterapia . Värit ovat samat kuin naisten lapasissa. nkylä 00 Soda-615 076 6 9 9 , 9 e 6 ti Ojennus0-357 5110 f. Jalkahoidot . 0400 121 323 lassoglume@luukku.com OMPELIMO SINIKKA SÄKKINEN Lahjakontissa, Jäämerentie 20, puh. Miehet käyttävät puvun kanssa myös tummia kävelykenkiä. Paulat: Arkipaulan pohjavärinä on valkoinen. /kpl Esimerkkimainos koko: 2x20pmm (lev. 040 536 3775 | www.kauneushuonemimosa.com KUNTOS ALI JA FYSIOTERAP POLAR GYM . Helman alaosassa, hulvassa, on punaista, vihreää ja keltaista verkaa. 040 738 8916 Y0 K 100 KAUNEUSPALVELUT C 59 - KAMPAAMO PARTURI M 90 Y 26 K 15P. Hieronta . 040 140 7780 ma-pe 9-17, la 10-15 040 593 8998 Verkkokauppa: www.antinmerja.fi Puukot | kuksat, nahkareput | lapinvyöt SAKUN KUKSA VALOKUVAUSPALVELUT Puh. Kuvioraidat muodostuvat loimeksi valituista punaisista ja vihreistä tai punaisista ja sinisistä langoista tai vaihtoehtoisesti punaisista, sinisistä ja keltaisista langoista. Käsihoidot
Sähköurakointi . www.sotiki.fi LOKAPALVELUT Ojennustie 9, 99600 Sodankylä puhelin. Palokaluston, sammuttimien ja palopostien huolto ja tarkastukset. . 040 638 6253 | lapinlvipalvelu@outlook.com SODANKYLÄ Puh: 040 509 1686 | asiakaspalvelu@lvi-iivari.. ATK- verkostot . Paloturvallisuustuotteiden myynti. . 99600 Sodankylä Puh 020 789 0782 . Kaivurikuormaaja nykyaik. 016-615 111 AA HANNU AUTONEN 0400 391 025 Kasarmintie 10, PL 79 99600 SODANKYLÄ Toimisto: 040 483 8660 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan. Lapin oikeusaputoimisto Sodankylä JOA, AA PIRKKO RANTANEN 029 56 61600, 029 56 61601 Ostoskuja 5, PL 46 (Ilveskulma) 99600 Sodankylä lappi.oikapu@oikeus.?. 040 356 6166 | GSM 0400-395 773 kiinteisto.palvelu@pp.inet.fi, www.kiinteistopalvelu.com Edullisesti urakka- tai laskutustyönä! ATK-verkostot/yleiskaapelointi, antenniverkostot AMMATTITAITOISTA JA KOKONAISVALTAISTA KIINTEISTÖNHOITOA Lompolontie 1 - kiinteistönhoito ja valvonta - trukkipalvelut, kuormaus ja purku - pienroskan, hiekoitussepelin ja - maankaivutyöt luonnonpölyn poisto imulakaisu- traktorityöt autolla - lumityöt ja hiekoitukset Edullisesti urakka- tai laskutustyönä - teiden harjauspalvelut - sähköasennukset ja -korjaukset, siivouspalvelut PALVELU PP Ky . 0400 934 002, asennuspalvelupp@gmail.com 100 Selluvillan puhalluksia Lapin läänissä 95 75 25 Sähköasennukset, -suunnitelmat, antenni- ja atk-verkostot. Logo ?1??????. | www.lvi-iivari.? . 9 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 OSAAVAT AMMATTILAISET SÄHKÖURAKOINNIT ? Sähköasennukset ? Antenniasennukset KIINTEISTÖJEN HUOLLOT, URAKOINNIT RAKENTAMINEN, REMONTOINTI ? Sähkösuunnitelmat ? ATK-verkostot Reino Pyykkönen 0400 637 988 Maanrakennusta! ? Sähkötarvikkeet ? Urakka- tai tuntityönä . Sähköasennukset . 0400-514 204 puh. 0400 159 409, 0400 396 306 VUOKRATTAVANA ERITTÄIN HYVÄLLÄ PAIKALLA Sodankylän ydinkeskustassa erikokoisia toimisto-, liike-, myymälä-, asuin- ja varastotiloja. 636 255, 0400-174 207 ONKO TÄMÄ SINUN MAINOSPAIKKASI? HANNU VIRPIKARI Puh. 040-8013285 ONKO TÄMÄ SINUN MAINOSPAIKKASI? Ota yhteyttä ilmoitusosastoomme puh 010 666 4140 tai ilmoitukset@sompio.fi LOKA-AUTO KORJAUS- HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT HENKILÖAUTOISTA REKKOIHIN JA KONEISIIN FORTE-moottorin puhdistus Ilmastoinnin huollot ja täyttö A-lupa jarruille C-lupa nestekaasutöille Autonosturin tarkistukset Hydroscand-letkut, putket, liittimet Päästömittaukset Ajopiirturin tarkistukset Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä Huollot, korjaukset, pelti- ja ruostetyöt Autokorjaamo M.Tolppanen P. 016-615 076 sähköposti: s.kujanpaa@co.inet.fi TILI- JA TOIMIALAPALVELU SATU KOKKONIEMI KY Jäämerentie 18, Sodankylä puh. Kaivuutyöt ?Trukkipiikit Kone Haapanen Sodankylä 044 338 9909 Timo Pyykkönen 040 687 3388 Jäämerentie 7, Sodankylä ? sahko@tty.fi ? www.tty.fi Soita ja kysy tarjous! SÄHKÖASENNUKSET SODANKYLÄN KIINTEISTÖPALVELU Oy ELU PP Ky Toimisto 040 356 6166 Papintie 1, 99600 Sodankylä e-mail: kiinteisto.palvelu@pp.inet.fi www.kiinteistopalvelu.com P Ky u PP Ky PP Ky ASENNUS Aarne Kaltiokumpu 0400 862 296 Pekka Ahava 0400 397 193 Esa Eironen 040 561 9079 Papintie 1, 99600 SODANKYLÄ Puh. Sähkötarvikemyynti . 040-357 5110 f. Tulityökorttikoulutus. Jäämerentie 28, 99600 Sodankylä Palvelemme P. Mullanmyynti . varustuksella . 016-610086 0400-204299 www.sompio.fi Ota yhteyttä ilmoitusosastoomme puh 010 666 4140 tai ilmoitukset@sompio.fi AA JUHA PUOLAKKA Ojennustie 9 99600 Sodankylä Puh. SOKERO TILITOIMISTOT TILIPYPPI OY Pentti Kangas e-mail: tapani.rajaluoto@trajaluoto.fi Jäämerentie 30hpuh. 040-762 4858, arctiapine@pp.inet.fi www.arctiapine.com 0 Urakka- tai tuntityönä Yli 15 vuoden kokemuksella kiinteistöjen ja piha-alueiden huoltoa ja ylläpitoa. Myös maanrakennustyöt! PALOTURVALLISUUS LVI-ALAN PALVELUT LAPIN LVI-PALVELU Sodankylä Puh. 0400-313 336 p. 044-3636895, antero.ylavaara@gmail.com LAKIASIAT ASIANAJAJAT E-mail: pentti.kangas@tilipyppi.fi VT JOUNI VIHERVALLI Ajanvaraus 0400 391 024 Unarintie 13 . 040 869 8317, 0500 692 674 ma-pe 9-17 AUTOT & LIIKENNE KIINTEISTÖT AUTOHUOLTO J. (016) 615 600hAvoinna: 8-16 Ilmastointilaitteiden Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT Korjaukset ja huollot kaikkiin automerkkeihin huollot! Pörhö - Partnerkorjaamo Lintuojantie 2, 99600 Sodankylä, puh. Lumi-/pihatyöt . 040-8202667 ville.lehmusvuo@keskilapinsahko.fi 5 Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä p. Teiden auraukset . Toimistotiloja alkaen 17 m2. Sodankylän Kehitys Oy Antero Ylävaara p.040-5451349, MarjaLiisa Ruhanen p. Urakka- tai tuntityönä Pekka Pirskanen puh. ??????2012?17?1??21 Ville Lehmusvuo puh. Sähkösuunnittelu
Etsivällä nuorisotyöllä autetaan alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivät nuorisotyöntekijät tekevät yhteistyötä Kansanedustaja HEIKKI AUTTO opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä työhallinnon ja muiden nuorille palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten välinen yhteistyö on osoittautunut tuloksek- kaaksi myös silloin, kun oppilas tai opiskelija on tarvinnut kannustusta koulunkäynnin tai opiskelun jatkamiseen ja koulutuksen loppuun suorittamiseen. ?Perheenisänä tiedän kuinka tärkeää on, että palvelut pelaavat. Metsähallituslaki siirtyikin seuraavan eduskunnan pohdittavaksi.Heikkiä todella tarvitaan myös tulevaan eduskuntaan pitämään huolta meille tärkeissä asioissa.? Jorma Lappalainen, Metsähallituksen erätarkastaja evp. Lapin ääni ry. ?Lukio ja terveyskeskus ovat konkreettisia palveluita, jotka täytyy turvata myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että oven vieressä on viesti, jonka ohjeita seuraamalla oven saa auki jokainen jäitä tarvitseva, kunhan omistaa matkapuhelimen. ?Käyttäjä lähettää tekstiviestin ohjeessa annettuun numeroon ja palvelunumero aukaisee oven. Jäiden noutamisesta voi olla yhteydessä Pentti Rytisaloon 0400204811 tai Pauli Postilaan 0400252618. SALLAMAARI PAAVOLA Sodankylään 30.000 euroa nuorisotyöhön Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt kunnille etsivään nuorisotyöhön harkinnanvaraista valtionavustusta yhteensä 860 000 euroa. Turvallisuutta lisätään myös elinkeinojen vahvistamisen kautta, jotta esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan sekä kolmannen sektorin toimintaan riittää aktiivista väkeä. Muun muassa metsähallituslain uudelleen harkinta ja metsästysoikeuksien puolustaminen ovat Heikin kautta saaneet asiantuntevaa näkemystä valiokuntaan. Heikki on meidän edustajamme huolehtimaan arjen turvallisuudesta.? Markku Lehtinen, palopäällikkö evp. www.heikkiautto.? 63. On tärkeää, että meillä on oma edustaja puolustamassa palveluitamme. Sarvikotamaassa satamaa luodattaessa havaittiin Vuotson kanavassa olevan venereittimerkinnän virheellinen sijainti. Sodankylä sai avustusta 30.000 euroa. Etsivää nuorisotyötä te- kee Lapissa 29 henkilöä. Kaikissa kunnissa Utsjokea ja Enontekiötä lukuun ottamatta on tarjolla etsivän nuorisotyön palveluja. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota heille mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyöntekijä hakee nuoren kanssa ratkaisuja hänen pulmiinsa ja kysymyksiinsä. Oven aukaiseminen tekstiviestillä maksaa kolme euroa, jonka operaattori perii puhelinlas- kun yhteydessä?, Pyhäjärvi opastaa. Vapaa-ajankalastajilla on ollut mahdollisuus vuokrata avain Siltaharjun jäähilevarastoon, Pyhäjärven mukaan avaimen vuokranneet voivat nyt halutessaan palauttaa avaimen. ?Avainten vuokrauksesta vastannut Sodankylän kunnan tekninen osasto vapautuu näin tästä työstä.? Jäähileitä saa edelleen myös Kelupirtiltä Kelujärven kyläyhdistyksen kautta. Ainoana työnä Kilopuuvaaran ruoppaus jäi suorittamatta, mutta sitäkin ajettiin eteenpäin laittamalla ruoppauksen vaatima lupaprosessi liikenteeseen ja nyt meillä on tarkka ruoppaussuunnitelma. 10 10 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön kehittämisen hanke päättyy Loppumetreillä kustannuksiltaan pieniä, merkittäviä töitä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön kehittämishanke päättyy huhtikuun lopussa. Tekojärvien säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteet ovat vielä auki EU:n hankekauden vaihdoksesta johtuen. ?Tapetilla ovat hankkeet tekojärvien ammattikalastuksen kehittämiseksi, Kilopuuvaaran sataman ja veneväylän ruoppaamiseksi, Lokan ja Siltaharjujen kalasatamien investoinnit ja "roskakalojen" hyödyntämiseksi pitäisi löytää keino?, hankkeen projektipäällikkö Ville Pyhäjärvi kertoo tä- män hetken tilanteesta. Ruoppauksia ei voitu suorittaa Kilopuuvaarassa Projektipäällikön mukaan hankkeen loppumetreillä tehdyt työt ovat kustannuksiltaan melko pieniä, mutta moninaiskäytön kannalta merkittäviä. Luotaus- ja mittausurakat sekä niiden tuloksena syntyneet ruoppaussuunnitelmat tehtiin Kilopuuvaaran ja Sarvikotamaan satamiin sekä Lokan kalasatamaan kesällä 2014. Kunnostusruoppaukset saatiin tehtyä Sarvikotamaassa sekä Lokassa talvella 2015. Tämä virhe annettiin Liikennevirastolle tiedoksi ja he korjaavat viitan paikan kesällä 2015. ?Olemme keränneet tietoa Luirojoen vedenpinnan ja pohjanpinnan pituusprofiileista Tanhuassa pohjapadon rakentamista silmällä pitäen, myös Sompiojärven pohjapadon korjaamista varten on kerätty dataa.? Luotaus- ja mittaisurakan sekä venereitin parantamisen Kilopuuvaarassa suoritti Infrakat Oy, Lokan ja Sarvikotamaan ruoppauksista vastasi Koneurakointi Otto Veikanmaa. Jäähilehuoneiden ovia automatisoitu Jäähilehuoneiden ovet Siltaharjussa sekä Lokassa on automatisoitu. Ruoppauksen suorittamiseksi tarvitaan enää rahoitus, joka toivottavasti tulevaisuudessa saadaan?, Pyhäjärvi kertoo ?Kelavaaran ja Muotkarovan saarien välille suunnitellulle veneväylälle on tehty ruoppaussuunnitelma. Sarvikotamaan ruoppauksen yhteydessä viimeisteltiin veneenlaskuluiska. Heikki tekee työtä sen puolesta, että perheet voivat asettua Lappiin ja löytää täältä töitä.? Sarita Helttunen, aikuisopiskelija, monitoiminainen ?On tärkeää, että pelastus- ja turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit varmistetaan. Kilopuu- vaaran ruoppaus on ainoa työ mikä hankkeessa jäi tekemättä ?Pidän hanketta erittäin onnistuneena ja tekojärvien moninaiskäyttöä edistäneenä. Hankkeessa saatiin aikaiseksi enemmän töitä kuin mitä alkuperäinen projektisuunnitelma sisälsi pysyen budjetissa. Kansanedustajana toimin niin, että jälkipolvet voivat olla siitä ylpeitä - vielä vuosienkin kuluttua.? ?Heikki on tehnyt hyvää työtä toimiessaan eduskunnan maa- ja metsätalous valiokunnassa. Kesällä parannettiin Siltaharjun laitureiden kestävyyttä.? Tämän viikon alussa Kilopuuvaaran venereittimerkintöjä parannettiin. Ylä-Luirojoen venereittimerkinnät välillä KorvanenSentioja tarkistettiin kesällä 2014. Ennen noutoa on soitettava noin puolen tunnin varoajalla, näin jääkoneet ehditään käynnistämään. Jäistä peritään kymmenen euroa hakukerralta. Kilopuuvaarassa ruoppauksia ei voitu suorittaa, sillä kulut olisivat olleet liian suuret hankkeen budjettiin nähden
11 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Leena Vaarala ja Martti Kiuru. Taisto Matilainen ja Heidi Hyytiäinen Pieksämäeltä. Riitta ja Ahti Pehkonen Oulusta. Terveisiä ! ä t s i e k l i p n Marti Leena Vesterinen ja Esko Riihimäki. Edessä Iida Annala, Inga Hannula ja Joona Hannula, takana Väinö Strand, Mari Annala sekä Jarno Annala. Edessä Tuula ja Jouko Lampela, takana Annamari Paulamäki, Kari Hietala, Ilkka Jaakola, Sari Jaakola. Rovaniemeläiset Marika Aalto, Arttu Korteniemi, Noora Metsävainio ja pilkkikoira Luukas.
Käsi kairanreikään ja ote kiduksista loppumatkaksi. Martin pilkit oli järjestyksessään yhdeksäs. Viime vuonna saaliiksi saamani 24-grammanen oikeutti kilpailun pienimmän kalan palkintoon?, naurahti Suu- Nautiskellen Osa pilkkijöistä nautiskeli, saalis ei ollut tärkeää. Siirtolan kisakalenteriin on tälle keväälle merkitty kaikki mah- dollinen, pienistä isoihin ja vaatimattomista arvokisoihin. Rovaniemeltä kisoihin saapuneelle Antti Tolvaselle reissu Martin pilkkeihin oli järjestyksessään kolmas. Hänelle Martin pilkki on vain yksi kisa muiden joukossa. Ollila on ollut mukana kaikissa Martin pilkeissä. ?Silloin alussa järjestelijänä, nyt pelkästään osallistujana?. Laatuaikaa jäällä viettivät myös Markku Lehtinen ja tyttärentytär Ella-Maarit Piilola, jolle piipaapappa kairasi oman pilkkireijän. Parina ensimmäisenä vuotena kisapaikkana oli Kuusijärvi ja sen jälkeen kisapaikaksi on vakiintunut Luoston Ahvenlampi. Järjestäjänä on Lions Club Sodankylä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kisapaikalle kansaa vetää välitön ja iloinen tunnelma, mutta myös arpajaispalkinnot joista näkyvimpinä ja arvokkaimpina olivat tänä vuonna kaksi tuliterää henkilöautoa. Toinen Opeleista lähti Anna Puraselle Rovaniemelle ja toinen Lahja Porsangerille Inariin. Antti Tolvaselle kolmas kerta toi on kirjolohen. Markku Kuuselalla oli mukanaan alusta, johon mahtuu kaksi henkilöä. Jouni Ollilan aurinkoon kääntyneet kasvot vakuuttelivat, että siiman päässä on varmasti viehe. Pari ensimmäistä kisaa meni ilman kalaa tai tulosta. Toki hän totesi olleensa mukana joka kerta, alusta saakka. Lauantaina taidot olivat sitten koetuksella. Yleisön edessä mies sai vetää näyttävän isoa saalista ylös siimalla ja lopuksi ottaa vielä käden avuksi. Katkeamisen koki myös Jouni Siirtola. ?Sinne meni jo kerran?, harmitteli Siirtola. Kala kuten kalamies- kään ei kuitenkaan luovuttanut, kalamies pudotti veteen uuden vieheen ja kala kävi kimppuun. ?Sieltähän se sitten nousi melkein heti, parikiloinen pötkylä?, hymyili Siirtola ja jatkoi pilkkimistään. Pitempään jutusteluun ei vakavasti kisaan mukaan lähtenyt Siirtola antautunut. Kuvassa voittajaa, inarilaista Anni Kokkarista puhuttelee tapahtuman juontajana toiminut Jorma Korhonen. tari. ?Odotappas vielä, meinas unohtua, silloin Kuusijärven aikana sain kisan kolmannen sijan?, hihkaisee Suutari vielä loittonevalle. Siimat tiukilla Saaliskalojen kokoluokasta jo heti aluksi vihjaili muutama katkennut siima. Saalista pari ei päivän aikana onnistunut narraamaan, mutta päivä oli täydellinen. Yhdeksäs kerta Pilkkikisan voittaja ajeli kisapaikalta uudella ruohonleikkurilla. Tainnutettavaa tuntui nousevan jäälle katkeamattomana nauhana. Tuohon vyöryyn halusi moni mukaan, lauantaina kilpailualueen jäälle aaltona juosten levisi liki parin tuhannen kilpailijan joukko. Useimmat heistä halusivat päästä tainnuttamaan voittosaaliin reppunsa täytteeksi ja tietysti osallistumaan kilpailun komeiden palkintojen jakoon. Kilpailijoiden lisäksi komeasta auringonpaisteesta ja oheisohjelmasta nauttimaan oli saapunut ennätysyleisö, toista tuhatta miestä, naista ja lasta. Ahvenlammen jäähän kairatun reijän ääressä lauantaita vietti erämiehenä ja -kirjailijana tunnettu Yrjö Suutari, joka totesi oman paikkansa sattuneen syvään veteen. ?Olen näissä kisoissa nyt kolmatta tai neljättä kertaa ja palkintokin on tullut. 12 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 "Papeilla" käyttöä Martin pilkeissä Jäälle parkkeeratut arpa-autot lähtivät lauantaina naapurikuntiin Pilkkijöiden repuissa Luoston Ahvenlammelle tuodut kalapapit olivat lauantaina järjestetyissä Martin pilkeissä osalle kilpailijoista korvaamattomia apulaisia. Myös kalantainnuttimina tunnettuja kapuloita tarvittiin erityisesti kisan alussa, isojen kalojen vyöryn aikana
Jännitys laukesi ja Kaija Pyhäjärvi ja Veikko Korhonen pääsivät Jutaringin tanssijat tauolla, tanssijat esiinhalaamaan. tyivät tapahtumassa useampaan kertaan. Umpilumijenkan on säveltänyt erityisesti näitä kisoja varten Jorma Kyrö. Piipaapappa Markku Lehtinen ja Ella-Maarit Piilola nautiskelivat auringosta. 13. Torstaina 16.huhtikuuta 2015 nnea ja komean Yrjö Suutari on palkittu kahdesti Martin pilkeissä. leppoisan pilkkimisen ä. Jouni Ollila on ollut mukana Martin Jouni Siirtola kiertää kevätkauden kaikissa mahdollisissa pilkkitapahtumissa. pilkeissä yhdeksän kertaa. Umpilumijenkkakilpailun voittajaparin julkistamista odotellaan
Tauno Piiroinen esittelee lappilaisia exlibriksiä ja Hannu Vihriälä kirjoittaa Kostamon kylästä. Jänkä etsii syksyn juhlanumeroon tekstejä teemalla Hyviä uutisia Lapista. 1947 ja viimeisin peruskorjaus on tehty v. luokkalaisille suunnattu alkeisryhmä maanantaisin ja torstaisin klo 16 . Teos on saatavilla ainoastaan kolmen päivän ajan Kirjan ja ruusun päivästä 23. valitsee yhdistyksen ajatusmaailmaan sopivan lappilaisen kulttuuriteon ja palkitsee sen sadalla eurolla. Jänkä-lehden tekijätiimissä alusta alkaen mukana ollut taiteilija ja kirjailija Erkki Alajärvi kuoli maaliskuussa, joten numerossa 2 / 2014 ollut Tosipaavolainen jäi viimeiseksi. Jängän kotisivujen osoite on www.jänkä.fi Kari Hotakainen Kirjan ja ruusun päivän nimikkokirjailija Kari Hotakainen on kirjoittanut lukemisen juhlapäivän kunniaksi uutuusteoksen Kantaja. Lyijykynällä paperille kirjoitettu hyvä uutinen sopii myös mainiosti. Siitä lähtien Jänkä on ollut lappilaisen kulttuurin ja elämäntavan sanansaattaja kaksi kertaa vuodessa. 2001. 0400 257 958. UIMAKOULU KOULULAISILLE 27.4 . oaiviliid galgá doaimmahit ovdal oaidninláhkai doallan áiggi nohkama ?ujuhusain: Sodankylän kunta, tekninen osasto, PL 60, 99601 Sodankylä. Soa?egili gielda Gielddará??ehus Jalkapallokenttien, yleisurheilupaikkojen, juoksuradan ja tenniskenttien käyttövuorot kesälle 2015 ovat haettavissa perjantaihin 24.4.2015 mennessä. Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla osoitteeseen jani.uusitalo@sodankyla.fi. Lisäksi lehden julkaisija Jänkä ry. Kirjoitusten maksimipituudeksi toivotaan 1000 merkkiä. - 3. 0400 710 481 perjantaihin 17.4. huhtikuuta kello 14-16 Kittilän lukion salissa. Tilaisuudessa juhlitaan kansalaisopistotoimintaa 50/5-juhlavuoden merkeissä. Kiinteistö on rakennettu v. kello 10 mennessä. Kittilän kansalaisopiston ensimmäinen ilmoitus 15.9.1964.. Ryhmäkoko 12. Aineisto on nähtävillä myös internetissä osoitteessa: www.sodankyla.fi/kaavatori. Maanomistajille sekä niille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, varataan tilaisuus joko suullisesti tai kirjallisesti lausua mielipiteensä asiasta nähtävilläoloajan kuluessa. Lisätietoja p. Metsähallitus tarkastaa ilmoitetut pesät ennen palkkion maksamista. Pesistä pyydetään ilmoittamaan Metsähallituksen Lapin luontopalveluihin ylitarkastaja Tuomo Ollilalle puhelin 0400 241448 tai sähköpostilla tuomo.ollila@ metsa.fi. Ympäristöministeriö on ohjannut lajien seurannan Metsähallituksen luontopalveluille. Koulurakennuksesta on tehty kuntoarvio. Bruttoala on 741 m2 ja tilavuus 2 600 m3. 0400 618 870 | fax. Maakotkaseurantaa tarvitaan porotalouden reviiriperusteisen korvausjärjestelmään. Lappilaisen kulttuurilehti Jängän ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 2005. huhtikuuta, ja sen saa ainoastaan muun kirjaostoksen kaupanpäällisenä. Kirjoituksia voi lähettää osoitteella Jänkä-lehti, Kansanopistontie 5 as 4, 99600 Sodankylä ja sähköpostitse jankalehti@gmail.com. áiggi. - 20.5.2015 gaskasa. 28.5 1. 14 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Kirjoita juhlivalle Jängälle hyvä uutinen SODANKYLÄN KUNTA TIEDOTTAA KUULUTUS KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA MUUTOS KOSKIEN PYSÄKÖINTI- JA LEVÄHDYSALUETTA ASETETAAN EHDOTUKSENA NÄHTÄVILLE Asiaa koskeva asemakaavaehdotus ja kaavaselostus pidetään MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaan nähtävillä Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla 20.4. 17 Siilashallilla (ei opetusta helatorstaina 14.5.) Opettajina Annukka Moilanen ja Antti Parkkinen. Uimakoulumaksu 15 ?, peritään ensimmäisellä kerralla, varatkaa tasaraha mukaan. Kuoreen merkintä ?Sattasen koulu?. Sodankylän kunta pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Näyttöpäivää voi tiedustella kiinteistöpäivystyksen numerosta 0400 377 427. . Máteriála lea oaidnimis maiddái interneahtas ?ujuhusas: www.sodankyla.fi/kaavatori. Eanaoamasteaaddjiide ja lassin daidda geaid ássamii,bargamii dahje eará diliide lávva sáhttá váikkuhit, várrerjuvvo dilála?vuohta juogo njálmmála??at dahje ?álala??at cealkit oainnuideaset á??is oaidninláhkai doallán áiggi. Lehti sai Lapin taidepalkinnon vuonna 2011 ja seuraavana vuonna opetusministeriö myönsi lehdelle kulttuurilehtien laatupalkinnon. Kevättalven Jängässä Katariina Angeria kiertää Pohjoiskalotin yhteisessä kirjastoautossa VALO-hahmona, Lapin Gourmetkokit ruokkivat Englannin kuninkaallisia ja Sauli Välitalo muistelee saunailtaa Baghin ja Coppolan seurassa. Koulu on poistettu koulukäytöstä 2013 sisäilmaongelmien vuoksi. Kansalaisopisto aloitti Kittilässä toimintansa 50 vuotta sitten 15.9.1964. Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän yhteinen kansalaisopisto Revontuli-Opisto käynnistyi 1.1.2010. Kevätjuhlassa juhlapuheen pitää Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Ilmoittaudu kuljetukseen Kevätnäytöstä voi seurata myös suorana netin kautta, ohjeet ja linkki lähetykseen löytyvät opiston www-sivuilta. Kevätnäytökseen on maksuttomat kuljetukset Sodankylästä ja Enontekiöltä. Kuljetuksiin tulee ilmoittautua p. Teos on saatavilla myös Sodankylän Kirjakauppa Pukstaavista. Julkaisemalla Kirjan ja ruusun päivän nimikkoteoksen kirjakauppiaat haluavat juhlistaa Unescon kansainvälistä kirjan päivää kaikkien lukemisen ystävien vuoden tärkeimpänä päivänä Suomessa. ?Juhlakirjalla paikalliset kirjakauppiaat haluavat kiitää kaikkia kirjanystäviä ja muistuttaa lukemiset tärkeydestä ja kirjan asemasta osana suomalaista kulttuuria?, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola. Kari Hotakaisen Kantaja kertoo filosofian maisterista, joka hautausmaan puistotyöntekijänä alkaa pohtia elämän polkuja; omiaan sekä työssään kohtaamien vainajien. Teoksessa yhdistyvät ihmisen yksinäisyyden vakavuus ja vilpittömyyden tuottama koominen pakkomielteisyys. Revontuli-Opiston kevätjuhla Kittilässä Kuljetus Sodankylästä Revontuli-Opiston kevätjuhlaa vietetään tulevana lauantaina 18. 20.5.2015 välisen ajan. Lisätietoja ja valokuvia kohteesta löytyy osoitteesta: www.sodankyla.fi/tekninen/ajankohtaista. URHEILUPUISTON KÄYTTÖVUOROT KESÄLLE 2015 HAETTAVISSA GULAHUS KAKSLAUTTASA SAJÁDATLÁVVA NUPPÁSTUS, MII GUOSKÁ PARKEREN- JA VUOI??ASTANSAJI ÁSAHUVVO EVTTOHUSSAN OAIDNINLÁHKAI Á??i guoski sajádatlávvaevttohus ja lávva?ilgehus dollo ERL 65 §:a ja MRA 27 §:a mielde oaidninláhkai Soa?egili gielddadálu teknihkala. ossodagas 20.4. Ilmoittautuminen etukäteen sähköpostilla annukka.moilanen@sodankyla.fi tai puhelimitse 040 832 9339. PL 60, 99601 SODANKYLÄ | puh. ?álala. 016 618 102 | kirjaamo@sodankyla.fi | www.sodankyla.fi Löytöpalkkio tuntemattomasta maakotkan tai merikotkan pesästä Metsähallituksen luontopalvelut maksaa aikaisempien vuosien tapaan 100 euron löytöpalkkion kaikkialta Suomesta löydetyn maakotkan tai entisten Oulun ja Lapin läänien alueelta löydetyn merikotkan sellaisista pesistä, jotka eivät ole ennestään Metsähallituksen tiedossa. Etelämpää Suomesta löydettyjen merikotkien pesistä Metsähallitus ei maksa löytöpalkkiota. Lähes kaikissa tunnetuissa maa- ja merikotkan pesissä on numeroitu pesäkyltti, mutta osa tunnetuistakin pesistä voi olla ilman kylttiä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi ilmoituksen tekijän nimi ja yhteystiedot, kunta ja paikannimi sekä pesän koordinaatit (sijaintitieto), jos mahdollista. Tontin pinta-ala 3 800 m2. Tarjoukset tulee jättää 6.5.2015 klo 12:00 mennessä osoitteeseen Sodankylän kunta, Tilapalvelu, PL 60, 99601 Sodankylä. Kirjalliset mielipiteet on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä osoitteella: Sodankylän kunta, tekninen osasto, PL 60, 99601 Sodankylä. Sodankylän kunta Kunnanhallitus MYYDÄÄN KOULURAKENNUS PURKUKUNTOISENA SATTASESSA Sodankylän kunta myy koulurakennuksen purkukuntoisena Sattasessa, noin 18 km päässä Sodankylän keskustasta
Nuori voi olla yhtenä päivänä kääntämässä perunamaata, toisena haravoimassa pihamaata ja kolmantena maalaamassa piha-aitaa.? ?Sijaishaltija Oy ei tavoittele kampanjassa voittoa, vaan olemme vilpittömästi huolissamme nuorisotyöttömyydestä. Viime vuonna kaikki haetut ja kriteerit täyttävät kesätyöseteliä hakeneet nuoret saivat kesätyösetelin. Nuorille mahdollisuus! KELLOT ~ KORUT ~ KIHLAT ~ LAHJAT ~ PARISTOT PALKINNOT ~ KAIVERRUKSET ~ KORJAUSTYÖT Sodankylän nuoret ovat perinteisesti löytäneet kesätyötä muun muassa metsänistutuksesta. KAIKKI KELLOT Kahvitarjoilu ma 20.4. -30% Ti KAIKKI KALEVALA-KORUT 21 .4 . Hyvän mielen talolla on noin 850 henkilöjäsentä ja 30 yhteistyöjäsentä, ja lisäksi toiminnassa on mukana noin 140 vapaaehtoistyöntekijää. Kampanjan taustalla on yksityinen yritys, mutta siinä hyödynnetään kunnan jakamia kesätyöseteleitä. Viime kesänä Sodankylän kunnalta haettiin vähän yli 20 kesätyöseteliä. Sodankylän on mahdollista kehittyä moottorikelkkailun Euroopan pääkaupungiksi, jos siihen panostetaan riittävästi.? Jani Sukuvaara kansanedustajaehdokas 040 5424 674 jani.sukuvaara@gmail.com ?Maalaisjärkeä päätöksentekoon? www.facebook.com/ jani.sukuvaara Sompion tekstarit Toimitus valitsee julkaistavat viestit ja voi pidättäytyä julkaisemasta hyvän julkaisutavan vastaista aineistoa. 050 559 9816 Kitinen, Saiveljärvi, Mataraoja, Satojärvi, Luiro. 10 ? POSTILAATIKKOKILPI kaiverrettuna 5? 2 PARISTONVAIHTOA 1 HINNALLA Avoimia työpaikkoja Sodakylässä Opinto-ohjaaja, myyntiedustaja, myyntineuvottelija, eräopas, ravintolan tarjoilija, myyntityöntekijöitä, lastenhoitaja, perhepäivähoitaja, 9 vuotta kello- ja Pohjois-Suomen Kaiverruspalvelu kesätöihin, kesätyöntekijöitä siivoustehtäviin, toimisto- tai laitossiivoja, siivooja, muuttomies, yrittäjä tuoteesittelijä. KELLO- JA KORUKAMARI Jäämerentie 20, Sodankylä | Puh. Kuusen alla oppinut Pääsiäinen meni jo vai näkyykö turistilisä bensapumpuilla vielä pitkäänkin? Eläkekeikäiset, ahneet joutaa pois kunnan töistä. Arkistokuvassa vuodelta 2007 metsää istuttamassa Anna-Tuuli Särkelä (vas.) ja Anna-Eerika Tepsa. kertoo. Huoli nuorisotyöttömyydestä Nuoren voi pestata yritys, yksityinen kotitalous tai yhdistys. HUIKEITA TARJOUKSIA! Nä m ä ta rjo uk se t vo im as sa ko ko vi ik on ta kses Jokaisesta ostoja! lah ys ät yll HOPEAKORVIKSIA 1 pari 3 paria 5 . Haluamme olla omalta osaltamme luomassa nuorelle positiivista kokemusta työelämästä mahdollisesti ensimmäisessä työpaikassa. Toisaalta tämä on meille eräänlainen markkinointikampanja. Tavoitteenamme on saada uusia työntekijöitä pikaduunari-rinkiimme kesän jälkeen tekemään erilaisia lyhytaikaisia työtehtäviä.? Jos haluat työllistää nuoren ensi kesänä vaikkapa vain päiväksi, ota yhteyttä Jari Hakkaraiseen jari. hakkarainen@sijaishaltija. fi tai puhelimitse 044 7575 735. Omaispäiviltä tietoa, tukea ja virkistystä, kun läheisen mieli sairastaa Hyvän mielen talo ry järjestää Rovaniemellä 12.?14.6.2015 Omaispäivät. 016 - 611 055 ma-pe 9-17, www.kellojakorukamari.fi myös la 10-14. Sijaishaltija hoitaa palkanmaksun ja siihen kuuluvat asiat ja laskuttaa työn tilaajaa. Kymmenen päivän työstä työn tilaaja maksaa 248 euroa. KAIKKI LUMOAVA-KORUT -30% -30% -30% -30% K e Kaikki lahjatavarat: 22 .4 . Yhdistys on Mielenterveyden keskusliiton jäsen. henkilökohtainen avustaja, vartija, autonmaalari, laiteasentaja, muu moottoriajoneuvojen asentaja ja korjaaja, tekstiilihuoltajia extraajiksi korukauppaa Sodankylässä HUIMAT TARJOUKSET SYNTTÄRIVIIKOLLA: M a Kellojen päivä 20 .4 . Kesätyösetelit jaetaan määrärahojen puitteissa, joten kaikille nuorille kunta ei voi seteliä taata. Rovaniemellä Sijaishaltija Oy:llä on vastaava kampanja, jossa tavoitellaan kesätyöpaikkaa 200:lle nuorelle. ?Kahden viikon markkinoinnin tuloksena on siellä jo 89 luvattua kesätyöpaikkaa. MERKKIPÄIVÄ- JA KASTELAHJAT To HOPEAKORUT JA 23 .4 . Hyvästä palautteesta ja kysynnästä johtuen halusimme laajentaa kampanjaa koskemaan Sodankylää. Yhdistys järjestää omaisten tukitoimintaa koko Pohjois-Suomen alueella. PÖYTÄHOPEAT Pe KULTAKORUT 24 .4 . Tuonne uuden 5-tien ottaa huomioon myös moottovarteen Pörsiön-Kuolpuvaaran rikelkkailu, että kaikilta kiinteistöiltä on mahdollisuus siirtyä reitille lakia rikkomatta. Palkka on Avaintyönantajien työehtosopimuksen mukainen kesäharjoittelijan palkka. Yksityisen tai yrityksen ei välttämättä tarvitse työllistää nuorta koko kahdeksi viikoksi. ?Kokoamme nuorelle yhtenäisen työn useammasta kokonaisuudesta. Täälläkin on töitä luvassa jo kolmelle nuorelle vaikka kampanja avattiin vasta viime perjantaina?, Sijaishaltija Oy:n toimitusjohtaja Jari Hakkarainen 15 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Joko olisi taas aika saada sodankyläläinen kansanedustaja eduskuntaan. Päivien aiheena on ?Vuorovaikutus - kun läheisen mieli sairastaa?. Omaispäivät on tarkoitettu henkilöille, joiden läheisellä, esimerkiksi puolisolla, lapsella tai ystävällä, on mielenterveysongelmia tai psyykkistä sairautta. Omaispäivien ohjelmaan kuuluu muun muassa ohjattua vertaiskeskus- telua sekä kaikille yhteistä toimintaa. Ohjaajina toimivat Mielenterveyden keskusliitto ry:n hankekoordinaattori Tarja Tikkanen sekä Hyvän mielen talo ry:n omaistyöntekijä Sanna Hyry. Omaispäiville haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan Hyvän mielen talolle postitse tai sähköpostitse 10.5.2015 mennessä. Hyvän mielen talo ry on Oulussa si- jaitseva mielenterveysyhdistys. KAIKKI Nyt kihlojen ostoon! La Vain neljä tuntia 25 .4 . Voiko näiden vesien kaloja syödä tai vettä käyttää esimerkiksi kahvinkeitossa. Kampanjalla tavoitellaan kesätyöpaikkoja 200 nuorelle Sodankylässä kokeillaan ensi kesänä uudenlaista kampanjaa, jolla pyritään löytämään kesätöitä entistä useammalle nuorelle. Valtion investointihankkeet ovat viime vuosina menneet muualle kuin Sodankylään? ?Yksi keskeneräinen suun- suuntaan voitaisiin avata ja nitelma pitäisi ehdottomasti rakentaa uusia asuntoalueita, aloittaa ja rakentaa, nimittäin että tämä kylä kasvaisi myös Kemijärventien uusi linjaus itään päin. Kitisen yli K-Marketin kohdalta Uusia asuinalueita rakenja Opistonmäen taitse liittyen nettaessa tulee suunnittelussa 5 tiehen. Nuori saa vastaavasta ajasta palkkaa 360 euroa sekä lomakorvaukset. Palkasta pidätetään työntekijän ansiotulovero eroprosentin mukaisesti
Apua askarruttaviin kysymyksiin saa osoitteesta haku@redu.fi tai puhelinnumerosta 020 798 4105. Tarjolla on vielä hyvin paikkoja muun muassa useisiin näyttöperusteisiin perustutkintoihin. Ja siitä lähti tie, en muista että kysyttiinkö edes että minne se vie. Mutta siitä lähettiin lampsimaan. 16 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Veljesten matka äitiä tapaamaan Kirnusta SOMPION LUKIJOIDEN KYNÄSTÄ toimitus@sompio.fi Sompio, Kirnusta Unarintie 23, 99600 Sodankylä www.sompio.fi Kesällä vuonna 1961, lähti Silmävaarasta, Kopsusjoen rannalta kotimökiltä aamulla kuuden aikaan kaksi veljestä, minä 9v. Voi taivas että maistu. Muistaakseni me oltiin siellä pari päivää. Olihan isä ja äiti jo eronneet, kumpikin lähteneet tahoilleen savotoille, ja oltiin jääty kotimökille vanhemman veljen, Teemun, tavallaan hoiviin. Ainoa asia, kun matkaan lähdettiin, lähes rahatto- mana, tiedettiin että äiti on kokkina Ivalon perällä, jossain Tammijärvellä, ja jonne lähtee tie Palkisojalta. No, Vuotsossa ooteltiin Ivaloon menevää kyytiä, oisko ollut peräti Eskelinen, jolla jatkettiin. Vasemmalla Iivari Erkkilän ja Erkki Ylirieston talot Ei autoja, ei liikennettä, ei kännykkää, ei somea, ei twitteriä, jos ei soteakaan. Iltapäivästä jo näläkä ja jano pukkas päälle. Muistan kun Tuomo yritti riekkoa heittää kivellä, no mitäpä me sillä, jos vaikka ois saatukin, tai no ehkä nälissään ois syöty karvoi- 48 Lapin Perussuomalaiset kansanedustajaehdokkaat 2015 35 Jaana Hannola Kauppias, yrittäjä 40 Liisa Mariapori Verokonsultti, KTM 45 Harri Tauriainen Talonrakentaja, kaupunginvaltuutettu 36 37 Liisa Helin Kasvatustieteen maisteri, yrittäjä 41 Jarmo Juntunen Yrittäjä, toimittaja 42 Hanna Mäntylä Kansanedustaja, erityisnuorisotyöntekijä 46 Pirita Nenonen Sairaanhoitaja, kätilö 38 39 Terho Korpikoski Jouko Lampela Kone- ja laiteasentaja, koneteknikko 43 Tarmo Salonen Yrittäjä Järvikalastaja/torikauppias, pyydysrakennusopettaja 44 Ari Södervall Liikenneopettaja, freelancer 47 Matti Torvinen Varatuomari, johtava lakimies Markus Törmä Yrittäjä Ilmoituksen on maksanut Perussuomalaisten Lapin piiri ry neen Parinkymmenen kilsan jälkeen, olen tarkistanut kartasta, jonka vasta ostin, tultiin lammen rantaan. Paikka on Peuralampi. Käveltiin ja käveltiin, ja taas käveltiin. Kuvituskuvassa Sompion arkistosta vanhaa Rieston kylää. Siinä oli risteys, toinen tie lähti vasempaan, toinen oikealle. ja vanhempi vellos, Tuomo, viis vuotta vanhempi, postiautoon kohti Vuotsoa. Haussa olevat tutkinnot on suunnattu ylioppilaille, ammatinvaihtajille sekä niille, joilta tutkin- non suorittaminen on jäänyt kesken tai tutkinto puuttuu kokonaan. Tuomon mielestä oikealle menevä oli enemmän ajettu, se oli oikein ajateltu. Jos ois lähetty vasempaan, nyttemmin Lutolle päin, käveltäs vieläkin, tai ainakin meidän haamut. Minä jo kohta väänsin itkua, onneksi sai vettä ryypätäkseen, mutta näläkä oli kauhea. Ja taas käveltiin, kartasta olen senkin tarkistanut nyttemmin, n.7 km. Vieläkään ei ketään, näkynyt, matka jatku, ja taas käveltiin. Tempastiin savotan keittiön ovi auki, äiti oli siellä yhen apulaisen kanssa, ja ainakin minun kommentti oli.- Molskis sano Eemeli. Äiti säikähti kauhiasti, eihän hänellä ollut mitään tietoa tulostamme. Hän vei meidät kokin kamariin, ja tasan tarkkaan muistan ne eväät joita sinne nälkäisille poikaraukoille toi: Kilon purkin nöttkötti/svinkötti säilyke li- haa, limpun,voita, ison maitokannun. Oppilaitosten internetsivuilla voi myös täyttää vapaamuotoisen sähköisen lomakkeen, jolloin oppilaitoksesta otetaan yhteyttä opiskelusta kiinnostuneeseen.. Ja Palkisojalla, jossa siihen aikaan oli kaks tai kolme harmaata mökkiä, jäätiin pois kyydistä. Pysäytettiin auto, se oli Ivalolainen kauppias joka oli viemässä tavaraa. Opiskelupaikat soveltuvat eri elämäntilanteissa oleville, varsinkin 20-50-vuotiaille henkilöille. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opiskelu on joustavaa ja aiempi osaaminen sekä jo suoritetut opinnot useimmiten nopeuttavat valmistumista. Hakeutuminen käy helpoimmin Lapin am- mattiopiston tai Lapin matkailuopiston sivujen kautta osoitteesta www. lao.fi/haku tai www.lamo. fi/haku. Lisäksi jo käynnissä olevien perustutkintoryhmien mahdollisia vapaita paikkoja kannattaa tiedustella. Vaikka kotimökki olikin köyhä ja vaatimaton, niin ei siellä niitä asukkeja ollut. Olen päättänyt, ja kartankin ostanut että kuljen sen reitin vielä sinne Tammijärvelle, tällä kertaa Ooppelilla. MARKKU TERVONEN Joensuu Erillishaku ammatilliseen koulutukseen meneillään Erillishaku Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa tarjolla olevaan ammatilliseen koulutukseen on käynnissä. Siinä kävi kuitenkin niin että jouduttiin jäämään Palkisojlle yöksi. Jessus sitä yöpaikkaa, päälle kaatuva harmaa mökki, jossa majaili joku múmmeli, ja niitä lutikoitten määrää, se oli jotain kauheaa. Kysyttiin että onkohan Tammijärven savotta lähellä. Hän totesi, että tuon seuraavan mäen jälkeen. Iesuksen ristus, Sompiolaisittain sanoen, me oltiin läheltä kääntyä pois. Loppumatka meni juosten, muistan kun kämppä näky. Hätä oli kauhea. Muistan että meillä oli jo tarkoitus kääntyä takaisin. Mutta minne? Sitten vasemmalla näkyi järvenranta, poikettiin sinne, josko näkyis kämppää tai jotain, ei mitään, hiljais- ta kuin kuuluisassa tossutehtaassa. Kunnes tuli pelastus. Rantaan kuulu auton ääni, helevetin kyytiä juostiin tielle, just kerittiin. Tarkoitus oli mennä äitiä tapaamaan savotalle. Kyyti valtatien laitaan Palkisojalle järjesty niin että legendaarisen Ivalolaisen taksi tuli siellä savotalla käymään. Ja legendahan oli siis Öljynen, eli Paavo Aittokoski, olipa hienoa istua eka kerta mersussa
0207 414 560 Palvelemme ark. 7-21, la 7-18 ja su 12-21 www.k-supermarket.fi Tuntuvasti halvempi! Atrilli grillimakkara Kevätmuotia ja urheiluvälineitä Naistenillassa Fysioterapeutti Jukka Ryhänen tuntee juoksukengät ja erilaiset jalat, oikeita kenkiä valitsemassa Hanna Pumpanen. Jouni Puljujärvi opasti suksien valinnassa, vasemman käden alla oleva on hänen mielestään se paras. Muotinäytöksen jälkeen oli helppo löytää kauden muotia. Raimo Nieminen lasketteluvälineiden esittelijänä. Catwalkilla esiteltiin kauden muotia, mallivuorossa Kaija Katajisalo.. 15,90) Hinnat voimassa to-su 16.-19.4., ellei toisin mainita. Haastajantie 1, 99600 Sodankylä, p. 17 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 400 g HK naudan jauheliha 10% PKT ERYLLÄTYS P ! U Valio Hyvä suomalainen Arki juustoviipaleet 6 99 -42 % Libero teippi- ja housuvaipat ERÄ! Ariel Pyykinpesunesteitä 1,05 l, 5 kpl (norm. 3,99/kpl) PKT 30-88/kpl/pkt (0,09-0,27/kpl) ei Value Pack 5 KPL Ilman korttia 4,35 pkt (8,70-10,88/kg) POHJANTÄHTI 5 KPL -30% Esim. Ruusukimppu 30 cm, 10 kpl, Kenia Yksittäin 3,99 kimppu 6 249 1000 1000 6 400-500 g (4,98-6,23/kg) rajoitus: 2 pkt/talous -25 % kg 00 2 Royal Gala omena Italia/Chile KIMPPUA HK viljapossun marinoitu sisäfilee n. 650 g, ilman korttia 10,89 kg 99 rs Uutta! KAIKKI PIRKKA OMENAT valikoima vaihtelee Kilon rasia! 1 kg (6,99/kg) rajoitus: 2 rs/talous, ilman korttia 9,39 rs (9,39/kg) ERÄ! S 2 50 2 kaupoittain Lämmin ruoka noutopöydästä 1 11 1090 39 KG (norm. 1,99 kg) Whiskas Simply kissanruoka -35 % 90 kg LAATIKKO 48x85g (norm
Seuran toiminta on tarkoitettu kaikille Venäjästä kiinnostuneille. 18 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piiri koolla Rovaniemellä Eduskuntavaalit 2015 Jäämeren rautatie valtava mahdollisuus Lapille Keskustelua Jäämeren radan rakentamisesta on käyty viime aikoina vilkkaasti julkisuudessa. Taloustaantumasta huolimatta Barentsin alueen öljy-, kaasu- ja malmihankkeet etenevät ja niiden kuljetustarpeita arvioidaan jatkuvasti. Suomi ei nouse jaloilleen ilman työtä ja investointeja. Lappi ja arktinen alue tarjoaa mahdollisuuksia hyvinvointiin koko Suomelle, kunhan näihin mahdollisuuksiin tartutaan. Jäämeren radan rakentaminen on rohkea askel, joka kannattaa ottaa. Yksi kysymys keskustelussa on ollut, mitä Rovaniemen ja Kirkkoniemen välisellä radalla kuljetettaisiin. Päivän selvää on, että yhtään kilometriä rataa ei rakenneta ilman kuljetettavaa. Jäämeren radan kuljetuspotentiaali on kuitenkin valtava. Liikkeellä ovat sekä radan puolustajat että sen toteutuksen mielekkyyttä epäilevät. Suomen kuntaliitto on lähettänyt kyselyn kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille, joilla on Venäjällä ystävyyskuntayhteydet. Suomi-Venäjä-Seuran tavoitteena on rakentaa Suomen ja Venäjän välillä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taloussuhteita. Tapahtuma oli osa Rovaniemen Venäjä-Seuran ja PohjoisSuomen piirin 70-vuotisjuhlavuotta. Venäjä-tuntija, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pekka Sutela jarrutteli seminaarissa lappilaisten intoa arktisen alueen taloudellisiin mahdollisuuksiin ja erityisesti tiettyihin suurhankkeisiin. Jäämeren ratahanke sai Sutelalta tiukan arvion. Se toisi Lapille toimeentuloa vuosikymmeniksi. Ratahankkeen valmistelu on syytä käynnistää tulevalla vaalikaudella yhdessä norjalaisten kanssa. Radan rakentamisessa on kuitenkin huomioitava muut elinkeinot kuten porotalous. Kuljetusmatka pohjoista merireittiä pitkin Euroopasta Aasiaan on jopa kolmannesta lyhyempi kuin Suezin kanavan kautta kuljettaessa. Metsäteollisuuden luvut ovat sekä raaka-aineena että lopputuotteina yhtä merkittävät. Olisi hyvin tärkeää, että kunnat vastaisivat kyselyyn yhteistyön kehittämiseksi. Seuraava suomalais-venäläinen ystävyyskuntakokous järjestetään Turussa vuonna 2017. Y s t ä v y y s ku n t a to i m i n t a mahdollistaa suorat kahdenkeskiset yhteistoimintamahdollisuudet ja voi toimia väylänä monipuoliselle yhteistoiminnalle. Metsälampi piirihallituksessa S u o m i - Ve n ä j ä - S e u r a n Pohjois-Suomen piirihallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen maakuntaneuvos Timo A. Seura järjestää muun muassa kulttuuritapahtumia, matkoja ja jäsenretkiä sekä mahdollistaa suorien lähialuesuhteiden kautta monipuolista yhteistoimintaa kansalaistasolla.. Rautatie tarjoaisi myös vaihtoehtoisen matkustusmuodon Lappiin saapuville turisteille. Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuudessa maailman kuljetusreittejä merillä. Radan vaikutusalueella olevan kaivostoiminnan malmikuljetukset nousevat useaan miljoonaan tonniin kaivosten toteutuessa. Säkkinen Suomussalmelta ja varapuheenjohtajina kemiläinen Eila Heikkinen ja lumijokinen Silvo Nybacka. Ratalinjaus on suunniteltava kulkemaan nelostietä ja muuta tieverkkoa mukaillen tarpeelliset esteaidat ja alikulut toteuttaen. JANNE SEURUJÄRVI kansanedustajaehdokas (kesk.) Arktisuus ja ruohonjuuritason ystävyystyö keskiössä Arktisuus ja ruohonjuuritason kansalaistoiminnan merkitys nousivat keskiöön viime viikonloppuna Rovaniemellä Suomi-VenäjäSeuran Pohjois-Suomen piirin kevätseminaarissa ja piirikokouksessa. Pohjoisen meriväylän avautuminen tuo arktiselle alueelle uusia mahdollisuuksia. Ero on valtava alalla, jossa rahtipäivien hinnat lasketaan kymmenissä tuhansissa euroissa. Sen sijaan Lapin turismielinkeinoon hän suhtautui toiveikkaasti. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi otti Jäämeren ratahankkeeseen pidemmän aikavälin positiivisen perspektiivin ja muistutti, että investointeja valmisteltaessa kannattaa katsoa mieluummin tulevaisuuteen kuin peruutuspeiliin. Riipin kanssa samoilla linjoilla oli toimittaja, kirjailija Esko-Juhani Tennilä, joka muistutti, että avautuessaan Koillisväylä lyhentäisi merireittiä Aasiasta Eurooppaan 6 000- 8 000 kilometriä. Ilmastonmuutos lisää Tennilän mukaan kiinnostusta arktiseen alueeseen. Emoseuran tervehdyksen Pohjois-Suomeen tuonut Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki pitää tärkeänä, että suomalaisyritykset ovat edelleen aktiivisesti mukana Venäjällä. Muut piirihallituksen jäsenet 23 Metsähallitusta ei saa yhtiöittää. Yhtiöittäminen olisi askel yksityistämiseen. Kyse on kansallisomaisuudestamme: maista, metsistä ja vesistä sekä paikallisista oikeuksista. Ne eivät ole kaupan. Tupailta.04. 7 perjantaina 1 alajärvellä klo 18.00 Va Siirtolalla. Eeva ja Vilho Tervetuloa! ovat Matti Vanhala Kemijärveltä, Eira Setälä Rovaniemeltä, Tarmo Polojärvi Kuusamosta, Väinö Huotari Kuhmosta, Timo Haapaniemi Iistä, Pertti Tervonen Kajaanista, Pekka Peltomaa Pyhäjoelta, Heidi Svala Oulusta, Marina Alapere Raahesta ja Ritva Metsälampi Sodankylästä. Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirillä on noin 2 500 henkilöjäsentä ja 32 yhteisöjäsentä. Rautatie mahdollistaisi nesteytetyn maakaasun sekä kalateollisuuden tuotteiden kuljettamisen. Hyväksi esimerkiksi hän nosti Valion, joka on tehnyt jo yli 100 vuotta yhteistyötä Venäjän kanssa eikä ole tämän hetkisessä pakotetilanteessakaan muuttamassa ajatuksiaan yhteistyön merkityksestä. Lehtomäki muistutti, että Suomi-Venäjä-Seuran tekemän kansalaisjärjestötyön merkitys on vahvistunut Ukrainan tilanteen vuoksi. Puheenjohtaja kannusti kokousväkeä toimimaan ruohonjuuritason ystävyystyössä iloisella ja Sinnikästä työtä Lapin hyväksi. Arjen tuntemusta. Tahtoa! Markus Mustajärvi Kansanedustaja myönteisellä mielellä. Kokouksessa nousi vahvasti esiin ystävyyskuntatoiminnan merkitys
19 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Osuuskaupan tarkoitus on... RUOKAKORISI NYT ENTISTÄKIN EDULLISEMMIN. Osa retkeen osallistuneista oli käynyt Marianpäivillä useamman kerran, mutta moni retkeläisistä osallistui Marianpäiville elämänsä ensimmäistä kertaa. Matkaa lähdettiin taittamaan Vuotsosta Haapasen bussilla perjantaina puolen päivän jälkeen ja Enonteki- ölle hyväntuulinen seurue saapui kuuden tietämillä. Perillä suunnattiin Hotelli Hettaan, jonne Enontekiön saamelaisyhdistys Johtti Sápmela??at oli järjestänyt ohjelmallisen retroillan. Juhlsin hopeapajassa ja tehtiin ostoksia parissa pienessä käsityöliikkeessä. Kautokeinosta ostostelijoitten mukaan lähti muun muassa koruja, upeita huivikankaita sekä metritolkulla kauniita koristenauhoja. Kautokeinon reissun jälkeen bussin keula käännettiin jälleen kohti Hettaa, jossa osa seurueesta kierteli perille päästyään markkinaalueen myyntikojuja ja kävi kannustamassa oman kylän poikaa, Mika Keskitaloa Gollegiehta-suopunginheittokisoissa. TUTUSTU HINTOIHIN JA VALIKOIMIIN: ...tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen! Hollanti Punainen kirsikkatomaattirasia 250 g (3,56/kg) 0 89 HK Viljaporsaan pihvifilee marinoitu n. 550g 7 95 0 99 Valio Arkijogurtit 1 kg prk kg Mikrovalmiit keitot 300 g (7,63/kg) 2 29 pkt Vaasan Kauratyynyt 6 kpl ras 360 g (4,42/kg) 1 59 Espanja Snellman Vihreä tankoparsa Sika-nauta jauheliha 23% 500 g (5,38/kg) 2 Saarioinen 69 400 g (6,73/kg) pkt 2 pss Almondy Pakastekakut 69 595 400-410 g (14,88?14,51/kg) ras pkt OSALLISTU #ARINA365 @OK_ARINA SODANKYLÄ ma?pe 7?21, la 7?18, su 12?18 OSUUSKAUPPAARINA Osuuskauppasi. @ARINA_365 Vuotsolaiset kävivät tapaamassa sukulaisia Hetan Marianpäivillä Vuonna 1972 perustettu Vuoh?u sámiid searvi on ehtinyt olemassaolonsa aikana tehdä lukuisia mukavia ja mieleenpainuvia kulttuurireissuja ympäri Pohjoiskalottia. Myöhemmin illalla osa porukasta kävi vielä tapaamassa tuttuja ja sukulaisia kirkonkylällä, ja laittamassa jalalla koreasti Karasjoelta Hettaan saapuneen Felgen Orkesterin tahdissa. Sunnuntaiaamun ohjelma alkoi luonto-ja kulttuurikeskus Skierristä, jonne Johtti Sápmela??at oli järjestänyt Vuotson vierailleen opastetun kierroksen. Vuotsolaisten oppaana toimi Pirita Palismaa, joka osoittautui pienen juttelun jälkeen osalle ryhmän jäsenistä hyvinkin läheiseksi sukulaiseksi. Tuliaisisiksi Vuotsosta Johtti Sápmela??at-seura sai Päivi Maggan ja Ulla AikioPuoskarin toimittaman, Kylä kulttuurien risteyksessä- seuran 40-vuotisjuhlakirjan sekä Tiina Aikion tuottaman Gilonanoaivvis? Kiilopäällä -joikulevyn, joka sisältää vuotson alueen perinteisiä joikuja paikallisten joikutaitureitten esittämänä. Kirnusta SOMPION LUKIJOIDEN KYNÄSTÄ Sompio, Kirnusta Unarintie 23, 99600 Sodankylä toimitus@sompio.? www.sompio.? Lauantaiaamuna Leppäjärvellä sijaitsevassa majapaikassa, Kelotin rantamajoilla nautitun aamupalan jälkeen retkeläiset suuntasivat pikavisiitille Kautokeinoon, jossa vierailtiin mm. Mika heitteli mallikkaasti liikkuvaa maa- Osa retkeen osallistuneista oli käynyt Marianpäivillä useamman kerran, mutta moni retkeläisistä osallistui Marianpäiville elämänsä ensimmäistä kertaa. litikkua ikioman kannustejokkonsa hurratessa, mutta ihan kärkisijoille lupaavasta alusta huolimatta Mika ei Ounasjärven jäällä sillä kertaa yltänyt. Illan aikana tarinoitiin, tavattiin sukulaisia, vaihdettiin kuulumisia, laulettiin Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin säestämä, syötiin illallista herkkuja notkuvasta, seisovasta pöydästä sekä nähtiin lapintakkimuotia vuosikymmenten takaa. Vuotsosta terveisiä puheenvuoroillaan tilaisuuteen toivat Pekka Aikio sekä seuran puheenjohtaja Anu Magga, joka myös joikasi tilaisuudessa pari vanhaa, Vuotson alueen joikua. Illan suussa retkeläiset kävivät nauttimassa saamelaisteatteri Beaivvá?in hauskan ja lennokkaan koko perheen näytelmän, jonka jälkeen ruokailtiin yhdessä Hotelli Jussantuvalla. Jonakin vuonna linja-autossa on istunut täysi lastillinen iloisia matkalaisia kohti Jokkmokin markkinoita, kun taas toisena vuonna linja-auto on kuljettanut seuralaisia kohti Pohjois-Norjan Varangerbotnin vuonomarkkinoita. Tänä vuonna retkikohteeksi valittiin maaliskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna Hetassa järjestettävät Marianpäivät. Matkalle ilmoittautui reilu parikymmentä iloista reissaajaa, joista nuorin oli kymmenviikkoinen ja iäkkäin kahdeksalla kymmenellä. Ennen kotimatkalle lähtöä Hetan koulukeskuksen edessä napattiin vielä yhteiskuva ja jätettiin toistaiseksi jäähyväiset Enontekiölle. Kotimatkalla ideoitiin jo seuraavaa kulttuurireissua ja elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettäviä Vuotson Lapin markkinoita, joihin Vuotson saamenseura kutsuu Johtti Sápmela??at yhdistyksen vastavierailulle. Kirjoittaja: ANU MAGGA Puheenjohtaja Vuoh?u Sámiid Searvi rs.. Skierrin vierailun jälkeen vuotsolaiset pukeutuivat parhaimpiinsa ja suuntasivat suurella joukolla kuulemaan Marianpäivän kaksikielistä messua Hetan kirkkoon
Nyt kuitenki kova työ alkaa tuottaa tulosta ja yhteistyö pelaa kokoajan paremmin?, Anne iloitsee. SALLAMAARI PAAVOLA. Lauantaina vuorossa olivat Semi Pro ja Pro Stock-luokat. Perjantaina nähtiin sodankyläläismenestystä, kun järjestävän seuran Sodankylän Moottorikerhon Sari Tanninen voitti naisten luokan tiukan kolmieräisen kilpailun päätteeksi. Molempina kilpailupäivinä viivalle asettui kolmisenkymmentä kuljettajaa, joista kaukaisimmat saapuivat paikalle Virosta saakka. Kisojen jakaminen kaksipäiväiseksi mahdollisti nopeatempoiset ja katsojaystävälliset muutaman tunnin mittaiset kilpailupäivät. Kilpailuareenana toimi uusi ravirata Kemijärventien varressa, jossa riitti hyvin tilaa niin yleisölle kuin kilpailijoillekin. Hakamotors toi paikalle uutta moottorikelkkamallistoa yleisön nähtäväksi. Yleisöä tapahtuma keräsi yhteensä viitisensataa. sekä kauden päätösajot Pyhätunturilla 8-10.5. Kuvassa Sodankylässä naisten luokan voittoon ajanut Sari Tanninen. Tulokset löytyvät osoitteesta www.sodmk.com. Kisoissa käyminen vaatii Annen mukaan valmentautumista niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. August Copsella on ratsastettu kunnolla nyt reilun vuoden verran. ?Se on tosi vähän, normaalisti ratsun koulutus aloitetaan nelivuotiaana. Sisäänratsastuksen kanssa oli hieman haasteita, jonka takia sen varsinainen ratsun ura alkoi hieman ikäisiään myöhemmin. 20 Torstaina 16.huhtikuuta 2015 Nytkuntosaliharjoittelu on hyväja/taiaika aloittaa ryhmäliikuntatunnit Tiukka tarjous huhtikuun ajan: 1 ostos/asiakas. 35? 10 krt Olemme lisänneet palveluitamme myös hoitopuolella: Meiltä saat myös akupunktio-hoitoja. ?Nyt kesällä tavoitteena on päästä enemmänki kisaamaan?, Anne kertoo. Stadioncrossissa kilpailijoita Virosta saakka Sodankylässä ajettiin kaksipäiväiset moottorikelkkojen Stadioncross-kilpailut pääsiäisen aikaan. Työskentelen ratk käyttäen. kaan Tule rohkeasti mu i jo ennen kesää! stas Ota kiinni omasta hyvinvoinni Ulkuniemi paikalla. Hyvinvointivalmentaja Tuulikki p. LuontaistuoMahtavia tutustumistarjouksia mm. Ensimmäiset kisat Aukun kanssa käytiin viime syksynä, nämä hallimestaruudet oli meidän toiset kilpailut. Hoidon kohteena ovat yleensä tuki- ja liikuntaelimistön kivut: niskaja hartialihasten kivut, nivelrikon säryt tai selkävaivat. Myös migreenin ja ääreishermostoperäisten kipujen hoidossa käytetään akupunktiota. KUNTOS ALI JA FYSIOTERAP POLAR GYM IA Sompiontie 4, Sodankylä Elina Aikio 040-358 5003 | Iida Melamies 040-509 8650 Marja-Leena Karjalainen 0400-901 354 Martta Kuusela 0400-901 354 etunimi.sukunimi@polargym.fi | www.polargym.fi A! UUTGTym in Polar tiloissa lilla : tosa kun n inna toim Uusi hyvintointiyritys aloittaa Tule tutustumaan en vin Hy vointivalmennukse 19 12ti 21.4. 0400 636 754. een uks enn valm t kse rau Aikava Anne ja August Copse ratsastivat pronssille Kouluratsastuksen PohjoisSuomen hallimestaruuskisat olivat pronssia voittaneille Anne Jokiniemelle ja 6-vuotiaalle August Copselle vasta toiset kisat. Kuva: Tuomas Hautaniemi. Sodankyläläinen, Oulussa asuva Anne Jokiniemi voitti hevosensa August Copsen kanssa pronssia Äimärautiolla järjestetyissä kouluratsastuksen PohjoisSuomen hallimestaruuskisoissa maaliskuun lopussa. ?Sodankylässä asuessa kävin Sodankylän Ratsastajien järjestämissä kilpailuissa ahkerasti entisillä hevosillani. Stressin, ryhm ja mia ja toteutusta yksilöille paniikkihäiriön, , nan allin onh pain n, kse väsymy lopetuksen ym. Anne ratsastaa nykyisin vain Aukulla ja valmentautuu ahkerasti, tarkoituksena on kehittyä niin pitkälle kuin mahdollista. kolesterolin ä ttely -esi ja set ajai aist tem unnan käynnistäalentamiseen . Aineenvaihd invointisuunnitelHyv ? ella mishoitoja Detox-laitte ille . Seuraavia Sodankylän Moottorikerhon tapahtumia ovat Vappuajot Kommattivaarassa 1.5. hoitoon nivelvaivojen, tupakoinnin keisiä menetelmiä kes aisu . Aukku on syntynyt Sodankylässä mutta asuu nyt Oulussa itsehoitotallilla, joten Annekin käy tallilla päivittäin. ?Olen kulkenut talleilla jo pienestä pitäen. Serkuillamme oli hevonen ja siitä innostuneena aloin käydä Sassalissa Ollilan tallilla aluksi hoitamassa poneja ja myöhemmin myös ratsastustunneilla. 9-vuotiaana sain ensimmäisen oman hevosen, jonka jälkeen pihassa on aina ollut hevosia. Ratsastuksen ja hevosmiestaitojen pohjan olen saanut Jaanan tallilta, jossa ratsastin aina Ouluun muuttoon saakka?, Anne kertoo harrastuksestaan. August Copse on 6-vuotias puoliveriruuna. Nyt kesällä tavoitteena on päästä enemmänki kisaamaan?, Anne sanoo. Kouluratsastuksen Pohjois-Suomen hallimestaruuskisat järjestetään kerran vuodessa keväällä hallikauden päättyessä. Anne ja August Copse osallistuivat nuorten hevosten sarjaan, joka on avoin 5-6-vuotiaille hevosille. Lähtöjä kisoissa oli päivän aikana 67, Annen ja Aukun luokassa 11. ?On huomioitavaa, että ratsastajista moni oli kovan tason ammattilaisia ja iso osa hevosista on ulkomailla kasvatettuja?, sodankyläläinen talliyrittäjä, August Copsen kasvattaja Jaana Kasurinen kertoo. Kova työ tuottaa tulosta Anne osti August Copsen Jaanalta kolme vuotta sitten. Perjantaina kilpailtiin junioreiden, naisten, harrasteen ja veteraanien luokissa. klo !