Slammer 5/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lumilautailun erikoislehti Numero 5 / 2012 8,80 ? Lumilautailun erikoislehti Numero 5 / 2012 www.slammer.fi
Mä olin niin mielissäni tuosta dropista, etten ajatellut. 050 505 8848 (veikka.gustafsson@outdoormedia.fi) Painopaikka Oy Scanweb Ab 5/2012 KANSI Kuva: Rami Hanafi, Laskija: Antti Autti, Paikka: Helsinki ?On yksi asia vetää dropista, toinen tehdä se heti pitkän lainin kärkeen. SISÄLTÖ 86 78 22 26 10 38 68 94 70 SISÄLTÖ 8 PÄÄKIRJOITUS 10 SEKALAISET 12 ?OOTKO KUNNOSSA?? 22 BOARD EXPO 26 PETRUS KOSKINEN 38 LEFFAT 2012 68 RED 70 JOEL AHOLA 78 AREENA 86 TTR 92 VIIHDENURKKA 94 OSKARI HEIKKINEN & ARKTINEN VOODOO ORKESTERI 96 EESU LEHTOLA 98 VIKAHITTI Pihlajatie 28 00270 Helsinki Päätoimittaja: Kalle Tarkiainen (kalle@slammer.fi) AD: Jari Salo ( jari@slammer.fi) Oikoluku: Tuukka Tams Seniorkuvaajat: Peter Hasselgren, Tero Repo, Teemu Lahtinen, Rami Hanafi ja Jani Kärppä Avustajat: Tuukka Tams, Alexsandra Piela, Antti-Juhani Piirainen, Teemu Heljo, Niki Rutanen, Mikko Kalilainen, Teemu Lahtinen, Esa Ylijaasko, Janne Jameson, Jani Sorasalmi, Juho Varjokallio, Ville Lahtinen, Harri Tarvainen, Matti Ollila, Anna-Liisa Ojala, Espen Lystad, Saku Knopp Kustantaja Outdoor Media Oy Lehden markkinointi veikka.gustafsson@outdoormedia.fi Mediamyynti Jens Forsman puh. Yours truly, Rami? 6 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI SLAMMER ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten/ kuvien säilyttämisestä. TILAA SLAMMER Kestotilaus (6 nroa) 48 ?, määräaikiainen (6 nroa) 50 ? Tilaajapalvelu Ti-to klo 09.00?16.00 puh. niin mäkin olin mielissäni. Kruisailin vaan menemään.. Antti laski koko loppulainin sen varjopuolella, ja kun sanoin alhaalla, että olisit nyt samalla vaivalla kurvaillut auringon puolella, ukko vastasi: ?Ai niin, sorry. 040 861 1328 ( jens@slammer.fi) Veikka Gustafsson puh. Mitä mulla enää tuohon lisättävää . Antti avasi päivän tyylikkään rauhallisesti droppaamalla tähän Uuden-Seelannin seinään. 044-7330022. (tilaajapalvelu@outdoormedia.fi) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1239-9035. Jos olisin näyttänyt kameralleni koko komeuden, ei Antista paljon kuvan yläreunassa näkyisi
PACKED WITH Photo: Marcel Lämmerhirt LOVE Order your free snowboard catalogue 2012/13 now! blue-tomato.com/catalogue bt_slammer_packed_with_love_217x280_4mm.indd 1 09.10.12 09:15
Vaikka lunta nyt ei välttämättä ihan Boardexpoille sataisikaan, ei meistä kukaan siihen ainakaan toivottavasti kuole. Reissu oli luonnollisesti ensimmäinen laatuaan ainakin minulle ja vuoret jännittivät. Kesällä on turha ruikuttaa vähäisiä laskukertoja. Leffaporukoihin on kaivettu myös uusia tuttavuuksia, jotka ovat tuotoksillaan heijastaneet sitä ajatusmaailmaa, mitä me laskemiselta tahdotaan. Pääkirjoituksen vuoro to-do-listalla polttaa verisiä silmämuniani erittäin huolestuttavalla poltteella, mutta mieli on siitä huolimatta äärettömän positiivinen. Tulkaa Boardexpoilla ihastelemaan meidän pohjanoteerausta! (Meillä on pohjallisia, hehe!) Ja muistakaa myös varmistaa itsellenne pääsy Slammer Gaalaan hyvissä ajoin . Laskuolosuhteista huolimatta maajoukkueesta löytyi laskuintoisia sankareita, joita on menneinä vuosina ainakin omalta kantiltani vieroksuttu ja vähän kyseenalaistettu. Enemmän joukkoon tutustuttuani oli maajoukkueleiri erittäin piristävä kokemus ottaen huomioon sen, että aikaisemmin olen kameran varressa pyörinyt lähinnä törkyisten leffaporukoiden kyydissä. Tarkemmat infot osoitteesta www.slammer.fi. Positiivisinta nykyaikana on se, että suurin piirtein lehden julkaisun aikoihin on kaikki numerossa esitellyt leffat myös katseltavissa ja voit syventää katselukokemustasi entisestään lukemalla tarinoita pätkien takaa. Erittäin yllättävä kokemus ainakin allekirjoittaneelle oli tällä leirillä se oivallus, että laskijat eivät olleet tulleet tänne kuvaamaan. ?Laskeminen on mulle elämäntapa. Kuva: Niina Tuominen PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS Kosmiset syysterveiset täältä kolkosta kellarista! Lehti alkaa olemaan aivan loppumetreillä, ja päätoimittaja on ajettu ahtaalle selkä seinää vasten. Miksi? Kävimme rakkaan kirjailijaesikuvani Tuukka Tamsin kanssa Hintertuxissa lumilautamaajoukkueen laskuleirillä. lippuja on rajoitettu määrä. Tykkään lumilautailla, koska se on todella rentoa ja siitä tulee älyttömän hyvä fiilis. Se vain tarkoittaa sitä, että kun se kausi tulee, niin siitä pitää nauttia täysillä. ja jos minä 8 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI siinä välissä saan siitä pari ruutua taltioitua on se vaan ylimääräistä plussaa. Kun piristävistä jutuista puhutaan, en yksinkertaisesti voi olla mainitsematta Roope Tonteria, joka omasta mielestäni on suomalaisen lumilautailun kenties siistein laskija. Laskeminen on Roopen työ, harrastus ja ties vaikka rakkaus. Minkä takia Roope laskee. Ketään ei pakoteta laskemaan, vaan se halu touhuta mäessä lähtee jokaisesta itsestään. Voiko lumilautailun ydintä tiivistää paremmin? Roopen edellä mainittua mantraa noudattamalla me kaikki saadaan tästä lajista entistä enemmän irti. Laskemisen kautta saa myös heitettyä kaikki maailman murheet pois mielestään, ja keskittyy tekemään vain sitä mistä tykkää.. Laskufiilikset lähentelivät lähellä nollaa siinä vaiheessa, kun saavuimme vuorenhuipulle ensi kertaa, näkyvyys oli noin viisi metriä ja laudan alla oli lumen sijasta täysin kiillotettua jäätä. Kaikilla neidoilla ja urhoilla alkavat kisakalenterit pikku hiljaa puskemaan päälle, mutta laskutatsia oli pakko saada . Picture Control Productions pitää nostaa erityiselle jalustalle: kundien jokainen elokuva on tähän mennessä ollut välitön klassikko, joka takaa laskufiilikset kaikille vauvoista vaariin! Toivottavasti lehti maistuu mansikoille, sillä ainakin luettavaa löytyy! Ensi lehdessä suuntaammekin hieman rajojen toiselle puolelle nuuhkimaan matkailun ihmeellistä maailmaa. Rakkain terveisin, Kalle Tapani Tarkiainen Bileruhtinas / Päätoimittaja Ps. Myös Slammerin tekeminen pohjautuu täysin samalle periaatteelle . Mies elää täysin lumilautailulle. Ei ikinä.) Tämän ohjeen avulla me myös selviämme yhdessä yli näistä jännittävistä ajoista. Viime kautena talvi saapui varsinkin etelään todella myöhässä, ja pelko edellisestä vuodesta elää kaikkien niskassa. toki me tahkotaan siinä sivussa myös aivan hillittömät hillot! (Haaveitamme ei ikinä saa murskata. Tarttukaa hetkeen! Tähän pahimman talvikuumeen keskelle laskeutuu meidän laskuleffoihin painottunut numero. Edes orastava univaje ei ole saanut miestä matalaksi, kulkutaudeista puhumattakaan
sain siihen jo lääkäriltä luvan!. Väite on todistettu sittemmin vääräksi. Tutkimusten mukaan hainrustosta ei ole löytynyt minkäänlaista parantavaa vaikutusta ihmisille. American Cancer Society sanoo asiasta näin: ?Saatavilla oleva tieteellinen todistusaineisto ei tue väitettä, että lisäravinteina myydyt hainrustotuotteet olisivat toimiva hoitomuoto syövän, osteoporoosin tai minkään muun sairauden hoitoon.. Haihin kasaantuu ympäristömyrkkyjä kuten elohopeaa vaarallisen isoja määriä. ?Aivoni turposivat runsaasti ja niin paljon aivosoluja meni kuolioon, että sain seurauksena vakavan aivovamman.? Nyt hänellä kuitenkin menee jo huomattavasti paremmin, ja lääkäriltäkin on tullut kuuluisaa vihreää valoa. Hän ei käyttänyt kypärää. Saman tien menin tajuttomaksi, aloin tärisemään ja suusta valui verta?, Tomi kertoo onnettomuudestaan. WWF:n arvion mukaan 100 miljoonaa haita pyydetään vuosittain, joista noin 10 miljoonaa pelkästään hainevien vuoksi. Merten ravintoketjun huipulla olemiseen liittyy myös toinen yllättävä ongelma. Kaikista kuvista kootaan yhteinen kollaasi. ?Oli niin kova pakkanen, lähemmäs 30 astetta, joten korneriin ei tullut mitään uraa. Lensin vinoon ja putosin jostain kuudesta metristä flätille selälleni ja löin pääni. Aika yksiselitteistä. Kapseleiden väitetyt terveyshyödyt ovat siis pelkkää kusetusta. Mutta onko kapseleista sitten jotain haittaa? Hait ovat eläneet merissämme noin 400 miljoonaa vuotta. Vasta viime aikoina ollaan herätty siihen, että hait ovat elintärkeä osa toimivaa merten ekosysteemiä. pitää kypärää vaan sen, että tajuat lumilautailun riskit ja yrität estää niitä tapahtumasta itsellesi.? Kanna kypärääsi ylpeydellä ja nakkaa itsestäsi kuva Liiton Facebook-sivuille. Siitä jää elinikäiset oirekuvat, mutta niitä on opittava hallitsemaan.? Sebustian "Kylmää, kylmää, kylmää? Lämpiää!" Ilmoittaudu Iltapojaksi osoitteessa iltapoika@slammer.fi! Tomille Tajua itse -kampanja on tärkeä paikka näyttää muille, miksi kypärä on tärkeä. Big up, Tomi! LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI Rami Hanafi. Sitä paitsi haithan ovat niitä ikäviä tappajia, jotka leikkaavat surffareita kahtia sahahampaillaan, joten on upeaa, jos niistä on kerrankin jotain hyötyä. ?Se näyttää sen, että tajuat pitää huolta itsestäsi ja aina varautua pahimpaan. Kapselien valmistajat kotimaiset Bioteekki ja Leader väittävät nettisivuillaan hainruston olevan todella tehokasta kamaa nivelten hoitoon. Jotkut väittävät hainruston jopa parantavan syöpää, jonka parantava vaikutus liittyy uskomukseen, että hai ei voi sairastua syöpään. Niveliin kohdistuneiden vammojen hoitoon rakkaat keskusliikkeemme, apteekit ja luontaistuotekaupat kaupittelevat hainrusto-vihersimpukkakapseleita. Hainruston uskotaan parantavan nivelongelmia erityisen tehokkaasti. Herkkäuskoinen voikin tarttua hainrustotuotepakettiin asiaan sen syvemmin perehtymättä nopeamman paranemisen toivossa. ?Aivovammasta, ja vielä vakavasta, ei koskaan täysin ?parane?. Mertensuojelujärjestö Sea Shepherdin mukaan viime vuosina 90 % isoista hailajeista on tuhottu, eivätkä hait enää pysty lisääntymään samalla vauhdilla kuin niitä tapetaan (limuautomaatit muuten aiheuttavat enemmän kuolemantapauksia ihmisille kuin hait). ILTAPOIKA Roope Tonterikin diggaa kypärää. HAINRUSTOKUSETUS Teksti Jari Salo Haaverin jälkeen nopea paraneminen on varmasti jokaisella päällimmäisenä mielessä. Se näyttää, ettet ?häpeä. ?Ainoa tavoite on tällä hetkellä päästä rinteeseen ensi talvena . Vihernurkka kehottaa lukijoita kertomaan mielipiteensä kauppiaille, jotta asiakkaiden kusetus ja haiden tappaminen saataisiin loppumaan. 10 TAJUA ITSE -KAMPANJA ON PÄÄASIA! Suomen lumilautaliitto on lykännyt pystyyn päitä suojelevan kampanjan, joka saa meiltä täältä Slammerin puolesta täyden supportin. Tajua itse -kamppiksen ideana on saada suomalaiset laskijat kantamaan kypärää ylpeydellä. Kampanjalle kasvonsa antaa Tomi Taskinen, joka loukkaantui Joensuussa pidetyssä kornerikisassa viime vuonna. Silti jotain jää. Mahdollisesti juuri suurten elohopeamäärien vuoksi hainrusto-vihersimpukkakapseleita ei valmistajien mukaan suositella raskaana oleville, imettäville eikä lapsille. Syömällä hainrustokapseleita et paranna itseäsi nopeasti vaan tapat hait, vaurioitat merten ekosysteemejä ja saat elimistöösi myrkyllistä elohopeaa ja muita myrkkyjä
Myös lumilaudan tunnistaminen lasketaan eduksi. Sopimuspaperiin ovat omalla verellään nimensä kirjoittaneet seuraavat epäonnen lähettiläät: Antti Autti (Slammer Kahvi, tuo kahvien juhlamokka!), Jani Sorasalmi (Töissä kahvia menee), Niko Länsiö (Mä juon mitä vaan jos saan tarran!), Miikka Hast (Kahvi pitää minut kunnossa. Joukkue on koottu alan merkittävimmistä kahvifaneista, ja se onkin lähes ainoa edellytys klubiin pääsemiseen. Mikäli et tiedä, mikä internet on, tule Boardexpoille kokemaan aito ja oikea Slammer-kahvi, livenä! Paikalla myös todennäköisesti joku klubimme edustajista. ä? LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 15 Rami Hanafi. Huippukunnossa!), Simppis Rautava (Olen huolissani urakehityksestäni), Hans Kestilä (Kyllä se aito kahvi taksimiehen tiellä pitää!), Saku Tiilikainen (Sumpit ja hyvä elokuva, ah!), Joni Mäkinen (Kyllä minä jaksan!) sekä the one and only, Tuukka Tams (Paluuni sponsorikentille on taattu). Mikäli et tiedä, mitä todellinen kahvi on, suuntaa Kaffa Roasteryyn maistelemaan sitä aitoa tummaa. Jos et tiedä, missä Kaffa Roastery on, suunnista kyseisen firman internetsivuille osoitteeseen www. kaffaroastery.com. SLAMMERIN KAHVIKLUBI ESITTÄYTYY! Elämme historiallisia aikoja: ensimmäistä kertaa ties miten moneen vuoteen on rakkaalla Slammerillamme ikioma joukkue! Joukkueen etuihin kuuluu luonnollisesti naurettavat määrät riihikuivaa sekä käsittämättömän paljon ilmaista rompetta
?OOTKO KUNNOSSA?? ?OOTKO KUNNOSSA?? Osa 2. Teksti Antti-Juhani Piirainen 12 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
?Nilkassa on semmoisia jaksoja, ettei siihen kiinnitä juuri mitään huomiota, mutta välillä se on kyllä niin juntturassa?, hän huokaisee. ?Sitten kun rupesi noita loukkaantumisia olemaan paljon, niin aloin käymään salilla. Käsi oli aika käyttökelvoton, jonka johdosta olin melko pitkällä ?sairauslomalla??, Joni muistelee. Epäonni jatkui helmikuussa 2003 nivelsiteiden revetessä nilkasta, juuri kun olkapää oli tullut kuntoon. Transworld Snowboarding julkaisi uran ensimmäisen kansikuvan marraskuussa vuonna 1996, mutta valitettavasti karma muisti jälleen lunastaa omansa. Periaatteessa toinen käsi oli halvaantunut, muutama lihas surkastu oikeastaan kokonaan pois. Perusteluina kuulin Hammerin team-managerilta, että mulla ei ole rahaa kiertää kisoja . Se oli paljon enemmän sellaista harrastemeininkiä, mitä ei todellakaan otettu niin tosissaan. ei jaksa. Alastulot flättejä ja yleensä jäässä, joten aika paljon teki varmasti hallaa kropalle ne alkuvuosien kamat?, hän pohtii. Vuoden lainakamojen jälkeen alle saatiin oma lauta, Sims Blade 1510. ?Pää ei oikein käänny, niin kyllä se ainakin melkein joka päivä on jotenkin läsnä.? Usvaa putkeen Koettelemuksesta selvittiin kuitenkin hengissä, ja Mäkinen siirtyi syksyllä Joyridelle, joka tarjosi miehelle ensimmäisen pro-modelin. ?Ekoja kertoja kun meni lumelle, niin ei tarvinnut kuin pienen pyllähdyksen ja saman tien oli niin ettei henki kulje. Juuri ennen vuosituhannen vaihdetta olkapäähän tuli repeämä, ja myöhemmin samana talvena kantapää kärsi tärähdysvammasta. Sellainen lumilippa . Kaatuminen pipessä johti ruhjeisiin munuaisissa ja vajaan viikon sairaalareissuun. Kesällä 2001 olkapää otti taas osumaa, ja seuraavan vuoden keväällä siinä ilmeni jotain pahempaa. Selässä meni nikama vähän vinksalleen ja lihakset sai ruhjeita?, Joni muistelee. Suomeen paluun jälkeen kiropraktikkokäyntejä oli paljon. ?Ne yritti saada mulle ?villiäkorttia? Suomen lumilautaliitolta, että olisin päässyt ISF:n pipe-kisoihin. ei mikään terävä edes . Ainakin yritti pitää vähän parempaa huolta kehosta. Vesijuoksu oli ihan ässä juttu. ?Siihen tuli aika paha hermovaurio, johon ei ole ikinä löytynyt mitään syitä. Se auttoi moneen ongelmaan?, Joni muistelee. Myös muu liikunta oli yleistä. Siihen jouduttiin jopa tekemään polvesta rustosiirrännäinen. Varsinkin kun niska on ottanut muutaman muunkin iskun myöhemmin?, hän kertoo ja lisää vielä, että onnettomuus muistuttaa itsestään usein. Laskupäivän jälkeen oli vaan, että ei hemmetti . Kaikki oli vielä jotain Talma-lokaaleja, eikä kukaan tiennyt mistään lumivyöryistä mitään eikä ollut mitään geareita.? ?Katsottiin, että ei hemmetti, nyt pois täältä, ei tässä ole mitään järkeä. Se taisi olla ensimmäisen päivän ?Lopuksi se meni siihen, että jos kadulla kävellessä tuli joku pikkukivi varpaiden alle, niin tuntui kuin puukkoa lyötäisiin jalkapöytään!? kolmas lasku, ja lunta oli tullut niin pirusti, että se oli ihan järjetön idea edes olla siellä missä me oltiin. Janoamme vauhtia ja vaaraa, joita esimerkiksi lumilautailun kautta on suhteellisen terveellistä nauttia. Vastuullisena lehtenä avasimme lääketieteellisen näkökulman lajin aiheuttamiin riskitekijöihin ja vammoihin sivuten mahdollisia keinoja niiden välttämiseksi. ja etten pärjäisi kuitenkaan?, Joni muistelee. Eikä varmaan paljoo flexiä ollut?, Joni summaa. Siellä oli vielä jotain lihaskramppeja, jotain pikkulihaksia, jotka heti nykäisi nikaman uudelleen vinoon. Kortisonipiikkillä se lähti, mutta siitä olen kyllä maksanut eniten hintaa. vaikka Hammer sanoi, että ne maksaa kaikki kulut . Millaisia seurauksia on vuosikymmenten intensiivisellä laskemisella. Sillä laskulla oli ollut jo pari muutakin vyöryä. ?Kaikki ilmat olivat tietysti paljon pienempiä, eli vaikka kaatui, niin ei ainakaan tullut niin kovaa tai korkealta. Riskit olivat siten pienempiä, mutta kamojen puolelta homma oli kyllä ihan päinvastainen! Siteet saattoivat lähteä ilmassa irti laudasta, ja remmit paukkuivat. ja sitten skedettyä, mutta se varmaan vaan pahensi tilannetta, hahah!? Toki välillä ote lipsui. Rullalautailu oli alkanut jo vuoden 1986 kieppeillä, josta luonnollinen siirtymä lumille tapahtui isoveljen 165 senttiä pitkällä Burton Cruiserilla. Liitto ei antanut sitä. Tämä johti leikkaukseen, jolloin nilkasta paljastui vihdoin myös paha rustovaurio. Laiskistu siihen venyttelyyn, ja kun paikat pääsi pahasti jumiin, niin sitten se vasta olikin tuskaa venytellä. Tuntui, että vaikka miten yrittää, niin siitä ei tule mitään eikä se jelppaa yhtään.? Mäkinen pohtii välillä eri aikakausien välisiä kulttuurieroja. Sitten alkoikin tapahtua. Tai ei sitä ainakaan kauaa kestä.? Hermo-hommia Jonin lasku-ura eteni mukavasti, mutta loukkaantumiset olivat jokseenkin jatkuvia. tää on lifestyle. ?OOTKO KUNNOSSA?? Jatkoa viime numerosta: Ihmisten henkilökohtaiset kierroslukumittarit nykivät punaisen puolella. Puitteet olivat toden totta varsin erilaiset nykyaikaan verrattuna. ?Aikoinaanhan se oli niin, että jos kävit puntilla, niin muut alkoi suurin piirtein nauraa, että ?mitä hemmettii sä teet . Samana vuonna hän kuvasi ensimmäisen leffaparttinsa Fall Line Filmsin klassikkoon Easy Rider, ja tulevaisuus alkoi näyttää valoisalta. Lunta tupaan Kuvioiden muuttuessa suuremmiksi alkoi loukkaantumisiakin tulla. Yritettiin löytää vaan turvallinen reitti takaisin hoidetuille mäille. Mutta sitten kun reissasi paljon niin se vaan jäi. sitten murtui ja imaisi mut ja Hyvärin Jessen mukaan. Jesse pääsi pois vyörystä, ja mä jäin sinne kunnes tuli semmoinen iso lumikokkare selkään, joka heitti mut siitä pihalle. Eikä paljon sitä tukea tullut, ainakaan oikeaan kohtaan. Mikään ei riitä. Yksi suurimmista syistä on varmaan se, että kiinnitti siihen ongel- LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 13. ?Jossain vaiheessa tuli pidettyä hyvin huolta, sporttailtua paljon ja käytyä jatkuvasti hierojalla. ?Suunnistin tenavana aika paljon, ja sitä mä jatkoin harrastusmielessä pitkäänkin. Se oli varmasti hyvä nilkoille ja polville, että juoksi metsässä, kun jatkuvasti joutui hakemaan. Paljon tuollaista juoksujuttua tuli tehtyä . Vastauksia on toki yhtä monia kuin laskijoitakin, mutta yhteen niistä pääsemme käsiksi Suomen ensimmäisiin pro-laskijoihin lukeutuvan Joni Mäkisen kautta. Joni aloitti lumilautailun kultaisen 80-luvun lopulla. Diskaus puutteellisen lisenssin takia vuoden 1994 SM-kisoista sai miehen lopettamaan Suomen Lumilautaliiton alaisten kisojen käymisen ?totaalisesti?, kuten hän itse asian ilmaisee. Kiitokset Jonilta heilahtavat Ami Voutilaiselle tammikuussa -95 saadusta Hammerin sponssista. Myöhemmin talvella polvesta hajosi vielä kierukka. Selkä, niska ja kyynärpää otti pahimman tällin. Syyskuussa -97 alkoivat ongelmat nilkan kanssa, kun nivelhaarukka repesi ja pohjeluu murtui skedetessä. Ensimmäinen Suomi-sponssi tuli Hanigtonilta Kemperin muodossa vuonna 1992. Seuraavana vuonna Joni voitti pipen Suomen mestaruuden, mutta saman kauden aikana maksettiin myös oppirahoja. ?Se oli aika operaatio, eikä nilkka kyllä toipunut siitä. Pahimmaksi yksittäiseksi tapaukseksi Mäkinen nostaa lumivyöryyn jäämisen Chilessä vuoden -95 heinäkuussa. ?Oltiin koko kesä käyty noita kesäcamppeja läpi ja odotti, että pääsee laskemaan oikeaa lunta ja putikkaa. Omat ekat kengätkin oli pari numeroa liian isot. Pelkkä teoria ei kuitenkaan riitä, joten siirrymmekin tässä jatko-osassa käytännön puolelle. ?Se oli varmaan pitempi ja painavampi kuin minä. Nykyään on melkeinpä pakko pitää kehostaan huolta: muuten ei pysty ottamaan tuommosia isoja iskuja vastaan. ynnä muuta
?Reililaskemisessa nyt pitäisi olla lätkävarusteet päällä: siinä on kaikki mahdollista. ?Oli aika alitajunnassa jo se, että nuoremmaksi tästä ei enää tulla eivätkä paikatkaan varmaan paremmaksi mene. En tiedä, olisinko tehnyt asialle edes mitään, jos se ei olisi paljastunut siinä leikkauksessa?, mies myöntää ja uppoutuu miettimään syy-seuraussuhteita. ?Se oli syntynyt varmaankin ensinnäkin niistä pannuista skedellä, ja lisäksi vuosien saatossa semmosesta, että tulee vähän liikaa varvaskantille alas . mikä oli just se mihin sitä pitäisi olla. Joutui tekemään kaikenlaisia virityksiä kenkiin, että sai vähän jämäkkyyttä.? ?Nykyisin kiinnitän kamoihin paljon enemmän huomiota. Itse vaan on jotenkin tottunut laskemaan ilman kypärää, niin on vaikeaa siirtyä siihen... Oli jo alkanut tekemään enemmän omilla ehdoilla?, hän kertoo. ?Aika ikämieshän sitä rupesi olemaan laskupiireissä silloin kun iski kamat kasaan. lähinnä kun omat suoritukset alkoivat olla sellaisia kuolemaa halveksuvia... Ainakin luulisin! Leikkauksia ei ole paljoa?, hän pohtii. ?Anssi Manninen silloin kun sillä meni se niska. Kun päästiin sairaalaan, niin Anssi oli kuitenkin jo aika pirteenä, niskatuessa ja jaloillaan suurin piirtein saman tien. Lopuksi se meni siihen, että jos kadulla kävellessä tuli joku pikkukivi varpaiden alle, niin tuntui kuin puukkoa lyötäisiin jalkapöytään! Se oli ihan älytöntä. Viimeinen kausi meni myös ilman loukkaantumisia, mutta silloin toisaalta valitsi aika tarkkaan mitä tekee. Sponsoreiden kanssa meni vähän sukset ristiin, ja oli hyvä kausi takana. ?Loukkaantumiset ei varmaan pääty ikinä, mutta suhteellisen vähällä olen kumminkin selvinnyt. Onneksi mies on myös valmis antamaan lumilautayhteisölle takaisin. ?Tälläkin hetkellä polven kanssa on taas ongelmia, ilmeisesti nilkan takia, joka myöskin 14 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI vaivaa. Putskussa sitten taas noin lumivyöryjä ajatellen tärkeintä on tietotaito. Olen esimerkiksi tehnyt korotuspalan siteisiin kantapään alle. Me sessattiin semmoista bäkkihippiä keväällä ja itse päätin alkaa jo lopettelemaan . Ja pää kääntyy entistä vähemmän. Vaikka eihän sitä koskaan voi tietää täysin varmaksi. Vaikka sivusuunnassa kengät rupesivat tukemaan, niin eteenpäin tukea ei ollut . Jatkuvasti saa tehdä töitä?, hän lisää ja mainitsee: ?Aika monella laskijalla on samoja ongelmia, joten se on sinällään yleinen ammattitauti.? Ammatti vaihtoon Vuoden 2005 kieppeillä olkapää ehti lähteä vielä sijoiltaan, kunnes lauta meni 31.12.2006 ammatillisessa mielessä lopullisesti narikkaan. 12 pro-vuoden aikana takkiin oli kertynyt 11 nimikkolautaa, saman verran kansikuvia ympäri maailmaa ja muutama leffapätkä. Jotenkin se otti kyynärpäällä vastaan alastulossa ja koko paikka oli saman tien ihan veressä! Ja Vanninen huuti kuin sikaa tapettaisiin. Kannattaa vähän miettiä ja kokeilla eri kenkiä ja siteitä. Juoksin sinne ja olin, että soittakaa heli paikalle, nyt kävi pahasti. Ennemmin myöskin antaa kropan vähän levätä kuin jatkaa väkisin . ?Vinkkinä junnuille välineiden hankintaan se, ettei vaan osteta sitä ensimmäistä ensimmäisestä kaupasta. Vaikka muutaman hypyn olisin voinut jättää väliin, niin en kyllä silti kadu päivääkään, ja raahaudun taas Talmaan jahka lumet tulee?, Joni lupaa. Verta kehässä Vuosien varrella Mäkinen on joutunut myös myötäelämään kavereille sattuneita loukkaantumisia, joista pahimpina nousee esiin kaksi tapausta. Eli metodeita koko päivän?, mies naurahtaa. Sai hyvin materiaalia filmille ja muuta vastaavaa. parempi ottaa taukoa muutama päivä kuin muutama vuosi! Tämä tulee kokemuksesta. Jos olisin muutaman kerran mennyt aiemmin hoitoon, varsinkin tuon nilkan kanssa, niin olisin. Se on sama kuin sulla olisi pipo päässä. Suosittelen kaikille lämpimästi. Puuta on kuulemma koputettava siitä hyvästä, että mies on säästynyt lumilautailijoille valitettavan yleisiltä ristisidevammoilta. Ammattilaisuuden jälkeen talvella 2007 leikkaushoitoa vaati tosin polven kierukkavamma, joka vielä neljä vuotta myöhemmin toistui. Tosin silloin ne painoivat kumminkin aika paljon, ja siinä vaiheessa kun toi niska oli vähän mitä oli, niin aina kun tuli whiplashi niin se kypärä vaan pahensi asiaa! Eihän noi uudet kypärät paina mitään. Enemmän ja enemmän pitäisi vaan jumpata nilkkaa, mutta se on kyllä jo sanottu, ettei siitä ikinä tule entistä. Mutta Aleksi aina aloittaa vähän varovaisemmin ja pikkuhiljaa rupeaa tekemään pahempia temppuja ja isompaa ilmaa, ja se oli vasta innostumassa. Näin vaan, että verta tulee helvetisti ja luu näkyy. Varmasti osansa oli niilläkin alkuaikojen kamoilla. 90-luvun loppupuolella jossain kisoissa oli kypäräpakko, josta niitä pystyi lainaamaan, mutta siihenpä ne käytöt oikeastaan jääkin. Se voi yllättää missä vaan.? Pää kylmänä, Nanook Vain harvoilla ja valituilla on lajistamme yhtä paljon kokemusta kuin Joni Mäkisellä, niin ajallisesti kuin muussakin mielessä. Huvittavaa tosin on, että kun välillä käytiin samalla fysioterapeutilla, niin huolimatta siitä, että Anssilla on joku kolme nikamaa samassa metallilevyssä kiinni, niin kuulemma sen pää kääntyy enemmän?, mies hymähtää ja alkaa muistella toista, ehkä vähemmän vakavaa mutta sitäkin värikkäämpää tapausta. ?Garmishissakohan se oli kun Vannisella meni kyynärpää. Sain tietää oikeastaan saman tien, että siltä murtui niska ja hyppäsin autoon. Ne olivat olleet kuvaamassa parkkihyndää, se oli vetänyt vähän liian pitkälle ja kantapääkantti oli hitsannut kiinni. Edellä mainittujen kolhujen lisäksi ranteisiin on tullut vääntymiä ja luumustelmia. Ne on kumminkin aika yksilöllisiä. ?Tyhmä kun on. ?Oli tyytyväinen siihen kauteen ja mietin, että tähän on hyvä lopettaa.? Vaikka aktiiviura jäi, harrastusmielessä touhu on jatkunut intensiivisesti. Tosin pyöräillessä mä olen alkanut pitämään kypärää, että ehkä se kato siitä tarttuu näin vanhemmalla iällä?, Joni virnuilee. Suositteluja saavat myöskin selkäpanssari ja hammassuojat. Jonkin aikaa oli ollut kuitenkin sellainen pelko, että lähellä oli halvaantuminen. Pelottavaa se silti oli, ja pitkäänhän sillä meni se toipuminen. Sen kyynärpää oli lähtenyt sijoiltaan, ja isku oli niin kova, että se luu työntyi tuosta ihon läpi. Hyvää siinä oli, että sillä ei ollut takkia päällä, koska jos yhtäkkiä tullut niin paljon verta tietämättä mistä se tulee, niin se olisi ollut vielä kuumottavampaa?, Joni kauhistelee. Suojaan Muiden kokemuksista voi ottaa oppia, kuten äskeisestä laskukaverin nopeasta auttamisesta. Mallin katsominen ei kuitenkaan aina riitä. Puhuttaessa suojavarusteista Joni paljastaa, ettei juuri koskaan ole pitänyt kypärää. ?OOTKO KUNNOSSA?? maan huomiota ihan liian myöhään. Joku kenkämalli saattaa istua jollekin todella hyvin, ja toiselle se ei taas toimi yhtään. Ja jos tulee iskuja vastaan, niin fysioterapiaan ja lääkäriin kannattaa hakeutua ajoissa. Mä hyppäsin ensin ja odottelin siinä alhaalla, kun Aleksi veti jonkun bäkkiairin joka kääntyi vähän yli. esimerkiksi hieman vajaasta fronttipyörityksestä. Muistaakseni se ei videolta näyttänyt edes mitenkään älyttömän pahalta, sellainen normi whiplash. Itsellä menee niin päin, että saman tien täysillä, pois alta -tyyliin. Se auttaa todella paljon! Heti jos tulee varpailleen alas, niin siinä on kumminkin jo se alku, ettei nilkka pääse pitemmälle antaa periksi. ?Niin monelta tietää, että on hampaat paukkuneet, ja jos ne tulee tuohon polveen, niin sitten on sekin samalla remontissa.? Kun keskustelu harhailee välillä reililaskemiseen ovat puuterihain kommentit odotettuja, vaikka hänen onkin viime vuosina nähty koluavan ahkerasti myös metalliputkia. Olin itse silloin Utahissa ja se Coloradossa, eli suht lähellä
Joka vuosi oli vaan, että ?kyllä tää menee vielä hyvin mukana?. Ei ikinä halunnut kuulla sitä, että ?joo, leikkauspöydälle huomenna?, vaikka tiesi, että jonain päivänä se tulee. Paippi sheipattu lapiolla ynnä muuta. Toisaalta hän muistuttaa, että pienet kolhut kuuluvat lajiin. Nykyään tuntuu, että porukka tulee mäkeen ja jos joku on vähän vinksallaan, niin heti on marmatus päällä eikä olla valmiita tekemään mitään itse?, Joni valittelee ja antaa samalla neuvon. ?Perusteet ensin kuntoon, ja hauskaa pitää olla! Pakkopullana mistään ei tule mitään. Mutta niillä on myös homma vähän paremmin hallussa. Oma-aloitteisuus ja luovuus on karsiutunut. Jos ajattelee, että ?joo nyt mä vedän isot rahat. ?Jos näkee, että hyndässä on pahat urat, niin pitää sen viiden minuutin tauon ja käy vähän sheippaamassa sitä. Mutta olennaista on se, että hankkii pikkuhiljaa taidot siihen, eikä yritä edetä liian isoin harppauksin.? Mikäli siis pidät asenteen kohdillaan ja mielen avoinna, on edessäsi luultavasti lukuisia mukavia laskuvuosia. Se on aina paha, jos on joku paikka hajalla ja jatkaa sen kiusaamista.? Löytyypä häneltä nykymenostakin vähän moitittavaa. ?Onhan se nyt eri juttu, jos joku tekee sitä työkseen ja saa ihan hyvää tiliä siitä. ?Juoksin sinne ja olin, että soittakaa heli paikalle, nyt kävi pahasti. Esimerkiksi polvesta mulla meni kierukka -97 ja leikkautin sen vasta 2000. Kannattaa miettiä aina omalle kohdalle, että onko joku juttu sen mahdollisen riskin arvoista?, Joni tähdentää ja toivoo, että ihmiset pitäisivät järjen päässä. Näin vaan, että verta tulee helvetisti ja luu näkyy. Iso riski on myös, jos alkaa kylmiltään tekemään jotain vähän liian isoa tai muuta. ?Kaatumatta ei opi. Mullakin on tasapainolauta kotona millä koitan just nilkkoja pyöritellä ja tuommoista.? On tärkeää tiedostaa myös omat rajat eikä mennä vain ympäristön mukana. ?Kun itse lähti nollista liikkeelle, niin on ollut valmis tekemään, että saa vehkeet kuntoon. niin kannattaa miettiä jotain muuta . Vaikka silloin back-in-the-day ei ollut valmista pöytää katettuna, niin tuntui, että laskeminen oli monipuolisempaa.? Lopuksi Konkari tarjoaa myös ohjeet riskien välttämiseen. Kannattaa saada paikkoja vetreäksi, ja siihen määrätietoinen venyttely jelppaa todella paljon. se alkaa olemaan jo suhteellisen vaikeaa. Niitä toivon myös Jonille ja kiitän häntä haastattelusta! Teille, hyvät lukijat, tämän jatkojännärin toisen osan neuvot voidaan kiteyttää seuraavanlaisesti: Keep on keeping on, sopivasti kerrallaan. SLAMMER X FOOTBALANCE Yksijalkaisille puoleen hintaan! Maailman ensimmäinen jalkaan muotoiltava Slammer pohjallinen on täällä. Montakohan yötä ollaan Talmassakin väännetty niitä hyndiä kasaan. Pakkohan sen onkin vähän enemmän työntää omia rajojaan, ainakin olettaisin. Nykypaikat antaa hyvät lähtökohdat junnuille: on pientä ja isoa sekä jyrkkyyttä alastuloissa. Silti tuntuu, että moni vetää vaan peruslinjaa eikä ajattele mitä muuta voisi tehdä. Pitää olla valmis ottamaan iskuja vastaan, jos haluaa minnekään päästä ja kehittyä. Hae omasi Board Exposta. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 15. Sen kyynärpää oli lähtenyt sijoiltaan, ja isku oli niin kova, että se luu työntyi tuosta ihon läpi. Hyvää siinä oli, että sillä ei ollut takkia päällä, koska jos yhtäkkiä tullut niin paljon verta tietämättä mistä se tulee, niin se olisi ollut vielä kuumottavampaa.? aika monelta murheelta säästynyt?, Mäkinen summaa. ?Ehkä sitä jotenkin aina pelkäsi mitä lääkäri sanoo
SPOT DIGGER 16 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Häpeän huomatessani, ?Kyllä toi on melko aikaa vievää, kun ollaan oltu kaikessa mukana ja niin moni asia on pidettävä kontrollissa. Ekaksi kelattiin nettisivua, johon vois lisäillä enemmänkin ja ehkä tehdä siitä globaalimpaa. Houkuttelevaa, eikö totta? Teksti Antti-Juhani Piirainen, Kuvat Kalle Tarkiainen Päätoimittaja Tarkiainen lupaili puhelimessa Pulitzer-palkinnon arvoista aihetta, joka tulisi haastamaan tutkivan journalismin käsitteen nyt ja tulevaisuudessa. Onneksi vasemmassa yläkulmassa on hakutoiminto. Alkuvalikosta voi valita joko ?skate. Tarkemmat, sanalliset kuvaukset näkyvät klikatessa kuvaketta. On tullut tehtyä 16 tunnin päiviä välillä viikkoja putkeen. Ollaan myös jonkin verran laitettu omaa rahaa firmaan, että on pystytty tekemään juttuja. E: Paljon ollaan kehitetty sitä käyttäjäkokemusta mahdollisimman yksinkertaiseksi. Alussa oli paljon sellaisia mitä kelattiin, että skidit olisivat tarvinneet. En tiedä, olisiko logoja eri spoteille kätevämpi olla enemmän vai sekoittaisiko se vain näkymää. ei lunta vaan lumilautailua. On tullut tehtyä 16 tunnin päiviä välillä viikkoja putkeen. Graafikko nyt on tehnyt putkeen 20-tuntisia päiviä!? että olen unohtanut laittaa gps-toiminnon puhelimesta päälle. Siispä otin haasteen vastaan kuin mies, hommasin älypuhelimen lainaan toimitukselta saamani hyödyttömän wifi-laitteen tilalle ja otin selvää, mistä Spot Digger oikein on kotoisin vai onko mistään. Postinumerona toimii klassinen 01380 Vantaa, Finland. Sitten meillä oli miittinki sen appis-firman kanssa, ja ne innostuivat myös tästä ideasta hirveästi. Olemmehan me kuitenkin Suomen ensimmäinen ja ainoa lumilautalehti!) Boardexpo-numeroon spottiopas stadin lumilautaspoteille. Spot Diggerillä on jo monta lempinimeä. Ehkäpä sittenkin poistan sen ja testaan, löydänkö samanlaista enää koskaan. Sitten tapahtuu jotain. Boardexpossa sitten lanseerataan maailmanlaajuisesti täysversio. Fredu: Eeron kanssa ollaan istuskeltu autossa ja mietitty, että minne sitä menisi, kun ei muista vanhoja tai löydä uusia spotteja. Näinä päivinä niin muodikkaita applikaatioita pursuaa ovista ja ikkunoista, ja tähän soppaan ovat mausteensa heittäneet myös lumilauta-ammattilaiset Eero Ettala ja Fredu Sirviö kumppaneineen. vai pitäisikö sanoa esipaistetulla . Tämä tulisi olemaan koko Slammerin historian mehukkain tarina. Lähtökohdat olivat kieltämättä houkuttelevat, sillä älypuhelinnoviisin palkkaaminen älypuhelinapplikaatiosta kertovan jutun kirjoittajaksi synnyttää tiettyjä ristiriitoja, ja ristiriidoista maailma hengittää. Lataus kestää melko pitkään. Reittiohjeet mestoille jäävät myöskin uupumaan, ainakin tässä versiossa. Ongelmia tuottaa lähinnä kartalla zoomaaminen, sillä ajoittain sormet osuvat vahingossa johonkin spottiin mihin sovellus sitten kohdentaa. huom. Sitten mietittiin, että vitsi olisi siistiä, jos nämä kaikki olisivat jossain ylhäällä. Hyvä Suomi ja Angry Birds! Ja hyvä Misfits! Seuraavaksi pyydetään joko hyväksymään käyttöehdot tai olemaan niistä eri mieltä. Tietenkin hyväksyn, vaikka samalla luovun mahdollisesti Spot Diggerille lähettämien tietojen tekijänoikeuksista. Johan toimii! Karttaa tarkastellessa spotit näkyvät siinä väärinpäin olevan pisaran näköisinä kuvakkeina. Mikäli lähistöllä on useampi spotti, on pisarassa numero, joka kuvaa paikkojen lukumäärää. Päästiin yhteisymmärrykseen sikäli, että pienellä siivulla meidän firmasta ne tekee meille nettisivun ja appiksen, ja nyt sit ollaan tässä pisteessä. Vai niin, tavallinen tuhkimotarina siis. Mikä sai heidät ryömimään pimeään kellariin, leikkimään ykkösten ja nollien kanssa pelkän tietokoneista lähtevän kelmeän valon turvin raikkaan ulkoilman sijaan? Eero: Reilu vuosi sitten me kelattiin, että olisi siistiä tehdä SnowExtremen (toim. Onko firman pyörittäminen ollut raskasta? F: Kyllä toi on melko aikaa vievää, kun ollaan oltu kaikessa mukana ja niin moni asia on pidettävä kontrollissa. Ajattelen kuitenkin olevan fiksumpaa mikäli etenen jo valmiiksi annetuilla eväillä aiheuttamatta itselleni turhaa vaivaa. Käynnistettäessä kyseinen versio 0.9.2.3 ilmoittaa olevansa ?provided by Samsung?. Seuraava vaihe onkin jo jonkin sortin tekijänoikeus/vastuuvapautuslomake, jolloin sovelluksen takana paljastuu olevan Spot Digger Oy Hakkilankaari 7 B:stä. niitä kuitenkin tulee ja menee. Valitsen näin loppukesästä skaten. ?Cannot obtain your location. Please check you have enabled the location service from the settings and try again?, joka lukee ruudulla niin vähän aikaa, että joudun lataamaan sivun viisi kertaa ennen kuin saan kopioitua tekstin tähän artikkeliin. Että kyllä me tosissaan ollaan tässä vuoden päivät kateltu sitä ruutua ja mietitty, että miten tästä saisi vielä järkevämmän ja helpomman käyttää. Pate on sitten tehnyt sen grafiikan siihen päälle. Minä ja Fredu ollaan mietitty, mikä on järkevintä ja koodarit ovat tehneet työtä käskettyä. Onko matkan varrella tullut vastaan haasteita? E: Öö no, sellaisia haasteita mitä ei ehkä osannut odottaa. Sitten mietittiin pidemmälle ja ajateltiin, että ehkä se on vähän vanhanaikaista tehdä enää paperille mitään tuollaista. Näinköhän tämä toimii. Kelasi, että se on maailman simppelein LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 17. Kiitoksia herrat Sirviö ja Ettala haastattelusta sekä Henri Kunnas Pulpilta puhelimen lainaamisesta. Sovellus tuli laitteen mukana valmiiksi ladattuna, joten sen hankkimisesta ei ole kommentoitavaa. Kyseessä on sekä Android- että iOSkäyttöjärjestelmille suunniteltu sovellus nettisivuineen, jonka tarkoitusperä on varsin yksinkertainen: sen avulla tulisi olla entistä helpompaa luovia suorituspaikoille olipa allasi sitten lumi- tai rullalauta. Lähin spottikin löytyy heti automaattisesti paikan mukaan päivittyvästä listasta. Ja se nimenomaan sanoi, että ehdottomasti applikaatio eikä nettisivu. tai ?snow?. ennakkoluuloista poiketen . Kirjautuessa sisään Facebook-tilillä tulee tällainen ilmoitus: ?SpotDigger pyytää valinnaisia oikeuksia: Tämä sovellus voi julkaista puolestasi myös tilapäivityksiä, kuvia ja muuta.? Vaihtoehdoiksi annetaan ?salli kaikki. Tosin kuvaa ei näy. mitä ihmettä, miksi ei Slammeriin. tai ?älä salli mitään?. Itse kuvakkeita on kolmea eri tyyppiä: ostoskärryt kaupoille, kaiteella varustetut portaat erilaisille striittispoteille ja vuori hiihtokeskuksille. Miksi emme tekisi sellaista applikaatiota, millä pystyisi löytämään spotteja . Graafikko nyt on tehnyt putkeen 20-tuntisia päiviä! Mutta on ainakin nyt tullut käytyä läpi ihan sieltä firman perustamisesta ja tukihakemuksista lähtien. Sit sen jälkeen? E: ?Niin, mun mielestä sä olit puhunut sen graafikko Paten kanssa, joka oli silloin jossain firmassa, joka väänsi applikaatiota ja siinä oli hyvät hookupit valmiina. Oletan, ettei ilman hyväksymistä juuri aloitusruutua pidemmälle pääsisi. Luottamuksen puutteen kaihertaessa sisintäni valitsen jälkimmäisen. Betasalpaajia Beta-versio. Joutsenmerkkihän tästä pamahtaa välittömästi. Ideana oli vaan se, että olisi siistiä, jos kaikilla olisi mahdollisuus löytää parhaat spotit sieltä alueelta, missä ne onkaan. Ruvettiin ideoimaan, ja tässä me nyt ollaan melkein vuoden päivät sitä pyöritelty, ja nyt ollaan vihdoin ja viimein saatu Androidille beta-versio ulos. Ilmeisesti beta-version alkuvaiheessa on ollut mahdollista lisätä spotteja ilman kuvaa, mutta ?nykyään se ei enää onnistu?, kuten Eero ja Fredu kertovat. Pitääkin kysyä herroilta, mistä näin jälkikäteen ilmiselvältä tuntuva idea ylipäätään sai alkunsa. Mutta sitten tajuttiin, että ehkä toi on vähän turha ja ehkä nämä vois yhdistää. SPOT DIGGER Dick spotter, pot digger, crack spitter. Uunituoreella . Skate tarkoittaa ilmeisesti luistinten sijaan rullalautailua ja snow
Periaatteessa se on pakko miettiä, millä tavalla pystyy rahoittamaan tätä juttua, niin oli pakko tuoda yhteistyökumppaneita. Mistä yhteistyökumppani löytyi, ja vaikuttiko se kenties sovelluksen sisältöön? E: Tämä oli valmis tuote, jota myytiin. oma kanavansa, ikään kuin uusi media? F: No se on oikeastaan yks idea tässä?. Tietääpähän, ettei tarvitse sitten mennä jonnekin vetämään niitä trikkejä, jos jotkut ovat jo olleet siellä. Fredu: Samalla tavalla tämä kehittää muutenkin, kun kaikki suorituspaikat tulee kaikkien saataville. ja miksei muillekin . Turvataanko tällä teidän eläkemassit? E: Olisihan se kiva. Musta se on ihan paras juttu laskijoille ja skeittareille . Tunnen olevani jollakin tavalla etuoikeutettu. Mutta meidän perusidis tässä oli ehkä se, että haluttiin tehdä omalla tavallaan... Tai kelattiin, että se on siisti juttu, kun on 10 vuotta käyttänyt siihen, että on kiertänyt jotain spotteja, niin että haluttiin jakaa niitä omia vanhoja spotteja skideille. siitä näkee kuka on missäkin ja milloin. Kuulostaa kätevältä. Me oltiin joihinkin firmoihin koodeissa, ja Samsung oli tosi kiinnostunut. Tietenkin se oli myös meidän mielestä hyvä firma minkä kanssa alkaa tekemään, koska ne ovat innostuneet tästä skenestä. Miten tällaisia ylikansallisia megakorporaatioita sitten yhteistyökumppaniksi hommataan? E: Meillehän on heti alusta asti ollut tärkeää, että me halutaan antaa tämä ilmaiseksi ulos. Mutta mistä tämä pihistely oikein juontaa juurensa, ja voisiko yksi ainoa sovellus tuoda asiaan muutoksen. Enkä muuten lisää minäkään! Sisälläni riemuitsee pieni kapinallinen. Että sinänsä mä näen itse ainakin vain positiivisia puolia siinä, että avataan spotteja kaikkien saataville. Kieltämättä jalo ajatusmalli. Se kehittää lajia ja puskee skidejä eteenpäin. Se lienee kuitenkin vain seitinohut harha, jonka takaa todellisuus kolahtaa heti Boardexpon jälkeen. Ehkä se on parempikin niin. Kun jengi on ollut jossain kuvaamassa, niin siitä voi puhua jo ihan avoimesti. Nyt se on ollut vähän semmoista, että kaikki pihtaa spotteja eikä kukaan halua tehdä kenenkään kanssa mitään kuka ei ole silleen frendi. Ne olivat tosi fiiliksissä tästä koko ideasta, ja ne puhuivat vähän siihen malliin, että ylipäätään lumilauta- ja skeittiskene on semmoinen, missä ne haluisivat olla vahvasti mukana. Tosin tällä hetkellä kaikki alkaa näyttää ihan hyvältä. Hatunnoston arvoista on se, että sovellus on käyttäjälle täysin ilmainen. SPOT DIGGER juttu tehdä semmoinen kartta mihin lisäillään spotteja, joita pystyy gps:n kautta löytämään. Mutta ei se ollutkaan ihan niin helppoa. Musta tuntuu, että joka tapauksessa ollaan menossa parempaan suuntaan. Pitänee kysyä pojilta. Eero: Mä en tiedä, mistä se on alunperin lähte- nyt. Näinä satelliittipaikannuksen aikoinakin tarvitaan vielä joidenkin asioiden eteen henkilökohtaisia suhteita ja toveruutta. Lähdettyään tukemaan tätä juttua ne voivat käyttää Spot Diggeriä markkinointiin, mikä on taas meille hyvä juttu, koska siten saamme sitä aika hyvin näkyville tässä heti ensimmäisten vuosien aikana. F: Tuo yhteistyö mahdollistaa tosi paljon juttuja meillekin, niin kuin appiksen kehittämiseen ja markkinointiin liittyen. Epäilemättä. Ja meidän mielestä olisi siistiä, jos skidit ja vanhemmat tyypit ketä me ei tunneta jakaisivat sitten myös meille tai niin sanotusti. Myös tiedetään, että ne on tosi vahvoilla markkinoilla muutenkin. 18 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI Entäpä sitten taloudelliset tavoitteet. Ei meillä mitään sitä vastaan varmasti ole, jos siitä jäisikin muutama euro joskus käteen. Siitä on tullut vähän semmoinen battle. Mutta kuten yleisesti tiedetään, mikään ei ole ilmaista tässä maailmassa. Onko kolikolla mahdollisesti nurjempaa puolta, esimerkiksi kaikkein trendikkäimpien paikkojen ruuhkautuminen? F: Kyllä me ollaan pyritty suunnittelemaan tuo sillä tavalla, ettei olisi mitään bugeja tai negatiivisia puolia. Ehkä kun se on ollut skidistä lähtien tapana, ettei kukaan kerro sulle mitään, niin sitten on ollut silleen, että ?no en mäkään sit kerro kellekään mitään?. Tai jotenkin, että yhteisöllistäisiin tätä koko skeneä. Me kerrottiin, että tällainen olisi ja jos ei kiinnosta, niin ei sitten. Skidit löytävät oikeat paikat missä tehdä temppuja ja harjoitella. Onhan harrastajamäärien kasvettua molempien lajien yhtenä piirteenä ollut valitettavasti tietynlainen kuppikuntaisuus ja kyräily. Tämä julma totuus konkretisoituu minulle, kun vaeltelen ympäri kaupunkia uudenkarhea teknologian helmi näpeissäni ja huomaan olevani onnellinen siitä, ettei aivan kaikkia rakennettujakaan skedespotteja ole ainakaan vielä applikaatioon lisätty. Eli toiminnallisuuteen tai muuhun se ei vaikuttanut. Omaan neuroottiseen kaaliini alkaa tosin moisista tsekkauksista juontua ajatuksia hyvin orwellilaisesta yhteiskunnasta, mutta ehkä vielä jonain päivänä pääsen yli ongelmistani. Voisiko tästä jopa tulla junioreille . Enkä usko, että spotit ruuhkautuu, jos ihmiset alkaa käyttämään sitä oikein: silleen että tsekkaa aina itsensä spoteille, joka tulee sitten siihen feediin. Mun mielestä tämä voisi viedä lajeja parempaan suuntaan. Nuori kapinallinen Väitteet on helppo allekirjoittaa. Siten tämä meidän proggis sopi niille hyvin. Samsung on meillä tällä hetkellä yhteistyökumppanina. En mä usko, etteikö sitä pystyisi jotenkin muuttamaan
Tänään on jo pihtailtu . mahdollistaa mielikuvituksellisimmatkin suorituspaikat. Mutta mikäpä siinä, sillä me Voisivatko sponsorit huomata tulevaisuuden lupauksia sovelluksen kautta? E: Ei olla edes mietitty asiaa noin pitkälle ? mutta voihan se olla! Ei nyt varmaan pelkän valokuvan perusteella, mutta jos me joskus saadaan se video tuohon mukaan, niin mä veikkaan, että sitten aletaan olla aika lähellä sitä, että se saattaakin alkaa olla aika varteenotettava kanava markkinoida itseään ja nuoria laskijoita. Kauppojen lisääminen jääköön kauppiaille, mutta miten olisi hiihtokeskus? Kauhukseni huomaan, ettei applikaatiosta löydy esimerkiksi vanhaa kotikeskustani Mustavaaraa. Joensuun lumilautaspoteista näyttäisi olevan lisättynä vain kirkon kinkkireili, mikä ei sinällään ole kovin sivistävää, sillä kaikkihan tietävät, että kirkon vieressä on aina kinkki . Me olemme ihan tyytyväisiä, jos muut extremelajit seuraa sitä. on selkeästi ?low?, ja kaikki ajat käyvät. Oikeassa yläkulmassa näkyy vihreä neliö, jonka sisällä on +-merkki ja ylöspäin menevä pisara. Ihan jo imagollisistakin syistä, koska minä ja Fredu ja kaikki muutkin tiimissä ovat lumilautailijoita tai skedeejiä. Luulenpa, että lista vielä laajenee ajan myötä. Valojen kohdalla hieman epäröin, mutta tulen siihen tulokseen, että valtaväylän lamput valaisevat reilin. Ja sitten just kun spoteille pystyy tsekkaamaan sisään, niin on siistiä, että niiden kaverit näkee missä ne on pyörimässä. Jääköön sen lisääminen lokaalien hoidettavaksi. on aika kulttuuriteolle. Ei olla niinkään mietitty muita lajeja . Seuraavaksi on vauhtivaihtoehdot, joista tälle spotille käy parhaiten ?natural?. Mikään ei siis estä myöskään evoluution mukanaan tuomia saatanallisten johdannaislajien, kuten skuutteroinnin hyödyntämästä sovellusta. Painan siitä ja pääsen valitsemaan kolmesta eri spottityypistä: ?street?, ?resort. Jää nähtäväksi, moderoidaanko spottini pois vai pystyykö moista edes lisäämään. Tyyppivaihtoehtoja on kahdeksaa erilaista, joista viimeisin eli ?other. Plus että voi lisätä fotoja mikä on taas tälle kohdeyleisölle siistiä varmaan seurata, millaisia kuvia sinne on tullut. F: Ja samalla voi jakaa omat kuvat, että käy tsäppää kuvat ja laittaa appikseen, niin frendit näkee saman tien mitä on tehty. Mikä muuten on teidän kohderyhmä, ja onko siinä kenties karvastakin lajijakoa? E: Tarkoitus oli kyllä keskittyä lumilautailuun ja skedeykseen. Nyt pitääkin lisätä kuva, joka tapahtuu ottamalla kuva tai valitsemalla se tiedostoista. Lisään reiluna kaverina kolme kuvaa, jotta spotista saa parhaan mahdollisen kuvan. Seuraavaksi vuorossa on vaikein osio, nimittäin spotin nimeäminen. Ei me nyt mennä hakkaamaan sitä bleidaajaa, joka käyttää tätä appista. Sinne se menee, kaiken julkisen arvostelun alle. ja ?done?. Minua jännittää. Koska en kuitenkaan LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 19. ei ole vielä kartalla! Onneksi voin kerrankin tehdä itse asialle jotain pelkän palautteen lähettämisen sijaan. ?Bust factor. Aloittelija. Koukussa Alkuun päästyäni nälkä kasvaa luonnollisesti syödessä. Skeittiosasto koostuu sellaisista nimistä kuin Jaakko Ojanen, Jesse Turunen, Pirkka Pollari, Simo Mäkelä ja Madars Apse. Toisaalta, onko sille tarvettakaan? Mutta mitä kummaa kohta näenkään: legendaarista ?Jere Paavilaisen syysreiliä. Mutta ihan imagollisista syistäkin me ajateltiin, että nämä on ne kaksi lajia talvi- ja kesäpuolella mitä sitten nuo muut lajit kuitenkin seuraavat: monet bleidaajat saattaa katsoa skeittivideoita ja miettiä, millaisia spotteja siellä on, ja suksipuolella katsotaan lumilautailua. Kelattiin, että tämä olisi paras tapa mennä. Ollaan vähän katsottu meidän mielestä toimivia appiksia ja yritetty yhdistää niistä parhaat puolet. mikäli en siis puhelimeni kanssa juuri sillä hetkellä siinä seisoisi. Olkaa ihmiset lempeitä, nimim. Itse en ole kuullut mitään muuta nimeä kyseiselle paikalle, ja asioista pitää pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä. paikkakunnasta riippumatta. Kuvaa en keskuksesta saa, enkä viitsi rikkoa tekijänoikeuksiakaan räpsäisemällä fotoa esimerkiksi nettisivuilta. Päätettiin vaan, ettei tehdä liian sillisalaattia: keskitytään vaan kahteen lajiin, joista tiedetään jotain. Mieleeni juolahtaa myös kysymys aiheesta laajemmin ajateltuna. olisi ollut tietoa tai taitoakaan tehdä mitään bleidi-appista. Mutta videot vaativat niin paljon serveritilaa, ettei se vielä ole ajankohtaista. Näen jo mielessäni, kuinka tulevaisuuden teammanagerit kulkevat tabletit käsissään ympäri hiihtokeskuksia ja katuja tarkastellen reaaliaikaisesti kunkin paikan pahimmat suoritteet. Tästä Slammeristakin tutusta kaiteesta on tehtävä spotti. Valitettavasti action-kuvia ei näin syksyllä saa talvilajista kovin helposti, joten joudun tyytymään potrettiin. Ei muuta kuin ?preview. Eikä meillä lautailijathan olemme kovin suvaitsevaa väkeä. Kummalle alkuperäisistä lajeista on enemmän odotuksia, skeitti vai lumilautapuolelle? E: Todennäköisesti skede-osio saa enemmän käyttäjiä, koska sitä kuitenkin tehdään enemmän kaduilla. F: Niin, ja kun skeittareita ja skedespotteja on maailmassa niin paljon enemmän. ?Lumilautapuolella tuotetta edustavat bisneskumppanusten lisäksi Heikki Sorsa, Aaron Biittner, Mark McMorris sekä Helgasonit Halldor ja Eiki.? Selviää myös, että tiimiläisiä herrat ovat hankkineet jo molempiin lajeihin. Onpa huomaavaista! Seuraava askel on yläkulmasta näpäytettävä ?next?. Mutta jätetäänpä haaveilut ja palataan empiiriseen tutkimukseen. Korsi kekoon Nautittuani hetken rullailusta ei-kenenkäänmaalla päätän lumilautalehden edustajana jättää skedespotit oman onnensa nojaan, kääntää sovelluksen talviteloille ja vaihtaa maisemaa. Huomaan myös, ettei näyttö käänny puhelinta käännettäessä. Painaessani ?street?-painiketta pääsen kartalle, jolloin tarvitsee enää raahata pisara oikeaan kohtaan . Plussaa tulee siitä, että useammat vaihtoehdot ovat mahdollisia molemmissa. Reili kun nyt sattuu olemaan juuri Kumpulan, Toukolan, Hermannin ja Vallilan keskellä, joten kaupunginosatkaan eivät ole tässä tapauksessa kovin valaisevia. Kansainvälisyyden vuoksi nimen tulisi olla vielä englanniksi, sillä enhän halua poiketa massasta. Jere?s Autumn Rail. SPOT DIGGER E: Niin, omalla tavallaan se on semmoinen plääni mitä me ollaan kelattu. Lumilautapuolella tuotetta edustavat bisneskumppanusten lisäksi Heikki Sorsa, Aaron Biittner, Mark McMorris sekä Helgasonit Halldor ja Eiki. Lisäinfossa kehotan kuitenkin välttämään ruuhka-aikoja. Arvosteluasteikon jätän demokraattisesti puoliväliin . päättäköön kansa mistä tykkää. Spot Digger kehottaa tarkistamaan spotin sijainnin, sillä oletussijainti ei välttämättä ole oikea. vaikka olisihan meillä Isakssonin Jani valmiina ottaa bleiditiimiin? Seuraa hersyvää naurua puolin jos toisin. Noh, vitsit vitseinä. tai ?shop?. Materiaalin voi niin ikään valita neljästä valmiista tai keksiä oman
SPOT DIGGER 20 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI