Skimbaaja 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta / TEEMANA HIIHTOMATKAILU Hiihtomatkailun vastakohdat UTAH JA UKRAINA Skimbaaja testaa HIIHTOREISSU ASUNTOAUTOLLA Vuoden hiihtokeskus ISO-SYÖTE. 3 / Hinta 9,20 ? esta 1977 / Nro 1/201 od vu aja ba im Sk ? ensin Jonkun on laskettava LÄMMINTÄ RINNEMUOTIA Numero 1/2013 / 33
Galleria KUVA: Tero Repo Kangamiut, Grönlanti P AIKKA : 2 Skimbaaja
Skimbaaja 3
1/ 13 LT Ö SI SÄ 06 08 10 14 16 18 / Pääkirjoitus / Ajankohtaista / hiihtomatkauutiset / Rukan koulu / Ruka . maailmancup-avaus Kuva: Jussi Ovaskainen, Kicking Horse, Kanada / vuoden hiihtokeskus 4 Skimbaaja 22 24 26 28 42 54 / Suksiboksia valitsemassa / Matkalaukku laihdutuskuurilla / Kolumni - Tero Repo / Lämpimät laskuvaatteet / kohde-esittelyT: Ukraina ja Utah / Nipwitz Kuolan niemimaalla
+358 40 572 1841 tony.siren@outdoormedia.fi T i l a u ks e t j a a s i a k a sp a l v e l u Puh. K a n n e n k u va Petri Kovalainen, malli: Hanna-Kaisa Pä ät o i m i t ta ja Jussi Ovaskainen Jussi.ovaskainen@skimbaaja.fi TOIMITU S S I H TEE R I Arttu Muukkonen Arttu.muukkonen@skimbaaja.fi Tä m ä n l e h d e n av u s ta j at Petri Kovalainen Juha Laine Antte Lauhamaa Jyrki Lehto Janne Koskenniemi Ville-Petteri Määttä Jimmy Petterson Jaakko Posti Tero Repo Matti Räty Rami Saaristo Elina Sirparanta Kim Öhman 60 64 66 76 80 82 / hiihtoreissu asuntoautolla / Tellukoulu / Galleria / Matti Rädyn laskuleffa-arviot / Tapahtumakalenteri / Skimbaaja 30 v sitten T o i m i t u ks e n y h t e y s t i e d o t Puh. 040 507 1007 Karitie 4, 88600 Sotkamo www.skimbaaja.fi T o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson Veikka.gustafsson@outdoormedia.fi K u s ta n ta ja Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki TAITTO Martti Jokela Martti.jokela@skimbaaja.fi P AINO Reusner repro, Tallinna Ilmoitusmyynti Tony Sirén Puh. 044 733 0022 Ti-to klo 9-16 tilaajapalvelu@outdoormedia.fi Skimbaaja ilmestyy 6 kertaa 2012 Skimbaaja ISSN 0359-0569 A i k a k a us l e h t i e n l i i t o n j ä s e n Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Skimbaaja 5
U S KI RJ O IT Ä PÄ Nyt jos koskaan T alvi tuli Suomeen ja Alpeille ajoissa, ja olosuhteet laskettelijoille on todella hyvät. Toisaalta ennenkin on havaittu, että yhteisöllisyys kasvaa taloudellisten haasteiden aikana. Vuoden takaisiin tunnelmiin verrattuna keskustelujen sävy on hyvin positiivinen. Rinteiltä kantautuneiden viestien ja omien havaintojenkin perusteella laskijat ovat myös hyödyntäneet runsaslukuisesti hienot harrastusmahdollisuudet. Vaikka ala tekisi mitä kevätjuhlaliikkeitä, sää on vahvin tekijä, kun rinteeseen lähtöä mietitään. Myös keväällä ihmisten usko laskumahdollisuuksiin loppuu terasssigrillejä viritellessä, vaikka rinteissä olisikin vielä loistavat olosuhteet. Himoharrastajat tiedostavat toki tilanteen ja varsinkin kausikortin lunastaneet hyödyntävät maksimaalisesti oman keskuksensa aukioloja. Laskettelu jos mikä on koko perheen laji. Nyt on aika nauttia talvesta ja viedä lajin ilosanomaa myös niille, joita se vähänkään kiinnostaa. Nähdään rinteessä! A W L Jussi Ovaskainen päätoimittaja S c a 6 C Skimbaaja. Erityisen tarmokkaita kausarin käyttäjiä ovat freestylerit, jotka ilmestyvät keskuksiin ensilumien tai ensilumetuksen myötä lapioimaan itselleen reilaamismahdollisuuksia. Sama ryhmä heiluu keskuksissa lapioiden kanssa myös keväällä niin pitkään, kuin hyödynnettävää lunta vain vähänkin löytyy laskettavaksi. Suurin ryhmä on venäläiset, joiden kanssa kulttuuritörmäykset ovat vähentyneet huomattavasti takavuosiin verrattuna. Kuka sanoi, että nykynuoret ovat passiivisia tietokoneiden toljottajia? Kuva: Rami Saaristo, Himos Kauppa käy Lumi ja muutoinkin talven normaali saapuminen sai alan kaikenlaisen kaupan liikkeelle mukavasti. Varsinkin Etelä-Suomessa rinteet ovat monesti avoinna jo alkutalvesta, vaikka lunta ei vielä maassa olisikaan. Myös kansainväliset matkailijat ovat löytäneet entistä suurempina massoina Suomen talveen. Myös Britanniasta ja Keski-Euroopasta matkailijamäärät ovat huomattavassa kasvussa. Alppimatkojakin on myyty viime vuosiin verrattuna hyvin, joten kyllä hiihtokansa hissikapulaan vielä hanakasti tarttuu, vaikka yleinen taloudellinen ilmasto onkin alavireinen
This is why professional athletes, patrollers and discerning enthusiasts choose Helly Hansen. CONFIDENT WHEN IT MATTERS. The optimal combination of purposeful design, protection and style. HELLY HANSEN CATWALK Aurelien Ducroz World Champion Freeride Skier Lofoten, Norway Scandinavian Design is the cornerstone in all Helly Hansen gear
koulutuksen kehittämisen myötä Patrolit saavat linsenssin vain siihen hiihtokeskukseen, johon heidät on koulutettu. myös Ski Patroleiden näkyvyyttä rinteissä kasvatetaan ja heidät nähdään hiihtokeskusten kasvoina. Vaikka rinteisiin lumen saamme tehtyäkin, lumi kaupunkien kaduilla innostaa ihmiset talviurheilun pariin, larilahti täydentää. kansainvälisiä vieraita saapuu maahamme yhä enemmän, ja Suomi onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden suosituin talvikohde. Pimeä ja kylmä eivät ole esteitä turismille vaan pikemminkin eksoottisia matkailuvaltteja, kertoo larilahti hiihtokeskusten ennakkovaraustilanne näyttää alkutalven ja hiihtolomien ajaksi edelleen lupaavalta ja odotettavissa on talviurheilun iloa kaikkialla kotimaassa - mikäli säätilanne pysyy jotakuinkin kohtuullisena. SHKY:n toiminnanjohtaja Anne Larilahti vUOKATTI FREESTYLE HALL On AvATTU Vuokatin angry birds aktiviteettipuiston uumenissa on myös freestylelaskijoille mieluista Freestylehalli. hyvät sääolosuhteet mahdollistivat keskusten aukaisemisen ajallaan eivätkä joulun ajan pakkasetkaan karkottaneet ihmisiä rinteistä. lipunmyyntitulot kasvoivat kautta maan verrattuna haasteelliseen edelliseen kauteen. Suomen hiihtokeskustoimialan kauden ensimmäisen sesonkibarometrin (21.12.-6.1.) tulokset kertovat onnistuneesta kauden aloituksesta. Pohjois-Suomessa kasvua oli neljä prosenttia, keski-Suomessa 64 prosenttia ja etelä-Suomessa huikeat 171 prosenttia. vuokattifreestylehall.? vIHTI SKIn ALPEnTREFFEn 26.1.2013 etelä-Suomen hiihtokeskuksien suurin tapahtuma alpentreffen tarjoaa muun muassa välinetestausta, leikkimielisiä kisoja, muotinäytöksiä sekä muita näytöksiä, kuten audi-rinneajonäytöksen. tapahtuman virallisena tähtenä häärii teini-idoli robin, mutta perinteisesti Vihdin isäntä Sami Uotila on houkutellut tapahtumaan mukaan myös tunnettuja hiihtoniiloja. lisätietoa: vihtiski.? 8 Ski Patrol kouluttaja Oula-Matti Peltonen SKI PATROL AUTTAA mÄESSÄ Suomen hiihtokeskusyhdistyksen ja lapin Urheiluopiston järjestämää Ski Patrol -koulutusta on uudistettu. myös Ski Patrol -puvut uudistuvat kansainvälisen tyylin mukaiseksi. tilastojen mukaan eniten sattuu polvi- ja olkapäävammoja, ja lautailijoiden tapaturmat ovat hiukan yleisempiä kuin laskettelijoiden. Skimbaaja skimbaa. Uusi laajempi toimenkuva kattaa hiihtokeskuksissa muun muassa ensiapu-, neuvonta-, pelastus- ja järjestyksenvalvontatehtävät. Sen noin 10 korkeuserometrin hyppyristä saa hypättyä vaahtomuovikuutioiden syleilyyn. keski- ja etelä-Suomen hurjaa kasvua selittää osaltaan edellisen kauden ennätyksellisen lämmin alku, jonka takia keskukset pääsivät aloittamaan kautensa erittäin myöhään, ja monet menettivät sesongin tulot kokonaan. hyvissä ajoin ennen joulua oli pidempiä pakkasjaksoja ympäri maan, joten lumitykit pääsivät työhön ja rinteet saatiin hyvään kuntoon ennen lomien alkua, kertoo Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja anne larilahti. lisäksi lumisade on ollut äärimmäisen tärkeää meille. temppuja voi harjoitella myös jättitrampoliinilla. Skimbaajan seuraavassa numerossa matti räty testaa hallin toimivuuden. IS TA TA KO H n JA A HIIHTOKESKUKSILLA vILKAS JOULUJA LOPPIAISSESOnKI hyvät alkukauden olosuhteet toi paljon laskijoita rinteisiin
skimbaaja_1_2013_valmis.indd 1 7.1.2013 9.29
Alkuperäisen Kiianlinnan alueelle osin jäävät suljetut rinteet tarjoavat raivattuine pohjineen erinomaista maastoa off-piste -laskuille. Suuri osa hiihtokeskuksen nykyisestä infrastruktuurista on peräisin sen kasvukausilta, tekniikka on uusimmillaankin 80-lukulaista. Lue tuhti tietopaketti ja viisastut. Suomen jyrkimmät rinteet, maailman pisimmät laskut, Euroopan halvimmat after-tuopit ja hiihtokohteet... Joillakin laskureiteillä pääsee hyödyntämään hissejä, mutta parhaimmat laskut on noustava lihasvoimin. Koska rinteiden ulkopuolella on hyvin tilaa siellä laskevien määrään verrattuna, on Calpiksessa kenties Etelä-Suomen parhaat off-piste -mahdollisuudet. Kalpalinna tarjoaa peruspalvelut kahvilasta vuokraamoon. Kalpalinnan ylivoimatekijänä oli Euroopan ensimmäinen lumetusjärjestelmä, jonka ansiosta Kalpalinna oli Suomen lumivarmin hiihtokeskus aina 80-luvun alkuun asti. Nostalginen laskukohde Hiihtokeskuksen rinteiden ja hissien määrää jouduttiin supistamaan suurimman suosion hiivuttua 90-luvulla laman ja koventuneen kilpailun myötä. lue hullut tarinat. Ylös vai alas, Lumipallo kertoo. Vyöry voi vaania varomatonta alkukaudestakin. Myös 119 ulkomaiden suosituinta kohdetta sekä 2 906 keskuksen lumitiedot. LUMIPALLO.FI ARTIKKELEITA VIIHDETTÄ TIETOA Parhaat Agentti 007 -hiihtopätkät Mikä on paras hiihtokorkeus Alpeilla? VIIHDETTÄ TIETOA Tätäkö on hiihto-oppaan arki? Alkutalven vyöryvaarat Äänestä huikein ja tutustu kohtausten keskuksiin. Vatsahuuhteluja, eksyneitä asiakkaita, kadonneita matkatavaroita. Modernit ankkurihissit puuttuvat kokonaan ja historia muistuttaa itsestään maisemassa monin paikoin. nämä ja monta muuta alamäkiaiheista ajankohtaisuutta Lumipallossa. 10 Skimbaaja LUE ARTIKKELIT LUMIPALLOSTA. Calpiksen hinnat ovat kohdallaan, vaikka SHKY:n Ski.fi-kortti ei täällä kelpaakaan. LISÄTIETOA JA KUVIA LUMIPALLOSSA Edelleen upeat rinteet Kalpalinnan rinteet muodostavat kaikkiin ilmansuuntiin avautuvan ja kahdelle erilliselle mäelle kohoavan kokonaisuuden. Osa vanhoista hisseistä jäi paikoilleen, ja käyttämättömät rinteet alkoivat metsittymään. Pisimmällä Calpiksen ja 80 muun Suomen hiihtokeskuksen esittelyt löydät Lumipallosta. Suomen kattavin sähköinen laskettelupalvelu LUMIPALLO.FI HIIHTOKESKUSESITTELYITÄ Kalpalinna, Etelä-Suomen retro offarihelmi Kalpalinnan perinteikäs hiihtokeskus eli Calpis Ski Center sijaitsee Turengissa, Hämeenlinnan eteläpuolella ja näppärästi moottoritien tuntumassa. Pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta ja Lahdesta ajaa laskupuuhiin noin tunnissa. Kalpalinna oli ensimmäinen Kalpalinnan Kiianlinnan alueella aloitettiin pujottelu-urheilu jo vuonna 1939, kun Kalle Ebb kavereineen rakensi mäkeen itävaltalaistyylisen hiihtomajan ja raivasi metsään ensimmäisen pujottelurinteen. Vuonna 1950 Kiianlinna sai vaijerista, sähkömoottorista, vaihdelaatikosta ja kahdesta kääntöpyörästä koostuneen Suomen ensimmäisen hiihtohissin sekä toisen rinteensä. Vuonna 1963 Slalom Seuran aktiivit Eino ja Osmo Kalpala perustivat Kiianlinnan kupeeseen Suomen ensimmäisen kaupallisen hiihtokeskuksen. Kalpalinnasta ei kannata siis lähteä hakemaan viimeisimpiä hiihtokeskusmukavuuksia, mutta sen sijaan tarjolla on retrohenkinen trippi vanhaan laskuaikaan. rinteellä on mittaa 450 metriä
Kerro meille! Kaikkien osallistujien kesken arvomme majoituslahjakortin. Narske Freelancer-toimittaja Nella snoukkaa ja valokuvaa. LUMIPALLO.FI KYSELYITÄ LUMIPALLO.FI BLOGEJA ?Talvessa parasta on snoukkamonojen alta kuuluva narske - silloin on tarpeeksi pakkasta.? Osallistu kyselyyn ja vaikuta! Missä aiot laskea ensi vuonna. Mikä on hiihtokohteessa tärkeintä, entä mikä rinnekulttuurissa kaipaa eniten parantamista. Tilaa paketti Lumipallosta. Lisäksi hiihdonopettajan japanilaista arkea Hakubassa, työmatkailua Sapporossa lautaillen ja paljon muuta. KLIKKAA LUMIPALLOON LUKEMAAN LUMIPALLO.FI HARJOITTELUPAIKKOJA Haemme harjoittelijoita Sinä intohimoinen laskija ja viestinnän tuleva osaaja! Miltä tuntuisi seurata hiihtomaailman tapahtumia, raportoida ilmiöitä ja päästä itse paikan päälle. Juttua niin Suomesta kuin ulkomailtakin. ?Elämyksiä ja ajatuksia vuoristo-oppaan työstä ja arjesta.? KLIKKAA LUMIPALLOON JA OSALLISTU Vuoristo-oppaan arki Ranskan Alpeilla La Gravessa asuva UIAGM/ IFMGA vuoristo-opas Rasmus kuvaa ammattilaisen elämää vuorilla. LUMIPALLO.FI KAMPANJOITA ?Välillä lasketaan kaavasta poiketen myös kantapää kiinni ja kuvataan liikkuvaa kuvaa.? Sukset jalassa sinne tänne Antti R, intohimoinen telemark-hiihtelijä ja harrastevalokuvaaja, tarinoi laskujuttuja kaavoista poiketen - ja usein kieli poskella. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kortilla säästät sitä enemmän, mitä enemmän lasket. Tilaa kortti Lumipallosta. Tehokas & tyylikäs tablet -tietokone + Skimbaaja, Slammer- tai Retki-lehden sähköinen lukuoikeus. Jos innostusta irtoaa sekä alamäkielämään, online-suunnitteluun että sisällöntuotantoon, tule keräämään kannuksiasi Suomen suurimpien outdoor-medioiden ja online-osaamisen ytimeen Lumipalloon! Avainsanat: Intohimo mäkielämään, online-viestintä, sosiaalinen media, oma-aloitteisuus, tiimityö. LÄHETÄ HAKEMUS: TOIMITUS@LUMIPALLO.FI Skimbaaja 11
Kuva: Ville Lahtinen mer! Tilaa Slam er.fi/tilaa www.slamm
en LUMI ARTIKKELIT HIIHTOKESKUKSET BLOGIT MATKAT KESKUSTELU TARJOUKSET KUVAT JA VIDEOT
Esimerkiksi brittiryhmien opetukset ovat yleisesti aamupäivästä, joten iltapäiväryhmät sopivat opettajillemme mainiosti. Kerhoon osallistuvat saavat vuoronsa ajaksi ilmaiset vuokravälineet sekä Rukan kausikortin, joita käytetään vapaa-ajallakin hyvin aktiivisesti. ?Innokkain laskija kerää noin 200 rinnepäivää kaudessa!? - Se lienee mahdollista vain Rukalla, mutta arvioisin, että keskimäärin kerran viikossa oppilaat käyvät omaehtoisestikin rinteessä, opettaja Markus Määttä arvioi. Tarkat lukemat saadaan kauden päätteeksi hissilippujärjestelmän avulla. Määttä kertoo yhdeksi kerhon ansioksi sen, että kerholaiset aktivoituvat ylipäätään liikkumaan. EL I RT IK K A Rukan koulu laskee innolla Viime vuonna Rukan alakoulussa alkoi oppilaille ilmainen liikuntakerho, joka vei talven aikana halukkaat oppilaat kerran viikossa hiihto-oppiin. Nyt sama mahdollisuus on myös yläkoululaisille. T ekst i : Jussi Ovaskainen | k u va T : Patrick Forsblom Teinit ovat ottaneet mahdollisuuden todelle innolla vastaan. - Yli puolet, eli 68 oppilasta, on tässä mukana, joten tämä on saanut todella positiivisen vastaanoton, kertoo Rukan yläkoululaisten liikunnanopettaja ja liikuntakerhon vetäjä Markus Määttä. Kerho on oppilaille ilmainen, mikä varmasti lisää sen suosiota. Kyllä alan himo- 14 Skimbaaja harrastajatkin ovat innostuneet opetuksesta tasoryhmien ansiosta, kertoo Rukan hiihtokoulun johtaja Maaria Pieviläinen. Tason mukaan Jokainen ryhmä päättää itse Rukan hiihdonopettajan kanssa, mitä kullakin kerralla tekevät. - Kun opettajat tuntevat oppilaansa, syntyy hyvää vuorovaikutusta, jolloin saadaan mukavia ja kehittäviä tunteja kaikille kerholaisille. Aloittelevat ryhmät tietysti kohentavat hiihtotaitoaan, mutta edistyneemmät ryhmät saattavat videoida laskujaan tai käydä vaikka tutustumassa kumpareisiin, kertoo Maaria Pieviläinen. Kerho antaa hiihtokoulun toiminnallekin jämäkkyyttä. - On tällä myös työllistävä vaikutus, kun kausiopettajille on lisätöitä. Hinta selittyy Koulu Liikkuu -hankkeella, jonka avulla toimintaa on saatu osin rahoitettua. Silloin alkaa tunnin ja kolme varttia kestävä hiihdonopetus useissa tasoryhmissä ja eri välineillä. - Painotus on peruslaskemisen suuntaan, joskin taitavimpien kanssa käydään myös parkissa ja pipessa. Myös Rukan koulun ja Rukakeskuksen yhteistyöllä on merkittävä vaikutus toiminnan pyörimiselle. Kerholaiset kokoontuvat torstaisin koulupäivän jälkeen liikuntasaliin välipalalle, josta mennään kävellen rinteille neljän aikaan
myös kotiin menemiset pitää selvittää. Kulkemisen lisäksi täytyy miettiä muun muassa mihin reput ja muut tavarat jätetään hiihdon ajaksi . Reippaasti morjestelevat myös vapailla, Maaria Pieviläinen myhäilee. Nyt alkaneista yläkoululaisista Pieviläisellä on pelkkää hyvää sanottavaa. - He tulevat innolla tunneille, joten heidän kanssa on mukava olla rinteessä. Myös tapakasvatusta Määttä muistuttaa, että hankkeessa on myös kasvatuksellisia tavoitteita. ?Oppilaille on painotettu, että olemme erityisryhmä, jonka on käyttäydyttävä rinteessä hyvin.? Oppilaat ovat ymmärtäneet sen vastavuoroisuuden suhteen, eli mitä me saamme ja mitä se meiltä se vaatii. Olemme tässä onnistuneet ja saaneet hyvää palautetta hyvästä käytöksestä.. Monesta kerholaisesta on kehittynyt meille kanta-asiakkaita, joita näkee erityisesti viikonloppuisin. Kotimatkojen järjestäminen vaatii myös vanhemmilta sitoitumista. - Meille hiihtokoulussa jää tämä helpoin osa, eli rinteeseen vieminen. Logistiikka haasteena Kun rinteeseen saapuu kerralla 68 yläkoululaista ja 85 alakoululaista, pitää logistiikan olla hyvin hioutunut
Kaikki toimi kuin nakutettu ja kiitoksia sateli sekä lännestä että idästä. Alppihiihdossa on totuttu, että Levi avaa tekniikkalajien osalta maailmancupin ja taso on taattu. Lentokenttä on vartin matkan päässä keskuksesta ja tasokkaat majoitukset sijaitsevat aivan suorituspaik- 16 Skimbaaja kojen äärellä. Lisäksi kisarinne on vaativa, mutta urheilijoiden suosiossa. Eurooppacupin hyppykilpailut, joten niiltäkin osin suorituspaikat olivat kunnossa. Elintärkeä olympiastatus Ruka on puitteiltaan, järjestelyiltään ja ennen kaikkea urheilijoiden kannalta kokonaisuus, jonne halutaan tulla. Erityisesti alkukauden luonnonlumiolosuhteet viehättävät, mutta myös viihtyisä alppikylä oheisharjoittelumahdollisuuksineen saa kiitosta. Kilpailun ajankohta ei vedä joulun läheisyyden vuoksi yleisömassoja, mutta kisakalenteria ajatellen Rukan aloitus on onnistunut valinta. Kumparekilpailun jälkeen Rukalla järjestettiin vielä freestylen Rukan kumparekisa on yleisöystävällinen. Varsinkin finaalien parikilpailulaskut ovat näyttävää katseltavaa ja taiturimaisia suorituksia on silmien edessä koko kilpailun ajan. Sotshin olympialaiset ovat eräänlainen tarkistuspiste, jossa mitataan suomalaislaskijoiden työn laatu. Freestyle on onnistunut tiukentuvassa urheilumaailmassa lajien kilpajuoksussa, mistä osoituksena slopestylen ja skicrossin olympiastatukset. Kanadan ja USA:n laskijat ovat tällä hetkellä muita edellä, mutta perinteisen suomalaislajin taustoilla tehdään kovasti töitä uuden sukupolven saamiseksi parrasvaloihin. TI PO RT A R Ruka on kumpareEN kuningas T ekst i & k u va T : F Jyrki Lehto reestylen Rukan maailmancupin osakilpailu kumparelaskussa juuri ennen joulua oli loistava osoitus suomalaisten kyvystä järjestää maailmanluokan tapahtuma televisiointeineen. Uudet lajit tuottavat tietenkin omat haasteensa Suomessa, jossa harrastajia kaivataan koko ajan lisää, jotta määrästä saadaan tuotettua laadukkaita urheilijoita kansain-. Niin Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS kuin urheilijatkin ovat vahvasti Levin takana, mutta samaa voisi sanoa freestylen maailmancupin kumparelaskun avausosakilpailusta Rukalla. Ainoa, mikä jäi puuttumaan, oli suomalaismenestys. Kompakti kokonaisuus Urheilijoiden kannalta Ruka on loistava kokonaisuus
Sallisen motto onkin, että monipuolinen suksitaituruus vie maailman huipulle. välisille kilpakentille. Suomi on kuitenkin suksikansaa ja niin keskusten kuin lajiliittojen satsaukset ovat tärkeässä asemassa jatkumon kannalta. Yhteen tapaan harjoitella ei saa kangistua ja hauskanpito suksilla on myös osa treeniä. Tuplavoltit eivät ainakaan vielä ole sallittuja, mutta hypyille on luotu selkeä vai- Skimbaaja 17. Kyseessä on myös kansanterveydellinen näkökulma, sillä nuorten mukana rinteillä viilettävät perheet. Voiko perhe viettää paremmin laatuaikaa yhdessä kuin menemällä rinteeseen pitämään hauskaa? Lajipäällikön uudet haasteet Freestylen uusi lajipäällikkö, Timo Sallinen, on intohimoinen suksimies. Poikiensa alppiharrastuksen myötä seuratyö veti puoleensa ja nyttemmin alppihiihto on vaihtunut niin pojilla kuin isällä freestyleen. - Uskon yrittäjätaustani ja pitkän seurakokemuksen olevan vahvuuksiani. Pyrin luomaan mahdollisuudet ja puitteet harrastamiseen niin seuroissa kuin huipulla. Valmennuksellisiin asioihin en puutu, kiteyttää Sallinen rooliaan Skisport Finlandin lajipäällikkönä. Uusien lajien myötä Sallisella riittää tekemistä, sillä olosuhteiden parantaminen, näkyvyys ja kenttäväen kuunteleminen ovat haasteita, joihin mies tarttuu ensi töikseen. - On selvää, että slopestyle ja parkki sekä isot hypyt vetää, mutta kumparelaskun tulevaisuuteen uskon myös, näkee Sallinen. Samalla uudistuvien sääntöjen alue mietityttää, sillä kumparelasku kehittyy uusien lajien mukana ja se on tietenkin hyvä asia. keusastekerroin, jolla saadaan paremmin eroja laskijoille. Tulevaisuudessa kenties alahyppyristä tullaan alas jo maaliviivoille ja toisaalta lajin kilpailukyky on taattava harrastajien keskuudessa. Omaa laskemista hän ei kuitenkaan aio unohtaa, sillä heliski-reissu perheen kanssa on tehtynä ja muutenkin laskeminen on vain niin hauskaa
Monipuoliset rinteet takaavat viihdykettä eri tasoisille laskijoille ja hiihtoalueelta löytyy myös hoitamaton vapaalaskurinne. T E K S T i & K u VAT: 18 Skimbaaja Kim Öhman. TE LY D EES IT KO H ISO-SYÖTE - MONIPUOLINEN PERHEKESKUS Vuoden 2012 hiihtokeskukseksi valittu Iso-Syöte tarjoaa lumiaktiviteetteja kaiken ikäisille
Syöte onkin siinä mielessä perinteinen hiihtokeskus, että palveluiden painopiste on lumen kanssa puuhaamisessa. Nykyisten omistajiensa käsittelyssä keskusta on muokattu askel kerrallaan, ja nyt Syöte on Skimbaaja 19. Heidän visionaan oli nostaa Iso-Syöte uuteen loistoon. Vaatteiden vaihto olisi vienyt liikaa arvokasta rinneaikaa. 1990-luvun lama teki Syötteelle hallaa, aivan kuten monelle muullekin keskukselle. Tilannetta hankaloitti myös runsaaseen viihdetarjontaan erikoistuneiden hiihtokeskusten tulo markkinoille. 1980-luvulla freestylehiihto ja nopeuslasku elivät kulta-aikaansa, jolloin Iso-Syötteellä käytiinkin aktiivisesti harjoittelemassa ja kilpailemassa. Oululainen vapaalaskun ammattilainen Kimmo Oivo muistelee, kuinka Oulusta lähdettin aamulla hiihtobussilla kohti Syötettä. - Innokkaimmat istuivat monot jalassa ja takki tiukasti kiinni koko parin tunnin matkan, sillä rinteeseen oli päästävä heti bussin pysähdyttyä. Tunturi oli aikanaan suosittu etenkin Oulun talousalueella asuvien keskuudessa. S yötekeskuksen omistajapariskunta Tarja ja Jorma Terentjeff ottivat hiihtokeskuksen haltuunsa vuonna 2000
Keskuksessa on oma parkkipäällikkö, joka pitää huolta laskulinjojen kunnosta ja tarvittaessa auttaa ja opastaa laskijoita. Syötteen parkkiin on kehittynyt vahva me-henki. Viikottaiset iltasessarit keräävät laskijoita paitsi laskemaan, myös yhdessä muokkaamaan hyppyreitä parhaaseen muotoon. Iso-Syöte on perhekeskus Syöte on myös omistajapohjaltaan perhekeskus. Keskustasta on bussiyhteys hiihtokeskukseen.. He ottivat aikoinaan yhteyttä Skipe Oivoon asiansa kanssa. hiihtokeskukseen. Vapaalaskuun tutustumiseen ja harjoitteluun alue sopii erinomaisesti. Aloittelijan on turvallista tutustua vapaalaskun saloihin ja kokeneemmat laskijat voivat harjoitella hyvin esimerkiksi hyppyjä. Rinne on helposti saavutettavissa hissiltä ja lasku päättyy takaisin hissille. Idea rinteen toteuttamiseen tuli hiihtokeskuksen omistajilta. Se sijaitsee puolentoista tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Ruuhka-Suomesta sinne ajaa helposti päivässä, aikainen lähtijä ehtii vielä samana päivänä mäkeenkin. Ouluun pääsee hyvin lentäen tai junalla. Kun lupa-asiat oli saatu kuntoon, kävi Oivo kesäaikaan merkkaamassa kaadettavat puut ja metsäkone pääsi töihin. Puiden rungot jätettiin osin maastoon, sillä ne tarjoavat lumipeitteisinä luonnonhyppyreitä ja lisäävät siten laskubaanan monimuotoisuutta. Syntyi hoitamaton vapaalaskurinne. Parkin ympärille on kehitetty myös oma laskutiimi, Iso-Syöte Air Force. Obstaakkelit kolmelle eri taitotasolle mahdollistavat parkkilaskun kaikentasoisille freestylereille. Valinta vuoden hiihtokeskukseksi on näkyvä tunnustus tehdystä työstä. Pikku-Syöte I so-Syötteen naapurissa majailee Pikku-Syöte, nimensä mukaisesti pienempi hiihtokeskus. Panostukset näkyvät sujuvana asiakaspalveluna ja asioiden mutkattomuutena. Sieltä löytyy yhdeksän rinnettä sekä parkki lumilautailijoille ja new school -hiihtäjille. Keskus on pieni ja soveltuu rinneprofiileiltaan mainiosti laskuuransa aloitusvaiheessa oleville. Sijainti on vahvuus Iso-Syöte on Suomen eteläisin tunturi. Oivo on tyytyväinen vapaalaskualueeseen. - Se on tarpeeksi monipuolinen ja tarjoaa kaiken tasoisille laskijoille mahdollisuuden laskea luonnonlumella. Tiimiiin järjestettiin vapaa haku syksyllä 2012 ja talven aikana toiminta tärähtää kunnolla käyntiin. Myös omistajapariskunnan lapset Heidi ja Mikko työskentelevät hiihtokoulussa ja välinevuokraamossa sekä osallistuvat aktiivisesti keskuksen kehittämiseen. Helpon saavutettavuuden ansiosta toistoja saa päivän aikana paljon. Keskuksessa järjestetään vuosittain Iso-Syöte Freeride -tapahtuma, joka kerää kotimaisia vapaalaskun harrastajia yhteisen asian äärelle. Tapahtuman taustalla hääräävät hiihtokeskuksen lisäksi Oulun seudun aktiiviset hiihtoporukat Läskikymppi Freeride sekä Ystävällinen Kaunohiihtoseura. Kilometrin parkki Iso-Syötteen yrittäjäpariskunta Jorma ja Tarja Terentjeff 20 Skimbaaja Keskuksesta löytyy kunnon parkki, jossa on laskulinjaa kilometrin verran. Uudessa vuokraamossa asiointi on joutuisaa ja tarjolla on erikoisuuksia, kuten vapaalaskusuksia. jälleen ottanut paikkansa eturivin hiihtokeskusten joukossa. Vapaalaskua hissiltä hissille Iso-Syöte oli eturintamassa tuomassa vapaalaskijoille omaa ?rinnettä