Hinta 15,50 € 722520-2504 PA L. VK O 20 26 -0 4 Venäjän ja Ukrainan Venäjän ja Ukrainan konetappiot konetappiot UUSI JUNKERS A50 JUNIOR 4/2025 Vetyhybridimoottori Vetyhybridimoottori Uudet BVR-ohjukset Deperdussin TT -replika Deperdussin TT -replika Sähköhybridi matkustajakone Ohjaimia lentosimulaattoreihin Ohjaimia lentosimulaattoreihin Suomen vanhin ilmailuyhdistys Tuntematon Tuntematon hävittäjäkomentaja hävittäjäkomentaja Ilmailupalveluja Pohjois-Karjalassa Eläköityneitä: Eläköityneitä: –Puolan Suhoi Su-22 –Puolan Suhoi Su-22 ––Intian MiG-21 Bison Intian MiG-21 Bison
Leino päätti sotansa ”Mersuilla” lentäen eteläisen Suomen ilmapuolustuksessa. Verkkokauppa: www.aviationshop.fi Metallimalli Brewster BW-364, Juutilainen Hobby Master valmis metallimalli 1:48 kokoon (kärkiväli 22,2 cm). Tilausnro: 30-328 Hinta 6,VALMET VINKA Kangasmerkki, halkaisija 9 cm. 210 sivua. (09) 449 801 Myymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14. Valokuvia Winqvistin arkistoista. Tilausnro: 01-012 Hinta 29,Lentomerkki kangasmerkki Korkeus 8 cm. Sisältää myös jalustan. Taustalla liimapinta.Tilnro: 30-918 Hinta 6,BAE HAWK Kangasmerkki, halkaisija 9 cm. Tilausnumero: HA8753 Hinta 99,Metallimalli F/A-18 Hornet Finnish Air Force, Fairford 2023 Valmis, tarkka HobbyMaster metallimalli 1:72 kokoon (Pituus 23,5 cm). Koko A3, kierrekampa. Mukana laskutelineet, jalusta sekä ohjukset. Tilausnro: 30-202 Hinta 6,FOUGA MAGISTER Kangasmerkki, halkaisija 9 cm. Kovak. Koko 2,5 cm. Tilnro: 57-310 Hinta 34,Lentomerkki muki Tukeva muovimuki mukavalla muotoilulla, 35 cl. Tilausnumero: HA4442 Hinta 129,Metallimalli Messerschmitt Bf109G-6 (MT-451) Hobby Master valmis metallimalli 1:48 kokoon (pituus 18,8 cm). F-35A FINNISH AIR FORCE -AVAINPERÄ Koko 13x3,5 cm. Siellä hän lensi runsaasti tiedustelulentoja ja saavutti ensimmäiset ilmavoittonsa. Laskutelineet saa joko sisään tai ulosasentoon. Mustassa lahjaboxissa. Kovak. Kesäkuussa 1944 Winqvist oli palaamassa pommituslennolta kun kone syöksyi maahan Laatokan pohjoispuolella ja koneen miehistö sai surmansa. Aukeava ohjaamo. Tilausnro: 30-970 Hinta 6,SAAB J35 DRAKEN Kangasmerkki, halkaisija 9 cm. Sisältää myös jalustan. Talvimaalauksessa. Kiinnitys perhosklipsillä. Til.no: 14-018 Hinta 6,Postitse + postima ksu Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Tilausnumero: 10-918 Hinta 12,Lentomerkki hiirimatto Koko 240 x 210 cm Tilausnumero: 07-918 Hinta 12,Lentomerkki pelikortit Joka kortissa lentomerkki selkäpuolella. Tilnro: 57-347 Hinta 55,Ilmavoimat sodassa 2026 seinäkalenteri Joka kuukaudelle oma kuva. Laskutelineet saa joko sisään tai ulosasentoon. 300 sivua. Til.no: 14-235 Hinta 6,TTOOPP GGUUNN --AAVVAAIINNPPEERRÄÄ Koko 13 x 3,5 cm. Mukana laskutelineet, jalusta sekä ohjukset. Erikoismaalauksessa. Tilausnumero: HA7014 Hinta 105,Metallimalli F-35A Finnish Air Force Valmis, tarkka HobbyMaster metallimalli 1:72 kokoon (Pituus 21,4 cm). Tilausnumero: HA3582 Hinta 125,FF//AA--1188 HHOORRNNEETT --AAVVAAIINNPPEERRÄÄ Koko 13x3,5 cm. Rolf lensi talvija jatkosodassa kaikkiaan 111 lentoa. Suomalaiset nimipäivät. Til.no: 14-211 Hinta 6,Lentäjäritari ROLF WINQVIST Kirja kuvaa nuoren teekkarin matkaa lentäjäupseeriksi toisen maailmansodan taivailla. Jatkosodan aikana hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Kestää kovan käytön. Tilausnumero: 01-918 Hinta 15,Lentomerkki pinssi Laadukas stanssattu pinssi. Tilausnro: 30-551 Hinta 6,Joulun suosikkilahjat. Sodan jälkeen hän teki vielä pitkän päivätyön lentokapteenina kotija ulkomaisissa lentoyhtiöissä. Tilausnumero: 08-918 Hinta 19,Hemmo Leino ÄSSÄN TARINA Hemmon sotapolku vei ensin Itä-Karjalaan, eristyksissä olevaan Tiiksjärven lentotukikohtaan. Hän osallistui Junkers Ju-88 -koneiden hankintaoperaatioon Saksasta
HELMIKUUTA! WWW.SIIVET.FI 6 F135-moottorien tuotantotilat valmistuivat 7 Suomen ensimmäinen F-35A valmistui 7 Lentoreserviupseerikurssin hakijamäärä hipoi ennätystä 8 Naton ilmaoperaatiokeskus avattiin Norjan Bodøssä 8 Suomi lisää ilmaherruuspotentiaaliaan 400 ohjuksella 9 Ruotsin ilmavoimat sai ensimmäisen Gripen E:n 10 Norja otti vastaan ensimmäisen drooniparven 11 Romania osti 18 F-16-hävittäjää 1 eurolla 11 Tanska ostaa lisää F-35-hävittäjiä 12 X-59 teki ensilentonsa 13 Uusi kysyntä elävöittää Euroopan hävittäjäteollisuutta 15 Puskalentämistä Lapissa – luvattomilla kuvilla Tilaa Siivet joululahjaksi!. 4 4/2025 TILAA LEHTI WWW.SIIVET.FI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 20
4/2025 5 62 Varhainen warbird Deperdussin TT lentää replikana Kuva: Shrey Chopra 16 Venäjän ja Ukrainan sotilasilma-alusten menetykset 20 Jäähyväiset Fitterille 24 Intian ilmavoimien MiG-21 Bisonit poistuivat käytöstä 29 Tunne Nato-nimet 30 Näköetäisyyden ulkopuolelle ulottuva ilmaherruus: uuden sukupolven BVR-ohjukset 34 EFJO – Pohjois-Karjalan ilmailukeskus 37 Veikko Vana – helikopteri-ilmailun Grand old man 38 Joen Service monialaistuu 40 HySIITE – uutta moottoriteknologiaa 43 Regionaalikoneiden seuraaja 46 Thrustmaster Sol-R 2 HOSAS Space Sim Duo 49 Alpha Flight Controls Lite – Edullinen rattiohjain pienille ja vähän isommillekin koneille 52 Tuntematon hävittäjäkomentaja 56 Junkers A50 Junior – uusinta 30-luvulta 62 Deperdussin TT – yksi ensimmäisiä warbirdejä 67 Kirja-arvostelu: Lamellien nocturno – tarinoita lentäjistä
• Kuva: Patria 6 4/2025. Patria kokoaa F135-moottoreita sekä komponentteja vuosien 2025–2030 aikana, jota seuraa F135-moottorien huoltoja ylläpitovaihe vuodesta 2030 alkaen Pratt & Whitneyn kanssa vuonna 2024 solmitun sopimuksen mukaan. F135-MOOTTORIEN TUOTANTOTILAT VALMISTUIVAT F -35-hävittäjien moottorien kokoonpanoja huoltokiinteistö valmistui suunnitellussa aikataulussa Nokian Linnavuoreen. Tuotantotilat toimivat ensin moottoreiden kokoonpanotiloina ja myöhemmin niissä myös huolletaan moottoreita. Tilat rakennettiin F-35-ohjelman ja yhdysvaltalaisen moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn asettamien tavoitteiden ja poikkeuksellisen korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti osana F-35-hankkeen teollista yhteistyötä. Sopimuksen välittömän työllistämisvaikutuksen Patrialle vuosina 2025–2030 arvioidaan olevan noin 50 henkilöä. Puolustuskiinteistöjen rakennuttamat tuotantotilat on luovutettu Patrialle, joka Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaa F135-moottorien kokoonpanosta, huollosta ja ylläpidosta. Tuotantotilojen lisäksi Linnavuoreen rakennettiin uutta alueinfraa ja liikenneväyliä
lentoreserviupseerikurssille haki määräaikaan mennessä 985 hakijaa, joka on lähellä viime vuoden ennätyslukemaa 998. – Hakemuksista kävi ilmi, että nuorten maanpuolustustahto on korkealla ja että he ovat erittäin motivoituneita hakijoita tälle erikoiskurssille. Naisia hakijoiden joukossa oli 53. Motivaatiota varmasti lisää se, että tältä kurssilta on mahdollista jatkaa sotilaslentäjän uralle uusien F-35-hävittäjien puikkoihin! Mikäli tällä kertaa ei tule valituksi, kannattaa hakea ensi vuonna uudestaan, ohjeistaa Ala-Rautalahti. SUOMEN ENSIMMÄINEN F-35A VALMISTUI S uomen ilmavoimien ensimmäinen F-35A Lightning II -hävittäjä valmistui Lockheed Martinin Fort Worthin tuotantolinjalta 28. Ensimmäiset kahdeksan konetta menevät Arkansasin Fort Smithin Ebbingin ilmakansalliskaartin tukikohtaan, jossa suomalaisohjaajat koulutetaan konetyyppiin vuodenvaihteesta alkaen. Ilmasotakoulun valintapäällikkö majuri Kimmo Ala-Rautalahti on tyytyväinen lentoreserviupseerikurssin suosioon. Myös Satakunnan lennoston tukikohtaan Pirkkalassa on tulossa koneita Ilmasodankäyntikeskuksen käyttöön. lokakuuta. • Kuva: Lockheed Martin LENTORESERVIUPSEERIKURSSIN HAKIJAMÄÄRÄ HIPOI ENNÄTYSTÄ I lmavoimien 101. JF-509:stä lähtien valmistuvat koneet toimitetaan suoraan Suomeen, loppuvuodesta 2026 alkaen Lapin lennoston tukikohtaan Rovaniemellä ja vuodesta 2028 alkaen Karjalan lennoston tukikohtaan Rissalassa. JF-501 näkyi yhtiön X:ssä 29. Karsinta kestää ensi toukokuuhun asti, jonka lopputuloksena hakijoista valitaan lopulta lentoreserviupseerikurssille noin 40 sopivinta. joulukuuta, jonka jälkeen ovat vuorossa koneen vastaanottokoelennot. Koneen virallinen rollout-tilaisuus pidetään tuotantolinjan lähellä 16. • 4/2025 7. lokakuuta jakamissa kuvissa pääosin mintunvihreässä pohjamaalissaan, jonka päälle robotit ruiskumaalaavat tutkasäteilyä imevän keskiharmaan pinnoitteen. Kyseessä on neljäs vuosi peräkkäin, kun naishakijoita on ollut yli 50. Mukana joukossa on sekä tulevia Ilmavoimien F-35-lentäjiä että Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen ohjaajia
SUOMI LISÄÄ ILMAHERRUUSPOTENTIAALIAAN 400 OHJUKSELLA Y hdysvaltain Defense Security Cooperation Agency DSCA hyväksyi syyskuun alussa Suomen pyynnön hankkia uusimpia, tutkaohjautuvia, keskikantaman AIM-120D-3-ilmataisteluohjuksia 1,07 miljardilla dollarilla. Keskus vahvistaa liittokunnan kykyä johtaa ja koordinoida ilmaoperaatioita Pohjoismaissa ja arktisella alueella. D-3-ohjusversion tehokas kantama on salaista tietoa, mutta sen arvellaan olevan 160–180 kilometriä. lokakuuta 2025. Ohjuksen pituus on 3,65 metriä, rungon halkaisija 17,8 senttimetriä ja lähtöpaino 161–162 kilogrammaa. Uusi keskus linkittyy Naton ilmaoperaatiokeskuksiin Saksan Uedemissa ja Espanjan Torrejónissa. Ohjuksessa on myös moodi, jolla se osaa hakeutua elektronisen häirinnän kohteisiin. Suomea tilaisuudessa edusti Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen. Nopeutta ohjuksella on 4 Machia, ja sen taistelukärjen paino on 20–23 kilogrammaa. Uusi versio pystyy 40 G:n liikkeisiin, ja sen aktiivinen tutkahakupää hoitaa loppuhakeutumisen maaliin täysin autonomisesti. • Kuva: Onar Digernes Aase / Forsvaret F/A-18F laukaisee AIM-120D-3-ohjuksen. Kuva: RTX 8 4/2025. Naton ilmavoimajohtoportaan (Allied Air Command, AIRCOM) alaisuudessa toimivat keskukset muodostavat johtamisverkoston liittokunnan ilmaoperaatioita varten. • NATON ILMAOPERAATIOKESKUS AVATTIIN NORJAN BODØSSÄ N aton uusi monikansallinen ilmaoperaatiokeskus avattiin virallisesti Norjan Bodøssä 10. Ilmaoperaatiokeskukset suunnittelevat, johtavat ja koordinoivat Naton ilmavoimien toimintaa sekä valvovat päivittäin jopa 30 000:ta lentoa liittokunnan ilmatilassa Euroopassa. Bodøssä järjestetyssä avajaisseremoniassa luovutettiin komentovastuu Bodøn monikansallisen ilmaoperaatiokeskuksen (Combined Air Operations Centre, CAOC) ensimmäiselle päällikölle, norjalaiselle kenraalimajuri Tron Strandille. Pyyntö sisältää 405 varsinaista ohjusta ja kahdeksan ohjausyksikköä
• Kuva: Linus Svensson / Saab 4/2025 9. Yksipaikkaisen nykyinen C-version kirjavahvuus on 71 ja kaksipaikkaisen D-version 23 konetta. RUOTSIN ILMAVOIMAT SAI ENSIMMÄISEN GRIPEN E:N R uotsin puolustusvoimat ilmoitti 20. Yhteensä 60 tilatulla koneella ei korvata Gipen C/D -laivastoa, vaan niiden käyttöä jatketaan. Vastaanottoseremonia toteutettiin Skaraborgin lennoston (F 7 Såtenäs) tukikohdassa Lidköpingin lähellä. lokakuuta X:ssä ottaneensa virallisesti vastaan ensimmäisen Saab Gripen E -hävittäjän. Samaan aikaan Saab johtaa uutta seuraavan sukupolven hävittäjäjärjestelmään liittyvää tutkimusta ja teknologian kehittämistä, joka keskittyy Ruotsin ensimmäiseen häivehävittäjään ja sen rinnalle suunniteltuun siipimiesdroonien mallistoon. Tällä tuetaan pitkän aikavälin suunnitelmia tulevaisuuden konetyypiksi, jolla korvataan Gripen-hävittäjät 2040-luvulla
Droonit menevät ensimmäiseksi operatiivisiin testeihin, josta saadun palautteen avulla hiotaan järjestelmää paremmaksi. Valkyrie mahdollistaa autonomisten järjestelmien yhteistyön skaalaamisen lavetista tai tehtävästä riippumatta. Norjan maavoimat on esitellyt järjestelmää yhteisharjoituksissa Ruotsin ja Suomen kanssa. SINCE 1982 WWW.JOENSERVICE.FI Lentokentillä Maahuolinta Matkustajapalvelut Jäänpoistoja esto Tankkauspalvelut EASA APPROVED FI.145.0031 FI.CAO.005 Kun talvi ei yllätä – me pidämme pään kylmänä ja glykolit kuumana. Droonit ovat edelleen kehitystyön alaisia ja niitä toimitetaan myöhemmin lisää. Yhtiön teknologiajohtaja Jan Dyre Bjerknes korostaa tarvetta rakentaa teknologiaa rinnakkain sen suunniteltujen käyttäjien kanssa. Yhteydenotot: Puh: +358 10 5244 240 Sähköposti: service@joenservice.fi Polttoaine ja tankkaus JET A-1 myynti ja jakelu AVGAS maahantuonti AVGAS myynti ja jakelu Ilma-alusten Määräaikaishuollot Korjauspalvelut Avioniikkapalvelut Lentokelpoisuuden valvonta NORJA OTTI VASTAAN ENSIMMÄISEN DROONIPARVEN N orjan maavoimat on virallisesti ottanut vastaan ensimmäisen Valkyrie-drooniparven oslolaiselta Six Robotics -yhtiöltä. • Kuva: Ole-Sverre Haugli / Forsvaret 10 4/2025. – Jos ei ole lähellä operaattoreita, jotka käyttävät tuotetta, voi hyvin pian päätyä rakentamaan vääriä asioita. Meidän pitää nähdä, mikä toimii ja mikä ei toimi – ei teoriassa vaan käytännössä, Bjerknes selventää. Tarjoamme ilmailualan kattavat palvelut, jotka pitävät koneet ilmassa ja toiminnan sujuvana – turvallisesti ja tehokkaasti
Korjaukset . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Sen alkuperäisen 27 koneen tilauksen viimeiset koneet saapuvat ensi vuoden loppuun mennessä. Katsastukset . Tällä hetkellä Tanskan ilmavoimat operoi 15 F-35A:lla. Koneet tulevat Fetestissä sijaitsevan Euroopan F-16-koulutuskeskuksen käyttöön. Huollot . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi FI.CAO.0003 ROMANIA OSTI 18 F-16-HÄVITTÄJÄÄ 1 EUROLLA R omania on ostanut Alankomaista 18 F-16-hävittäjää kokonaishintaan yksi euro. Korjaukset . Uudet moottorit Meiltä myös . Uudet moottorit Meiltä myös . Lentokoneiden . Uudet moottorit Meiltä myös . Varaosat . Edullisesta hinnasta huolimatta Bukarest joutuu silti maksamaan koneista 21 miljoonaa euroa arvonlisäveroa koneiden ja niiden tukipaketin ilmoitetun 100 miljoonan euron arvon mukaan. Korjaukset . Varaosat . • TANSKA OSTAA LISÄÄ F-35-HÄVITTÄJIÄ T anska ostaa 16 F-35-hävittäjää, samalla kun se investoi ilmatorjuntaan, P-8 Poseidon -merivalvontakoneisiin ja arktisiin merivartiolaivoihin yhteensä 88 miljardilla kruunulla (11,8 miljardilla eurolla). Tarkastukset . Varaosat . Siellä koulutetaan Naton ja sen kumppanimaiden ohjaajia mukaan lukien ukrainalaisia. Huollot . Tarkastukset . Katsastukset . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . • Kuva: Angel DelCueto / Lockheed Martin Kuva: U.S. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Varaosat . Katsastukset . Tarkastukset . Tarkastukset . Huollot . Varaosat . Navy 4/2025 11. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Uudet moottorit Meiltä myös . Tarkastukset . Uudet moottorit Meiltä myös . Huollot . Korjaukset . Katsastukset . Hävittäjien lisäksi Tanska suunnittelee hankkivansa miehittämättömiä CCA-koneita (Collaborative Combat Aircraft) F-35-koneiden rinnalle tiedustelutehtäviä varten sekä kaukovaikutusaseita. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Korjaukset . Korjaukset . Hävittäjätilaus sisältää muun muassa simulaattoreita ja varaosia. Varaosat . F-35A-hävittäjien käyttöön siirtyvä Alankomaat on toimittanut Ukrainalle 24 F-16AM/BM-hävittäjää. F-35-koneiden hankinnan osuus on 29 miljardia kruunua (3,9 miljardia euroa), ja se kasvattaa hävittäjälaivaston koon 43 koneeseen. Romanian toimitusten jälkeen sille ei jää enää yhtään F-16-konetta. Huollot . Tarkastukset . Uudet moottorit Meiltä myös . Katsastukset . Huollot . Katsastukset
X-59 on suunniteltu lentämään ääntä nopeammin, mutta tuottamaan mahdollisimman pienen yliäänipamauksen. Koneella testataan teknologiaa ja rakennetta, joita on tarkoitus soveltaa tulevaisuuden yliäänisissä matkustajakoneissa. • Kuva: Lockheed Martin 12 4/2025. Jopa 16,7 kilometrin korkeudessa lentävän X-59:n koelento-ohjelma jatkuu vuoden 2026 läpi. 040 731 2000 X-59 TEKI ENSILENTONSA L ockheed Martin Skunk Worksin yhteistyössä NASAn kanssa valmistama hiljainen, yksipaikkainen yliäänikone X-59 teki ensilentonsa 31. www.bf-lento.com bflento@gmail.com Uusien pilottien rekrytointi on nyt vauhdissa. Koneen avulla kerätty data tukee NASAn pyrkimystä perustaa hyväksyttävä yliäänipamauksen kynnysarvo lentoihin mantereen yllä. Meillä koulutus nopeasti. . lokakuuta
Turkin Eurofighter-hankinnan takia Kreikka suunnittelee tilaavansa lisää Rafaleja, ja Taiwan suunnittelee korvaavansa 54 koneen Mirage 2000 -laivastonsa Rafaleilla. Vähän aiemmin, 15. Kolumbian hankintasopimus saatetaan allekirjoittaa ennen vuoden loppua. Eurofighter-konsortio sai 27. Thaimaa on jo tilannut Gripeneitä kuluvana vuonna ja suunnittelee tilaavansa lisää. • Eurofighter Typhoon. Itävallan kerrotaan olevan tilaamassa enintään 36, Saudi-Arabian 54 ja Qatarin 12 konetta. lokakuuta, Saksa tilasi 3,75 miljardilla eurolla 20 konetta, joiden kokoonpano tehdään kotimaassa. Ne ajat ovat ohitse ainakin toistaiseksi. Dassaultin tilauskanta on 233 konetta, minkä vuoksi tuotantoa nostetaan neljään koneeseen kuukaudessa. Saabinkin tulevaisuus näyttää valoisammalta, kun Ukraina virallisti kiinnostuksensa jopa 150 Gripen E/F:n hankintaan. Ranskan puolustusministeri on nostamassa Rafale-hävittäjien kokonaismäärän tavoitetta 61:llä yhteensä 286:een, mikä mahdollistaisi luopumisen Mirageista kokonaan. lokakuuta 20 koneen ja 9 miljardin euron tilauksen Turkilta, mikä ylläpitää Britannian Typhoon-tuotantoa 2030-luvulle. Kuva: Pentti Perttula 4/2025 13. 20240715_CopterPlus_Siivet-mainos_Print.indd 1 20240715_CopterPlus_Siivet-mainos_Print.indd 1 15.7.2024 13.22 15.7.2024 13.22 UUSI KYSYNTÄ ELÄVÖITTÄÄ EUROOPAN HÄVITTÄJÄTEOLLISUUTTA E uroopan hävittäjävalmistajat ovat pitkään kärsineet niin kysynnän puutteesta kuin niiden omien hallitusten välinpitämättömyydestä
Yksityisellä rahoituksella luodaan näyttelyt ja palvelut, sekä muutetaan ja säilytetään kokoelmia. Kiitos lahjoituksestasi! www.uusiilmailumuseo.fi info@ilmailumuseo.fi Karhumäentie 12, Vantaa (09) 8700 870 MobilePay: 70234 R A /2 20 /5 68 Lahjoita Uudelle Ilmailumuseolle Rahankeräystili: FI34 8000 1270 4788 95 DABAFIHH 14 4/2025. Tavoitteemme on kerätä 5 miljoonaa. Uudet korkeudet odottavat Aviapoliksessa Uusi museo valmistuu valtion, kaupungin ja yksityisen rahoituksen turvin
Koneen vuokrasopimus oli sanottu irti jo vuonna 2023, eikä se ollut enää artikkelin mukaisessa käytössä. Etähaastattelulla saisin heiltä tausta-aineiston ja kuvituksen. Koneen puuttuvat (hävitetyt) asiakirjat ja raportoinnit estivät vakuutusyhtiötä korvaamasta koneen vuoden 2021 vaurioiden korjauksen vuonna 2023 Future Sky:lla, joten kallis vauriokorjaus on jäänyt koneen omistajien vastuulle. Mekaanikko Sampo Kukkolan toimesta koneeseen oli Ranualla vaihdettu pyörävarustus. Asian käsittely eri viranomaisten kanssa on vielä kesken. Vakuutusyhtiölle olisi tällöin pitänyt tehdä korjauspyyntö, mikä olisi edellyttänyt myös Traficomille tehtyä vaurion raportointia. Koneen omistavan yhtiön omistajiin kuuluva Matti Vanamo kertoo, että heidän yhtiönsä rahoitti Sevettijärvelle perustetun uuden Fly Lapland yhtiön alkupääoman Jouni Aslak Asteljoen johtamalle yhtiölle. 4/2025 15 VASTINE PUSKALENTÄMISTÄ LAPISSA – LUVATTOMILLA KUVILLA Teksti: Hasse Vallas Siivet 2/2025 -lehti julkaisi artikkelin, ”Puskalentämistä Lapissa”. Myöhempien tietojen mukaan koneella olisi tehty kova lasku jo elokuun puolivälissä 2021. Koneen purussa oli havaittu erinäisiä vaurioita, jotka olivat mitä ilmeisimmin syntyneet kovan laskun seurauksena. Koneen käytöstä tehtiin erillinen vuokrasopimus uuden toimijan nimiin vuoden 2020 lentokaudelle. Kahden aukeaman artikkelissa oli kuvituksena Cessna OH-CDI. J o vuonna 2020 Jouni Aslak Asteljoki ehdotti, että tulisin Lappiin, Sevettijärvelle, tekemään Siivet-lehteen jutun Lapin puskalentämisestä. Tästä kaikesta ei ollut kerrottu koneen omistajataholle mitään. Perusteina olivat epäluottamus harjoitettua lentotoimintaa kohtaan. Fly and Hike -yhtiö ihmettelee, miten OH-CDI-koneen kuvia voidaan nyt edelleen käyttää harhaanjohtavasti Arctic Air Service / Lapin lentopalvelun erämaalentämisen mainonnassa, vaikka koneella ei ole enää mitään roolia Lapin puskalentämisessä. Lehden ilmestyttyä, artikkelissa näkyneen Cessnakoneen (OH-CDI) omistajan, Fli and Hike Lapland osakeyhtiön omistajat Matti Vanamo ja Toivo Huovinen vaativat lehden julkaisemaan vastineen, koska artikkelin kuvituksessa oli käytetty heidän koneensa kuvia ilman lupaa. Vasta myöhemmin raportin kopio valokuvineen oli sivullisen toimesta toimitettu Matti Vanamolle. •. Keväällä 2023 kone oli lennetty Kuopioon Future Sky -huoltoon. Toimitus oletti, että lehdelle toimitetuilla koneen kuvilla olisi julkaisulupa, ilman kuvaajien nimiä. Saatujen tietojen mukaan tapahtumasta oli tehty Traficomille poikkeamailmoitus, jonka liitteinä oli kaksi valokuvaa ohjaajan vioittuneesta penkistä. Näin ei Vanamon mukaan vuokraaja toiminut, vaan kone oli lennetty talveksi 2022 Ranualle säilöön. Asteljoki palasi asiaan vuonna 2024. Fly and Hike -yhtiö pyytää Siivet-lehteä kertomaan vastineessa, että yhtiö oli sanonut koneen vuokrasopimuksen suullisesti irti jo vuoden 2022 lopulla, ja lopullinen irtisanominen kirjattiin 16. Vuokrasopimuksen mukaan koneen vauriot olisi voitu korjata aiheuttajan vastuulla. Vuonna 2022 oli Fli and Hike yritys saanut Sevettijärven toiminnasta huolestuttavia tietoja. helmikuuta 2023. Tämänkin jälkeen olisi Asteljoki vielä halunnut jatkaa koneella operointia Sevettijärvellä
Selitykset: ¹=sisältää törmäykset lentävien droonien ja niiden osien kanssa, ²=sisältää todennäköisesti myös ilmataistelupudotuksia, ³=sisältää kaikki droonien ja ohjusten maassa tuhoamat ja vaurioittamat koneet, ja 4 =sisältää sekä rintamalla että sen ulkopuolella tapahtuneet onnettomuudet, Venäjän osalta myös yhden onnettomuuden Malissa. Mah. Kuitenkin, vaikka Kreml on siirtänyt ilma-aluksia kauemmas rintamalta, Ukrainan droonien kehityksen takia niiden tappiot kotija työkentillä eivät sen sijaan ole vähentyneet vaan kasvaneet kolmanneksella vuodesta 2023 vuoteen 2024 ja pysyneet korkealla kuluvana vuonna. E lokuun viimeiselle viikolle vuonna 2025 tultaessa sekä Venäjän että Ukrainan kuluneen vuoden sotilasilma-alusten menetykset näyttivät toistaiseksi selvästi pienemmiltä edellisvuosiin verrattuna, vaikka määrä extrapoloitaisiin koko vuodelle. Myös Ukrainan tappiot ilmatorjunnalle ovat vähentyneet, kun se on saanut länsikoneita, joissa on parempi omasuoja, ja työkaluja, joilla lamauttaa ja tuhota Venäjän ilmatorjuntaa. Viime vuonna Ukrainan tappiot kasvoivat yli 50 prosenttia edellisvuodesta. elokuuta 2025. helmikuuta 2022 – 23. 16 4/2025 Miehitettyjen ilmaalusten tappioissa Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa on tapahtunut muutoksia. Kuluvan vuoden tappiokertomukset kuvaavat tämän hetken tilannetta. Datan alkuperä: AirForces Monthly taa ilmatoiminnan selvää vähentymistä rintaman lähellä. Venäjän ilma-alustappioissa näkyy parikin suuntausta: Tappiot Ukrainan (ja omallekin) ilmatorjunnalle ovat vähentyneet voimakkaasti, mikä osoitVENÄJÄN JA UKRAINAN SOTILASILMAALUSTEN MENETYKSET Teksti ja grafiikka : Pentti Perttula Venäjän ja Ukrainan sotilasilma-alusten menetykset syittäin 24
Mi-28MN tuhoutui maahansyöksyssä 18. Veselojen lentotukikohtaan Krimillä pysäköity Mi-8-kuljetuskopteri tuhoutui Ukrainan tiedustelupalvelun HUR:n droonihyökkäyksessä 21. tammikuuta tehtyään kovan laskun tuntemattomasta syystä ja sytyttyään tuleen Voronežin alueella. maaliskuuta. helmikuuta. Ukrainan maavoimat ampui olkapääohjuksella alas Su-25-rynnäkkökoneen Donetskin alueella 8. tammikuuta. maaliskuuta Leningradin alueella. maaliskuuta Venäjän Kaukoidässä Primorskin alueella Su-25:n kumpikin moottori sammui lennolla, jolloin kone syöksyi maahan. Taistelulennolla Belajan lentotukikohdasta lähtenyt Venäjän ilmavoimien Tu-22M3-pommikone sai teknisen vian ja syöksyi maahan Irkutskin alueella 2. toukokuuta Mustaanmereen 50 kilometriä satamasta länteen. Olenjassa Murmanskin alueella tuhoutui neljä strategista Tu-95MS-pommikonetta ja An-12BK-kuljetuskone. 4/2025 17 dollisesti on tehty muutoksia myös taktisessa lentämisessä. maaliskuuta. Molemmat miehistön jäsenet saivat surmansa. toukokuuta Orlovskin alueella. kesäkuuta useita Venäjän ilmavoimien lentokoneita. Ohjaaja pelastautui onnistuneesti. Belajan lentotukikohdassa tuhoutui kolTeknisen vian takia maahan Voronežin alueella 21. Kumpikin miehistön jäsen sai surmansa. Yksi Tu-95MS ja kaksi Tu-22M3:a vaurioituivat. Ukrainan tiedustelupalvelu ja turvallisuuspalvelu SBU:n yhteisessä operaatiossa Venäjän lentotukikohtien lähelle rekka-autojen konteissa salaa kuljetetuilla FPV-drooneilla tuhottiin 1. Miehistö poistui koneesta itse sen pysähdyttyä. Teknisen vian rutiinilennolla saanut Mi-8 tuhoutui maahansyöksyssä 23. Kuluvana vuonna suojaus on sen sijaan onnistunut hyvin, jos ei peräti erinomaisesti. Ohjaajat pelastautuivat ja heidät poimittiin rahtilaivaan. huhtikuuta. Ukrainan asevoimat tulitti HIMARS-raketinheittimellä Venäjän naamioitua helikopteritukikohtaa Belgorodin alueella 23. Rutiiniharjoituslennolla 24. Vaikka kaikki neljä miehistön jäsentä pelastautuivat koneesta, yksi sai surmansa. Ukrainan droonihyökkäystä Novorossiyskin laivastosatamaa vastaan Krasnodarin alueella torjumassa ollut Venäjän merivoimien Su-30SM-hävittäjä putosi 2. Vuonna 2024 Ukrainalla oli väliaikaisesti vaikeuksia suojata kasvavaa konemäärää maassa samalla, kun Venäjän droonija ohjusiskut ulottuivat yhä syvemmälle Ukrainan alueella. Videon perusteella kaksi Mi-8:aa tuhoutui; kaksi Ka-52-rynnäkkökopteria sai merkittäviä ja yksi vähäisempiä vaurioita. maaliskuuta, koska sen laskutelineet eivät tulleet ulos. Su-34-rynnäkkökone joutui tekemään mahalaskun Lipetskin lentotukikohtaan 22. Ukrainan tiedustelujohdon mukaan samaan aikaan ammuttiin alas myös toinen kone, mutta siitä ei ole toistaiseksi julkaistu mitään todisteita. Ohjaaja pelastautui turvallisesti. Kuluvan vuoden tiedossa olevat kertomukset konemenetyksistä elokuun viimeiselle viikolle asti: Venäjän menetykset Mi-28-rynnäkkökopteri tuhoutui 1. Kone sai merkittäviä vaurioita. Mi-8MT V-5M-monitoimikopteri syöksyi teknisen vian takia maahan Voronežin alueella 21. Kumpikin miehistön jäsen sai surmansa. Koneen pudotti Ukrainan merivoimien Magura V7 -pintadrooni Sidewinder-ilmataisteluohjuksella. tammikuuta syöksynyt Mi8MTV-5M.
kesäkuuta ja tuhoutui ohjaajan yrittäessä pakkolaskua jokeen lähellä pääkaupunki Gaoa. Rutiiniharjoituslennolla 1. Ohjaaja ehti pelastautua ja selviytyi onnettomuudesta murtuneella käsivarrella. Miehistö pelastautui onnistuneesti ennen koneen maahansyöksyä. MiG-31-hävittäjä syöksyi harjoituslennolla maahan 9. heinäkuuta Su-34:n toinen päälaskuteline ei tullut ulos koneen lähestyessä Savasleikan lentotukikohtaa Nižni Novgorodin alueella. Koneen ohjaaja sai surmansa. 18 4/2025 me Tu-95MS:ää, neljä Tu-22M3:a ja yksi Il-78M-ilmatankkauskone. Tehdessään taistelulennolla 13. heinäkuuta 2025 ukrainalaisten UJ-26 Bober -droonien hyökkäyksessä. lokakuuta 2025 ryhmiteltynä käyttötarkoituksen mukaan. Ohjaaja sai surmansa. elokuuta taistelulennolla Mustaanmereen Ukrainan Käärmesaaren lähellä. helmikuuta Pohjois-Ukrainassa. elokuuta Sakyn lentotukikohtaan Krimillä tuhosi pysäköidyn Su-30SM:n. Ukrainan erikoisjoukkojen ja SBU:n yhteisoperaatiossa tuhottiin 27. Mi-8 vaurioitui Ukrainan drooni-iskussa Brjanskin kansainväliselle lentoasemalle 5. lokakuuta ollessaan lähestymässä lentotukikohtaa Lipetskin alueella. Yksi Tu-95MS ja yksi Tu-22M3 vaurioituivat. Ukrainan menetykset Venäjän merivoimien Su-30M2 pudotti Su-27-hävittäjän R-37M-ilmataisteluohjuksella 2. Koneen asejärjestelmäupseeri törmäsi laskuvarjolla laskeutuessaan puuhun ja sai niin vakavia vammoja, että kuoli myöhemmin sairaalassa. Taistelulennolta Itä-Malista palaamassa ollut Venäjän Afrika Korpsin Su-24M-rynnäkkökone sai teknisen vian 14. Su-30 sai merkittäviä vaurioita Sakin lentotukikohdassa Krimillä 1. Toinen Su-30SM ja kolme Su-24:ää vaurioituivat. Venäjän mukaan koneen pudotti Patriot-järjestelmä, Ukrainan mukaan F-16:n laukaisema AMRAAM-ilmataisteluohjus. Datan alkuperä: Oryx: Attack On Europe -sivusto. Kahden miehistön jäsenten etsintä ei tuottanut tulosta, joten heidän oletetaan kuolleen. Ivanovossa Ivanovskin alueella vaurioitui kaksi Beriev A-50kaukotiedusteluja tutkavalvontalentokonetta ja Djagilevossa Rjazanin alueella vaurioitui kolme Tu-22M3:a. kesäkuuta Marinovkan lentotukikohdassa Volgogradin alueella pitkän lentomatkan hyökkäysdrooneilla kaksi Su-34-rynnäkkökonetta ja kahta vaurioitettiin. Kone pystyi lentämään vielä jonkun matkaa, mutta tuhoutui maahansyöksyssä lentäjän käytettyä heittoistuinta. Ilmasta maahan -tehtävällä ollut F-16AM ammuttiin alas 12. Taistelulennolla ollut Su-35S-hävittäjä ammuttiin alas Kurskin alueella 7. Merivoimien Su-30SM syöksyi 13. Ohjaaja pelastautui onnistuneesti. helmikuuta 2022 – 10. kesäkuuta. helmikuuta tiettävästi 130 kilometrin päästä. Venäjän ja Ukrainan ilma-alustappiot 24. Useiden ratkaisuyritysten jälkeen lennonjohtaja ohjeisti miehistöä pelastautumaan lentävästä koneesta. huhtikuuta Sumyn alueella. Kumpikin miehistön jäsen pelastautui, mutta sai vammoja. kesäkuuta tiukkaa kaarrosta rakettien yhteislaukaisun jälkeen Su-25:n toinen siipi katkesi rasituksesta, ja kone syöksyi maahan Donetskin alueella. SBU:n drooni-isku 4. Alustavien todisteiden mukaan koneen pudotti S-400-ilmatorjuntajärjestelmä. Venäjän ilmavoimien Su-30M2 pudotti MiG-29-hävittäjän tiettävästi joko R-73tai R-77-ilmataisteluohjuksella 20. Kone syöksyi maahan ja tuhoutui. kesäkuuta
heinäkuuta. Taistelutehtävissä ollut MiG-29 ammuttiin 16. heinäkuuta Volynin alueella. MiG-29 tuhoutui maahansyöksyssä yöllä 23. huhtikuuta Krementšukin tekojärveen Kiovan kaakkoispuolella. Ollessaan ohjusten ja hyökkäysdroonien torjuntatehtävässä yöllä 29. Ohjaaja pelastautui onnistuneesti. Ukraina ei ilmoittanut koneen putoamisen syytä, mutta Venäjän mukaan sen ilmavoimat ampui koneen alas. heinäkuuta ollessaan suojaamassa Odessan lentokonekorjaamoa kaupungin kansainvälisellä lentoasemalla. Kone sai ilmeisesti osumia droonin kappaleista ja tuhoutui maahansyöksyssä, mutta ohjaaja pelastautui onnistuneesti. elokuuta lähestyessään ilmoittamatonta tukikohtaa taistelulennon jälkeen. Mekaanisen vaurion harjoituslennolla saanut Mirage 2000-5F-hävittäjä tuhoutui maahansyöksyssä 22. Ohjaaja sai surmansa. Ohjaajan kohtalosta ei ole tietoa. kesäkuuta F-16AM vaurioitui seitsemännestä tuhoamastaan droonista tai sen osista ja alkoi menettää korkeutta. Kumpikin miehistön jäsen sai surmansa. • Ukrainan Mirage 2000-5F syöksyi suohon 22. Ohjaaja pelastautui, mutta joutui sairaalahoitoon. heinäkuuta Ozernen lentotukikohdassa Pohjois-Ukrainassa Venäjän massiivisessa ohjusja droonihyökkäyksessä. Pysäköity Su-27UB tuhoutui 9. toukokuuta torjumassa olleeseen F-16AM:ään menetettiin radioyhteys sen jälkeen, kun se oli pudottanut kolme droonia ja tulitti neljättä tykillä. 4/2025 19 Venäjän droonihyökkäyksen torjunnan ilmatukitehtävässä ollut Su-27 syöksyi 28. Venäjän droonihyökkäystä yöllä 16. Maavoimien ilmailun Jak-52 tuhoutui droonien torjuntatehtävässä 18. toukokuuta alas S-400-ilmatorjuntajärjestelmällä Zaporižžjan alueella. Kuva: Ukrainan valtion tutkintavirasto. Ohjaaja varmisti, että kone ei putoaisi asutulle alueelle, mutta ei ehtinyt käyttää heittoistuinta ja sai surmansa koneen maahansyöksyssä Tšernihivin itäpuolella Pohjois-Ukrainassa
20 4/2025 Kääntyväsiipinen Suhoi Su-22 rynnäkkökone poistui virallisesti Puolan ilmavoimien palveluksesta yli neljäkymmenen vuoden jälkeen syyskuussa 2025. JÄÄHYVÄISET FITTERILLE Teksti ja kuvat: Mikko Simelius Su-22:n aseistusta: siipiripustimissa B-8M1-rakettikasetit ja edessä niiden 80 mm:n S-8 raketit. Mutta käytetäänkö niitä vielä. Oikealla Vympel R-27 -ohjuksen harjoitusversion takana edellistä pienempi UB-16M-rakettikasetti. Vasemmalla on SPPU-22-01-tykkipodi kaksiputkisine GSh-23L-konetykkeineen.
Ensimmäiset korealaiset KAI FA-50 -kevythävittäjät ovat jo käytössä ja ensimmäisten F-35 Lightning II:n toimitukset kulman takana. Tätä koneyksilöä ei koskaan maalattu harmaaksi. Kuudennen laivueen Fitter sai tämän erikoismaalauksen juhlistamaan vuonna 2018 Puolan Poznanissa pidettyä Naton Tiger Meet-harjoitusta. Drooni-iskulla ei ollut kuitenkaan vaikutusta läntisessä Puolassa, lähellä Saksan rajaa, sijaitsevaan tukikohtaan. Jäähy väisseremoniassa kolme kaksipaikkaista Su-22UM3K-konetta lensi osastona vanhojen Su-22 tukikohtien yli. Kaikki kolme kaksipaikkaista Su-22UM3K-konetta ovat erikoismaalauksissa. MiG-29 on nyt viimeinen Puolan ilmavoimien neuvostoliittolaisvalmisteinen lentokone. Su-22:n lopullinen eläköityminen sai sinettinsä jo maaliskuussa, kun Puolan ilmavoimat ilmoittivat päätöksestä poistaa jäljellä olevat Su-22-koneet operatiivisesta käytöstä. Su-22-osasto teki jäähyväislennon vanhojen tukikohtien yli Miroslawiecin lisäksi ?widwinissä ja Pi?assa. Neuvostovalmisteisia helikoptereita Puolalla on edelleen käytössään useita eri tyyppejä, mutta niistäkin merivoimien Mi-2ja Mi-14-koptereiden huhutaan poistuvan käytöstä ensi vuoden aikana. Siipien tyvillä on NR-30-konetykit, joihin kumpaankin on 160 laukausta. 4/2025 21 S iivet-lehti oli paikalla Puolan Miros?awiecissa järjestetyssä virallisessa jäähyv ä i s s eremon i a s s a . Venäjä oli tehnyt edeltävänä yönä drooni-iskun Puolaan, ja asevoimat olivat sen vuoksi hälytystilassa. Hän muisteli olleensa aivan kauhuissaan lentäessään ensimmäistä kertaa yksin Su-22:lla, sillä siinä oli hänestä pelottavalta tuntunutta raakaa voimaa, jollaista hän ei ollut aiemmin kokenut.. Miros?awiecissa paikalla olleille esiteltiin yksipaikkaista Su-22M4-konetta aseineen. Osastolennon jälkeen siihen osallistunut prikaatinkenraali Maciej Trelka kertoi puolalaiselle tv-asema TV Malborkille tunteikkaana viettäneensä suurimman osan elämästään tämän konetyypin parissa. Osastolennon lisäksi harvinaisella KKR-1-tiedustelupodilla varustettu Su-22M4 nousi ilmaan Miroslawiecista ja palasi takaisin reilun tunnin kuluttua. Ohjaamo täynnä muistilappuja Jäähyväispäivän aamuna Miroslawiecin tukikohdan portilla oli ilmassa epävarmuutta siitä, voidaanko tilaisuutta järjestää. Paikalla olleille jäi epäselväksi, liittyikö ”tiedustelulento” edellisen yön drooni-iskuun vai oliko se osa ohjelmaa
22 4/2025 Tällä koneella Puola liittyi Natoon, vaikka sen järjestelmissä oli merkittäviä eroja Naton järjestelmiin. Trelka kertoi heidän olleen Natoon liittymisen aikaan iloisia kuin pikkulapset harjoitellessaan yhdessä liittolaistensa kanssa, vaikka Naton mukanaan tuomien uusien toimintatapojen vuoksi heidän Suhoidensa ohjaamot olivat tuolloin täynnä muistilappuja. Puolan ilmavoimat vastaanottivat 110 Su-22:ta. Fitterin erikoisväritys juhlisti vuonna 2024 konetyypin 40-vuotista uraa Puolan ilmavoimissa. Melko. Mutta se tekee siitä myös niin palkitsevan – tunnet todella lentäväsi sitä, lisäsi ?widwinin lentotukikohdan komentaja eversti Roman Stefaniak. Hän kertoi Su-22:n olleen todellinen työhevonen, joka toimitti tarvittaessa satoja, jopa tuhansia kiloja pommeja kohteeseen. Vaikka Su-22 oli luotettava kone, oli 110 koneesta 2010-luvun puolessa välissä jäljellä enää 32 lentokuntoista yksilöä. Vuonna 2015 puola päivitti 12 yksipaikkaista Su22M4:ää ja 6 Su22UM3K-harjoituskonetta. – Su-22 opettaa nöyryyttä, koska se on vaikea kone lentää. Niistä 20 oli kaksipaikkaisia Su-22UM3Kharjoituskoneita. Ehkä erikoisimpana ominaisuutena KKR1-podissa on valoraketteja kohteiden yöllä tapahtuvaa valokuvausta varten. Fitter pystyi kuljettamaan monipuolisen asekuorman, esimerkiksi Kh-25MLilmasta maahan ohjuksia sekä Vympel R-60 -infrapunaohjuksia. Tiedustelulennolta palaavan Su-22M4:n rungon alla näkyy massiivinen KKR1-tiedustelupodi. Maalauksessa näkyy viimeisin harmaa maalauskaavio ja sitä edeltänyt maastokuvio. Puolan ilmavoimat on aiemmin rajoittanut podin kuvien julkaisua. Siinä ei ole tietokonetta, joten suunnistaminen ja monet muut tehtävät ovat lentäjän vastuulla. Puolalaiset lentäjät koulutettiin Neuvostoliitossa käsittelemään 1,7 Machin nopeuteen kykeneviä kääntyväsiipisiä koneita, jotka saivat voimansa yhdestä Lyulka AL-21F3 -suihkumoottorista
Myös mittaristo vaihdettiin yhteensopivaksi länsimaisen mittajärjestelmän kanssa. Vain kärkiosa Su-22:n siivestä kääntyy. Baza Lotnictwa Taktycznego, 21.BLT), joka oli vuosia Su-22 koneiden kotitukikohta, saa tulevaisuudessa F-35-laivueen sekä kaksi laivuetta KAI FA-50 -kevythävittäjiä/rynnäkkökoneita. •. FA-50 jatkaa perinnettä ?widwinin 21. Onkin yllättävää, että Puolan ilmavoimat lensivät sillä näin pitkään. FA-50 hoitaa pääasiassa ilmasta maahan tehtäviä ja jatkaa Fittereiden perinnettä. Koneita tullaan ilmeisesti varastoimaan siellä lentokuntoisina. Vahvistamattomien huhujen mukaan Suhoit olisi eläköitymisen jälkeisenä päivänä lennetty Poznaniin. vaatimaton päivitys sisälsi uuden RS6113-radion ja digitaalisen lennontallentimen. Näin niitä olisi tarpeen vaatiessa mahdollista käyttää ainakin vielä ensi vuoden aikana. Su-22 pystyi hoitamaan ne tehtävät, joihin se oli suunniteltu. Su-22 on taistelukoneena pahasti vanhentunut. Suhoiden tekemälle taktiselle tiedustelulle ei ole suoraa jatkajaa, vaan tehtävät siirtyvät tulevaisuudessa drooneille. Ennen kaikkea sen käyttöiän jatkaminen oli huomattavasti edullisempaa kuin uuden konetyypin hankinta silloin, kun Puolan puolustusmäärärahat olivat erittäin tiukassa. Fitterin pitkän käyttöiän salaisuus oli, että kone oli luotettava, ja sen käyttökustannukset suhteellisen pienet. 4/2025 23 Jäähyväislennolle osallistuneet lentäjät viimeisen lennon jälkeen: vasemmalla eversti Roman Stefaniak ja toisena vasemmalta prikaatikenraali Maciej Trelka. Taktinen lentotukikohta (21. Konstruktio, jossa ripustimet eivät ole siiven kääntyvässä osassa, on ollut huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin esimerkiksi Panavia Tornadon siipi, jossa ripustimet kääntyvät siiven mukana
28 Squadron perustettiin Chandigarhiin maaliskuussa 1963. 24 4/2025 Intian ilmavoimat jätti jäähyväiset viimeisille Mikojan-Gurevitš MiG21 -hävittäjilleen 16. Neuvostoliitto tarjosi ratkaisun toimittaen ensimmäisen MiG-21:n vuonna 1963. syyskuuta 2025, mikä merkitsi konetyypille kuuden vuosikymmenen mittaisen aikakauden päättymistä Intian ensimmäisenä yliäänihävittäjänä. Monessa roolissa Ensimmäinen MiG-21-laivue No. Ratkaisevasti Hindustan Aeronautics Limited (HAL) sai myös lisenssituotanto-oikeudet. Seremonialliset jäähyväiset kulminoituivat LuoteisIntian Chandigarhin tukikohdassa, jossa niiden tarina alkoi. Varustettuna MiG21F-13:lla (Type 74) laivue sai nimen ”Ensimmäisen ääntä nopeammat”. Myöhemmin laivue sai Type 76 -versiota.. Vuosien mittaan se valmisti Intian ilmavoimille noin 850 MiG-21FL, -21M ja -21bis-konetta, joilla varustettiin 24 hävittäjälaivuetta ja neljä koulutusyksikköä. BISONIT VÄISTYIVÄT Teksti ja kuvat: Shrey Chopra I ntian sota Kiinaa vastaan vuonna 1962 yhdessä kasvavat vihollisuudet Pakistanin rajalla loivat kiireellisen tarpeen vahvistaa Intian sotilaskalustoa
4/2025 25 BISONIT VÄISTYIVÄT MiG-21 on Intian ilmavoimien pitkäaikaisin konetyyppi.
Tyyppi oli kulmakivi kolmannessa Intian–Pakistanin sodassa vuonna 1971. Hawker Hunterien rinnalla niillä tehtiin Dhakan lentotukikohtia vastaan ensimmäisiä rynnäkköpommituksia, joilla rampautettiin Pakistanin ilmaoperaatiot. MiG-21F-13 (Type 74) tuli käyttöön maaliskuussa 1963 Chandigarhiin tukeutuneessa No. Uudempia versioita 1970-luvun alussa Neuvostoliitto tarjosi edistyksellisempää MiG-21M/MF:ää. 26 4/2025 Alun perin torjuntahävittäjänä kone oli aseistettu tykkisäiliöllä ja kahdella ripustimella K-13-ohjuksille. Niillä tehtiin myös yöpommituksia ja tulitettiin Dhakan hallintorakennusta raketeilla. Koneilla edesautettiin voittoa Itä-Pakistanissa, nykyisessä Bangladeshissä. 28 Squadron -laivueessa.. Vaikka MiG-21:llä ei saavutettu ilmavoittoja toisessa Intian–Pakistanin sodassa vuonna 1965, se osoittautui korvaamattomaksi voimavaraksi ohjaajien kouluttamiseksi yliääninopeudella käytävään ilmataisteluun. Sodan jälkeen laivue vaihtoi MiG21FL (Type 77) -koneisiin. Jälkipolttostartti yötehtävälle. Siinä oli uusi tutka, omakonetunnusjärjestelmä ja suurempi polttoainesäiliö. Intian kotimainen HAL Tejas jatkaa deltasiipisten MiG-21koneiden perintöä
Intian ilmavoimat osti 70 Neuvostoliitosta konetta, ja HAL valmisti 220 konetta lisenssillä. Bis oli käytössä vain lähes vuosikymmenen ennen kuin se korvattiin uudemmilla konetyypeillä. Type 96:ssa oli voimakkaampi moottori, parempi tutka, neljä siipiripustinta ja sisäänrakennettu tykki, joka jätti runkoripustimen muuhun käyttöön. MiG-21 oli nopea, kevyt, pieni, vaikea havaita ja ylivoimainen niin ilmasta ilmaankuin ilmasta maahan -tehtävissäkin. KoIntian ilmavoimien käytössä olleet MiG-21-versiot. HAL muokkasi tyypistä myös elektronisen sodankäynnin version. Bison 1990-luvulle tultaessa Intian ilmavoimat tarvitsi neljännen sukupolven hävittäjiä kehittyviä uhkia vastaan. Vuonna 1975 tuli käyttöön MiG-21bis (Type 75), jossa oli jälleen tehokkaampi Tumanski R25-300 -moottori, parempi tutka ja uudempi avioniikka, joka mahdollisti uudemmat asejärjestelmät. Sota Ilmavoitot Kolmas Intian–Pakistanin sota (1971) F-104 Starfighter, Shenyang F-6 (MiG-19), Mirage III Kuukausi Kargilin konfliktin (1999) jälkeen Brequet Atlantic Balakotin ilmaiskun (2019) jälkeen F-16. Koneessa oli myös nolla-nolla-heittoistuin, joka paransi ohjaajan selviytyvyyttä. Versio Intialainen nimi Käyttöönottovuosi F-13 Type 74 1963 PF Type 76 1965 FL Type 77 1966 M Type 96 1973 MF Type 96B 1973 bis Type 75 1976 -93 Bison 2001 U Type 66 1965 UM Type 69/69B 1973 Intian ilmavoimien MiG-21-koneiden ilmavoittohistoria. 4/2025 27 HAL valmisti Type 96:ksi ja 88:ksi paikallisesti nimettyjä versioita, jotka tulivat käyttöön vuonna 1973
Yksikkö lopetettiin vuonna 1998. Venäjä, Ranska ja Israel osallistuivat päivitykseen, joka tehtiin kotimaassa. MiG-21:n poisto raivaa tietä uusille koneille. Viimeisessä ohilennossa oli mukana HAL LCA Tejaseilla lentävä Indian Air Force Surya Kiran Aerobatic display Team. OCU perustettiin Intian läntisimmän osan Gurajatin osavaltion Jamnagariin. • Kaksipaikkainen MiG21UM Mongol kipuaa taivaalle. Alun perin sillä oli 24 Hawker Hunteria. syyskuuta 2025 Chandigarhin tukikohdassa, jossa MiG-21:n historia Intian ilmavoimissa alkoi 62 vuotta aikaisemmin. Väliaikaisratkaisuksi ilmavoimat esitti MiG-21-laivastonsa päivitysohjelmaa, josta syntyi MiG-2193, joka tunnetaan nimellä Bison. No. Koulutus Kaksi koulutusyksikköä – Operatiivinen hävittäjäkoulutusyksikkö MOFTU ja Operatiivinen muuntokoulutusyksikkö OCU – toimivat Type 69 Trainerilla. Kolmen MiGin osasto teki ohilennon, jota seurasivat ilmapäivystysja torjuntalentoesitys. Bison varustettiin ELTAn tutkalaitteistolla, R-73-ohjuksilla, nykyaikaisilla vastatoimijärjestelmillä, ranskalaisilla navigointilaitteilla, SURA-kypärätähtäinjärjestelmällä, kotimaisella Tarang-tutkavaroittimella ja HOTAS-ohjaimilla. Osa koneista säilytetään lentokunnossa Indian Air Force Heritage Flight -perinnelentuetta varten. Yksikkö siirtyi Chabuaan ennen lopettamistaan vuonna 2007. Viimeiset palveluskäytöstä poistuneet Bisonit rullasivat seisonta-alueelle suihkun kautta.. Parhaimmillaan se oli ilmavoimien suurin hävittäjäyksikkö, joka toimi MiG-21FL, -21Uja 21UM (Mongol) -koneilla. Seremonia toi paikalle veteraaneja tarinoineen ja muisteluineen kunnioittamaan konetta, joka oli niin pitkään Intian ilmavoimien selkäranka ja tuki. Versio pysyi käytössä 62 vuotta syyskuuhun 2025 saakka. 23 Squadronin viimeisten koneiden pyrstöt oli maalattu Intian lipun väreihin. MOFTU perustettiin joulukuussa 1986 Koillis-Intian Tezpurin tukikohtaan. Uudempaa HAL Tejas Mk.1A:ta on jo tilattu, jonka lisäksi Intialle on MRFAja AMCA-projektinsa. MiG-21:iä päätyy monen niitä pyytäneen instituution pihoille muistomerkeiksi. 28 4/2025 timaisen Light Combat Aircraft (LCA) -ohjelman piti täyttää tämä aukko, mutta se viivästyi. OCU siirrettiin myöhemmin Intian itäisimpään osaan Länsi-Bengalin Kalaikundaan. HAL Tejas Mk.1:n integraatio on jo alkanut kahden laivueen voimin. Sillä oli merkittävä rooli myös sotatoimissa. Lennot jatkuvat Ympyrä sulkeutui 26. Parannukset antoivat Bisonille paljon uudempiin hävittäjiin verrattavat kyvyt
Sitä edesauttavat uuden sukupolven näköetäisyyden ulkopuolelle vaikuttavat ilmataisteluohjukset.. 30 4/2025 BVR-OHJUSTEN UUSI SUKUPOLVI Teksti: Pentti Perttula Kilpailussa ilmaherruuden saavuttamiseksi on uusi vaihde päällä
Tarkastellaan silti lyhyesti muutamaa uutta ohjustyyppiä. Ohjuksen väitetty yli viisinkertainen äänennopeus tekee MiG-31:n kaltaisesta koneesta strategisen torjuntahävittäjän, joka pystyy neutraloimaan vastustajan tukikoneita niiden saattohävittäjien torjuntakyvyn ulkopuolelta. Pakistan käytti PL-15E-ohjusta ensimmäisenä ilmataistelussa toukokuussa 2025 ja ilmeisen onnistuneesti Intiaa vastaan. Niiden avulla ohjus pystyy toimimaan elektromagneettisesti monimutkaisissa ympäristöissä ottaen vastaan ohjauskäskyjä joko sen laukaisseelta lavetilta, toiselta lavetilta tai taistelunjohtojärjestelmältä. Vaikka KS-172 on vasta tulossa käyttöön, ohjustyyppi on leimallinen Venäjän ilmatilan käytön täydelliseen estämiseen pyrkivälle anti-access/ area-denial (A2/AD) -strategialle ja alleviivaa pitkän kantaman ilmataisteluohjusten merkitystä vastustajan ilmavoiman projisoinnin estämisessä. Ohjuksen kotimaisen version kantamaksi väitetään 300 kilometriä ja PL-15E-vientiversion 145 kilometriä. Ohjuksessa on kaksivaiheinen rakettimoottori ja aktiivinen tutka ohjautumisen loppuvaihetta varten. Pitkän kantaman ohjusten edustamat teknologiset ja operatiiviset edistysaskeleet edustavat ilmasodankäynnin vähittäistä evoluutiota ja ajattelutavan muuttumista. Venäjän KS-172 Venäjän suurikokoinen ilmataisteluohjus Novator KS-172 – joka tunnetaan myös merkinnöillä K-100 tai R-172 – on suunniteltu torjumaan arvokkaita ilmamaaleja, kuten elektronisen sodankäynnin lavetteja, tutkavalvontaja johtokeskussekä ilmatankkauskoneita vastaan jopa yli 400 kilometrin etäisyydelle saakka. Tapaus kertoo Kiinan valmiudesta toimittaa vientiin edistyksellisiä asejärjestelmiä, joita länsi voi joutua kohtaamaan tulevaisuudessa. Kun ohjuksen kantama kasvaa, kyky havaita, laukaista ja tuhota ennen vastustajaa on yhä tärkeämpää. Kuva: US Air Force KS-172S Suhoi Su-35:n siivessä. Kiinan PL-15 China Airborne Missile Academyn kehittämä PL-15 on suunniteltu hyökkäämään hävittäjiä, tutkavalvontaja johtokeskussekä ilmatankkauskoneita vastaan pitkien etäisyyksien takaa. Kuva: Miroslav Gyurösi. P otentiaalisesti satojen kilometrien päästä vastustajan lentokoneisiin vaikuttavat uuden sukupolven ilmataisteluohjukset pakottavat muokkaamaan ilmataisteluoppeja, operatiivista suunnittelua ja puolustushankintojen strategiaa. Tässä kilpailussa ilmaherruutta ei enää saavuteta kaartotaistelussa vaan sen saavuttaa osapuoli, joka parhaiten yhdistää sensorit, aselavetit, taktiikan, tekniikan ja menetelmät yhtenäiseksi ilmavoimaksi. 4/2025 31 leja ennennäkemättömiltä etäisyyksiltä tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita. Niiden kyky tavoittaa, seurata ja tuhota maaTaiteilijan näkemys AIM-260Aohjuksesta F-22 Raptorin laukaisemana. Erään Ilmavoimien entisen komentajan mukaan ilmataisteluohjuksista ei kerrota yksityiskohtaisia tietoja edes niiden käyttäjille kuin vasta vuosien päästä. Ohjuksessa on kaksivaiheinen rakettimoottori, AESA-tutka ja kaksisuuntainen datalinkki. Ohjusten nykyaikaiset työntövoimajärjestelmät, tutkat ja verkottuneet viestintäkyvyt ovat kasvattaneet niiden ampuma-aluetta kauas perinteisestä ilmataistelusta ja tuoneet ilmatilan hallintaan monimutkaista uutta dynamiikkaa
Tuotantonsa alkuvaiheessa oleva ohjustyyppi Uusien BVR-ohjusten koko suhteessa AIM-120 AMRAAMiin. 32 4/2025 Eurooppalainen Meteor Eurooppalaisena yhteistyönä syntynyt MBDA Meteor on ollut operatiivinen jo vuodesta 2016 lähtien. Meteor on integroitu Saab Gripeniin, Dassault Rafaleen ja Eurofighter Typhooniin. Ohjuksesta ei siihen aikaan löytynyt verkosta mitään tietoa. Kuva: Japan Defense Ministry Joint Staff Office. PL-15-ohjus Kiinan kansan vapautusarmeijan ilmavoimien Shenyang J-16:n siiven alla. Väitetysti yli nelinkertaiseen äänennopeuteen ja 200 kilometrin kantamaan pystyvässä ohjuksessa on aktiivinen tutkahakupää ja kaksisuuntainen datalinkki, joiden avulla sen lentorataa voidaan korjata ja lisätä todennäköisyyttä osua maaliinsa. AIM-260 on Yhdysvaltojen vastaus Kiinan PL-15:n uhkaan. Sen integrointia F-35:een suunnitellaan. Hän huomasi kuitenkin heti puhuneensa sivu suunsa ja vaikeni asiasta saman tien. Se toi pitkän kantaman ilmataisteluohjuksiin ensi kertaa säätyvän patopainemoottorin. Yhdysvaltalainen AIM-260 JATM Kuulin Lockheed-Martinin kehittämästä AIM-260 Joint Advanced Tactical Missile (JATM) -ilmataisteluohjuksesta ensi kertaa jo vuonna 2018 päivällispöydässä Texasissa vieressä istuneelta yhtiön edustajalta. Sen ansiosta ohjus pystyy säilyttämään korkean energian koko lentomatkan ajan, mikä lisää ohjuksen no escape zone -vyöhykettä tarkoittaen sitä aluetta, josta vastustaja ei pysty enää millään keinoin välttämään ohjuksen vaikutusta
Turkki Gökdo ?an 140 330/16 2024 Israel I-Derby ER 122 362/16 2019 Ranska Mica NG 112 3,1/16 2026 on suunniteltu korvaamaan AIM-120 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile (AMRAAM), vaikka siitäkin kehitetään yhä uusia versioita. Niiden poistamisella taisteluympäristöstä voidaan rampauttaa vastustajan kyky koordinoida operaatioita ja luoda itselle epäsymmetristä etua. Dynaamisista ilmatilan hallinnan työkaluista ja parannetusta tilannetietoisuudesta on tulossa operatiivisesti välttämättömiä. Kuva: Linus Svensson / Saab. Ilmataistelun muutokset Kun ilmataisteluohjusten kantamat alkavat olla yli 200 kilometrin luokkaa, vastustajien etäisyydet toisistaan ilmataistelun aikana kasvavat niin, etteivät he enää näe toisiaan ainakaan taistelun alkaessa. Se on täysin suunniteltu verkottuneeseen taisteluympäristöön. Yhteistoiminnallisista laveteista eli niin sanotuista miehittämättömistä siipimiesjärjestelmistä on tulossa erityisen tärkeitä. Tämä edellyttää kestävää ja hyvin salattua viestintää ohjuksen ja sille tietoa välittävien hävittäjien, taistelunjohtokoneiden, satelliittien tai maassa olevan taistelunjohdon välillä. Hyökkäys pitkän etäisyyden päässä olevia maaleja vastaan edellyttää myös hyvin suunniteltua ja toteutettua ilmatilan hallintaa, jotta vältetään ohjuksen osuminen omiin lavetteihin tai siviili-ilma-aluksiin. Ohjaajien ja miehittämättömien lavettien operaattorien täytyy luottaa datalinkkien kautta välittyvään sensoriverkoston ja elektronisen valvonnan keräämään informaatioon ilman visuaalista vahvistusta. 4/2025 33 Uuden sukupolven BVR-ohjuksia. Koska pitkät etäisyydet ilmataistelussa tarkoittavat ohjuksille pitkiä lentomatkoja – joiden aikana maali ehtii vaihtaa niin suuntaa, lentokorkeutta kuin nopeuttakin – uuden sukupolven ohjukset nojautuvat voimakkaasti datalinkkiensä välittämiin päivityksiin maalin tilasta. • Meteorohjuksia Ruotsin ilmavoimien Gripen E:n siiven alla. JATM:issa on inertiaohjaus, aktiivinen tutka ja kaksisuuntainen datalinkki. Maa Ohjus Massa (kg) Pituus/halkaisija (cm) Käytössä vuodesta Yhdysvallat AIM-174B Gunslinger 860 470/34 2023 Venäjä KS-172 748 601+104/40 2025 Kiina PL-17 570 570/30 2022 Venäjä R-37 510 406/38 2019 Kiina PL-15 200–230 400–450/20,3 2016 Kiina PL-15E <210 399,6/20,3 2021 EU Meteor 190 370/17,8 2016 Intia Astra Mk-1 154 384/17,8 2019 Yhdysvallat AIM-260 JATM 154 366/18 2026. Uudet ohjukset on optimoitu tärkeiden tukikoneiden – tutkavalvontaja johtokeskus-, elektronisen sodankäynnin ja ilmatankkauskoneiden – neutralointiin. Tärkeimmiksi maaleiksi tulleiden tukikoneiden selviytyvyyttä saatetaan alkaa parantaa kehittämällä niistä häiveja miehittämättömiä versioita. Vaikka ohjus on kooltaan suhteellisen kompakti – koska se on suunniteltu F-22ja F-35-hävittäjän asekuiluihin – sen väitetään pystyvän jopa viisinkertaiseen äänennopeuteen ja yli 200 kilometrin kantamaan. Ne voivat toimia eteen työnnettyinä sensoreina, datalinkkeinä, ilmatankkaustai ohjuslavetteina, jotka parantavat miehitettyjen hävittäjien selviytyvyyttä sekä sensori-, häirintäja asevaikutuksen ulottuvuutta. Ohjuksen suunnittelussa korostuvat nousussa olevan yhteistoiminnallisen ilmataisteluopin mukaiset informaation jakaminen ja dynaaminen maalinosoitus
lokakuuta klo 15. Sen tavoitteiksi kirjattiin lentäjäreservin kouluttaminen, ilmailun tunnetuksi tekeminen ja alueen ilmapuolustuksen parantaminen. Ilmavoimien varhaiset vesikonevierailut kaupungissa sekä rajan takainen Venäjän ilma-aseen huolestuttava kehitys innostivat kaupunkilaisia merkkihenkilöidensä johdolla perustamaan Joensuuhun jo 11. Suurimmat rakennukset ylhäältä alaspäin: Veikko Vanan omistuksessa olevat sotahalli (1942) ja suuri halli (1958), uusi lennonjohtotorni (1996) ja lentoasemarakennus (1960). Yhdistysrekisteriin 24. Vasemmalla pääkiitotien itäpääty. 34 4/2025 Teksti: Hasse Vallas Joensuu on ollut pitkään ilmailun aktiivinen keskus Pohjois-Karjalassa. Oikeassa alanurkassa lentokonekorjaamo Joen Service oy:n halli. helmikuuta 1924 hyväksytystä P-KIPY:sta tuli ensimmäinen Suomessa perustettu ilmailuyhdistys. Kuva: Arto Laaninen. marraskuuta 1923 Pohjois Karjalan Ilmapuolustusyhdistyksen (P-KIPY). Platalla hallien vasemmalla puolella on pienkoneiden Avgas 100LL -tankkauspiste. EFJO – POHJOIS-KARJALAN ILMAILUKESKUS Joensuun lentokenttä Onttolassa 17
Koulutusta purjelentämiseen käytiin hankkimassa Jämijärven purjelentokoulun kentällä, jonne myös uusi kone vietiin. Hyppytoimintaa harrastettiin paljon Varkaudessa, Kuhmossa ja Utissa, jossa oman kerhon perustaminen henkisesti alkoi. lokakuuta 1972, perustaen itsenäisen yhdistyksen, nimellä Pohjois-Karjalan Laskuvarjourheilijat r.y. Kuva: Hasse Vallas 4. Ilmapuolustusliitto lennätti Mothilla ja Karhumäen veljekset aluksi Mothilla, myöhemmin Cessna C-37 Airmasterilla. Joensuun kentän aktiivit koneineen järjestäytyneinä. Sota-aikana lennokkitoiminta jatkui edelleen. Keväällä 1945 perustetusta Joensuun Ilmailukerhosta kehittyi urheiluseuramainen yhdistys, vaikka todellisuudessa toiminta jatkui P-KIPY:n periaattein, joista ei haluttu nyt enää julkisesti puhua. Joensuun Ilmasilta Suomeen on perustettu Ilmasiltoja eri paikkakunnilla. Tilaisuus oli päättynyt Karjalan Lennoston komentajan eversti Matti Antikaisen esitelmään: Suomen ilmavoimat tänään. Miehet vasemmalta: puheenjohtaja Olli Summala, Timo Flink (lennonopettaja ensi kevääseen saakka), Veikko Vana ja sihteeri Arto Laaninen. Ilmasillan perustaminen Joensuuhun sai virikkeitä Hämeenlinnan ja Tampereen Ilmasilloista sekä Ilmavoimien viestija tutkakillan säännöistä. Joensuun lentokenttä oli tärkeä tukikohta sotien aikana. Alueen laskuvarjoharrastajat kokoontuivat Joensuussa 4. Tätä seurasivat yksityisten ja kerhojen pienkoneilla suorittamat maksulliset yleisölennätykset kesällä vesikoneilla ja talvella suksikoneilla. Jäseninä ovat pääasiassa ilmavoimissa palvelleet, tai muuten ilmailun ammateissa palvelleet. Ilmailun uusi nousu Joensuussa Sodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomissio määräsi P-KIPY:n lakkautettavaksi isänmaallisena järjestönä. Joensuu ja kenttä olivat myös venäläisten pommitusten kohteena useaan otteeseen. Yhdistyksen lähetystö matkusti Helsinkiin, tapaamaan pääministeri Kyösti Kalliota ja muita ministereitä. Perustava kokous pidettiin 13. Jatkosodan aikana Pyhäselän vesi oli niin alhaalla, että rannat soveltuivat ilmavoimien työkentiksi. 4/2025 35 EFJO – POHJOIS-KARJALAN ILMAILUKESKUS I lmavoimien tekemät lentokonevierailut ja ilmailuaiheiset esitelmät lisäsivät entisestään joensuulaisten kiinnostusta ilmailuun. Myös purjelentotoiminta käynnistyi, kun oma Grünau 9 -liitokone valmistui 11. huhtikuuta 1987 Joensuussa. Muun muassa kaupungin johdon suojeluksessa alkoi yhdistyksen lennokkitoiminta kehittyä kymmenien kurssilaisten muodossa. Koneena oli Junkers F 13 -vesitaso ja laskeutumispaikkana Linnunlahti. Ilmavoimien lennot kaupunkiin ja myös lähikuntiin jatkuivat. Aero Oy oli aloittanut 1920-luvun lopulla kaupallisia yleisölennätyskiertueita, jotka ulottuivat myös Joensuuhun. Tilaisuudessa oli läsnä majuri Heikki Lahtela Karjalan Lennostosta sekä Kuopion lentoaseman päällikkö Mikko Lallukka. Joensuuhun ensimmäinen hyppytoimintaan soveltuva kone, Cessna 172, OH-CFZ, tuli vuonna 1973. Lallukka kertoi ilmavoimien killoista, joissa on jäseniä noin 3500 eri paikkakunnilla. Koneet vasemmalta Joensuun ilmailukerhon Diamond DA20-100, Katana OH-JIK, Lentokerho Karelian Cessna 172P Skyhawk OH-CVZ, Arto Laanisen Fisher R-80 Tiger Moth OH-XMO. Tulokset matkasta jäivät kuitenkin laihoiksi. Osa ilmavoimissa sotineista yhdistyksen lennokkimiehistä jäi sille tielle. Ilmailusta tuli lähes arkipäivää Joensuussa. Ilmasillan aloitteesta Onttolan kentän alueelle entisöitiin jatkosodan aikainen pommikone Junkers Ju 88 A4:n käyttämä suojakorsu.. kesäkuuta 1936. Kirjelmällään lähetystö esitti kaikkien pohjoiskarjalaisten huolen ilmahyökkäyksistä, vaatien alueen ilmapuolustuksen vahvistamista viipymättä. Lähikuntiin perustettiin omia alaosastoja. Kuva: Hasse Vallas han kaksitasoisen koulukoneen Stieglitz OH-SZN:n Koneesta tuli purjekoneiden hinauskone 1970-luvun puoliväliin saakka. Moottorilento tuli mukaan toimintaan, kerhon ostettua vuonna 1962 ilmavoimien huutokaupasta van5. Koneiden rakentaja Timo Flink Europa XS:n vieressä
Nuorukaisen taipumukset olivat viitanneet hänessä olevaan keksijän nerouteen. Yhdistyksemme kuuluu jäsenenä Suomen Lentopelastuseuraan, kertoo kerhon puheenjohtaja Olli Summala. Suullisena perimätietona kerrotaan, että lehtovaaralainen maaseppä Adam Henrik Vallijus olisi lentänyt siivillään suurelta Kokkokiveltä tuulenpuuskaan ja alamäkeen hypäten, jopa noin 200 askeleen verran. Samalla ilmenee, että lentotoimintaa harjoitetaan hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Lentokerho Karelia toimii yhteistyössä samassa isossa lentokonehallissa. Flink kertoo iän myötä lopettaneensa kouluttamisen tänä vuonna. Joensuun Ilmailukerho täytti 100 vuotta vuonna 2023. Hänen jälkeensä on Joensuussa nyt kaksi uutta lennonopettaja, joten lupakirjakoulutus ei katkea. Karelian puuhamieheksi osoittautuu lennonopettaja Timo Flink, joka kertoo kouluttaneensa vuosien kuluessa kaikkiaan yli kahtasataa lento-oppilasta. marraskuuta 1923, jolloin P-KIPY perustettiin. Suomen Ilmailuliiton tiedotuspäällikkö Esko Hatakka on aikanaan lausunut tapahtumasta: ”Niiden tietojen perusteella, joita julkisuudessa on esitetty, ei puheena olevan lennon suorittamista voi asettaa epäilyksenalaiseksi”. Jäsenten omia koneita on hallissa kolme. Kareliaan kuuluu noin 40 lentäjää. Parikymmenvuotiaana Adam oli viettänyt jonkin aikaa Venäjällä, jossa hän oli omaksunut jotakin ilmailusta. Kolmas kerhon jaostoista on lennokkijaosto, joka hyödyntää kaupungin keskustassa olevaa kerhohuonetta. Saksalaista Otto Lilienthalia on pidetty maailman ensimmäisenä liitolentäjänä 1880-luvun alussa. Somersalo piti tilaisuudessa esitelmän ilmavoimien merkityksestä turvallisuuden takaajana. Toiminta on jakaantunut kolmeen jaostoon, joista moottorilentämistä harrastetaan Joensuun kentällä. Kahvihuoneessa vallitsee näkemys, että välillä hiipunut moottorilentäminen on piristymässä lentokoulutuksen kautta mukaan tulleiden uusien nuorempien lentäjien myötä. Toiminta nykyään Tapaan joukon lentäjiä lentokentän suuren hallin toimistossa. Kerhon C-172 -Cessnaa vuokrataan ilmailuyhdistyksen lentoihin ja sillä suoritetaan myös lentokoulutusta. 36 4/2025 2. Näistä kahdessa, Moth ja Europa, hän on ollut rakennustyön valvojana. Timo Flink on myös pitkäaikainen lentokoneenrakentaja. Runsaan sadan jäsenen ilmailuyhdistys on Suomen vanhin. Tiiviissä yhteistyössä voidaan käyttää myös Lentokerho Karelian Cessna C 172 -konetta, jota käytetään palolentoihin sekä SAR-lentoihin koulutuksineen. •. Hyppyä oli ollut seuraamassa perheenjäsenten lisäksi kyläläisiä. Yhdistyksellä on nyt yksi oma moottorilentokone Diamond DA20-100 Katana. Joensuussa on valmiiksi koulutettu 62 LAPL ja PPL lentäjää. Kuva: Museovirasto Adam Henrik Vallijuksen liitolento Tapahtuiko Pohjois-Karjalan ilmailun ensimmäinen lento Polvijärven Lehtovaaran kylässä jo vuonna 1871. Koska purjekonelentäminen ei enää ole Joensuussa mahdollista, ovat kerhon neljä purjekonetta sekä purjelentäminen omana jaostonaan sijoitettuina Kiteen kentälle, jossa hinauksiin on käytössä vintturi. Hänen käsissään on valmistunut aikaa myöten kuusi konetta, joista kaksi on hallissa nähtävänä. Kiteellä lentäminen on sujuvaa 1500 metrin asfaltoidulta kiitotieltä. Koneet ovat KR2 (joka ei tullut valmiiksi), Sonerai 2, Auster 5, Fisher R-80 Tiger Moth, Gardan GY80 Skycruiser ja Europa XS. Ilmavoimien komentaja, majuri Arne Somersalo saapui Joensuuhun Väinö Bremerin ohjaamalla Hansa-koneella, neljän Hansan osastolla, 11
Kopterin moottorin ahtimen laakerin vioituttua lennolla. Vanalla on pitkä tausta ilmavoimien helikopteriohjaajana. •. 4/2025 37 Teksti: Hasse Vallas H elikopteri-ilmailussa varmaan kaikkien tuntema Veikko ”Veki” Vana päätti lopettaa helikopteritoiminnan viime vuodenvaihteessa. Palvelus ilmavoimissa kesti 16 vuotta ja sen jälkeen saman verran Ilmailuhallituksessa, jossa hän toimi helikoptereiden, mutta myös kiinteäsiipisten koneiden tarkastuslentäjänä. Lapin Hukkasotaharjoituksen päätöstilaisuudessa hän sai muistoksi Hukkapuukon, minkä harjoituksen johto luovutti ”Sisupuukkona”. Lohilahdella metsänruiskutuslennolla tuli niin ikään Bel 206:n moottoriin ahtimen laakerivaurio, mikä pakotti pakkolaskuun saareen. Itse helikopterilentäminen tapahtuu Nummelassa vuokrakoptereilla. Lennot olivat sujuneet kaikkineen hyvin ja turvallisesti, muutamia moottorihäiriöitä lukuun ottamatta. Mi-8-kopteriin Vana sai aikanaan tyyppikoulutuksen VEIKKO VANA – HELIKOPTERI-ILMAILUN GRAND OLD MAN Ukrainassa Krementzukin kansainvälisessä koulutuskeskuksessa. Ilmailuhallituksen tarkastajana toimineelle Vanalle on kertynyt 20 helikopterityyppiä. Lapissa eri sotaharjoituksille, viimeisin Lapin Jääkärirykmentille vuonna 2013. Vanan jälkeen yhtiön koulutustoimintaa jatkaa Pekka Parviainen, joka toimii Helsingissä. Näin hän haluaa jatkaa alueen ilmailutoiminnan tukemista ja jatkuvuutta, jossa lämpimällä hallilla on suuri merkitys kaikelle ilmailutoiminnalle. Taivalkoskella Ukonvaarassa Hughes 500D:n moottorin sammuminen lentoonlähdössä johti pakkolaskuun epätasaiseen aurattuun maastoon, josta seurauksena pyrstöroottorivaurio. Tarkastajan tehtävissä minulla oli oikeus lentää lupakirjatarkastuslennot: A2 eli nykyisin PPL, CPL ja opettajatarkastuslennot sekä helikoptereilla että lentokoneilla. Mi-1 (SM 600), Mi-4, Alouette II, ja Bell 206 koulutukset hän on saanut Utissa. Vana muistelee lentäneensä kiireisimpinä vuosina lähes 200 tarkastuslentoa. Nyt hän on luopumassa viimeisestä kopteristaan, Sweitzer 300CB, joka on vielä Joensuun suuressa lentokonehallissa. Lisäksi hänellä on tyypit kiinteäsiipiseen Beaveriin. Vana lensi vielä reservissä omalla kopterillaan runsaasti maalilentoja Puolustusvoimien maavoimille, panssareille ja ilmatorjunnalle. Ilmailuhallituksen palveluksen aikana koulutus Mi-2:een Mediinin kaupungissa Venäjällä, Super Pumaan Norjan Stavangerissa sekä Bölkov:iin Saksan Münchenissä. Pirkkalassa Bell 206:n katsastuslennolla helikopteriin tuli moottorihäiriö Nokian päällä. Veikko, joka omistaa Veikon yritys First Investo oy. Onnistunut pakkolasku vajaateholla pellolle. Kolmesta moottorihäiriöpakkolaskusta huolimatta, ovat lentoni sujuneet kaikkineen hyvin ja turvallisesti, kertoo runsaat 10 000 tuntia lentänyt Veikko Vana. Veikko on jäämässä osa-aikaiseksi hallimestariksi, ylläpitämään talvisinkin lämmintä hallia joensuulaisille ilmailupiireille ja muille ilmailualan tarvitsijoille. Tehtävään kuuluivat tarvittaessa myös helikopterikaluston katsastuslennot, Vana kertoo
JOEN SERVICE MONIALAISTUU Pertti Lahden laaja kokemus lentokoneiden huollosta siirtyi hänen pojalleen Mikolle, joka jo teini-ikäisenä toimi lentokonehuollossa apumekaanikkona. Kokemuksen myötä Mikko siirtyi Finnairille lentokonemekaanikoksi. Toimenpiteitä kohdennetaan lentoasemien huolintapalveluiden kehittämiseen sekä etenkin Jetpolttoaineiden jakeluun eri kentillä, EU:n regulaation vaatiessa matkustajakoneiden tankkauksia matkustajamäärien kasvaessa kentillä. Organisaatiomuutos 2025 Lentokoneiden ja helikoptereiden huoltoyhtiönä tunnettu Joen Service pyrkii nyt laajentamaan entisestään lentoasemilla tuottamiaan maapalveluita. Kuva: Joen Service. Yhtiöön syksyllä palkattu uusi toimitusjohtaja, Tomi Viitanen, omaa yli 20 vuoden monitahoisen ja kansainvälisen kokemuksen ilmailualalta. Vuonna 2011 hänestä tuli yrityksen toimitusjohtaja. Joen Service on aloittanut maapalvelut Hallituksen puheenjohtaja Pentti Lahti. Tarkastelussa on parhaillaan erilaisia mahdollisuuksia, joissa Viitasen mukaan tutkitaan muun muassa lentotekniikan oppilaitosyhteistyön laajentamista. Yhtiö pyrkii edelleen monialaistamaan tuottamiaan ilmailun palveluita. Vuodesta 2022 alkaen maapalveluita on tarjottu Joensuun lentoasemalla Finnairille sekä kansainvälisille lentoyhtiöille. Yhtiö on tarjonnut kentällä vuosien mittaan teknisiä palveluja Finnairille vuoteen 2005 saakka. Toisena kehittämisen suuntana ovat ilmailun maapalvelut lentokentillä. Yhtiöllä on nyt 145-luvan lentokonekorjaamot integraation myötä Joensuussa ja myös Vesivehmaalla. Syksyllä 2025 toteutetulla organisaatiomuutoksella Joen Service tähtää monialaisuuden kehittämiseen. Joensuu vilkkaana lentokenttänä tarjosi 1980-luvulla Pertti Lahden yritykselle työtä, kun asiakkaina olivat Finnaviation, yksityiset lentokoneen omistajat sekä paikalliset aktiiviset ilmailukerhot. 38 4/2025 Teksti: Hasse Vallas Joensuussa pääpaikkaansa pitävä Joen Service Oy huoltaa lentokoneita ja helikoptereita sekä tuottaa maahuolintaja tankkauspalveluita eri asiakassegmenteille. Perusyhtymän siirryttyä Hyvinkäälle, perusti Pertti Lahti vuonna 1982 oman huoltoyhtiön Joen Servicen. 1990-luvun laman aikana toiminta laajennettiin koskemaan myös helikopterien huoltotoimintaa. T arina alkaa vuodesta 1976, jolloin Helsinki-Malmilla työskennellyt lentokonemekaanikko Pertti Lahti muutti Joensuuhun johtamaan Perusyhtymän lentokoneiden huoltotoimintaa. Joensuuhun Mikko palasi vuonna 2001. Tomi on nyt johtamassa asiantuntijatiimiä, joka on erikoistunut ilma-alusten huoltoon ja korjauksiin sekä lentokelpoisuuden hallintaan
Uutena palveluita tarvitsee myös NATO jäsenyyden myötä kasvanut ulkomaalainen sotilasliikenne. Jatkosta ei vielä haluta puhua sen enempää. Yhtiön huoltotoiminnan tuotantopäällikkönä toimii pitkän kokemuksen omaava, syntyjään argentiinalainen, Nicolas Montes de Oca, joka avioliiton kautta tuli 12 vuotta sitten Suomeen. Pirkkalassakin on niin sanottu halpalentoterminaali jäänyt vajaakäytölle, Ryanairin lopetettua lentonsa Pirkkalaan. Esimerkkinä voisi olla logistiikan yhteiskäyttöterminaali, johon yrittäjät voisivat mennä matalalla kynnyksellä mukaan operoimaan, Viitanen pohtii. Modifikaatioita tehdään radioasennuksista aina täydellisiin lasiohjaamopäivityksiin lentokoneille ja helikoptereille. Joen Service on Suomessa Garminin valtuutettu Service Center. Siellä on käyty keskustelua, miten rakennuksia ja infraa saataisiin paremmin hyödynnettyä. Puolustusvoimien polttoaineen jakelun ulkopuolella ovat esimerkiksi kuljetuskoneet, joiden polttoainehuolto tuotetaan kaupallisten toimijoiden puolelta. Kukaan ei uskalla tehdä mitään, kun ei ole liikennettä. Kauimmaiset asiakkaat ovat olleet Portugalissa, joiden koneita on huollettu, Oca mainitsee. Viitasen mukaan Joen Service toimii aktiivisesti lentoasemien ja lentoyhtiöiden kanssa Regulaation asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuva: Hasse Vallas Joen Servicen korjaamopäällikkö Nicolas de Oca yhdessä opinnäytetyötä tekevän insinööriopiskelija IIro Seppäsen kanssa. • Toimitusjohtaja Tommi Viitanen. Sama regulaation vaatii tällöin myös SAF polttoaineen jakeluvaatimuksen täyttymisen. Huoltotoiminta toiminnan keskiössä Joen Service ei muista laajentumishaluistaan huolimatta ole unohtamassa juuriaan ilma-alusten huollossa. Osa harjoituksista järjestetään myös kaupallisten lentoasemien ulkopuolella ja Viitanen näkee heillä olevan kykyä ratkaista operoivien tahojen haasteita jatkossa. Olemme työllistäneet lähes 50 vuoden ajan ihmisiä, joilla on monenlaisia taitoja, ja jotka tulevat eri ikäryhmistä. Regulaation ollessa jo voimassa, toimittaa Joen Service sen mukaista SAF-polttoainetta, kaikilla lentoasemilla, vaikka pienemmillä kentillä Regulaatio ei sitä edellytäkään, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtajana nykyään toimiva Mikko Lahti. 4/2025 39 Tampere-Pirkkalan kentällä. Kun sen sijaan pitäisi tehdä jotakin, jotta liikennettä saadaan. Teemme parhaamme joka päivä, jotta he edelleen kokevat tämän parhaaksi työpaikakseen, missä ovat olleet, Mikko Lahti avaa yrityksen arvoja. Joen Service huoltaa muun muassa Cessna 208 Caravan ja Cessna 206 Soloy potkuritubiineja. Kuva: Anniina Åke. Yhtiö on Suomessa myös Robinsonin valtuuttama huoltokeskus. Olen peräänkuuluttanut sitä, että jos Finavia ei, niin eivätkö kuntatahot voisi lähteä liikkeelle. Regulaatio edellyttää, että koneilla lennetään mahdollisimman pienillä kuormilla polttoainetta lennolla kevyemmällä koneella kuluttaen, mikä johtaa koneiden tankkaamiseen jokaisella kentällä erikseen. Yhdysvaltalaisen Robinsonin ostettua omistukseensa droneja kehittävän Ascent AeroSystemsin, on Joen Service saanut Suomeen koekäyttöönsä kolme Amerikassa kehitettyä dronea. Polttoaineregulaatio Kolmantena kiinnostuksen kohteena Viitanen näkee lentokoneiden tankkauksiin liittyvän EU-regulaation tuomat muutokset. Regulaatio astuu voimaan lentoaseman vuosittaisen matkustajamäärän ylittäessä 800 000 matkustajaa
40 4/2025 UUTTA MOOTTORITEKNOLOGIAA Teksti ja kaaviokuva: Heikki Tolvanen Kuvat: Pratt & Whitney
Tutkimukset osoittavat myös, että teknologia voisi minimoida typen oksidien päästöjä, jotka syntyvät vedyn korkeamman palamislämpötilan sivutuotteena. 4/2025 41 Vetypolttoaine voi tarjota houkuttelevia keinoja kohti hiilidioksidipäästötöntä tavoitetta, mutta vision toteutus toimivaksi käyttövoimajärjestelmäksi vaatii vielä vuosia. Mitkä ovat ne vedyn ominaisuudet ja elementit, joita voisimme hyödyntää. Osaamme jo lämmön talteenoton. – Teknisiä haasteita on varmasti vielä paljon enemmän, mutta nämä olivat niitä, joiden avulla saimme nopeasti vastauksia keskeisiin kysymyksiin ja pystyimme selvittämään, kannattaako tätä jatkaa. M oottorivalmistaja Pratt & Whitney uskoo ottaneensa ensimmäiset askeleet kohti hiilidioksipäästöttömy yttä HySIITE-konseptilla (Hydrogen Steam-Injected, Intercooled Turbine Engine). P&W on julkistanut yksityiskohtia konseptista, jota on tutkittu Yhdysvaltain energiaministeriön kahden vuoden mittaisen, vajaan neljän miljoonan euron ARPA-E-hankkeessa (Advanced Research Projects Agency-Energy). Tutkimustyö voi tasoittaa tietä useille uusille voimalaitteille, kuten tehokkaammille, vaihteistolla varustetuille ohivirtausmoottoreille, joiden hiilidioksidipäästöt olisivat nolla. Noin vuosi sitten päättyneessä HySIITE-hankkeessa keskityttiin hypoteettiseen komponenttija järjestelmäsuunnitteluun sekä joidenkin kriittisten riskielementtien toteutettavuuteen. Palamisprosessissa vety tuottaa niin paljon vettä, että voimme ottaa sitä talteen moottorin takaosasta ja käyttää muun muassa jäähdytykseen, totesi Neil Terwilliger, P&W:n tekninen tutkija. Vaikka yhtiö myöntää, että teknologia on monimutkainen ja vaatii lisätutkimuksia, se on rohkaistunut tuloksista, joiden mukaan energiankulutus voi olla jopa 35 prosenttia matalampi kuin nykyisissä huipputekniikan moottoreissa. Näihin lukeutuivat vedyn poltto raskaassa höyryilmaseoksessa sekä käytännöllisen höyrystimen suunnitteluun ja testaukseen liittyvät asiat, joilla voidaan selvittää, kuinka paljon vettä lauhduttimella voidaan tuottaa. Sen sijaan osa saapuvasta ilmavirrasta imeytyy moottorin takaosassa olevaan pieneen ytimeen, jossa ilma käännetään päinvastaiseen suuntaan virratakseen pituussuunnassa eteenpäin käänteisen ahtimen kautta – vastaavasti kuin P&W PT6 -potkuriturbiinimoottorissa. Se on uusi hybridimoottori, jossa yhdistyvät polttoaineen kryogeenisten ominaisuuksien ja höyryruiskutuksen termodynaamiset edut. Uutta teknologiaa HySIITE muistuttaa ulkoisesti tavanomaista ohivirtausmoottoria, mutta sen sisus on monelta osin erilainen. Kun tuleva ilma kulkee ahtimen läpi, se sekoitetaan höyryyn, jota ruis. Pieni ydin ja palotila ovat mahdollisia, koska höyryseoksen tehokapasiteetti on suurempi. Vaikka suurin osa moottorin läpi virtaavasta ilmasta kiihdytetään puhaltimella ohivirtauskanavan kautta, siinä ei ole perinteisen suihkumoottorin matalaja korkeapaineahtimien vyöhykkeitä tai muuta ydintä. Meillä on myös mahdollisuus käyttää kryogeenisissä lämpötiloissa toimivaa suprajohtavaa tehoelektroniikkaa
– Koska vesi on niin tärkeä osa teknologiaa, osa HySIITEn lauhdutinteknologian testauksesta keskittyi siihen, ”mitä tämän vehkeen takaa tulee ulos”. Viileämmän ilman paine on korkeampi, joten ahdin kuormittuu vähemmän ja tilavuussekä painehäviö on paljon pienempi kuin jos järjestelmä olisi lämmönvaihtimella jäähdytetty, Terwilliger sanoi. Lauhduttimia voitaisiin lisätä enemmänkin, mutta moottorissa on järkevämpää käyttää sisäistä, pientä vesisäiliötä. Täältä vesihöyry johdetaan ennen palokammiota olevaan tilaan ja näin saadaan myös vesijäähdytys moottorin ytimelle. Kuumina päivinä tehtäviä lentoonlähtöjä varten moottoriin asennettaisiin pieni vesisäiliö. Keskeinen osa HySIITE-testausta keskittyi vedyn palavuuteen suurella höyryilmasuhteella (0.8). Lauhduttimia jäähdytetään puhaltimen virtauskanavasta erotetulla ilmavirralla, ja ne puolestaan jäähdyttävät pakokaasua muuttaen sen vedeksi. – Vesi voidaan ruiskuttaa ahtimeen ja jäähdyttää ilmaa puristusvaiheiden välillä. Lähestymisen ja laskeutumisen aikana kertyy lisävettä, joten kone saapuu seuraavaa lentoa varten täydellä vesisäiliöllä. Pitääkö sitä sentrifugoida vuoden ajan, jotta se todella olisi vettä, vai tuleeko sitä ämpärikaupalla. Suurempaa OPR:ää rajoittaa nykyisin materiaalin maksimilämpötilarajat korkeapaineahtimen ulostulossa. Vaikka moottorin ytimen virtauksen ja jäähdytyksen painehäviöt ovat väistämättömiä, kokonaisedut kompensoivat ne, erityisesti kokonaistehokkuuden osalta. Insinöörien helpotukseksi vettä tuli ”kuin keittiön hanasta”, Terwilliger sanoi. Onko se sumua. Ahdin on vain happipumppu, jolla yritämme lisätä happea höyryyn, jotta voimme polttaa vedyn. Voimme nostaa sen lämpötilan hyvin korkeaksi, paljon korkeammaksi kuin perinteisessä höyryvoimalaitoksessa, missä sen on kuljettava lämmönvaihtimen läpi, Terwilliger kertoi. Vesi sentrifugoidaan ilma-vesierottimen seinämiin sen poistuessa lauhduttimesta. Tämä lisää massavirtaa ja parantaa hyötysuhdetta, samalla jäähdyttäen virtausta sekä alentaen huomattavasti typen oksidien päästöjä. Tämä konvektiivinen talteenottoprosessi ottaa pakokaasusta talteen hukkalämpöä osana höyryn peruskiertoa. 42 4/2025 kutetaan ahdinvyöhykkeiden välissä ennen pientä polttokammiota. – Vedyn paloprosessissa käytetään siis lähes yhtä paljon höyryä kuin ilmaa. Sen sijaan, että kuuma pakokaasu poistuisi heti moottorista tavanomaisen suihkuputken kautta lisävoiman tuottamiseksi, johdetaan se höyrystimen – eräänlaisen lämmönvaihtimen – läpi uudelleenkiertoon. Kun perinteisen turbiinimoottorin toiminta perustuu paineilman läpimenoon moottorissa, HySIITE-moottorissa pääosassa on höyry. Yhtiö työskentelee myös hollantilaisen Delftin teknillisen yliopiston kanssa uudenlaisten lämpöenergian talteenottoa hyödyntävien moottoreiden kokoonpanotutkimusten parissa, ja sisaryhtiö Pratt & Whitney Canada työskentelee vetyä käyttävän PW127XTpotkuriturbiinimoottorin modifioidun version parissa Kanadan tukeman Hydrogen Advanced Design Engine Study (HyADES) -hankkeen puitteissa. Yhtiö on hiljattain palkittu tutkimustyöstä NASA:n Advanced Aircraft Concepts for Environmental Sustainability (AACES) 2050 -hankkeessa. Höyryruiskutuksen käyttö jäähdyttimenä tarjoaa HySIITE-moottorissa keinon kiertää tämä ongelma sekä mahdollistaa samalla uuden ratkaisun moottorin ytimen jäähdytykseen, joka on perinteisesti tehty lisäämällä lämmönvaihdin virtausreitille. Sieltä kuivattu ilma poistuu moottorin takaosan pakokaasuvirtaukseen, kun taas vesi johdetaan takaisin höyrystimeen, jossa se muutetaan höyryksi. Höyryn ruiskuttaminen suoraan HySIITE-moottorin ahtimeen auttaa myös nostamaan kokonaispainesuhdetta (OPR perinteisen ohivirtausmoottorin imupaineen ja ahtimen painesuhteen funktio), jota käytetään moottorin termisen hyötysuhteen mittarina. •. Sitten kaasumainen vety sytytetään polttokammiossa ahtimessa puristetun ilman kanssa ja palamistuotteet poistuvat lopuksi turbiinin kautta, joka on yhdistetty akselilla ahtimeen. Kun termodynamiikan mukaan kolmen sekunnin välein tiivistyy nelisen litraa, niin missä muodossa se vesi on. Höyryn kierrättäminen täydentää tätä puoliksi suljettua järjestelmäkiertoa, kun sitä ruiskutetaan korkeapainesuihkuna ahtimeen ja pieneen ytimen polttokammioon. Osa lauhduttimesta saadusta lämmöstä käytetään tankissa olevan nestemäisen (kryogeenisen, alle -250 celsiusasteisen) vedyn muuttamiseksi palamiskelpoiseksi kaasuksi. Tämän jälkeen pakokaasu johdetaan useisiin moottorin ulkokehällä oleviin lauhduttimiin, jotka integroidaan ohivirtauskanavaan rakenteen suuren pinta-alan hyödyntämiseksi. Pratt & Whitney kehittää HySIITE:en liittyviä tutkimuksia useiden aloitteiden avulla
Päästöt olisivat 40 prosenttia pienemmät ja kokonaiskäyttökustannukset noin 20 prosenttia pienemmät kuin konventionaalisilla koneilla. Maeve harkitsee myös 50-paikkaista, maksimipainoltaan 29 000 kiloista mallia, joka vastaisi pienten alueellisten suihkukoneiden painorajaa. M aeve Aerospacen Jet Series 500 (MJ500) on suu n n itelt u 76–100-paikkaiseksi alueelliseksi liikennekoneeksi. Suunnitelmat uusiksi Potentiaalisille lentoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella Maeve muutti hybridisähkölentokoneensa suunnittelua vastaamaan alueellisten suihkukoneiden ominaisuuksia. MJ500 on jo kolmas konseptisuunnittelu syyskuussa 2020 perustetulle Maevelle. 76-paikkaisena ja 39 000 kilon maksimipainoisena tyyppi pysyisi Pohjois-Amerikan liikennelentäjien kattojärjestön (US ALPA) scopen rajoissa. Ensimmäinen konsepti oli 44-paikkainen, täyssähköinen alueellinen liikennekone, jonka lentomatkaksi suunniteltiin 540:tä kiKonetyypin 1600–2600 kilometrin lentomatka kattaa hyvin alueellisten liikennekoneiden vaatimukset.. MJ500:n suunniteltu lentomatka on yli 2 000 kilometriä tyypillisellä 10 600 metrin reittikorkeudella Mach 0,75:n nopeudella kuluttaen 30–40 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin nykyiset alueelliset suihkukoneet (kulutus 2,25 litraa/matkustaja/100 kilometriä). Sen nuolikulmainen, alarunkoon sijoitettu siipirakenne, T-pyrstö sekä takarunkoon sijoitetut voimanlähteet tuovat perusrakenteeltaan mieleen oman aikakautensa takatuupparit, kuten DC9/MD-80:n ja Fokker F-28:n. REGIONAALIKONEIDEN SEURAAJA 4/2025 43 Hollantilainen startupyritys Maeve Aerospace suunnittelee hybridisähköliikennekonetta, joka voisi korvata nykyiset alueelliset suihkukoneet 2030-luvun puolivälissä. Scope on työehtoklausuuli, joka määrittää mitkä lentäjäryhmät voivat operoida alueellisiatai niitä suurempia liikennekoneita. Teksti: Heikki Tolvanen Kuvat: Maeve Aeropspace MJ500:n suunnittelu pohjaa vain yhteen runkokokoon, jolla kuljettaisi kolmen luokan matkustamoversiossa 76 matkustajaa, kahden luokan matkustamoversiossa 90 matkustajaa tai yhden luokan matkustamoversiossa 100 matkustajaa
Maeve on saanut projektiin mukaan Montrealissa toimivan Mitsubishi Heavy Industries RJ Aviationin (MHIRJ), joka solmi Maeven kanssa sopimuksen suunnitteluja markkinointipalveluista. Moottorit on optimoitu toimimaan samoilla korkeuksilla kuin perinteiset suihkukoneet. Joulukuussa 2023 konsepti vaihtui 80-paikkaiseen hybridisähköliikennekoneeseen. Moottoreiden sijoitus takarunkoon mahdollisti myös useita suunnitteluparannuksia, kuten yläsiipirakenteen muutoksen alasiipirakenteeseen. Yksi tärkeimmistä palautteista koski sisämelua ja näkemystä, etteivät matkustajat halua nähdä potkureita matkustamosta. Maeven konseptimalli MJ500 muistuttaa vanhoja -9/MD80liikennekoneita. Moottorit toimivat rinnakkaisella hybridikonfiguraatiolla, jossa modernin polttomoottorin sekä sähkömoottorin teho johdetaan vaihteistoon. Seuraava konsepti M80 muistutti ATR72-tyyppiä ollen yläsiipirakenteella ja kahdella potkurilla varustettu 80-paikkainen regionaalikone. Pratt & Whitney vastaa avointen roottoristaattorimoottoreiden suunnittelusta.. Heinäkuussa 2024 Pratt & Whitney Canada liittyi ohjelmaan vastaamaan mallin voimansiirrosta. Toinen tärkeä palaute koski konetyypin tuottavuutta ja tarvetta vastata nykyisten alueellisten koneiden matkanopeutta. Ostajaehdokkaille tehdyn kyselyn perusteella Maeve muutti hybridisähkölentokoneensa suunnittelua, jotta se vastaisi paremmin alueellisten suihkukoneiden ominaisuuksia. Avoimet roottoristaattorimoottorit Lentokoneen konfiguraation optimointi perustuu asiakaspalautteeseen. Se on vastaavanlainen kuin CFM Internationalin RISE-kehitysohjelman avoin puhallinmoottori. Niinpä nuo seikat edellyttivät muutosta työntövoimasuunnitteluun. P&W suunnittelee moottorijärjestelmää, jossa yhdistyvät avoroottori ja kiinteä roottorin pyörrevirtauksen talteenottojärjestelmä (stationary rotor swirl recovery system). Näin ollen M80-konseptin potkuriturbiinit korvattiin halkaisijaltaan pienemmillä moottoreilla, jotta ne voitiin asentaa takarunkoon ja vähentää matkustamomelua. 44 4/2025 lometriä. Sähkömoottoria käytetään lisäämään tehoa lentoonlähdössä, jos kentän suorituskyky sitä vaatii. Saadun palautteen perusteella matkustamon halutaan olevan kaksi plus kolme -istuinjärjestelyllä, koska kaksi plus kaksi muodostaa matkustamosta liian ahtaan
Yhtiön mielestä olisi tärkeää saada asiakkaiden hyväksyntä ja osoittaa konseptin kestävyys, jotta liiketoimintamalli onnistuisi. Suunnittelukatselmus tapahtuisi vuoden 2026 lopulta vuoden 2027 puoliväliin. Yhtiön mielestä yli 3 000 kilometrin lentomatka ei ole alueellisille reiteille tarpeen. Ensilento voisi näin ollen olla vuoden 2029 lopulla. Maeve ja MHIRJ ovat konseptisuunnitteluvaiheessa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2026 alkuun mennessä, jolloin alkaisi alustava suunnitteluvaihe. Suunnitelmana olisi saattaa MJ500 suunnittelukatselmusvaiheeseen, jonka jälkeen suurempi lentokonevalmistaja jatkaisi siitä eteenpäin. • Pituus 35,1 m Kärkiväli 31,9 m Maksimi lentoonlähtöpaino 34 000 kg Maksimi hyötykuorma 9 700 kg Lentomatka 76 matkustajaa (3-luokka) 2 685 km Lentomatka 90 matkustajaa (2-luokka) 1 759 km Lentomatka 100 matkustajaa (1-luokka) 1 600 km Matkanopeus maksimi/normaali Mach 0,78/Mach 0,75 Lakikorkeus 11 300 m Lentoonlähtömatka (ISA, SL, MTOW) 1 500 m Laskumatka 1 400 m. Tyypin käyttöönotto on suunniteltu vuodenvaihteen 2033 tietämille. Maeve aikoo hakea alkuinvestointien avulla julkisia avustuksia ja lainoja saadakseen suunnittelukatselmus vaiheen toteutettua. Startup-yrityksenä Maeve ei aio valmistaa MJ500:aa yksin, vaan koota teollisuuskumppaneista konsortion. 4/2025 45 Kohti suunnittelukatselmusta Maeven tavoitteena on korvata US ALPA:n scopen mukaiset Bombardier CRJ550-, 700ja 900-koneet sekä Embraer ERJja E175-E1 -koneet. 76-paikkainen malli operoisi 2100– 2700 kilometrin pituisia reittejä ja 100-paikkainen noin 1600 kilometrin pituisia reittejä
Monipuolinen varustelu haastaa monien muiden joystick-valmistajien hintavammatkin tuotteet, etenkin kun käyttäjä keksii, miten sen eri kytkimiä ja säätimiä hyödynnetään täysitehoisesti. Ohjaimessa on lentotikkujen tapaan sauva, kääntyvä kahva ja kaasuvipu, mutta tästä eteenpäin varustelu yllättää. SOL-R 1 on jo yksinäänkin erinomainen vaihtoehto vaikkapa lentoja avaruussimulaattoreihin. T hrustmasterin SOLR-joy stick on tyylikkäästi avaruushenkinen joystick, jossa on yltäkylläisesti ominaisuuksia erilaisiin simulaattoripeleihin. Jalustasta löytyy kahdeksan nappia, neljä kytkintä ja muita toimintoja. Sauvan päässä on muun muassa hiiren rulla, ministick ja kaksi hattua. Kauppinen Kuvat: Thrustmaster. Nämä kun tuplaa kahdelle ohjaimelle, niin komentomäärän luulisi riittävän isommallekin simulaattorille. Sauvassa on kaksiasentoinen liipaisin, kaksiasentoinen varmistin, kolme nappia, nelija kahdeksansuuntaiset hatut napilla, hiirirulla ja analoginen ministick-sauva. Tuplatikku avaruuslentäjille SOL-R 2 HOSAS -ohjainpaketissa on nimensä mukaisesti kaksi ohjainta. 46 4/2025 Yksi joystick on ehdoton minimivälttämättömyys simulaattoripeleistä nauttimiseen. Entä kun ohjaimia otetaan kaksi kappaletta ja asetetaan ne vierekkäin. Ohjainta tohtiikin kutsua erinomaisesti varustelluksi. Mikäs sen juju on. Molemmissa ohjaimissa on yhteensä 44 komentoa. Tuplaantuuko onni kahdella sauvalla. Jalustassa on puolestaan kaasuvipu, pyörivä rulla napilla, neliasentoinen pyörivä kytkin, kahdeksan nappia ja neljä kaksiasentoista kytkintä. Esimerkiksi lentokoneen laippojen säätäminen jalustan neliasentoisella kytkimellä on erinomaisen luistavaa. KAKSIN KÄSIN KOHTI TÄHTITAIVAITA Teksti: Jukka O
Kaasu on yleensä jommankumman jalustan kaasuvivussa. Kahvojen ergonomia on erinomainen, ja niille on tuotepaketissa valmiiksi erilaisia sovituspaloja, joilla vaikkapa pienikätiset voivat nostaa kämmentään ylemmäs jalustalla. SOL-R-ohjaimet näyttävätkin mallia muille ohjainvalmistajille ergonomian ja muokattavuuden suhteen. Räväkämpi lentäjä voi myös lisätä ohjainten kulmiin vakautta lisäävät levitepalat. Ohjainten käyttöönotto ja räätälöinti sujuu esimerkillisesti. Tyypillisesti oikeakätinen lentäjä ohjaa alustaan oikeanpuoleisella sauvalla X/Y/Z-akseleilla, jotka ovat kallistus, veto/työntö ja kääntö (peräsin). Toki toimintoja voi muokata jälkikäteenkin, ja pelaajien iloksi ohjaimiin on jätetty vapaitakin namiskoja, joihin voi lisätä itselleen tärkeitä toimintoja. Kaksikätinen avaruuslentäminen onkin Elitessä erittäin mieluisaa. Molemmat liitetään pelikoneeseen omalla USB-kaapelillaan, jolloin ne tunnistetaan saman tien. Ohjaimelle oivallisia avaruussimulaattoreita vain ei ole aivan joka kädelle. Toki tavallista lentosimulaattoriakin voi lentää kahdella joystickillä, mutta toiselle kädelle riittää vähän vähemmän tai hankalammin sijoitettavia toimintoja. Niissä on myös ledejä ja valonauhoja, joiden värit ja välkkeet ovat käyttäjän säädettävissä. Vasemman joystickin sauvalla puolestaan ohjataan avaruusaluksen pikkumoottoreita, joilla alusta siirretään pienillä liikkeillä eri suuntiin – vähän tönäisyä vasemmalle, vähän alaspäin, vähän vastakaasua ja avot, kotka on laskeutunut. Sinällään todella kiinnostava peli kuvaa operointia Kuuhun rakennetussa tukikohdassa, jossa lennetään erilaisia tehtäviä pienellä moduulilla. Ohjainten liitäntä on Thrustmasterin oman standardin mukainen, joten käyttäjät voivat halutessaan vaihtaa jalustaan vaikkapa F-16 Vipertai F-18 Hornet -sauvan. 4/2025 47 Yksi lentäjän oikealle kädelle, toinen vasemmalle. Esimerkiksi testaamani Lunar Flight -simulaattori ei tahtonut ymmärtää millään kahta eri ohjainta. Halutessaan ohjainten laiteohjelmiston voi päivittää Thrustmasterin tukisivuilta löytyvällä työkalulla. Ohjausmoottorit ovat elementissään etenkin avaruusasemille laskeutues. Kahvassa on miellyttävät tuet lepotilassa olevalle peukalolle, ja sovituspaloilla peukalo yltää paremmin sauvan yläosassa sijaitseviin hattuihin/nappeihin. Oivallisimmillaan kaksoisohjain on hyvässä avaruussimulaatiossa, joka huomioi avaruusaluksen erilaiset ohjausja moottorijärjestelmät. Tavanomaisessa lentosimulaattorissa tuplaohjaimille ei ole niinkään tarvetta, saati järkevää käyttöä, mutta avaruuden nollapainovoimassa tilanne muuttuu. Vaan miten näillä pitäisi lentää. Thrustmaster on julkaissut molemmille valmiit ohjainkonfiguraatiot ja näppäinkartat, joten avaruuteen on helppo ponkaista. Peli ei vain suostunut millään määrittämään ohjausmoottoreita kakkossauvaan, joten maisemalennot Kuun kraatterimaisemmissa jäivät torsoksi. Ohjainten asetuksia ja vasteita voi muokata myös valmistajan Target-ohjelmistolla. Kiinteämpää asennusta mieliville jalustan pohjassa on valmiit ruuvinreiät. Vaikka ohjaimille löytää varmasti käyttöä pienempien ja erikoisempienkin avaruuselämysten parista, kuten Star Wars Squadronista, niin ne on tehty selvästi erityisesti Elite Dangerousja Star Citizen -avaruusoopperoiden pelaamiseen
Mutta onhan tässä myös uutuudenviehätystä ja sitä kautta uuden opettelemisen iloa. Jotkut ohjaimet ovat olleet suoraan sanoen huonoja, ja SOL-R:n vanhanaikainen gimbal-tyyppinen palloliitos kahvan ja jalustan välissä edustaa vanhanaikaista tekniikkaa. Vaikka liikettä luetaankin tarkalla digitaalisella 16-bittisellä sensorilla, kulunut pallo voi muuttaa ohjaimen tuntumaa ja luoda liikuttaessa tuntuvia epämääräisyyksiä ja värinää. HOSAS on Thrustmasterin keksimä termi kahden käden ohjaimille. • Thrustmaster Sol-R 2 HOSAS Space Sim Duo Valmistaja: Thrustmaster Hinta: 330–350 euroa Muuta: USB-liitäntä Lisätietoja: https://www.thrustmaster.com/products/sol-r-2hosas-space-sim-duo/. Siinä missä HOTAS tarkoittaa Hands On Throttle And Stick, HOSAS tarkoittaa Hands On Stick And Stick. Hienoinen potentiaalinen ongelma tosin nousee Thrustmasterin ohjainten laadukkuudesta. Näppäimistöä ei tarvitse enää juuri kurotella. Silmikko päähän, kädet kahvoihin ja lentoon. Kahden ohjaimen paketti on hinnaltaan kohtuullinen, joten näitä voi hyvinkin harkita oman avaruusaluksensa ohjaamoon. Kokemuksen karttuessa ohjausta voi hyödyntää myös taisteluissa. Riittoisa kattaus hattuja ja nappeja kakkossauvassa tulee tarpeeseen, ja tavallisessa lennossa lentäjä ehtii hyödyntää molempien ohjainten jalustankin vipuja ja vipstaakeja. Onko tarpeen. Vaikka muu osa joystickistä sekä tuntuu että näyttää hyvältä, muovikuorista huolimatta, sillä on myös oma Akilleen kantapäänsä. Kaksoisohjainten voisi kuvitella tuovan isoa lisää myös avaruussimulaattorien lentämiseen virtuaalitodellisuudessa. Pallo pyörii kotelossaan sauvan mukana ja sen muovi kuluu vääjäämättä. 48 4/2025 sa, kun alusta ohjataan pikku puskuilla alustan keskelle ja lasketaan tassut tantereelle. Perinteisen HOTASin vaihtaminen kahden sauvan HOSASiin myös kasvattaa oppimiskäyrää. Yksikin SOL-R-joystick riittää hyvin kaikkeen pelaamiseen, saati kun sitä höystää kaasukahvalla ja/tai polkimilla. Itse kukin voi miettiä, onko tämä tarpeellista. Käyttötestissä vikoja ei kuitenkaan ilmaantunut ja lentäminen oli miellyttävää. Ainoa varsinainen pulma tulee siitä, että molempien käsien ollessa joystick-ohjaimissa ei kaasukahva olekaan enää kädessä, mutta tätä voi kiertää määrittelemällä joitakin päämoottorien tehojen esija automaattiasetuksia sormien ulottuville nappeihin
Uusi Alpha Lite -rattiohjain menee kuitenP erinteinen rattiohjain on yleisin tapa pienkoneiden lentämiseen, mutta sarvipäitä on nähty vuosikymmenten mittaan isommissakin koneissa. Simulaattorilentämiseen löytyy joka lähtöön kymmeniä erilaisia lento-ohjaimia isoilta ja pieniltä valmistajilta. HALPUUTETTU SARVIPÄÄ mutta lentäähän sillä suurempia matkustajaja rahtikoneitakin. Kauppinen Kuvat: Honeycomb. Honeycomb on marssinut muutamassa vuodessa näkyvälle paikalla ohjainvalmistajien markkinoilla. Honeycombin uusi rattiohjain tarjoaa edullisempaa tapaa lentää siviilisimulaattorikoneita. Ratti on oivallinen työkalu myös lentosimulaattoreissa vaikkapa perinteisten Cessnojen ja muiden pikkuisten ohjaamiseen, 4/2025 49 Teksti: Jukka O. Yhtiö on tehnyt järjestään laadukkaita ja hyvin suunniteltuja ohjaimia ennen kaikkea siviilisimulaattorien markkinoille
Halpuutus ei näy tuntumassa vaan varustuksessa. Komentojen määrä ei ole huima raskaamman sarjan ohjaimiin verrattuna, mutta riittävä peruslentämiseen. Honeycombin tuotevalikoimasta löytyy myös polkimet ja järkälemäinen kaasukahvajärjestelmä, jossa on vipuja ja säätöjä vaikka B747/A380:n ohjaamiseen. Simulaattorit näkevät ohjaimen suoraan, mutta eivät välttämättä määrittele kaikkia nappeja ja toimintoja järkevästi. Vasemmassa sarvessa on kaksi nappia, 8-suuntainen hattu ja sivuttain liikkuva peukalokytkin. kin hieman uuteen suuntaan, sillä se on halpuutettu versio yhtiö aiemmasta Alpha Flight Controls -ohjaimesta. Sitten liitetään kaapeli sauvojen ja rungon väliin ja USB-kaapeli tietokoneeseen. Ennen nousua ohjain on määriteltävä simulaattoriin. Edullinen ohjain kotikuskeille Ohjaimen käyttöönotto onnistuu parissa minuutissa. Mukana tulee kahdella puristusruuvilla pöytään kiinnitettävä jalusta, johon varsinaisen ohjaimen runko asetetaan. Rungon takana on kaksi rullaa, joilla ohjaimen kulmaa voi säätää. Microsoft Flight Simulator 2020 tunnistaa ohjaimen suoraan ja määrittelee lentokoneen tärkeimmät toiminnot loogisesti. Tähän voi hakea tarvitessaan apua Honeycombin verkkosivuilta löytyvistä ohjeista. 180 astetta kääntyvä sauvaohjain ja sarvien päässä olevat kontrollit. Yhteensä siis kahdeksan komentopainiketta ja hattu. Tai melkein. Nappien ja hattujen asettelu kertoo sekin omaa kieltään ajatellusta käytöstä, sillä ainakin omaan kouraani vasemman sarven hattu ja oikean sarven punainen Pelkkä rattiohjain ei riitä kunnolliseen lentosimulaattorikokemukseen. Lite-kahvat on tarkoitettu selvästi kotikäyttöön edullisempaa perusohjainta kaipaaville. Oikeassa sarvessa on kaksi nappia ja edestakaisin liikkuva peukalokytkin. 50 4/2025. X-Plane ja Flight Simulator 2024 vaativat enemmän käsityötä, kun lentäjä miettii lentokoneen tärkeimmät ohjaustoiminnot ja niiden sijoitukset. Alpha-ratti toimii kuitenkin minkä tahansa muun valmistajan kaasujen ja polkimien kanssa. Lite-versiosta on riisuttu muutamia isoveljen ominaisuuksia. Yleensä ainakin akselit ja hattu asettuvat oikein. Mitä jää jäljelle. Siitä puuttuvat eturungon punainen LED-valaistus, sarvien vasemmanpuoleinen kytkinpaneeli ja oikealta puolelta viisiasentoinen kytkin. Laite on valmis ensilentoon. Niiden mukana ei tule simulaattoriohjaamon asennustarvikkeita, vaan tavallinen pöydänreunuskiinnitys riittää
180 asteen kääntö tekee lentoliikkeistä suurieleisiä mutta tarkkoja. • Ohjaimen etuosan päällys on tasainen pinta, johon lentäjä voi lisätä esimerkiksi mittaristoja tai MFD-näyttöjä. Ohjain antaa tasaisen vastuksen joka suuntaan, keskittyy hyvin eikä nykäise keskikohdan yli mentäessä. Komponenteissa ei ole menty säästölinjalle. Olkoonkin ohjain riisuttu, niin hyvä se on sekä yleisemmin että omassa sarjassaan. Alphan kalliimmat versiot maksavat sen 100–150 euroa enemmän, joten Lite tarjoaa selkeää kustannussäästöä. Montaako nappulaa messutai tapahtumakävijä ehtii viiden minuutin lennollaan käyttää. Sarvien pinta on yllättävän liukas, mikä saattaa tarjota kesän kuumina päivinä kosteita lentohetkiä. Liike on pehmeä ja tasainen niin käännettäessä kuin vetäessä ja työntäessäkin. Ohjaaminen Alpha Litellä on miellyttävää. Sarvien muotoilu istuu hyvin käteen, mutta yltääkseen hattuun mukavasti kannattaa ohjain asentaa suhteellisen matalalle. nappi ovat liian kaukana ja kömpelösti kytkimien takana kuroteltavissa. Rauhallinen lentely Cessnalla tai Airbusilla ei sen sijaan vaadi jatkuvaa ulkonäkymien vaihtelua hattua peukaloimalla. Kannattaakin miettiä omia, kerhon tai yleisölle suunnatun simulaattorielämyksen tarpeita – tarvitseeko satunnainen lentäjä aivan kaikkia toimintoja, joita kalliimmat sarviohjaimet sisältävät. Vaikka ratilla ei yleensä lennetä hävittäjiä ja sotasimuja, niin eihän kukaan kiellä kokeilemasta. 4/2025 51 Alpha Flight Controls Lite Valmistaja: Honeycomb Hinta: noin 200-250 euroa Lisätietoja: https://eu.flyhoneycomb.com/collections/hardware/products/alpha-flight-controls-lite. Mannertenvälisiä lentoja aktiivisesti lentävä kotipilotti hyötynee enemmän kalliimmista rattiohjaimista, mutta satunnaiselle tai budjettirajoitteiselle lentäjälle Alpha Lite on hyvinkin harkittava vaihtoehto. Mutta vaikka hävittäjä tai pommikone kurvaisikin ratilla minne pitääkin, niin epämukava peukalon venyttely ei sovi ilmataistelun tiimellykseen. Olihan esimerkiksi yhdysvaltalaisessa toisen maailmansodan aikaisessa Lockheed P-38 Lightning -hävittäjässä aivan vastaavanlainen ratti
Carlsson oli tässä tehtävässä vain reilu puoli vuotta, sillä sodan alussa hän sai komentoonsa perustettavan Täydennyslentolaivue 25:n. Uudella kokoonpanolla jatkettiin ohjaajien jatkokoulutusta hävittäjälennostolle. Lentorykmentti 2:n huoltopäällikkönä joulukuusta lähtien toiminut kapteeni Eino ”Ape” Carlsson muisteli myöhemmin, kuinka huoltoportaassa elettiin kiireistä aikaa, kun BrewsterFiatja Morane-laivueissa varauduttiin tulevaa varten: – Kaikissa rykmentin laivueissa oli uusi, vastikään Ilmavoimille saatu kalusto. Haastavat Fiatit Joulukuun 1. Elokuussa Carlsson sai komentoonsa niin ikään kesällä perustetun ja Parolassa toimivan Täydennyslentolaivue 35:n. 52 4/2025 Jatkosodan aikana useissa eri tehtävissä toimineella Eino ”Ape” Carlssonilla (myöhemmin Rahka) oli tärkeä rooli myös Lentorykmentti 3:n iskukyvyn rakentamisessa. Tämä huolto vaati runsaasti erikoistoimenpiteitä ja työntäyteisiä päiviä. Myös tämä laivue muutti syksyllä Vesivehmaalle, jossa siihen liitettiin Apen aiempi T-LLv 25. A lkuvuodesta 1941sodan uhka oli voimakkaana ilmassa. Laivue oli aluksi tarkoitus sijoittaa Ylivieskaan, josta se siirrettiin kuitenkin Vaasaan ja edelleen Vesivehmaalle. päivänä 1941 Carlsson sai komentoonsa Lentolaivue 26:n, jossa hän oli palvellut rauhan aikana adTUNTEMATON HÄVITTÄJÄKOMENTAJA Teksti: Harri Mustonen Kuvat: Eino Carlssonin kokoelma Kapteeni Carlsson vuonna 1940.
Siellä tehtävänä oli muun muassa suojata Laatokalle perustettua saksalaisitalialaista laivasto-osastoa. Vastassa oli kuitenkin suuria vaikeuksia. Tukikohtana oli nyt Immola ja toiminta-alueena Itä-Kannas. – Keskusteluissamme ilmeni, että ilmasota Englannin kanaalin yllä oli aivan toisenlaista kuin idässä. Yhtenä päivänä saattoi 15–18 Fiat-konetta olla valmiina lentopalvelukseen, mutta seuraavana päivänä vain 4–5, Ape kirjoitti. Ape vaikuttaa pitäneen ilmataistelukoulutusta tärkeänä rintamalaivueessakin, ja se koski myös vanhoja ohjaajia. Talvisodan aikana tammikuussa 1940 Carlsson oli ollut kertomassa laivueensa sotakokemuksista ruotsalaisista vapaaehtoisista muodostetussa Flygflottilj 19:ssä. Kesällä ja syksyllä 1943 Carlsson sijaisti useaan otteeseen Lentorykmenttehtävissä Fiat-lentäjät joutuivat kiivaisiin ilmataisteluihin, joissa saavuttivat useita ilmavoittoja, mutta itse operaatio epäonnistui. Kuva: SA-Kuva fen yöhävittäjätoimintaan. Samalla he pääsivät tutustumaan myös lännessä sijainneisiin komentokeskuksiin. Komennuksia Kokeneelle hävittäjäkomentajalle annettiin sodan aikana myös muita tehtäviä. – Tekninen henkilöstö oli kokenutta ja perehtynyt hyvin tehtäviinsä. Niin sanotussa Brasil-operaatiossa oli tarkoitus estää vihollisen Laatokan kautta tapahtuva Leningradin huoltoliikenne avovesikaudella. Kesällä 1942 laivue siirtyi Kilpasiltaan. Amsterdamissa vieraillessaan Ape tapasi everstiluutnantti Hans Philipin, yli 200 ilmavoiton hävittäjälentäjän, joka oli hänelle tuttu Brasil-operaation ajoilta. Lännessä ilmataistelut tapahtuivat paljon korkeammalla ja vastustajan lentokoneet, lentäjät sekä taktiikka olivat huomattavasti haastavampia kuin Leningradissa. Kesäkuun alussa 1943 konetilanne oli jälleen niin heikko, että Carlsson käski lopettaa sotalennot toistaiseksi ja laivueen sotapäiväkirjan mukaan määräsi ajan käytettäväksi ”lepoon ja virkistykseen ja nuorten ohjaajien koulutukseen”. Vaikeasti huollettavat Fiatit kävivät kuitenkin välillä niin vähiin, että Carlssonin otettua komennon lakkautettiin 3. lentue väliaikaisesti. Toukokuussa 1943 hänet komennettiin yhdessä everstiluutnantti Risto Pajarin kanssa pariksi viikoksi Saksaan ja Hollantiin perehtymään Luftwaf. lentueen Fiat ’FA-15’ starttaa Kilpasillasta 1. Ilmavoimien komentaja Jarl Lundqvist piti heidän kokemuksiaan niin tärkeinä, että käski Pajarin laatia matkasta esityksen ylipäällikölle. Laivueen lohkolla syksyllä 1942 ilmatoiminta oli suurimman osan ajasta rauhallista. lokakuuta 1942. Jatkosodan alussa laivue oli torjunut menestyksekkäästi neuvostokoneiden hyökkäyksiä majuri Raoul Harju-Jeantyn alaisuudessa. Lisäksi Malmille oli sijoitettu lentue pääkaupungin puolustukseen. Seuraavana vuonna suomalaisia hävittäjälentäjiä lähtikin Saksaan kouluttautumaan yöhävittäjätoimintaan. SuojausLentolaivue 26:n 3. Myöhemmin Ape sai kuulla, että Philipp oli kaatunut torjuntalennolla Kolmannen valtakunnan puolustuksessa. 4/2025 53 jutanttina
Ensin mainitun yhteyteen perustettaisiin komentokeskus lentotoiminnan keskittämiseksi, ja minä hoitaisin jälkimmäisen osaston, Ape kirjoitti myöhemmin. Apella oli iso rooli lentorykmentin käytännön järjestelyissä ja hän kertoi tehneensä tavanomaisten tehtävien lisäksi tarkastusmatkoja sekä huolehtineensa henkilökunnan majoituksesta. Raskaiden puolustustaistelujen jälkeen voitiin heinäkuun puolivälin jälkeen todeta, että neuvostojoukkoja vedettiin pois Kannakselta ja myös ilmatoiminta rauhoittui. Ainoastaan Lento-osasto Kuhlmeyn ilmestyminen yllättäen Immolaan sotki hieman kuviota, mutta siitäkin selvittiin LeR 3:n hävittäjien siirtyessä edelleen Lappeenrantaan. Jatkosodan päättyminen aiheutti uusia järjestelyjä Ilmavoimissa. Toimittuaan jälleen muutaman kuukauden Täyd.Le.Lv. – Ymmärsin myös, että muutos oli lähellä. Tämä tiesi uutta siirtoa myös Carlssonille. Helminen totesi, että everstiluutnantti Carlsson oli ylennyt ”tarmokkuutensa ja organisatorisen taitonsa ansiosta rykmentin komentajan apulaiseksi, jolloin hän sodan loppuajan vaikeissa olosuhteissa kiitettävällä tavalla johti lentorykmentin huoltoa”. Huolellisesti tehdyn alustavan työn pohjalta laadittiin sitten kattava suunnitelma, Ape kirjoitti Kannaksen suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa vetäytyivätkin rykmentin Hävittäjälentolaivueet 24 ja 34 tehtyjen suunnitelmien mukaisesti taaemmille kentille. Työskentely-, huoltoja majoitustiloja varten tehtiin tarkat tutkimukset, ja ne hahmoteltiin pienintä yksityiskohtaa myöten. Siviilissä Ape opiskeli vielä tekstiili-insinööriksi ja teki uran tekstiilialalla toimitusjohtajana sekä yrittäjänä. 35:n komentajana sekä kuukauden Lentovarikko 2:n päällikkönä siirtyi hän joulukuussa Lentosotakoulun Opetusosaston johtajaksi. Siirron yhteydessä Immolasta Suulajärvelle esikunta jaettaisiin kahteen osastoon, toinen johtamista ja toinen huoltoa varten. Kauhavalla hän pääsi jälleen jakamaan osaamistaan hävittäjäkoulutuksessa aina elokuuhun 1947 saakka, jolloin erosi palveluksesta omasta pyynnöstään. Stukat ja Jabot olivat korvaamaton apu pienelle ilma-aseellemme. maaliskuuta 1947.. 54 4/2025 ti 3:n uutta komentajaa ja entistä laivueenkomentajaansa everstiluutnantti Gustaf Magnussonia, joka myös ilmoitti, että Apesta tulisi pian hänen rykmenttinsä esikuntapäällikkö. • Lentosotakoulun kalustoa Kauhavalla pääkatselmuksessa 20. Apen Palvelustodistuksessa Ilmavoimien silloinen komentaja kenraalimajuri F. – Esikunnan sijaintia valittaessa ratkaisevia olivat etäisyydet, yhteydet sekä ilmasuoja. Vihollisen eteneminen oli pysäytetty. Johtaja ja organisoija Esikuntapäällikkönä Carlssonin tehtäviin kuului valmistella vetäytymissuunnitelman uudet esikunnan paikat sekä laivueiden tukikohtien sijoitukset
Kuva: Erkki Kantosen kokoelma Ape suoritti vielä vuonna 1946 Ilmavoimien ohjaajaopettajatutkinnon. 35:n komentaja ja Lentovarikko 2:n päällikkö 1944 Lentosotakoulun Opetusosaston johtaja 1945–1946 Lentosotakoulun johtaja 1946–1947 Erosi palveluksesta 21.8.1947 Kotimaiset Pyry-harjoitushävittäjät tulivat Apelle tutuiksi sodan ja rauhan aikana. Lentoasema 4) 1931–1934 LeLv 26:n adjutantti 1934–1938 Aloitti Sotakorkeakoulussa syksyllä 1939, YH keskeytti opinnot 1/LeLv 24 päällikkö 1939–1940 Vuosina 1940–1941 Täydennyslentolaivueiden 25 ja 35 komentaja, 1/LeLv 32:n päällikkö, LeR 2:n huoltopäällikkö LeLv 26:n komentaja 1941–1944 LeR 3:n esikuntapäällikkö 1944 Täyd.Le.Lv. 4/2025 55 Everstiluutnantti Eino ”Ape” Carlsson (vuodesta 1963 Rahka) (1906–2000) Asevelvollisuus Jääkäritykistörykmentissä 1927–1928 RUK 1928–1929 Kadettikoulu 1929–1931 Ohjaajaja tähystäjätutkinnot 1931 Merilentoeskaaderi (myöh. Siviilipuolen ilmailusaavutuksiin kuuluivat muun muassa ulkopuolisen silmukan lentäminen ensimmäisenä suomalaisena vuonna 1937 sekä purjelennon yliopettajakurssin suorittaminen.
56 4/2025 Teksti ja kuvat: Filip Modrzejewski Suomennos: Pentti Perttula. HOHTOA 1930LUVULTA Junkers toi avo-ohjaamon rohkeasti takaisin
HOHTOA 1930LUVULTA 4/2025 57
Lähes joka kohteessa kone osallistuu ilmailunäyttelyyn tai muihin julkisiin tapahtumiin, joissa voi tavata lentäjän ja tutustua koneeseen. Kone saapuu ja laskeutuu pehmeästi ruohokiitotielle kovasta tuulesta piittaamatta. Kunnianhimoinen kiertue Tapaamme koneen ohjaaja Claus Cordesin, jolla on yli 28 000 lentotuntia monenlaisilla koneilla. Claus ja Junkers ansaitsevat tunnustusta luovuudesta reitin suunnittelussa: käynti sekä Nordkappissa että Gibraltarilla ja niiden välille sovitetut näyttäytymiset lentonäytöksissä läpi mantereen ei ole mikään pieni logistinen haaste. Hän lensi muun muassa Lufthansan Junkers Ju 52 -koneita yli 30 vuotta. Uustuotantona valmistettava Junkers A50 Junior on täydellinen esimerkki sellaisesta konetyypistä. Historialliset koneet keräävät aina huomiota. Se on vaikuttava urakka pienelle kaksipaikkaiselle koneelle. O lemme Koillis-Puolassa Suwalkin lentokentällä, jossa lämpötila on 12 astetta ja tuuli kova. Matkalla Claus käy muun muassa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa. Kun monia koneita on entisöity erinomaiseen kuntoon, jotkut suunnitellaan uudelleen perustuen alkuperäisiin piirustuksiin. Odotamme silti kärsivällisesti todella ainutlaatuisen koneen saapumista, Junkers A50 Juniorin, joka pysähtyy täällä yöksi Euroopan kiertueellaan. Tänään hän on viettänyt jo yhdeksän tuntia ilmassa Lounais-Saksan Lahrista Suwalkiin, ja meillä on vielä kuvauslento edessä. Euroopan kiertue on kunnianhimoinen – 12 maata ja 14 000 kilometriä 42 päivässä. Claus Cordesilla on yli 28 000 lentotuntia. Siitä huolimatta hän hymyilee ja osoittaa intohimoaan lentää näin mainiolla koneella. 58 4/2025
Kaikille saksalaisen Junkersin koneille tyypillinen ja erottuA50 harvinaisemmasta kulmasta. Ilmailu on muuttumassa yhä nopeampiin ja automatisoidumpiin järjestelmiin. Clausin mukaan lennon suurin haaste on sää. Täytyy myös muistaa, että A50:ssä on avo-ohjaamo. Sama rakenne Ensimmäinen Junkers A50 Junior suunniteltiin 1920-luvulla ja teki ensilentonsa vuonna 1928. Haasteena sää Lentomatkalla kunnioitettiin historiallisia saavutuksia ja esiteltiin yleisilmailun kauneutta. Se tarkoittaa joskus huonon sään välttelyä, lentoa matalalla pilvien alapuolella tai reittien muuttamista. Vaikka kone tarjoaa ohjaajalle kohtalaista mukavuutta ja jonkin verran suojaa tuulelta ja kylmyydeltä, ne tuntuvat silti paljon voimakkaammin kuin tyypillisessä suljetussa ohjaamossa. 1930-luvulla lentäjät, kuten Väinö Bremer, Marga von Etzdorf ja Yoshihara Hikotaro tekivät useita ennätyksiä A50:llä, mistä saatiin idea tähän matkaan. Luonnollisesti pukeutumisen pitää olla sen mukaista – erityisesti Pohjois-Euroopassa – välttääkseen liiallisen kylmyyden: lentohaalari ja lämmin takki yleensä riittävät. Se on varmasti merkittävä haaste, mutta saavutus tuo myös valtavaa iloa ja tyydytystä. Maininnan ansaitsee myös se, että koko reitin lentää yksi lentäjä. Tavoite A50:ssä oli tehdä klassinen lentokone, joka ei saavuta tavattoman suuria matkalentonopeuksia (148 km/h) ja jossa perinteistä lennon suunnittelua on täydennetty nykyaikaisilla järjestelmillä. 1930-luvun ilmailijat lensivät usein soolona, minkä inspiroimana tämä uusi lentomatka tehdään samoin. 4/2025 59. Sääolosuhteiden jatkuva seuranta on välttämätöntä. Etuohjaamoa käytettiin tällä matkalla lisätavarasäiliönä varaosille ja työkaluille mahdollisia korjauksia varten. Siinä tuntemukset ovat aivan erilaisia kuin tyypillisessä ohjaamossa. Vaikka kone on varustettu modernilla avioniikalla ja navigointija viestintäjärjestelmillä, se on sertifioitu vain näkölentosääntöjen mukaiseen lentämiseen. Avo-ohjaamossa voi kirjaimellisesti tuntea ihollaan Skandinavian viileyden ja Välimeren lämmön
Alun perin konetta tarjottiin monina versioina, mukaan lukien suksilaskutelineillä ja kellukkeilla. Jos sitä ei ole koskaan kokeillut, se täytyy tuntea itse. Claus vietti matkansa ensimmäisenä päivänä yhdeksän tuntia ilmassa tehden vain yhden pysähdyksen tankatakseen. Vaikka istuimet näyttävät suhteellisen pieniltä, ne eivät tunnu epämukavilta. Koneen lentomatka on yli 1 000 kilometriä, joka on varsin kohtuullinen. Muita eroavuuksia ovat yksiohjaamoisuus (kaksiohjaamoinen on tilattavissa) ja täysin analoginen ohjaamo perinteisine kuusine mittareineen. Ohjaamojen asettelu on perinteinen: matkustaja istuu edessä ja ohjaaja takana. Tässä koneessa klassinen tyyli yhdistettynä uusiin järjestelmiin toimii todella hyvin. Siihen mahtuu 105 litraa polttoainetta, jota kuluu noin 15 litraa tunnissa. Takaohjaamossa on tälle luokalle tyypillinen Garmin G3X -avioniikka, kun taas etuohjaamossa on vain nopeusja korkeusmittarit. Yksi tärkeä lisäys on Galaxy Systemsin ballistinen pelastusvarjo, josta on tulossa yhä suositumpi yleisilmailukoneissa. Lisäksi koneen esteettinen viehätys voi olla vaikuttava tekijä konetyypin omistajille. Heritage-versio Tässä yhteydessä on mainittava Heritage-versio, joka sertifioitiin vuonna 2024. Kannuspyörän asennustapa tukee koko rakennetta. 1930-luvulla koneessa oli 79 hevosvoiman viisisylinterinen Armstrong Siddeley Genet II -tähtimoottori. Myös ohjaamon elementit ovat räätälöitävissä eri väreihin, millä voi tehdä Junkersistaan vielä yksilöllisemmän. Kun suurin lentoonlähtöpaino on 600 kiloa, jää polttoaineelle ja ohjaajalle (ja matkustajalle) 225 kiloa. Sisätilaa on yllättävän paljon. Uudistettu A50 sai sertifikaatin LSA-luokkaan (Light Sport Aircraft) vuonna 2023, mistä lähtien sitä on myyty lähes 50 konetta. va piirre A50:ssä on kokometallirakenne duralumiinisesta aaltopellistä, mikä on harvinaista muissa tämän luokan koneissa. Sen pääerona Junioriin on 124 hevosvoiman Verner Scarlet 7U -tähtimoottori, joka tekee koneesta vieläkin vaikuttavamman näköisen ja kuuloisen. Koneen tyhjäpaino on vain 375 kilogrammaa. Ensimmäinen suuri muutos on 100-hevosvoimainen Rotax 912iS -moottori ja MT-Propellerin puupotkuri. A50 Junior on tehty jokaiselle ilmailukärpäsen puremalle, mutta erityisesti niille, jotka arvostavat vanhaa suunnittelua, mutta myös nykyaikaisia ilmailun keksintöjä. Nahan käyttö ohjaamon sivuilla ja ohjaussauvassa sopii kauniisti yhteen metallipinnan kanssa. Järjestely on vieläkin suurempi kunnianosoitus klassiselle ilmailulle ja perinnelentämiselle. A50 on myös miellyttävä lentää. Tähtimoottorin mukana kulutus kasvaa noin 25 litraan tunnissa, mutta se toimii silti moottoribensiinillä. Keille. Täytyy sanoa, että ohjaamon nähdessään on vaikea olla tuntematta kuin 1930-luvun lentäjä valmistautuessaan jälleen jännittävälle lennolle. Koneen ominaisuudet: Pituus: 7,41 m Kärkiväli: 9,84 m Korkeus: 2,89 m Suurin lentoonlähtöpaino: 600 kg Tyhjäpaino: 375 kg Moottori: Rotax 912iS (100 hv) Potkuri: MT-Propeller MTV-33 175/200, 2-lapainen Matkanopeus: 80 solmua (148 km/h) Suurin nopeus: 112 solmua (207 km/h) Sakkausnopeus: 45 solmua (83 km/h) Valmistaja: Junkers Aircraft (Germany) 60 4/2025. Kone on hyvä vaihtoehto myös niille, jotka nauttivat lentämisestä puhtaimmillaan näkölentosäännöillä ja jotka haluavat kokea lentämisen ilon avo-ohjaamossa. Uudessa mallissa on täsmälleen sama rakenne kuin 1930-luvun koneessa perintönä hyvästä suunnittelusta, mutta siinä on muutama tärkeä päivitys. Konetta saa kuutena eri värivaihtoehtona, joiden lisäksi tehdas tarjoaa räätälöityjä maalausvaihtoehtoja. Kone on miellyttävä vaihtoehto Euroopan kiertueelle. Ulkonaisesti kone on hyvin viehättävä: klassiseen tyyliin rakennettu päälaskuteline kiinnittää heti huomiota muotovanteineen, vaikka sitä tukeekin nykyaikaiset Beringerin jarrut
Ennen lentoa kävimme läpi kaiken liikehtimisen, eikä osastolento ollut Clausille mikään haaste. Käännösten sarja, vaakalento ja hajotukset antoivat meille mahdollisuuden esitellä koneen eleganssia kaikista kulmista. Laskeva aurinko, hajanaiset pilvet ja kimaltelevat Masurian järvet loivat täydellisen taustan koneen linjojen korostamiseksi. Junkers taivutti aaltopellin A50 Junioriksi.. Onneksi noin viiden minuutin nousun jälkeen puhkaisimme pilvikerroksen, jolloin kaikki huolet haihtuivat. Tällaisissa koneissa on jotain ainutlaatuista. Toivomme näkevämme lisää Junkerseja Euroopan taivailla. • 4/2025 61 Koneen muodot pääsevät todella oikeuksiinsa vasta ilmassa. Klassisen lumous yhdessä modernin tekniikan kanssa vetoaa moniin ilmailijoihin. A50 ei ole varsinainen vauhtihirmu, mikä sopii kuvauskoneena käyttämällemme Cessna 172:lle, koska ei tarvinnut huolehtia suurista nopeuseroista. Taivaalla Tapaamisemme päämäärä oli kuvata Junkers ohjaajineen sekä maassa että ilmassa. Laskeutumisen ja hyvin ansaitun levon jälkeen Junkers jatkoi matkaansa seuraavana aamuna Suomeen Latvian kautta, kun me palasimme Varsovaan. Kannuspyörän kiinnitystapa tukee koko rakennetta. Ennen lentoa minua epäilytti, koska sääennuste ei ollut rohkaiseva, ja matalalle ulottuvia, tummia pilviä lähestyi koillisesta. Tämä oli ohimennen sanoen koneen ensimmäinen kuvaus Saksan ulkopuolella Euroopan kiertueen aikana, joten sen piti mennä hyvin. Kone näytti taivaalla odotettuakin paremmalta
MAJESTEETTINEN DEPERDUSSIN TT Teksti: Jean-Sebastien Seytre Suomennos: Pentti Perttula 62 4/2025. Suurten organisaatioiden ja niiden jalokivien lisäksi on vain harvoja intohimoisia harrastajia, jotka säntillisesti ylläpitävät kauniiden antiikkikoneiden replikoita. Ranska oli ilmailun kehto, jonka perintö näkyy yhä ilmailuteollisuudessa ja koneiden entisöinnissä. Yksi heistä on Antony Pichon ja hänen Deperdussin TT:nsä. Valitettavan harva alkuaikojen kone on selviytynyt nykypäiviin
MAJESTEETTINEN DEPERDUSSIN TT Tähtimoottorin puuttuminen ei juuri häiritse yleiskuvaa. Kuva: Antony Pichon ja Sébastien Peron 4/2025 63. Omistaja haluaa koneeseen kuitenkin suuremman potkurin
Yksi heistä, liikemies Armand Deperdussin, perusti lentokonetehtaan vuonna 1909. Hänen replikansa uskollisuus alkuperäiselle mallille on ollut huolellista. Hän teki koneen ensilennot vuonna 2001. Suuntavakaaja tunnus ”D4” osoittaa koneen kuuluvan DEP4 laivueeseen. Kuva: Jean-Lionel Coste 64 4/2025. Deperdussin tyyppi A, Béchereaun ensimmäinen luomus vuodelta 1910, osoitti hyvää suorituskykyä sulavien linjojensa ansiosta. Kilpailu nopeudesta kulminoitui Deperdussin Monocoqueen, jonka yhdestä osasta rakennetun rungon aerodynaaminen puhtaus haki vertaistaan. Kuvat: Jean-Sebastien Seytre TT:n sivusuhde on hyvin matala. Varhainen warbird Antonyn kone on upea. Ensimmäisen kerran konetyyppiä käyttivät osmanit tarkkailutehtävissä ensimmäisessä Balkanin sodassa lokakuussa 1912. Kokeilulla ei ilmeisesti saavutettu mitään tuloksia taistelussa, ja Voisin III, Morane-Saulnier H ja L menivät sen edelle. Ranska käytti TT:tä tiedusteluun vuosina 1914–16. Takaohjaamo ja etuohjaamo. Rungon vasemmalle puolelle on kirjoitettu F-PDEP:n rakentajan Gilles Alaxandren nimi. Kahden ei niin tyydyttävän prototyypin jälkeen hän otti palvelukseensa insinööri Louis Béchereaun. TT oli yksi ensimmäisistä konetyypeistä, jota kokeiltiin hävittäjänä. Näiden kahden johtama yritys tunnettiin myöhemmin nimellä Société de Production des Aéroplanes Deperdussin, SPAD. Monocoque oli ensimmäinen kone, joka saavutti 200 km/h vuonna 1913. Paranneltu tyyppi B voitti monia kilpailuja vuosina 1911– 12, erityisesti Jules Védrines’n ohjaamana. SPAD otti osaa myös asevoimien hankintakilpailuihin tyyppi B:stä muokatuilla T:llä ja TT:llä. D4 kuului Antonin Brocardille, josta tuli Cigognes laivueen komentaja vuonna 1915 ja myöhemmin prikaatikenraali. Lakatut puuosat, teräsjäykisteet ja kiillotettu kangas pursuavat entisaikojen viehätystä ja saavat koneen näyttämään majesteettiselta. Myöhemmin Société Pour l’Aviation et ses Dérivés -yhtiöksi nimettynä se tuotti SPAD S.VIIja XIII-hävittäjät, jotka auttoivat ympärysvaltoja ilmatilan hallinnassa ensimmäisessä maailmansodassa. Voi vain kuvitella ampujan epämukavuutta seisoma-asennossa ohjaamossaan sekä järjestelyn aiheuttaman valtavan ilmanvastuksen vaikutusta jo ennestäänkin vaatimattomaan suorituskykyyn. Etuohjaamon eteen asetettiin kilpi ja sen yläpuolelle konekivääri tulittamaan potkurin pyörimiskehän yläpuolelta. Laivue osallistui Marnen taisteluun syyskuussa 1914. Koristelu tekee koneesta todellisen warbirdin. Hän joutui rakentamaan koneen uudelleen sen jälI lmailun pioneerien saavutukset 1900-luvun alussa pääsivät otsikoihin ja herättivät muutaman uusista teknologioista innostuneen seikkailuyrittäjän kiinnostuksen. Ne vakuuttuivat TT:n kyvyistä ja tilasivat sarjan koneita
Koneessa on muun muassa pyöräjarrut ja kannuspyörä. Ohjaimena on sauva, mutta Antony suunnittelee vielä asentavansa Deperdussinin ohjauspyörän. Ohjaamon nahkapäällysteinen istuin on hyvin pysty, mutta ei epämukava. Alkuperäisessä TT:ssä oli lisäksi siipien jättöreunaan kiinnitetyt ohjausvaijerit, jotka tekivät rakenteesta vieläkin monimutkaisemman. keen, kun se paloi onnettomuudessa vuonna 2002. Pyörissä on pinnat, mutta ei laakereita, minkä vuoksi akseli täytyy pitää runsaassa rasvassa. Ohjainpintoina on siivekkeet, jotka ovat tehokkaammat sivuttaiskallistuksen ohjauksessa kuin siipien vääntäminen. Siipien alapuolella on saman verran vaijereita, jotka kiinnittyvät laskutelineisiin. Kahteen käännettyyn V-mastoon moottorin ja etuohjaamon välissä on kiinnitetty kummallakin puolella kuusi vaijeria, jotka kannattavat siipiä. Puurunko on nelikulmainen, paitsi eturunko ja moottori, joiden päällä on pelti. TT:tä ei ole tarkoitettu matkustamiseen, ja sen ohjaaminen voi väsyttää nopeasti. Moottorina 150 hevosvoiman Lycoming O-320 oli helpompi toteuttaa kuin 1910-luvun tähtimoottori, mutta eroa ei juuri huomaa rengasmaisen moottorisuojuksen ansiosta. Viittauksena siihen rungon kylkiin on maalattu Feeniks, mytologinen lintu, joka nousee omista tuhkistaan. Yksi 77 litran polttoainesäiliö riittää kahden ja puolen tunnin turvalliseen lentämiseen. Erot F-PDEP:n ja vuoden 1912 koneen välillä liittyvät koneen käytön helpottamiseen. Potkurina on 195-senttinen, kaksilapainen Valex-puupotkuri, joka on valmistettu hyvin, mutta on hieman lyhyt. Moottoripelti ulottuu yli kahden metrin korkeuteen, eli varsinkin etuohjaamoon kapuaminen on varsin urheilullista. Vaiheittainen moottorin kiihdytys sauva hieman edessä nostaa Kokeiltu konekiväärin asennus osoittautui epäkäytännölliseksi. TT:n sivusuhde on hyvin matala Blériot XI:n tapaan. Antony selvittää Evra-yhtiön kanssa sapelimaisen, 210-senttisen potkurin replikan valmistusta, mikä olisi lähempänä koneen estetiikkaa ja vetäisi paremmin. Hän ylläpitää konettaan pikkutarkasti, mikä näkyy. Rakenteen jäykkyys varmistetaan tukimastoilla ja vaijereilla. Siipiprofiili tunnetaan yksinkertaisesti Blériot-profiilina, joka tuottaa hyvin nostetta, mutta aiheuttaa paljon ilmanvastusta. Kuula keskellä Ohjaajan näkymä takaohjaamosta eteenpäin on rullatessa hyvin rajallinen. Ryhmitymme Montargisin kiitotielle 5. Boeing 747 -lentäjä ja entinen sotilaslentäjä Antony on kiinnostunut kaikista ilmailun osa-alueista. Koneessa oli yhteensä 42 säännöllisesti jännitysmittarin kanssa kiristettävää vaijeria. 4/2025 65
Pyrstön laskeuduttua itsekseen kone pysähtyy nopeasti. Koneen luonteeseen pitää sopeutua ja muistaa pitää kaartoja kallistusmittarin kuula keskellä. Kone ei ole erityisen kevyt 500 kilon tyhjäpainoineen. Kuva: Vincent Massé 66 4/2025 Koneen tiedot: • Kärkiväli : 10,60 m • Siipipinta-ala : 21 m² • Pituus : 7,70 m • Korkeus : 2,89 m (maston korkein kohta) • Tyhjäpaino : 500 kg • Suurin lentoonlähtöpaino : 730 kg • Teho : 150 hv • Maksiminopeus = 150 km/h. nopeuden pian 100 km/h:iin, jolloin kone irtoaa kiitotiestä. Etuistuimelta siipien välistä hieman johtoreunan puolelta on hyvät näkymät maahan. Suurehko nopeus on siksi välttämätön. Variometrin osoitin heiluu välillä 300–350 jalkaa (90–105 metriä) minuutissa. Tämä johtuu rakenteen joustavuudesta. Laskuun lähestymisessä vähennetään kierrosluku 2 200:aan ja laskuliu’ussa se pidetään 2 000–2 200:ssa, jolla saadaan laskeutumisnopeus 120 km/h. Antony pudottaa kierrosnopeuden täydeltä 2 600 kierrokselta minuutissa 2 500:aan nousua varten. Suuntaperäsin pyrkii yliohjaamaan, mutta moniin muihin vanhoihin koneisiin verrattuna TT on aika säyseä. Ensimmäinen havaintoni on, että ohjaus ei ole kovin yhtenäistä, vaikka onkin miellyttävää. Sakkausnopeus on 75 km/h. Konetyyppi on ihanteellinen lentämisen pioneerien nostalgian saavuttamisessa. Heikkotuulinen päivä on täydellinen ilmailun alkutaipaleen lentokoneen viehätyksen arvostamiseen Keski-Ranskan Gâtinaisin maaseudun yllä. Deperdussinin ohjainpintojen teho loppuu nopeasti kohtauskulman kasvaessa. • TT on varsin säyseä ohjattava. Tuulilasi suojaa varsin hyvin, mutta nahkatakki ei ole tarpeeton tänä kauniina kevätpäivänä. Sivuttaiskallistus reagoi hitaasti, kun taas sivuja korkeusperäsimet reagoivat nopeasti ja tehokkaasti. Kone pidetään parin metrin korkeudella lentoasennossa ja vähennetään hitaasti kaasua, kunnes laskeudutaan kahdelle pisteelle. Olemme hyvin lähellä koneen maksiminopeutta 150 km/h, joka on ilmanvastuksen takia vaikea saavuttaa edes nokkaa painamalla. Nautiskelen Grand Fontenay järven maisemista, kun taas yli 100 vuotta sitten samanlaisesta ohjaamosta seurattiin huolestuneina vihollisjoukkojen liikkeitä. Vaakalentokorkeutemme on 300 metriä moottorin kierrosluvulla 2 350, joka vastaa karkeasti alkuperäisen TT:n 80 hevosvoiman Gnome-moottoria. Nopeus on noin 75 solmua (139 km/h). Täytyy ainoastaan rakentaa oma kappale! Monet kiitokset Antony Pichonille ja Sébastien Péronille. Kierrämme Montargisin kaupungin länsipuolelta, jolloin Antony antaa minun ohjata. Vaikka Antony pystyy tekemään helposti jyrkkiäkin kaarroksia, alussa on hyvä rajoittaa ne 30 asteeseen, koska kone voi pyrkiä kaatumaan
Otto Niemen tarinakokoelma onkin siksi kuin kaukoputki tuohon aikaan. Ilmavoimien alkuaikojen lentotoiminta on jäänyt paljolti varjoihin, eikä siitä ole juurikaan aikalaisten muistelmia. 4/2025 67 KIRJAT Otto Niemi, Susanna Vallius: Lamellien nocturno ' – tarinoita lentäjistä. Tämä teos ei olekaan varsinaisesti henkilökuva hänestä, vaan novellikokoelman kaltainen kooste hänelle ja kollegoilleen tapahtuneista asioista ja kokemuksista. Ja kun koneet olivat henkilökohtaisia, niin pojat saattoivat irrottaa koneestaan ohjausvaijerit ja viedä ne mukanaan lomalle, ihan varmuuden vuoksi. Ei kertynyt suuria sankaritarinoita kerrottavaksi. Niemi yleni Ilmavoimissa lentomestariksi, joten herra oli eittämättä taitava lentäjä, jolle kertyi kokemuksia. Kirjaa lukiessaan huomaa hyvin, miksi jokainen lentäjäkoulutukseen pyrkivä joutui toimimaan ensin mekaanikkona. Lamellien nocturno, viittaa iltataivaalla lentävän Martinsyde-koneen siipien tukijänteiden värinän tuottamaan ääneen, joka kantautui maahan vienona soittona. Hän oli myös armoitettu tarinankertoja ja kirjoittaja. ”Se oli sisältörikasta, reipasta ja kultaista aikaa!”, Niemi kirjoittaa. Suomen Ilmavoimamuseo, 236 sivua, 2025. Vikoja ja pakkolaskuja riitti, joten lentäjän piti tuntea koneensa läpikotaisin. Toisaalta voi sitä iloa, kun laivue sai uudet koneet, Martinsydet! Ensin jokaisen lentäjän vain piti koota oma koneensa. Ettei vain kukaan lennä hänen koneellaan sillä aikaa. Mutta värikästähän aikakausi oli: 1920-luvulla Ilmavoimien konekalusto oli kirjavaa ja käytettyä, uusia koneita ja konetyyppejä saapui vain tipoittain. Niemi eli ja hengitti Ilmavoimia palvellessaan Suomen ainoassa hävittäjälaivueessa, lentäen aikansa parhailla hävittäjillä. Vuonna 1902 syntynyt Niemi ehti palvella ensin 16-vuotiaana vapaaehtoisena Viron vapaussodassa, josta kotiuduttuaan hän liittyi Ilmavoimiin ja raivasi tiensä lentäjäksi. Teoksessa ei ole ehkä kirkasta punaista lankaa, Niemen oman uraa tai elämää ei avata aina seikkaperäisesti. Teos on hämmästyttävän koukuttava näkökulma Ilmavoimien varhaisen lentotoiminnan vallattomaan arkeen ja epämuodollisiin toimintatapoihin, ennen kaikkea ihmisiin. Harvan kirjan ääressä mielikuvitusta ruokitaan yhtä runsaasti, kun lukija eläytyy tilanteisiin oivallisesti tarjoiltujen valokuvien avustamana. Tämä on paras ja miellyttävin ilmailukirja vuosiin, jonka veijaritarinat ovat todellista hyvän mielen luettavaa. Vaikka eiväthän ne kovin hyviä tai uusia olleet. Ilmavoimamuseon uutuusteos löytää aiheeseen uuden ja riemastuttavan näkökulman, joka matkaa tavanomaista kauemmas historiaan. JOK •. Aukkojakin jää. Mutta herra oli taitava, poikkeuksellisen eläväinen kirjoittaja, joka osasi käyttää seuramiehen ja tarinaniskijän lahjaansa myös kirjoituskoneen ääressä. I lmavoimien historia keskittyy usein sankaritarinoihin ja sotakokemuksiin. Niemen ystävät, kollegat ja esimiehet kuvataan kertomuksissa herkullisen persoonallisesti ja sympaattisesti. Niemikin suoritti ties miten monia pakkolaskuja milloin mihinkin jorpakkoon, pahimmillaan jumittaen koneineen syrjäseuduilla kuukausia odotellen varaosia, kun jokainen poislentoyritys päätyi uuteen vikaan. Se välittyy kirjan jokaiselta sivulta
C M Y CM MY CY CMY K KanAir_Siivet_2017-06_.ai 1 31.10.2017 10.10.50 KanAir_Siivet_2017-06_.ai 1 31.10.2017 10.10.50 Hyvää joulua ja Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 onnellista uutta vuotta 2026 toivottaa toivottaa www.kanair.fi www.kanair.fi