Rakastuminen suuri seikkailu kohti jumaluutta Rummun rakentaminen on henkistä käsityötä Värit ovat merkkejä henkimaailman kommunikaatiosta Päästän irti ja päätän luottaa Elämää hyvän paimenen seurassa. Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 5/2017 7,50 Luonnonhenget ja keijut löytänyt Satu Eskola: Kalevalan Aino Metsäkellintää muistin avuksi voimavaroiksi Rakastelu ja tanssi uhri vai itsenäinen nainen
Tulppaani on ruusun ohella maailman suosituin leikkokukka. Ruusu levittää ympärilleen huumaavaa tuoksuaan, kun taas keto-orvokin vienon hajuviestin löytää vasta nuuhkimalla. Liki jokaiselta ikkunalaudalta löytyi pelargonia. Niillä halutaan kertoa ystävyydestä, palavasta kaipuusta, rakkaudesta, osanotosta, iloisesta perhetapahtumasta. Kestosuosikkina tulppaani . Kukkavarsi on pitkä ja siro, joskus kaareva. 22 Punainen väri kielii rakkaudesta, seitsemällä ruusulla kositaan Kukat – viestinviejät Kukkien monisyinen kieli on peräisin turkkilaisen sulttaanin haaremista. K ukat ovat tärkeitä viestien viejiä kaikkialla maailmassa. Yksittäinen kaunokainen vai rehevä kimppu. Tulppaanista tuli Euroopassa hetkessä hyvin suosittu. Sulttaanin kerrotaan olleen suuri kukkien ystävä, joka ymmärsi myös niiden sanallisen merkityksen. Kokeile tuliaiskimppuun tai juhlapöydän kattaukseen perinteisen ruusun tilalla siroa freesiaa. Ihminen saa ensimmäisen kukkatervehdyksensä jo vauvana omissa ristiäisissään. Kun saat ihailijaltasi kukkia, laske tarkkaan niiden määrä: uudestaan kuolema meidät erottaa järjestyvän Yksi vai kaksi kukkaa. Kukkien kieltä on syytä opetalla, sillä kukkalahjassa niin lajilla kuin värillä on väliä. Keltainen vai punainen. Suomessa viljellään noin sataa eri lajiketta. Myös suomalaisten kotien sisustuksessa kukat olivat voimissaan etenkin sotavuosien jälkeen. Freesia viihtyy matalahkossa ja viileässä maljakkovedessä. Freesia kestää maljakossa 5–10 päivää.. Kolmannes niistä koristaa kotien ja puistojen kukkapenkkejä, loput löytyvät kasvihuoneista. On laskettu, että maailmassa kukkii vuosittain ainakin kolme miljardia tulppaania. Kukat koristivat jo tällöin naisten pukuja, tapetteja ja kankaita. Freesia eli runokki on kotoisin Afrikasta. Kuihtuneet nuput kannattaa poistaa. Freesian lempeästi tuoksuvat kukat ovat joko valkoisia, keltaisia tai sinija punasävyisiä. Kukkia ostetaan tuliaisiksi ja tervehdyksiksi. Kukat kuuluvat niin iloon kuin suruun, syntymään ja kuolemaan. Jokaisella horoskooppimerkillä on oma kukkansa: Vesimiehelle neilikka, kaksoselle orvokki Siro freesia tuoksuu lempeästi . Mitään varmuutta siitä ei kuitenkaan ole, tulppaani voi olla lähtöisin Himalajalta saakka. Kaikkiaan maailmasta löytyy noin 6000 eri tulppaanilajiketta. . Veteen voi lisätä kukkavirkistettä tai sen puuttuessa sokeria, mikä edistää nuppujen kypsymistä. Tietyt lajikkeet nousivat liki mittaamattomaan arvoon; on kerrottu, että muutamalla tulppaaninsipulilla saattoi ostaa kivitalon Amsterdamin kanavien rantamilta! Suomeen tulppaani saapui parisataa vuotta sitten. Tulppaanin uskotaan olevan kotoisin Turkista. Kukkia on siis moneksi! Sulttaani oli suuri kukkien ystävä Siitepölylöytöjen perusteella on pystytty todistamaan, että jo tuhansia vuosia sitten vainajia oli kunnioitettu kukkasin. Moni haluaa kauniin kimpun myös omalle pöydälleen. Kukkien monisyinen kieli on peräisin turkkilaisen sulttaanin haaremista. Kukilla voidaan myös luoda erilaisia mielikuvia: ahkeraliisa on nimensä mukaisesti puurtaja, miekkalilja vartioi tanakkavartisena puutarhaa. Varmasti tiedetään, että ensimmäiset aikaisin kukkivat tulppaanit, jotka tulivat Eurooppaan 1500-luvun loppupuolella, olivat kotoisin Välimeren itäosista. Eurooppa peri kukkakielioppinsa Turkista 1700-luvulla, mutta jo edellisellä vuosisadalla eurooppalaiset olivat hullaantuneet kukkiin ja erityisesti kimppuihin. Voittajat on kukitettu kautta historian
Juhla ajoittuu kirsikkapuiden eli sakuran kukinnan alkamiseen, joten ajankohta vaihtelee kevään sääolojen ja kukintapaikkakunnan mukaan. Säilyy huoneenlämmössä. Ravistellaan päivittäin. . Kukat pannaan lasipulloon omenaviinietikan kera. Värin avulla selviää vielä enemmän:. Olen hulluna sinuun! . Jos ruusukimpusta löytää ruusuja, se kertoo rakkaudesta. Ennen käyttöä pulloa ravistellaan. Basho teki näkemästään ja kokemastaan valtavat määrät havaintoja, niin hilpeitä kuin murheellisiakin. Sakura ja hanami ovat avaimia japanilaiseen sieluun. Ohikiitävän hetken kirsikka kukkii Sakura ja hanami avaimet japanilaiseen sieluun Hanami eli ”kukkien katselemisen juhla” on vuoden tärkeimpiä festivaaleja Japanissa. Annetaan uuttua viikko, sen jälkeen siivilöidään. Kukkien katselu heijastuu japanilaiseen runouteen. Hanami eli ”kukkien katselemisen juhla” on vuoden tärkeimpiä festivaaleja Japanissa. Esimerkiksi Matsuo Basho tunnetuin runoilija, joka ylisti kukkien ja puiden katselua. Resepti kirjasta Sinikka Pippo: Elinvoimaa puista (Minerva 2017). Jäljelle jäänyt neste sekoitetaan ruusuveden kanssa. Omenankukkavesi ihonhoitoon 1 rkl omenankukkia 20 ml omenaviinietikkaa 70 ml ruusuvettä 100 ml suihkepullo . Omenankukkavesi kaadetaan suihkepulloon
Jollei niitä ymmärretä, syntyy ristiriitoja. 59 Kirjoittaminen on työväline omaan tunneja kokemusmaailmaan. Tapasimme Irwinin manageri Tapio Honkasen. 42 Maailma on yhä narsistisempi. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Sielun peili 18 12 26 26 – Tanssi on antanut minulle suunnattomasti työkaluja kehon kuuntelemiseen, itseilmaisuun, liikkeen riemun löytämiseen ja läsnäoloon, sanoo Teemu Syrjälä. Näin kertoo tanssija Teemu Syrjälä. 50 Vanhan Väinämöisen vaimoksi haluttoman, epätoivossaan hukuttautuvan nuoren Kalevalan Ainon traaginen tarina elää ja puhuttaa yhä tänä päivänä kulttuurissamme. Sisältö 5/2017 24. 65 Kuoronjohtaja Jaana Eloranta ajattelee, että jos kuoro laulaa huonosti, vika on sen johtajassa. Harva hänet tunsi. Tokiosta kotoisin oleva Ayana Palander asuu nykyään Jyväskylässä. 65 Kuoronjohtamisen ja laulunopettamisen lisäksi Jaana Eloranta esiintyy Teatterilesketduossa yhdessä muusikko Timo Tikan kanssa.. Satujen sanomaa 68 Kaunottaresta ja Hirviöstä jää vähän hämmentynyt olo. Minuus 18 Tanssin kautta voi ilmaista tunteita ja eheytyä. Hän lämmittää puolisonsa kanssa saunan lähes joka aamu ja toimii aktiivisena suomalaisen saunan ja japanilaisen senton puolestapuhujana. Kulttuurit 26 Suomalaisessa ja japanilaisessa kylpemisessä on paljon samaa. 4 Auttajamme luonnossa 6 Poronnahka taipuu ensin rummuksi, sitten kannukseksi, pyhäksi soittimeksi, joka seremoniallisesti vihitään vain minun käyttööni. 30 Saamelaisten kirkkopäivillä kesäkuussa 2017 Arvidsjaurissa Ruotsin Saamenmaalla laulettiin Hyvästä Paimenesta, joka kohtaa ihmisen keskellä luontoa, huolehtien lapsestaan. Reteen ulkokuoren alla oli herkkä taiteilija. – Ikiaikainen honka pyysi minut seisomaan eteensä, pitämään kädet sivuillani valmiina ottamaan vastaan energiaansa, jota se sanoi välittävänsä minulle, metsäkellinnän kehittäjä Mirja Nylander kertoo. 42 Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm on pitkään tutkinut tavallisuudesta poikkeavia persoonallisuuspiirteitä, muun muassa narsismia ja psykopatiaa. Kävimme kylässä 54 Moni sanoo tunteneensa Irwinin. 46 Feminiinisten ja maskuliinisten energioiden ymmärtäminen on Sudeva Huhtamäen mukaan tärkeää. 38 Monisärmäinen tiedemies, yhteiskunnallinen kulttuurivaikuttaja Martti Haavio vapautti runoilijana nimimerkillä P. Energisoivat hoidot 12 Metsäkellintä toimii rauhoittumisen kautta. Mustapää suomalaisen lyriikan rytmin, uudisti kielen ja sen muodon
Eläköön elokuun kuutamoillat!. 76 Rauhanpapitar Margien palstalla Jeesuksen isoäidin energioissa. Vasemmasta yläkulmasta, missä Isä Jumala siunaa näkymää, enkelit laskeutuvat taivaasta. Suomalaisessa runoudessa Saima Harmajan runo Rannalla nykytermein suorastaan tihkuu erotiikkaa. Maria Magdalenassa on erehtyvää inhimillisyyttä, mikä tarjoaa empaattisen olkapään, johon tukeutua ja samaistua. Hän pysyy kasassa omin voimin. Hän käy säännöllisesti ystävänsä Satu-Aamu Kankaan kasvoja, kehoa ja meiltä hemmottelevissa hoidoissa. Jeesuksen eteen on polvistunut rukoileva tyttö. Ulkopuolinen pilkka, vaino ja kiristys eivät häntä hetkauta. Valitessaan tiensä Jeesuksen seuraajana Maria Magdalena on uskossaan luja. Hän ei tarvitse massoja peilikseen ja maailmankuvansa pönkityksekseen. Heidän salattu eroottisuutensa syntyy aistillisuudestakin, mutta kuitenkin ehkä enemmän jollain tavoin aina salatusta ja yllättävissä tilanteissa esille tulevasta erilaisuudesta, vahvuudesta kulkea omaa tietä. Palstat 11 Ajatusjoogapalstaa toimittaa Terttu Seppänen, joka on nykyisin Kirjeopisto Vian rajajoogan opettaja. Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, 09-413 97 300 Päätoimittaja: Reetta Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, puh. Vaaleanpunaiseen asuun pukeutunut Maria Magdalena on polvistunut Jeesuksen jalkojen juureen yrittäen koskea häntä. Eettisesti vahva nainen, jolla on rohkeutta olla yksin ja kulkea omaa tietään. Vahva nainen, kuten Maria Madgalena, ei kiellä rakkautta, intohimoa ja seksuaalisuutta, vaikkakin yhteisön näkökulmasta tulee niissä monesti palaneeksi karrelle. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Vihreä kuvaa hedelmällisyyttä, punainen intohimoa ja valkoinen viattomuutta. Koulutukseltaan hän on psykologi. Tilaushinnat: Kestotilaus 58 euroa/vuosi Määräaikainen 64 euroa/vuosi Ilmestyy kahdeksan numeroa vuodessa. Varhaisrenessassin tunnetun taiteilijan Fra Angelicon 1440-luvun alussa maalaamassa Noli me tangere -teoksessa Jeesus seisoo hautansa viereisessä puutarhassa kuokka harteillaan symboloiden viinitarhuria. Seuraava numero ilmestyy syyskuun puolivälissä. 72 N oin vuodelta 1500 olevassa Botticellin maalauksessa Saint Mary Magdalene at the Foot of the Cross yksinäinen Maria Magdalena tarrautuu ristin juurelle, jossa Jeesus roikkuu. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.. Kaiken voi ilmaista kauniisti. 79 Sari McGlinnin Henkisen kasvun helmet -palsta. Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt. Taiteessa syntinen nainen, katuva Maria Magdalena – on ollut yleinen aihe vuosisadat niin meillä kuin muualla. Elämässä pitää olla nöyrä, muttei saa nöyristella, sanoi Muolaassa syntynyt, edesmennyt kirjailija Anu Kaipainen, vahvojen naisen kuvaaja. Anu Kaipainen oli paitsi vahvojen, myös erikoislaatuisessa eroottisuudessaan kiehtovien, intohimonsa hyväksyvien naisten kuvaaja. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Sielun peili Kuori murtuu -keskustelut jatkuvat 62 Tällä kertaa ollaan kuilun partaalla. Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Suomalaisista taiteilijoista Albert Edelfelt ei muiden kultakauden taiteilijoiden tavoin innostunut karealismista. Vuodelta 1890 oleva Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena kuitenkin perustuu suomalaiseen kansanrunouteen, Kantelettaren runoon Mataleenan vesimatkasta. Edelfeltin Kristus ja Mataleena -maalauksessa on konkreettisesti ajankohtaista karelianismia: Maalauksessa Jeesus seisoo tuohivirsut jalassaan syksyisessä koivumetsässä. Tässä Sielunpeili-lehdessä käsittelemme syvähenkisellä tasolla myös rakkautta ja seksuaalisuutta. Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 Kannen kuvassa: Satu Eskola Kuva: Kuvaamo ModelLab. Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Eettisesti empaattinen, nöyrä nainen on myös aistillisuudessaan kiehtova Mikko Kemppe kannustaa suomalaisia miehiä nauttimaan erilaisista kasvoja vartalohoidoista. Tummat myrskypilvet vetäytyvät pois. Runo on tulkinta Maria Magdalenasta, syntisestä naisesta. Tulisit aivan hiljaa, tulisit juuri nyt. Nämä värit esiintyvät usein Maria Magdalenaa kuvaavissa maalauksissa. 5 Pääkirjoitus Sisältö 5/2017 24. Kreikkalaisessa mytologiassa Erosja Psyke-jumalien liitosta syntyi tytär Hedone. 36 Opimme ja kehitämme henkisyyttämme myös eläinyhteyksien kautta, sanoo selvänäkijä, meedio ja henkisen kasvun kouluttaja Kirsi Gren. Nimi tarkoittaa mielihyvää, halua ja himoa; elämämme suolaa ja sokeria. 16 Pirkko Pelkonen lupaa palstallaan Ihmeiden Oppikurssista, että kaikkien asioiden onnellinen lopputulos on varma. Piero della Francescan 1460 maalaamassa teoksessa Maria Magdalena, Maria Magdalena on puettuna vihreään asuun ja punavalkoiseen viittaan. Jokaisella enkelillä on valkoinen kilpi, jossa on vino, punainen risti, Temppeliritarien merkki
Ensin syntyi rumpu, siitä kasvoi kannus Rummun rakentaminen on henkistä käsityötä. 6 H ypistelen sormissani kuivattua poronnahkaa. Rumpujen valmistamiseen on monia tapoja ja tekniikoita. Kukkavuoressa kannukset tehdään mahdollisimman luonnonmukaisesti ja ilman ylimääräisiä apuvälineitä.. – Ensimmäisenä saatte valita päreet. Enemmänkin kannuksia on matkan varrella syntynyt, mutta jotkut niistä ovat niin henkilökohtaisia, ettei niitä tee mieli esitellä lainkaan. Padan viereen on pystytetty kalteva ilmastointiputki, joka sekin sisältää kuumaa vettä. Päreet sujautetaan putkeen kuumaan veteen pehmenemään, jotta niistä voidaan taivuttaa rummulle kehä. Se on vielä ihan kova ja koppurainen, mutta seuraavien päivien aikana se tulee kokemaan valtavan muodonmuutoksen. Blomit ovat Kalevalaisen hengenperinnön ja luontomeditaation opettajia, jotka järjestävät tilallaan suomalaiseen samanismiin liittyviä kursseja. Haapapäreitä ja kanervan kutsu Kun päreet on valittu, kuuman putken tarkoitus selviää. – Haapa on sellainen valopuu, siinä on hyvä, kepeä energia. Ennen kurssityöskentelyn alkua he ovat malliksi esitelleet kurssilaisille noin kymmentä erikokoista, -muotoista ja -väristä rakentamaansa rumpua. Tässä on tarjolla erimittaisia haapoja, mutta jos joku välttämättä haluaa aloittaa mäntypäreestä, sekin järjestyy, huikkaa tilan isäntä Jouko Blom ja pinoaa hohtavan valkeita haapapäreitä pihapöydälle. Sillä aikaa kun päreet pehmenevät, voi miettiä rumpunahan käsittelyä. Ensimmäisenä saatte valita päreet Jämsän Kukkavuoren pihassa porisee iso rautapata täynnä kiehuvaa vettä. Kesäkuussa järjestetty kannustyöpaja oli tilalla laatuaan ensimmäinen, mutta kannusten rakentajina Blomit ovat konkareita. Nahka taipuu ensin rummuksi, sitten kannukseksi; pyhäksi soittimeksi, joka seremoniallisesti vihitään vain minun käyttööni, minun omakseni, minun kumppanikseni. Mänty taas on hyvin vanha ja voimakas puu, jota perinteisesti pidetään miesten puuna, täydentää tilan emäntä Raija Blom. Samalla muutun itse: löydän matkani varrelle uusia auttajia ja elämälleni uutta merkitystä
Raija Blom on opastanut, että kasvin eri osilla värjätessä lopputulos voi olla hyvin erilainen. Aatu ja Saara ovat innoissaan uusista rummuistaan. Vaikka kaikki muu muuttuisi ja vaihtuisi toiseksi, tieto alkusidoksestamme luontoon ja esivanhempiemme viisauteen tulisi säilyttää aina, kaikkina aikoina.” Synnytän elinikäisen matkakumppanin Alan tiedostaa yhä syvemmin, että olen rakentamassa jotain muuta kuin ”vain” rumpua.. Hekin ovat tienneet esivanhempien ketjun johtavan syntyihin syviin ja tehneet tiedoistaan lauluja, joita on sitten laulettu sukupolvesta toiseen, ettei kukaan unohtaisi. Nappaan yrttikorin mukaani ja suuntaan metsän laitaan. Samalla kuuntelen, kun Jouko Blom lukee otteen shamaani Johannes Setälän teoksesta Shamaanin rumpu: ”Kannuksen välityksellä olen yhteydessä esivanhempien pitkään ketjuun, aina syntyjen alkuhämärään. Minä itse kuulen kanervan kutsun. Päädyn valitsemaan tuoreita alkukesän oksia ja niiden pieniä nuppuja, sillä kanerva ei vielä kuki. – Nahan voi värjätä monella tavalla, mutta me täällä Kukkavuoressa suosimme luonnonmukaisia metodeja, Raija Blom toteaa ja alkaa latoa pataan lepänkuorta, josta saa kauniin kellanruskean sävyn nahkaan. Heilläkin on ollut soitin, kannus, rumpu, hyvin samanlainen kuin tämä tässä. Pian ne vihitään kannuksiksi, minkä jälkeen rummuista tulee henkilökohtaisia. Kun kori on täynnä, palaan pihaan ja silppuan saaliini isoon kattilaan. 7 Raija ja Ninni keittävät padassa lepänkuorta. Liemellä voi värjätä nahkoja tai kannusten kehiä
Vihkiseremonia sujuu mutkattomasti Vielä on kuitenkin edessä vihkiminen. Olen laatimassa ainutlaatuista käsityötaidon näytettä, jonka tekemiseen osallistuvat myös esivanhempani ja moninaiset luonnonhenget, joita prosessiin tietoisesti ja tiedostamatta kutsun mukaan. Kun ei käytetä muottia, lopputulos on aina sellainen, mihin voimat ja puunsyyt suostuvat. Juuri kun kehun kurssikavereille, kuinka kivasti homma sujuu, nyöri menee hirveään solmuun, jota istun selvittämässä lähes kaksi tuntia. – Jotain tässä mulle nyt opetetaan, mutisen, enkä suostu käyttämään saksia tai ottamaan vastaan apua. Vuolen ja hion kehää kunnes se tuntuu käteeni juuri oikealta. Jouko rauhoittelee ja lupaa, että kaikki sujuu varmasti juuri kuten pitääkin. Olen kiitollinen ja jotenkin valmiimpi. Jouko Blom neuvoo Ninniä päreen käsittelyssä. Varovasti se avaa ääntään, kajahtelee, hyrisee. Jo pelkät vastasyntyneet rummut saavat meidät kurssilaiset hyrisemään tyytyväisyyttä, mutta kaikki odotamme malttamattomina vihkiseremonioita. Puukkotyötä ja nahkasolmuja Toinen rakennuspäivä alkaa järeällä työllä. Rumpujen kuvaaminen takaapäin on sopimatonta, sillä kehään ja sidontaan voi liittyä käyttäjälle henkilökohtaisesti tärkeitä merkkejä tai symboleita. Kyselemme uteliaina Joukolta yksityiskohtia: tuletko sinä mukaan, pitääkö sanoa jotain, missä se tehdään. Taivutan haapakehän jalkani avulla kutakuinkin pyöreäksi. En malta odottaa yhteisiä soittohetkiämme. Kuluu vain puolisen tuntia, kun olen virkannut kiinnityksen loppuun ja saanut katajasta veistämäni kahvankin paikoilleen. Nakuttelen vasaralla ja muotilla nahan reunaan valmiiksi kiinnitysreiät, joiden avulla nahka ja kehä saadaan lopulta sidottua toisiinsa. – Sattumaa ei näissä hommissa ole, vaan lopputuloksesta tulee aina juuri sellainen kuin pitääkin, Raija ja Jouko nyökyttelevät. Lasken nahan likoamaan vesisaaviin. Jännittää. Käärin lionneen nahan rullalle ja upotan sen väriliemeen. Rumpu kuivuu toivottoman hitaasti. Näen, kuinka kaunis keltainen tunkeutuu nahkarullan poimuihin. Minun rumpuni vihkimistä varten Jouko on valmistanut kalliolle viisi pientä nuotiota: yhden jokaiseen pääilmansuuntaan ja yhden piirin keskelle. Jouko juttelee jokaisen kurssilaisen kanssa henkilökohtaisesti ja huomioi yksilölliset toiveet seremoniasta. Voi kuinka hyvää tällaiselle hätähousulle tekeekään selvittää sotkuja! Pitsikiinnityksen valoleikki Kun saan ensimmäisen kiristyskierroksen valmiiksi, päätän muuttaa taktiikkaa. Sitten on nahan vuoro. Onnistun! Sattumaa ei ole Kun kehä on vahvistanut muotoaan muutaman tunnin, siirrän puristimia niin, että pystyn piirtämään sen avulla mallin nahkaan. Keitän kanervasilpusta liemen, johon lisään alunaa puretteeksi. Prosessi elää ja etenee, vaikka minä nukun. Tehtäväni on kiertää kaikki nuotiot kolmeen kertaan rumpuni kanssa samalla kun muut kurssilaiset tukevat matkaamme soittamalla omia kannuksiaan. Olen leikannut ylijääneestä nahasta lähes 20 metriä pitkän nauhan, jota alan kärsivällisesti pujotella 72 reiän läpi. Työ vaatii voimaa ja pelkään, että päre hajoaa. Raija löytää minulle ison muovisen virkkuukoukun, jonka avulla saan tehtyä kaunista pitsikuvioista kiinnityspintaa rummun taakse nopeasti. Leikkaan nahan sopivan kokoiseksi. Vielä seuraavana aamunakin sen paksut virkatut sidokset ovat aivan kosteat, mutta kalvo on kiristynyt jo niin, että rumpu laulaa. Huomaan silitteleväni rummun kalvoa kuin ystävän ihoa. Jatkan työtä myöhään iltaan. Tarkoitus kirkastuu Kun kaikki kurssilaiset ovat saaneet kehänsä puristumaan ja nahat värjäytymään, kokoonnutaan rumpupiiriin, jota Blomit nimittävät tiedonhauksi. Rummun kehä valmistetaan päreestä, jonka jokainen kurssilainen saa taivuttaa itse. Olen synnyttämässä mahdollisesti elinikäistä matkakumppania henkiselle tielleni – voimallista ja äärimmäisen herkkää välinettä, jonka avulla voin matkata läpi aikojen ja energioiden. Veistän kehän liimattuja päitä siloisemmiksi, kaarevammiksi. Tiedän, että nahan alta työn jälki ei juurikaan tule näkymään, mutta haluan olla tarkka. Tunnistan kuvioissa tiedonhakumatkalta tuttuja eläimiä ja hymyilen. Tavoitteena on päästä rentoutuneeseen tilaan, eräänlaiseen samanistiseen transsiin, jonka aikana henget voivat antaa lisätietoa rummun synnyttämisestä ja sen tulevista käyttötavoista. Nostan rummun ikkunaa vasten ja katson, kuinka kuviot kalvossa muodostavat leikkisiä ja mielikuvitusta kutkuttavia kuvaelmia. 8 Olen synnyttämässä työkalua, joka auttaa minua syventymään meditaatioon ja ehkä myös opettaa tulevaisuudessa hoitamaan muita. Jouko auttaa minua saamaan kehän puristimien väliin. Illalla vielä irrotan kehän hetkeksi puristimista ja levitän liimaa kehän päihin. Samalla tiedän, että edessä on ehkä synnytyksen työläin osuus: nahan kiinnittäminen kehään. Tuntuu, että olen käsityön ja luonnon parissa vietetyn päivän jälkeen maadoittunut erinomaisesti ja humpsahdan ”matkalle” nopeasti. Eteeni tuodaan kiinnostavia kuvia eri eläimistä ja symboleista ja heittäydyn niiden vietäväksi. Odotan. Olen helpottunut siitä, että kannuksesta on tulossa iloinen valorumpu, joka haluaa käydä kanssani kevyttä matkaa. Yön rumpu saa levätä ja minäkin yritän, mutta herään välillä levottomiin uniin ja kummallisiin voimantuntoihin. Sen jälkeen ei tunnu juurikaan erilaiselta, mutta tieto siitä, että rumpu on nyt yksinomaan minun ja soi vain minun kauttani, tuntuu täydentävältä. Levitän väriliemessä lionneen rumpukalvon aihion kernikankaalle ja ihailen hetken siihen syntyneitä muotoja. Seremoniassa rummusta tehdään henkilökohtainen esine, jopa taikakalu, johon ei kukaan muu saa ilman lupaa koskea. Hei! Tämä on valmis! Asetan rummun varovasti kuivumaan haalean leivinuunin päälle. Syntymässä oleva kannukseni puhuu minulle ja sen ääni on kepeä ja kaunis. Aluksi työ sujuu joutuisasti ja keksin jopa konstin, jolla onnistun lähes tuplaamaan työtahtini. Tunnin välein avaan nahkarullan kääriäkseni ja solmiakseni sen uudestaan, jotta saisin mahdollisimman kiinnostavan lopputuloksen aikaiseksi. Aurinko kuitenkin paljastaa varjossaan, kuinka kaunis rummun sidonta voi takaa olla.. Rituaali on helppo ja melko nopea
Raija Blom opettaa Saaralle, miten karstataan. Upotan rumpuni lempeäsi kylpyammeeseen ja jätän sen likoamaan. Harmittaa, mutta sitten muistan, että kannuksen synnyttäminen on tosiaan prosessi. Sidokset eivät ole vieläkään aivan tyystin kuivuneet, vaan paksuimmat virkkauskohdat tuntuvat edelleen pehmeiltä. Muut juhannuksen juhlijat kummastelevat soittopeliäni, mutta kerääntyvät vähitellen nuotion ympärille kuuntelemaan, kun maailmankaikkeuden syke rytmikkäästi värisee kesäyön valon läpi rummun kalvon kautta. – Voi kuinka hyvää tällaiselle hätähousulle tekeekään selvittää sotkuja!. On hyvä olla. 9 Juhannusjuhlilta kylpyammeeseen Pari päivää kurssin jälkeen vietetään juhannusta. Se on kiristettävä uudestaan kunhan nahka jälleen pehmenee. Nuotion äärellä kannukseni kuitenkin soi ja vihdoin jopa kertoo minulle nimensä. Kehän veistäminen on melko työläs ja huolellisuutta vaativa vaihe. Mutta juhannusreissunkaan jälkeen kannukseni ei suostu soimaan muualla kuin nuotiolla. Työ kestää monta tuntia. Värisen kauttaaltani sen kuullessani – mutta sitä en voi muille paljastaa, se on meidän salaisuutemme. Minä tunnen, miten väki – esivanhempani ja luonnonhenget – kerääntyvät ympärillemme. Ihmettelen ja odottelen pari päivää, mutta kalvo ei kiristy. Ihmiset istuvat silmät suljettuina ja nojaavat polviinsa. – Rumpu on ystäväsi ja sillä tavalla samanlainen kuin ihmiset: jos ystäviin ei pidä yhteyttä, he unohtavat sinut ja lakkaavat välittämästä. Karstatusta villasta voi huovuttaa rumpukapuloille päitä. Päreen päiden liittymäkohdat pitää saada siisteiksi. Tiedän, että edessä on jälleen tuntikausien työ, mutta se on sen arvoinen – tulemmehan viettämään yhdessä vielä vuosikymmenet! Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Saara sitoo kannuksensa kiinnikkeet huolella. Mitä tiiviimmin olet kannuksesi kanssa tekemisissä, sitä paremmin opitte toisenne tuntemaan, muistan Joukon sanat työpajasta
– Tavoitteemme on, että tänne saapuminen on kuin aikamatka menneisyyteen. Tie ei ole ollut mutkaton Tie Kukkavuoren samaaneiksi ei ole ollut mutkaton, vaan oppia on pitänyt etsiä ja odottaa kauan. – Olen koulutukseltani insinööri, mutta en koskaan sopeutunut työhöni kaupunkiympäristössä. Ehkä jo ensi kesänä tilalta löytyy myös suomenhevonen ja pari kyyttöä. Työ on vielä monelta osin pahasti kesken, mutta alkuun on jo päästy. Rakkaudella remontoitu He ovat remontoineet rakkaudella Joukon vanhaa sukutilaa Jämsässä nyt parin vuoden ajan. Jatkossa tulemme tarjoamaan myös erilaisia retriittejä ja vähemmän henkisiäkin mahdollisuuksia irtautua arjesta ja palata juurille. Teksti ja kuva: Kaisa-Liisa Ikonen Tutustu Kukkavuoreen ja sen kurssitarjontaan osoitteessa kukkavuori.fi ja Kukkavuoren Facebook-sivuilla. Emme halua Kukkavuoreen mitään modernia ”bling blingiä”, vaan tarjota mahdollisuuden palata aikaan, jolloin tyydytys saatiin yksinkertaisista asioista, päivästä toiseen selviämisestä, Raija ja Jouko Blom pohtivat. Blomit toteavat ykskantaan, että Kukkavuoren tarkoitus on saatella ihmiset lähemmäs luontoa ja vahvistaa suhdetta siihen. Elämässäni on ollut lukuisia merkkejä, jotka ovat viitoittaneet tietäni kohti nykyistä maailmakuvaani, mutta meni aikaa, ennen kuin opin ottamaan ne vakavasti, Jouko Blom pohtii. Blomit ovat vastikään valmistuneet Johannes Setälä -keskuksen Ikiaika-koulutuksesta Kalevalaisen hengenperinnön ja luontomeditaation opettajiksi. – Myös minä olen aina kokenut olevani jollain tapaa outo ja erakko. 10 Kukkavuoren samaanit Jouko ja Raija Blom: Paluu luontoon suo sisäisen rauhan K ukkavuoren pihassa tepastelee kanoja ja kukkoja, aidan takana määkii lammaslauma ja remontoitavan navetan taakse on rajattu pihatto pässeille. Keskuksessa heitä kouluttivat Johannes Setälä ja Susanna Aarnio. Kanalakäytössä olleeseen vanhaan pirttiin on remontoitu yöpymistilat ja yksinkertainen keittiö kuudelle ihmiselle, joten kurssitoiminta on voitu aloittaa. Raija ja Jouko Blom ovat kalevalaisen hengenperinnön ja luontomeditaation opettajia.. – Maailmaa ei ole annettu lahjaksi meille, vaan se on lainassa lapsiltamme. Takaisin luontoon Jämsän Kukkavuoressa järjestetään suomalaiseen luonnonviisauteen ja samanismiin pohjautuvia kursseja. – Olemme järjestäneet henkiseen perintöömme pohjautuvia peruskursseja, rumpupiirejä sekä nyt ensimmäisen kannustyöpajan. Päärakennuksen luona haukkuu pari koiraa ja pörrää muutama kissa. Kiinnostus luontoa kohtaan ja metsässä kokemani pyhyyden tunne on aina ollut minussa vahva. Samanismiin tutustuttuani palaset alkoivat loksahdella kohdalleen ja nyt elän onnellista elämää, Raija Blom jatkaa
Moni puhuu mieluummin metsäkellinnästä, jonka harjoittajat kutsuvat itseään englanniksi nimellä forest lollers. Metsäkellintää on kehittänyt metsuri, metsäterapeutti, maatalousja metsätieteiden maisteri Mirja Nylander, joka on perehtynyt metsien terveysvaikutuksiin yli 30 vuoden Kevään voimaa. Ikivanha honka johdatti puuhengityksen kehittelyyn Metsäkellintä toimii rauhoittumisen kautta Suomalaiset heräsivät metsäterapiaan mattimyöhäisinä ainakin japanilaisiin verrattuna, mutta metsäkylvyt ja puuhengitys ovat yleistyneet niin, että pienimuotoista kurssitustakin on jo olemassa. E nglanniksi metsäterapiasta käytetään termiä forest bathing, metsäkylpy. Joskus puhutaan ”metsään uppoutumisesta”. Energisoivat hoidot . 12 . Kuva: Paavo Hamunen.
Kuva: Paavo Hamunen.. Mäntykangasmetsän eteeriset öljyt Metsäkellintä toimii rauhoittumisen kautta. Eteenpäin mennään ilon ja hyvän olon kautta. 13 ajan. – Puiden haihtuvat eteeriset öljyt helpottavat ahdistusta ja masennusta, ne vähentävät sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja stressiä. – Hieman kärjistäen, metsäkellinnän avulla voi ehkäistä muistihäiriöitä. – Metsäkellinnästä löytyy myös ratkaisukeskeisen terapian elementtejä, joihin tutustuin noin 15 vuotta sitten, kun olin syvästi masentunut. Nylanderin mielestä vauvakellintä on erinomainen aidon luontosuhteen muodostaja. Haihtuvien öljyjen molekyylit vaikuttavat kemiallisesti hajuhermoihin, sanoo Mirja Nylander. Tärkeää on avautua mahdollisuuksille, sanoo Nylander. – Mäntykangasmetsä on hyvä vaihtoehto, siellä kasvaneessa puustossa on hyviä eteerisiä öljyjä. Samalla vanhemmat saavat oivan menetelmän, kuinka lapsi rauhoittuu. Metsäkellintää ja puuhengitystä voi tehdä monenlaisessa ympäristössä, jopa puistossa. – Ikiaikainen honka pyysi minut seisomaan eteensä, pitämään kädet sivuillani valmiina ottamaan vastaan energiaansa, jota se sanoi välittävänsä minulle, Mirja Nylander kertoo. Onnistumisesta kertoo, että hän ei ole joutunut oman menetelmänsä aikana käyttämään psyyken lääkkeitä. – Teen hyvänolon kotouttamista metsäluonnon avustuksella. Hajuhermojärjestelmä on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään ja siten mielialoihin ja muistiin. Metsäkellintää vauvojen kanssa Mirja Nylander on vetänyt metsäkellintätuokioita kansalaisopistoja työhyvinvointiryhmille, erilaisten järjestöjen ryhmille, aasialaisille turisteille, varhaista muistisairautta poteville ihmisille, omaa henkistä kasvua etsiville ihmisille ja ikäihmisten ryhmille sekä päihderiippuvaisille. – Olen myös opettanut vauvakellintää, jossa vanhempi tekee tietoista puuhengitystä ja vauva on hyvässä kantorepussa edessä. Hän on liittänyt kokemuksiaan omien tietoisuustaitojen hyödyntämiseen metsissä liikuttaessa. Nopeasti myös vauva tasapainottuu vanhemman välityksellä puiden rentouttaville aallonpituuksille. Hyvien tappajasolujen aktiivisuus nousee, ne torjuvat tulehduksia ja jopa syöpäsoluja. – Metsäkellinnässä on osin samoja elementtejä kuin NLP:ssä ja voimaantumisen mahdollistamisharjoitteissa. Tämän jälkeen kehitin itselle sopivaa metsäterapiaa. Yhdistämällä omia tietoisuustaitoja metsän vaikutuksiin voi myös esimerkiksi tehostaa joogan ja meditaation vaikutuksia, Nylander kertoo
– Kun arvioin puuta, tajusin, että puu puhuu minulle. Teksti: Klaus Susiluoto K UKA . Metsäkellinnän 13 taitoa hän on kehittänyt kymmenen vuoden ajan. Kesken patikoinnin kuulin sisälläni voimaan kutsun, ja minun oli pakko poiketa polulta. Terveysmetsien käytön edistämiseksi on koulutettu metsäterapeutteja. Se pyysi minut seisomaan eteensä, pitämään kädet sivuillani ja ottamaan vastaan energiaansa, jota se sanoi välittävänsä minulle seuraavaksi. Japanissa metsässä ulkoilusta käytetään ilmausta shinrin-yoku, joka on suomennettavissa metsäkylvyksi. tuullisen kyllä-sanan voimalla eteenpäin. – Taidot ja harjoitteet puhdistavat ja voimistavat ihmisen kaikkia 13 elinvoimankeskusta. Japanissa terapeutti voi määrätä hoidoksi metsässä oleskelua ja samoilua. on järjestetty jonkun verran, mutta hoidoilla ei Suomessa vielä Japanin tavoin ole viranomaishyväksyntää. Arvioin, että mänty on yli 600-vuotias, jopa 700-vuotias. Japanilaisten tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. – Kävelin noin kilometrin tai puolitoista, kun havaitsin mahtavan petäjän. sä läpimurtoa. Japanissa on myös luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia, joissa kansalaisia ohjataan metsäkäynneille. Japanissa on tutkittu 2000-luvulla myös metsän vaikutusta ihmisen fysiologiaan, esimerkiksi keskushermoston toimintaan ja stressiin liittyviin merkkiaineisiin veressä ja syljessä. . – Oikeastaan puuhengitys on puun opettamaa hengitystä, johon sain kipinän vuonna 2004 alkukesästä, kun olin Ylläksellä patikoimassa. Polulta poikkeaminen kannatti Mirja Nylanderin mukaan onnistuakseen metsäterapiassa, metsälle täytyy olla vastaanottavainen. Puu on Aistit auki metsässä Puuhengitys onnistuu talvellakin. Tämä tarkoittaa terapeuttista kävelyä metsässä, jossa ihminen intuitiivisesti tuntee olonsa hyväksi ja voi käyttää nesten tuoksu, veden ja tuulen ääni ja kauniit maisemat aktivoivat ihmisessä mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta metsän kanssa. Ensimmäiset seitsemän puuhengityksen ohjaajaa valmistuivat kesäkuussa, seuraavat elokuussa ja syyskuussa on kurssi Nuuksion kansallispuistossa. – Vieressäni seissyt sisareni kysyi, mitä minulle oikein tapahtuu, sillä hänen mukaansa aloin loistaa ikään kuin sisältä. Samalla lihasjännitys vähenee. Itsestäni puolestaan tuntui, että elinvoimani palautui, virkistyin ja voimistuin sisäisesti. Minut on metsäammattilaisena koulutettu arvioimaan puiden korkeutta ja niiden ikää. tojen sovellukset ovat yleistyneet sertifioitu terveysmetsiksi. Taidot ja harjoitteet puhdistavat ja voimistavat ihmisen kaikkia 13 elinvoimankeskusta.. Mirja Nylander kaksi lastenlasta. Tutkimuskohteina käytettyjä metsiä on nousevan auringon maassa sertifioitu terveyttä edistäviksi metsiksi. Mirja Nylander on kiteyttänyt metsäkellinnän menetelmäksi oman ja työyhteisön – tai minkä tahansa yhteisön – elinvoiman lisäämiseen. kirjoittaminen, metsäkävelyt. 14 opettanut puuhengityksen jälkeenkin, ja nyt sana puuhengityksestä on leviämässä
En olekaan vaatimassa puulta jotain itselleni, vaan energiat kulkevat lävitseni ja tuovat minulle rauhan. Olo oli todella levännyt puuhengityksen jälkeen. En vaadi puulta mitään Tuntui hyvältä asettua puuhengitysasentoon – näkökulma vaihtui puun halaamisesta ”ripustautumisesta” antautumiseen, vapautumiseen, vapauteen. Joitakin ajatuksia kävi mielessäni, mutta ne jatkoivat matkaansa eivätkä häirinneet. ja virtaava lujuus jäisi kulkemaan selkäni tukena vielä senkin jälkeen kun puuhengitys on ohi ja jatkan matkaa. irti. Jälkeenpäin ryhti tuntui paremmalta. Vinkki . 2. Selän avaaminen selkäongelmia, joiden alkusyy on vanhassa murtumassa ja laukaisija stressissä. 15 Kokemuksia puuhengityksestä 1. Koin (ihmeekseni!), että puuhengitysharjoituksen jälkeen selkäni on suorempi ja vahvempi. Fiskarsissa on puulajipolku. Keskittynyt kehon läpi virtaava hengitys ja sen aistiminen avaa myös selkää. Eri puulajeihin voi tutustua esimerkiksi puulajipuistoissa, jollaisia jossa on noin 100 havupuulajia ja yli 200 erilaista lehtipuuta sekä lukuisa määrä pensaita ja alppiruusuja. Olen paremmin yhteydessä omaan rankaani (tähän puun rungon läsnäolo ja vakaus auttavat). Jos tuntee eri puulajeja, voi puuhengityksestä ja metsäterapiasta laajemmin saada enemmän irti. Puuhengitystä pihapiirin kuusten kanssa.
Kummankaan mielestä ei syytä suurempaan huoleen. Sen Jumala on meille luvannut. Kävely on hyvin huteroa, kuin kävelisi joustavalla alustalla, vähän kuin trampoliinilla. Mutta mitä konkreettista voi tehdä heinäkuun helteisenä kesälauantaina, kun puoli Suomea. Ymmärrän toki, että Jeesuksen lupaukset onnellisesta lopputuloksesta eivät välttämättä tarkoita mitään maallista. Tehtiin kaikki aivoinfarktin kokeet: ei mitään aivoperäistä. Kuitenkin kehotus ottaa yhteyttä oman kotipaikan keskussairaalaan, jos tilanne pahenee. Mitä nyt pitäisi tehdä. Luottaako siihen, että kaikkien asioiden onnellinen lopputulos on varma, sillä senhän Jumala Jeesuksen mukaan lupaa. Ja kaikkien asioiden onnellinen lopputulos on varma. Pahenihan se Seuraavana päivänä tunnottomuus tuntui vasemman jalan jalkaterässä ja jalkapohjassa. Niin että kotiin vaan odottaman, että tilanne menee itsestään ohi. Mutta en kuitenkaan usko, että hän käytännön miehenä tarkoitti sitä, että ei pitäisi yrittää mitään, passiivisesti istua odottamassa, että jokin salaperäinen tauti ihmeenomaisesti paranisi itsestään. Saattoi kuitenkin johtua hermopinteestä jossain nikamavälissä, johon kaksi vuotta sitten otetut magneettikuvien tulokset viittasivat. Siis oman keskussairaalan ensiapuun odottamaan muutamaksi tunniksi, kunnes nuori päivystävä lääkäri tutki ja teki kaikki mahdolliseen aivoista johtuvaan syyhyn liittyvät testit ja totesi saman kuin edellisyön pojat: ei aivoperäistä. K aikkien asioiden onnellinen lopputulos on varma.Tällaisen uskomattoman ihanan lupauksen Ihmeiden Oppikurssin sanelija Jeesus antaa meille IOK-kirjan harjoituksessa 292. Konsultoitiin keskussairaalan neurologia ja päivystävää lääkäriä. Ystävällinen Joonasmeteorologi lupaa koko Suomeen kaunista kesäsäätä. Miten se on mahdollista. Olemme olleet tuttavien kesämökillä. Mutta nyt tunnottomuus oli levinnyt koko vasempaan jalkaan ja koko vasen käsivarsi ja lapaluun puoli olivat kuin puupökkelöä, palleakin aivan jäykkä. Enemmän meillä jokaisella on kokemuksia siitä, että huonosti päättyneet asiat ylittävät monin kerroin ne hyvin päättyneet. Fysioterapiaa voisi kokeilla, myös kevyttä hierontaa. Olo muuttui niin omituiseksi, että katsottiin parhaaksi soittaa 112:een, josta tuota pikaa tuli ambulanssissa kaksi riuskaa ensihoitajaa. 16 . Rukoilla voi tietenkin ja pyytää ylhäältä apua, ja jos ei apua niin ainakin mielenrauhaa. Ulkona on kirkkaansininen taivas, järvi on aivan tyyni. Tietokoneen näppäimistökin käyttäytyy omituisesti. Luottaako Jumalaan vai magiaan. Ihmeiden oppikurssi Kaikkien asioiden onnellinen lopputulos on varma Kaikella on tarkoituksensa. Minun vasen käteni alkoi siellä yöllä ennen nukahtamistani puutua ja pistellä, olla täysin vieraan tuntuinen. Tiedämmehän toki katkerasta kokemuksesta, että ainakaan meidän elämässämme se ei pidä paikkaansa. Koettelen uskoani Istun aamulla puoli kahdeksan kirjoittamassa tätä palstaa. Yön jälkeinen aamu Panadolin, Kennethin CD-levyjen kuuntelun ja radio Dein musiikin avulla yö sujui jotenkuten
Salakuuntelen yön aikana valvontahuoneessa montakin elämäntarinaa (anteeksi uteliaisuuteni!), päivällä kuulen huonetoverilta lisää ihan oikeasti minulle kerrottua. Uskaltaisinko luottaa hänen taitoihinsa kuntohoitajana, vyöhyketerapian taitajana, shamanistina. Ja mietin, että minun huoleni ovat sentään aika pieniä. Saattaa olla vääräkin diagnoosi, mutta oloni on heti hieman helpottunut. Ainakin sen, että Suomessa ensiapu (Jumalan apu maallisessa valepuvussa?) toimii erinomaisesti ja nopeasti. Hän vastaa iltamyöhällä puhelimeen. Sen sanotaan häipyvän vähitellen. Ja vaivaan tietenkin Pyhää Henkeäkin, vaikka tiedän, että mitään maallista ei kannata HäKotona luen Harjoituksen 292 loppurukouksen jälleen kerran: ”Kiitämme, Isä, Sinua siitä, että takaat kaikille asioille onnellisen lopputuloksen. Takuulla tässä kaupungissa ei istu yksikään fysioterapeutti, hieroja tai muu terapeutti tällä hetkellä minun soittoani odottamassa. Muistan IOK:sta monia irtolauseita, esimerkiksi elämän käsikirjoituksista, joka jokaisella on omansa ja joihin minunkin kohtaloni kietoutuu jollakin tavalla. Ja runsaasti hyviä neuvoja. Minä ottaisin sinuna heti maanantaina yhteyttä lääkäriin. Mutta ilmoitanpahan itsestäni ja tuntemuksistani. Mitä opin tästä. Tutkii minua vyöhyketerapian avulla ja sanoo sitten: Taitaa tämä sittenkin olla sitä sinun vanhaa polymyalgiaasi. Sen, että hoitajat ja lääkärit, koko henkilökunta, ovat todella ammattitaitoisia ja ystävällisiä – todellisia Pyhän Hengen lähettiläitä. Totta kai uskallan. Tähän hätään mieheni muistaa Ullan, terapeutin, jonka hoitohuoneessa IOK-ryhmämme kokoontuu. Kokeilen magiaa – kompromissilähestymistä Kurssissa Jeesus kertoo, että potilas on joskus aivan liian peloissaan, jotta hän voisi luottaa vain Pyhän Hengen apuun parantumisessaan. Soitto Keskussairaalan päivystykseen ja sieltä käsky: heti tänne. Auta meitä, että emme häiritsisi sitä ja siten lykkäisi niitä onnellisia lopputuloksia, jotka olet luvannut kaikkiin ongelmiin, jotka pystymme havaitsemaan, jokaiseen koettelemukseen, jonka vielä luulemme olevamme pakotettuja kohtaamaan.” Päästän irti ja päätän luottaa. Tehdään lisää kokeita, seurataan kaikkia muutoksia. Oikeastaan olen koko ajan hyvin rauhallinen. Ehkäpä vähensit sitä kortisonia vähän liian nopeasti. En pelkää kuolemaa. Sairaalassa heittäydyn rullatuolin, hoitajien, lääkärien, CT-kuvaajien jne.jne huomaan. 17 Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia -palstan pitäjä PIRKKO PELKONEN on Ihmeiden Oppikurssin suomentaja. Tulos: melko varma aivoinfarkti, joka on ollut niin pieni, ettei edes ole jättänyt jälkeä aivoihini – mutta kyllä koko vasempaan puoleen puutumisen ja pistelyn. Soitto Ullalle ja pieni ihme tapahtuu. Sen Jumala on meille luvannut. Mikä tässä auttoi. Muistan IOK:sta monia irtolauseita, esimerkiksi elämän käsikirjoituksista, joka jokaisella on omansa ja joihin minunkin kohtaloni kietoutuu jollakin tavalla.. Kassillinen lääkkeitä – korkeaan kolesteroliin, lievästi koholla olevaan verenpaineeseen, aivoverenkierron vilkastuttamiseen. Vietän yön sairaalassa erilaisiin monitoreihin kytkettynä. Siksi ns.magia eli jokin tilapäinen ulkoinen apu on ensin tarpeen. Ja kaikkien asioiden onnellinen lopputulos on varma. Pirkko Pelkonen neltä pyytää. Seuraavan päivän lisätutkimusten tulokset rauhoittavat edelleen. Järjen käyttö ei ole kiellettyä Seuraavana aamuna oireet kuitenkin pahenevat, puutuneisuus lisääntyy. Ulla on kuin paraskin lääkäri. Pirkko Pelkosen tavoitat: pirkko.pelkonen@hotmail.com Kotisivut ja blogi: www.pirkkopelkonen.fi Kirjamyynti: pelquin-iok.pikakirjakauppa.fi istuu mökkilaiturilla aurinkoa palvomassa ja toinen puoli heiluu festareissa! Ja onhan tässä jo kokeiltu kaikki itsestään selvyydet, hätäpalvelut, päivystykset ja kaikki. Kaikella on tarkoituksensa. Hän on opiskellut Kurssia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vuodesta 1993. Lähinnä mietin sitä, miten kaikkein läheisimpäni selviäisivät ilman minua (miten egomaista!)
Minuus . Näin kertoo tanssija Teemu Syrjälä. ”Tanssi ja rakkaus kutsuvat avautumaan”. Teemu Syrjälä: Tanssi vapauttaa, opettaa läsnäoloa ja itsetuntemusta. Tanssin kautta voi ilmaista tunteita ja eheytyä. 18
Avautuminen ei ole kuitenkaan vaikeaa, jos siihen löytyy halua ja sopivat puitteet, Syrjälä tietää. Ohjaan ihmistä yhdessä kanssani tarkastelemaan, mitä tunteita haluaa spontaanisti tulla esille. – Itsehoitomenetelmänä tanssi on täysin luonnollinen ja maksuton asia, jonka jokainen voi ottaa osaksi arkeaan tavalla tai toisella. Sitä hän on itsekin saanut kokea todella paljon erilaisissa tanssillisissa ryhmissä. Terapeuttinen tanssi Teemu Syrjälä tuntee myös tanssin terapeuttisen voiman. – Jos ihmistä pyydetään tanssimaan ihan ”pystymetsästä”, se on varmasti haasteellista tavalliselle suomalaiselle. Hän pitää nykyisin eniten tanssin vapaasta ilmaisusta ja siitä, että tunnustelee, miten keho haluaa liikkua kussakin hetkessä. – Tanssi on antanut minulle suunnattomasti työkaluja kehon kuuntelemiseen, itseilmaisuun, liikkeen riemun löytämiseen ja läsnäoloon, sanoo Teemu Syrjälä.. Samaan rohkaisen myös muita. – Jos paikalla on muitakin ihmisiä ja henkilö kokee, että on ihan sallittua ’heiluttaa pyllyä’, hän yleensä vapautuu tanssin riemuun yllättävän nopeasti. Se on niin siistiä, mies huokaisee. Mies on tanssinut jo lähes 20 vuotta ja levittää vapaan tanssin iloa myös muille. Ulos kuoresta Teemu Syrjälä kokee tanssin olleen hänen omassa elämässään suuri opettaja, vapauttaja ja läsnäolon tuoja. Selkeä fokukseni siinäkin on tuoda tavallisille ihmisille hyvinvointia tanssin välityksellä. Kun kehoa liikuttaa, lukot lähtevät automaattisesti avautumaan. – Kehollisen ilmaisun tukahduttaminen sen sijaan voi olla terveydellekin haitallista. Aiemmin tanssin enemmän asian harrastajien seurassa. Kun mieli jää hetkeksi syrjään ja keho vie, ihminen alkaa löytää uudenlaista vapautta. – Pyrin koko ajan enemmän tanssimaan ihmisille, jotka eivät ole vielä sisällä tanssin maailmassa. Kannattaa kokeilla tanssin ihmeitä tekevää voimaa, hän kehottaa. Hän toivoo erityisesti tanssille vieraampien ihmisten löytävän kehollisen ilmaisun ulottuvuudet. Hän uskoo, että jos itse kukin tanssisi vaikkapa vain kerran viikossa, tarve muille terapioille voisi vähentyä. Syrjälä kertoo tanssin paras puoli olevan sen vapauttava luonne. Syrjälä esiintyy paljon ja nauttii esiintyessään siitä, että katsojat tulevat kosketetuksi. Aika ja tila tanssille Suomalaisia kuvataan usein jäyheiksi ja jäykiksi. – Ihminen tarvitsee turvallisen paikan, jossa voi kehollisesti avautua ja jossa on ryhmän tuki. Eräs tanssin hieno puoli Syrjälän mukaan on se, että tanssin avulla voi rakentavasti ilmentää ja purkaa tunteita, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia. – Minusta on ollut erittäin palkitsevaa nähdä, että hieman varautunut ihminen vapautuu kuorestaan löytäessään tanssin ja kehollisen ilmaisun vaikutukset omaan elämäänsä. Vedän myös tanssiin liittyviä työpajoja. – Kun kehon liikkeeseen pääsee sisälle, siitä innostuu, vaikka tanssi olisi ollut aiemmin jonkinlainen ”peikko”. Syrjälä ei itse enää harjoittele tekniikkaa, vaan keskittyy lähinnä tunneilmaisun hiomiseen. – Luon, puran ja tarkastelen tietoisesti itsessäni olevia tunnetiloja kehon liikkeen kautta. Kannattaa luottaa omaan kehoon, sillä kehon liikkeessä on valtava ja ihmeellinen voima, Syrjälä pohtii. 19 O ulussa asuva Teemu Syrjälä, 35, elää ja hengittää kehon liikettä. Silti hän toivoo ihmisten omakohtaisesti löytävän tanssin hyödyn. Tiedämme, että monet tunnelukot jäävät kehoon. – En tarkoita, etteikö muista terapioista olisi hyötyä, mutta tanssi sopii luonnollisena ilmaisumuotona hoitamaan mieltä ja kehoa. Onko meillä vaikeuksia avautua kehollisesti
Joku voi taas haluta mennä tanssitunnille. – Seksuaalisuuteen sisältyy valtava voimavara. Etenkin seksuaalisuuden elämisessä ihmisillä tuntuu edelleen olevan tukoksia. Monilla meillä on vielä työstettävää, jotta saamme tämänkin voimavaran käyttöömme. – Molemmat ovat ihmisen voimavaroja. Tanssiessa voi fiilistellä sitä, miten lantio liikkuu tai miten käsi liikkuu. On ihan sama, millä tavalla itse kukin tanssii. Meillä on paljon myös tanssia tukevia soittimia ja rytmejä. – Vapaat jamit ja ryhmään tuleminen voi olla hyvä keino aloittaa. Molempia voi käyttää myös yksipuolisesti. Seksuaalisuutta voidaan toteuttaa siten, että vain fysiikka on mukana – ilman, että koko ihminen avautuu, heittäytyy ja vapautuu kokonaisvaltaisesti. Jollekin hyvä keino on laittaa kotona mieluisa biisi soimaan ja alkaa tunnustella kehon liikettä itsekseen. – Viesti, jonka itse haluan tuoda vapaiden jamien ja esiintymisieni kautta ihmisten tietoisuuteen, perustuu johonkin muuhun kuin tekniikkaan. – Kun mieli jää hetkeksi syrjään ja keho vie, ihminen alkaa löytää uudenlaista vapautta.. Kokonaisvaltaiseen kehon ilmaisuun tarvitaan myös sydämen avautumista. Harjoittelun luonne on toki kiinni siitä, missä kohtaa avautumista kukin on menossa. – Itselleni musiikillinen genre riippuu usein siitäkin, mitkä ovat päivän fiilikset. – Jonain päivänä energeettinen tila voi olla rauhallisempi, silloin liikettä voi siivittää Teemu Syrjälän toiminta koostuu nykyisin tanssillisista tapahtumista, luennoista sekä villivihannesja kokkailukursseista. Mikään ei ole huono tapa; kyse on enemmänkin siitä, mikä itselle sopii. Teemu Syrjälä myöntää itsekin oppineensa vasta viime vuoden aikana yhä lisää seksuaalisen avautumisen syvällistä merkitystä. Vapautumista ja heittäytymistä voi harjoitella, eikä kyse ole siitä, osaako vai eikö osaa. Musiikkia ja ääntä Musiikilla on olennainen merkitys tanssin tukena. 20 Rakastelu ja tanssi voimavaroiksi Kehollinen ilmaisu kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Tanssillisen ilmaisun eheyttävä luonne perustuu vapautumiseen ja heittäytymiseen. Mielestäni kaikilla ihmisillä tanssi on veressä, sillä meillä kaikilla on keho, joka liikkuu. Onkin hyvä aloittaa jonkun itselle puhuttelevan musiikin siivittämänä. Kaikki tämä on osa ihmisyyttä, Syrjälä pohtii. Tekniikkaa ei tarvita Teemu Syrjälän oman tanssitaidon tekninen taso on hiottu 20 vuoden aikana korkealle, mutta teknistä osaamista ei hänen mielestään tarvita tanssissa lainkaan. Nopeampi ja aggressiivisempi musiikki sopii silloin parhaiten. Päivä, jossa on energiaa ja aktiivisuutta, kutsuu usein samanhenkistä musiikkiakin. – Suomalaisista on sanottu, että meillä tanssi ei ole veressä. Länsimaissa on oikeastaan vain kaksi sallittua tapaa ilmentää tunteita kehon kautta: rakastelu ja tanssi