Sakura ja hanami. Sielun peili 4/2016 7,30 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Ota talteen! Syyskauden kurssit ja tapahtumat Karhusta tuli elämää kannatellut voimaeläin Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen pakeni lapsena väkivaltaista isäänsä metsään Mielemme on valonkantaja Myötätunnon voima vaikuttaa kaikkeen KUNNIOITUS henkisen luontosuhteen perusta Valtaosa 1700-luvun lopun noidista oli miehiä avaimet japanilaiseen sieluun Tavarasta luopuminen raivasi tilaa unelmille Mitä rakkaus ei ole
Sielunpeilin tiimi toivottaa lukijoilleen Hyvää Kesää! Sielunpeilin syksyn 2016 teemat 5/2016 Elämänhallinta Seksuaalisuus Henkinen kirjallisuus ja koulutus Rohkeus 6/2016 Henkinen vuoden kierto Intuitio Kivet ja kristallit Pelko 7/2016 Eheytyminen Vesi ja suola Hoitava uni ja unentulkinta Hyvyys 8/2016 Henkiset terapiat Värien voima Kevätkauden kurssija tapahtumakalenteri Myötätunto
Olen valmis vastaanottamaan sinut. Tule kesä tule. Käsi kädessä kulkien unohtuvat kaikki muut, toistansa katsellen ja hymyssä suut. Kirsi Grenin palsta. Koulutukseltaan hän on psykologi. Mitä ne tarkoittavat ja miten niihin olisi hyvä suhtautua. Heille, jos kelle aina onnea jokainen suo, kun se kerran sen onnen heille yhteisen tuo. Auttajamme luonnossa 28 Kasveja syödessä ja muuten hyödyntäessä kannattaa kunnioittaen keskittyä asettumaan samalle värähtelytaajuudelle niiden kanssa. Siinä asioita, joita satojen ja tuhansien kilometrien käveleminen toi Mirja Kärnälle todellisiksi. 52 Itse tehtyyn kosmetiikkaan soveltuvat parhaiten syötäviksi kelpaavat kasvit. Aina, kun onnea parille uudelle yhä riittää, sitä saahan vielä vanhempanakin yhä kiittää. Alussa suhteessa tunnetta kyllä riittää, mutta onko se elämän ajan kestävää rakkautta. 56 KonMari toi ilon Jennin tavarankarsintaprosessiin, ja löytyi uusi kotikin. RH. Yhdessä askeltain onhan kulkukin keveä, olkoon edessänne kapea polku tai tie leveä. Hyvä itsetunto 6 Kun pieni poika pakeni väkivaltaista isäänsä metsään, siitä alkoi elämän mittainen tarina. 78 Ajatuksilla, tunteilla ja mielellä on useiden tutkimusten mukaan merkittävä voima. Hoitava ravinto 60 Nuoret naisyrittäjät puskevat suomalaisia luonnontuotteita maailmalle. Selvänäkijät 64 Henkimaailman kutsu on vienyt Anu Markoffin parantamisen ja näkemisen äärelle. 12 78 Yhteinen polku Jos armaasi rinnalla yhdessä kuljet, maailman pois viereltäs kauas suljet. Mielen voima 12 Mielen tyhjentyminen, hiljentyminen, pelon ja muiden tunteiden väistyminen, itsen ja toisten syvä hyväksyminen ja yhteys elämään. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Sielun peili Kiitos ystävä, olen kiikissä kiitollisuuden velassa. Näin, kun saisi kulkea maailman ääriin saakka, silloin yhdessä olisi jaettu jokainen taakka. 4 Sisältö 4/2016 23. 27 Ajatusjoogapalstaa toimittaa Terttu Seppänen, joka on nykyisin Kirjeopisto Vian rajajoogan opettaja. Illan hiipuva lämpö niitä viilentää ja keho lämmön laskiessa jäähdyttää. Lähetä runosi osoitteeseen: reetta.ahola@karprint.fi Fisterra on kaikkien Santiago de Compostelan reittien päätepiste Atlanttiin ulottuvalla niemellä. Tiedän mitä hain, tiedän mitä sain Vai tiedänkö. 76 Harmonisoidussa kodissa kaikki voivat paremmin, kirjoittaa Sari McGlinn Henkisen kasvun helmet -palstalla. – Pitkällä kävelyllä ruoka maistuu ja kahvikupillinen on ihana nautinto, Mirja Kärnä kertoo. Metsä ja etenkin sen isot asukit ovat antaneet voimaa selviytyä eteenpäin. Palstat 18 Millainen puolustusjärjestelmä sinulla on. Niin on myös tunteeni mun. Buddhalaisessa filosofiassa myötätunto on keskeisin hyve. Shamanistisen kutsun seuraaminen on vaatinut uskollisuutta sydämen äänelle. – Voimakkaimmat hyvänolon tunteet syntyvät hyvistä pyrkimyksistä ja teoista, eivät itsekeskeisistä nautinnoista, kuten on aiemmin uskoteltu, korostaa psykologi ja kasvatustieteiden lisensiaatti Riitta Wahlström. Ei silloin kumpikaan mukanaan murheita kanna, eihän sydän pamppaileva niille tilaa anna. 46 Ennustamista vai kanavointia. Sinä luulit, etten huomaa tuota sinun iloisuuden luomaa todellista iloa! Aino Irma Anneli Kuuma kesä Kesä kuuma, kostea edessä on. Kari Raittila Loimaa Omat runot Rakas lukija, annapa runosuonesi sykkiä. On suvi kukkien tuoksua tulvillaan. Ihmisten riemua, naurua aidoimmillaan. kysyy Pirkko Pelkonen palstallaan Ihmeiden Oppikurssista
Kiltteyttä voidaan myös pitää valikoivana tai väliaikaisena, omien etujen ajamisena tai palveluiden tekemisenä toisille vastapalveluiden toivossa. Kirjassaan Tyttö sinä olet Jenni Pääskysaari lakaisee kiltteydestä kaiken itsekkyyden ja kirjoittaa kiltteydelle ylistyslaulun. Koskettavassa Lapin äidin kehtolaulussa Kalervo Hämäläisen sanoin sanotaan: Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta. Hyvää kesää näkökulman muuttamisen tiellä, sillä tiellä ei takuulla pitkästy! Sisältö 4/2016 23. – Suomessa ruokakulttuuria tulisi myös rakentaa luonnonvaraisten kasvilajiemme, viljeltyjen ja villien, varaan, Annuka Hannus sanoo. Painopaikka: Karprint Oy Vihti 2016 E lämän korkeakoulussa kohti henkisesti vahvempaa – eettisempää ja empattisempaa minuutta – näkökulman muuttaminen on yksi merkittävä, ehkä merkittävin, oppimisstrategia ja käyttäytymismuoto. Naiseuden voima on vahvuudessa luoda ympärilleen iloa, unelmia, myötätuntoa, toivoa ja turvallisuutta. Pääskysaaren mukaan kiltteys on lempeyttä, ystävällisyyttä, lämpöä, myötätuntoa ja positiivisuutta. Meidän naisten on hyvä pitää mielissämme USA:n entisen ulkoministeri Madeleine Albrightin sanat: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta muita naisia! Muutama vuosi sitten poisnukkunut, rakas ystävättäreni puhui universaalista naiseudesta elämän kannattelijana; sama ajatus, sanamuoto eri. Se hoitaa kuivaa ja ärtynyttä ihoa. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Näkökulman muuttaminen avain sydämen sivistykseen Sinikka Piipon pihalla kaikki kasvit ja puut saavat rönsyillä vapaasti siellä, missä tahtovat. Kiltteys on ennen kaikkea elämänasenne. Kiltit ovat vallankumouksellisia, positiivisuuden soihdunkantajia. Elämän tärkeimmät hetket eivät toistu, mutta niistä voi poimia kasvun siemeniä. Suuri on ja ihmeinen onnen valtakunta. Kiltteys on ihmisyyden ja elämän kunnioittamista. Kannustus ja myötätunto ovat meille jokaiselle mahtavat matkaeväät. Siankärsämösalvaan tarvitaan 1 dl siankärsämön tuoreita tai kuivattuja kukkia, 1,5 dl auringonkukkaöljyä ja 10 g mehiläisvahaa. Hän itse on erikoistunut suomalaisen luonnon alkuperäislajikkeisiin ja villivihanneksiin. Rohkaisu elää vuorovaikutuksessa, aivan kuten seuraavissa sanoissa Veikko Polarmeren runossa Sinä päivänä, joka kuvaa itsenäistyvän lapsen lähtemistä maailmalle: Sinä päivänä muista – lähdön ja rohkaisun hetki, hetki, joka ei toistu. Rohkaiseva palaute motivoi kaikenikäisiä ihmisiä kasvun ja kehityksen poluille. Luonnon ja sen valintojen kunnioittaminen on kasvitieteilijän ajatusten lähtökohta. 52 60 28 Pääkirjoitus Kiltit ovat vallankumouksellisia!. Tilaushinnat: Kestotilaus 57 euroa/vuosi Määräaikainen 63 euroa/vuosi Ilmestyy kahdeksan numeroa vuodessa. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.. 5 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Sielun peili Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, 09-413 97 361 Päätoimittaja: Reetta Ahola Ilmoituspäällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390, eija.kiukkonen@karprint.. Näkökulman muuttamisen taitoa ihmisen tulisi hioa läpi elämän, ja myös suostua käyttämään sitä. Kiltteydestä kovin helposti saatamme ajatella sen olevan lampaankatseista alistumista, itsensä uhraamista, hiljenemistä tai kynnysmattona nöyristelemistä. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, puh
Metsä ja etenkin sen isot asukit ovat antaneet voimaa selviytyä eteenpäin. ?. 6 Karhusta tuli elämää kannatellut voimaeläin Pakoon väkivaltaista isää Kun pieni poika pakeni väkivaltaista isäänsä metsään, siitä alkoi elämän mittainen tarina
En kyennyt miettimään pelkoani, koska olin niin haltioissani tämän luonnonvoiman läsnäolosta.” Metsä myhäili. Se näytti olevan täysin rentoutunut, uppoutunut omiin ajatuksiinsa. Oppisin liikkumaan öisin, nukkumaan päivisin.. Oppisin kyllä metsän tavoille. Se ei paljastanut piilopaikkaani. 7 Kimmo Ohtonen kohtasi karhun ensimmäisen kerran 9-vuotiaana: ”Siinä se nyt oli, niin lähellä minua, että haistoin sen märän turkin ummehtuneen hajun. Se tallusteli laiskasti suuren männyn luo ja istahti sen juurelle
K UKA . Kimmo Ohtonen Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen on viettänyt lukuisia öitä piilokojuissa kuvaamassa metsien suurpetoja. Hän oli oikeassa. – Vanhempani eivät olleet tehneet karkulaisesta ilmoitusta. Äidin avunhuudot olivat lapsuuden arkea. Siellä hän oli kohdannut ison uroskarhun, joka teki lähtemättömän vaikutuksen. Kimmo vie lukijansa Kainuun korpimetsiin, jotka ovat karhujen ja muiden suurpetojen valtakuntaa. Kimmo on sittemmin viettänyt lukuisia öitä karhujen kanssa korpimetsän hämärässä. Kimmo kertoo kirjassa myös oman tarinansa väkivaltaisen isän varjossa; osansa olivat saaneet niin Kimmo, kolme vuotta vanhempi veli kuin äiti. Kirjan kuningas on eittämättä iso uroskarhu, jonka 9-vuotias Kimmo oli nimennyt John Goodmaniksi amerikkalaisen näyttelijän mukaan. Kirjassa seurataan suurpetojen elämää lähietäisyydeltä. Luontokuvaajan kamera on tallentanut lukemattomat määrät suomalaista maisemaa. Vapaa metsän asukki. Metsä löytyi jo pienenä poikana Metsä ja etenkin sen eläimet tulivat osaksi Kimmon elämää vuonna 1990. Metsä ja etenkin John Goodman tulivat niin merkittäviksi, että ne ovat kantaneet läpi elämän. Isä oli todennut, että kyllä se sieltä takaisin tulee, kun nälkä yllättää. – Veljen kanssa ei pystytty nukkumaan, kun seinän takaa kuului mäiskimistä ja huutoa. Perhe oli ollut mökillä Keski-Suomessa. 8 L uontotoimittajana ja -valokuvaajana tunnettu Kimmo Ohtonen kertoo oman tarinansa uudessa Karhu – voimaeläin -kirjassaan. Väkivalta oli ollut henkistä sekä fyysistä. Isä oli tapansa mukaan ollut äitiä kohtaan väkivaltainen, ja Kimmo oli karannut metsään. Sitä oli jatkunut niin kauas lapsuuteen kuin Kimmo muistaa. Alakouluikäinen Kimmo oli ollut metsässsä kolme päivää. Olisin joku päivä vapaa. Kuva: Ilmari Fabritius. Tosin isääni taisi myös hävettää, minkä Vaikka karkausyritykseni oli pahasti epäonnistunut, en lakannut haaveilemasta, että vielä joku päivä onnistuisin
Näin jälkeenpäin ymmärtää, että olisi pitänyt puuttua ongelmien alkusyihin, ei vain oireisiin. Vaikka äiti kasvatti meidät muuten hyvin, hän ei pystynyt huolehtimaan meistä isää vastaan. – Kyllähän äidille sanottiin, että pitäisi lähteä, täällä on tosi vaarallista. Jos piilottelit epämukavia asioita itseltäsi tai olit muita kohtaan ilkeä, metsässä joutuisit kohtaamaan todellisen peilikuvasi. Äiti oli sairas, vuosikausia alistettu. 9 Kappale erämetsien kauneinta hetkeä – unohtumattomia elämyksiä. Hän ei pystynyt huolehtimaan itsestään, koska oli väkivallan uhri. Ainakin lähipiirissä oli tiedetty perheen ongelmista. – Työssään äiti auttoi perheväkivallasta kärsiviä naisia, mutta hän ei pystynyt millään lailla auttamaan itseään. Äidin kanssa isän väkivaltaisuudesta oli puhuttu vähän. Joskus hän Joskus kun olin isälleni vihainen, mietin, että hän pelkäsi metsää, koska sille ei pystynyt valehtelemaan. Sen kesän jälkeen Kimmo oli viettänyt vielä monet kesälomat mökillä vanhempiensa kanssa. Tämä oli perheen sisäinen asia. Isä oli diplomi-insinööri ja perheellä iso omakotitalo. – Kaikki opittiin pitämään neljän seinän sisällä, niistä ei edes hiiskahdettu. Väkivaltaa koko lapsuuden ajan Kimmo muistaa isän olleen aina samanlainen. Miksi kukaan ei auttanut. Kaikki oli pintapuolisesti hyvin. Näin tapahtui niin usein, että isäni ja minun välisistä taisteluista oli tullut normaali osa arkea. ?. Lapsi joutuu kohtuuttoman aikaisin aikuistumaan vanhempien ongelmien takia. Sen muistan, kun Keravalla olin levoton ja voin pahoin, ja silloin koulupsykologi kysyi, että mikä minua vaivaa. Hollolan vuosina perheen äiti oli työskennellyt Lahdessa sosiaalityöntekijänä, ja ei ollut harvinaista, että hän oli ollut töissä silmä mustana. lähti äitinsä luokse, mutta palasi aina takaisin. – En lähtenyt mökille kovin mielelläni, mutta tiesin, että siellä minua odotti portti toiseen maailmaan. – Kyllä ne oli koulussakin tiedossa, mutta ei niihin paljoa puututtu. Isä pystyi rikkomaan ja sairastuttamaan äidin, rikkoi kokonaan tämän itsetunnon. Väkivaltaa oli ollut jo Keravalla, jossa perhe asui poikien ensimmäiset vuodet. Normaalistihan lasten hyvinvointi menee edelle, ja vanhempien olisi osattava kohdata omat ongelmansa, Kimmo miettii. Siinä altistuu monille asioilla, ja samalla alkaa väistämättä syyttää itseään. Mökillä ollessani pystyin edes yrittää suojella äitiäni isäni raivokohtauksilta ja hyökkäyksiltä. Kun Kimmo oli 11-vuotias, perhe oli muuttanut isän työn perässä Hollolaan. – Pienen lapsen kokema väkivalta rikkoo minuutta ja on muutenkin tosi turmelevaa. takia hän sanoi, ettei karkumatkastani saisi kertoa kenellekään. Äiti tiedosti sen teorian tasolla, mutta hänellä ei ollut voimia lähteä. Kimmo kertoo olleensa kaikesta huolimatta positiivinen ja valoisa, joten moni onkin jälkeenpäin sanonut, ettei olisi osannut ikinä arvata, minkälaista Ohtosten perhe-elämä oli ollut
Tunsin kuinka metsän voima kietoutui ympärilleni, otti minut omakseen. Perheväkivalta jää keskiluokassa pimentoon, Kun katselin ensimmäisen kojuyöni aikana suolla tallustelevaa karhuemoa kahden pentunsa kanssa, kuinka kaksi nuorta otsoa painivat leikkisästi, tunsin kuinka karhu sisälläni heräsi vuosikausien unesta. Sekin on pahuutta, että antaa pahuuden tapahtua. Samat ongelmat ympäri maailmaa Kimmo muutti 2000-luvun alkupuolella opiskelemaan Englantiin televisiodokumenttia ja sosiologiaa. – Isän veli ja moni muukin sukulainen tiesi asiasta ja oli nähnytkin, mitä isä sai aikaan, mutta kukaan ei auttanut. Isä oli koulutettu ja työskenteli johtotehtävissä. Ennen kuolemaansa hän oli kertonut Kimmolle, että olisi pitänyt kuunnella unelmia ja elää omaa elämäänsä.. 10 Jälkeenpäin Kimmo on miettinyt, miksi edes kukaan sukulaisista ei puuttunut asiaan. koska sitä häpeää yritetään peitellä. Näin se ei tosiaankaan mene, vaikka tuokin ikävä stereotypia on totta. Muistin jälleen, millaista on olla osa metsää. Isän harjoittama väkivalta oli sadistista ja lisäksi ennalta suunniteltua. – Tajusin myös, kuinka helposti mielletään stereotypian kautta, kuinka mies hakkaa kännissä vaimoaan jossain Kontulassa. Englannissa hän teki dokumentin perheväkivallasta, jonka aikana selvisi, kuinka universaalista ilmiöstä on kyse. Meillä ei isän väkivaltaan liittynyt alkoholismia. Vaikka Johnia ei koskaan enää löytynyt, se oli aina Kimmon lapsuudessa tukena ja turvana – voimaeläimenä. – Siinä ei ole mitään mystiikkaa, ongelmat ovat kaikkialla samanlaisia. Joka paikassa niihin pitäisi puuttua ja ennaltaehkäistä. Koko elämänsä Kimmo Ohtonen on yrittänyt löytää takaisin John Goodmaniksi ristimänsä ison uroskarhun luokse, jonka tapasi vuonna 1990. Isä oli ääriesimerkki narsistista, johon liittyi vaikeita persoonallisuushäiriöitä. Isä oli tehnyt itsestään uhrin Kimmon äiti kuoli rintasyöpään vuonna 2008
Sehän on tyypillinen narihmisten avulla. Äiti oli Sydämen asialla -sarjan fani, ja vein hänet katsomaan kylän lavasteita. Mutta ei siitä tullut mitään, isä syytti kaikesta äitiä. 11 sistin malli, jossa hän on tehnyt itsestään uhrin. Hyvän energian avulla huonotkin asiat voi kääntää voitoksi.. – Olihan se kuitenkin yli 18 vuotta kestänyttä säännöllistä väkivaltaa, kyllä ne ovat jättäneet isot haavat ja jäljet. – Sen jälkeen kirjoitin hänelle kirjeen, että nyt eletään omia elämiämme. – Yritin puhua hänen kanssaan, ettei näitä asioita ole koskaan käsitelty; ettei näitä voi painaa villasella. Se oli kiva viikko! Äiti haaveili muutosta Englantiin, ja teki jo valmistelujakin, mutta ei siitä sitten tullut mitään. Niin on parempi henkisen hyvinvoinnin kannalta. Isänsä hän näki kolme kertaa sen jälkeen. – Äidillä olikin jo ollut siihen yritystä. Hän kävi sisarensa kanssa luonani Englannissa vuonna 2006. En tunne minkäänlaista katkeruutta enkä vihaa, ja olen oppinut tämän filofian kautta, kuinka kohdellaan ihmisiä. Väkivaltakin oli ollut äidin syytä. Isot haavat, ei katkeruutta Mitään ei voi kuitenkaan unohtaa. Kimmo sanoo kuitenkin selviytyneensä hyvien ja rakastavien Siellä ne hirviöt elivät, siellä missä sakea ilma hämärsi todellisuuden ja mahtihirret hiljensivät avunhuudon. Kimmo muutti takaisin Suomeen 2009. Onnekseen hän kertoo saaneensa käsiinsä myös Ben Furmanin kirjoittaman Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus -kirjan, josta oli ollut iso apu. Viimeisestä isän ja pojan tapaamisesta on yli viisi vuotta. – On mahdollista saada rauha ja keskusteluyhteys traumojen välillä
– Luin ensin Paul Coelhon Pyhiinvaelluskirjan ja katsoin televisiosta vaellusdokumentin, josta sain tietää Santiago de Compostelan reiteistä. Yhteensä hän on tehnyt kolme pidempää kävelyä. Siitä sainkin aivan erilaisen elämyksen kuin todennäköisesti yhdessä kaverin kanssa olisin saanut, Mirja Kärnä kertoo. Mirja Kärnä havaitsi pitkillä kävelyillään, että keho ja mieli ovat yhtä. Koti-Suomen reitistöt eivät ole samalla tavalla tunnettuja. Keho ja mieli ovat yhtä J uoksu ja kävely kasvattavat suosiotaan, mutta ei pelkästään kilpailumielessä ja parhaan mahdollisen fyysisen suorituksen muodossa. Sosiaalisessa mediassa matkaansa jakaessaan hän sai viestin naiselta Helsingissä: ”Seuraan matkaasi koko ajan. Moni lähtee Ranskan eteläja Espanjan pohjoisosaan Santiago de Compostelan reitille. Toisaalta Espanjan ja Ranskan ”caminoa” voi paremmin vaeltaa eri vuodenaikojen puitteissa kuin Suomessa. Majoitusja ruokapalvelut reittien varrella ovat omaa luokkaansa. Myös yhteisöllinen kävely ja pyhiinvaellukset ovat kasvattaneet osallistujamääriään viime vuosina. Saan lohtua ajatellessani, että eihän Mirjakaan tiedä, mihin tänä iltana päänsä kallistaa, mutta kyllä sekin selviää.”. Kohtaat rankkoja tilanteita elämässä. Suruja puseroon Kärnän ensimmäinen kävely yhden kuukauden aikana loppukesästä 2010 tapahtui 780 kilometriä Ranskan puolelta Pyreneiden vuoriston yli Espanjaan (Camino Frances). Kirjan ja ohjelman innoittamana Kuopiolainen Mirja Kärnä, 35, on vaeltanut jopa Suomesta Espanjaan. Johtuuko se siitä, että liikkuessa saa samalla fyysisen ja henkisen kokemuksen keho-mielelleen. 12 Mielen voima Caminolla ja Euroopan halki -vaelluksella Mirja Kärnän mieli pääsi tyhjentymään ja yhteys näkymättömään avautui Mielen tyhjentyminen, hiljentyminen, pelon ja muiden tunteiden väistyminen, itsen ja toisten syvä hyväksyminen ja yhteys elämään. Päätin lähteä kävelemään yksin loppukesän lomallani, kun kenellekään kaverilleni ei ajankohta sopinut. Siinä asioita, joita satojen ja tuhansien kilometrien käveleminen toi Mirja Kärnälle todellisiksi
– Pitkällä kävelyllä ruoka maistuu ja kahvikupillinen on ihana nautinto, Mirja Kärnä kertoo. Suru, josta en tiennyt, kumpusi jostain. 13 Keho ja mieli ovat yhtä – Kävely tai vaellus ei ollut kuulunut harrastuksiini. Nykyisin simpukkasymbolia käytetään reitin merkitsemiseen ja matkamuistona.. Huomasin, että mielessäni on pimeitä nurkkia ja homehtunutta tavaraa. – Se oli henkisesti rankin kävelyni. Fisterra on kaikkien Santiago de Compostelan reittien päätepiste Atlanttiin ulottuvalla niemellä. Hän huomasi, kuinka vailla viihdykkeitä mielessä liikkui monia ajatuksia ja tunteita. Ensimmäisen kävelynsä Mirja Kärnä teki yksin paria päivää lukuun ottamatta. Espanjan läntisimmän itsehallintoalueen, Galician, rannikkovesissä elävä kampasimpukka on vuosisatojen ajan ollut Santiago de Compostelaan johtavan Jaakontien tunnus. Olin jonkin verran juossut pitkää matkaa, mutta se ei ollut päämäärätavoitteista. Simpukkaan ja Pyhään Jaakkoon liittyy myös legenda
Siitä voi havaita, kuinka keho ja mieli ovat hyvin yhtä toistensa kanssa. Mirja Kärnä kertoo, että kun hän oli tiellä yksin, hän antoi mennä ja päästi suruitkunsa valloilleen. Eteläranskalainen silta. Energia lähtee kehossa liikkeelle ja tuulettumaan. Vaeltajat Espanjassa helmikuussa. Hän kertoo pitkällä vaelluksellaan kuitenkin kokeneensa silmiään avanneen pelottomuuden tilan. 14 Keho-mieliyhteys Surun tunteelleen Mirja Kärnä ei keksinyt syytä, mutta huomasi sen varastoituneen kehoonsa ja mieleensä. Mirja Kärnä seitsemän kuukauden kävelyllään Bonnissa, Saksassa. – Kävely on niin lempeää liikkumista keholle, että siinä ei tehdä suoritusta niin kuin juoksussa. Hän aloitti matkan 1.8.2013 Suomesta. Juomapulloletkujärjestelmä jäätyi kerran pakkasyönä.. Yöpymiset majatalojen kerrossängyissä ovat edullisia kuudesta eurosta 10 euroon. Ranskassa Mirja Kärnä koki pelon hetkiä, kun hän ei puhunut ranskaa, eikä löytänyt majapaikkaa. Kesäaikaan Santiago de Compostelan reitit ovat vaeltajien moottoriteitä, joilla moni kävelee aikaisin aamusta kuumuuden takia. Kun syksy tuli, hän osti matkalta lisää vaatetta
Eräälle majatalolle saapuessaan itävaltalainen haravoimassa ollut Vincent kysyi Mirjalta: ’Mitä kuuluu?’ ja seuraavaksi ’Joko sinulta on pelko hävinnyt?’ – Vastasin, että itse asiassa on. – Yksin Euroopan halki -vaelluksellani tuli monta tilannetta, jossa olin pulassa, joskus koin todellista hätää. Pitkän matkan kävely tyhjentää ja hiljentää mieltä. – Kävellessä pitkiä matkoja ja kuukausitolkulla olen oivaltanut, että tunteet eivät ole mitään muuta kuin vieraita minun talossani. – Ne ovat oivalluksia elämästä. Majoituspaikoissa yksin kävelevillä oli tilaisuus tutustua toisiin ihmisiin: – Toisella kävelylläni eli vuonna 2011 Pohjois-Espanjan reitillä (Camino norte) 300 kilometrin ja kolmen viikon kävelylläni yhteys ihmisiin oli erilaista. Mutta vaellus on ensiapuväline, jos pää käy ylikierroksilla. Kaikkiaan Kärnä on saanut muutamia eurooppalaisia ystäviä kolmella kävelyllään. Kun pääsin pieneen kylään, menin sen kirkon viimeisimpään nurkkaan ja itkin hiljaa. Koin lopulta voimakasta itsensä ja muiden ihmisten hyväksymistä. Pelolla ei ole enää vanhaa valtaansa meihin. En puhu ranskaa, joten minulla oli perustarpeideni tyydyttämiseen liittyvää stressiä. Majapaikat Santiago de Compostelan reitillä eivät nimittäin ole hotellitasoa, mutta se tekee ne edullisiksi ja saavutettaviksi kaikille. – En halua suorittaa. Kirja unesta ja vaellukselta Arjessa Mirja Kärnä ei kävele enemmän kuin ennen. Mieleeni tulivat heti vanhempieni varoittelut ’Niin siinä käy...’. Mirja Kärnä Sonkajärvi yrittäjä / kirjailija Seuraa sydäntäsi ja tee sitä, mitä rakastat. Itse ystävystyin vanhemman miehen kanssa ja tunsin surua siitä, kun näin hänet vain kaukaa edelläni kävelemässä. – Ranskassa oli vaikeaa löytää majataloja. En taistellut enää tunteideni kanssa, vaan keskityin enemmän fysiikkaan ja olemassaoloon. – Ystävystyminen on helpompaa, koska voimakas yhteys voi syntyä näin arjesta erillään, kun molemmat tekevät samaa fyysistä työtä ja ovat unohtaneet maskinsa kotiin. Mirja kertoo, että hänen luottamuksensa kaikkeen on voimistunut kovasti kävelyiden jälkeisessä elämässä. Viime joulukuussa kävin parin viikon vaelluksella Espanjassa. Huolehtimisen tilalle on tullut rauhaa. Kokemuksiaan Kärnä kertoo olevan vaikea selittää. Tutkimusmatka itseen Tietynlaisesta leirielämästä Mirja Kärnä kertoo pitäneensä. Tunteiden vierailuja Myös tunteiden merkitys selkeni kävelyillä Mirja Kärnälle. – Olin itselleni rankkana vuonna 2005 nähnyt unen kirjastani Neljä valkoista koiraa, kirjottanut Julia Bickwilke. Silloin päätin vain keskittyä kävelemiseen ja siihen, miltä kehossani tuntuu, etten myllytä hätääni. – Syntyi tila henkiselle kokemukselle, yhteys elämään ja näkymättömään. Nautin kokemusteni jakamisesta. Vuonna 2014 hänellä oli vuorossa 3 650 kilometrin kävely Suomesta Espanjaan seitsemän kuukauden aikana. Se ei tarkoita, että asiat tapahtuisivat vaivatta, mutta voin ymmärtää, jos johonkin ei ole oikea aika tai suunta ei ole oikea. Kolmannen vaelluksensa aikana Mirja Kärnä alkoi kirjoittaa pohjatekstiä ja hankkia materiaalia kirjaansa, jossa matkataan fiktiivisessä tarinassa aidoissa maisemissa. Minusta ihaninta oli hiljaisuuden kokemus. Santiago de Compostela on ollut merkittävä pyhiinvaelluskohde jo noin 1150 vuotta.. – Luotan siihen, että kaikki järjestyy. Itsensä ja toisten hyväksyntää Mirja Kärnä kokee jo lähtökohtaisesti olevansa henkinen ihminen ilman määritteitä, vaikka olikin lähtenyt matkoilleen ilman K UKA . – Sen jälkeen, kun olin laskeutunut hiljaa alaspäin vain askeleisiini keskittyen, koin tasaisella maalla avaruuden tuntua, jota voin sanoa mielen tyhjentymiseksi. Kysyin kirjastonhoitajalta, onko sellaista kirjaa olemassa ja googlasin vielä: ei ollut, mutta tein fyysisellä tasolla töitä, että kirjasta tulisi konkreettinen, koska jossain se selvästi oli jo olemassa. Vincent totesi siihen, että se on mielenkiintoista, koska jossain vaiheessa pitkän kävelyn aikana pelko menettää otteensa. Sinä aikana tein tutkimusmatkan itseeni. Lähden silloin pariksi päiväksi vaeltamaan. Mirja Kärnä Santiago de Compostelan katedraalin edessä. Pelko menetti valtansa Ennen kuin Kärnä oli tehnyt oivalluksiaan elämästä, hänen piti hiljentää mielensä ja käydä läpi sisäisiä, voimakkaita pelkojaan. Ystäviä ilman maskeja Tuhansia kävelijöitä ja pyhiinvaeltajia kulkee Santiago de Compostelan -reiteillä vuosittain, joten matkalla voi tutustua uusiinkin ihmisiin. Kuten keskittymistä kaikkeen, kaikkeuteen tai yhteen pieneen yksityiskohtaan. – Ne ovat antaneet pohjan sille, mitä on voinut tehdä kävelyiden aikana eli eri tapoja päästä mielen toiselle puolelle. Kerran Mirja Kärnä kertoo Saksassa eksyneensä polulta ja kävelleensä vuorenrinnettä ylöspäin: – Vuori oli todella jyrkkä, enkä päässyt enää ylöspäin. Luottamus ja rauha huolehtimisen tilalle Aiemmin Kärnä on harrastanut itsetutkiskelua eri tavoilla ja käynyt muutamassa meditaatioretriitissä. Silloin, kun reitti oli tuttu ja majatalo löytyi, koin rauhaa ja flow`ta. – Odottaminen, luottamus ja kärsivällisyys ovat olleet nousussa. Keskittymistä kehoon Kävelymatkoilla majoitusja ruokapaikkojen löytäminen ei aina ole ollut helppoa. Vaarallisessa laskeutumisessa pelko valahti jalkoihin. 15 hengellistä päämäärää. Aiemmin olen puskenut asioita tapahtuvaksi, kun taas nyt haistelen tuulia ja odotan, että asiat tapahtuvat luonnollisesti. Kuulin, kun ovi kävi, ja kuulin, kuinka joku toinen huusi tuskan huutonsa kirkolle
– Leader-hankkeessa koetamme löytää jo olemassa olevia yrittäjiä ja parantaa Pyhän Henrikin reitin opasteita. Se liittyy kesäHeikin päivään, joka on Pyhän Henrikin pyhäinjäännösten siirtämisen vuoksi syntynyt juhlaKolmea pitkää pyhiinvaellusreittiä Suomessa pyritään kehittämään Pyhän Henrikin tie ja Jaakontie keskiaikaisia päivä. Myös itsenäisesti reitin voi vaeltaa, mutta majoitusja ruokapaikkoja ei ole vielä kartoitettu tarpeeksi. Pyhiinvaellusta Jouni Elomaa pitää meidän aikamme. Kristillisestä näkökulmasta on harhaoppi erottaa henkinen ja fyysinen. Katolilaiset tekevät juhannusta edeltävänä sunnuntaina jokavuotisen pyhiinvaelluksensa Kirkkokarille. Elämän perusasioiden äärelle Myös Pohjoismaissa, Espanjassa ja Ranskassa pyhiinvaellusreiteillä vaeltanut Jouni Elomaa pitää pyhiinvaelluksen konkreettisuudesta. 16 S uomessakin on pyhiinvaellusreittejä, joista kaksi on perinteisiä keskiaikaisia: Pyhän Henrikin tie ja Jaakontie. Munkkeinlevon kallioksi kutsutaan Mynämäen Yläneen levähdyspaikkaa. Hankala kohta tällä hetkellä on reitin alkupäässä Turussa, jossa polku kulkee lentokentän kiitoradan halki, Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa kertoo. Yläneellä on tutkittu tienpohjaa, joka on tehty soiseen kohtaan laakakiviä puuarinan päälle latomalla, että se on keskiaikaista tekoa. Tänä vuonna se tapahtuu Turun Maarian kirkolta Ruskon kirkolle. Hanke on meneillään jälleen. Lisäksi on hyvin etuoikeutettua irrottautua hektisestä elämästä, olla muutaman päivän tai jopa viikkojen ajan ilman kännykkää ja internetiä. Hanke Pyhän Henrikin reitistä Pyhän Henrikin reitti on ollut maastossa vuodesta 1979, jolloin taiteilija Väinö Nummiston aloitteesta maastoa raivattiin ja keskiaikainen tie avattiiin uudelleen. – Vaellus on hyvin kokonaisvaltainen elämys, ei pelkästään henkinen tai hengellinen. Suomen katolilaiset tekevät joka vuosi oman vaelluksensa Yläneeltä Köyliöön. Sitä ennen ohitetaan Köyliönjärven saaren Kirkkokari, joka on myös katolilaisten pyhiinvaelluspaikka Suomessa. Myös Pyhän Olavin reittiä Norjan Nidarosiin eli Trondheimiin Suomen puolella on yritetty kehittää. Yhdistykseltä saa ajantasaisimman kartan. Siinä pääsee elämän perusasioiden äärelle. Pyhän Henrikin tie on noin 140 kilometriä pitkä ja kulkee Turun tuomiokirkolta Kokemäelle. Joka vuosi tai itsenäisesti Jouni Elomaa on vaeltanut Pyhän Henrikin jalanjäljissä 1980-luvulta lähes joka kerran ja ollut opastamassa ryhmiä. – Vähintään kerran kolmessa vuodessa tehdään ekumeeninen viikon mittainen opastettu vaellus ja osareitin vaellus joka vuosi. Talvella Pyhän Henrikin varsinainen muistopäivä on 19.1
Esimerkiksi usein olemme voineet ihastella, miten monenlaisia eri muotoja raparperista saa, Jouni Elomaa hymyilee. Pyhiinvaelluksen tehtävänä oli puhdistautua synneistä. Vain Turku–Rymättylä -väli on toistaiseksi merkitty maastoon. Suhde ympäristöön on tärkeä varsinkin meille Pyhän Henrikin reitillä, ettemme roskaa tai vahingoita luontoa tai kulttuuriympäristöä. Oli tavallista, että itse ollessaan estynyt lähtemään pitkälle matkalle, sijaiseksi saattoi lähettää työntekijänsä tai muun sopivan henkilön. – Pyhiinvaellukseen liittyy riippuvuus muiden vieraanvaraisuudesta, joten siellä oppii solidaarisuutta ja vastaanottamaan apua kiitollisena ja nöyränä. 17 Erilaisia pyhiinvaelluksia ja kävelyitä kesällä 2016 Järjestää: Pyhät polut ry kylältä Nilsiän Tölvältä Lapinlahden Väärnin pappilaan. Tietty epävarmuuden tunne lisää luottamusta johdatukseen. Syntien ja rangaistuksen tähden Jaakontie seurailee Hämeen härkätietä eli kulkee Hämeenlinnasta Turkuun ja siitä edelleen Rymättylään; joskus matkaa on jatkettu Hattulan Pyhän Ristin kirkolle saakka. Järjestäjät: Väärnin Pappila ja Lapinlahden seurakunta. Jokainen pyrki ainakin kerran elämässään tekemään pyhän matkan. Reittiä sinne Suomen puolella ollaan yritetty luoda Sastamalassa, jossa Tyrväällä on Pyhän Olavin kirkko. Syömme paikallista ruokaa. Pyhiinvaellusta arvostettiin myös parhaana tapana saada apua sairauksiin. ortodoksinen seurakunta lista Rengon kirkkoon. Keskiajalla pyhiinvaellus kuului olennaisena osana elämänmenoon. Vaelluksella pyritään elämään vaatimattomasti eli harrastamaan pientä kilvoittelua. Järjestää: Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys ja Kallion seurakunta Happyhuman/Mirja Kärnä Järjestää: Happyhuman. Pyhiinvaellus saatettiin myös määrätä rangaistuksena rikoksesta. Pyhiinvaellus Pohjolasta kristinuskon pyhille paikoille kesti monia kuukausia, helposti pari vuotta, joten moni joutui myymään kaiken omaisuutensa päästäkseen matkalle. Pyhän Jaakon päivää vietetään 25.7. pyhiinvaellus Turun Maarian kirkolta Ruskon kirkolle. Järjestää: Hämeenlinnan seurakunnat polut ry Järjestää: Sauvo-Karunan seurakunta Järjestää: Pyhät polut ry ja Kerimäen seurakunta Lempäälän seurakunta herätysliikkeenä, paino sanalla liikkeenä. Pyhiinvaellusta arvostettiin myös parhaana tapana saada apua sairauksiin.. Liittyyhän pyhiinvaelluksiin myös paranemisia. Hämeenlinnan Rengon Jaakonpäiviin kuuluu nykyään lyhyt pyhiinvaellus. – Ihmiset tulevat hyvin erilaisilla motiiveilla: oppia, nähdä, saada elämyksiä, hiljentyä, rukoilla, liikkua tai katumuksen vuoksi. Keskiajalla Pyhän Olavin hauta Nidarosissa eli Trondheimissa oli suomalaisten suosituin ulkomainen pyhiinvaelluskohde. Suosittelen Santiagon reiteillä vaeltamista vähintään kuukauden ajan yhteistä elämää suunnitteleville, Elomaa sanoo ja jatkaa: Paavon patikka Nilsiästä Lapinlahdelle järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Keskiajalla Rengosta lähdettiin Pyhän Jaakontielle Espanjaan eli Santiago de Compostelan reitille
Miten kukaan voi olla varma siitä, että hän Jumalan edessä ei olisi syyllistynyt vaikka mihin. Pieninkin rike saattaa olla riittävä, jotta emme pääse Taivaaseen, pelottelee ego. Toimintasi lähtee uskomuksesta, jonka mukaan sinun täytyy puolustaa itseäsi siltä, mitä on tapahtumassa, sillä sen on pakko olla jotenkin uhkaavaa. ”Uhkaava tunne…on uskoa siihen, että on olemassa vaara, jolla on voima saada sinut valmistelemaan sopivia puolustuskeinoja. Tämän mielenvikaisen uskomuksen ympärille maailma on rakennettu. Ja hän itse turruttaa pelkonsa kaveriporukkaansa, punttisaliinsa, penkkiurheiluunsa ja kun muu ei auta, pulloonsa. Pelkoja on todella monenlaisia ja ne vaihtelevat iän mukaan. Keski-iässä ainakin naiset alkavat pelätä vanhenemista: ruumis veltostuu, rypyt lisääntyvät, peilistä tulee vihollinen. 18 I hmeiden Oppikurssin Harjoituskirja on siitä ihmeellinen, että sen jokainen harjoitus oikein ymmärrettynä riittää tiivistämään koko Kurssin sanoman. Kaikki meidän pelkomme liittyvät kehoon ja sen hyvinvointiin tai pahoinvointiin.. Ja kaikki maailman rakennelmat, kaikki sen ajatukset ja epäilykset, sen rangaistukset ja raskas aseistus, sen lakeihin perustuvat määritelmät ja lakikokoelmat ja sen johtajat ja jumalat – kaikki ne palvelevat maailmassa olevaa uhan tunnetta. Pelkoahan se on. Se onkin koko Kurssin pisin harjoitus ja se kuuluu: Jos puolustaudun, minua vastaan hyökätään. Näin ajattelu menee Kurssin mukaan: ”Kukapa puolustaisi itseään, ellei hän luulisi, että joku hyökkää häntä vastaan, että hyökkäys on todellista ja että hänen omat puolustustoimensa voivat hänet pelastaa?… Juuri näin sinä toimit, kun yrität suunnitella tulevaisuutta, aktivoida menneisyyttä tai järjestää nykyisyyttä siihen suuntaan kuin haluat. Vähän vanhempana he saattavat pelätä opettajaa tai kiusaavaa luokkatoveria. Lapset pelkäävät mörköä, joka luuraa vaatekaapissa tai sängyn alla. Mitä me oikein pelkäämme ja mistä pelko johtuu. Näin on siitä huolimatta olipa harjoitus muutaman rivin pituinen (kuten ensimmäiset harjoitukset) tai yli neljän sivun pituinen niin kuin harjoitus 135, jota nyt aion käsitellä. Jopa ennen hyökkäystä! Kun harjoitusta lukee pitemmälle, käy selville, että se, joka minua vastaan hyökkää ei olekaan kukaan ulkopuolinen, vaan hyökkääjä olen minä itse. Luultavasti kadotukseen, sanoo ego, sillä sehän on aikojen alusta asti panostanut siihen, että on saanut meidät tuntemaan itsemme syyllisiksi. Toinen niistä on Rakkaus ja sitähän puolustautumista vaativa tunne ei tietenkään ole. Mitä tämä nyt on. Kurssin mukaan viimeinen ylitettävä pelko on Jumalan pelko: se, että kuoleman jälkeen Jumala tuomitsee meidät, emmekä tiedä, joudummeko Taivaaseen vai kadotukseen. Ja sitten tulee se pahin: kuoleman pelko. Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia Mikä tämä kauhu on. Saattaa kyllä näyttää siltä, että se on joku pahantahtoinen lähimmäinen tai ulkoinen olosuhde, mutta kun mennään aivan alkulähteille, niin kyllä se on vanha tuttavani ego, jonka ruumiillistuma itse olen. Meitä hallitsee toinen niistä kahdesta tunteesta, joita Jeesus nimittää ainoiksi tunteiksi, jotka ovat tosia. Se ei rajoitu edes ikään. Vai mitä. Miten hienovaraisesti, tuskin tunnistettavasti, kuntokoulut ja kauneusvoiteiden mainokset pelaavatkaan näillä meidän peloillamme! Mieshän ei tietenkään voi myöntää, että hän mitään pelkäisi, häneenhän koko perhe (lähes koko maailma) turvautuu. Sitä pelkäävät lapsetkin, äidit ja isät, jopa vanhukset – elleivät he pitkän elämänsä aikana ole selvittäneet itselleen elämän tarkoitusta ja saavuttaneet sisäistä rauhaa. Ja egon aiheuttamia uhkia ja pelkoja vastaan meidän täytyykin varautua ja järjestää itsellemme oikein hyvä puolustusjärjestelmä – vähän niin kuin se ohjuskilpi, jonka tietty suurvalta on pystyttänyt kuviteltua ohjushyökkäystä vastaan tänne Eurooppaan. Traagista on, jos he pelkäävät vanhempiaan. Ja pelot lisääntyvät sitä mukaa kun aikuistumme. Sairauden, varsinkin syövän, pelko hallitsee monen ajatuksia ja estää iloitsemasta elämästä. Sillä kukaan ei kulkisi maailmassa aseistautuneena, ellei hänellä olisi kauhua sydämessään.” Millainen puolustusjärjestelmä sinulla on. Eikö sen pitäisi kuulua: Kun minua vastaan hyökätään, minun täytyy puolustaa itseäni. Joten se on siis pelkoa
Kehoa varten me rakennamme puolustusjärjestelmiä ja suojaverkkoja, sillä tiedämme, miten hauras ja haavoittuva se on. Miten niin ”ei tarvitse tehdä mitään”. Jos emme uskoisi olevamme keho, meillä ei pelkoa olisi. Ne koostuvat kehoista ja ovat yhtä haavoittuvaisia kuin kehotkin. Kaikki meidän pelkomme liittyvät kehoon ja sen hyvinvointiin tai pahoinvointiin. Luulet, että se tarjoaa turvallisuutta. Muistatteko miksi. Se ei voi olla mitään muuta. Pirkko Pelkosen tavoitat: pirkko.pelkonen@hotmail.com Kirjamyynti: pelquin-iok.pikakirjakauppa. Sielu sanovat toiset ja ovat yhtä oikeassa. Hän on opiskellut Kurssia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vuodesta 1993. Ja se neuvonantaja ei ole ego, joka kaiken aikaa antaa meidän pikku itsellemme neuvoja yhä uusien keinojen käyttöön ottoon, jotta voisimme tuntea itsemme turvallisiksi: muistitko matkavakuutuksen, pitäisikö mökillekin asentaa hälytysjärjestelmä, otitko D-vitamiinia, kiinnititkö koululaiselle heijastimen takkiin jne.jne. Jumala ei ole rankaiseva isä, vaan Rakastava Isä. Ainoa, mikä ”puolustamista” tarvitsee (oikeastaan valppautta pitää tämä asia koko ajan muistissa) on mielessämme sijaitseva päätöksentekijä, jonka puolustuskeinojen sijasta pitäisi panostaa oikean neuvonantajan valitsemiseen. Hän ei muuta toivo kuin että jokainen meistä tajuaisi sen ja lakkaisi pelkäämästä. Eikö olekin omituista, että samalla kun teet suunnitelmistasi yhä vedenpitävämpiä, haarniskastasi yhä paksumman ja lukoistasi yhä varmemmat, et pysähdy kysymään, mitä oikein puolustat ja miten ja ketä vastaan?” Luulen tietenkin, että kehoni ja psyykeni on se, joka tarvitsee puolustamista ja että kaikki niihin kohdistuvat uhat tulevat ulkomaailmasta. 19 Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia -palstan pitäjä PIRKKO PELKONEN on Ihmeiden Oppikurssin suomentaja. Jumalan Poikia olemme me kaikki, jokainen meistä, siitä huolimatta, millainen keho meillä on tai mitä olemme kehoina tehneet. Palaan tähän huipputärkeään harjoitukseen seuraavassa palstassani. Onko tulevaisuuteen varautuminen syntiä. Jeesuksen mukaan totuus on kuitenkin se, että ainoastaan minä itse voin hyökätä itseäni vastaan. Tai laiminlyön korkean verenpaineeni hoitamisen, tai jätän taloni vakuuttamatta vaikkapa tulipalon varalta. Kuitenkin se kertoo pelosta, joka koetaan todeksi, ja väkivallasta, joka on oikeutettua. Hyökkääminen on siis tapa, jonka avulla hukkaat identiteettisi, koska kun hyökkäät, sinun on täytynyt unohtaa mitä olet.” (Teksti, luku 10, II.5:1-4). Siihen saakka: Kun et anna minkään muun puolustuskeinon kuin luottamuksesi Jumalaan (eli Pyhän Hengen johdatukseen) ohjata tulevaisuutta, niin tästä elämästä tulee merkittävä kohtaaminen totuuden kanssa, totuuden (eli ettemme koskaan ole eronneet Jumalasta), jota mikään muu ei estä näkymästä kuin puolustuskeinosi.” Pirkko Pelkonen. Sen menneisyyteen ja sen tulevaisuuteen. Koska se on syntynyt omasta päätöksestäsi olla olematta mitä olet (Jumalan Poika), se on hyökkäys omaa identiteettiäsi vastaan. Hän tietää, että koska me uskomme niin varmasti olevamme keho, meidän on täällä maanpäällisessä harhaunessa tehtävä tiettyjä käytännön asioita, oltava normaaleja ihmisiä yhteiskunnassamme. Onko sekin hyökkäämistä Itseäni vastaan. Jeesus käsittelee niitä perinpohjaisesti harjoituksen 135 loppupuolella. Mutta miten ne tehdään oikealla tavalla – niin että voimme säilyttää mielenrauhamme kaikissa mullistuksissakin. Miten voin olla tekemättä suunnitelmia tai varotoimenpiteitä sen varalle, että jotain odottamatonta tapahtuu – esimerkiksi sairastun, joudun työttömäksi tai yritykseni menee konkurssiin. Lakatkaamme siis puolustamasta itseämme Näin sanotaan Kurssissa: ”Puolustautuminen on pelottavaa. Siinä Jeesus avaa mielemme syvällisesti ymmärtämään, mistä hyökkäämisessä ja puolustautumisessa oikeasti on kysymys. Kaikilla peloilla on yksi asia yhteisenä Ja se on keho. Ihmeiden Oppikurssin opiskelijoina meidän iok-laisten pitäisi jo tietää ja muistaa, että me emme ole keho, vaan mieli. Se saa alkunsa pelosta ja lisää sitä, sitä mukaa kuin uusi puolustuskeino otetaan käyttöön. Ja antaa meille käytännöllisiä neuvoja sen suhteen, miten hyökkäävyyttä Itseä vastaan ja luottamusta Jumalan Pojan haavoittumattomuuteen voidaan soveltaa jokapäiväisessä elämässä. Sillä aikaa Iso Itsemme – tietäessään, että on Jumalan Poika – vain rauhallisesti kuuntelee Pyhää Henkeä ja tietää, että hän on täydessä turvassa ja että hänen” ei tarvitse tehdä mitään” (Teksti, luku 18: VII). Ja Jumalan Pojalla, meidän todellisella Itsellämme, ei ole mitään pelättävää, ei mitään hätää. Sen takia Jeesus sanoo Kurssin Tekstiosassa: ”Kaikenlainen hyökkääminen kohdistuu Itseen. Sama koskee kaikkia maailman valtioita ja kansoja. Siksi, että me olemme osa Jumalaa, olemme Jumalan Poika. Esimerkiksi tämän kaltaiset asiat ovat aiheuttaneet paljon päänvaivaa ja väärinkäsityksiä Kurssin opiskelijoiden keskuudessa. Se taas johtuu siitä, että olen kieltänyt olevani haavoittumaton Jumalan Poika, joka on ulkoisten hyökkäysten saavuttamattomissa
Täysi kukinta eli mankai kestää yleensä vain muutaman päivän, korkeintaan viikon. Ohikiitävän hetken kirsikka kukkii Sakura ja hanami avaimet japanilaiseen sieluun Hanami eli ”kukkien katselemisen juhla” on vuoden tärkeimpiä festivaaleja Japanissa. 20 H anamin tarkkaa ajankohtaa Japanin eri alueilla ennakoidaan television sääennusteiden kaltaisissa kirsikan kukintatiedotuksissa (sakura-zensen), joissa seurataan kukinnan vähittäistä etenemistä etelästä pohjoiseen. Sakura ja hanami ovat avaimia japanilaiseen sieluun.. Juhla ajoittuu kirsikkapuiden eli sakuran kukinnan alkamiseen, joten ajankohta vaihtelee kevään sääolojen ja kukintapaikkakunnan mukaan