Seutulehti UutisOiva 8.9.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

UutisOiva siirtyy aamujakeluun Sivu 3 Roope-karhu lähti karkuun temppujumpassa Sivu 12 Eeva Jokela nauttii Antero Kolun kyydissä Sivu 14 Irtonumero 2,00 € N:o 48 TORSTAI 8.9.2016 Riemua riksa-ajelusta Hämeenkyrö myy kiinteistöjään Sivu 8
Koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaussa 7.-21. Tradenomikoulutukseen työn ohella, alkaa tammikuulla Ikaalisissa Päivi Seppälä IKAALINEN. Palkitsemisperusteissaan Kotiseutuliitto toteaa, että talon korjauksessa on onnistuttu säilyttämään alkuperäinen tunnelma. Tuulenpesän kaavavalitus nurin JÄMIJÄRVI. syyskuuta 2016. Koulutukseen sisältyy myyntiä, markkinointia, laskemista ja johtamista sekä yrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen liittyviä opintoja. – Työterveyden nykyisillä yritysasiakkailla on oikeus saada työterveyspalvelut nyt kilpailutetuilla ehdoilla, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu, kertoo kunnanjohtaja Antero Alenius. Talo on vuodelta 1886. Mukaan kuuluu käytännön harjoittelu työelämässä. Jämijärven ja Ikaalisten alueilla sijaitseville Hämeenkankaan ja Vatulanharjun-Ulvaanharjun Natura-alueelle ehdotetaan pieniä muutoksia suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin. I-kampuksella on myös avoimet ovet torstaina ja perjantaina 8.–9. Valituksen hylkäsi ensin hallinto-oikeus, ja samoin teki seuraavaksi valitusta käsitellyt korkein hallinto-oikeus. Ehdotuksissa alueiden tietoihin lisätään tai niiltä poistetaan suojelun perusteena olevia luontotyyppejä ja lajeja. Valmentaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijat ottavat itse paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Ensi kesänä olisi tavoitteena päästä rakentamaan Tuulenpesän asemakaava-alueen ensimmäisten tonttien kunnallistekniikkaa, jos siihen saadaan mahtumaan rahat ensi vuoden budjettiin. – Koulutus on hyvin käytännönläheistä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 kaavan, johon kuuluu 35 omakotitonttia Jämijärven rantamaisemissa keskustan tuntumassa. Koulutuksella haetaan liiketalouden alalla työskenteleville uusia uraja etenemismahdollisuuksia. Ensimmäinen tavoite oli saada talo korjattua käytettävään kuntoon, ja talkootunteja tehtiin paljon.. Kotiseutuliitto on tukenut talon vanhemman osan entisöintiä, jota on tehty vaiheittain osaavien ammattilaisten voimin. – Monimuotokoulutukseen hakeutuvilla on monesti jo työpaikka koulutukseen tullessaan. Kunta sai kilpailutuksessa kolme ehdot ja vaatimukset täyttävää tarjousta, joista Pihlajalinnan tarjous oli hinnaltaan edullisin. Talon vanhempi osa on ollut vuosikymmeniä lähinnä varastona, mutta paikalla vieraillut Museoviraston edustaja totesi vanhan pankkisalin ehdottomasti säilyttämisen arvoiseksi. – Talon korjaustöihin kunnalla tai myöhemmin Ylöjärven kaupungilla ei ollut haluja, ja terveystarkastaja asetti seurantalon keittiön käyttökieltoonkin, Kunttu kertaa talon vaiheita. Viljakkalan maamiesseura osti vuonna 1918 kirjansitoja Raivanderin leskeltä talon, jonka yhteyteen seura rakensi ”uuden puolen”, jossa on esimerkiksi juhlasali. Koulutus koostuu lähitapaamisista ja etäopiskelusta. syyskuuta kello 8–17. Teemme paljon kehittämisprojekteja. Maamiesseura myi melko huonoon kuntoon päässeen talonsa Viljakkalan kunnalle, joka vuokrasi talon vuonna 2004 perustetulle Viljakkalan seurojentaloyhdistykselle. Se on mahdollista suorittaa työn ohessa. Suunnittelussa ja korjauksissa on käytetty apuna konservaattoria. – Viime vuosien korjaustyöt ovat kohdistuneet rakennuksen vanhaan puoleen, jossa on toiminut muun muassa Viljakkalan Säästöpankki vuosina 1921–58, maamiesseuran vuokralaisena, kertoo yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu. Natura-alueiden luonnontieteellisiä tietoja on päivitetty ja Natura-verkostoa täydennetään muutamilla alueilla. Tradenomi on alempi korkeakoulututkinto, joka valmistaa työelämän asiantuntijaja esimiestehtäviin. Kotiseutuliitto palkitsi tänä vuonna Hyvän korjauksen pääpalkinnolla tiettävästi Suomen vanhimman seurantalon, Kulttuurihuone Walon Laitilassa. Koulutus toteutetaan valmentavalla otteella, joka poikkeaa perinteisestä opettajajohtoisesta luokkahuoneopetuksesta. Valituksessa haettiin kaavapäätöksen kumoamista, ja yksi peruste oli Satakuntaliiton esitys maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Yhdistys osti talon kaupungilta vuonna 2008 ja ensimmäisiin korjaustöihin yhdistys sai avustusta EU:n maaseudun kehittämisrahoista Kantri-ohjelmasta. Harjoitukset nivotaan opiskelijan omaan työhön aina kun mahdollista, Hanna Saraketo sanoo. Opiskelupaikkoja on tarjolla 25. Pihlajalinnan palvelukseen siirtyy vuoden vaihteessa työterveyden nykyinen vakituinen henkilöstö, kaksi työterveyshoitajaa ja toimistosihteeri. – Olemme vilpittömän ylpeitä tästä talosta, Kunttu toteaa. Näyttämön maisemakulissit on konservoitu. Aluetta on tarkoitus lähteä toteuttamaan vaiheittain. Oivaseudun kunnissa sijaitsevien Natura-alueiden tietoihin ehdotettavat päivitykset koskevat pääasiassa lintulajeja, joita esitetään lisättäväksi suojelun perusteina olevien lajien luetteloon. Kaava on saanut lainvoiman kaksivuotisen valituskierroksen jälkeen. Seurojentaloyhdistys palkittiin korjaustyöstä Sakari Ilomäki VILJAKKALA. Koulutus järjestetään monimuotototeutuksena, jolloin lähipäiviä on noin kaksi päivää kuukaudessa. Työ on ollut antoisaa ja opettavaista. Valtuuston päätöksestä valitti ensin Turun hallinto-oikeuteen Soili Ingelin, jolla on mökki Jämijärven rannalla kaava-aluetta vastapäätä. – Tällaiseen vuosia kestävään ponnistukseen on tärkeää löytää ihmisiä, jotka sitoutuvat tähän. Ehdotukset päivityksistä ovat nähtävänä ympäristöministeriön verkkosivuilla. Kunnan työterveys tuottaa palveluita 117:lle yritykselle, joissa on yhteensä 1334 työntekijää. Talossa on tehty vain välttämättömät korjaukset ja käytetty perinteisiä ja luonnonmukaisia korjausmateriaaleja. Koulutus kestää 3,5 vuotta. syyskuuta kello 17.30 Ikaalisten I-kampuksella, joka on kauppaoppilaitoksella osoitteessa Kyrösselänkatu 5. Kuntalain muutoksen vuoksi kunnan pitää yhtiöittää kilpailutilanteessa toimivat työterveyshuollon palvelut. TAMK järjestää uudesta koulutuksesta infotilaisuuden torstaina 8. Monella on jo hyvä pohja, jolle rakentaa uutta osaamista liiketoiminnan monipuolisesta maailmasta, koulutuksesta vastaava lehtori Hanna Saraketo kertoo. 2 TORSTAI 8.9.2016 Työterveys kunnalta Pihlajalinnalle Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Töitä on tehty talkoovoimin ja ulkomaalauksessa on ollut apuna kansainvälisen talkootyöleirin väki. Näinä päivinä paikalla on myös syksyllä 2014 käynnistyneen monimuotoisen tradenomikoulutuksen opiskelijoita. TAMK on lopettanut nuorisoasteen koulutuksen Ikaalisista, mutta aikuiskoulutus jatkuu uudella ryhmällä tammikuusta alkaen. Ympäristöministeriö järjestää paraikaa kaksi kuulemista, joissa kansalaiset voivat ottaa kantaa ehdotuksiin. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) käynnistää Ikaalisissa tammikuulla 2017 liiketalouden tradenomikoulutuksen. On oikeastaan hyväksikin, että opiskelija tekee työtä koulutuksen ohessa. Viljakkalan seurojentalossa toimineen pankin salia on kunnostettu perinteisillä menetelmillä ja vanhaa säilyttäen. Koulutus toteutetaan monimuotoopiskeluna. Kunnanhallitus päätti maanantaina, että kunnan työterveyspalvelu siirtyy Pihlajalinnalle. Innovoimme muun muassa palveluja, teemme laskelmia, tuomme palvelut markkinoille ja harjoittelemme johtamista. Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen pitää kaavan saamaa lainvoimaa tärkeänä kunnan näkökulmasta. Lisäksi alueiden kuvauksia on täydennetty. Alueiden rajauksiin tai alueilla sallittuihin toimintoihin ei esitetä muutoksia. Kilpailuehdotusten korkean tason vuoksi tänä vuonna myönnettiin kunniakirja neljälle kohteelle, joista yksi seisoo Viljakkalassa. Natura-alueiden tiedot ajan tasalle Sakari Ilomäki Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden tietoja on päivitetty. – Ensimmäinen tavoite oli saada talo korjattua käytettävään kuntoon, ja talkootunteja tehtiin paljon, koska rahaa yhdistyksellä ei juuri ollut, Kunttu kertoo. – Vanhan puolen korjaustöihin löysimme rakennuskonservaattori Kati Lahtisen, joka dokumentoi kohteen huolellisesti ja laati korjaussuunnitelman, Kunttu sanoo. Suomen Kotiseutuliitto palkitsi kunniakirjalla Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen ansiokkaasta korjaustyöstä, jota yhdistys on tehnyt ja teettänyt jo vuodesta 2008. – Työterveyden tilat vapautuvat liikkeenluovutuksen myötä, mutta kunta pystyy hyödyntämään melko hiljattain remontoituja työterveyden tiloja omissa terveydenhoidon palveluissa, Alenius toteaa. Muun muassa Hämeenkyrön Sarkkilanjärvelle ja Viljakkalan Alhonlahden alueelle ehdotuksessa lisätään 14–30 lintulajia. Äänessä kuuluu hymy. – Alueella on hienoja tontteja kivalla paikalla keskustan vieressä, ja ne ovat herättäneet myös kiinnostusta, Virtanen sanoo
– Viimeistään murteesta tietää, että Ikaalisten palvelupisteeseen tulee ihmisiä myös muualta. Skannauksen jälkeen asiakas saa asiakirjansa takaisin, Tia Ylitalo sanoo. Lähes viikoittain olemme saaneet yhteydenottoja lukijoilta, jotka ovat saaneet lehtensä vasta perjantaina. Vuonna 1972 syntynyttä hämeenkyröläistä miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. – Olemme saaneet jakelusta todella paljon palautetta tilaajiltamme, ja osa on jopa perunut lehtensä ja siirtynyt ostamaan irtonumeroita, koska lehti jaetaan kotiin niin myöhään. Tiskipalvelua enää muutamien kuukausien ajan IKAALINEN. Edessä on vielä muun muassa kuntien kuuleminen, joka ottaa oman aikansa.. Toimitusasiakirjat löytyvät Maanmittauslaitoksen mikrofilmeiltä nopeasti. Kuitenkin nykyinen asiakaspalvelu kolmena päivänä viikossa tulee tiensä päähän mahdollisesti jo muutaman kuukauden kuluttua. Uudisrakentajille ja rakennusten laajentajille tulee asiaa Maanmittauslaitokselle rakennusluvan valmistelussa. Kun lumi sulaa, kuljetaan metsissä ja saatetaan huomata, että on menty rajan yli tai rajapyykkejä on kadonnut. – Kaikilla ei ole nettiä. Kankaiset kartat ovat Maanmittauslaitokselle yksi hyvä myyntivaltti. Puhelinnumerokin on valtakunnallinen. Maanmittauslaitos hoitaa erilaisia kiinteistöjen kirjaamisasioita ja maanmittaustoimituksia. He sanovat, että meille on helppo tulla. Asian hoito on helppoa, kun asiakirjat saa tilattua, sanoo toimitusvalmistelija Tia Ylitalo Ikaalisten palvelupisteen asiakaspalvelusta. – Keväällä ja kesällä mökkiläisiä tulee selvittämään tieoikeusasioita. Ikaalisten palvelupiste Wanhan kauppalan Kauppakadulla on ainakin toistaiseksi avoinna kolmena päivänä viikossa: tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9–16.15. Meillä käy asiakkaita Ikaalisten lisäksi Hämeenkyröstä ja Sastamalasta, Parkanosta, Kihniöstä, Karvialta ja Jämijärveltä sekä entisestä Viljakkalasta, Tia Ylitalo kertoo. Asiakaskäynteihin tuleekin piikkejä eri vuodenaikoina eri syistä. Ministeriön päätös, että palvelupiste jatkaa Ikaalisissa, oli iso helpotus 14 työntekijälle. Kun vanhat 1800-luvun kartat voivat olla tummentuneita tai tietoa ei löydy paikallisesti, silloin Maanmittauslaitoksen sähköinen arkisto on isona apuna. – Valtaosa asioista pystytään hoitamaan puhelinpalveluissa. U ut isO iv a 3 TORSTAI 8.9.2016 Laaja alue saa vielä maanmittauspalveluita Ikaalisista Päivi Seppälä IKAALINEN. Hän pääsee hoitamaan ne Ikaalisissa yhä kasvokkain sen ansiosta, että maaja metsätalousministeriö toukokuulla päätti säilyttää Maanmittauslaitoksen kaikki palvelupisteet. Keväällä tullaan hoitamaan vesijättöjen lunastuksia, kun on huomattu, että ranta ei kuulukaan itselle, Tia Ylitalo listaa. – Puhelinpalvelu säilyy. Ratkaisu, joka on poikkeuksellinen valtion keskittäessä palveluita maakuntakeskuksiin, on tärkeä myös Ikaalisten palvelupisteen asiakkaille. Ikatalla alkoi yt:t IKAALINEN. Johtaja Antti Saarikosken mukaan Maanmittauslaitos ei ole pitänyt kiirettä muutoksille, vaikka alkuperin aikatauluna onkin ollut vuoden 2017 alku. Sähköisen arkiston ansiosta tilattu asiakirja saadaan kolmessa päivässä, vaikka kiinteistö olisi toisella puolen Suomen. Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksessa alkoi eilen tiistaina yt-neuvottelut, joiden piirissä on kuusi työntekijää. Ylinopeutta kolmostiellä HÄMEENKYRÖ. – Nämä asiakkaat ovat tyytyväisiä saadessaan hoitaa esimerkiksi kiinteistöihin liittyvän asiansa heti, kun se on ajankohtainen. Lehti jaetaan varhaisjakelualueella samaan aikaan Aamulehden kanssa. Ainutkertaisen paperin kanssa tullaan mieluummin paikan päälle, kuin lähetetään se postissa. Poliisipartio oli mitannut miehen nopeudeksi 153 kilometriä tunnissa alueella, jossa nopeusrajoitus oli sata kilometriä tunnissa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.02 kolmostiellä Hämeenkyrössä. Poliisilta UutisOiva marraskuussa varhaisjakeluun Seutulehti UutisOiva siirtyy marraskuun aikana Alma Manun varhaisjakeluun. UutisOivan levikkialueelta noin puolet talouksista saa lehtensä jatkossa jo aamukahvipöytään kello 6.30 mennessä. Vaikka apu ei yhdeltä käynniltä onnistuisi, asia lähtee etenemään. Jos asia on senluonteinen, että se vaatii henkilökohtaista neuvontaa, puhelinpalvelu pystyy antamaan tapaamisajan. Johtaja Antti Saarikosken mukaan palvelun kehittämistyön selvittelyä on jatkettu syksyllä maaja metsätalousministeriön päätöksen mukaan. Suunniteltu järjestely ei johtaja Antti Saarikosken mukaan tuo suoraan henkilöstövaikutuksia: tulossa ei ole yt-kierrosta. Ministeriö valitsi neljästä vaihtoehdosta tuotanto-orientoituneeksi malliksi nimetyn vaihtoehdon, jossa palvelupiste säilyy Ikaalisissakin, mutta muutoksia tulee. Maanmittauslaitos siirtyi vuoden 2014 alussa valtakunnalliseen toimintamalliin. Se tuottaa karttoja ja ilmakuvia. Jakelumuutoksen aikataulu tarkentuu lähiviikkoina, mutta muutos tapahtuu marraskuun loppuun mennessä. Useimmiten kyse on ollut Ikaalisten tai Hämeenkyrön keskustan alueista. Henkilöstön työnkuviin se voi tuoda muutoksia esimerkiksi niin, että asiakaspalvelun sihteeri toimii puhelinpalvelussa tai hän saa hoitaakseen tietopalvelun tehtäviä valtakunnallisesta työjonosta. Palvelupisterakenteesta tehtiin selvitys. Kuten esimerkiksi Kelassa, Suomi on yhtä toimialuetta ja asioita ratkaistaan ilman paikallisia tai alueellisia toimivaltarajoja. Maanmittauslaitoksella on käytössään kaksi puhelinnumeroa: erikseen suomenja ruotsinkieliset numerot. Linnikko uskoo sekä tilaajien että mainostajien arvostavan sitä, että lehti tulee isolle osalle tilaajista jatkossa jo aamuisin. Ikaalisten palvelupisteestä on apu annettu näissäkin asioissa. Varhaisjakelualue kattaa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Viljakkalan ja Jämijärven keskusta-alueet. Mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa on nyt poliisin hallussa. Sähköinen järjestelmä on tullut myös Maanmittauslaitokselle. Metsästyskauden alkaessa näin syksyllä metsästäjät teettävät metsästyskarttoja. Sitä kautta olisi mahdollisuus varata henkilökohtaisia palveluaikoja, mikä korvaisi supistuneet aukioloajat. Asemakaava-alueilta ei pelkkä asemapiirros riitä esimerkiksi silloin, kun arkkitehti haluaa tarkkaa tietoa alueesta. Palvelut olisi vuoden 2017 lähtien pitänyt hakea Tampereelta. Me haluamme todentaa asiakirjan alkuperäiseksi. Maanmittauslaitoksen Ikaalisten palvelupiste säilyy. – Sukututkijoiden kanssa mennään usein isojaon aikaisiin karttoihin. Maanmittauslaitoksen Ikaalisten palvelupisteessä Wanhan kauppalan Kauppakadun varrella työskentelee 14 henkilöä. Toivomme muutoksen vaikuttavan positiivisesti myös muiden tilaajiemme lehdensaantiin, kun päivittäistä jaettavaa on jatkossa Postilla vähemmän, Linnikko sanoo. Siirtymällä varhaisjakeluun pystymme varmistamaan, että tilaajat saavat lehtensä sen ilmestymispäivänä, UutisOivan päätoimittaja-toimitusjohtaja Katri Linnikko kertoo. Yhteistyö on tiivistä esimerkiksi kaupunkien kanssa: maanmittauksia hoitavat toimitusinsinöörit ovat yhteyksissä puolin ja toisin. Kuvassa ovat maanmittausinsinööri Hannu Toola (vasemmalla), kartoittaja Jukka Männistö, toimitusvalmistelijat Tia Ylitalo ja Teija Salminen, asiakaspalvelusihteeri Leila Isoviita, mittamies Mira Turunen, kirjaamissihteeri Leena Myllymaa ja maanmittausinsinööri Juho Kotakorva. – Ajanvarausta ei ole tarvittu – sitä ilmankin voi tulla aukiolopäivinä, Tia Ylitalo kertoo. Tuloksensa oli neljä eri vaihtoehtoa muutokselle. – Postin jakelu on mennyt viimeisen puolen vuoden aikana todella huonoksi. Sukututkijoita kiinnostavat kaikki mahdolliset tiedot kiinteistöstä, josta suku on lähtöisin. – Toimialue on laaja. Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti nostaa yt-neuvotteluihin johtaneiksi syiksi yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi kuntayhtymien yksikkörahoituksen leikkaukset sekä alueellisen opiskelijaikäisten nuorten vähenemisen. Myös selvityksen tekijä esitti, että Ikaalisten palvelupiste suljetaan. Millä mallilla henkilökohtainen ajanvaraus säilyy, siitä on keskustelua käyty, Saarikoski toteaa. Pienempiä muutoksia on esimerkiksi postilaatikoiden poistuminen palvelupisteiden ulko-ovilta vähäisen käytön perusteella. Esimerkiksi lainhuutoja ja kiinnityshakemuksia ohjataan sähköiseen palveluun. Parkkipaikkakin löytyy heti, Tia Ylitalo kertoo. Yt-neuvottelut koskevat harmonikkarakennuksen, sisustuslasialan ja vaatetuksen artesaanikoulutuksia. Kuvasta puuttuvat Pirjo Alho, Lari Huusko, Kari Hännikäinen, Essi Jokinen, Jussi Niska, Pasi Mäkynen, Sinikka Rajamäki ja Heikki Turunen. Esillä on 9 asiakaspalvelupisteen lakkautus ja kaikkien toimipisteiden aukioloaikojen tarkastelu. Maanmittauslaitoksen palvelupiste Ikaalisissa auttaa asioissa eteenpäin. Tavallinen ihminen kohtaa asioita harvoin. Testamentti pitää näyttää alkuperäisenä. Kahdessa palvelut olisi keskitetty
Sakari Ilomäki Jokainen ihminen on sinänsä arvokas ja kutsuttu vaikuttamaan. Ei pidä unohtaa, että Posti on kuitenkin valtion yhtiö, jossa omistajansanaa olisi voitu käyttää. Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli viime vuonna 3 574 euroa kuukaudessa. Tasausta tähän on löydyttävä! Itse ajattelin aina, ettei minusta ole politiikkaan. Silloin esiintymään tulee Pyhäparkki Band.. Tavallisuus on parasta. Samaan aikaan Posti ilmoitti lehdille, ettei se enää jaa lehtien taloudelle ja myös mainostajille elintärkeitä peittojakeluita samoina päivinä. syyskuuta käynnistyvät hänen ideoimansa ja isännöimänsä Armollista-illat. Teemana on mestaripiirros. Olkoon, korjataan nimike seuraavissa norminpurkutalkoissa. Lehtien jakelun kannalta alamäki alkoi oikeastaan jo silloin, kun Posti lanseerasi Postinen-lehdykkänsä, jonka välissä se jakaa yritysten mainoksia. Me UutisOivassa jouduimme silloin siirtämään peittojakeluitamme normaalista torstain ilmestymispäivästä keskiviikolle, mikä ihmetytti monia lukijoitamme. Ehkä politiikan suosio on kokenut siksi inflaation, että vaikuttajat ovat olleet usein asialleen niin antautuneita ja jopa röyhkeitä, että ”heikompia” se pelottaa. Ikaalisissa on useita ulkoilualueita taajama-alueella muun muassa Rahkosenmäki, jota esimerkiksi koulut, päiväkodit ja eri urheiluseurat käyttävät. Ikaalisten toimitukseemme soittanut lukijamme haluaa muistuttaa koiran ulkoiluttamisen säännöistä. Vain siitä kiistellään, kenen etuoikeuksia pitää tällä kertaa edistää eniten. Nämä saavutettujen etujen puolustajat työskentelevät etujärjestöissä, kuten ammattiliitoissa tai elinkeinoelämän järjestöissä. Se hieman huvitti. Ihmetystä kuitenkin herätti se, unohtiko Posti samalla päätehtävänsä eli kirjeiden ja lehtien jakamisen. Vain sillä tavoin pääsee tekemään mieleistänsä politiikkaa. Uusimpana juttuna postilaiset kokoavat kalusteita. Jo useamman vuoden ajan Postin ongelma on ollut se, että yritys tarjoaa sen mitä tarjoaa, kysymättä, saati kunnioittamatta asiakkaan mielipidettä. soita numeroon: 03-3143 3130 Uu tis O iv a pä äk irj oit us Postin palvelut, tai pikemminkin palvelemattomuus, on ollut pitkään kaikkien suomalaisten huulilla. Kävijöitä odottavat iltapala, yhdessäolo, Sana ja musiikki. Torstaina 15. Parituntinen alkaa aina kello 18. Tasa-arvon nimissä sen pitäisi olla etuoikeusasiahenkilö. Ajatuksena on, että mukaan voisi tulla kuka tahansa. lokakuuta puhutaan teistä ja tienhaaroista ikaalilaisten Perttu Läykin ja Kimmo Keskisen musisoidessa. – Lain mukaan koira on pidettävä aina kytkettynä taajamissa. Postin loputtomalta näyttävä alasajo kulminoitui keväällä aloitettuun nurmikonajoon. Kulloinkin vallassa olevan hallituksen päätökset veroista, maksuista tai tulonsiirroista eivät todellisuudessa hetkauta vähääkään 3 500 euron bruttopalkkaa nauttivaa palkansaajaa. Neuvottelu Postin kanssa on jo pitkään ollut sanelupolitiikkaa, eikä asiakas ole voinut muuta kuin sopeuttaa toimintansa siihen, mitä Posti suostuu tarjoamaan. Torstaina 20. Koska meistä jokainen vaikuttaa jo muutenkin ympäristöönsä, niin olisiko nyt aika laajentaa omaa vaikutuskenttäänsä koko kaupunkimme parhaaksi. Katja-Leena Klinga Ikaalisten KD:n paikallisosaston pj. Kokoaikaisestakin työstä maksetaan vaihtelevasti, mutta jostain syystä poliittisia päätöksiä ja niiden vaikutuksia arvioidaan usein käyttäen esimerkkilaskelmissa keskituloista palkansaajaa. Me Muut Otsikossa on virhe. Toivon, että jokainen käy mielessään ajatustyötä siitä, josko lähtisi mukaan ehdokkaaksi. Me vaikutamme vääjäämättä elämällämme ympäristöömme. – Koiraa voi pitää taajamissa vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa tai suljetuilla piha-alueilla. Nyt alkaa monella asiakkaalla olla mitta täynnä, ja suurin osa hakee vaihtoehtoa Postille. marraskuuta. OTA YHTEYTTÄ! tekstaa numeroon 0400 922 803 kirjoita osoitteeseen toimitus@mediaperheoiva.. Tässä vain muutamia kriteerejä mainitakseni. Millainen on hänen arvomaailmansa. – Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi on koiran omistajan tai haltijan pidettävä huolta, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle vastaavalle juoksuradalle eikä lainkaan uimarannalle, lasten leikkipaikoille tai toriaikana torille, eikä myöskään hiihtoladuille tai urheilukentille. Ei voi kuin ihmetellä, mihin Posti on ajamassa itseään nurmikonleikkuineen ja kalusteidenkokoamisineen. Keskipalkkaisen on tätä kovin vaikea myöntää. Se kiihdytti ja toki myös viihdytti lähes kaikkia suomalaisia. Vaalit ovat pian edessämme ja kaupunkimme tarvitsee miehiä ja naisia, jotka ymmärtävät yhteisen vastuun merkityksen. Tietääkseni Suomessa ei ole etuoikeusasiamiehen virkaa, vaikka erilaisia etuoikeuksien puolustajia on yhteiskuntamme täynnä. Myös tällöin koiran tulee olla omistajansa valvonnassa ja tarvittaessa välittömästi kytkettävissä, lukijamme muistuttaa. Syksyn Armollista-illoissa teemat ja puhujat vaihtelevat. – Kuten seurakunnan miesten illoissa, myöskään Armollista-illoissa ei kysytä, mistä tulet, mihin menet. Ensimmäiseen iltaan ensi viikon torstaina tulee lempääläläinen turbaduuri Peter Joukainen, joka työskentelee Tampereen seurakuntien nuorisomuusikkona. Ja, kuinka muutoskykyinen ja joustava hän on. Mieluummin hän valittaa oman yhteiskuntakuplansa etuoikeusasiamiehelle. Se on liian vaativaa ja syö naista. Jos vastakkain asetetaan yläja keskiluokkaan sattumalta syntyneiden tai muuten päätyneiden etuoikeudet ja heikommassa asemassa olevien oikeudet, etuoikeuksien voitto on varma. Kunnallinen päätöksenteko on vaikuttamista yhteisiin asioihimme parhaimmillaan. Keskipalkkaisen taloudellinen pärjääminen ei riipu poliitikkojen päätöksistä, vaan hänen omista valinnoistaan. Se on mielestäni erittäin hyvä palkka. Se tuskin on ollut yrityksen alkuperäinen tavoite. Hyvä voittaa -teemalla kokoonnutaan 24. Hän jatkaa, että nämä säännöt on luotu meitä kaikkia varten. Keskusteluista toivottavasti syntyy vuorovaikutusta niin, että ihminen pääsee lähelle ihmistä, Kari Salo sanoo. Kun Posti ajaa uskolliset asiakkaansa hakemaan vaihtoehtoja, se syö samalla omaa päivittäistä leipäänsä. Seurakunnan aikuistyötä värittävät jälleen Kari Salon puhaltamat tuulet. Tulin käyneeksi työvoimapsykologin testissä ja yllätyksekseni tulos kertoi, että soveltuvin ammatti minulle olisi poliitikko. Kaikki työ ei tietenkään ole kokoaikaista saati vakinaista. Nyt se alkaa olla jo myöhäistä. Oikeastikin otsikossa on virhe, eikä se korjaannu nimikkeitä vaihtamalla. Mielipide Menovinkit Päivi Seppälä IKAALINEN. – Näissä vuorovaikutuksen illoissa ensin ruokaillaan yhdessä, sitten vuorottelevat puhe ja musiikki. Onko hänellä kykyä tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa, ei vain tiettyjen ryhmien. Oikeastaan jokainen poliitikko pitäisi testata ammatinvalintatestillä
Juttusarja seurailee päätöksenteon vuosirytmiä.. – Yksi reunaehdoistamme on kertynyt alijäämä. Puhumme koko kunnan menojen tasosta, johon pitää päästä. – Syyskuussa palvelualueet saavat omien talousarvioidensa laadintaohjeet. Juuri siitä nimikin tulee: siellä saa tuulettaa tunteita. Esimerkiksi poliittisten ryhmien kanssa keskustellaan jo hyvissä ajoin. Jokainen ymmärtää, että oman hallintoalan kulut ovat pois jostain muusta. Kuntaa ei olisi ilman kuntalaisia, siksi heidän edustajiaan tulee kuunnella. Myös Mäkelä muistuttaa, että esitykset syntyvät aina vuoropuhelun kautta. Palvelualojen esitysten sovittaminen on isoin ja tuskaisin työ. – Syksyllä talousarvio alkaa pyöriä enemmän ja enemmän. Yleensä niitä täytyy muokata, koska menoja on liikaa. Kuntalaisten tietoisuuteen talousarvioesitys tulee usein marraskuussa, jolloin se menee kunnanhallitukseen. Lopulta muotoutuu kunnanjohtajan esitys talousarvioksi, joka etenee hallituksen kautta joulukuuksi valtuustoon. lokakuuta hallintokuntien on annettava omat esityksensä, Virtanen kertaa. 19. Vuoropuhelulla varmistetaan, että esityksille on tukea. Tuuletusillassa valtuutetut voivat reippaastikin omalla porukalla ruotia talousarviota. Minne kunnassa laitetaan ensi vuonna hilut ja kuka saa setelit. Tämä ei pidä paikkaansa. Taustalla on kuukausien työ. – Viranhaltijoiden tehtävä ei ole kurjistaa, vaan järjestää kunnan palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. – Talousarvion teko ei oikeastaan ala eikä lopu koskaan, sillä pyörä pyörii koko ajan. Ne heijastuvat aina seuraavaan vuoteen, kertoo Ikaalisten kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä. Uusi juttusarja selittää kunnallispolitiikkaa UutisOivan tämän jutun myötä alkavassa juttusarjassa selvitämme kunnallisen päätöksenteon usein monimutkaisia kiemuroita. ”Kunta Oy:ssa” päätöksille pitää aina hakea hyväksyntä demokraattisesti. Myös Ikaalisissa ennen lomia annettavasta raamista on luovuttu. Tästä päätetään joulukuussa. Jokainen kunta päättää itse, miten se tulonsa jakaa. Ne voisivat olla hyvinkin yksityiskohtaiset, mutta tänä vuonna palvelualueille ei anneta euromääriä. Perusturva hoitaa terveyskeskusta, tekninen puoli tiestöä ja niin edelleen. Tämän jälkeen arvio menee Jämijärvellä talousarviotyöryhmään, jossa on myös kunnanhallituksen edustus. Ensimmäisiä ensi vuotta koskevia lukuja aletaan pyöritellä viimeistään tässä vaiheessa. Jokainen saa oman budjettinsa. Eli Kuntaliitolta saamme tietoa odotettavissa olevista verotuloista, valtionosuuksista ja niin edelleen. Juuri tähän pyrimme. Ehdotusten ja päätösten on oltava perusteltuja. Monessa kunnassa lautakunnille annetaan jo keväällä talousraami. Jo ennen näitä ehdotuksia lautakuntien osastopäälliköt ovat työstäneet omia ehdotuksiaan. Kunnissa edellisen vuoden tilinpäätös hyväksytään kesällä. Hämeenkyrössä pohjatyö alkaa jo toukokuussa. Nämä luvut määrittävät sen, mihin mihin kunnan rahat riittävät. Tämän vuoden osalta talous näyttää suhteellisen hyvältä. – Kunta ei myöskään voi ottaa loputtomasti velkaa, sillä jollain se tarvitsee maksaa. Mitähän se on. Oiva puhuttaa ”Kilpailu vähistä resursseista” HÄMEENKYRÖ. Ennen valtuustoa Hämeenkyrössä järjestetään talousarvion tuuletusilta. Jaakko Alarotu Ikaalinen Kysyttyä: Kiinnostaako kunnallispolitiikka. – Minulta kysytään usein, miksi hommat eivät tapahdu nopeammin tai miksi emme voi ottaa lisää velkaa. Emme halua jälkeenpäin todeta, että tähän ja tähän lautakunnan esitykseen ei ole varaa, Mäkelä kertaa. – Talousarvioon liittyy aina tunteita. Syksyllä on tulossa vielä yksi. Kunnan rahojen käyttöä koko seuraavan vuoden ajaksi ei suinkaan ratkaista yhdessä illassa, vaikka siltä se ulkopuolelle saattaa näyttää. – Tilinpäätöksestä näkee, onko jotain pielessä tai jossain resursseja liikaa. Palorannan mukaan vaikein vaihe alkaa lokakuussa, jolloin lautakunnat antavat omat esityksensä. Rahasta ei vielä silloin puhuta, vaan miten prosessi viedään läpi. Äänestän, se on kansalaisvelvollisuus. Mäkelältä puolestaan kysytään monesti, eikö tähän hyvään asiaan voisi vielä sen 100 000 euroa laittaa, eihän se kunnan tulosta juuri muuta. Eelis Mäkipää Hämeenkyrö – Ei. – Täällä kaikki on iholla. – Kukaan ei taio lukuja tyhjästä. Terttu Leppänen Jämijärvi – Kyllä seuraan, aktiivisesti. Toisin sanoen Hämeenkyrön palvelualueet saavat omat budjettinsa, mutta se laaditaan nyt siten, että jokaisen palvelualueen on huomioitava myös toisen menot, sillä kunnan kokonaismenot eivät saa ylittyä. Näin talousarviota eivät työstä vain virkamiehet, vaan myös vaaleilla valitut päättäjät. Tämä ei ole muuttunut. – Olen työskennellyt kolmessa eri kunnassa ja kertaakaan en ole nähnyt, ettei höyläyksiä pitäisi tehdä. – Kaupunginjohtajana en halua tehdä epäsuosittuja esityksiä. Yleinen olettamus on, että kunnalla on yksi iso laari, josta rahaa otetaan pitkin vuotta terveyskeskukseen, teihin ja niin edelleen. Ensimmäisiä lukuja saadaan kesäkuussa. – Viime vuonna hallintokunnat valmistelivat esityksensä johtoryhmän kanssa keskustellen ja talousarvio valmistui sujuvasti. Tuukka Olli JÄMIJÄRVI/IKAALINEN. Jämijärvellä raamia ei anneta, osin siksi, että kunta on pieni. Tänä vuonna Hämeenkyrössä asetutaan lähemmäs yhden yhteisen laarin ajattelua. Tämän toivoisin muistettavan. Viimeksi Ikaalisissa oli kuntalaistilaisuus heinäkuussa. Valmistelutyötä on tehty koko syksy, joskin ajoitukset hieman vaihtelevat kunnittain. Elli Silvan Viljakkala – Kyllä. TORSTAI 8.9.2016 5 – Nuorten asiat kyllä. Sitä paikataksemme meidän on tehtävä positiivista tulosta. Ensi vuoden budjettia suunniteltaessa mukana ovat aina edellisen vuoden rasitteet ja avut, toteaa Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen. Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen aloittaa pian budjetin laadinnan taustatyöt. Myös kaupunkilaisia kuullaan. Kunnallista päätöksentekoa seuraavat tietävät, että kunnat päättävät ensi vuoden budjeteistaan joulukuussa. Miten budjetti syntyy. Käytännössä se tarkoittaa summaa, jota menot eivät saa ylittää. Tätä osaa Virtanen pitää epämieluisimpana. Kunta ei voi vaihtaa paikkaa tai mennä konkurssiin. Se on koko syksyn kestävä urakka. Sieltä esitys menee joulukuussa valtuustoon. Sen on elettävä, Virtanen kertaa. Eli tuolloin kaikkien lautakuntien, kuten sivistys-, tekninen ja vapaa-aikalautakunnan on jokaisen annettava esitys, paljonko rahaa ne tarvitsevat. Täällä kunnantalollakin kaikki työntekijät huolehtivat työkseen jämijärveläisten palveluista. – Jo opintoja aloittaessani vuonna 1980 meille sanottiin, että tämä on kilpailua vähistä resursseista. Selvitämme, mitä virkamiehet tekevät ja miksi, mitä valtuustossa puuhataan milloinkin, ja mitä kautta me tavalliset kansalaiset voimme vaikuttaa päätöksentekoon. Jämijärvellä lautakuntien esityksiä on jouduttu höyläämään. Isommassa kunnassa menee helposti siihen, että ajatellaan vain omaa aluetta miettimättä muita. – Silloin käydään hallitusseminaarissa läpi suuria linjoja. Näitä ennustekehikoita saadaan keväällä, kesällä ja syksyllä, kertoo Hämeenkyrön talousjohtaja Tiina Paloranta
Rovastikunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä Nokialla su 18.9. Rakkaudella muistaen Sirpa Kalle ja Marutsella Kalervo Heini Hiljaa, hiljaa taata nukkuu Netta ja Veeti Kaivaten äiti kummipoika Oskari sisar ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Harri siunataan Ikaalisten kirkossa lauantaina 24.9.2016 klo 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Ikaalisten seurakuntakeskuksessa. ”Naisen salaiset kansiot”, kirjailija Maija Nyman. Ehtoollishartaus ja kerhokauden aloitus. Päivä on seurakunnan ja kunnan yhteinen tapahtuma lapsiperheille. Kaivaten äiti Sanna ja Jari Sini, Jouni Tuomas, Jonna Jukka perheineen Jouko perheineen Esko muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten saattamana 2.9. 14.9.2016 mennessä 040 509 8753 (Anne klo 19.30–21.00) tai sähköpostitse kalervo.makela@gmail.com. Tarjoilu 5 €, lastenhoito järjestetty. Ti 13.9. Iltapalaa, yhdessäoloa, Sanaa ja hyvää musiikkia! Illan isäntänä Kari Salo ja vieraana Peter Joukainen. Kaivaten, Pauliina ja Jyri äiti siskot ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten ja ystävien saattamana. eläkeläisten kirkkopyhä: klo 10 messu, Pitkänen, Havi, sekasointu. Raamattu tutuksi – luento klo 18.30 Torikeskuksen Olohuoneessa, Lauri Parvio aiheenaan Korintti –iloa ja surua, 1. Kädet ahkerat vuoksemme uurastaneet lepoon hiljaiseen ovat vaipuneet. 1-16. Aila, Hämäläinen, Eränen. Jonakin päivänä suru on kevyempi kantaa. rukouspiiri vanhassa pappilassa klo 18 jatkuen maanantaisin. Ohjelmalliset kirkkokahvit messun jlk srk-kodilla. Raimo Vakkuri luennoi. Su 11.9. askartelukerho alakouluikäisille vanhassa pappilassa klo 18 Su 11.9. Su 18.9. Uusinukari * 12.6.1924 Hämeenkyrö † 15.8.2016 Hämeenkyrö Kiittäen ja rakkaudella kaivaten Arja ja Esko Eija-Leena, Vesa, Emil ja Anton Jarmo, Riikka ja Iiro Aarre ja Liisa Marika, Jari, Joona ja Alisa Riika ja Teemu sisaret perheineen veljien lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Nuortenilta klo 19–23 seuriksella. Syvästi kaivaten Olli-Pekka ja Aino Laura ja Lauri sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Hämeenkyrön kirkossa lauantaina 24.9.2016 klo 14.00. Ennakkoliput käteisellä Ikaalisten Kirjakaupasta. Pe 16.9. klo 10. Isoskoulutuksen peruskurssi klo 16–18 seuriksella. Saila p.040 804 9643. Kor. NUORET: Pe 9.9. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä.. Muistotilaisuus tämän jälkeen Taatanaitassa. Pe 9.9. Nuortenilta klo 19–23 seuriksella. Messu Ikaalisten kirkossa klo 10. Aurinko tulee esiin. Vp. Hopearinteen hartaus klo 14.30. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Kuiski tuuli hiljaa, kerro suru, kerro kaipaus. Kehitysvammaisten kirkkopyhä-retki Nokialle. TORSTAI 8.9.2016 Seurakunnalliset 6 Tänään to 8.9. Soi tuulessa sävel hiljainen. Ehtoolliskirkko ja kahvit srk-keskuksessa. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. To 15.9. 8.2016 TAYS Jonakin päivänä tuuli vie pilvet. Rakkaamme Ritva-Leena HUHTASALO * 29.12.1951 Siikainen † 14.8.2016 Hämeenkyrö Tähtien lempeä valo hohtaa alla pilvien. Laula lintu kaunehin. Esiintyjinä Juha Tapio, Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi. Ke 14.9. Pitkänen. Seuriksella to 15.9. La 10.9. Ilon iltapäivä seurakuntakodilla klo 14. Naistenkahvila klo 18 Isopappila. Yhteislauluilta klo 19 srk-keskuksessa. Tied. Perheiden päivä klo 10–14 Hämeenkyrön kirkko, Isopappila, Kurjenmäkikoti ja Kotiseutumuseo. Ke 14.9. Armollista –ilta klo 18 seuriksella. Klo 10 Luhalahden Kultaisen iän kerho. Mus. Aila, Komonen. Pyydämme ilmoittamaan tilaisuuteen osallistumisesta 19.9.16 mennessä: olli-pekka.salovaara@revenio.fi tai 040 567 5520. ja Ilm. To 15.9. Mukana ilossa ja surussa. Ma 12.9. To 8.9. Iltaa isännöi Kari Salo. Keskustan Kultaisen iän kerho klo 12. Kaunis ihminen –konsertti klo 16 Ikaalisten kirkossa. klo 18–20 Illan teema Mestaripiirros. Messu klo 10 Hämeenkyrön kirkko ”Jeesus antaa elämän”; Anu Mätäsniemi, Jukka Hovila, Johanna Urpanen huilu. Tuudita häntä kuin viljaa. La 10.9. Liput ovelta 10 €. Su 18.9. Ovat kätesi ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Lämmin kiitos osanotosta. Kyydit kyliltä, lisätiedot p. Sinua odottavat iltapala, yhdessäolo, Sana ja hyvä musiikki! Armollista -ilta NÄHDÄÄN! Rakas isäni, poikani ja veljemme Tapani Ylermi KUUKKA * 6.5.1958 Hämeenkyrö † 15.7.2016 Merikarvia Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Hämeenkyrö Ikaalinen Jämijärvi Rakkaamme Harri Jaakko MÄKELÄ * 3.12.1956 Ikaalinen † 25. Ohjelmavieraat: Outi Papunen kertoo elämästään ja kutsumuksestaan, Johanna Ylihaveri laulaa. On hiljaisuus ja suru sanaton mutt´ tiedämme – sun hyvä olla on. Marita Saal, laulu. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Rukouspysäkki klo 9.15. Rakkaamme äiti, mummu, isomummu Hilja Maria LEPPÄNEN o.s. Su 11.9. Rokkakosken lähetyspiiri klo 18 Leponiemessä. Naiset aamukahvilla klo 9–11 seuriksella. 0400 724 110. Musiikissa Peter Joukainen. Rakas isä ja isoisä, rakennusmestari Risto Herbert SALOVAARA * 16.3.1926 Kostula † 17.8.2016 Lahti On rakkaamme tuskat rauenneet
Leppäkosken Sähkö Oy:n ja Vatajankosken Sähkö Oy:n yhteisen palveluyhtiön S2B Energia Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu sähkövoimatekniikan insinööri Mika Laatu. Seurakunnassa on alkamassa uudenlaista toimintaa: naiset tapaavat seuriksella aamukahvien merkeissä lauantaiaamuisin. Elämä antaa paljon. Jokaisella kerralla on mukana keskustelua alustava ohjelmavieras ja musiikkivieras. Tervetuloa! VAPAASEURAKUNTA Poppelikatu 8, Ikaalinen Tattis vaa paljo teitil kaikil. Hämeenkyrön seurakunnassa jatkuu keväällä 2016 alkanut Raamattu tutuksi -sarja Uudesta testamentista Kyröskosken seurakuntatilassa (Torikatu 8). Ke klo 19 Nuorisoilta; Itsenäisyydenkatu 6. Luvassa on ajatuksia puhujan ikäkumppaneille. Ikaalinen: viljaviikko Ma: Jauhelihakastike, perunat, porkkanaraaste, limppu Ti: Ohrapuuro, mansikkakiisseli, ruisleipä, kalkkunaleike Ke: Hunajainen broilerpastavuoka, hedelmäinen salaatti, patonki To: Lihakeitto, rouhesämpylä, juusto Pe: Rukiinen kirjolohimurekepihvi, perunat, kylmä kastike, salaattivati, rieska Jämijärvi Ma: Lihaperunasoselaatikko, uunipunajuuret, salaatti Ti: Kebab ja riisi, kukkavihannekset, hedelmäinen salaatti Ke: Uunimakkara, perunasose, vihreäsalaatti To: Jauhelihakastike, pasta, vihannessalaatti Pe: Kalakeitto, karjalanpiirakka, munavoi, jogurtti Hämeenkyrö Ma: Broileripyörykät, perunasose, salaatti Ti: Nakkikastike, peruna, salaatti Ke: Fish’n’Chips, salaatti To: Hernekeitto, ohukaiset+hillo Pe: Lasagne, salaatti Viljakkala Ma: Makkarakastike, peruna, salaatti Ti: Kalapyörykät, kastike, peruna, salaatti Ke: Lihajuurespata, peruna, salaatti To: Lihamakaronilaatikko, raaste Pe: Hernekeitto, ruisleipä Sähkövoimatekniikan DI Juha Koskela on kutsuttu Leppäkosken Energia Oy:n myyntijohtajaksi 1.9.2016 alkaen. Virressä 616 sanotaan: ”Puhtaana niityn kukka mullasta kohoaa..” Hyvä lukijani, Jeesus on kuollut ja ylösnoussut sinun ja minun tähteni, että kerran saamme kohdata taivaan kodissa, uudessa elämässä toisemme. Keskustelua alustaa ikaalissyntyinen Outi Papunen, joka vastaa TNNKY:n järjestämästä Itu-työstä. Juoksutusmäärä 17 m 3 /s. Toivon, että kun minua ei enää ole, ei itkettäisi, vaan naurettaisiin ja muisteltaisiin, millainen iskä ja Raimo oli. Tyttäremme kanssa siunasimme hänet taivasmatkalle Isä meidän ja Herran siunauksen myötä, myös poikamme ja vävymme olivat lähellä kun hän vielä muutamaa minuuttia ennen sanoi: hyvää yötä rakkaat! Sitten elämä sammui rauhalliseen kuolonuneen, ja hän pääsi uuteen elämään, parempaan, Jeesuksen luo, uskossa turvaten. Illoissa on mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun kuullun opetuksen ja luetun jakson pohjalta. Opetussarja on avoin kaikille halukkaille ja Uuden testamentin sanomasta kiinnostuneille. Viesti heille on: Olette arvokkaita. – Se vaikein asia on usein lopulta avannut uusia ja syvällisiä ulottuvuuksia. Lastenhoito on järjestetty eli äidit voivat rauhassa nauttia ohjelmasta ja tarjoilusta. Se riittää. Tarkoitus on, että osallistujat lukevat lukuohjelman mukaisesti Uutta testamenttia luvun päivässä aina seuraavaan kokoontumiskertaan. Ilon iltapäivä Jämijärven seurakuntakodilla alkaa kello 14. Nimitykset Menovinkit Ilon iltapäivässä puhetta rakkaudesta Päivi Seppälä JÄMIJÄRVI. Koskela on aiemmin toiminut Leppäkosken Energialla energiapäällikkönä ja vastannut muun muassa sähkön hankinnasta. Avioliittoon vihityt: Mari Susanna Jokela ja Toni Salomon Liimatainen. Osa niistä on auki ja luettavissa, toiset ovat raollaan tai lujasti kiinni. Inhimillisyys on se asia elämässä. Vakkuri toivoo, että kuulijoiksi tulisi omaishoitajia. Naiset aamukahvilla Ikaalisissa IKAALINEN. Kuolleet: Matti Mäntysalo 94 ja Salme Kyllikki Vasu 85. Tulee aika, jolloin ensimmäinen kivi vierähtää ja alkaa näkyä valoa. Ma klo 18 Yhteysilta; Päiväkeskus Valtakatu 49 Kyröskoski. Ja joskus elämä antaa myös toisen, ehkä kolmannen ja neljännen mahdollisuuden. Puhuu Raimo Lehkonen. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo +82.97 m. Pirjo Kemppainen Lämmin kiitos muistamisesta. TV:stäkin tuttu juontaja Raimo Vakkuri tulee seurakunnan ja Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistyksen kutsumana Pohjanmaalta Jämijärvelle keskiviikkona 14. Sarja jatkuu joka toinen torstai-ilta siten, että Uusi testamentti saada käytyä läpi 15. Tellervo Tuominen To 8.9. Syksyn merkit ovat ympärillämme. Siinä matkassa tarvitsemme toisiamme. päivä mieheni elämä sammui kello 16 aikaan. Jeesus herättää uuteen elämään, kun me uskossa Häneen kuljemme tämän maallisen matkamme. Avioliittoon vihityt: Tuomas Johan Mikael Ojakoski ja Johanna Emilia Ojakoski (Järvinen). – On hyvä oivaltaa, että minun omat kansioni ovat omaisuuttani ja pääomaani. Sain kokea ihmeet ja yllätykset. – Omilta tyttäriltä en ole odottanut arvosanoja vaan sitä, että he kasvaisivat sosiaalisiksi, oppisivat rakastamaan itseään ja sitä kautta myös saisivat rakkautta. Naiset aamukahvilla -tapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran lauantaina 10. Perheuutiset Su klo 18 Iltakirkko; Klingat. Naistenkahvila on Isopappilassa (Yrjö-Koskisentie 6) tiistaina 13. Hän on aiemmin toiminut Leppäkosken Energia Oy:ssä myyntijohtajana. Kirjailija Maija Nyman puhuu Hämeenkyrön seurakunnan syksyn ensimmäisessä naistenkahvilassa teemasta, josta on myös kirjoittanut. Ihminen kulkee elämänsä siltaa pitkin – jokainen omalla vastuullaan. Raamattuiltoja järjestävät Hämeenkyrön seurakunta ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry (Sley). syyskuuta kello 18.30. Naistenkahvilassa salaisia kansioita HÄMEENKYRÖ. Sain siinä vuoteen vierellä vielä laulaa yhteisen lempivirtemme. 7 TORSTAI 8.9.2016 Jumalan kämmenellä HÄMEENKYRÖ Kastetut: Miina Anja Orvokki Haimakainen ja Olivia Anna Aurora Pertta. Illat kestävät puolitoista tuntia. klo 18.30 Rukouskokous. Tarjoilu on maksullinen. Siunausta sinun syksyysi! Aili Hietamäki Kouluruoka 12–16.9. Tervetuloa! Vanha Tampereentie 31 Ikaalinen www.ikaalistenhelluntaiseurakunta.net HELLUNTAISEURAKUNTA Jeesus antaa elämän Kypsät omenat ovat pudonneet maahan, vilja pelloilta korjattu talteen. IKAALINEN Kastetut: Aleksi Heikki Olavi Järvi ja Romi Mark Patrik Murphy. Kuolleet: Hilja Maria Leppänen 92 ja Pirkko Linnea Antinmaa 82. Syyskuun 22. joulukuuta. Ilta alkaa kahvituksella kello 18. Kaikki perustuu inhimilliseen käytökseen. Nöyrä kiitokseni teille, matkassani kulkeneille. Raamattu tutuksi HÄMEENKYRÖ. Kun kipu on akuuttia, saa vain olla olemassa. Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina 8. päivä, kuitenkin häitä varjosti luopumisen hetki, jonka tunsimme lähenevän. syyskuuta ja puhuu sosiaalisuudesta, rakkaudesta ja inhimillisyydestä. klo 11.00 Jumalanpalvelus. Kun jumittuneet kansiot aukeavat, kipeistäkin kokemuksista voi tulla jotain merkityksellistä, Nyman toteaa. Luvassa on suolaista ja makeaa tarjottavaa sekä kahvia, teetä, hyvää seuraa ja keskustelua. syyskuuta. Aiheena on ”Korintti – iloa ja surua”. Musiikkivieras Johanna Ylihaveri laulaa uudempaa hengellistä musiikkia ja ylistyslauluja. Lauantaiaamussa hän kertoo omasta elämästään ja kutsumuksestaan. Illan aikana availlaan erilaisia kansioita kuten muistojen, minuuden, äiti-tytärsuhteen, rakkauden sekä myös mietitään Jumala-kansion sisältöä. Taas yksi kesä on takanapäin, tämäkin kesä jäi monelle viimeiseksi, kuten rakkaalleni viime vuonna. Jokainen kantaa itsessään eletyn elämänsä kansioita. Satapirkan Sähkö Oy Aurinko To nousee 6.36 laskee 20.12 Pe nousee 6.39 laskee 20.09 La nousee 6.41 laskee 20.05 Su nousee 6.44 laskee 20.02 Ma nousee 6.46 laskee 19.59 Ti nousee 6.49 laskee 19.56 Ke nousee 6.51 laskee 19.52 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +16 +16 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +16 +17 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +18 +19 +17 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +19 +20 +19 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +18 +18 +18 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +13 +14 +13 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +17 +18 +17 Tänään Huomenna Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Mukana elämäsi käänteissä Oiva Mediaperhe. Su 11.9. Ritva Tulitte päivääni lahjoin ja kukkasin, kauniin sanoin ja sävelin. Sää lähipäivinä Kyrösjärvi Kyrösjärven pinnan korkeus keskiviikkona +83.12 m. Älkää vetäkö itseänne piippuun. – Puhun myös omalta kohdaltani. Jeesus itse sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun saa elää, vaikka olisi kuollut, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun ikinä kuole.” Luuk 7:11–16 kertoo Nainin lesken ainoasta pojasta, jota vietiin hautaan. Ensin saimme olla ilojuhlassa tyttäremme häissä elokuun 22. Moni kaipaa jo läheistä, jota ei enää ole. syyskuuta kello 9 alkaen. Ajankohdan alaraja +82.71 m
Ambulanssi hoitaa kuljetuksia silloin, kun potilaan terveydentila vaatii seurantaa tai ylläpitoa. Tarkka ajankohta riippuu purkajien aikatauluista. Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy menetti kilpailutuksessa Sastamalan alueen. Kilvakkalan koulu sai avustusta 11 169 euroa ja Tevaniemi 3 831 euroa. Kasvatusjohtaja Kari Tolonen nosti esiin lukion, joka sai rahaa urheiluakatamiatoimintaan. Tähän saakka rakennus on seissyt tyhjänä ja kunnostamattomana. Kokous pidettiin tiistaina. Kaupunginvaltuusto sai tietoonsa talouden osavuosikatsauksen. Tevaniemen ja Kilvakkalan koulut ovat saaneet valtion erityisavustukset. Käytännössä tämä tarkoittaa potilaiden siirtokuljetuksia sairaanhoitopiirin alueelta ympäri Suomen. Opiskelijoita lukioon tarvitaan myös muualta. Aiemman neljän vuoden kauden ensihoitopalvelua Hämeenkyrössä hoiti 9Lives Oy. Avustukset koskevat vuosia 2016–17. – Kaukalo ja sen alla olevat vesiputket täytyy siirtää. Siirtokuljetusten kilpailutus päättyi kesällä ja sopimuskausi astui voimaan syyskuun alusta. – Ilmapiiri on nyt käännettävä positiiviseksi ja tehtävä markkinointia. Yrityksen toinen toimipiste sijaitsee vuoden loppuun asti Mouhijärvellä. Katselmuksessa sovittiin, että YIT toimittaa rakennusta koskevan toimintasuunnitelman ennen seuraavaa ympäristölautakunnan kokousta. – Yhdessä kohdassa tapahtui sortuma. Kiinteistöverot jäävät hieman budjetoidusta, mutta vajetta saadaan paikattua ennakoitua suuremmalla yhteisöverotuotolla. – Jos potilaalta murtuu lonkka autokolarissa Kuopiossa, hänet siirretään terveydentilan niin salliessa jatkohoitoon oman sairaanhoitopiirin alueelle, Smolander selventää. – Se kuitenkin edellyttää kotona asumisen tukemista, Tallila muistutti. Ikuinen riesa on erikoissairaanhoito. – Kuten Matti sanoi, konkreettisia toimia tarvitaan. – Näin haluamme kannustaa alueemme kuntia elinkeinoystävällisimmiksi. Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että kunta laittaa myyntiin kiinteistöt, jotka ovat käyneet kunnan toimintojen kannalta tarpeettomiksi. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi avustusta esija perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Ikaalisissa on jo pitkään haluttu eroon kaupunkikuvaa rumentavasta kiinteistöstä ellei sitä kunnosteta. Muuten urakka on sujunut hyvin. Patrakassa on louhittu runsaasti louhetta liikenneaseman tonttia varten. Rakennus on tarkoitus hävittää loppuvuodesta tai viimeistään alkuvuodesta 2017. Tärkeää ei ole kilpailun voitto, vaan se, että voimme osallistua yhdessä. Osastopäälliköistä tekninen johtaja Satu Rask kertasi rakennushankkeita, joita Ikaalisissa on runsaasti. Tulopuolella on hieman ongelmia. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pekka Hakala kertoo, että seuraavaksi myyntilistalla olevista kiinteistöistä teetetään hinta-arviot ja myynnistä päättää aikanaan kunnanhallitus, jonka ratkaisuvaltaan kunnan kiinteän omaisuuden myyminen kuuluu. Ellei YIT Rakennuksen suunnitelmaa olisi kuulunut, olisi yhtiölle mahdollisesti asetettu uhkasakko. Mutta on esimerkiksi kuntien ylläpitämiä kulttuuritalon kaltaisia paikkoja. Ikaalisten kaupunki sen sijaan jäi ilman avustusta Liikkuva koulu -ohjelmassa. Elinkeinoasioiden päällikkö Marko Keski-Sikkilä Pirkanmaan Yrittäjistä kertoi kilpailusta vieraillessaan Ikaalisten valtuustossa. Verotuloissa on varauduttu noin 400 000 euron verotulojen laskuun. Avi ei kuitenkaan myöntänyt avustusta. Sonja Vuorela (kok) kysyi, missä vaiheessa Kilvakkalan koulun liikuntatilojen parannus menee. Ikaalisten vanha Sale puretaan pitkän odottelun jälkeen.. Salen talo poistuu katukuvasta IKAALINEN. Ne ovat tänä vuonna jopa suurempia kuin viime vuoden käyttö. Myös valtionosuuksia Ikaalinen on saamassa budjetoitua enemmän. Kaupunginsihteeri Jyri Mäntylä totesi hallinnon kulujen pysyneen budjetoidussa. Juuri äsken juoksijamme toivat hienoa huomiota, tällaista markkinointia tarvitaan lisää! Ikuinen riesa on erikoissairaanhoito. Toki kunta kilpailee siinä ohjelmatoimistojen kanssa, mutta esimerkiksi Tampere-talo tuo paljon matkailijoita kaupunkiin, Keski-Sikkilä vastasi. Ylijäämää tarvitaan kertyneen alijäämän kattamiseen. – Olemme kuitenkin varautuneet maksamalla huomattavan suuria ennakkoja. – Suomen Yrittäjissä on kilpailuasioiden päällikkö, joka pelkästään keskittyy siihen, miten kuntien omat yhtiöt kilpailevat markkinoilla ja siten häiritsevät vapaata kilpailua. Se on epäreilua. Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy on voittanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 30. – Kunta ei voi tukea yritystä, joka kilpailee markkinoilla muiden vastaavien yritysten kanssa. Huolenaiheiksi Mäkelä nosti asukasluvun kehityksen ja työttömyyden. Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto etsivät maakunnan yrittäjämyönteisintä kuntaa. Viime vuosien tapahtumat ovat jättäneet jälkensä, mutta täytyy näyttää, että meillä on yhteinen tahtotila. – Vastuu on rakentajan, mutta puu on käsitelty vettä hylkiväksi, Rask vastasti. Henkilövahinkoja ei sattunut, korvauksista neuvotellaan. Listalle päätyi peräti kuusi kiinteistöä. – Henkilöstövähennyksiä yrityksessä ei tapahdu, vakuuttaa toimitusjohtaja Jali Smolander. Elokuussa rakennuksella pidettiin katselmus, johon osallistuivat YIT Rakennuksen edustaja, ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja rakennustarkastaja. Hämeenkyrö haluaa myydä kiinteistöjään HÄMEENKYRÖ. luokkalaisten ryhmä on pieni. Hämeenkyrön ensihoito pian Ikaalisista Nina Ylinen HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN. – Se on piristysruiske. Akatemia on tärkeä myös siksi, että nykyinen 9. Myytäviksi suunnitellaan entistä päiväkotia Koulukatu 35:ssä, asuntoja ja varhaiskasvatuksen tiloja, Koulukatu 37:ssä ja 39:ssä, Kettupolun päiväkotia, Kaipion koulua, Lavajärven koulua ja asuinrakennusta sekä teknisen toimiston tonttia osoitteessa Hollitie 7. 8 TORSTAI 8.9.2016 Yrittäjämyönteisyys vaatii toimia Tuukka Olli IKAALINEN. Siirron voi ehkä tehdä jo tänä vuonna. Aihe on ollut esillä Ikaalisissa, mutta myös valtakunnallisesti. Sastamalan ensihoidon vei Med Group Oy. Kilpailutuksen valitusaika päättyy 20. Rakennuksen omistama YIT Rakennus Oy on toimittanut asiasta kirjallisen vahvistuksen Ikaalisten rakennusvalvontaan alkuviikosta. Vanhan Tampereentien kevyen liikenteen väylä on valmistumassa reippaasti etuajassa. Tevaniemi ja Kilvakkala saivat avustukset IKAALINEN. Rask vastasi, että toiveena on saada pallokenttä nykyisen kiekkokaulalon paikalle. Anneli Ranne (sdp) kysyi, onko keskustan koulun rakennuspuut suojattu sateelta muullakin kuin pressuilla. Lisäksi Pinsiön koulu myydään sen jälkeen, kun koulutoiminta tiloissa on päättynyt. Ikaalisten taloudessa positiivinen vire Tuukka Olli IKAALINEN. Ambulanssipalvelu on ollut vastuussa ensihoidosta Ikaalisissa vuodesta 1976. Siitähän ei syyskuun alussakaan voi sanoa, minkä suuruinen loppulasku tammikuussa tulee. Perusturvajohtaja Timo Tallila totesi alkuvuoden menneen paljon paremmin kuin viime vuoden alun. Kaupunki haki Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolta 31 000 euron kehittämisavustusta Lisää liikettä -hankkeelle. Kunnan johtoryhmä listasi myyntilistalle harkittavia kiinteistöjä viime keväänä. Tässä on yksi. Kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä muistutti tavoitteesta, joka on noin 416 000 euron ylijäämä. Salen talo sijaitsee osoitteessa Itsenäisyydenkatu 1. Kilpailutus tehtiin sopimuskauden päättymisen takia. Elinkeinoyhtiö Kylpyläkaupunki Oy:n toimitusjohtaja Kari Luoma pitää kilpailua hyvänä ajatuksena ja uskoo, että tahtoa siihen osallistumiseen löytyy. Ilmo Kalli (kesk) peräsi yhteishengen nostatusta. Keskustaa jo pitkään rumentanut Salen talo puretaan. Viimeisimmässä yrittäjäkyselyssä Pirkanmaa sijoittui keskitason alle, Keski-Sikkilä perusteli. Kari Salo (kd) tiedusteli, miten kunta voi toimia markkinoilla, mikä on reilu tapa. Siitähän ei syyskuun alussakaan voi sanoa, minkä suuruinen loppulasku tammikuussa tulee. Kertynyt alijäämä puolestaan halutaan katetuksi vuonna 2018. syyskuuta. Viime vuonna isoksi menoeräksi noussut vanhusten kotihoito on tänä vuonna pysynyt hanskassa. Kilpailussa oman kunnan arvioinnin suorittaa paikallinen yrittäjäyhdistys yhdessä kunnan kanssa. Keski-Sikkilä puheenvuoron aikana nousi esiin kaupungin omat toimet markkinoilla. Hämeenkyrön sopimus astuu voimaan vuoden vaihteessa. Kuntahan saa toimia, mutta sen ei saa olla epäreilua, Keski-Sikkilä totesi. Toisessa, kesällä päättyneessä kilpailutuksessa yritys sai yhden auton ambulanssilla tapahtuvien kiireettömien potilaskuljetusten hoitoon. Koulu puolestaan on pysynyt aikataulussa. – Tämä ylijäämä on saavutettavissa, mutta ihan kaikkia lukuja ei vielä ole tiedossa. Ikaalisten Yrittäjien varapuheenjohtaja Matti Leminen totesi, että kaupungin tilanteen parantamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia sekä kaupungilta että elinkeinoyhtiöltä. Teknisen toimiston rakennus myydään purkukuntoisena. Mäkelän mukaan se ei ole vielä toteutunut, mutta pelkona on, että laskua tulee loppuvuodesta. Josko kerrankin kävisi niin, että meille palautettaisiin rahaa. Lisäksi avustusta tuli ryhmäkoon pienentämiseen. elokuuta päättyneen kilpailutuksen ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä. Sitä emme voi luvata, Mäkelä analysoi. Itse toteutus menee ensi vuodelle. Mielestäni se on ok
– Asema antaa täydet hammashoidon palvelut. Kunnanjohtaja Kirsi Virtasen mukaan tavoitteena on päästä keskustelemaan PoSan ja muiden PoSan kuntien kanssa siitä, mitä kunnassa voitaisiin itse tehdä sote-kustannusten hillitsemiseksi. Uskomme, että yksityisille hammashoitopalveluille on tarvetta kunnassa, koska väestöä on paljon, kertoo Pasi Karjalainen Deal Henkilöstöratkaisuista. Kuluvan vuoden verotuloennuste näyttää talousarviota paremmalta. Aseman hammaslääkärinä toimii Rene Puusepp. Tämä merkitsee, että taloussuunnitelman mukaisesti veroprosenttia jouduttaneen korottamaan. Toimintamenojen lisäksi myös tulopohjan vahvistaminen on tasapainon kannalta välttämätöntä. Palveluja vastuualueiden tulee talousarvioehdotuksissaan yksilöidä omat rationalisointitoimenpiteensä, joilla päästään tavoiteltuun kehykseen. Rudenberg ei myöskään ollut pyytänyt avaamaan keskustelua uudelleen. Yritysuutiset. Ensi vuonna verotulot laskevat neljä prosenttia, jos veroprosentti pidetään ennallaan. Tykköön remonttirahasta valitus JÄMIJÄRVI. Valtuusto siirsi yksimielisesti tonttikauppojen päätäntävallan kaupunginhallitukselta kaupunginjohtajalle. Käytössä on oma röntgenlaite, mutta vaativammat kuvaukset hoidetaan Hämeenkyrön kunnan terveyskeskuksessa. Aseman perustaa Deal Henkilöstöratkaisut -yhtiö. Kunnanvaltuuston kesäkuisesta päätöksestä siirtää määrärahaa Tykköön koulun kunnostukseen on tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen. Hammaslääkäriaseman tilat sijaitsevat entisen yksityisen hammaslääkärivastaanoton tiloissa Kyrönsarventien liikekeskuksessa. – Hallituksessa nousi esille, että kauppakirjan voisi siten allekirjoittaa heti ja siitä tulisi laillinen. Palvelualueille määriteltyjen kehysten sijaan näkökulmana on palvelualueiden rajat ylittävän kokonaistaloudellisuuden korjaaminen. Nyt kunnan talous ei ole tasapainossa. Viime vuosina tehty kehittäminen on ollut taloudellisesti vaikuttavaa, koska aikaisempi nopea menokasvu on saatu taitettua. Lisäksi Rudenberg valittaa siitä, että kokouksen seuraava pykälä, aiheeltaan muut asiat, nuijittiin loppuunkäsitellyksi niin, että häntä estettiin esittämästä asiaansa. Muutoksen tarkoitus on sujuvoittaa tonttikauppoja. Palvelualueittaisia menokehyksiä ei aseteta, koska tavoitteena on kunnan kokonaistalouden korjaaminen ja maakuntauudistukseen liittyvän tasapainotilan saavuttaminen. Hämeenkyrö on viime vuosina investoinut voimakkasti palveluverkkonsa uudistamiseen. Perhepalveluissa ovat lisääntyneet etenkin lastensuojelun menot. – Tärkeintä on, että jokainen palvelualue ja vastuualue osoittaa tekevänsä oman, perustellun osuutensa yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi, toteaa kunnanjohtaja Antero Alenius. Jämijärven tämän vuoden talous uhkaa painua miinukselle. – Yksityinen hammaslääkäriasema tulee antamaan monipuoliset hammashoidon palvelut, kertoo Pasi Karjalainen Deal Henkilöstöratkaisut Oy:stä. – Yksityisellä hammaslääkäriasemalla on pitkät perinteet Hämeenkyrössä, mutta lääkärin eläköitymisen takia palvelua ei ole ollut vuosiin. Vuodet 2017–18 ovat tärkeitä vertailuvuosia, koska noiden vuosien tilinpäätösten perusteella määritellään siirtymäkauden tasapainotila. Syynä on sote-palveluita tuottava PoSa, jonka menot ovat olleet budjetoitua suuremmat. Uudella asemalla hammaslääkäripalveluita saa kahtena päivä viikossa, maanantaisin ja perjantaisin. Vuosikatteeksi edellä mainituilla veroprosentin korotuksen sisältävillä kehysluvuilla tulee 4,8 miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Kirsi Virtanen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Kujansuu valittiin maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun ohjausryhmään. Olemme tehneet tästä sopimuksen kunnan kanssa, Karjalainen toteaa. Tällä hetkellä Puusepp työskentelee hammaslääkärinä Sastamalan kaupungilla. Positiivinen asukaslukukehitys jatkuu, jos palvelut ovat saavutettavissa. Kunnanhallitus antoi ensi vuoden talousarvion laadintaan ohjeet ja kehyksen kokouksessaan maanantaina. Lisäksi lausuntoesityksen mukaan Rudenberg on valtuuston kokouksessa huomioitu kuten muutkin. Rudenbergin mukaan asian olisi pitänyt mennä sivistyslautakunnan kautta, ja hän vaati kokouksessa koulurakennukselle lisätutkimuksia. Kaupunginjohtaja saa päättää tonttikaupoista IKAALINEN. – Erityisesti uudet toimitilat ja uusi palveluverkko on käytettävä toiminnan tehostamiseen, Alenius sanoo. Keskiviikkoisin ja torstaisin on suuhygienistin vastaanotto. Poistojen määrä kasvaa, sillä uudet investointihankkeet valmistuvat ja niistä alkavat poistot. Kerran kuukaudessa lauantaina asemalla tehdään hampaiden valkaisuja Suomessa uudella menetelmällä, joka tulee Italiasta. Hämeenkyrössä aloittaa ensi viikolla yksityinen hammaslääkäriasema. Talousarvion tuloihin on laskettu veroprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2017 poistojen määräksi arvioidaan 4,8 milj. Virtanen ja Kujansuu valittiin JÄMIJÄRVI. Hän korosti, että ajatus muutoksesta tuli päättäjiltä. Lausuntoesityksessä huomautetaan, että kiinteistöjen kunnostukseen liittyvät asiat käsitellään teknisessä lautakunnassa. Hän on toiminut aiemmin hammaslääkärinä muun muassa Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Nokialla. Muun muassa katot ja seinät on maalattu sekä odotustilaa on sisustettu uudelleen, Karjalainen kertoo. Yhden prosenttiyksikön korotuksen jälkeen muutos tähän vuoteen olisi -0,2 prosenttia. Tulolisäystä haetaan verotulojen ja veronmaksajien lukumäärän kasvusta. 9 TORSTAI 8.9.2016 Hämeenkyrö nostanee veroprosenttia Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. JÄMIJÄRVI. Kunnan elinvoiman edistämiseksi henkilöstön mahdollisuus osallistua ja toteuttaa uudistuvaa kuntatyötä on aivan keskeistä. Virtasen mukaan kunnan on vaikea leikata esimerkiksi sivistyspuolen budjettia, koska se on laskettu todella tarkasti ja kaikki mukana oleva on tarpeellista. Esimiesten tulee kannustaa henkilöstöä nopeilla kokeiluilla osoittamaan toiminnan muutoksia, jotka joko hillitsevät menoja tai vahvistavat tuloja ja kasvua. Hammaslääkäriasemalla on käytettävissä hammaslääkärin, kahden suuhygienistin ja yhden hammashoitajan palvelut. Seuraavaa hallituskäsittelyä joutuu aina odottamaan ja siinä on valitusaikansa, taustoitti kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä. Valituksen mukaan hänen piti esittää asian jättämistä pöydälle jatkoselvittelyjen ajaksi, mutta valtuuston puheenjohtaja keskeytti hänen puheensa ja totesi asian loppuunkäsitellyksi. Koululle on siirretty esiopetus sekä aamuja iltapäivätoiminta. Valtionosuuksia pienentävät niihin kohdistuvat leikkaukset sekä valtionosuusuudistus. Jämijärven talous pakkaselle. Kunnanhallitus evästi Virtasta näihin keskusteluihin tavoitteella, että kuntien oman paikkakunnan palveluihin kohdistamat säästöt jäisivät juuri itselle. Nousua on ollut etenkin perhepalveluissa ja aikuispalveluissa. Valituksen teki kunnanvaltuutettu Erkki Rudenberg (ps). Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa, jossa todetaan muun muassa, että valtuusto teki määrärahasta yksimielisen päätöksen, josta ei jätetty eriävää mielipidettä. Mikäli ostaja alkaa tinkiä kauppahinnasta, asia täytyy jatkossakin viedä hallitukselle. Kunnanhallituksen mukaan jokaisen vastuulla on seurata kokouksen kulkua ja keskittyä käsiteltävään asiaan. Hammaslääkäriasema aloittaa Hämeenkyrössä Terhi Palonen HÄMEENKYRÖ. Ilman veroprosentin korotusta vuosikate olisi 3,5 miljoonaa euroa. Ennuste on alustava ja tarkentuu syksyn aikana. Heidän varajäsenekseen valittiin kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Antero Karppinen. Uusi palveluverkko mahdollistaa luonnollisen poistuman hyödyntämisen henkilöstökulujen hillitsemiseksi. Talousarviokehys eli vuoden 2017 toimintakate voi olla enintään 55 miljoonaa euroa. Valinnat teki kunnanvaltuusto, joka myös esittää Kankaanpään kaupunginjohtajaa Mika Hatanpäätä Pohjois-Satakunnan edustajaksi uudistuksen johtoryhmään. – Tiloihin on tehty pientä pintaremonttia. Erityisesti uudet toimitilat ja uusi palveluverkko on käytettävä toiminnan tehostamiseen. euroa. Arvio ensi vuoden valtionosuuksien määrästä ensi vuodeksi on 21,8 miljoonaa euroa
Kohteena oli Botswana eteläisessä Afrikassa, mutta Jokiset päätyivät Venäjälle. Hankkeeseen tullee sisältymään niin yleisötilaisuuksia, talkoita kuin kouluyhteistyötäkin. Avain hyviin tuloksiin on ihmisten sitoutuminen. Helimo arvioi, että jonkinlainen kuulemistai keskustelutilaisuus hankkeen tiimoilta järjestetään syys-lokakuussa. Palattuaan Pietarin liepeiltä Suomeen perhe asettui Helsingin seudulle, missä Jokinen aloitti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon venäjänkielisenä pappina. Hiukan hätkähdyttävästi Jokinen toteaa, että uskonto on kristinuskolle haitaksi. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien ympäristöyksiköiden, Pirkanmaan Elykeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa. – Koordinaattorin tehtävä ei ole tulla sanelemaan, mitä ja miten tehdään, vaan kuunnella ja kerätä eri tahojen näkemyksiä ja sovittaa niitä yhteen, Helimo sanoo. Ulla Helimon äitiysvapaa jatkuisi oikeastaan vielä syyskuun loppuun, mutta Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattorin tehtävä oli niin houkutteleva, että hän lähetti hakemuksen, pääsi haastatteluun ja tuli valituksi. Kolmen helmen joet -hankkeen kohteena on kolme uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun asuttamaa jokea: Ruonanjoki, Pinsiön Matalusjoki ja Turkimusoja sekä näiden valuma-alueet. Vaikka papin työ tuntui oikealta valinnalta, kasvavan perheen ja työn yhteensovittaminen uuvutti nuorta pappia ja koko perhettä. Se pätee niin Suomessa kuin tropiikin sademetsissä, Helimo sanoo. Jokinen ei ole hämeenkyröläisille uusi tuttavuus, sillä hän teki seurakunnassa puolen vuoden sijaisuuden myös viime vuonna, ja jotkut saattavat muistaa miehen jopa muinaiselta 1980-luvulta, jolloin hän toimi täällä kesäteologina useampana vuonna. Jokiselle papin työ on kutsumus, ja työ on vastannut odotuksia. Papinkaan ei kuitenkaan pidä sanoa asioita, joista hän ei tiedä mitään. Jokinen aloittaa työskentelyn Hämeenkyrön seurakunnassa syyskuun puolivälissä. Helimo on viettänyt mökillä aikaa myöhemminkin, vaikka vuoden 2005 jälkeen hän on käynyt kotimaassaan vain kerran–kaksi vuodessa. Vaikka onkin Naantalissa syntynyt ja Etelä-Amerikassa pitkään asunut, Helimo uskoo löytävänsä yhteisen kielen myös täkäläisten kanssa. – Hänellä oli kaksi vastakysymystä: onko täällä kuntosali ja voiko täällä kalastaa. – Teen hankkeelle loogisen viitekehyksen, jonka pohjalta edetään. Pappisuransa alkutaipaleelta Jokinen muistelee tilannetta, jossa hänen piti siunata 17-vuotiaana onnettomuudessa kuollut nuorukainen, perheen ainoa lapsi. Tuon pestin jälkeen Jokinen siirtyi Raamattuopistolle Kauniaisiin, missä hän työskenteli muun muassa maahanmuuttajien kotouttamistyössä. – Minusta piti tulla nuorisopappi keskikokoiseen seurakuntaan. Helimon äidinisä oli ammattikoulun rehtori Erkki Torkkola ja Helimo vietti Hämeenkyrön mummilassa monet lapsuuden joulut. Ulla Helimo aloitti työnsä Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattorina syyskuun alussa. Edellisessä Helimon koordinoimassa hankeessa työkielenä oli espanja. Kumpaankin kysymykseen vastaus on myönteinen, joten emmeköhän me sopeudu, Helimo hymyilee. – Menehtyneen pojan vanhemmat veivät minut poikansa huoneeseen ja pyysivät minua istumaan pojan kirjoituspöydän ääreen. – Kysyin mieheltäni olisiko hän valmis muuttamaan Turusta tällaiselle pienemmälle paikkakunnalle, kun kävin täällä työhaastattelussa. – On ihmisten etu, että luonto voi hyvin. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. – Päätös lähteä tekemään koulutusja opetustyötä oli puolison kanssa yhteinen, tavoite oli myös saada enemmän aikaa työskennellä yhdessä, Jokinen kertoo. Papiksi oppiminen tapahtuu Jokisen kokemuksen mukaan papin työssä. Pappi haluaa olla tavallinen ihminen Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Jobin kirja opettaa Jokiselle, mitä on pikkuhiljaa kieltäytyä selittämästä ja suostua jakamaan surua, jolle ei ole selitystä. – Papin pitäisi olla enemmän Jumalan edessä hiljaa kuin ihmisten edessä puhumassa. Helimon mies on perulainen Jesus Shapiama Silvano ja heillä on kahdeksan kuukauden ikäinen tytär. Tätä paikkaa oli pakko hakea, sanoo Helimo, jolla on sukujuuria Hämeenkyrössä. Näin vastaa Erkki Jokinen kysymykseen millainen pappi hän haluaa olla. Raamatun Jobin kirjasta Jokinen on löytänyt runsaasti pohdittavaa, ja hän on kirjoittanut siitä myös kirjan, Varjojen laulun. Kymmenen vuoden kokemus hanketöistä on tuonut selkeän näkemyksen siitä, mistä kannattaa aloittaa. – Suomessa kirkko saa yliopistoista teologian maistereita, joista se tekee pappeja, Jokinen kuvailee. – Juttusilleni saa kyllä tulla aiemminkin, Helimo lupaa. Helimo on työskennellyt suomalaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa EteläAmerikassa vuosina 2003– 2015. Hankkeen aiheena oli jokien valumaalueiden hallinta ja biodiversiteetin ja vesivarojen suojelu. – Suunnattoman surunsa keskellä he taluttivat minua papiksi, Jokinen kertoo. 10 TORSTAI 8.9.2016 Raakkukoordinaattori Amazoniasta Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. – Opetusja koulutustehtävät ovat antaneet eväitä papin työhön, vaikka niinsanotuissa normaaleissa seurakuntapapin töissä olen ollut vain reilut puolenkymmentä vuotta, Jokinen kertoo. Ja tulikin, sillä pappisurani alkoi nuorisopappina Oriveden seurakunnassa talvella 1991, Jokinen kertoo. Uskonto on yritystä miellyttää Jumalaa ja siksi oikeastaan turhaa. Kristinuskon lähtökohta on Jumalan halu armahtaa ihmistä, omaa kuvaansa, Jokinen pohtii. – En ehtinyt ikävöidä papin työtä, Jokinen sanoo. Hankekoordinaattorin työpiste on Hämeenkyrön kunnan teknisen toimen tiloissa Kyrönsarventie 6:ssa. – Työ oli normaalia seurakuntapapin työtä, työkielenä vain oli venäjä. Uuden kielen opettelu ja viiden vuoden pappiskokemuksella hankittujen oppien välittäminen Inkerin kirkon työntekijöiden kouluttamisessa Kelton koulutuskeskuksessa vaati paljon. Nuori neuvoton pappi ja poikansa menettäneet vanhemmat istuivat pitkään hiljaa, sitten vanhemmat alkoivat kertoa huoneessa olevien esineiden kautta pojastaan. Helimo aloitti työnsä syyskuun alussa. – On melkein uskomatonta, että täällä alkoi hanke, jossa on niin paljon yhtäläisyyksiä siihen, mitä tein aiemmin Amazoniassa. – Kaikki, mitä me Jumalalle merkitsemme, on Hänestä lähtöisin. – On inhimillistä toivoa selitystä, kun kohtaa suurta surua. Viljakkalan Haverissa sijaitseva, edelleen suvun omistuksessa oleva mökki on Helimolle tuttu lapsuuden kesälomilta. Erkki Jokinen haluaa olla pappina mahdollisimman tavallinen ihminne, jota Jumalan armo on lähtemättömästi koskettanut.. – Haluan olla pappina mahdollisimman tavallinen ihminen, jota Jumalan armo on lähtemättömästi koskettanut. Urasuunnitelma, jos miehellä sellaista ylipäätään on ollut, on tosin muokkautunut vuosien varrella moneen kertaan uusiksi. Viimeisin tehtävä oli Suomen ulkoministeriön rahoittaman ja Conservation Internationalin toteuttaman BioCuencas -hankkeen koordinaattorina Perun Amazoniassa. Vaikka ympäristö läntisellä Pirkanmaalla poikkeaa jonkin verran Amazoniasta, hankkeen koordinointi on samanlaista. Viiden vuoden jälkeen Jokiset hakeutuivat ulkomaille Suomen Lähetysseuran kautta. – Lähdin BioCuencashankkeesta kesken pois lapsemme syntymän lähestyessä, koska en halunnut synnyttää ja kasvattaa lasta niin levottomissa ja turvattomissa oloissa
Kullanarvoisia ovat Arvo Rinnetmäen kaltaiset joka työn taiturit. Kaikki penkit ja tuolit kannettiin, ja nuorimmat katsojat istuivat nurmikolla. Lyyti-marsulla ei ole kaikki kohdallaan. Seleentakusten kesäteatterilla kesälauantait yritetään pitää näytöksistä vapaina. Matkalla riittää jo harmia ja hidastetta tietöistä. Lyyti kestää supermarsun tyyneydellä tutkimukset ja toimenpiteet. Toipilaan sairastuvaksi rauhoitetaan kamari. Pikkukuurot eivät asiaa haittaa, talkoolaiset tuumaavat. – Näytelmää harjoitellaan runsas 30 kertaa ennen esityksiä, ja näyttelijöiden on oltava joka näytöksessä. Huonokulkuisten katsojien ei tarvi väliajalla kavuta kahvilaan, kun he saavat kahvinsa katsomoon. Lyyti virkoaa vähitellen. – Paikkoja oli 200:lle, ja kaksi kertaa tuli 500 katsojaa. Viikonlopun suunnitelmat saavat uuden käänteen, kun havahdumme marsun kurjaan kuntoon. Pentu haukkuu, mutta tyytyy osaansa. – Ei työkalua, etteikö löytyisi Arvon peräkärrystä. Naisten talkooaskareet löytyvät siitä, että yleisö ja näyttelijät pysyvät tyytyväisinä. Talkoolaisten kädenjälki näkyy Kesäteatteri Seleentakusten näyttämössä ja katsomossa. Arvo Rinnetmäki katsoo sillä silmällä Kesäteatteri Seleentakusten päänäyttämöä. Sairastupaan on tunkemassa vierailulle myös yksi jäärä karvakuono. Rinnetmäet myöntävät, että teattereita kiertäessä tulee katsottua, miten muut ovat eri järjestelyitä ratkaisseet. Matti Järvenpään kanssa on jo puhuttu siitä, että katsomon vanhin osa kaipaisi remonttia. Muu talkooväki voi vuorotella. Eläinlääkärin tutkimuspöydällä on avattuna kantokoppa, jossa kyyhöttää potilas. – Säästä kiinni, miten yleisöä kertyy. Talkoomiehet ja heidän paremmat puoliskonsa Kaija Rinnetmäki ja EevaLiisa Järvenpää muistavat Seleentakusten ensimmäinen kesän vuosikymmen sitten, kun yleisömäärä ylitti odotukset kolminkertaisesti. Että kuinka yksinkertaisesti on onnistuttu jotain tekemään. Muksuille pistetään viestiä, että silloin ei olla kotona, sanovat Kaija ja Arvo Rinnetmäki. Milli-vieras saa porttikiellon. Pyydän äänettömästi pikkuruista ihmettä, että pääsisimme perille ajoissa ja lääkärille ei tulisi akuuttia lähtöä. Lemmikkien omistajat tietävät, että eläimillä on tapana sairastua päivystysaikaan. Suuria määriä talkoolaisia ei tarvita, kun toimintaa on kehitetty, Matti Järvenpää perustelee. Arvo Rinnetmäki (vasemmalla), Eeva-Liisa Järvenpää, Kaija Rinnetmäki ja Matti Järvenpää eivät ole talkootunteja laskeneet Seleentakusten 10-vuotisen kesäteatterihistorian aikana. Onneksi tavoitan ymmärtävän tohtorin, joka lupaa tutkia Lyytin vaivoineen. – Aina vähän silmä antaa jotain. kesäänsä. Kun näkee, että katsomossa on 200 ja on varattuna 150 pullaa, otetaan pakasteesta äkkiä sulaksi lisää, Kaija Rinnetmäki sanoo. He kertoivat, mitä jätskiä piti tuoda. Rinnetmäet Vahosta ja Järvenpäät Röyhiöstä ovat talkoilleet kesäteatterilla kaikki nämä vuodet – Matti Järvenpää teatterin ideoijana vuoden pidempään. Koululainen ilmestyy viereemme sylissään Muumipeikon Haisulia muistuttava otus. Teatterikatsomoon on penkkejä tehty ja lisätty, on jo korvattu vanhaa uudella. Heiltä kysyttiin, saavatko he palkkaa. Ukkospilvet kiertävät meitä kahta puolen.. – Puntari puuttuu. – Silloin saatte varmasti vapaapäivän, Järvenpäät tuumaavat. Tulijat kertovat, että matkalla satoi – Röyhiössä ei. Ideoita tuodaan sitten omaan teatteriin, Arvo Rinnetmäki sanoo. Säästä kiinni, miten yleisöä kertyy. Saamme mukaamme reseptit, hoito-ohjeet sekä hennon toivon toipumisesta. Tuttu äänekäs sirkutus kuuluu taas marsujenhäkistä. Arvo Rinnetmäki muistelee Tallinnasta neljän miehen vossikka-ajelua. Kesäteatteri Seleentakuset valmistautuu 11. Monia sattumia onkin kertynyt kesäteatteri Seleentakausten ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Ehdimme. Marsukin älyää parhaansa. – Kalenteria on käytettävä. Tilanne ei hyvältä näytä. Päivystysaika on arvaamaton myös eläinlääkäriasemalla. Ennättävät teatteritalkoolaiset toki suvessansa muutakin – vaikkapa kesäteatteriin. Meille käy juuri näin. – Kahvittelijat ihastelevat, että kotopullaa ja myydäänkö niitä. Tunnistamme karvakasan vaivoin Lyytiksi. Vaan löytyykö nuoria jatkamaan talkoita, joita kesäteatterille riittäisi tulevaisuutta. Talkoolaisten palkkaa on, kun katsojia tulee. Marsu on ollut vaisu. Apu marsulle löytyy helpotukseksi lähempää, kuin Napapiirin takaa. Ensimmäinen vuosikymmen teatteritalkoita täyttyi jo Päivi Seppälä IKAALINEN. Talkooväelle löytyy monenmoista tekemistä myös kesäteatterin näytöksissä. Vastaus oli, että jäätelöä saa syödä, mutta rahat menevät Seleentakusille, Eeva-Liisa Järvenpää kertoo. Kevättalvella lumen alkaessa sulaa Matti Järvenpää listaa rakentajaporukan talkoita. – Ensi kesälle meille on präntätty kalenteriin häät, Rinnetmäet sanovat. Pikku potilas Eeva-Liisa Juurijärvi Kirjoittaja on ikaalislainen perheenäiti ja varhaiskasvattaja Olemme valmiit kyyditsemään pikku potilaan vaikka Ivaloon saakka apua saamaan. Yhden kerran näytöstä siirrettiin – pidettiin pidempi kahvitauko – sateen takia. Seleentakusten kesäteatteri vaalii periaatetta, että näyttelijät näyttelevät – talkootöihin etsitään toiset tekijät. – Voi, voi, meillä oli viime kesänä niin reipas porukka jäätelönmyyjinä. Silti on talkooväenkin mietittävä kesäänsä teatterin aikataulussa. Se riittää heille. Ukkospilvet kiertävät meitä kahta puolen. Eeva-Liisa Järvenpää, joka on näytellytkin, pyöritteli viime kesän sadepäivien askareena yli tuhat pullaa pakasteeseen, kun kahvipullat päätettiin leipoa itse. Lyyti on salannut meiltä vointinsa, mutta ei koululaisen tarkoilta silmiltä. Kokemus on koululaista opettanut, että ne kaksi ”puupäätä”, joita myös vanhemmiksi kutsutaan, harvoin uskovat asioita elleivät itse niitä näe. Potilas ei mahdollisesti kestä tutkimuksen tuomaa stressiä ja saattaa kuolla.” Hanna-tohtori kertoo vakavana ja katsoo silmiin. – Meitä ajelutti kaunis nuori nainen, hän hymähtää. Ystävien talkooapu tulee tarpeeseen Lyytin hengen pelastamiseksi. Eräänä aamuna se vihdoin tapahtuu. Se kursailee talttahampaittensa iskemistä eläinlääkärin sormiin. Marsulle organisoidaan hoitorengas, sillä varsinkin aluksi potilasta lääkitään neljän tunnin välein. Enää he eivät pese näyttelijöiden pyykkiä ja tee kymmeniä voileipiä. ”Huomenta! Hengissä ollaan!” Lemmikkien omistajat tietävät, että eläimillä on tapana sairastua päivystysaikaan. Arvo Rinnetmäen Mosse-auto ”esiintyi” Sastamalan Suuli-teatterissa, toki pariskunta lähti sinne. Pullia varataan niin, että varmasti riittää. Sitäkin olisi silloin tarvittu, kun Tienarin Aleksi nosti teatterin joesta komean hauen, mies naurahtaa. Teatterituotolla kehitetään kesäteatteria, kylätoimintaa ja tehdään talkoolaisten kiitosmatka, joka antaa kivaa kerrottavaa. Röyhiöön heitä ilmaantuu ympäri Suomen: Helsingistä Kolariin, Imatralta Turkuun. 11 TORSTAI 8.9.2016 Vieraskynä ”Varoitan teitä jo tässä vaiheessa. Heidät tapaa joka näytöksessä: Kaijan kahvituksissa, Arvon katsomassa pääsylippuja. Tarkka silmä löytää kyläkoulun johtajaopettajan saunaperustuksille rakennetusta hirsikehikosta pienen viimeistelyn kohteen
Nykyään Sirkka ei voi, osaa tai halua erottaa yhdistysaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan. Hän pitää kirpputoreista, ei liikakulutuksesta. Sinä aikana isoimpia harppauksia ovat olleet muun muassa Jumesniemen kirkkokoulun ostaminen ja ryhmäperhepäiväkodin perustaminen. Lämmittelyn jälkeen alkaa pyöriminen, jossa siinäkin löytyy tyylejä moneen lähtöön. Annukka Sirkka kouluttautuu parhaillaan ympäristökasvattajaksi, jotta saisi uusia ideoita ja toimintatapoja kylähommien pyörittämiseen. Taustalla pyörivät Lila ja Jarno Toivola. Totta kai tämä vie aikaa ja resurssejakin, mutta antaa kuitenkin aina niin paljon enemmän, Annukka Sirkka pohtii. Samalla tavalla löytyi aviomies. Aviomies Ville Sirkka ja hänen vanhempansa olivat mukana silloinkin aktiivisessa kyläyhdistyksessä. 12 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 Jumesniemeen juurtunut Nina Ylinen HÄMEENKYRÖ. – Juuri luin jostakin, että onnellisuus kasvaa hyväntekeväisyystyön mukana. Maatalousyrittäjän arki on muutenkin tavallaan jatkuvaa työssäoloa. Kylällä, perheessä ja kotona on kaikki. Entisen koulun ympärillä levittäytyy oma pihapiiri ja metsä, jossa riittää tilaa touhuta. Kauas ei tarvitse lähteä, kun lähelläkin on paljon. Jos alkaa huimata, voi välillä vaihtaa suuntaa. Yhteisen hyvän eteen tekemisen malli on tullut kotoa. Kylässä elää vain noin 300 asukasta, mutta yhteisö on tiivis. Jumppatuokion päätteeksi muotopalat kerätään talteen ohjaajan koriin. Jumesniemeen hän muutti reilut kymmenen vuotta sitten. Ennen jumpan alkua ohjaaja kertoo, mitä syksyn ja talven mittaan on tarkoitus puuhata. Kun muotopalan värikkäämmän puolen kääntää lattiaa vasten, pala liukuu paremmin. – Vielä pari kierrosta, tuumaa Julius Virtanen. Seuraavassa tehtävässä lapset istuvat muotopalan päällä ja oma aikuinen pyörittää lasta melkein kuin hyrrää. Kohta käyvät aikuiset melkoisilla kierroksilla, mutta hauskaa näyttää olevan kaikilla. Hän ei haluaisi nostaa itseään kovin korkealle. Mutta sitten tuleekin haaste: on aikuisen vuoro istahtaa muotopalan päälle ja lapsi pääsee pyörittämään äitiä tai isää. Voi yrittää vaikuttaa omaan maailmaan, siihen, jossa asuu. Tampereen Seudun Työväenopiston temppujumpparyhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa ja aluksi Näsiaho pitää nimenhuudon, jossa hän tarkastaa kaikkien ilmoittautuneiden olevan paikalla. Mutta voi yrittää vaikuttaa omaan maailmaan, siihen jossa asuu, Sirkka pohtii. Alkulämmittelyyn järjestäydytään reippaasti ja suunnilleen ohjaajan neuvojen mukaan. Kaikki, mitä kylässä tehdään ja saadaan aikaan, on ainoastaan yhteisön ansiota. Ovat kyllä, ja muutama viime hetkellä ilmoittautunut vielä lisäksi. – Ajattelen, että koko maailmaa ei voi pelastaa. Kun käsitellään kala-aihetta, ongitaan oikeasti eikä vain katsota kuvia. Äidin, Emilia Virtasen pää alkaa olla jo pyörällä. Annukka Sirkka ei osaa erottaa omaa ja kylän aikaa toisistaan. On tärkeää nähdä pidemmälle kuin oman edun päähän, Sirkka ajattelee. Vuodesta 2012 hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. – Monesti sanotaan, että ei kukaan tule kotiin asti, mutta kyllä minä tulin, Sirkka nauraa. – Pikku hiljaa tämä imaisi mukaansa, Sirkka kertoo. Temppujumpan pyörteissä Aada ja Mari Penttilä. Se olisi liian iso taakka harteille. Punaposkisia lapsia ja aikuisia parveilee koulun eteisaulassa päällysvaatteita ja kenkiä pukien. Vanhemmilla on lypsykarjaa, ja saman ammatin parissa Sirkka toimii nykyään aviomiehensä kanssa. Salin poikki etenee kohta värikäs joukkio pieniä ja vähän isompia jumppaajia, kun Näsiaho kertoo ja näyttää, miten mennään kyykkykävelyä, karhunkäyntiä, mittarimatomatelua tai laiskan jäniksen laahustusta. Nyt viikon teemana on vilja, joten lapset pääsevät oikean puimurin kyytiin. Kaiken taustalla vaikuttavat perimmäiset arvot sukupolvien ketjusta. Agrologin ja seminologin koulutuksen saanut Sirkka oli toki tullut tutuksi monen kyläläisen kanssa ammattinsa puolesta. – Tarkoitus on auttaa lapsia löytämään liikkumisen ilo, ei tehdä heistä voimistelijoita, Näsiaho tiivistää. Ei hän edes haluaisi, sillä Jumesniemessä on kaikki: koti, perhe ja kyläyhteisö. – Täällä on samanhenkistä porukkaa, yhteinen ajatusmaailma ja päämäärä, Sirkka kertoo. Sastamalan Karkussa edelleen asuvat vanhemmat ovat olleet omalla kylällään mukana monenlaisessa touhussa. Yhtenäiskoulun liikuntasalissa on melkein ahdasta, kun 3–4-vuotiaiden temppujumpan osallistujat hyörivät ja pyörivät salin lattialla. Näin kaikille riittää tilaa, eikä törmäyksiä satu. – Ja minulle se oma maailma on Jumesniemessä. Kylälle hän tosin päätyi tavallaan vahingossa. Oman lapsen syntymän kautta kylätoiminta kasvoi ennestään, avautui uudella tavalla. Iltapäiväkerhossa, jota Sirkka vetää, on 16 lasta. Tarkoitus on auttaa lapsia löytämään liikkumisen ilo Katso kuvat https://mediaperheoiva.edocker.com. Vaikka jumppa oli syksyn ensimmäinen, osaavat pikku jumpparit kerätä välineet pois esimerkillisen hienosti. Annukka Sirkka vetää Jumesniemen koululaisille iltapäiväkerhoa, jossa vispipuuron marjat kerätään itse. – Voin sanoa ylpeänä, että täältä olen kotoisin ja tänne olen juurtunut, toteaa Jumesniemen seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Annukka Sirkka. Keräämässä kerholaiset Ella Schroderus, Kaisa Lepistö ja Eini Kopakkala. Harrastustoiminnassa, tapahtumissa ja ryhmiksessä käy väkeä kylän ulkopuoleltakin. Temppujumppa pyöritti niin lapsia kuin aikuisiakin. Siellä marjastetaan, rakennetaan havuista lauttoja, leivotaan itse sämpylät. Hän alkoi vetää vieläkin toimivaa Piiri pieni pyörii -perhekerhoa, joka kaipasi vetäjää, ja pikku hiljaa mukaan hiipivät muut vastuut. – Hakekaapa jokainen oma aikuisenne, ja tulkaa hänen kanssaan tähän viivalle seisomaan, Näsiaho opastaa ja kohta salin toisella sivulla on pitkä rivi jumppaamaan valmiita lapsia ja heidän aikuisiaan, äitejä, isiä ja ainakin yksi täti. Hymy huulessa ja hiki pinnassa. Jos ei ole, kauas ei tarvitse lähteä pitkäksi aikaa. Etelänmatkoille tai pitkille lomille Sirkka ei lähtisi vaikka maksettaisiin. Pieni ja lähellä on Jumesniemessä tärkeää. Temppujumpassa pyörivät isot ja pienet Sakari Ilomäki VILJAKKALA. Jotta suuri joukko jumppaajia mahtuu pyörimään turvallisesti, salin lattialle on ripoteltu värikkäitä muotopaloja, jotka ohjaavat osallistujat hajaantumaan tasaisesti eri puolille salia. Pyörivät ihan kirjaimellisesti, kun ohjaaja Jenni Näsiaho antaa ohjeita, joita maltetaan kuunnella kiitettävän hyvin
Myöhemmin Koskisen veljekset riitaantuivat. – Muistot ovat tärkeitä. Vilho oli kuitenkin niin nälkiintynyt, etteivät katsomaan menneet vaimo ja lapset tunnistaneet ja siten löytäneet häntä. Piha oli täynnä romua ja rautapinoja, Esko muistelee. Koskisten ja tehtaan päättäjien välit olivat siihen aikaan huonot. Hänen jälkeensä pajan johtajana toimi hänen poikansa Pauli Koskinen. Verstaan Vilhon pojanpoika Aarne Koskinen ja hänen poikansa Esko Koskinen ovat entisöineet komeaan kuntoon. Pylsy haastatteli Snellmannia ja Koskisia Ylöjärven Yrityspalveluiden hallinnoimaan tarinahankkeeseen. Koskisen verstaalla korjattiin Snellmannin sanoin kaikkea mahdollista. Vilho oli niin kuihtunut ja huonossa kunnossa, ettei velikään häntä tunnistanut. Sodan jälkeen työntekijöitä työllistivät myös autojen korjaukset. Koskiset haluavat, että paikka olisi taas saman näköinen kuin se oli verstaan kulta-aikana. Pauli ei heittänyt mitään pois. – Täältä on viety monta rekkakuormaa tyhjänpäiväistä rojua. Niiden takia tätä tehdään, Esko perustelee. Paljon varaosia tehtiin myös itse. Onneksi Koskiset ovat ymmärtäneet säilyttää historiaa ja pitäneet hyvän huolen verstaasta, Snellman kertoo. Kuva: Esko Koskisen arkisto Vilho Koskinen talonsa edustalla konepajan miljöössä vuonna 1951.. Koskinen ja Åström halusivat kehittää Kyröskosken taajamaa, Jussi Snellman perustelee ajatusta. Taata laittoi vastaiskuksi kuulamoottorin pyörittämään sorvia. Pitkäaikaisin työntekijä oli vuodesta 1948 verstaan loppuun asti työskennellyt Sävele Jalaskoski, jolle toimistotyö oli Esko Koskisen sanoin elämäntehtävä. – Tehtaanjohtaja kosti Vilholle sodan jälkeen ja jätti siirtämättä verstaalle sähköä. Kyröskosken tehtaalla töissä olleet veljekset Vilho ja Jussi Koskinen ostivat Sepänkadulta 1917 osin keskeneräisen talon, jota he alkoivat remontoida Koskisen verstaaksi. Sisällissodan jälkeen Vilho ja Jussi joutuivat linnaan. Pauli Koskinen oli Eskon ja Aarnen mukaan kova tekemään töitä. – Kyröskoskelta on hävitetty paljon 1900-luvun alun rakennuksia. Koneet ovat miesten mukaan edelleen käyttökunnossa. Se tuli niin paljon yli ruukusta, että jouduin veistämään sen pois ruukusta, kun vaihdoin uuden ruukun. Vilho jäi verstaalle. Mikään pieni juttu ei ole edessä, sillä jo pelkät isot koneet painavat niin paljon, ettei niiden siirtäminen käy yhden miehen voimalla. Leader-ryhmä Kantri ry:n rahoittamassa hankkeessa kerättiin Hämeenkyrön ja Ylöjärven tarinoita Vihreä Sydän matkailuyrittäjien tarpeisiin. Kolmiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin viime viikon UutisOivassa. Verstaalla meni vain pieniä ”Paulin mentäviä” polkuja. Vilho Koskinen oli nimittäin punapäällikkö ja takavarikoi sodan aikana tehtaan laivan. Tuohon aikaan Kyröskosken kylä oli paperitehtaan ansiosta pitäjän keskus. Raju muodonmuutos koitui lopulta Vilhon pelastukseksi, sillä jos hänet olisi tunnistettu, olisi hänet varmaan tapettu, Esko Koskinen selvittää. Nykyinen koulurakennus valmistui talvella 1950. – Pauli oli aina verstaalla töissä. Mutta kukkii se vieläkin, Esko kertoo nauraen. Sittemmin raivaus ja entisöinti on jäänyt pääosin Eskon harteille. – Jussi ja Vilho olivat Hennalassa pidätettynä. Moottori piti niin kovaa pauketta, että isännöitsijä heltyi asukkaiden valituksesta jakamaan sähköä verstaallekin, Esko Koskinen toteaa hymyillen. – Muistan vielä kun taata pisti ekan lapiollisen hiekkaa perustuksiin, pojanpoika Aarne Koskinen kertoo. Joku sanoikin, että jos Pauli olisi viety Keskuspuistoon, hän ei olisi osannut tulla kotiin, koska kävi kotoa vain lähikaupassa, pankissa ja torilla, Esko nauraa. Muun muassa Jämin lentokenttä korjautti verstaalla purjekoneitaan. Kymmenen vuotta sitten Paulin kuoltua isä Aarne ja pojat Esko sekä Jouni Koskinen alkoivat tyhjentää verstasta. 13 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 90 vuotta sitten perjantai 10.9.1926 Koskisen verstas herää henkiin Vilja Pylsy HÄMEENKYRÖ. – Paulin äidin vanha joulukaktuskin on vielä olemassa. Sisällissodan aikaan yhteistyötä tehtaan ja verstaan välillä ei liiemmin ollut. Olavi Koskinen opetti verstaassa myös autokoulun teoriaosuudet opetusauton avulla, josta oli olemassa riisuttu runko. – Jossain vaiheessa, kun kaikki on valmista, olisi hienoa pitää avoimet ovet ja kutsua ihmisiä katsomaan tätä paikkaa, Esko suunnittelee. Esko Koskinen perheineen asuu verstaan pihapiirissä Pauli Koskisen vanhassa asunnossa, jossa on säilytetty vanhaa. Asiakkaita oli myös kunnan rajojen ulkopuolelta. – Ei siitä ole pitkä aika kun sorvasin täällä potkuriin reikää, Snellman valottaa. Koskisten tavoitteena on laittaa vielä koko verstas niin sisältä kuin ulkoa samaan asuun kun se kultavuosina oli. Miesten ystävyys oli syvää, sillä Åström kävi vielä Koskisen kuolinvuoteella tervehtimässä ystävää Koskisen verstaalla, siellä oppipoikana työuransa aloittanut Jussi Snellman sanoo. Parhaana aikana, 1940-luvulla, töissä oli parisenkymmentä henkilöä ja metalliverstas oli toiminnassa 1980-luvulle asti. – Sahojen ja myllyjen laitteistoja, tehtaan ilmaradan osia ja autoja. Oy Kyro Ab:n toimitusjohtaja Jarl Åström (johtajana 1949–1974) ja Vilho Koskinen visioivat jopa Kyröskosken erottamista itsenäiseksi kauppalaksi. Koskinen toimi tällöin muun muassa osuuskaupan päämiehenä ja Hämeenkyrön kunnan lukuisissa luottamustoimissa, muun muassa hallituksen puheenjohtajana. Muita isoja verstaita ei Hämeenkyrössä eikä lähialueella silloin ollut, pajoja kylläkin. Verstaan sorvauspaikalla Esko Koskinen, Aarne Koskinen ja Jussi Snellman. Koulu perustettiin alun perin tehtaan kouluna Selvaaginmäelle vuonna 1884. – Oli Paulilla yksi vapaapäivä vuodessa ja se oli vappu, jolloin hänet nähtiin punaisten haudalla, Aarne jatkaa. Parempihermoisempi Pauli hoiti ajo-opetuksen. Konepajan toiminnan laajuuden takia töissä oli myös konttorityöntekijöitä. Verstas laajeni nykyiseen mittaansa vuonna 1949, ja toimi muun muassa metalliverstaana. Vilho Koskinen johti myös nykyisen Kyröskosken koulun rakennustoimikuntaa. – Kyröskoski toimi silloin Hämeenkyrön verojen suurimpana maksajana
Mainio ajopeli saa Ikaalisten tunnukset merkkinä siitä, että ensimmäisten joukossa Suomessa kaupunki hankki riksan ikäihmisten iloksi. Samalla jutellaan polkupyöräkypäristä, joita toivotaan lahjoituksia riksakyytiläisille. Aluepäällikkö Jari Soikkeli Porin piiristä kuvailee edessä olevaa tieremonttia isoksi. Jämijärveltä Niinisaloon ajaa 1 850 ajoneuvoa ja Ikaalisten suunnalla 1 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Riksapyörän maksimikantavuus on 240 kiloa. Kotona olevatkin ihmiset voisivat mahdollisesti päästä ajeluille. – Remontti etenee kuin juna. Jämijärventie 26–27:n eli helluntaiseurakunnan kohdalle tulee korotettu suojatie. Ilman niitä ensi keväälle jää viimeistelytöitä, kuten ajoratamerkintöjen maalaus. Sillä puheella irtosi lupa kustantaa riksa perintörahoista, joita kaupunki on saanut Valtionkonttorilta vanhus-ja kotihoitopalveluille. Osa kaistasta on suljettuna noin 0,5–1 kilometrin matkalla. Työn urakoi Lemminkäinen Infra. Käytössä on 1,6 miljoonaa euroa pääosin liikenneväylien korjausvelkaohjelmasta 2016–2018. Ja pyrimme kokoamaan vapaaehtoisista henkilöistä ryhmän ajamaan riksaa. Yllätyin. Maantien leveys pysyy ennallaan. Eeva Jokelan runosuoni ei ole vielä sykähtänyt runoa riksa-ajelusta, vaikka Tuhkurinperältä lähtöisin oleva harrastajarunoilija on päässyt Toivolansaarikodin virikeohjaajan Antero Kolun kyytiin ainakin pari kertaa aiemmin. Tieremontti on jo käynnistynyt ojien perkauksella ja tierumpujen putsauksella. Maantie remontoidaan noin 22 kilometrin tieosuudelta: Jämijärveltä Pirkanmaan rajalta Kankaanpään Niinisaloon valtatie 23:n varalaskupaikalle. Suojatiekorotuksilla kohennetaan liikenneturvallisuutta taajamassa. Ajatuksena oli lähteä kyselemään joukkotai sponsorirahoitusta, jotta riksa saataisiin ostettua. Ensimmäiset pyöräriksat oli hankittu Tampereelle. Jämijärven keskustaajamassa asfaltoidaan kevytväyliä. Koska uudet kivet asennetaan vanhojen vierelle, maantien leveä ajoväylä kapenee reunakivien verran. – Vanha tie on kuin tilkkutäkki: siinä on käytetty mitä ihmeellisempiä lujitesysteemejä, luonnehtii tieinsinööri Veli-Pekka Pelttari Varsinais-Suomen Ely-keskukselta. – Olisi hienoa, jos saisimme neljä polkupyöräkypärää. – Saas nähdä, Eeva Jokela vastaa kysymykseen, miltä olo mahtaa tuntua riksa-ajelun jälkeen. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tieinsinööri Veli-Pekka Pelttari (keskellä) palaveerasi keskiviikkona maantie 261:n korjaustöistä paikan päällä Lemminkäinen Infran Antti Virkkusen ja Jari Soikkelin kanssa. Odotusarvoon nähden ihmiset ovat tykänneet riksa-ajeluista vieläkin enemmän. Liikennettä ohjataan valoilla. Kouluntien kohdalla korotetaan asfaltilla sekä suojatie että liittymä. Tie remontoidaan valtatie 23:lta Niinisalosta Pirkanmaan rajalle asti.. Ehkä toiveita oikeasti on vielä kolmaskin. Ensi viikolla koko komistuksen saa Nikula Tevaniemessä. Maantien reunakivet uusitaan. – Joissain kohdin vanha päällyste on niin paksua, että se joudutaan jyrsimään pois, Veli-Pekka Pelttari toteaa. – Kylää on kierretty. Ensimmäinen riksa hankittiin Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluille aika pian sen jälkeen, kun Toivolansaarikodin palvelukotipäällikkö Arja Starck ja Antero Kolu olivat lukeneet saman lehtiartikkelin. Olemme ajelleet keskustaan, Kotipihlajalle, torille... Sähköavusteisen rikapolkupyörän ajelu on tuttua puuhaa. Toivolansaariko din asukkaiden lisäksi riksaajeluita on luvassa muillekin ikaalilaisvanhuksille. Maantie 261:n tilkkutäkki rempataan marraskuun alkuun Päivi Seppälä JÄMIJÄRVI. Helsingin Sanomat kirjoitti Suomen Pyöräliiton Pyörällä kaiken ikää -hankkeesta. Lokakuun loppuun mennessä maantie on uudella asfaltilla. Toivolansaarikotiin töihin tuleva Helena Alppi poikkeaa toivottamassa mukavaa riksa-ajelua Eeva Jokelalle. Kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä pitikin riksaideaa niin hyvänä. Antero Kolulla on kaksi toivomusta. 14 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 Eeva Jokela nauttii happihypystä riksalla Päivi Seppälä IKAALINEN. Virikeohjaaja Antero Kolu polkee vapaa-aikanaan sähköavusteisella polkupyörällä. Remontti tehdään vaahtobitumistabiloinnin menetelmällä. – Kantavuus tehdään kalliomurskeella. Tietä vahvistetaan lähes koko 22 kilometrin matkalta. Jämijärven keskustaajamassa kulkee runsas 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeusrajoitus lasketaan 50 kilometriin tunnissa, työkoneiden kohdalla 30:iin, Jari Soikkeli kertoo. Mahdollista olisi kuljettaa kahtakin kyytiläistä, mutta Toivolansaaren mäkeä ei jaksa polkea. – Ajattelin, että riksa saattaisi olla outo. Eeva Jokela ei ole ainoa Toivolansaarikodin asukkaista, joille vihjaisukin happihypystä riksan kyydissä riittää. Raskasta liikennettä on niin paljon, että tien lopulliseksi ei tule PAB-päällyste vaan oikea asfaltti. Antero Kolu polkee, ja Eeva Jokela nauttii. Stabiloinnin jälkeen tie on noin viikon verran murskepinnalla, ennen kuin se saadaan mustaksi, asfalttipäällysteelle. Toivolansaarikodin asukkaat pääsivät Ikaalisissa ensimmäisinä nauttimaan riksa-ajeluista. Riksapyöriä voisi olla Ikaalisten ikäihmisille useampia kuin tämä toistaiseksi ainoa, sillä niin mukavalta tuntuu päästä happihypylle ulkoilmaan. Kaksi siltaa on peruskorjattu. Sitä ennen on parannettu tierakennetta ja kuivatuksia ja kohennettu liikenneturvallisuutta Jämijärven taajamassa. Vanha pinta rikotaan, ja murske sekoitetaan vaahdotettuun bitumiin. Maantien nykyinen kiviaines ja siinä oleva bitumi kierrätetään uudelleen käyttöön. Maantie 261:n liikennemäärät vaihtelevat tieosuuksittain. Muun muassa taajamassa rakenteeseen ei tarvi puuttua. Marraskuun alkuun toivotaan paria kuivaa syyspäivää, jotta maantie 261:n remontti saataisiin kokonaan valmiiksi. Murske on sidottua: se ei pääse purkautumaan liikenteen alla, Jari Soikkeli jatkaa. Ei aikaakaan, kun Ikaalisten katukuva sai kulkupelin, joka on tutunnäköinen itäisiltä mailta
Kovelahden kylällä tai välittömässä läheisyydessä asuu noin kymmenen terveydenhoitoalalla työskentelevää. Sydänpysähdyksessä aika on kortilla, joten elvytystoimet aloitetaan välittömästi tahdilla 2 puhallusta/30 painallusta rytmillä 100 painallusta minuutissa. Tavallisena päivänä töissä on 5–6 talkoolaista. Hieman myös piti miettiä tätä ikärakennetta. Pukaran kylätalolla ovat jo seinät pystyssä. – Välillä on mukana ihan ammattimiehiäkin, mutta hekin ovat tästä läheltä. Vanhassa talossa keittiö oli pieni ja vanhanaikainen. Sen ottivat vastaan Kovelahden Seudun maaja kotitalousseuran puheenjohtaja Pasi Rantanen ja laitteen ylläpidosta vastaava Mirja Ojanen. – Naiset ovat olleet kovin aktiivisia tässä kohtaa. Mäntysalo kertoo, että kylällä mietittiin tarkkaan, rakennetaanko uusi kylätalo. Pukarantien varrella käy, jos ei vasarain pauke, niin naulapyssyjen säksätys. 15 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 100 vuotta sitten perjantai 8.9.1916 Elvytyslaite maaja kotitalousseuralle Paavo Heikkilä IKAALINEN. Tai tässäkin kohtaa, Mäntysalo nauraa. Töitä tehdään talkoilla, rahoitusta on saatu Pirkanmaan Ely-keskukselta sekä palaneen talon vakuutuskorvauksista. Yhteensä talkooporukka käsittää noin kymmenen henkeä. Rahoituksen suhteen kiirettä ei ole, sillä Elyn ehtojen mukaan valmista pitää tulla vuonna 2018. Vaikka kesän säät olivatkin arvaamattomat ja paikka paikoin vähintäänkin vetiset, ovat työt sujuneet kohtuullisesti. Niitä tullaan toteuttamaan myöhemmin syksyllä. Kahvitarjoilulla höystettyyn luovutusja koulutustilaisuuteen oli kerääntynyt yli kolmenkymmentä osanottajaa, joista osa oli yhteistyökumppaneiden edustajia. Defi pyritään hankkimaan paikalle mahdollisimman nopeasti ja otetaan niin sanotusti vauhdissa elvytykseen mukaan. Laite sijoitetaan kylätalon tiloihin. Asiasta tiedotetaan myöhemmin. Mikäli puhallus on vaikea toteuttaa on painallus tärkeää toteuttaa siitä huolimatta edellä mainitulla tahdilla. Arviona kuitenkin on, että valmista tulee ensi vuoden kesällä. Laite pitää olla, mutta kuitenkin toivoo, ettei sitä tarvittaisi. Paikalla oli myös Ikaalisten Ambulanssipalvelusta Jali Smolander, joka osaltaan täydensi koulutuksen sisältöä. Kuva: Raija Heikkilä Pukara saamassa ensi vuonna uuden kylätalon Tuukka Olli IKAALINEN. Laite ohjeistaa itse käyttäjän sähköiskun antamiseen ja paineluelvytyksen jatkamiseen. Kaikki aineet ja tarvikkeetkin maksavat, toteaa Seppo Mäntysalo Pukaran Erämiehistä. Lisäksi yläkertaan tulee vessat sekä moderni keittiö. Mukana oli lukuisia paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksittäisiä henkilöitäkin. Loppukesän vireillä ollut projekti Defibrilaattorin eli sydämen elvytyslaitteen saamiseksi Kovelahden kylätaloon Nousulaan saatiin maaliin perjantaina 2. Lopulta rakennustöihin päästiin. Meitä kyläläisiä on yhä vähemmän ja vanhoja tahtoo olla yhä enemmän. Laitteen hankintaan löytyi ilahduttavan paljon yhteistyökumppaneita. Melkein sama, kuin sitä ei olisi ollutkaan. – Kyllä talkoiden varaan on laskettu todella paljon. Toisin kuin edellinen, uusi kylätalo on rinnetalo, jolloin alakertaan jäävät tekniset tilat. Vuonna 2010 palaneen kylätalon tilalle rakennetaan uutta, nykyaikaista kokoontumistilaa. Johanna Herrala koulutti Kovelahdessa väkeä elvytyslaitteen käyttöön. Vanhan talon palon ja uuden rakentamisen välillä ehti vierähtää monta pitkää vuotta. Kun innokkaan talkooväen saamisesta vakuututtiin, oli edessä vielä tukihakemukset. – Kartoitimme ensin kaikessa rauhassa, saammeko riittävästi sitoutuneita talkoolaisia. Tarkkaa aikataulua talkooporukalla ei ole. Kaikki osallistuivat aktiivisesti Johanna Herralan pitämään Defi-koulutukseen. Seinät ovat pystyssä ja alkuviikosta asetettiin kattomuoveja paikoilleen. Niiden loputtua Pukaralla saadaan nauttia upouuden maalämmitteisen hirsitalon palveluista. Maaja kotitalousseura tarjoaa laitteelle säilytyspaikan kylätalon tiloissa. Paineluelvytys keskeytyy koneen kehotuksesta sähköiskun ajaksi. syyskuuta. Laitteenja muun ensiapukoulutukseen on kylällä tarvetta. Valmistuessaan Pukaran uusi kylätalo on pintaalaltaan suunnilleen vanhan kokoinen, mutta neliöt käytetään tehokkaammin. Lisäksi alakertaan tulee yksi huone, mutta alakerran käyttötarkoitus jätetään nuoremman sukupolven ratkaistavaksi. Kylätalon avain on saatavissa Kovelahden kyläkaupalta kaupan aukioloaikoina. – Mutta vakavasti ottaen ihmisten vaatimustaso on noussut. Muutoin mennään kylän väellä, Mäntysalo toteaa. Laitteen luovutti maahantuojan edustaja Johanna Herrala. Laitetehankinta on kuin verkonpaikkaajan hommaa. Talkoissahan monesti ensin innostutaan, mutta sitten kyllästytään. Yläkerran tilasta noin puolet tulee salin käyttöön. Seppo Mäntysalo kertoo, että työt tehdään pääosin talkoilla.. Molemmat kouluttajat painottivat sitä, että paineluelvytys aloitetaan välittömästi sydänpysähdyksen ilmenemisen jälkeen. Noin kahden minuutin kuluttua laite jälleen tunnistaa potilaan tilan ja valmistelee käyttäjän antamaan tarvittaessa uuden sähköiskun
Hämeenkyrön Sanomat kertoi vuonna 1957 tiealan asiantuntijoista koostuneesta ”arvovaltaisesta retkikunnasta”, joka kiersi lähiseudun kunnissa tutustumassa tieoloihin. Ikaalisten, Hämeenkyrön ja lähikuntien edustajat pyrkivät yhdessä vakuuttamaan valtion Tiekomiteaa siitä, että tie piti linjata läntistä reittiä. Seudulle perustettiin suuri työpiste ja siirtotyömaa sadoille työttömille miehille, joita tuli eri puolilta maata. Autoliikenne lisääntyi, ja valtio alkoi suunnitella 1920ja 1930-luvun taitteessa valtatieverkkoa. Koneita ei vielä ollut paljon, joten työ oli hyvin työvoimavaltaista, ja lapiotöitä riitti. Jos suunnitellun valtatien varrelle ilmaantuisi tuntuvaa työttömyyttä etenkin siirtoväen keskuuteen, valtatien rakentaminen voisi töitä tuomalla helpottaa tilannetta. Kuntien edustajat perustelivat läntistä reittiä muun muassa sillä, että Tampereen ja Etelä-Pohjanmaan välinen autoliikenne kulki jo Kyrösjärven länsipuolelta. Sotien aikana maan tieverkosto rapautui, ja valtateiden suunnitelmat otettiin esille uudelleen 1950-luvun alussa. Tampere–Vaasa valtatien rakentaminen lähti liikkeelle vuonna 1957, ja tie valmistui 1960-luvulla. Kuntia nimittäin näyttää alkaneen hirvittää se, että vanha kylillä kulkeva tie jäisi kuntien kontolle, ja tästä asiasta muovattiin yhteistä lausuntoakin vuoden 1932 lopulla. Ikaalisissa esimerkiksi toivottiin valtatien kulkevan kauppalan kautta, jolloin kauppalasta Kyrösjärven yli olisi rakennettu silta Kilvakkalaan tai Karttuun. 16 TORSTAI 8.9.2016 Kivet lensivät, kun kolmostietärakennettiin Liisa Raipala Mitä reittiä valtatie Tampereelta kohti Vaasaa linjattaisiin. Kuva: Kimmo Kestisen kokoelma Salmin sillan työmaa Ikaalisissa 1950-luvun puolivälissä. Nykyisistä kolmostien liikennemääristä tuskin osattiin nähdä vielä edes unia. Siinä missä valtion suunnitelmissa valtatie kulkisi mahdollisimman suoraa linjausta pitkin, Ikaalisten ja Hämeenkyrön edustajat kannattivat aluksi valtatien linjaukseksi silloista Tampereen-tietä, vain pahimmat mutkat oikaisten. Hämeenkyrön ja Ikaalisten kautta kulkevan reitin lisäksi vaihtoehtoina olivat Kurun suunta sekä Oriveden, Ruoveden ja Virtain kautta kulkeva reitti. VaijerikäyttöiselKolmostien päällystystyömaalla 1960-luvulla työmaalla johtotehtävissä toiminut Olavi Toivo, ikaalilainen rakennusurakoitsija Kaarlo Kestinen ja Olavi Männistö. Hämeenkyrössä heitä oli yritetty tutustuttaa siihen, miten kurjalla tolalla kunnan tieolot olivat. Lisäksi muistutettiin Kyröskosken paperitehtaasta ja siitä, että mahdollisuuksia olisi uusienkin teollisuuslaitosten syntymiseen, jos liikenneolot paranisivat. Kuva: Jaana Harjulan kokoelma. Kolmostien Tampereen ja Vaasan väliselle osuudelle oli kolme vaihtoehtoista linjausta. Lähistölle Kilvakkalaan perustettiin myös siirtotyömaa sadoille työttömille miehille. Esimerkiksi vuonna 1930 Ikaalinen-lehti (vuodesta 1933 Pohjois-Satakunta) kertoi Ikaalisten, Hämeenkyrön, Parkanon, Jämijärven ja Jalasjärven edustajien valtatietä koskevasta neuvottelusta. Päänkokoisia kiviä lensi satojen metrien päähän, rakennusten kattoja ja ikkunoita hajosi, mutta suurempia vahinkoja ei sattunut. Hämeenkyrön Sanomat kertoi, että Vaasan–Tampereen valtatien rakentamista pidettiin esillä välirauhan kesällä vuonna 1940. Myös muun muassa Hämeenkyrön kirkonkylässä oli Tieja vesihallituksen tukikohta. Työttömyyttä nimittäin hoidettiin mieluiten järjestämällä niin sanottuja hätäaputöitä. Kuva: Tuula Markkolan kotialbumi Valtatien työmaa kulki halki Hämeenkyrön keskustan 1950-luvulla. Tuolloin tietöitä tehtiin etenkin työttömyyden hoitoon varatuilla rahoilla. Talvella jäätynyt maa täytyi irrottaa räjäyttämällä, ja Ikaalisten Salmin siltatyömaan seutuvilla räjähteiden käytön on muisteltu olleen holtitontakin. Valtateiden suunnitelmat valmistuivat jo ennen toista maailmansotaa. Valtatien rakentamista Ikaalisten Kilvakkalan seudulla muistellaan Nyykoolista Töllinpäähän -kyläkirjassa
Ainakin siihen sisältyi kahdeksan tuntia saunomista, ruoan, saunavihdan ja saunatontun tekoa, joten helpolta suorituksesta ei selvinnyt. Mukana päivässä on myös poliisi, Hämeenkyrön VPK ja Liikenneturva. Tulevana lauantaina 10. Myös Laine tutustui leirillä uusiin kavereihin, joiden kanssa sai ihastella Roihun upeita päättäjäisiä. Osa Hämeenkyrön Hälläpyörien tarpojavartio Oravien jäsenistä vietti Roihulla ikimuistoisen leiriviikon. Herra Hakkarainen harmistuu kuullessaan, mitä kaikkea muut tassulalaiset harrastavat päiväsaikaan. Oivaseudun partiolaisten leirilippukunnan nimi oli Tulikipuna. syyskuuta järjestetään kolmannen kerran Perheiden Päivä Hämeenkyrön keskustan alueella. Terhi Nallinmaa-Luoto: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia IV. Alkuperäisteksti on Mauri Kunnaksen ja dramatisointi ja ohjaus Sami Rannilan käsialaa. Perjantain 30. Kuva: Loviisa Norokorpi Kuva: Mervi Talvitie Kuva: Kaisa Laine Savussamme oli majoittuneena 15 ruotsalaista partiolaista.. Kaisa Laine onnistui selvästi rentoutumaan suurleirillä, sillä hän palauttaa leirimuistoista ensimmäisenä mieleensä riippukeinun, jossa oli mukava nukkua ja muutenkin viettää aikaa. Leirillä tehtiin raketti, puhdistettiin vettä ja opeteltiin tekemään tuli ilman tulitikkuja, tuluksilla tai patterilla. Penkereiden tasauksessa käytettiin puskukoneita, Caterpillareita. Perheiden Päivässä liikutaan koko perheen voimin HÄMEENKYRÖ. Leiri oli jaettu seitsemään alaleiriin. Roihu 2016 Kaikkien aikojen suurin Suomessa järjestetty partioleiri, seitsemäs Finnjamboree Roihu järjestettiin heinäkuussa Hämeenlinnan Evolla. Esityksen kesto on noin 40 minuuttia. Märkiin olosuhteisiin sopivasti sudenpennut suorittivat Loimulla muun muassa Vesillä liikkuja -jäljen, jossa opittiin merimerkkejä ja harjoiteltiin esimerkiksi pelastusköyden heittämistä. Kaari Ketolan kesän partiomuistoissa on useampikin kohokohta, mutta kärkeen hän nostaa Sannin keikan Roihun päättäjäisissä. Seudun yhteisen leirin nimi oli kansainvälistä leiriä mukaillen Loimu. Kesäkuun sää ei leiriläisiä suosinut. Esimerkiksi vuonna 1996 Hämeenkyrön Sanomat ehti jo uutisoida, että ohitustien rakentaminen on noussut Hämeen tiepiirin toimintaja taloussuunnitelmiin, ja töiden aloittamista esitettiin vuodelle 1999. Kurjenmäkikodin, museon, kirkon, Punaisen Pirtin ja Isopappilan ympäristössä perheille on luvassa katsomista, tekemistä, tutustumista ja liikkumista. Tänä vuonna päivän teemana on Liikkuva perhe. Vuodesta 1866 vuoteen 2000. lä Teräsmies-kaivinkoneelle eli Hullu-Jussilla kuormattiin autoihin maamassoja. Tarpojien leiriohjelmassa oli yön yli kestänyt haikki, eli vaellus. Onneksi ovat yöt. Alueella on myös kahviloita ja grillimakkaraa. Muilla on paljon hienoja harrastuksia eikä hänellä ole mitään. Nälkämaasta kylpyläkaupungiksi 1853– 2000. – Savussamme, eli leirilippukunnassamme oli majoittuneena 15 ruotsalaista partiolaista, joihin oli hauska tutustua, Tervo kertoo. Käytännössä ohitustien kerrottiin rakentuvan vasta seuraavalla vuosituhannella – eikä tästä aikamääreestä olla vielä yhtään myöhässä. Hämeenkyrössä tärkeänä pidettiin muun muassa kunnollista yhteyttä Tampere-Pori-tielle sekä rautatiekysymyksen järjestämistä. Lisäksi tarpojat suorittivat saunaliljan, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Tarpojavartio Oravista Laura Koro ja Elli Keskinen osallistuivat kesällä vain Loimulle, muut oravat vipesivät myös Roihulla. Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven partiolippukunnat järjestivät kesäkuussa yhdessä tavallista isomman kesäleirin, jolle osallistui noin 150 partiolaista, joukossa myös paljon sudenpentuikäisiä partiolaisia, jotka saattoivat osallistua Roihulle vain huoltajiensa kanssa. Hämeenkyrön kunta ja Hämeenkyrön seurakunta, Keuruu 2003. Alle 12-vuotiaiden partiolaisten, seikkailijoiden teemana leirillä olivat Maa, Vesi, Ilma ja Tuli. Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Ylöjärven partiolaisilla oli Roihu-suurleirillä yhteinen leirilippukunta, jossa majoittui täkäläisten tarpojien, samoojien ja vaeltajien lisäksi 15 partiolaista Ruotsin Skövdestä. Roihu 2016-partioleirillä oli vieraita noin 45 maasta. Partiolaiset liekeissä kesän leireillä Partiolaisia oli Roihulla aika monta. Kaatosade kasteli niin leiriläiset kuin heidän varusteensakin. Ikaalisten kaupunki, Jyväskylä 2007. Silloin voi Herra Hakkarainenkin harrastaa ihan mitä vain: kerätä ihmeellisiä asioita, liikkua ilman rajoitteita ja toteuttaa itseään taiteen avulla. Loimu-leiri järjestettiin Kurun Vaakaniemessä Hämeen partiolaisten leiripaikassa. Linnateatterin on kutsunut vierailulle Kirkonkylän koulun 5A-luokka, jonka luokkaretkikassaa esitysten lipunmyynnillä kartutetaan. Ryppyotsaista harrastamista vastustava esitys pitää sisällään menevää musiikkia, riemastuttavia tapahtumia ja älyvapaata meininkiä. Terhi Nallinmaa-Luoto– Marja Agge: Hämeenkyrön historia III. Vuonna 1957 PohjoisSatakunta kertoi Ikaalisten työmaalla olevan 515 miestä, ja Jyväskylän työvoimapiiristä oli tulossa parisataa lisää. Suurin Suomessa järjestetty Finjamboree eli kansainvälinen partioleiri kokosi Evolle heinäkuussa 17000 partiolaista noin 45:stä eri maasta. Uusien tuttujen kanssa myös swoppailtiin eli vaihdettiin partiomerkkejä ja -huiveja. Rooleissa nähdään Sami Markus ja Jaakko Loukkola. Liikkumista voi kokeilla muun muassa akrobatialla, pyöräilemällä varhaiskasvatuksen liikenneradalla, kokeilla tutkalämäreitä Kirkon takapihalla tai vaikka suunnistamalla Kurjenmäen maastossa. Lana sai keksijänsä mukaan nimen Penkka-Kunkka, ja sitä veti aisoista kaksi miestä ja kolmas ohjasi takaa. Onneksi Herra Hakkaraiselle löytyy lopuksi harrastus, josta hänkin voi olla ylpeä. Sakari Ilomäki ja tarpojavartio Oravat HÄMEENKYRÖ, KURU, EVO. Hämeenkyröläiset muodostivat yhdessä Ikaalisten ja Ylöjärven partiolaisten kanssa Tulikipuna nimisen leirilippukunnan, jossa majoittui myös 15 skövdeläistä partiolaista Ruotsista. Oikeastaan vähän reilunkin viikon, sillä Roihu kesti kaikkiaan yhdeksän päivää. Päivä on Hämeenkyrön kunnan, Hämeenkyrön seurakunnan, MLL:n ja useiden järjestöjen sekä seurojen yhteinen maksuton tapahtuma paikkakunnan perheille. Suurleirin käytännön järjestelyt sujuivat sutjakasti, sillä tuhansien partiolaisten ruokailutkin järjestyivät Laineen kertoman mukaan ilman kohtuutonta jonotusta. Alaleiri, jossa oli noin 2500 asukasta, oli jaettu kuuteen kylään ja kylässä oli noin 100 hengen leirilippukuntia. Kilvakkalan seudun perinneyhdistys ry, 2012. Myös leirin vierailupäivä oli ketolan mielestä mukava, koska silloin oli koko päivä vapaata. Kilvakkalan työmaalla Gunnar Kestinen keksi rakentaa tien luiskien tasaukseen puisen lanan. Linnateatterin verkkosivuilla näytelmää suositellaan kaikille yli kolmevuotiaille. Turkulaisen Linnateatterin lastennäytelmä Herra Hakkarainen harrastaa vierailee Hämeenkyrössä syyskuun viimeisenä päivänä. Tosin hän ei itse tiedä siitä mitään, koska hän… No, nukkuu. Retkikuntaa oli muun muassa ajelutettu linja-autolla Kyröspohjan, Herttualan ja Haukijärven kautta Kyröskoskelle, mistä lehti totesi: ”Retken aikana osanottajilla oli erittäin havainnollisia esimerkkejä teiden heikosta kunnosta alueellamme.” Hämeenkyrön ohitustie on puolestaan ollut paikallisen aviisin sivuilla ikuisuusaihe vuosikymmenet. Laura Tervon leirimuistojen listan kärjessä pörräävät ampiaiset, joita oli runsaasti ja jotka tunkivat jopa ruoka-annoksiin. Lähteet ja kirjallisuus: Mediaperhe Oivan arkistot Nyykoolista Töllinpäähän – Kilvakkalan, Sammin, Viljalan ja Niemen kylien kyläkirja, toimittanut Mirjami Haavisto. Kun valtatietä vuonna 1957 jo rakennettiin, Hämeenkyrön Sanomissa kerrottiin, kuinka tieasioista päättävä ”erittäin arvovaltainen retkikunta” oli Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Kankaanpään ja Pomarkun kutsumana tutustumassa kuntien tieoloihin. 17 TORSTAI 8.9.2016 Menovinkit Lastenteatteria yhteiskoululla HÄMEENKYRÖ. syyskuuta illansuussa on tarjolla kaksi esitystä, kello 17 ja 19. Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tieasiantuntijoihin haluttiin vaikuttaa edelleen. Yli 17000 partiolaista, joista noin 3000 ulkomaalaisia noin 45 eri maasta vietti reilun viikon metsään rakennetussa leirikaupungissa
Hän muisti paikan, missä Lerpan mökki oli ollut ja että ihmiset pitivät Eevaa salarikkaana. Tiedot Siperiassa olevasta Eeva Kaisasta loppuvat tähän. Liikenneolojen kehittyessä 1860-luvulla osa matkasta voitiin tehtiin rautateitse tai jokilaivoilla. – Eeva Kaisaa ei ole osattu sijoittaa minnekään, koska ei tiedetty missä hän kulloinkin oleskeli. – Sonnun mökin muistivat sitten nuoremmatkin. Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Marja-Terttu ja Kalevi Hämäläinen, Kirsi-Marja ja Matti Humala, Pirkko Haavisto, Pentti Lappalainen ja Lea Jokinen. Hänen äidillään Anna Eliaantyttärellä oli myös kaksi muuta tytärtä. Siitä syystä häntä oli siis neljästi nuhdeltu, Liisa Rajala kertoi. Kyläkirja kertoo luovutetun alueen kyläelämästä. Siinähän oli kokonainen elämäntarina, Liisa Rajala kertoi. Avellan toteaa lääkärinvalansa nojalla , että vangittu nainen Eeva Kaisa Heikintytär on terve ja ruumiinrakenteeltaan vahva ja sopiva kaikkiin naisten töihin. Venäjän vallan aikana hallitsijalla oli tapana lahjoittaa sodissa ansioituneille sotapäälliköilleen maa-alueita. Näistä 29 todistettavasti palasi omin voimin Suomeen, mutta vain yksi sai jäädä, muut joutuivat vankilaan Suomessa tai palautettiin Siperiaan. Pieni, nelikulmainen yhden huoneen mökki, ovi yhdellä seinällä, kaksi ikkunaa ja uuni pirtin nurkassa, jossa ruoka laitettiin. Jos vaikka Siperia opettaa, Rajala kertoi. Eeva Kaisan sisar Fredrika kaksine lapsineen tuli Viljakkalan Harhalaan Hämeenkyröstä ja asui Lerpan torpassa. Ennen Siperiaan lähtöään Eeva Kaisa teki ”laittoman” matkan Pietariin. Hänen elinolosuhteistaan pyydettiin selvitystä Ylä-Satakunnan ylisen osan kruununvoudilta. – Kun Eeva Kaisan tulevaisuus Suomessa näytti huonolta ja hänen mahdollisuutensa tehdä kunniallista työtä olemattomilta, alkoivat virkamiehet järjestellä hänen lähtöään iäksi päiväksi pois Suomesta Siperian ihmemaahan. Kahden päivän matkan, joka oli 25–30 virstaa, välillä oli yöpymispaikka. Hän avioitui venäläisen Lev Lavrentjevin kanssa. syyskuuta mennessä.. Kirjassa on aikalaisten muisteluita ajasta ennen sotia. Ennen kuin matka alkoi, piti tarkastaa lähtijä. Kruunun virkailijat eivät uskoneet kuulemaansa ja pian kävikin ilmi, että tämänniminen henkilö oli kuollut vähän aikaa sitten. Hänet oli laskettu vapaalle jalalle kruunun kehruuhuoneesta. Eeva Kaisalla oli jonkinlainen lukutaito. Eeva Kaisa tuomittiin kahdeksi vuodeksi Turun kehruuhuoneeseen vuonna 1852. 95-vuotias Linda Anttila sentään muisti. Kaikki karkotetut, siis myös irtolaiset, olivat kytketyt toisiinsa kahlein. – Eeva Kaisa Heikintytär kuoli 6.12.1902, eikä ole kovinkaan todennäköistä löytää ihmisiä, jotka muistavat hänestä jotakin. Nähtävästi Eeva peri sisarensa itsellismökin, Lerpan, sillä Lerpan Eevana hän sittemmin oli tunnettu. Sukututkimuspäivä lauantaina tarjosi jälleen suuren määrän tietoa alan harrastajille. Senaatti ei kuitenkaan antanut alueella asuvien lunastaa viljelemiään maita. Liisa Rajala maalasi kuulijoille eläväksi Eeva Kaisa Heikintyttären matkan siirtolaiseksi Siperiaan, josta Eeva Kaisa palasi takaisin kotikonnuilleen Viljakkalaan. Sukututkimuspäivässä kuultiin Liisa Rajalan esitelmä Siperiaan 1800-luvulla siirtolaisiksi muuttaneesta Eeva Kaisa Heikintyttärestä. 18 TORSTAI 8.9.2016 Eeva Kaisa Heikintytär lähetettiin armosta Siperiaan Terhi Palonen IKAALINEN. Vartijoitten lahjottavuus, alkoholin käyttö ja suomalaisten kielitaidottomuus saivat aikaan sen, että heidän ainoa keinonsa puolustautua olivat nyrkit. Kaikkiaan vuosien 1826 1888 välillä Siperiaan tuomittiin 3321 henkilöä, joista 2895 miestä ja 462 naista. Esityksensä jälkeen Rajala vaihtoi ajatuksia ikaalilaisten Aila ja Kari Rantalan kanssa. Näin vernitsoisista tehtiin raskain ehdoin vuokraviljelijöitä. Hän oli kulkuri – irtolainen, irti viranomaisten holhouksesta ja palveluspaikkojen isäntien ja emäntien asettamista kahleista – eikä se käynyt päinsä. Viipurin läänin Pyhäjärven pitäjästä, Wernitsan ja Sortanlahden kylän asukkaat on suurelta osin sijoitettu Ikaalisiin. syyskuuta Kauppilan Matkailutilalla kello 14. Vouti oli kysynyt asiaa Viljakkalan kappalaiselta Arvid Villiam Utterilta, joka kertoi: ”Eeva Katariina Heikintytär on erittäin huonotapainen henkilö, joka heti, kun hänet oli päästetty vapaaksi kotiseudulle, oli poistunut kotiseudultaan ja kuljeskellut ympäri maata.” Hänestä oli annettu myös yleinen kuulutus. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Eeva Kaisa syntyi vuonna 1821 Hämeenkyrössä. Päivän yhdestä mielenkiintoisemmasta tarinasta vastasi sukututkija Liisa Rajala. Sitä vastoin hän muisti hyvin Henrikssonin Marin, joka oli hoitanut Eevaa hänen viimeisinä vuosinaan, ja jolle Eeva sitten vuorostaan oli mökin testamentannut, Rajala kuvaili. Suomen Keisarillinen Senaatti osti Vernitsan hovin alueen parooni Freedericksz`ltä. Eeva Kaisa on merkitty saapuneeksi Krasnojarskiin tammikuussa 1855 ja hänet on merkitty palvelusvangiksi. – En olisi tiennyt mitään koko Eeva Kaisasta, ellei eräs sukututkijatuttavani olisi lähettänyt minulle monistetta Viljakkalan rippikirjasta ja samalla kysynyt, mitä ihmettä sivun alalaidassa lukee. Mari muutti mökin Sonnun Jutilan maalle. Silloin oli kahden vuoden tuomio melkein loppuunkärsitty. Nykyisin mökin nimi on Ilomäki, Liisa Rajala kertoi. Kehruuhuoneen lääkäri F.W. Senaatti perusti alueesta valtion mallitilan ja laittoi vuonna 1885 maat 50 vuodeksi vuokralle. ”Vangittu nainen Eeva Kaisa Heikintytär Hämeenkyrön pitäjästä on Herra Lääninkuvernöörin päätöksellä vuonna 1853 tuomittu neljännen kerran irtolaisuudesta kahdeksi vuodeksi yleiseen työhön kruunun kehruuhuoneessa tässä kaupungissa, on Hänen Keisarillinen majesteettinsa armollisesti päättänyt että kehruuhuoneen työ vaihdetaan suosiosta ja armosta lähettämiseksi siirtolaan Siperiaan.” – Mahtoiko Eeva Kaisa todella tietää, mitä hän anoi ja lupasi, vai halusiko hän vain vaihtelua jo ennemminkin koettuun kehruuhuonetyöhön, Liisa Rajala pohti. Hänen anottuaan pääsyä siirtolaiseksi Siperiaan siihen suostuttiin. – Helppo ei matka ollut silloinkaan. Hämeenkyröstä kotoisin oleva Liisa Rajala innostui sukututkimuksesta jo 1970-luvun puolessa välissä. Näin Wernitsan alue joutui hovin alaisuuteen. Siirretyssä mökissä asui Mari perheineen aikansa. Lähtiessään Siperiaan Eeva Kaisa oli allekirjoittanut lupauksen, ettei koskaan palaa takaisin, mutta heti kun se oli mahdollista, hän palasi sisarensa Fredriikan luokse, joka asui Viljakkalassa Hiiroisten Upan maalla itsellisenä. Siksi suomalaisia pidettiin hankalina vankeina, Liisa Rajala kertoi. Väärä Sofia passitettiin Viipuriin ja sieltä kruunun kyydillä Turkuun, jossa kuulusteluissa kävi selville, että hän oli Eeva Kaisa Heikintytär. Kyläkirjan julkistamistilaisuus on torstaina 15. Ei hänkään ollut koskaan Eevaa tavannut, mutta oli lapsena kuullut kerrottavan. Eeva Kaisan palaamisensa oli hämmästyttävä senkin tähden, ettei siirtolaistenkaan sallittu palata takaisin. Pitkään opettajana työskennellyt pääsi uppoutumaan harrastukseensa tosissaan eläkepäivinään. Kahden päivän kulkemisen jälkeen oli päivän lepo. Karjalaseura julkaisee kyläkirjan IKAALINEN. Kylää hallitsi Wernitsan hovi. Papintodistuksessa sanotaan, että hän osasi lukea kirjaa sisältä ja ulkoa välttävästi. Seuraava tieto on, että Pietarista oli tavattu nainen, joka ilmoitti nimekseen Sofia Vilhelmiina Kustaantytär. Matkaa Siperiaan oli yli 7 000 Venäjän virstaa, ja koko matka kuljettiin jalkaisin. Ennakkoon voi ilmoittautua Lea Jokiselle 12. Nyt sen omistavat jo toiset asukkaat, sitä on korjattu ja laajennettu, mutta paikka on sama kuin mihin Henrikssonin Mari sen siirrätti. Maanviljelijät pääsivät vihdonkin viljelemään omia maita. Sukututkimuspäivässä ajatuksia vaihtamassa Lasse Kimppa ja Veijo Mansoniemi Ikaalisista sekä Erkki Hiiri Hämeenkyröstä. Ikaalisten Karjalaseura julkistaa ensi viikolla Vernitsan viljelyksiltä Sortanlahden kauppapaikkaan -kyläkirjan. Kuljetustavasta ja matkan pituudesta johtuen matka kesti toista vuotta. Monien kirjelmien ja valtuuskuntien jälkeen Senaatin kamaritoimikunta päätti vuonna 1910, että Vernitsan hovista murrettaan 74 itsenäistä tilaa. Järvenpäässä asuvat Mikko ja Liisa Rajala viettävät suurimman osan ajastaan Hämeenkyrössä. Mökki oli ollut Hiiroisten Antilan talon maalla
19 TORSTAI 8.9.2016 Talo täynnä TOSI tarjouksia! Makkarapäivä! Kompressori 2,2 kW / 230 V säiliö 50 l, imutuotto 360 l/min 2-sylinterinen öljyvoideltu lohko mittarit säiliöja ulostulopaineelle 499,PE 9.9. Timissä sijaitsee todennäköisesti Pirkanmaan vanhin ja kuuluisin hammashoitola, Timin mänty. Timin mänty on todennäköisesti ollut muinaissuomalaisten uskontojen pyhä uhripuu, sillä vanhat muinaisuskonnolliset tavat ja perinteet kantoivat pitkälle kristilliseen aikaan. 36 kg/ seinäpaneeli Varastohylly luja teräsrakenne kantavuus 800 kg/hylly helppo koota K 1930, L 1956, S 610 mm kuvan tuotteet ei sis. hintaan 24,90 XT503600 399,Räikkälenkkisarja, 7 osaa 72-hampainen 8 10 12 13 14 17 19 mm IKH6324 39 90 IKH:lta varastointiin! Raskaspeite 4 x 6 m kulmavahvistettu TT1250B 39 90 2 kpl 27,-/kpl 160 g / m 2 IK008 14 90 KH9011 199,269,26,70 3 kpl Ottolaatikko 45 l KH9023 19 90 OS104 10,LED lamppu Superstar classic 6,0 W sisäja ulkokäyttöön 4 kpl Riistan lepyttelyä ja hammashoitoa Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Uskomuksen mukaan hammassärky loppui ja mänty voimistui, kun sai lisää voimaa verisestä tikusta. Tieto siitä, että mänty on ollut vaikuttavan kokoinen ja sitä on kohdeltu kunnioittaen jo 1800-luvulla, tekee vaikutuksen pieneen ja keskisuureenkin ihmiseen. Noin metrin paksuinen runko haarautuu muutaman metrin korkeudella ja toinen haaroista on liki kokonaan keloutunut. Tikulla kaivettiin särkevän hampaan ientä, jotta siitä tuli verta ja sen jälkeen verinen tikku upotettiin Timin männyn kaarnaan. Sillä, uskooko vierailija puuvanhuksella olevan erityisiä voimia, ei liene suurtakaan merkitystä. Pitkienkin matkojen takaa on puun luo tultu hakemaan helpotusta hammassärkyihin. Tarinoiden mukaan männyn oksille oli aseteltu karhun pääkalloja ja monivärisiä nauhoja, kenties lepyttelemään kaadetun riistan henkiä. Omatoimisen uskomushoidon periaatteena oli siirtää särky kipuilevan ihmisen suusta vahvan männyn kannettavaksi. Timin männyn oksistossa on muutamia vihreitä oksia, vaikka puuvanhus on osin keloutunut. Timin mänty on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi puoli vuosisataa sitten, lokakuussa 1966. Puun juurella on postilaatikko, jonka vieraskirjaan ilmestyy nimiä tasaiseen tahtiin. Ihmekö tuo, jos puu olisi joskus tehnyt vaikutuksen hammassärkyynkin. Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kaksihaaraisen puujättiläisen halkeamaan on uhrattu rahoja. klo 10-15! TERVETULOA MAKKARALLE Varastohylly luja teräsrakenne kantavuus 300 kg/hyllytaso K 2134 x L 1219 x S 457 mm KH9012 99,Tukeva hylly varastointiin! Säilytysjärjestelmä seinään, 24-lokeroa L 420 mm, K 590 mm max. Hammassärkyjen poistajana puuvanhusta tuskin enää käytetään, mutta tervehdyskäyntejä männylle tehdään edelleen. Seudun maamerkit. Timin männyn kilpikaarnakuoren uurteisiin on pistelty puutikkuja, toiveissa saada särkevän hampaan jomotus hellittämään. Jopa tyrmäävän vaikutuksen. Männyllä on ikää noin 400 vuotta, ja puussa on edelleen muutama vihreä oksa. Timintieltä puulle johtava polku ei pääse ruohottumaan umpeen kesäisin, eikä talvisinkaan lumipeite pitkään säily jäljettömänä
A ....... Internetistä hän on löytänyt asiantuntijoita. Seitsemisen kansallispuistossa Tuomo Virtanen sai ensimmäistä kertaa kameransa tähtäimeen harvinaisen runkohaapsiaisen. – Kerran kokeilin kuvata tavallisella kameralla perhosta. Pihapiirin pienimmät -valokuvanäyttelyynsä Tuomo Virtanen on tuonut parisenkymmentä kuvaa. Samalla tavalla hänen on päästävä luontoon kameralaukkuineen. Valokuvanäyttely on esillä Seitsemisen luontokeskuksessa lokakuun loppuun asti. – Seitsemisessä retkeilen kameran kanssa usein. mennessä osoitteeseen: Ylä-Satakunta, Parkanontie 63, 39700 Parkano. C ........ R 3 3 Ristikon 33 oikein ratkaisseiden kesken arvotut palkinnot voittivat Tuula Saarinen Ulvilasta, Hannele Sarkki Viljakkalasta ja Tarja Pentti Jämijärveltä. D ....... Kuva: Tuomo Virtanen Seisemisen kansallispuiston luontokeskuksessa esillä olevaan valokuvanäyttelyynsä Tuomo Virtanen kuvasi harvinaisen runkohaapsiaisen. V O I T T A J A T RUHJorma Kemppainen 2016 JOA SUOJASÄITÄ A ....... Leo pyykeille skottibändi jeesaa bordelli ynistä aavistaa ULIA päivittelyä Sumatra viuhua värjätä ajaa tasaarvoa KANTOJA -1. 20 TORSTAI 8.9.2016 . Kuvien kohteet eivät lopu kovin helpolla, Tuomo Virtanen kertoo. Vaikka omat tiedot karttuvat, toisinaan apu on yhä tarpeen. Yhteystiedot mukaan, arvomme palkintoja. Kuvaaja ei tyydy kohteidensa ikuistamiseen. E ........ – Harvinainen runkohaapsiainen oli yhteistyöhaluinen. Pohjola . – Meni vähän yli kaksi tuntia siitä, kun korento tuli toukkanahasta ulos, siihen kun se oli valmis. A ....... Pienimmät eläväiset yleensä karttavat kuvaajaansa. Monet hyönteiset lähtevät livohkaan, kun yritän kuvata niitä. Hän kertoo aloittaneensa maisemasta ja linnuista. halleja pusta terrorisoi ?-gin 20 20 köysiä erittyviä M -1. Tuomo Virtanen vertaa itseään himohölkkääjään, jonka on päästävä lenkille. B ........ B ........ – Laitan tiedot hyönteisistä – tieteellisen nimen ja kuvauspaikan koordinaatin – luonnontieteellisen museon tietokantaan. R I S T I S A N A T E H T Ä V Ä RISTIKKO 36 Palauta ristikko 20.9 . Sieltä löytyy hyviä hyönteispaikkoja ja muitakin kohteita. Puoli tuntia kuvasin yhtä samaa kuoriaista, ja minä lähdin paikalta ensimmäisenä, Tuomo Virtanen kertoo. Näyttelyt Runkohaapsiaisesta tuli linssilude kuvanäyttelyyn Päivi Seppälä SEITSEMINEN. Se osoittautui linssiluteeksi, vaikka kuoriainen onkin. Hän haluaa niille nimet. E ........ Havaitsin värit, kuviot ja muodot niin komeiksi, että piti hommata lähikuvauskalustoa. Olin tämän ajan yhdessä samassa paikassa kamera suunnattuna samaan kohteeseen. Otin jokaisesta vaiheesta vähintään neljä kuvaa varmistaakseni terävän kuvan. Siellä rupeaa olemaan tiedot tuhannesta ilmoittamastani hyönteisestä. Mukana on kuuden kuvan sarja sirolampikorennon kuoriutumisesta. C ........ D ....... Valkeakoskelaisella Tuomo Virtasella on ollut käytössään vain yksi objektiivi, 150-millinen makro, kun hän otti valokuvat Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksessa esillä olevaan valokuvanäyttelyyn. A ....... Kuva: Markku Nikki Valkeakoskilainen Tuomo Virtanen aloitti luontokuvaukset maisemista ja innostui myöhemmin luonnon pienimpien elävien kuvauksesta. NIMI: OSOITE: PUHELIN: . AHDISTELLA epämiehekästä shakkitermi Kiiltävää kun löytäisi! Pica pica LOKSUNTA Alzheimer @ JAKAMISIA nystyröitä VARAULOSKÄYNTI ” ” VALIOJOUKKOJA Lönnrot Ekblad kolonisoida jah ti” ” salaa kaupata T siivilä vaaliYök! valioliigaseura tönäistä KYLLÄ Jaakobin 8. Runkohaapsiainen pysytteli paikallaan ja tirkisteli lehden takaa. Luonto innostaa valkeakoskelaista, joka on kuvannut sitä useiden kymmenien vuosien ajan. Nämäkin kuvat ovat Seitsemisestä. Se osoittautui varsinaiseksi linssiluteeksi, vaikka kuoriainen onkin.