Vuoroaan odottivat Aino Korhonen, Miia Myllymäki ja Anton Tarpila. Otsikko Kahdella Raijalla riitti kahviseuraa N:o 9 Irtonumero 2,50 € Hämeenkyrö • Ikaalinen • Jämijärvi • Viljakkala TORSTAI 28.2.2019 Draamapaja innosti ilmaisuun Emilia Kestilä ja Anna Brander venyivät spagaattiin. sivu 13 sivu 2 Eskarit pohtivat kulttuuria sivu 5 Pirkan Hiihto rakentuu talkoillla sivu 16–17 Edustakuntaehdokkaat tentissä sivu 10–11
Raijat torikahveilla Kyröskosken Setlementillä osoittautuivat melkoiseksi vetonaulaksi. 1,4 KG Ilman korttia 6,79 kg -12% PLUSSA-KORTILLA KG KG 89 PORKKANA, LANTTU JA PUNAJUURI 1 KG, SUOMI PS 9 99 HÄTÄLÄ TUORE LOHIFILEE VAKUUMI, NORJA RAJOITUS: 2 FILEETÄ/TALOUS Voimassa TO-LA 28.2.-2.3. – Mieluiten näkisin työni julkisissa kokoelmissa. Veljen malli tosin oli lauantaina paikalla Kyröskoskella. Hietanen valitsee töidensä esikuvat intuitiolla ja tutustuu heihin teoksia työstäessään. Talan ”kaksostytöt” Muruineen saivat poseerata lukuisille kuvaajille lauantaiaamupäivän aikana. ERÄ Ilman korttia 1,79 kpl (19,89-24,86/kg) -44% PLUSSA-KORTILLA 1 .KPL MAGNUM JÄÄTELÖPUIKOT 72-90 G (11,11-13,89/KG) EI VEGAANISET RAJOITUS: 10 KPL/TALOUS 4 99 KG IRTOMAKEISET RAJOITUS: 2 KG/TALOUS 1 49 KG BATAATTI USA 1 49 PS SIPULI 1 KG 2 99 KPL VIHREÄ PARSA 450 G (6,64/KG) PERU/MEKSIKO 99 PS TAROCCO VERIAPPELSIINI 750 G (1,32/KG) ITALIA 4 90 KPL HORTENSIA 10,5 CM, TANSKA 99 PS JÄÄSALAATTI 100 G (9,90/KG) APTEEKKIPALVELUT NYT SAMAN KATON ALTA! 6 99 K-RUOKAMESTARIN PORSAAN PAISTIJAUHELIHA 5 99 K-RUOKAMESTARIN PORSAAN KASSLER 6 99 KG K-RUOKAMESTARIN PORSAAN PAAHTOKYLKI 5 99 KG K-RUOKAMESTARIN LUUTON PORSAAN KINKKU 3 49 KG KG KG K-RUOKAMESTARIN PORSAAN ETUSELKÄ 3 99 K-RUOKAMESTARIN PORSAAN LAPA 24 95 KG ERÄ RUODOTON RUODOTTOMAT NIERIÄFILEET KASVATETTU, RUOTSI TUOREET RUODOTTOMAT LOHIMEDALJONGIT 19 95 KG KG KG SAVUSTETUT SILAKAT SÄÄVARAUS 8 95 10.MARABOU MAITOSUKLAALEVY 200 G (8,33/KG) Ilman korttia 1,99 kpl (9,95/kg) 6 KPL -16% PLUSSA-KORTILLA -32% PLUSSA-KORTILLA 3 99 RS LEIVON LASKIAISPULLAT 2 KPL/220 G (18,14/KG) SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI RUODOTON ERÄ ERÄ HK UUNILENKKI 400 G (2,50/KG) RAJOITUS: 3 PKT/ TALOUS 1.PKT Ilman korttia 1,49 pkt (3,73/kg) Laskiaisen UUDET KLASSIKOT Raijat ihastuttivat torikahveilla • Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. – Liisa kiinnitti huomiota tähän villapaitaan, jonka olen hankkinut 21 vuotta sitten kädentaitajien myymälästä, Tala kertoo. – Töissä on kyse ihmisen kohtaamisesta, näkemisestä ja hitaasta tutustumisesta. Teosten tunnistettavista hahmoista huolimatta taiteilijalle ei ole tärkeintä teosten ja mallien yhdennäköisyys. – Elävyys vaikeuttaa esikuvan lokeroimista tietynlaiseksi, perustelee Hietanen ratkaisuaan. Olen aina lähtenyt mielelläni mukaan erilaisiin tempauksiin, myhäilee Veli-Pekka Hietanen, joka myös on tullut ikuistetuksi Kyläläiset-sarjaan. Taiteilijan toiveissa on, että teokset olisivat tulevaisuudessa yleisön nähtävillä. Eikä pidä unohtaa mittelspitz-Muruja.. Toimittajan näkemyksen mukaan Hietasen työt ovat myös kunnianosoitus tavallisille ihmisille. Vasemmalla taideteos, keskellä taiteilija Liisa Hietanen ja oikealla Raija Tala, teoksen malli. Hietanen mainitsee villapaidan olevan tunnetun tekstiilitaiteilija Sirkka Könösen suunnittelema. Sen lisäksi kaksikko on osa tuoretta taidehistoriaa, kun Liisa Hietanen on ikuistanut Talan ja hänen koiransa teokseen Raija. Sikälikin poikkeuksellisen hieno kunnianosoitus, että se annetaan esikuvien eläessä. Kyläläiset-teossarjan viimeisin osa yhdessä mallinsa kanssa vieraili Kyröskosken Setlementillä viime lauantain torikahveilla ja suosio oli suuri. – Veli on tällä hetkellä näytillä Kankaanpäässä ja Raija lähtee Turkuun, Hietanen kertoo teostensa liikkeistä. Eikä taitelijakaan ihan kokonaan kuvaamiselta välttynyt. Ensimmäinen Kyröskoskella valmistunut teos, Matti on ostettu Tampereen kaupungin kokoelmaan ja se on esillä kulttuuritalo Laikussa. – Vieraskirjaan kertyi yli 70 nimeä, iloitsee setlementin toiminnanjohtaja Erkki Koivulahti. Moni kävijä hämmästeli erityisesti sitä, kuinka Hietanen on osannut virkata teoksistaan niin tunnistettavia. Vieraskirjan merkinnät kertovat, että kaukaisimmat vieraat olivat Vihdistä asti. – Eri ihmisissä on omat erityispiirteensä. 020 770 5710 PALVELEMME: ark. – Ei minua tarvinnut puhua ympäri. Miksei vaikka täällä Hämeenkyrössä, esikuviensa tavoin, Hietanen sanoo. – Se oli ihan hauska kokemus, ja teoksesta tuli näköinen, veli toteaa. ELLEI TOISIN MAINITA 5 95 SUOMALAINEN PINTAMAUSTETTU PORSAAN UUNIFILEE N. Useamman kuukauden kestävän työn hitaus tasapainottaa etenkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa nopeaa ja pinnallista kohinaa, Hietanen sanoo. Kyläläiset-teossarjan esikuvat ovat tavallisia, eläviä ihmisiä. 2 TORSTAI 28.2.2019 H Ä M E E N K Y R Ö Tavallista parempi ruokakauppa Kyreltie 2, 39200 Kyröskoski, p. – Itse asiassa kysyin lupaa käyttää hänen tekstiilitaidettaan oman teokseni mallina, Hietanen kertoo. Tunnistettavuus voi syntyä asennosta, kasvonpiirteistä tai olemuksesta, Hietanen kuvailee. Raija Tala ja hänen 12-vuotias mittelspitz-koiransa Muru ovat osa katukuvaa Kyröskosken Valtakadulla. 8–21, la 8–20, su 10–19 TO-LA TARJOUKSET VOIMASSA TO–SU 28.2.–3.3. Talakin päätyi taideteoksen malliksi ainakin osittain sattumalta
Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta on jo usean vuoden ajan tutkittu Kyrösjärven kuhaja siikakantaa. Surma on tapahtunut 28. Hanke jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun. Vesistöalueen kasvusta huolimatta Kyrösjärvellä säilyy yhtenäiskalastuslupa entisellään. Seuraavaksi asiaan ottaa kantaa kunnanhallitus.. Onko syynä liian tiheä kanta vai ravintopula. Talkootyötä siinä riittää vielä paljon, Kalli ja Hakala huomauttavat. Padon omistaja on halukas luopumaan padosta. Toinen on sulatettu ja tutkittu poliisin teknisten tutkijoiden ja oikeuslääkärin toimesta tämän viikon maanantaina. – Kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Palkkojen nosto yhteensä yhden lääkärin työvuoden verran nähdään pienempänä taloudellisena riskinä kuin ostopalvelut. Ikaalilaisten Hakalan ja Kallin lisäksi Kyrösjärven kalatalousalueen hallitukseen kuuluvat Esko Vähävihu Jämijärveltä, Pertti Järvelin ja Matti Hyypöläinen Viljakkalasta, Tuomo Hatanpää Hämeenkyröstä sekä Juha Tuohitaival, Seppo Pentikäinen ja Mika Rintamäki Ikaalisista. Yksi suurimmista uuden kalatalousalueen tulevista hankkeista on kalaportaan rakentaminen Kovesjoen padolle Kovelahteen. Samaista taimenkantaa löytyy myös Jyllinjoesta ja Sipsiön reitiltä. Monissa muissa järvissä kuha on tässä mitassa jo 3–4-vuotiaana. Kyrösjärven lisäksi uuteen alueeseen kuuluu nyt myös Jämijärvi. Kalatalousalueen ensimmäinen yleiskokous on hyväksynyt tulevan vuoden toimintasuunnitelman. – En spekuloi sillä julkisuudessa. Vesipinta-alaa uudella alueella on reilu 14 000 hehtaaria, noin tuhat hehtaaria enemmän kuin entisessä kalastusalueessa. Kuva: Jarmo Kalli Lindellin surman tutkinta kestänee koko kevään • Tuukka Olli VILJAKKALA/PARKANO. Nyt tutkitaan, mistä tämä johtuu. Kuulusteluissa hän on myöntänyt teon. Hanke on kuitenkin vielä alkumetreillä ja suunnitelmien teko on kesken, Kalli sanoo. – Varsinaista kalaporrasta ei sinne tarvita, vaan palauttamalla pato-alue luonnon tilaan, kalat pääsevät nousemaan Jämijärveen. Kalamiesten tavoitteena on saada kuhan alamitta alemmaksi ja sen myötä verkon silmäkoko pienemmäksi. 3 TORSTAI 28.2.2019 Kyrösjärven kalastusalue kasvoi kalatalousalueeksi • Terhi Palonen OIVASEUTU. Hankkeen toivotaan myös elvyttävän Kovesjoessa elävää Kyrösjärven vanhaa taimenkantaa. – Kyrösjärveen tullaan tänäkin vuonna istuttamaan siikaa ja jonkin verran kirjolohta, Kalli kertoo. Jos hakemus hyväksytään, kalaportaan rakentaminen ajoittuu ensi vuoteen, Kalli ja Hakala kertovat. Kuhan alaraja on 42 senttiä. Lähes koko Kyrösjärvi on nykyisin kalastuskäytössä yhdellä luvalla. Noin 60 000 euroa maksava kalaporras helpottaa kalojen nousua Kyösjärvestä Kovesjokeen. Kalatalousalue jatkaa työtä Kyrösjärven ja muiden järvien kalakannan hyvinvoinnin eteen. Heitä epäillään rikoksen tekijän suojelemisesta sekä hautarauhan rikkomisesta. Viljakkalalainen Jere Lindell ilmoitettiin kadonneeksi 8. – Viime kesänä aloitettu nuottaus tuotti jo puolet tavoitteesta, eli noin 200 000 kiloa särkikalaa. Myös Jämijärven ja pikkujärvien kalastusluvat säilyvät ennallaan. Siitä on jätetty hakemus Aluehallintovirastoon. Koska jatkuvat rekrytointiyritykset eivät ole tuottaneet tulosta, päätti perusturvalautakunta nostaa lääkäreiden palkkoja siinä toivossa, että se houkuttelee lääkäreitä Hämeenkyröön. Hankkeella poistetaan nuottaamalla särkikaloja Kyrösjärvestä. tammikuuta, sillä häneen ei oltu saatu yhteyttä joulukuun lopun jälkeen. Viime kesänä alkanut Kyrösjärven tila paremmaksi -leader-hanke jatkuu nyt kalatalousalueen vetämänä. 22. Hanketta valmistellaan Ely-keskuksen johdolla. Muutos merkitsi myös vesistöalueen kasvamista. Perusturvalautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunnan tämän vuoden talousarvioon lisätään 94 000 euron suuruinen lisämääräraha lääkäreiden palkkojen nostoon. – Menee helposti kesään saakka, Nieminen arvioi. – Tutkimustulokset osoittavat, että siika kasvaa Kyrösjärvessä hyvin, mutta kuha on hidaskasvuinen ja tulee sukukypsäksi hyvin pienenä, jopa 30–35-senttisenä, Kalli kertoo. Teon motiiviin ei ole tullut selvyyttä, eikä Nieminen ole sitä halukas kommentoimaan. Se käsitellään sitten aikanaan käräjäoikeudessa. Poliisi julkaisi Lindellistä kuvia ja pyysi havaintoja. Parkanossa tapahtuneen henkirikoksen uhri on joulukuun lopussa Viljakkalasta kadonnut Jere Lindell. Siihen liittyy myös suunnitelmissa oleva Jyllin myllypadon purku. – Tehtävät eivät juurikaan poikkea aiemmista kalastusalueen tehtävistä. – Jos kaikki menee hyvin, koko alue saadaan tutkittua tänään, totesi tutkinnanjohtaja Pasi Nieminen keskiviikko-aamuna. – Kuha saavuttaa sen Kyrösjärvessä vasta 7–8-vuotiaana. Kalatalousalue on lakisääteinen kalastuskuntien, vedenomistajien ja eri kalastajaryhmien yhteistoimintaelin. Tilanteen korjaamiseksi rekrytointia on tehty eri tavoin jatkuvasti, laihoin tuloksin. – Kyrösjärven kalatalousalue kattaa nyt noin 14 000 hehtaarin vesialueet, joista suurin on Kyrösjärvi, kertovat kalatalousalueen hallinnossa mukana olevat Jarmo Kalli ja Hannu Hakala. Kyrösjärven kalastusalue on nyt Kyrösjärven kalatalousalue. helmikuuta poliisi tiedotti, että Parkanosta on löytynyt miehen ruumis, jota on yritetty hävittää polttamalla puuja risukasassa. Kyrösjärven kalatalousalueen tuleviin hankkeisiin kuuluu kalaportaan rakentaminen Kovesjoen patoon Kovelahteen. Lisäksi kalatalousalueeseen kuuluvat Kovesjoen vesistöalue ja Sipsiönjärven valuma-alue. Perusturvalautakunnan pöytäkirjassa Hämeenkyrön lääkäritilannetta kuvaillaan kriittiseksi, eikä helpotusta ole näkyvissä: mikäli virkoja ei saada täytettyä, kesällä 2019 Hämeenkyrössä on kliinistä työtä tekeviä virkalääkäreitä vain yksi, sillä kaksi lääkäreistä on virkavapaalla. Parkanossa tapahtuneen surman tutkinta etenee, kun poliisi tutkii toisen kahdesta sulatetusta alueesta. Uuden kalastuslain mukaisesti muodostettavat kalatalousalueet aloittivat toimintansa kuluvan vuoden alussa. Hämeenkyrössä on kesän 2018 jälkeen ollut jatkuvasti 1–3 lääkärin vaje, joka on aiheuttanut muun muassa kiireettömän hoidon jonon kasvun. Puolustusvoimat on vartioinut poliisin eristämää aluetta viime viikon lopulta lähtien. Tutkinnan edetessä poliisi eristi kaksi paikkaa Parkanon rautatieaseman läheisyydessä. Nieminen kertoo, että tapauksen tutkinta kaikkine yksityiskohtineen on pitkä prosessi ja ottaa aikansa, ennen kuin sitä päästää käsittelemään käräjäoikeudessa. ja 29. Katoamisen tutkinnan yhteydessä nousi esiin mahdollisuus, että Lindell on saattanut joutua henkirikoksen uhriksi. Pääepäilty on vuonna 1986 syntynyt parkanolaismies, jota epäillään murhasta. Niistä toinen on tutkittu maanantaina ja toinen on saatu sulatettua sellaiseen kuntoon, että tutkinnat saatiin aloitettua eilen keskiviikkona. Tapahtumaillan kulku on poliisilla tiedossa, mutta tekotapaa ei haluta kertoa julkisuuteen. Poliisi on eristänyt kaksi aluetta metsässä lähellä Parkanon rautatieasemaa. Toisaalta kuhan ravintona olevaa kuorretta järvessä on hyvin, mutta muikkukanta on ollut pitkään heikko, Hakala ja Kalli kertovat. Siirtymäajalla vanhan lain mukaiset kalastusalueet hoitavat tiettyjä välttämättömiä, uuden lain mukaisia kalatalousalueen tehtäviä, kertovat Kyrösjärven kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Hannu Hakala ja hallituksen jäsen Jarmo Kalli. Nykyiset kalastuksenvalvojat jatkavat tehtävissään. Palkkojen nosto aseeksi lääkäripulaa vastaan HÄMEENKYRÖ. Muut kiinniotetut ovat vuonna 1951 syntynyt parkanolaismies, vuonna 2001 syntynyt hämeenlinnalaisnainen ja vuonna 1983 syntynyt ikaalilaismies. Tapaukseen liittyen on pidätetty ja sittemmin vangittu neljä henkilöä. Epäilty ja uhri tunsivat toisensa. Rekrytointiyritysten yhteydessä on käynyt ilmi, ettei Hämeenkyrön lääkäripalkkaus ole kilpailukykyinen naapurikuntiin verrattuna. Hämeenkyrön lääkäripulaa halutaan paikata nostamalla palkkoja. joulukuuta välisenä yönä. Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi heidät viime viikon perjantaina. Kalatalousalueen tehtävänä on kehittää alueensa kalataloutta ja edistää kalavarojen kestävää käyttöä ja hoidon suunnittelua, tiivistää Hakala
Sen jälkeen on näkynyt vain yksittäisiä lintuja silloin tällöin, kuvaaja Lauri Korpijaakko kertoo. Raiskioiden jälkihoito on sitten ”sen ajan mure” eli – jätetään tekemättä. Tärkeintä uudistuksessa on se, että järvien ja kalavesien hyväksi tehtävä työ jatkuu entistä määrätietoisemmin. Vedenottamon suoja-alueella ei saa kaivaa. Työssä on jo onnistuttu hyvin, ja se jatkuu vielä ensi vuoden kevääseen saakka. Soittaja miettii, voisiko Ikaalinen-Seura tai jokin muu taho tutkia ja laittaa toimeksi sitä, että vesi pääsisi virtaamaan Toivolansaaren siltapenkereen kohdalla vanhan ajan mallin. Muistaa pitää myös se, että pienilläkin vesistöjen kunnostustoimilla on paikallisesti merkittävä vaikutus. Hiekanottoalue pohjavesialueelle. Hanke toimii kymmenen kunnan alueella. On hyvä, että näiden asioiden eteen tehdään töitä laajalla rintamalla ja yhteistyöllä. Uusilla kalatalousalueilla kalavesien käyttöja hoitosuunnitelma tulee olemaan aiempaa sitovampi ja sen merkitys korostuu. Vesiasiat ja vesistöt koskettavat meitä kaikkia. – Lapsuudessani ei Kasinolla ollut sinilevää. Kuitenkin juuri luonnon monimuotoisuuden avulla ihmisellä olisi mahdollisuuksia mukautua edes jollakin tavalla uhkaaviin suuriin haasteisiin. Laajaa työtä vesistöjen eteen tekee myös Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä -hanke. Hämeenkyrössä Mahnalan-Kirkkojärven kalastusalue on nyt osa suurta Kokemäenjoen yläosan kalastusaluetta. Alueelle on perustettu vesienhoidon toimijoiden yhteenliittymä, Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Kyrösjärven kalatalousalueen toimintasuunnitelmaan sisältyy monta tärkeää hanketta, kuten Kovesjoen padon kalaportaan rakentaminen ja Jyllin myllypadon purku. Taas yritetään saada uutta hiekanottoaluetta perustettavaksi Kurkelaan Järvenkylänjärven ja Taketti-järven lähimaastoon. Vaikka mahdotontahan luonnonmukaisen tilan saavuttaminen näin järeiden toimien jälkeen enää olisikaan. Upeat ulkoilualueet ja marjaja sienimetsät ovat jälleen vaarassa. – Kun vesi ei enää päässyt virtaamaan sillan ali, rupesi kaislaa kasvamaan molemmin puolin siltaa. Kymmenen Peltopyyn parvi on tänä talvena pitkästä aikaa vieraillut meidän ruokinnalla Aiemmin 80-luvulla Haukijärvellä pesi säännöllisesti peltopyitä, kun lähes joka talossa oli vielä kotitarveruismaat, joista ne saivat talvivihantaa. Uuteen Kyrösjärven kalatalousalueeseen kuuluvat Kyrösjärven lisäksi Jämijärvi sekä Kovesjoen vesistöalue ja Sipsiönjärven valuma-alue. Ikaalisten kaupunki muisti perheitä, joille syntyi viime vuonna vauva. Lapsuutensa ”nurkista” edelleen murhetta kantava entinen ikaalilainen toivoo Toivolansaaren sillalle muutostyötä niin, että Kyrösjärven vesi pääsi jälleen virtaamaan sillan ali. Kalavesillä alkoi uusi aika T O IM IT T A JA te rh i. Kasinon puolella hiekkaranta pienentyi ainakin puoleen. Aikaisemmin juoksimme hiekkarantaa sillankorvasta uimarannalle. Alue on jo kovia kokenut. Soittajan mukaan veden virtaaminen ilmeisesti tukittiin, kun siltaa levennettiin 1960-luvulla. Mitä laajempia kunnostushankkeita saadaan toteutettua yhtäaikaisesti, sitä merkittävämpiä tuloksia saadaan aikaan. Seutukunnalle muodostui vuoden alusta kaksi isoa kalatalousaluetta, jotka korvaavat kalastusalueet. Hiekkarotko on haava luonnon iholla. Onko todellakin niin, että vielä tarvitsisi nakertaa upeata harjualuetta näin lähellä asutuskeskusta ja vielä pohjavesialueella. Muistamistilaisuudesa olivat mukana Mikko Salmela ja Emmi Nisula ja Neela-vauva, Sanna ja Fawad Azami sekä Lilia-vauva, Johanna Huhtanen ja Ville Halmela sekä Martta-vauva ja isoveli, Jokinen Niina ja Viljami-vauva, Matula Ari ja Matula Jenni-Leena sekä Arvi-vauva, Tötterman Sini, isoveli ja Tiitus-vauva, Polvi Tiina ja Timo-vauva, Uusitalo Emmi ja Kuortti Kari-Pekka sekä keskellä Patomäki Katja ja Viitakoski Jukka sekä Veera-vauva.. Ympäristö köyhtyy ja tulee samalla haavoittuvammaksi ihmisen toiminnan seurauksena. Kuten aiemmin kalastusalueiden, nyt myös kalatalousalueiden tehtävinä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu. Kaikkihan jo tietävät, että luonnon lajikirjo on huvennut viime vuosikymmeninä. Uudessa eloonjäämistaistelussa vallalle pääsevät harvat, jollakin tavalla tilanteeseen sopeutuvimmat lajit. 4 TORSTAI 28.2.2019 Pääkirjoitus oivaseutu.fi facebook.com/uutisoiva twitter.com/uutisoiva Kalavesillä kuhisee nyt uudella tavalla. Ympäristö muuttuu kuin teollisuusalueeksi – jättömaaksi, jota pitkin kuorma-autoliikenne jyrää meluten ja pölyä levittäen ja altistaen öljyvahingoille. Alueen maisema, kasvullisuus ja hyönteiset kärsivät. p al on en @ oi va se ut u. Kyrön Luonto ry Lukijan kuva – Mieluisia ja harvinaisia vieraita Haukijärvellä lintulaudan alla. Soittaja arvelee, että veden virtauksen tukkiminen on osaltansa aiheuttamassa Kasinon uimarannan sinileviä. Kalatalousalueet on pyritty muodostamaan kalataloudellisesti riittävän suuriksi. Tietävätkö hämeenkyröläiset ja kyröskoskilaiset että vieläkin ovat Ulvaanharjun alueet vaarassa. – Sitä ennen oli Toivolansaareen pieni kärrytie yhdelle autolle. Menetys mikä menetys. fi Lukijoilta Voisiko Toivolansaaren sillan avata vedelle. Kyrösjärven kalastusalue sai viime vuonna leaderrahoituksen vähempiarvoisten kalojen poistoon Kyrösjärvestä. Reitin alueelle on tarkoitus laatia vuoteen 2027 ulottuva konkreettinen toteuttamisohjelma ja alueen toimijoita kannustetaan ja sitoutetaan hanketoimintaan. Nykyisiä ja jo toimintansa lopettaneita valtavia monttuja on siellä täällä. Puhtaan veden saanti on kaiken elämän ehto, eikä sen saamisen turvaamista tule millään tavalla riskeerata. Asialle saa vahvistuksen alueella kulkiessaan, mutta myös käymällä verkossa Kansalaisen karttapaikalla. Ja pohjavesi. Isoilla alueilla tavoitellaan aiempaa parempia lähtökohtia kalavesien hoidolle. Näissä molemmissa tavoitteena on kalojen kulun helpottaminen. Hän muistelee, miten ennen tätä omilla kalastusretkillä isän kanssa vene saatettiin uittaa sillan ali niin, ettei tarvinnut kiertää koko Toivolansaarta
Oiva puhuttaa Gallup 5 TORSTAI 28.2.2019 Me muut – Pienenä luin Kalevalaa äidin kanssa. Kertomuksen tuttuudesta huolimatta kuvausta Sammon ryöstöstä kuunneltiin keskittyneesti. Helmikuun viimeisenä päivänä vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Tai ehkä on. Elokuvateatteri onkin monelle eskarilaiselle tuttu kulttuurimiljöö. Teos oli tuttu kaikille esikoululaisille, ja useimmilla kirja löytyy kotoakin. Veikko Antilan mielestä parasta eskarissa on leikkiminen. – Ei. Virnistys tarttuu kysyjäänkin, mutta sovimme kuorsaamisenkin mahtuvan kulttuurin otsikon alle. Louhi loitsi merihirviö Iku-Turson kalevalaisten purren kimppuun, mutta Väinämöinen otti Tursoa korvista ja opetti tavoille. – Ilo. Sammosta tapeltiin verissä päin, sopua vältettiin viimeiseen asti ja siinä myös onnistuttiin. Pieniä kulttuurin murusia. – Emme saa hymynaamaa, jos metelöimme ruokailussa, kertoo Suominen. Kävi ilmi, että eskarikin on oikeastaan silkkaa kulttuuria aamusta iltaan: iloa, leikkiä, lukemista, pelaamista, puhumista ja satujen kuuntelemista. Onhan se. Siinä oli niitä koiria. – Parasta on kaikki muu paitsi tehtävät, kiteyttää Sofia Ketvell. Loitsut lentelivät puolin ja toisin ja taiston tuoksina yltyi. Myös puhuminen on kulttuuria, kuten jo tuli todettua. Kysyjän ilme kertoo, että nyt haetaan kulttuurin rajoja. Yksi erikoistilannepuhumisen taito on keskusteleminen ruokapöydässä. Tapio Toivonen Ikaalinen – Aika vähän. Molemminpuolisesta tappiosta tarina jäi elämään. Marjatta Hinttu Jämijärvi Mitä muistat Kalevalasta. Kalevalan koirat saivat kuin saivatkin Sammon vohkittua Pohjan akalta, Louhelta. Kirjokansi meni kappaleiksi, Sampo hajosi ja vajosi meren aaltoihin. Nyt ehdotuksia tulee jo solkenaan. Sen kysymyksen pohdinta jätettiin suosiolla visapäisemmille viisaille. – Viidellä hymynaamalla vietetään elokuvapäivä, ja silloin eskariin saa tuoda karkkia ja limsaa, sanoo Nella Salo silmät loistaen. Pieniä palasia Sammosta jäi kuin jäikin kellumaan meren pinnalle ja ajautui aikanaan Väinölän kylän rannoille. – En minä vaan tiedä, on ensimmäinen spontaani vastaus Heinijärven esikoululaisten ryhmästä, kun heiltä kysyy mitä on kulttuuri. Moni-ilmeistä kulttuuria sohvan täydeltä. Ryöstöretken paluumatkan pilasi armoitettu riitapukari Lemminkäinen, joka rääkäisi semmoisen riemuvirren, että Pohjan akka, harvahammas heräsi huomaamaan menetyksensä. Sitäkin eskarissa harjoitellaan. – Onko kuorsaaminen kulttuuria. Peppi Raisiola Viljakkala – Tapio, metsän kuningas. – Lukeminen, työ, syntymäpäivän vietto, pelaaminen, puhuminen, harrastaminen. Montaa sekuntia ei kuitenkaan ehdi kulua, kun joukosta kuuluu ensimmäinen ehdotus. Se on kulttuuria. Eskarit täyttivät sohvan kulttuurilla • Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Kantele, hauki ja suohon laulaminen. Heinijärven eskarien kanssa kulttuurin olemusta pohdittiin hyvissä ajoin, jo viikkoa etukäteen. – Juhla. Paikallislehden vierailupäivänä Heinijärven eskarit muuten käyttäytyivät niin hienosti, että viides hymynaama tuli ansaittua. Suomalaiseen kulttuuriin uppouduttiin lukemalla, kuuntelemalla ja katselemalla Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa. Tai on. Heinijärven eskarit Veikko Antila, Sofia Ketvell, Nella Salo, Aura Palonkoski ja Jalmari Suominen poimivat kukin syliinsä jonkin kulttuuriesineen. Leikkiminen. ” Onko kuorsaaminen kulttuuria?”. Puhumisessakin on erilaisia tapoja eri tilanteisiin. Ankaran taistelun tulos oli tyypillinen, kaikki hävisivät. Jalmari Suomisen mielestä taas koulukummien vierailut. Niilo Leijala Hämeenkyrö – Vaka vanha Väinämöinen on jäänyt kouluajoilta mieleen. Kulttuurin sisällöksi löytyi pienen pohdinnan jälkeen vaikka mitä, mutta kysymys siitä, onko suomalainen kulttuuri erilaista kuin jonkin toisen maan kulttuuri, osoittautui visaiseksi. Toinen, ja kolmaskin. Sekin. Joku kysyy, onko rakentaminen kulttuuria. Aura Palonkoski kertoo käyneensä teatterissa katsomassa Lumikki-näytelmän, Ketvell puolestaan sanoo nähneensä oopperan Myllykolussa
JÄMIJÄRVI Su 3.3. Taizé-lauluja – kirkkokuoro Kun haluat jakaa iloiset perhetapahtumasi, laita niistä kuva lehteen. IKAALINEN Kastettu: Toivo Rikhartti Timonpoika Rajaniemi. Ke 13.3. Ti 5.3. Ti 5.3. Rukouspysäkki klo 9.15 Seurakuntatalon alakerta. Kaunisto ja Toivola. Kontti-Pitkäniemi klo 18.30, Ikaalistentie 326, Kirsti ja Pekka Yli-Rämillä. Tervetuloa! Ikaalisten seurakunta hakee HAUTAUSMAAN KAUSITYÖNTEKIJÖITÄ • ajalle 1.5.–31.10.2019 määräaikaisiin, erimittaisiin työsuhteisiin • työaika 38 h 45 min/viikko • lisätietoja antaa seurakuntapuutarhuri Maarit Lehtiharju puh. Olohuonemessu klo 15, Torikadun olohuone. Säynäjäkangas ja Toivola. Päivätuokio klo 13 Luhatuulessa, Luhalahdentie 2211. 044 744 0047. Toivoa naisille -piiri klo 13 Olokolossa. Jaettu ilo on moninkertainen! Vihityt-ilmoitus 20 € Pikkuväki-ilmoitus 20 € Lähetä kuva, kuvateksti ja kuvaajan nimi sekä laskutustiedot meille sähköpostitse: ilmoitukset@oivaseutu.fi HÄMEENKYRÖ Kastetut: Rianna Helmi Kristiina Eno, Noel Artturi Reinikka ja Ella Aliisa Väärä. Mikkola. Hautaustoimisto kukkakauppa pitopalvelu A. Ti 5.3. Henna-Riikka Kivistö. Naistenpäivä Hakoniemessä, lähtö Kankaanpäästä messun jälkeen paluu n. Su 10.3. ANTTILA OY Tunnelikuja 3, Hämeenkyrö puh. Kaivaten Erkki Minna, Janne, Kimi ja Janette sukulaiset ja ystävät Soita tuuli, kerro ikävämme. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. Tuhkakeskiviikon messu klo 18, Hämeenkyrön kirkko. Ke 27.3. To 14.3. Lämmin kiitos osanotosta ja Ikaalisten terveyskeskuksessa Pirkkoa hoitaneille. Jylli-Varpeen kinkerit klo 18 vanhalla urheilutalolla. Lähetyspiiri klo 18 Päivi ja Lauri Salmisella Nopanperäntie 264. Maatalousyrittäjien virkistysilta klo 17.30 Hakoniemessä. Hartaus Elokaaressa klo 14. Ankkuri-ilta klo 18, Särkijärven leirikeskus –takkatila. Mukana ilossa ja surussa. Ohjelmavieraana Sirkka-Liisa Viheräkoski. (03) 3714 034, 0400-898 392 Surun kohdatessa Ahon liiketalo Valtakatu 40 p. Suurimaa-Sorrinperä klo 15, Kortesluomantie 310, Pertti Mansikkamäellä. Messukoulutus klo 16, Hämeenkyrön kirkko. Kirkkokuoro. Messu kirkossa klo 10 Iivonen, Risto Raikaslehto. KINKERIT To 7.3. Perheuutiset Tätimme Liisa Orvokki JUTILA * 16.6.1939 Hämeenkyrö † 6.2.2019 Hämeenkyrö Lauhat, lempeät tuulet, hänet mukaanne ottakaa, ja hellästi kantakaa sinne, missä uupunut levätä saa. Messu Viljakkalan kirkossa klo 13. 17.3. Raamattuopetuksesta vastaa Mikkeli Kivimäki, kahvitarjoilu. Ma 4.3. Jumalan suunnitelma kautta aikojen klo 18, Torikadun olohuone. Kirkonkylä klo 18.30, Riihitie 3, Pirkko Koivusella. 6 TORSTAI 28.2.2019 Seurakunnalliset HÄMEENKYRÖ Pe 1.3. Kimi ja Janette Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Su 17.3. Kirkonkylän lähetyspiiri klo 14, Isopappila. Liisa-tätiä lämmöllä muistaen ja kaivaten Inga-Britta ja Anna-Maija perheineen Reijo, Antti, Petri perheineen Matti ja Anja perheineen muut sukulaiset ja ystävät Tervetuloa saattamaan Liisaa Mäntyrinteen kappeliin lauantaina 9.3.2019 klo 11. Vanha Tampereentie 31 Ikaalinen www.ikaalistenhelluntaiseurakunta.net HELLUNTAISEURAKUNTA Ikaalisten Helluntaiseurakunnan ja Rukoushuoneyhdistys ry:n VUOSIKOKOUKSET su 10.3. Pyhäparkki klo 16 Seurakuntakeskus. Neljä puhetta toivosta torstaina klo 19 Jämijärven seurakuntakodilla, ”Ihminen tosi toivoton tapaus. Hessumessu kirkossa klo 18, Pitkänen, Heikin kerho. klo 11. klo 14.30. Uni kaunis, anna mummullemme. VILJAKKALA Su 3.3. klo 18 Ikaalisten kirkossa. VAPAASEURAKUNTA Poppelikatu 8, Ikaalinen Samuel Muroma ja DTS-tiimi vierailee Su klo 14 Hyvänsanoman hetki, Valtakatu 49 Kyröskoski ja Su klo 18 Iltakirkko. Su 10.3. 3715 205 24 h Hautaustoimisto Mäkipää ky hautauspalvelua Kyröskoskella Rakkaamme Pirkko Annikki AHOLA * 6.10.1949 Teisko † 7.2.2019 Ikaalinen Jäi jälkeesi kotipiha hiljainen sen puut ja pensaat lintuineen. Sanaa ja parisuhteen hoitoa. To 7.3 Myötätuuli klo 10, Koskilinna. Sanajumalanpalvelus klo 10 Ikaalisten kirkko. Ilmoittautuminen viimeistään 21.3. Anu Mätäsniemi, Sanna Loikas. MUUT TILAISUUDET Su 10.3. Mätäsniemi, Loikas. Aamurukous klo 8.30 Luhalahden kirkko. Työpaikkaa haetaan lomakkeella ”KESÄTYÖHAKEMUS 2019”, jota saa kirkkoherranvirastosta ja seurakunnan kotisivuilta www.ikaalistenseurakunta.fi. lyyti.in/ virkistysiltaKpaa2019 tai puh 045 343 0670 ruokailu, ohjelmaa, avantosauna. Jorma Pitkäsen läksiäiset srk-kodilla klo 16. Kuollut: Pirkko Annikki Ahola 69. Perjantaikeidas klo 10, Torikadun olohuone. Tervetuloa!. Hakemus tulee palauttaa kirjallisena tiistaihin 19.3.2019 klo 12 mennessä kirkkoherranvirastoon, Vanha Tampereentie 6, 39500 Ikaalinen. Iltapäivän ohjelmatuokiossa klo 12.30 ”Elämän helmihetkiä”, vieraana Mielenterveysja kriisityön asiantuntija Annukka Häkämies. Israel-piiri klo 18, Torikadun olohuone. Ovat ahkerat kätesi rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. VILJAKKALA Kuollut: Pekka Pellervo Lähteenmäki 69. Ke 6.3. Tuhkakeskiviikon hiljaisuuden messu klo 18 Ikaalisten kirkko.Taizé-lauluja. Kehityksen välietappi vai Jumalan luoma?” Luennon pitää Keijo Rainerma. Su 3.3. TULOSSA To 14.3. Säynäjäkangas. Messu kirkossa klo 10, Pitkänen Havi. Kahvitus kirkossa klo 17.30–18. IKAALINEN Su 3.3. Kuolleet: Pauli Esko Juhani Linden 73 ja Juha Matti Kustaa Liukko 54. Ke 6.3. Messun jälkeen kirkkokahvit kirkossa. To 14.3. HILJAISUUDEN MESSU tuhkakeskiviikkona 6.3. Laskiaissunnuntain messu klo 10, Hämeenkyrön kirkko
Kaikenikäiset miehet ja naiset saavat astua mukaan tarinaan, kun Naistenkahvilan väki ja miestenillat ”laittavat hynttyyt yhteen” keskiviikkona 13. Lumikarhulla on korkeutta lähes kaksi metriä. Saat ystävällisyydelläsi aikaan sellaista hyvää, joka luo toivoa ja antaa uskoa siihen, että maailmasta voi tulla parempi. Kasvis: kasvispyttäri To: Uuniala, peruna, salaatti. Pe: Lihapullat, peruna, kastike, salaatti. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo +82.88 m. Jokaisena paastonajan sunnuntaina korista otetaan pois yksi kivi, ja tämän symbolisen toiminnan yhteydessä luetaan pieni rukous. Jumalan kämmenellä 7 TORSTAI 28.2.2019 Kyrösjärvi Kyrösjärven pinnan korkeus keskiviikkona +82.56 m. Sellaista samanlaista lähimmäisenrakkautta Jeesus seuraajilleen opetti sekä omalla esimerkillään että sanoissaan. Viikko viikolta paastonajan kuorma kevenee.. – Eräs mielenkiintoinen Leader-rahoitteinen hanke on Suomen Sukututkimusseura ry:n Omat juuret. Kasvis: quorn-rouhekeitto Ke: Pyttipannu, salaatti. Kristillisessä kirkossa pääsiäistä edeltävä paastonaika alkaa laskiaissunnuntain jälkeisenä keskiviikkona. Neulotaan yhdessä tilkkuja ja niistä vauvanpeittoja hyvään tarkoitukseen. Toivon, että muki muistuttaisi minua joka aamu siitä, kuinka paljon ihmiselle merkitsee se, että hän tulee oikeasti nähdyksi ja kuulluksi sekä kohdelluksi ystävällisesti. Tapahtuman järjestää Hämeenkyrön seurakunta Kansan Raamattuseuran kanssa. Apunaan hänellä oli pistosaha ja tavallinen saha. Ikaalisten kirkossa vietetään silloin hiljaisuuden messua, jossa lauletaan Taizén-luostariyhteisön rukouslauluja. Kasvis: uunikasvikset. Tänään haluan kiittää sinua arkienkeli, joka olet ollut siellä, missä joku on kaivannut ystävällistä hymyä, hyvää tekeviä sanoja ja avuliaita käsiä. Puuha oli tuttua, sillä viime talvenakin veistin karhun. Kasvis: porkkananapit Viljakkala Ma: Jauhelihakastike, peruna, salaatti Ti: Hernekeitto, ruisleipä Ke: Porkkanapyörykät, kermaviilikastike, peruna, salaatti To: Kinkkukiusaus, salaatti Pe: Lihakeitto, ruisleipä, tuorepala Ikaalilaissyntyisen Laura Hakkaraisen ja Jukka Mäkelän perheeseen syntyi 17. Mukin kyljessä on kuva Ninnistä, näkymättömästä lapsesta. Karhun oikeaan muotoon saaminen vei Markkulalta päivän verran. Perhe asuu Tampereella. Tuhkakeskiviikoksi kutsutun päivän viettäminen on elpynyt uudestaan luterilaisessa kirkossa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Et ehkä arvaakaan, mikä merkitys sillä on, että osoitat välittäväsi ja haluavasi auttaa. maaliskuuta kello 14.30-15.30. Ikaalilaissyntyisen Kalliokosken laajempi haastattelu sukuja kotiseutuhistorian tutkimuksesta julkaistiin viime torstaina UutisOivassa. Vieraaksi saapuu mies Kuopiosta, hävittäjälentäjänä ilmavoimissa toiminut Olli Seppänen, joka illassa kertoo siunauksesta Suomen kansan yllä sodan vaikeana aikana sekä tapahtuneista ihmeistä, joita Suomi kansana ja yksityiset ihmiset kokivat. Maaja metsätalousministeriössä johtavana asiantuntijana työskentelevä Juuso Kalliokoski antaa hyviä vinkkejä kotiseutuhistoriaan liittyvien hankkeiden toteuttamiseen ja rahoitukseen. – Kelit muuttuvat vetisiksi, mutta jos lunta vielä riittää, yritän pitää karhun vielä muotissaan, Markkula sanoo. Kaikkialla siellä, missä olen liikkunut, olen nähnyt niitä ihmisiä, jotka ovat halunneet tehdä kohtaamiensa ihmisten päivästä paremman. Arkienkeleitä, onhan heitä Ostin viime viikolla uuden aamukahvimukin. Kotona 2,5-vuotias Tuukka osallistuu innokkaasti pikkusiskon, Minea Marissan, hoitoon ja viihdyttää tätä hauskoilla jutuillaan. joulukuuta 2018 pieni tyttö. – Jos yhdistyksellä tai seuralla on olemassa sukututkimukseen tai paikallishistoriaan liittyvä hankeidea, ihan ensimmäiseksi suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään Leader-ryhmään. Hyvän silmukoiden seuraava tapaaminen järjestetään Kurjenmäkikodilla tiistaina 5. Nämä ihmiset ovat kukin omalla, itselleen luontevalla tavalla osoittaneet sellaista lähimmäisenrakkautta, jonka ajattelen olevan ihmisen hyvinvoinnille ja hänen ilolleen omasta olemassaolostaan hyvin tärkeää. Kyseessä on alueiden välinen hanke, jossa kehitetään uusia välineitä sukututkimukseen. Ikaalinen Ma: Kinkkujuustoperunalaatikko, punajuurisalaatti Ti: Laskiaistiistai: Hernekeitto, laskiaispulla Ke: Broileripatukat, tumma riisi, currymajoneesi, salaattivati To: Lohta tillikastikkeessa, perunasose, vihersalaatti Pe: Lähiruokapäivä: Ohraryynipuuro, marjakiisseli, kurkkua, ruisleipä Jämijärvi Ma: Lihapyörykät, perunasose, salaatti Ti: Hernekeitto, pehmeä leipä, juusto, laskiaispulla Ke: Lohipastavuoka, vihersalaatti, lämpimät kasvikset To: Kinkkukiusaus, punajuurisalaatti, tuoresalaatti Pe: Nakkikeitto, sämpylä, juusto, hedelmä Hämeenkyrö Ma: Broilerikastike, riisi, salaatti. Mukaan voi tulla yksin tai pariskuntana. Miesten ja naisten yhteinen ilta HÄMEENKYRÖ. Hämeenkyrön seurakunta ja Rönsy ry järjestävät yhteistyössä ”Hyvän silmukat” vapaaehtoistoiminnan pop up -tempauksen. Ninni on tuttu Muumien tarinoista. Veikko Markkulan veistämä lumikarhu on ihastuttava luomus. Lumiveisto on hyvä vinkki hiihtolomalaisille, Markkula tuumailee. Kotiseutuhankkeita kannattaa toteuttaa OIVASEUTU. Onneksi olet! Elina Kaunisto Lumikarhu tervehtii ohikulkijoita • Terhi Palonen IKAALINEN. Satapirkan Sähkö Oy Aurinko To nousee 7.33 laskee 17.47 Pe nousee 7.30 laskee 17.50 La nousee 7.27 laskee 17.53 Su nousee 7.24 laskee 17.56 Ma nousee 7.21 laskee 17.58 Ti nousee 7.18 laskee 18.01 Ke nousee 7.15 laskee 18.04 Kouluruoka 4–8.4. Tuhkakeskiviikon messussa pappi piirtää halukkaiden otsaan ristin muistuttamaan elämän katoavaisuudesta ja katumuksen tarpeellisuudesta. Tuhtokadulla kulkevaa tervehtii hyväntuulinen lumikarhu. – Leader-ryhmien tukemana on meneillään erilaisia kotiseutututkimukseen ja –julkaisemiseen liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi Merikarvia-seura ry:n Sukujen Silta –hanke. maaliskuuta kello 18 Hämeenkyrön seurakunnan Isopappilassa. Ilta alkaa kahvilla. Ajankohdan alaraja +82.33 m. Hämeenkyrön kirkossa on tuhkakeskiviikkona pikkumessu. – Kasasin tontille tulleet lumet yhteen kasaan ja aloin veistellä karhua. Tuhkaristi muistuttaa myös siitä, miten tärkeää on välillä pysähtyä oman elämänsä äärelle ja pohtia elämänsä suuntaa. Kasvis: mifukastike Ti: Jauhelihakeito, leipä. Tai ei hän kokonaan ole näkymätön, hänen kasvonsa eivät ole näkyvissä pään päällä näkyvän rusetin ja muun vartalon välissä. Olet ollut siunauksena muille, nyt haluan toivottaa siunausta sinulle. Vauvat Menovinkki Vapaaehtoistoiminnan tempaus Hämeenkyrössä HÄMEENKYRÖ. Sinun arvostavan katseesi ja lempeiden sanojesi ansiosta joku on nähnyt ja kokenut itsensä kauniina ja arvokkaana, välittämisen arvoisena. Ikaalisten seurakunnassa on tänä vuonna paastonaikaa ajatellen kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, miten se voisi näkyä messuissa monipuolisemmin. Siksi paastonaikaa havainnollistetaan esimerkiksi kivikorilla. Karhun veistäjä Veikko Markkula hoitelee karhua vaihtuvista säistä huolimatta. Lumenveisto on hauskaa puuhaa. Se onnistuu kaikilta, eikä ole niin vaativaa kuin jäänveisto. Menovinkit Paastonaika näkyy kirkossa HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN. Juoksutusmäärä 25 m 3 /s. – Leaderin kautta on rahoitettu myös aiemmin esimerkiksi Kankaanpää Seuran Reuttamo-tietokanta, jossa on digitoituna lehtiä ja valokuvia ja muuta alueen historiatietoa. Tempaus on kaikille avoin, olitpa sitten konkarineuloja tai ensimmäistä kertaa silmukoita luomassa. Nenän ja silmät karhulle hän teki uretaanista
Lautakunta päätti lisäksi, että hankkeen valmistumista siirretään kuukaudella niin, että sali valmistuu tammikuun lopulla 2020. Lisäksi nykymalliin menee kerhomallia enemmän rahaa. Esimerkiksi maanantaina kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (sin.) ilmoitti vastustavansa sote-lakipakettia. Heistä 15 valittiin haastatteluun, jonka perusteella valitaan koulutukseen osallistuvat. Tällä hetkellä Avennonrannan rivitalot ovat liki täynnä, ja kerrostaloissa asuntoja on vapaana enemmän. Varhaiskasvatuksen alle siirtämisen henkilöstökustannukset olisivat 772 000 euroa vuodessa. Koulutukseen hakeutuu motivoituneita tulijoita. Esiopetuksen järjestämisvaihtoehtoja on kartoittanut työryhmä, jonka loppuraportissa esitetään neljä eri vaihtoehtoa: nykymalli, varhaiskasvatuksen alle siirtäminen, kerhomalli ja yksityistäminen. Muutosjohtaja Jaakko Herrala esitteli, mitä puutteita ja ongelmia perustuslakivaliokunta löysi sote-lakipaketista. Kunnan vuokratalot ovat jonkin verran rasittaneet kunnan taloutta, kun kunta on joutunut maksamaan joitain yhteiöiden laskuja. Tasalan mukaan uusien työntekijöiden tarve on selkeä, ja tavoitteena olisi saada palkattua 5–10 henkilöä. Avennonrannan tilanne on kunnan näkökulmasta parantunut, kun asuntojen täyttöaste on nyt hyvä. Vastikkeita ei ole kerätty niin paljon, että puskuria pystyttäisiin keräämään. Tällöin suunnittelu jatkuu sillä olettamalla, että ainakin osa suunnitelluista asioista laitetaan käytäntöön kevään eduskuntavaalien jälkeen. Lautakunta varasi mahdollisuuden neuvotella kilpailutuksen voittajan kanssa vuoden jatkomahdollisuudesta ilman kilpailutusta. Lisäksi on pienempiä asiakkaita, joiden kysyntä on tasaista. Hämeenkyrön iltapäivätoiminta kilpailutetaan HÄMEENKYRÖ. Nyt yhteistä tahtotilaa ei ole ja pelkään, että kuluva viikko menee lähinnä toisten syyttelyksi. – Tässä puhutaan pienistä ja hyvin isoista asioista, joihin tarvitaan muidenkin kuin yhden ministeriön työpanos. Päätös on ehdollinen, sillä tarjous ylittää hankkeelle asetetun määrärahan. Tällöin esiopetus pysyy peruskoulun alaisuudessa. Lähitulevaisuudessa Jämijärvellä on tarkoitus alkaa pohtia kunnan vuokratalojen tulevaisuutta, johon voi kuulua mahdollisesti yksittäisten asuntojen myyminen. Tarvetta olisi Tasalan mukaan myös sellaiselle, jos joku haluaa yrittäjänä tarjota alihankintatyötä kiireisimpiin hetkiin. Sivistyslautakunta päätti kilpailuttaa koulujen iltapäivätoiminnan. Valtuustossa jätettiin aloite, jolla halutaan muistaa vähävaraisia. Kunta on järjestänyt koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan ostopalveluna vuodesta 2014 lähtien. Hankkeelle on varattu tälle vuodelle reilu 1,7 miljoonan euron määräraha. Kynnös saamassa Viljakkalan saliurakan VILJAKKALA. – Tärkeintä olisi saattaa kaikki puolueet yhteen ja löytää yhteinen tahtotila muutoksen toteuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta löysi kosolti korjattavaa sote-lakipaketista ja sosiaalija terveysministeriöllä on nyt vajaa viikko aikaa korjata ongelmat. Ajatus on, että lapsen koulupäivä esiopetuksessa muistuttaa mahdollisimman paljon ensimmäisen luokan päivärytmiä. Tällä hetkellä esiopetus järjestetään peruskoulun alaisuudessa. – Yhtiö pitäisi pystyä vastikkeilla kattamaan menot, maksamaan velkoja ja rahaa pitäisi jäädä vielä korjauksiin ja investointeihin. Lakipaketissa ratkaisu oli tarjolla, mutta perutuslakivaliokunta piti sitä epätasa-arvoisena. Sivistyslautakunta päätti äänin 3–6, että esiopetus järjestetään jatkossa kerhomallilla. Decido Group palkkaa lisää rekrykoulutuksen kautta • Liisa Raipala JÄMIJÄRVI. Esitys esiopetuksen järjestämisestä osoittautui sivistyslautakunnassa odotetun kuumaksi perunaksi. Olen huolestunut, onnistuuko työ, tiivistää muutosjohtaja Jukka Alasentie. Kolmas vaihtoehto on soten kaatuminen ilman, että valtio takaa rahoitusta suunnitelman jatkamiseen. Kuntia on mietityttänyt, miten ne korvataan. Ylöjärven tekninen lautakunta valitsi Rakennustoimisto Pekka Kynnös Oy:n toteuttamaan Viljakkalan koulun liikuntasalin. Pirkanmaan muutosjohtajilla usko sote-uudistuksen toteutumiseen tällä vaalikaudella on lievästi sanottuna koetuksella. Aloite: jouluateriat vähävaraisille HÄMEENKYRÖ. 8 TORSTAI 28.2.2019 Pirkanmaa valmistautuu soten kaatumiseen • Tuukka Olli OIVASEUTU. Jos kaikki pitää aloittaa alusta, se on hidas prosessi, muutosjohtaja Päivi Nurminen kiteytti. Tarjous on 1 856 000 euroa ilman veroja. Työryhmä ei ottanut kantaa, mikä malli olisi paras, ainoastaan kartoitti vaihtoehdot. On tehty valinnanvapauskokeiluja, mietitty organisaatioita ja niin edelleen. Decido Groupin kolmella suurimmalla asiakkaalla on kovia liikevaihdon kasvutavoitteita, ja nämä asiakkaat ovat toivoneet myös Decidon kasvattavan kapasiteettiaan. Esiopetuksen siirtäminen varhaiskasvatukselle vaikuttaisi olennaisesti Hämeenkyrön esiopettajien työehtoihin. Muut kerhomallin kannattajat olivat Heidi Schroderus (kok.), Päivi Arhenius (sdp.), Mauri Lepola (sdp.) ja Riitta Palomäki (vas.). Pirkanmaan poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Roope Lehto ei ole yhtään sen optimistisempi. Käytännössä ohjaaja jatkaa iltapäivätoiminnassa ja esiopettaja vastaa toiminnan suunnittelusta. Kunnanjohtaja Kirsi Virtanen kertoo, että Asunto Oy Avennonrannan toimintaa on muutettu sellaiseksi kuten asunto-osakeyhtiölaki edellyttää. Koska valmisteluvaiheessa esillä on ollut toimenpide, joka vaikuttaa henkilöstön työehtoihin, on kunnan varhaiskasvatuksessa meneillään yt-menettely. Kiinteistöyhtiöstä ei nimittäin voida myydä yksittäisiä asuntoja. Tällöin Pirkanmaalla tehty valmistelutyö arkistoidaan mahdollista myöhempää hyödyntämistä varten. Kilpailutuksessa kaupunki sai kaksi tarjousta, joista se valitsi Kynnöksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Laina oli aikaisemmin Valtionkonttorin korkeakorkoinen laina, mikä vaikeutti lainanmaksua, mutta se on vaihdettu pankkilainaan. Samalla lautakunta päätti toimittaa urakoitsijapäätöksen kaupunginhallitukselle tiedoksi ja huomioon otettavaksi vuoden 2020 talousarviota valmisteltaessa. Kerhomallin henkilöstökustannusarvio on noin 634 000 euroa vuodessa, joskin ohjaajien lisätarve on mahdollinen, jolloin kustannukset nousisivat. Yksi niistä oli alueenkin kuntia mietityttänyt korvausjärjestelmä. Tällä hetkellä Virtanen kuvailee yhtiöiden rasittavan kunnan taloutta lievästi, koska kunta on jonkin verran joutunut maksamaan niiden laskuja. – Se on iso juttu. Sähköja automaatioalan kokoonpanoihin erikoistunut Decido Group on rekrytoimassa lisää kojeistoasentajia, ja yhdessä Sataedun, TE-palveluiden ja ely-keskuksen kanssa järjestetään rekrykoulutus tämän kevään aikana. Näin korvausjärjestelmä on mietittävä uudelleen. Seuraava kilpailutus koskee lukuvuotta 2019–20.. Lapsen näkökulmasta olennaisin ero kerhomallin ja nykymallin välillä on, että nykymallissa osalla lapsista henkilökunta vaihtuu kesken päivän. Parempi tietysti olisi, että koetetaan etsiä ratkaisuja perustuslakivaliokunnan osoittamiin ongelmiin, jotta työ voisi jatkua, Lehto ennakoi. Muutosesityksen teki Heimo Nordfors (kok.) ja sitä kannatti Pasi Eloranta (kesk.). Lautakunta: esiopetukseen kerhomalli HÄMEENKYRÖ. Myöhemmälle käytölle yksi vaihtoehto on Pirkanmaan oma sote-uudistus, joka voitaisiin rakentaa esimerkiksi Pirkanmaan liiton tai Tampereen kaupungin pohjalle. Sen edistäminen vaatii kuitenkin yhtenäisen tahtotilan. Aloitteessa esitetään, että kunnan tarjoamat jouluateriat tarjotaan jatkossa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille tai muille sopiviksi katsotuille vähävaraisille ryhmille. Aikaisemmin yhtiö sai vuokratulot, mutta ei vastikkeita. Teoriaopinnot käydään Sataedun tiloissa Kankaanpäässä, ja Jämijärvellä Decido Groupin hallissa käydään työssäoppimassa. Puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta. Hakijoita oli sekä Jämijärveltä että ympäristökunnista. Lautakunta totesi, että palvelu on syytä kilpailuttaa vuodeksi kerrallaan, koska toimintaan tulevien oppilaiden määrästä ei ole varmuutta. Käytännössä on varauduttu soten kaatumiseen. Kunnanhallitus sai ajankohtauskatsauksen Kiinteistö Oy Jäminsaton ja Asunto Oy Jämijärven Avennonrannan tilanteesta. Näin uudistuksen vastustajia olisi eduskunnassa 100 ja kannattajia 99. Tämä on tuonut ongelmia yhtiön lainojen maksamiseen, kun asuntoja on ollut tyhjillään. Kuntakonserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Jäminsaton kerrostalo, Asunto Oy Avennonrannan rivitalot, ja lisäksi kunta omistaa suoraan Markkalan rivitalot ja joitain yksittäisiä asuntoja. Koska sote-uudistuksen tilanne on epäselvä, on Pirkanmaalla laadittu kolme etenemisvaihtoehtoa. Nykymallin vuosikustannus on kaikki välilliset kulut huomioiden 907 000 euroa. Nyt kunta omistajana maksaa yhtiölle vastikkeita ja saa asuntojen vuokratulot. Toivomme, että tätä työtä pystytään hyödyntämään. – Pirkanmaa on valmistelussa pitkällä. – Tämän alan koulutusta ei ole suoraan, ja rekrykoulutus on hyvä tapa rekrytoida. Kiinteistöjen hoidosta on huolehdittu kunnan omana työnä, ja Virtanen kiittelee myös kerrostalon asukkaita ahkeruudesta esimerkiksi haravoimisessa. Pohjaesityksenä oli, että Hämeenkyrön esiopetus järjestetään jatkossa varhaiskasvatuksen alaisuudessa. Soten toteutuessa kuntien omistamat sote-kiinteistöt ja välineet siirtyisivät maakunnille. Toinen vaihtoehto on, että sote kaatuu, mutta valtio turvaa valmistelun jatkamisen. Kerhomallissa sekä esiopetus että aamuja iltapäivätoiminta ovat kokonaan perusopetuksen järjestämää toimintaa, jolloin lasten kanssa on sama henkilöstö koko päivän. Jämijärvellä pohdittavaksi tulee mahdollinen vuokra-asuntojen myynti • Liisa Raipala JÄMIJÄRVI. Jos yksittäisiä asuntoja haluttaisiin myydä, selvitettäväksi tulee myös Kiinteistö Oy Jäminsaton yhtiömuodon muuttaminen asunto-osakeyhtiöksi ja sen vaikutukset. Ylöjärven kaupunki kilpailutti salihankkeen kvr-urakkana, joka tarkoittaa, että sama taho vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Sote-uudistus on tilanteessa, jossa yhdenkin päivän aikana voi tapahtua merkittäviä asioita. Pohjaesitystä kannattivat Jouni Lampinen (ps.), Mirka Löf (vas.) ja Harri Mäkelä (vihr.). Kiinteistö Oy Jäminsaton kerrostalo kuuluu kunnan omistamiin vuokrataloihin. Osa perustuslakivaliokunnan korjauskohteista ovat pieniä, mutta korjattavaa on paljon ja tämä on vain yksi monesta isosta korjauskohdasta, Herrala kertoo. – Asia on vasta heitetty ideana, eikä siitä ole hallinnossa vielä keskusteltu eikä valmisteltu, korostaa kunnanjohtaja Kirsi Virtanen. – Jouluaterioista luovutaan palkkaa saavien viranhaltijoiden, työntekijöiden ja kokouspalkkioita saavien luottamushenkilöiden kohdalla, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Jussi Niinenmaa esitti. Arvi Tasala Decido Groupista kertoo, että koulutukseen haki 27 henkilöä. Ensimmäinen vaihtoehto on, että sote-uudistus menee läpi vielä tällä vaalikaudella, jolloin maakunnassa voidaan siirtyä suunniteltujen asioiden toimeenpanoon. Maakunnassa on tehty paljon töitä sote-uudistuksen toteutumisen eteen, eikä sitä haluta heittää hukkaan. Molemmilla yhtiöillä on vielä velkaa
– Ihastuin Ikaalisten Vanhaan kauppalaan. Sen jälkeen käsittelemme asiaa yhteisessä työpajassa, kertoo tekninen johtaja Satu Hyötylä ja kiittelee siivousja ruokaeli SIRU-palveluiden henkilökunnan aktiivisuutta ja valmiutta kehitystyöhön. – Luvassa on karaokea, teemailtoja ja silloin tällöin elävää musiikkia. Kauppalaan tarvitaan elävää toimintaa ja paikka, johon ihmiset tulevat. Kuljetukset valmistusja palvelukeittiöille vähenevät, kun ruokaa ei kuljeteta nykyiseen tapaan lämpimänä. Ruokapalveluesimiehen mukaan esimerkiksi ”kumiperunoita” ei lautasilla nähdä. Aloite haluaa Ikaalisten taloudelle stressitestejä IKAALINEN. – Tavoittena on avata paikka maaliskuun aikana, kertoo yrittäjä Iliana Julian. Täällä on pitkät perinteet ravintolatoiminnasta aina Seurahuoneesta alkaen. Kylmävalmistuksessa pyritään kuljetuskertoja vähentämään kahteen tai kolmeen viikossa, Hanna-Mari Kontusaari toteaa. On korkea aika saada jälleen kauppalaan ravintola ja majoitusta, miehet sanovat. Ikaalisten talouden todetaan olevan heikossa kunnossa, ja velan suhteen kaupungin toivotaan noudattavan varovaisuusperiaatetta eikä tuudittautuvan alhaisten korkojen aikana ajattelemaan, että lainaraha on halpaa. – Lämmintä ruokaa kuljetetaan päivittäin ja se pitää kuljettaa nopeasti. – Toisaalta ruuanvalmistuksen ammattitaitoa saadaan keskitettyä valmistuskeittiöihin, toteaa terveyskeskuksen ruokapalveluesimies Hanna-Mari Kontusaari. Vakanssit ovat osa henkilöstösuunnitelmaa ja tarve niille on syksystä 2019 alkaen. Ne kypsentävät ruuan paikan päällä: siellä, missä ruokailijat ovat. Alkuvaiheessa ravintolan aukioloajat iltaisin ovat rajoitettuja, mutta niitä lisätään tarpeen mukaan. Tavoitteena on saada paikasta viihtyisä olohuone kauppalaan, Julian kuvailee. Kyröskosken koulu on saanut ruokansa kylmävalmistuksen periaatteella helmikuun alusta lähtien. Esimerkiksi koulujen palvelukeittiöillä tulee jatkossakin olemaan henkilökuntaa. Uudistus ei tuo investointitarpeita, eikä siinä pyritä myöskään SIRU-palveluiden henkilöstön vähentämisiin. Sivistyslautakunta päätti vakanssien perustamisesta, joskin asia tarvitsee hyväksynnän myös hallitukselta.. Elokuulta lähtien monitoimikeskus Sillan ja terveyskeskuksen keittiöt valmistavat ruokaa kunnan eri toimipisteille. Esimerkiksi Mahnalan ympäristökoulun uusi keittiö varustettiin palvelukeittiöksi. Aloitteen ovat allekirjoittaneet Ari Heiska, Terhi Nurmi, Ville Kartaslammi, Aimo Jyräkoski, Susanna Hakala ja Mika Rintamäki. • Päivi Seppälä HÄMEENKYRÖ. – Kahden valmistuskeittiön mallia valmistelee jo kahdentoista työntekijän ryhmä. Esimerkiksi kouluilla ja päiväkodeissa on omat palvelukeittiöt. Monenlaisissa yrityskuvioissa toimineet miehet tunnustautuvat Vanhan kauppalan faneiksi, Huikuri asuukin siellä. Tavoitteena on kehittää ruokapalveluita, lisätä siivouksen ja ruokapalvelun yhteistoimintaa ja turvata palvelun taso myös poikkeustilanteissa. – Vanhan kauppalan elävöittämisestä on puhuttu pitkään, mutta konkreettisia toimia sen suhteen ei ole juurikaan syntynyt. Julian haluaa taloon monenlaista tekemistä. Aloitteessa todetaan, että tämän vuoden talousarviosta ja vuosien 2020–2022 taloussuunnitelmasta päättämisen jälkeen on jo tullut tietoa yleisestä talouden heikkenemisestä. Aamiaiselle voivat tulla terveyskeskuksen muutkin asiakkaat ja sopimuksen mukaan vaikkapa kotona asuvat vanhukset. Esiin tuodaan myös huoli siitä, että häiriö markkinoilla heijastuisi nopeasti Suomeen ja keikauttaisi talousnäkymät. Ikahani avautuu Vanhassa kauppalassa • Terhi Palonen IKAALINEN. Pian parisen vuotta tyhjillään ollut hotelli-ravintola Ikaalisten vanhassa kauppalassa herää eloon, kun hotelli-ravintola Ikahani avaa ovensa. Hotellissa on 12 huonetta, joiden sisustusta ja varustusta on kohennettu. Vakansseille on varattu määräraha. Yli 20 vuotta Suomessa asunut kuubatar Julian on toiminut muun muassa ravintola-alalla kotikaupungissaan Kankaanpäässä. Kunnan ruokapalveluihin valmistellaan muutosta. Iso muutos nykyiseen verrattuna tapahtuu lisäksi siinä, että valmistuskeittiöistä ruoka kuljetetaan perille kypsennystä vaille valmiina. Nykyisistä valmistuskeittiöistä yhteiskoulu jää pois. Muutosta on ennakoitu monitoimikeskuksen Sillan keittiön rakentamisessa ja terveyskeskuksen remontissa. Ruokalautasilla muutos ei näy. Perussuomalaisten valtuustoryhmä peräänkuuluttaa valtuustoaloitteessaan Ikaalisten taloudelle stressitestejä, joilla arvioitaisiin, millainen talouden tila olisi erilaisissa kriisitilanteissa. Hotelli-ravintolan käynnistämisessä häntä ovat auttaneet Pekka Hukuri ja Olli-Pekka Junttila. Satu Hyötylän mukaan ruokapalveluiden kuljetukset ovat mukana koko kunnan kuljetuskilpailutuksessa, jota parhaillaan tehdään. – Ravintola tulee tarjoamaan päivittäin lounasta ja iltaisin pubinaposteltavaa. Monipuolinen aamiainen on tarkoitettu laboratorioasiakkaille, jotka tulevat kokeisiin syömättä ja juomatta. Sen keittiö muuttui palvelukeittiöksi, ja ruoka on toimitettu Sillan keittiöltä. Mahnalan kouluun perustetaan kaksi uutta luokanopettajan vakanssia. Aloitteessa kysytäänkin, miten kaupungin toimintamenoja ja investointien rahoitukseen sekä talouden kehitysnäkymiin vaikuttaisi äkillinen ja syvä kriisi, joka vastaisi rajuudeltaan 1990-luvun alun tai vuoden 2008 talouskriisiä. Ravintolassa voi pelata biljardia ja katsoa muun muassa urheilulähetyksiä isolta screeniltä. – Valmistelutyön aikana pohditaan toimintatapoja. Hämeenkyrön kunta on kilpailuttanut ja hankkii ruoka-ainehankinnat valtakunnallisessa järjestelmässä lukuun ottamatta leipää ja perunoita. Perunat ovat jämijärveläistä lähiruokaa. Perunateattereita ei keittiöillä ole, koska viljelijä toimittaa ne valmiiksi kuorittuina. Varsinkin kesällä täällä on kaunista. Halusin yrittäjäksi paikkaan, joka huokuu hienoja maisemia ja historiaa, Julian kertoo. Siirtyminen ruuan kylmävalmistukseen säästää kuljetuskustannuksia, koska ruokaa kuljetetaan nykyistä harvemmin. Ne keitetään kypsiksi palvelukeittiöiden uuneissa paikan päällä. Uudistus on jatkumoa siivousja ruokapalveluiden kehittämiselle. Mahnalaan kaksi luokanopettajan vakanssia lisää HÄMEENKYRÖ. Esimerkiksi terveyskeskuksen keittiöllä on nykyisin yhteensä kymmenen kokkia ja ruokapalvelutyöntekijää. 9 TORSTAI 28.2.2019 Hämeenkyrö siirtymässä kahden valmistuskeittiön malliin Kylmävalmistuksessa palvelukeittiöt kypsentävät ruuan Tekninen johtaja Satu Hyötylä poikkesi terveyskeskuksen aamiaiselle, jonka ruokapalveluesimies Hanna-Mari Kontusaari henkilökuntineen laittaa joka arkiaamuksi maanantaista perjantaihin. Ikahanin uusi yrittäjä on Iliana Julin. Ne ratkaisevat, miten paljon työntekijöitä eri keittiöllä tarvitaan tulevaisuudessa. Leivät tulevat kahdelta leipomolta Ikaalisista ja Ylöjärveltä suoraan kaikille keittiöille. Alakerran discoa ei tässä vaiheessa avata, yrittäjä kertoo. Satu Hyötylän mukaan on merkittävästi edullisempaa korjata keittiö palvelukuin valmistuskeittiöksi. Apunaan hänellä yritystoiminnan aloittamisessa ovat olleet Pekka Huikuri ja Olli-Pekka Junttila
10 TORSTAI 28.2.2019 Esa Järvenpää Sosiaalidemokraatit Hämeenkyrö 52-vuotias Naimisissa Autokorimekaanikko 1) Olen ollut 2007 vuodesta lähtien politiikassa. KiKy-sopimus ja aktiivimalli ovat todella ikäviä asioita ja niistä pitää päästä eroon. Täällä pidetään ihmisestä huolta alusta loppuun asti. Lisäksi on muita pienempiä luottamustehtäviä. Itsenäisyys. 2) Arvostan itsenäistä ja riippumatonta isänmaata. Meidän tulisi kansana ymmärtää, kuinka tärkeää on itse päättää jokaisesta asiasta, joka koskettaa Suomen kansalaisia. Jokaisen suomalaisen on saatava kokea, että tämä on minun Suomeni. Jokainen silmäpari on tarpeen. Suomen kansalaisuuden omaleimaisuus ja päättäväisyys sekä osaaminen koulutuksen ja urheilun parissa on kunnioitettavaa. Tähän esimerkkinä on kaikkein pienituloisimpien tukeminen, sosiaaliturvauudistus vihreiden mallin mukaisesti perustulon suuntaan: yhden luukun periaate ja kannustava eikä kyykyttävä yhteiskunnan tuki. Maanpuolustukseen riittävän monta konetta Ruotsista, sekä optio hankkia lisää jos tarve tulee. 3) Olen Pirkanmaalla sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana ja erittäin motivoitunut tehtävään. Tämä taas vaatii varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja osaamiseen satsaamista. Tämä on minusta todella väärin niitä asiakkaita kohtaan, jotka odottavat saavansa vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää hoivaa. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesistöjen suojelu ovat myös minulle tärkeitä teemoja. Rauno Mäki Perussuomalaiset Hämeenkyrö 51-vuotias Naimisissa ja kahden tyttären isä Yksikön johtaja 1) Kolmas kausi valtuutettuna, toinen kausi hallituksen 2. Myös geopoliittinen sijaintimme on merkittävä, olemme oikea kansa oikeassa paikassa. Meillä on läheinen luontosuhde ja halu auttaa heikompaa. Puolueen vaaliohjelmasta: kohti maksutonta varhaiskasvatusta, nuorten syrjäytymisen estäminen pidentämällä oppivelvollisuutta, sotesta ja pienempien eläkkeiden korottamisesta 100€:lla olen puolueen vaaliohjelman kannalla. Suomeen on aina muutettu töihin ja töihin on Suomesta lähdetty, siinä ei ole mitään kummallista. 3) Minulle tärkeimmät asiat, joihin politiikalla voi vaikuttaa ja joihin myös pitäisi vaikuttaa on eriarvoistumisen pysäyttäminen ja vähentäminen. Säilyttäisin kotihoidontuen lapsiperheillä 3-vuoteen saakka ja perheet itse päättävät, miten jakavat hoitovastuun. Suomessa säilyttävä sananvapauden ja mielipiteen vapaus ja mahdollisuus jokaiselle ilmaista mielipiteensä pelkäämättä, että voi joutua median tuomitsemaksi väärin perustein. Niistä puolueista, joista ei ole paikallisia ehdokkaita, olemme valinneet paikallisten puoluejärjestöjen avustuksella ehdokkaat gallup-haastatteluihin lähikunnista. Työttömän pitäisi pystyä siirtymään helpommin esimerkiksi osa-aikaiseksi yrittäjäksi. Maahanmuuton tulee palvella maatamme.. Puolustuspolitiikasta hävittäjät ja ohjuspuolustusta. Vastaajina ovat seutumme omat kansanedustajaehdokkaat. Politiikka on minulle keino rakentaa parempaa maailmaa demokraattisesti ja moniäänisesti. Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten yhdenvertaisuus, samanlaiset mahdollisuudet kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja kukoistaa. Suomi on maaseudustaan kuuluisa. Minulla on kokemusta myös poliittisesta järjestötoiminnasta. 3) Omaishoitajien asemaa. Erityisesti haluan pitää huolta siitä, että työehtosopimusneuvotteluissa palataan neuvottelun ja sopimisen aikaan. Sodissa orvoiksi jääneet pikkulapset voi adoptoida suomalaisiin perheisiin. varapuheenjohtaja ja 2019 2. Toimiva pientilaverkosto tuo huoltovarmuutta ja kriisitilanteessa turvallisuutta. Seutulehti UutisOiva tenttaa tulevissa lehdissä eduskuntavaaliehdokkaita eri teemoista. Mielestäni normaalia työtä tekeväkään ei ole politiikasta ulkona, koska jokaista arkielämän asiaa säädellään jollakin poliittisella päätöksellä. Pirkanmaalle pitää saada enemmän valtion rahoittamia investointeja, esimerkkeinä 3-tie (Hämeenkyrön ohitus) ja 9-tie Jyväskylään ja 12-tie Lahteen, kaikki nämä liikenteellisesti ja turvallisuuden kannalta nyt huonossa jamassa. Lääkäripalveluja – vaikka jossain tökkiikin, tahto on hyvä. Olen maakuntahallituksen varajäsen, samoin maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän varajäsen, yksi kausi poliisin neuvottelukunnan jäsenenä, pelastustoimessa minulla on useita luottamustehtäviä. Sukupuolten tasa-arvoa edistävät uudistukset, muun muassa perhevapaauudistus, pitää myös viedä eteenpäin. Mutta lisäkulttuureja täällä ei tarvita. Varhaiskasvatus, koulutus, sosiaaliturva, terveysja hoivapalvelut ovat parempia kuin monessa muussa Euroopan maassa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sellaiset päätökset, joilla edetään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jotta maapallolla olisi hyvät edellytykset elää myös tulevaisuudessa. Miinat takaisin käyttöön. Tiestöt on laitettava ajan tasalle ja Helsinki-Tampere välille kesäajaksi nopeusrajoitus nostettava 140 kilometriin tunnissa. 2) Suomalaisuus itsessään on arvokasta, maamme kieli ja kulttuuri on ainutlaatuista. Kaikki eivät ole kaikesta samaa mieltä, ja silti tehdään yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Tommi Messi Seitsemän tähden liike Hämeenkyrö 39-vuotias Naimisissa, vaimo ja kolme lasta Lähihoitaja, kokki ja koulunkäynninohjaaja 1) Tulen politiikan ulkopuolelta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että olisin ollut jossakin tyhjiössä, jossa ei ole mitään kosketusta politiikkaan. Pienet maatilat on tehtävä mahdollisiksi uudelleen. Pitää sanoa mielipiteensä ja puolustaa sitä sekä kuunnella aidosti muita. Paikallisradiot, jotka soittavat myös paikallisia muusikoita, pitäisi tuoda takaisin. 2) Terveydenhoitoja sosiaalipalvelut ovat yhteiskuntaluokasta riippumatta tavoitettavissa ilman kalliita vakuutuksia. Itse tehty ongelma on tämä hoitajapula. Pitää nostaa enemmän esille myönteisiä asioita. 3-tien suunnitelmat ovat valmiit, tien rakentaminen pitää aloittaa heti nykyisen risteysremontin valmistuttua. varapuheenjohtaja. Listalle kuuluu paljon hyvää. Hämeenkyrössä menossa kolmas kausi valtuustossa, toinen kausi kunnanhallituksessa, lisäksi olen ollut teknisessä lautakunnassa. Itse haluan pitää vapaudestani kiinni, haluan että jokaista ihmistä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Kysymyksissä haluttiin tietoa ehdokkaiden poliittisesta Jenni Kiiskinen Vihreät Ylöjärvi 38-vuotias Naimisissa, kahden kouluikäisen lapsen äiti Englannin, ranskan ja yrittäjyyden opettaja Ylöjärven lukiossa 1) Toimin Ylöjärven kaupunginvaltuutettuna ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Kristilliset arvot ovat merkittävää. Yhteiskuntamme perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Tavaran ja ruuan laatua. Ihmettelen mediassa esillä olevaa etujärjestöjen tapaa puuttua poliittiseen päätöksen tekoon. Mitään, mikä rikkoo arvojamme ei hyväksytä. Ehdokkaat tentissä vaaleihin saakka • Katri Linnikko OIVASEUTU. Hyvinvointivaltiona pysyminen ei ole itsestään selvyys. Ensimmäisessä gallupissa kysyimme ehdokkailta kolme kysymystä sekä heidän taustatietonsa. varapuheenjohtajana, 11 vuotta piirihallituksessa, joista 2018 3. Tiedän, kuinka se voidaan aloittaa uudelleen. Erityisesti haluan nostaa esille lain kohdan, jossa mahdollistettiin se, että suoraan hoivatyöhön osallistumaton voidaan laskea kuuluvaksi hoitajamitoitukseen. Isot ammattijärjestöt on laitettava verolle kuten muutkin yritykset. Puhdasta luontoa. 3) Ajaisin viranomaistoimintojen joustavuutta ja verotuksen yksinkertaistamista. Liikenneyhteyksiä, koulutusmahdollisuuksia. On monia asioita, mitä haluan ajaa kansanedustajana. Omaishoitajien oikeudet, neuvontaja muiden palveluiden saatavuus katsomatta omaishoitajan/omaishoidettavan ikää ja sosiaalista asemaa samalla myös hoidettavien hoidon saatavuus/taso ja laatu myös varmistuu. Ikäihmisten kotona asumista on tuettava, vaikkapa perhehoidon tuomalla hyödyllä. Koulutus on tässä aivan avainasemassa. 3) Syrjäytymisen ja lapsiköyhyyden poistamiseksi on tehtävä työtä. Opettajien tulee antaa oikeuksia pitää jöötä luokassa, ja kiusaajat on lähetettävä muualle kouluun. Vanhainkoteihin halvimmalla lisäapua huolehtimalla kolmannen sektorin korvauksista. Maaseutua ei saa päästää kuolemaan ja kylätoimintaliike on elvytettävä. Miljardien eurojen ratahankkeet eivät saa estää näiden tiehankkeiden toteuttamista. Puolueosaston puheenjohtajana useita vuosia, Pirkanmaan SDP:n piirihallituksessa toinen kausi menossa. Lisäksi kahden säätiön hallituksessa ja muita pienempiä luottamustoimia. 2) Suomalaisen yhteiskunnan suurin vahvuus on tasa-arvon ja osaamisen huikea kasvutarina itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Perintätoimistot on poistettava vaikeuttamasta Suomen kurjimmassa asemassa olevien taloudellista ahdinkoa. 2) Suomessa on turvallista elää ja asua. Olin läsnä kun isäni, kotiseutuneuvos Antti Jokinen käynnisti kylätoiminnan 70-luvulla. Ilkka Jokinen Sininen tulevaisuus Hämeenkyrö 57-vuotias Pienen lapsen isä Näyttelijä (FIA) 1) Olen ollut Hämeenkyrön perusturvalautakunnan varajäsen ja Lahden näyttelijäkoulutuksen oppilaskunnan puheenjohtaja, sekä erilaisissa järjestöissä. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, nykyisen hallituksen toimet ovat lisänneet tuloeroja ja eriarvoisuutta sekä eräiden yksityisten hoitoalan yritysten järkyttävät laiminlyönnit ovat todella ikäviä asioita
Päätyöni on Sastamalan kaupungin maaseutujohtajana. 2) Aiemmin arvostin meidän hienoa pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme, mutta valitettavasti se on murentumassa, jos emme onnistu pysäyttämään rappiokierrettä tulevissa vaaleissa. Aikaisemmin 1970-luvulla minua pyydettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi SMP:n listoille, mutta kieltäydyin. Tällä hetkellä monen opiskelijan viikot ovat vajaita, joskus jopa vain yksi päivä viikossa opetusta. Puhdas luonto. Suomi antaa mahdollisuuden yrittämiseen. Olen joskus ollut silloisen työpaikkani luottamusmies, ja olen aina kuulunut ammattiliittoon. Viime kuntavaaleissa sain 183 ääntä ja olin kunnan ääniharava. Suomi on tutkitusti maailman onnellisin maa. Arvostan suomalaista maaseutua ja maataloutta sekä kaikkia sen eteen työtä tekeviä myös esivanhempiemme työtä. Hyvinvointivaltiossa hyvinvointia ei tulisi mitata rahassa tehokkuusajattelun kautta. Tärkein tiehanke on Hämeenkyrön ohitustie, jonka rahoitus on varmistettava. Hämeenkyrössä olen johtanut sivistyslautakuntaa ja kunnanhallitusta. Tällä kaudella olen myös valtuuston 1. Turvallisuudesta on pidettävä kiinni. Koulutus, turvallisuus, tasa-arvo, hyvä hallinto, terveydenhoito, sosiaaliturva ja puhdas ympäristö ; näissä kaikissa kuulumme maailman parhaimpien maiden joukkoon. Meidän tulee vaalia puhtaita kotimaisia elintarvikkeita. Jouni Ovaska Keskusta Tampere 32-vuotias perheetön luokanopettaja, KM 1) Olen toiminut aktiivisesti politiikassa viimeiset 10 vuotta. 3) Mitä asioita haluaisit tulevalla vaalikaudella viedä eteenpäin. 3)Päätösten tulisi olla inhimillisempiä ja lakien sekä määräysten kannustavampia. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus ainakin yhteen hyvään harrastukseen. Raija Westergård Vasemmistoliitto Hämeenkyrö 63-vuotias Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä, kolme lastenlasta Päivätoiminnan ohjaaja, FM 1) Olen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu eli kuntapolitiikassa olen ollut mukana yli 10 vuotta. Kotimaisen ruuan osuutta pitää lisätä päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten palveluasunnoissa. Varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kouluttautua ja rakentaa tulevaisuuttaan. Tulevalla vaalikaudella koulutukseen, erityisesti ammatilliseen koulutukseen on osoitettava lisää rahoitusta. 2) Arvostan turvallisuutta, hyvää sosiaaliturvaa ja pääosin hyvää terveydenhuoltoa. Tärkeää on myös pitää Pirkanmaan puolia päätöksenteossa. 3) Pirkanmaa on maan toiseksi suurin kasvukeskus. Päättäjien tehtävänä on yhdessä yrityselämän kanssa huolehtia siitä, että Pirkanmaalle syntyy lisää työpaikkoja. Se edellyttää lisää poliiseja ja hävittäjähankintoja puolustusvoimille. 3) Sosiaaliturvaa on uudistettava ja yrittäjyyttä edistettävä, jotta työllisyyden ja talouden kasvu jatkuu. Tosin ammatillinen koulutus tarvitsee uudistamista ja sitä tarvitsee kehittää enemmän nykyiseen työelämään sopivaksi. Avustukset tulisi palauttaa ainakin 2009-2011 tasolle. Olen työskennellyt lähes 40 vuotta maaseutuhallinnon virkamiehenä ja päässyt siten osallistumaan kunnalliseen päätöksentekoon. Myös yrittäjien sosiaaliset edut tulisi saada tasa-arvoisiksi palkansaajien kanssa. Viime vaaleissa jäin muutaman sadan äänen päähän edustajanpaikasta. Monesti lapset ja vanhukset ovat heikommassa asemassa. Näissä erilaisissa tehtävissä olen oppinut, missä vaiheessa asioihin pitää ja kannattaa vaikuttaa, ja miten tavoitteita on järkevää viedä eteenpäin. Jokaiselle nuorelle on taattava toisen asteen opiskelupaikka, ja varmistettava, että hän saa opinnoissaan nykyistä enemmän lähiopetusta sekä ohjausta opiskeluun liittyvissä asioissa. Meidän on kyettävä haastamaan Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Väestökehitys huolettaa, Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Pienyrittäjien asemaa täytyy parantaa. Tiekannasta 80 prosenttia on yksityisteitä, mutta perusparannusavustuksia on pienennetty. Ei ole niin pientä asiaa, johon ei kannattaisi vaikuttaa. Pääsääntöisesti elämme kuin lintukodossa, mutta muutoksiin tulee kuitenkin aina varautua tässäkin asiassa. 2) Luotettavuutta ja rehellisyyttä. Aiemmin olen toiminut varapuhemiehenä ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Huomioitavaa onkin, että viime vuosina väestömme on kasvanut vain maahanmuuton ansiosta. varapuheenjohtaja ja kunnanhallituksen kokouspiirin jäsen. 3) Ikä-ihmisten ja vammaisten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä, kuten myös eriarvoisuuden, köyhyyden ja eläkeläisköyhyyden torjuminen. Kauko Turunen Kristillisdemokraatit Parkano 58-vuotias Naimisissa Yrittäjä, maalarimestari 1) Olen toisen kauden valtuutettu Parkanossa ja hallituksen jäsen useimmissa luottamustehtävissä. 2) Arvostan suomalaisessa yhteiskunnassa eniten sitä, että selvitysten mukaan Suomi on maailman turvallisin maa ja meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä. Kysymykset olivat: 1) Millainen kokemus sinulla on politiikasta. Esimerkiksi EU-byrokratiaa tulisi yksinkertaistaa ja inhimillistää. Pienten ja keskisuurten yritysten kannattava toimintaympäristö on turvattava. Monissa arkielämän kannalta tärkeissä asioissa olemme hyviä. Keskustan puoluesihteerinä olen osallistunut ministerija eduskuntaryhmän toimintaan sekä hallituksen muodostamiseen. Tässä kohtaa voidaan puhua koko yhteiskunnan ekologisesta jälleenrakentamisesta, koska myös digitalisaatio (huoltosuhteen ja ilmastonmuutoksen ohella) asettaa jopa ennalta-arvaamattomia reunaehtoja tulevaisuuden elinkeinopolitiikalle. Tällä hetkellä olen Tampereen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen. Tässä kohtaa olen kokemusasiantuntija äitini, 92, kautta, joka on Sastamalan kotihoidon asiakas. Kaikkien suomalaisten mahdollisuus koulunkäyntiin ja opiskeluun on erityisen hieno asia. Arto Satonen Kokoomus Sastamala 52-vuotias Työlle omistautunut poikamies Kansantaloustieteen opettaja, perheyrittäjä 1) Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 2003, tällä hetkellä olen suuren valiokunnan puheenjohtaja ja Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Suomessa on myös maailman paras kouluverkosto. 3) Lapsiperheiden ja vanhusten hyvinvointia. Tärkein alueellinen hankkeemme on Hämeenkyrön ohitustie sekä alempiasteisen tieverkon korjaaminen. Olen Sastamalassa kaupunginvaltuutettu ja aiemmin toimin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana. On oltava rohkea. Työn verotuksen taso tulee pitää kohtuullisena ja eläkkeellä on tultava toimeen. Meillä on edelleen olemassa (kohuotsikoista huolimatta) myös hyviä vanhusten hoivapaikkoja ja tarjolla hyvää ja laadukasta kotihoitoa. Ehdokkaat tentissä vaaleihin saakka kokemuksesta sekä ajatuksista suomalaisesta yhteiskunnasta. 2) Mitä asioita arvostat eniten suomalaisessa yhteiskunnassa. 2) Suomi on turvallinen maa, jossa on kaunis ja monipuolinen luonto sekä vesistöt. Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta, joita pitää auttaa sijoittumaan työelämään. Pidän arvossa myös yhteiskuntamme rauhallisuutta ja turvallisuutta. Aiemmin oli kaksi kautta sivistyslautakunnan jäsen. Vanhustenhoidon ongelmiin on puututtava ajoissa ja asetettava tuntuvat sanktiot sopimusten rikkojille. Yhteiskunnassamme hyvää on myös mahdollisuus vaikuttaa ja siten pyrkiä tasa-arvoisempaan ja oikeudenmukaisempaan elämään. Työn murros onkin yksi vasemmiston kärkiteema ja tärkeä keskustelun avaus tässä kohtaa.. 11 TORSTAI 28.2.2019 Katariina Pylsy Keskusta Hämeenkyrö 65-vuotias Naimisissa, neljä aikuista lasta ja kolme lastenlasta Maaseutujohtaja, maanviljelijä, Maisemakahvilan yrittäjä 1)Olen ollut vuodesta 2005 alkaen Hämeenkyrön kunnanvaltuuston jäsen, keskusvaalilautakunnassa 20052008, tarkastuslautakunnassa 20052008 ja 2016-2017 sekä kunnanhallituksen jäsen vuodesta 2017. Huoltosuhde huolettaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa, jolla on myös yhteiskuntaa eriarvoistava vaikutus. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ryhmät ovat liian suuria. Maaseudun pitää pysyä elinvoimaisena, sillä elämää on muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella. Ensi viikon Oivassa ehdokkaat vastaavat kysymyksiin liikenteestä. Nykyiset lapsilisiin käytettävät rahat voitaisiin jakaa oikeudenmukaisemmin siten, että perheen tulot vaikuttaisivat lapsilisien suuruuteen. Arvostan myös suomalaista varhaiskasvatusta ja maksutonta koulutusjärjestelmää. Sukupolvet, jotka ovat maan rakentaneet, ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Suurituloisille 200 euron lapsilisän pieneneminen ei ole ongelma, mutta pienituloisille 200 euron lapsilisän kasvaminen voi olla hyvin merkittävä tekijä
Aloitin papin työt alusta tuuraamalla silloisten pappien Marketta Hannuksen ja Timo Paattiniemen eläkepuolikkaita virkoja. Anna-Liisa Hämäläiselle työ löytyi Kuninkaanlähteen hotellilta keittäjänä. – On hyvä, että tiedostamme realiteetit, sen perusteella on helpompi tehdä tulevaisuuden ratkaisuja. Kirkkoherra, joka vierastaa herra-sanaa • Terhi Palonen IKAALINEN. Perhe halusi lähemmäksi lasten mummoloita Ylistarossa ja Kokemäellä. Kuusamo on siis synnyinseutu, ja sieltä Anna-Liisa hänen miehensä Pentti Hämäläinen muuttivat ensin Niinisaloon, jonne armeijan palveluksessa uransa tehnyt Pentti tuli koulutukseen. Teologian maisterin tutkinnon hän suoritti vuonna 1998 ja papiksi hänet vihittiin vuotta myöhemmin. Ennen Ikaalisiin muuttoa Aila ehti työskennellä Olarin seurakunnan pappina noin viisi vuotta. Suuri osa ajasta tulee kuitenkin vietettyä piilopirtissa Jämijärven rannassa. Hämäläisillä on itsellään kaksi lasta, tytär ja poika. Hän myös muistuttaa, että pieni seurakunta ei voi vastata kaikkiin odotuksiin. Tällä hetkellä työmäärä on kuitenkin aikaisempia vuosia pienempi. Totta kai lähtisin tästä, jos löytyisi jatkaja, mutta nuoret eivät välttämättä uskalla sitoutua tällaiseen. – Vein Kankaanpäässä ensin ruokia työpaikoille, ja eräs nuorena eläkkeelle jäänyt ihminen alkoi pyytää, että veisin hänellekin. kirkkoherrana. Välillä komennus tuli Säkylään, ja Anna-Liisa sai työpaikan upseerikerhon emäntänä. Hämäläinen on tykännyt yrittäjyydestä. – Toiminta pitää sopeuttaa talouteen, eli tulevaisuudessa se merkitsee henkilöstön määrän vähentämistä. Koen itseni ikaalilaiseksi, ja minulle seurakunta ja paikkakunta ovat hyvin rakkaita, Aila sanoo. Viikolle on oma ruokalistansa, mutta jos asiakkaalle ei sovi tai maistu esimerkiksi kala, maksa tai kaali, heille löytyy toinen vaihtoehto. Kaksi nuorinta jatkaa edelleen. Olen sellainen suupaltti, että kävisin asiakkaiden kanssa läpi kaikki ilot ja surut, ja viimeiset saisivat ruokansa vasta illalla. – Ne joille viemme ruokaa, pitävät palvelua tärkeänä, ja olemme saaneet hyvää palautetta. Samaan aikaan pitää myös kehittää ja pitää vire positiivisena, Aila pohtii. Näin tuumailee viime sunnuntaina Ikaalisten seurakunnan kirkkoherraksi vihitty Juha Aila. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Päätin kysyä, josko seurakunnalla olisi minulle töitä. Perhe on kasvanut vuosien saatossa. – Ravitsevaa kotiruokaa saa yrityksen tiloista joka arkipäivä. Kun töihin on tultu aamuvarhaisella, kotiin päästään lähtemään kahden aikaan. Jotain saa kuitenkin aikaan, kun rohkeasti menee mukaan. Aila on maalaistalon poika Ylistarosta. Ne kärkenä hän aikoo viedä tehtäväänsä eteenpäin. Lounastakin Hämäläinen yrityksensä tiloissa tarjoaa. Vapaatakin pitää olla. Muutakin ehtii tehdä kuin työtä. – Kirkkoherra ei pysty tekemään mitään yksin. Juuri 70 vuotta täyttänyt Hämäläinen on työskennellyt yrittäjänä yli 40 vuotta, ja yrittäjyys jatkuu edelleen. Meillä oli aikanaan ankara kansakoulunopettaja, ja se varmaan toi meille sellaisen hengen, että me pärjätään. – Aira Samulinkin on sanonut, että kun osaan tehdä, tykkään siitä ja ihmisetkin tykkäävät, miksi en tekisi. Anna-Liisan Ruokaja Pitopalvelun yrittäjä Anna-Liisa Hämäläinen on viihtynyt Jämijärvellä, niin yrittäjänä kuin asukkaanakin. – Kuusamossa on ollut paljon minun koulukavereitani yrittäjinä. Myös joillekin työpaikoille viedään ruokaa. Kauha on pysynyt yli puoli vuosisataa Anna-Liisa Hämäläisen, Jämijärven keskustassa toimivan Anna-Liisan Ruokaja Pitopalvelun yrittäjän hyppysissä. Tässä on omat tilat ja aika hyvät välineetkin, ja tekeminen on luonnikasta. Päätös hakea kotiseurakuntansa kirkkoherran virkaa oli Ailalle helppo. Ja niitähän järjestyi heti. – Meidän perheessä kuntoilu on ollut aina tärkeää, esimerkiksi suunnistus, hiihto, sauvakävely, kuntosali ja avantouinti. Tuolloin töitä riitti viikonloppuisin muutenkin, sillä harva se viikonloppu Hämäläinen laittoi pitoja. Avoimuus sekä yhdessä päättäminen ja tekeminen. – Aluksi veimme ruokia lauantaisinkin. Ei mennyt monta vuotta, kun ruokia alettiin viedä vanhuksillekin. Kun vuokrasopimus irtisanottiin, hän osti Jämijärveltä entisen baarin tilat. Ensin parikymmentä vuotta hän oli yrittäjänä Kankaanpäässä, ja viime syksynä Jämijärvellä tuli täyteen 20 vuotta. Valtaosa on iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät enää pysty itse käymään kaupassa tai laittamaan ruokaa. – Tykkään haasteista ja haluan myös kehittää itseäni. Hämäläinen epäilee yrittäjyyden olevan jollain tavalla myös verissä: Sisaruksia on yhteensä yhdeksän, ja kaikista tuli yrittäjiä. – Kotiuduimme Ikaalisiin nopeasti. Ikaalisten ja seurakuntansakin vahvuutena hän pitää sitä, että täällä asioihin tartutaan ennakkoluulottomasti, kokeilujakin ollaan valmiita tekemään. – Heistä ei ole yrittäjiä tullut, ovat kai oppineet. Työtä Ikaalisten seurakunnan ja seurakuntalaisten parhaaksi tehdään tiimillä, johon kuuluvat työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset. Ailoista tuli ikaalilaisia vuoden 2005 alussa. Minäkään en halunnut muualle, hän kertoo. Ruokien kuljetuksen hoitaakin nimenomaan yleensä Pentti Hämäläinen. – Olen maistellut suussani kirkkoherran -nimikettä, paremmalta maistuu johtava pappi. Hän kertoi sairaalassa, että hänen asiansa ovat hyvin ja hän saa ruokaakin joka päivä, ja sairaalasta alettiin markkinoida minua. Annalla on ollut paimennettavanaan kuusi miestä: aviomiehen lisäksi 18-vuotias Lauri, 16-vuotias Leevi, 13-vuotias Leo, 8-vuotias Luukas ja 6-vuotias Liinus. 12 TORSTAI 28.2.2019 Yrittäjyys kulkee verissä • Liisa Raipala JÄMIJÄRVI. Aila puhuu mielellään muutosjohtamisesta. Jämijärven silloinen sosiaalijohtaja sanoi, että tapatte itsenne tuolla työmäärällä. Olen enemmän kansanmies, kuin herraskainen. Kirkkoherran tehtävä on vaativa, mutta myös hyvin kiinnostava alati muuttuvan maailman myötä, Aila sanoo tärkeimmiksi perusteiksi hakea virkaa. Kokemustakin hänellä ehti seurakunnan johtavana paimenena jo kertyä Jämijärven seurakunnasta ja lähes vuoden verran Ikaalisten vt. Työhaalarit Aila on saanut vetää kotonaan päälle usein, sillä vanhassa, kauniissa puutalossa Rantopäässä on riittänyt ja riittää tekemistä. – Seurakunnan pitää kuitenkaan antaa ihmisille mahdollisuus itse suunnitella ja toteuttaa erilaisia toimintoja. Siskojen kanssa yrittäjänä vierähti kymmenen vuotta ja toiset kymmenen vuotta Hämäläinen toimi yrittäjänä Kankaanpään Makrotalon keittiöllä. Ikaalisiin Aila ja hänen vaimonsa Anna ihastuivat heti ensisilmäyksellä. – Monet ystäväni lähtivät lukemaan teologiaa. Pentti on monet ihmiset pelastanut. Käsillä tekeminen on minun juttuni, vaikka en varsinainen käsityöntekijä ole ollutkaan. – Ruokia ei koskaan jätetä oven taakse, vaan jos ei ovi aukea, hälytetään apua. – Vielä tätä koitetaan tehdä. Parhaimmillaan seurakunta on yhteisö, johon liitetään ilo ja yhdessä tekeminen. – Nyt melkein joka keittiö tekee pitoja, ja alalle on tullut paljon yrittäjiä. Olen tykännyt olla Jämijärvellä. – Ensimmäinen alan työpaikka oli Kuusamossa sairaalan keittiössä. – Kun Kankaanpäässä tuli myytiin Paakarin puoti, ja me viisi siskoa aloitimme siinä yrittäjinä. Silloin koulutukseen kuului, että piti olla harjoittelijana sairaalan, ravintolan ja teollisuuslaitoksen keittiössä, Hämäläinen kertoo. Mitään hätätilannetta Aila ei kuitenkaan kotiseurakunnalleen julista. Seurakunta ei voi jäädä irralliseksi saarekkeeksi. Tie pappisuralle kirkastui Ailalla jo lukiossa. – Olen sanonut, että minun ei parane mukaan lähteä. Tästä eteenpäinkin minut nähdään virkapuvun lisäksi varmasti työhaalareissa. Samaisesta pitäjästä on kotoisin myös Ikaalisten edellinen kirkkoherra Esko Mattila. Olen mukana myös lions-toiminnassa ja SPR:n ystäväpalvelussa. Seurakuntien jäsenmäärien lasku jatkuu, samalla ne ovat joutuneet talouskurimukseen. Pitkään jatkuneen tasaisen taivalluksen jälkeen seurakunnat, kuten kunnatkin, ovat olleet jo useita vuosia melkoisessa myllerryksessä. Ruokaa viedään viitenä päivän viikossa, perjantaina tarvittaessa kolmen päivän ruoat. Miehet ovat käyneet samaa kyläkoulua. – Oli hyvä, että Makrotalolla sopimus irtisanottiin. Vakituinen kotiosoite on keskustassa yrityskiinteistön asunto-osassa. – Seurakunnan sanoma ja perustehtävä ei tule muuttumaan, mutta ympärillä oleva maailma muuttuu niin kovaa vauhtia, että seurakunnan pitää osata reagoida muutoksiin. Yrittäjän homma on myös sitovaa, eikä esimerkiksi lomia ole juuri pidetty. – Miehellä oli ikävä Kankaanpäähän, kun suunnistus on hänelle tärkeää. – Seurakunnan sanoma ja perustehtävä ei tule muuttumaan, mutta seurakunnan on pysyttävä reagoimaan alati tuleviin muutoksiin, sanoo Ikaalisten seurakunnan uusi kirkkoherra Juha Aila.. Sieltä avautui osuuskeittiöstä paikka, olin siellä vajaan vuoden, jonka jälkeen ryhdyin yrittäjäksi. Olen myös ollut monenlaisilla kansalaisopiston kursseilla: posliininmaalauksessa, lasitöissä ja nyt olen askartelukurssilla. Jo Kankaanpäässä Hämäläinen aloitti ruokapalvelun eli aterioiden toimittamisen asiakkaiden kotiin, ja asiakaskunnasta suurin osa on edelleen Kankaanpäästä
Rukoilemme yhdessä. Ja moni epäilee, mahtoiko tämä sittenkään seistä käsillään. Viisi lasta kussakin ryhmässä saa viisi minuuttia aikaa tehdä pienoisnäytelmän. Aurinko on noussut eteläisessä Aasiassa. Mylan äiti sekä ainoa veli ovat menehtyneet. Meeri Pennanen haluaisikin päästä näyttelemään kaunotarta Kaunotar ja hirviö -näytelmään. 13 TORSTAI 28.2.2019 Vieraskynä Kirjoittaja on ikaalilainen Emilia Kyrönviita, joka on lähetystyössä Filippiineillä. Ulkopuolinen vetäjä voi söpöillä mukana. Enkä sitä toivoa, josta Myla piti kiinni yhtä tiukasti kuin elämästään. Yhden talon edustalla kaksi kukkoa ovat sotkeutuneet kettingeistään toisiinsa ja taistelu on verinen. Sen alapuolella makaa Myla, Arthurin tytär. Matikantunti. Viime syksynä se jäi toteumatta. Kakkosluokkalaiset ”jäätyvät” paikoilleen sellaisiksi, mitä vinkki tuo pikaisesti mieleen. Elämä on itsessään ihme ja niin sanoinkuvaamattoman kaunis. Eka perhe nimeltänsä Valkea-Leponiemi-Lehtinen esittää mykkäfilmin, jossa isä kuorsaa sohvalla ja äiti silittää, kaksi lasta joraa ja kolmas näppäilee kännyänsä. Heillä ei ole varaa syöpähoitoihin. Kun esitystä luodaan hetkessä ilman käsikirjoitusta, esiin nousevat – yllätys yllätys – hiljaiset tytöt ja myös vilkkaat pojat, jotka huomaavat, että pelleilyssä piilee voima. Moni tietää, kuka Urho Kekkonen oli. Rintasyöpä on vienyt hänen voimansa. Tien reunustoille on muodostunut ajan saatossa värikkäitä muovikasoja – rutistettuja pulloja, irtonaisia muovipaloja ja rikkinäisiä pusseja. Puolitoistatuntisen alkuhälinä muuttuu innoksi keksiä ja kehittää vaikka millaisia ilmeitä ja elkeitä, käänteitä ja väänteitä – jokainen vuorollaan yhteiseksi esitykseksi. Se ei vie häneltä uskottavuutta lasten silmissä. Aika moni käsi nousee pystyyn kysymykselle, monenko mielestä koulussa voisi olla näyttelemistä ja itsensä ilmaisutaitoa enemmänkin kuin koulun jouluja kevätjuhlissa. Nuorisonäyttiksen draamapajassa Viljakkalan koululla Arttu Salmi, Juska Leponiemi, Jasmi Leponiemi ja Niklas Kannosto ”jäätyivät” jo pysähtyneiksi ”kuviksi”. Tervehdin ja kuuntelen, kun hän kertoo tarinansa. Myla on työskennellyt Lebanonissa ja Dubaissa. Meeri Pennanen satsasi jännään ilmeeseen. Silmiään raottaen hän heiveröisellä äänellään toivottaa meidät tervetulleiksi. Talviloma. Ensimmäistä kertaa käsitän, miten pyhä elämä on. Hänelle se antoi ideoita esimerkiksi oppiaineeseen nimeltä tunne ja vuorovaikutus. Luokassa pulpettijärjestyksiä vaihdellaan, töitä tehdään erilaisissa ryhmissä ja tiiviiden työrupeamien välillä ope ottaa pikkuvälkkäpurkkinsa esille. Lohduttaessani vahvaa, hengestään taistelevaa ystävääni, oivallan syvällä sisimmässäni jotakin merkityksellistä. Saapuessani suuremmalle tielle olen jo saanut seurakseni muutaman paikallisen lapsen. Kävelemme pitkin kujia, kunnes saavumme pienen oven edustalle. Lasten isä elää toisen naisen kanssa. Jäljellä ovat Arthur, hän ja tyttäret. Yhtäkkiä vastaan tulee skootteri, jonka kyydissä ovat äiti, isä, kaksi lasta ja perheen koira. Seinustoilla on vanhoja julisteita, sekä kuvia perheenjäsenistä. Metrin kapean polun keskellä on rako, jossa virtaa likavettä – tai ainakin joskus on virrannut. Pyykkinarut kulkevat kadun yläpuolella. Neea Musakka ja Jan-Emil Valkila odottavat jonossa vuoroaan, Anton Tarpila tulee tekemään oman kuvansa. Ilmassa leijuu keuhkoille jo tutuiksi tulleet saasteet sekä rasvakeittimen käry. Lattiaa ei näy sitä peittävän suuren patjan vuoksi. Tulen aina muistamaan, kuinka tuossa hetkessä Myla kantoi harteillaan tämän maailman vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Miia Myllymäki taivuttaa otsan varpaisiin.. Kuulen liikenteen tööttäykset ja kouluun lähtevien lasten iloiset äänet. Näistä ja muista syistä Jari Hiltunen suosittelee ilmaisutaitoa käyttöön aina, kun muodostetaan ryhmiä. Oi kyllä, olen edelleen samaisella metrin levyisellä kujalla. Luokanopettaja Aino Papu toivoo, että koulun draamapaja kannustaa lapsia tokaluokkaisista nelosiin Nuorisonäyttikseen. Arthur viittoo meidät sisälle. Hammaslääkäri. Draamapaja antaa lapselle kokemuksen itsensä ilmaisemisesta ja luvan valita, sopisiko vai eikö näytteleminen hänelle. Kolmannessa kiehnailee kissakin. Urho Kekkosina muutama kahdeksanvuotias seisoo käsillään seinää vasten. Kerta toisensa jälkeen hän toistaa: – Luoja kyllä tietää, että minulla on kaksi tytärtä enkä voi jättää heitä. Ensi syksynä yritetään taas. Ainakin neljä viittaa, viides miettii, kun Jari Hiltunen houkuttelee lapsia Nuorisonäyttikseen. – Poika ottaa tyttöä kädestä, Jari Hiltunen sanoo. Kävelen pitkin Manilan kujia. Kaikki perustui siihen, että te halusitte tehdä sen. Päiväni Filippiineillä Kakkosten Kekkonen seisoo käsillään seinää vasten • Päivi Seppälä VILJAKKALA. Pidän kiinni uuden ystäväni kädestä, kun kyyneleet valuvat pitkin hänen kapeita poskiaan. Harteilleni tipahtaa vesipisara. Hienon jutun teitte. Tämä on teatteri-ilmaisun voimaa, joka vie mennessään, Jari Hiltunen suitsuttaa ja antaa lapsille uuden tehtävän. – Koululuokissa ryhmäyttämistä pitää tehdä jatkuvasti. – Kun 5–10 minuuttia on välillä vaikkapa leikitty koiraa, sitten jaksetaan jatkaa tuntia taas, sanoo ekaja tokaluokkalaisia 16-vuoden ajan opettanut Aino Papu. Istun hänen vierelleen. Harry Potter. Kulissit ja esitykselle juoni ovat valmiina: perheen olohuone lauantai-iltana seitsemän aikaa. – Mahtavaa! Kun jokainen tekee osansa, muodostuu mahtava esitys. Hänen tyttärellään on syöpä. Seinällä on pölyinen tuuletin. En tule koskaan unohtamaan hänen kyyneleitänsä. Olen kiitollinen uudesta ystävästäni ja hetkestä, jonka sain viettää hänen vierellään. Kesäloma. Rohkeuttakin lapset saavat, kun näytelmäroolissaan he tekevät jotain, mitä eivät itsenänsä tohdi. Ehkäpä joku valmistaa kevätrullia. Mikä rohkeus kaikilla. Elokuva on katsottu ja kivaksi todettu. Draamapajassa Kekkonen voi senkin tehdä, sillä paja innostaa ilmaisemaan itseään. Pikkuruisista ovista ja ikkunoista näkyy elämää. – What’s your name?, lapset kysyvät ja pitelevät kättäni. Hänellä on 5ja 7-vuotiaat tyttäret. Seinällä on hyllykkö täynnä vaatteita, aikuisen ja lasten. Pieni tyttö huoneen nurkassa ihmettelee muukalaisia. Kävelemme noin kuuden neliömetrin kokoiseen takahuoneeseen. 70-vuotias Arthur esittelee itsensä ja lyhyen juttutuokion jälkeen pyytää meidät kotiinsa. Yhden kujan kulmauksessa näemme vanhemman miehen viittovan meitä luokseen. Hämärässä huoneessa näemme muutaman jakkaran ja pöydän. Lapsethan ilmaisevat. Viljakkalan koulun juhlasalissa Jari Hiltunen huutaa vinkkejä. Olen tiimini kanssa matkalla tapaamaan paikallisia. Toinen tyttäristä istuu vierelläni ja silittää itkevän äitinsä hiuksia. Viittä minuuttia ei edes ehdi kulua, kun kaikilla on valmista. Borgin perheessä patistetaan tenavia nukkumaan. Molemmilla puolillani asuu perheitä. Kuja on synkkä, vaikka on jo aamupäivä
Pienikokoisia puutuotteita, esimerkiksi puukoruja valmistavat muutkin yritykset, mutta Valkila toteaa monien käyttävän raaka-aineena lähes yksinomaan vaneria. Päätoimittaja, toimitusjohtaja Katri Linnikko nosti alustuksessaan esiin saman seikan. – Meitä massiivipuun työstäjiä on vähemmän. – Miten selviätte tästä Ikaalisten ja Hämeenkyrön asettelusta, kun toisella paikkakunnalla aina sanotaan, että toinen saa enemmän huomiota, kuului kysymys. Juho Valkilan yrityksen tuotteissa hyödynnetään laserkaiverrustekniikkaa. Ensimmäistä kertaa aamukahvitilaisuudessa oli Reijo Kankaanpää, jolla on Hämeenkyrössä halli, vaikka asuukin Tampereella. – Verstas on synnyinkodissani Vuohelantiellä ja kaivertamo Tippavaarassa, Valkila kertoo. Hän kertoi yrittäjille myös lehden toiminnasta, yritysyhteistyöstä ja mainostoimisto OivaMainoksesta. Viimekeväisessä myynnin ja markkinoinnin kasvupolkuohjelmassa ykköspalkinnon vei neljän tutkijan yritys, joka kehittää älylaseja. Yrityksellä on kaksi toimipaikkaa, ja tällä hetkellä Valkila on yrityksensä ainoa työntekijä. Puusepänliike Valkila Oy:n yrittäjä Juho Valkila osallistuu toista kertaa Kasvu Open -valmennukseen. Valkilan yrityksen asiakaskunta koostuu pääosin yrityksistä, esimerkkeinä uusista asiakkaista Valkila mainitse Aarikan ja Kyrö Distillery Companyn, joille yritys on tehnyt rasioita vaaleasta puusta, koivusta ja männystä. Niin kauan kuin näitä palautteita tulee yhtä paljon, ollaan keskimäärin onnistuttu, Linnikko tulkitsee. Valkilalla on datanomin koulutus, ja hän kutsuu itseään IT-puusepäksi. Lehdet yhdistettiin runsas kuusi vuotta sitten. Valkilan toiveissa on löytää yritykseensä yhteistyökumppani, jonka kanssa voi jakaa vastuuta yritystoiminnan eri osa-alueista. – Täältä paikka löytyi halvemmalla. Yrittäjä saa apua ja neuvoja, jos osaa niitä pyytää, mutta Kasvu Open -valmennuksessa jokaista yritystä kohdeltiin yksilöllisesti, Valkila kehuu. Nyt oli hyvä tilaisuus tulla tapaamaan väkeä henkilökohtaisesti, Kankaanpää perustelee osallistumistaan. Linnikko vastasi, että tämän kaltaisen palautteen määrä on vähentynyt, joskin sitä edelleen toisinaan tulee. – Uusiutuva metsä ja maaseutu -kasvupolulla yritykset ovat tietenkin valikoituneempia, mutta mukana on hyvin erikokoisia yrityksiä, Valkila kertoo. Hän on tähän mennessä nähtävästi ainoa hämeenkyröläinen, joka on hakenut mukaan Kasvu Open -valmennukseen. Paikallislehti tuntuu kiinnostavan yrittäjiä. Kasvu Open -valmennusohjelmaan hakeneiden yritysten kirjo on erittäin laaja. Varsinkin tien päällä tapahtuvat asiat kiinnostavat. Valkilan kanssa samaan valmennukseen lähtee myös Luonnon Magiaa Oy Ikaalisista. Tällaisen johtopäätöksen voi vetää, sillä UutisOivan Hämeenkyrön toimipisteessä juodut yrittäjien aamukahvit houkuttelivat varsin mukavasti väkeä paikalle. Valkilalla on valmennuksesta hyviä kokemuksia, sillä hän pääsi mukaan myös viime keväänä, jolloin yrittäjä sai neuvoja ja opastusta myynnin ja markkinoinnin saralla. Paikallislehteä hän lukee siksi, että se kertoo asioista, joista kukaan muu ei kerro. Mediamyyjä Maise Autero (selin) kertomassa vieraille työstä UutisOivassa. – Välillä Hämeenkyrössä kuulee, että kirjoitamme pelkästään Ikaalisista ja Ikaalisiin kun menee, niin siellä sanotaan, ettei muusta kirjoiteta kuin Hämeenkyröstä. Vuonna 2009 yrittäjäuran aloittanut Valkila ehti hankkia oppia puutöihin isänsä yrityksessä, joka aloitti 1999. Paikallislehti kiinnosti yrittäjiä • Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. – Valmennus oli ehdottomasti hyödyllinen. Pitempi historia on urheiluseura Tampereen Ilveksen tunnuksen muotoisella löylymittarilla, joka puolestaan on lämpökäsiteltyä haapaa. ” Varsinkin tien päällä tapahtuvat asiat kiinnostavat.”. Paikallisista asioista kertomisen lisäksi yksi lehden tärkeä tehtävä on tukea seudun elinvoimaisuutta. Erilaisissa Kasvu Open -valmennuksiin on osallistunut useampiakin yrityksiä UutisOivan levikkialueelta. – Käyttämäni raaka-aineet ovat suomalaista puuta, jonka hankinnassa on tärkeää löytää oikeanlaista materiaalia kuhunkin käyttötarkoitukseen. – Raaka-ainehankinnat on yksi niistä yritystoiminnan osa-alueista, joihin toivon saavani hyviä neuvoja tulevista valmennustapaamisista. Ohuesta koivuvanerista tehdyt käyntikortit, lämpökäsitellystä puusta valmistetut uudelleenkäytettävät lahjakortit, puulle laserilla kaiverretut valokuvat tai puinen solmuke ovat esimerkkejä Valkilan verstaan osaamisesta. Mutta ainakin yhdessä suhteessa Valkila on edelläkävijä. Aiemmin Ikaalisissa ja Jämijärvellä ilmestyi Pohjois-Satakunta hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten lukiessa Hämeenkyrön Sanomia. Kerran kuukaudessa järjestettävästä tilaisuudesta vastaavat Hämeenkyrön Yrittäjät ja Yrityspalvelut. Hänen yrityksensä on yksi viidestätoista, jotka valittiin Uusiutuva metsä ja maaseutu -kasvupolun valmennukseen. Yrityksen käyttämä puun laserleikkausja kaiverrustekniikka ei ehkä ole varsinaista informaatioteknologiaa, mutta monenlaiseen se kykenee. 14 TORSTAI 28.2.2019 Juho Valkila tekee tikusta rasiaa • Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa olen ollut paljon tekemisissä ja saanut hienosti apua. Keskustelussa nousi esiin Oivan historia. – Viimeksi hirvikolari, josta ei tietoa muualla ollut
Lisää luovuutta ja terävöittää keskittymiskykyä. Holmala kertoo itsekin jännittävänsä jokaista esiintymistä, se kuuluu asiaan. Se oli HPK:n mitalijuhla. Ammattimuusikot Olli Anttila ja Vesa Holmala juttelivat koululaisille muun muassa musiikista ja esiintymisjännityksestä. Miten sitä voi lieventää. Metsähallitus kerää tietoja valtion metsissä ja vesillä liikkujilta. Pikkusiskoni ja -veljeni olivat niin pahamaineisia unissakävelijöitä (myös unissanaurajia, -itkijöitä ja -elämöijiä) ettei kukaan kavereistani uskaltanut tulla meille yökylään. – Älkääkä pelätkö pitää esitelmiä tai älkää ajatelko, että ette olisi jotenkin riittävän hyviä. Kun menetin uneni (lapsi syntyi), tajusin yhtäkkiä ja vääjäämättä miten typerästi olin kohdellut itseäni aiemmin. Jännitin hirveästi. Se riittää. – Olen viikon päästä Ylen Aamu-tv:ssä. Joitakin ehdotuksia on tehty myös valtion maiden ulkopuolelle. Kauniita unia! Parantaa muistia, oppimista ja Kasvattaa todennäköisyyttä elää vanhaksi ja vieläpä terveempänä. • Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Holmala kertoi jännittäneensä hiki päässä kaverinsa häitä, kun hän soitti Tampereen tuomiokirkossa puku päällä. Kuten niin monen muunkin tärkeän asian kanssa käy, unen merkityksen tajuaa usein vasta kun sen menettää. Ne ovat paljon jännittävämpiä kuin sellaiset, että ollaan satojen ihmisten edessä, Anttila kertasi. Vaikuttaa myönteisesti hormonitoimintaan. Palauttaa henkistä voimaa ja vireyttä enemmän kuin mikään muu. päivään www.metsa. Suvi Haapalehto iloitsee siitä, että tällaisten metsien luontoarvot kiinnostavat ihmisiä. – Se pikemminkin korostaa kohteen arvoa. Tulen perheestä, jossa kaikilla on ollut jonkinlaisia unihäiriöitä. fi/vaikuta -verkkosivun karttapohjaisessa kyselyssä. Hämeenkangas on monikäyttömetsä. Yksi syy siihen oli, että minulla on lukihäiriö. Täydellinen ei tarvitse olla. Mikään gojimarja, macajauhe tai edes superruoka mustikka; mikään jooga, HIIT-treeni tai aikuisten värityskirja ei ole niin älyttömän tehokas ja elintärkeä kuin hyvä yöuni. Se riittämättömyyden tunne on vain omassa päässä. Olen silti onnistunut tähän mennessä nukkumaan auvoisan onnellisesti. – Vetäkää Tapparan maalilaulu, kuului vaatimus. – Muistan ala-asteelta, että jännitin hirveästi kirjaesitelmiä. Hänen mukaansa ei haittaa, vaikka luontokohteiksi ehdotetaan kohteita, jotka ovat jo mukana alue-ekologisessa verkostossa. Jännityksen kanssa kuitenkin oppii elämään. 15 TORSTAI 28.2.2019 IKAALINEN, JÄMIJÄRVI. Holmala ja Olli Anttila ovat ammattimuusikoita ja kävivät viime viikolla Kyröskosken koululla juttelemassa ja vähän musisoimassakin lapsille. Näiden viisauksien ohella koululaiset saivat näytteitä esimerkiksi Holmalan musiikista ja muustakin musiikista. Itse olen muun muassa löytänyt itseni keskellä yötä jääkylmästä suihkusta, asiaankuuluvan alastomana. Kuitenkin esimerkiksi Hämeenkankaalta havaintoja on toistaiseksi niukalti. Projektipäällikkö Suvi Haapalehdon mukaan tietoja on saatu sadoilta ihmisiltä ja monet ovat ilmoittaneet useita kohteita. Nokkelin ehkä luki otsikon ensin ja päätteli siitä. Ammattimuusikot muistuttivat koululaisia siitä, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen Metsähallitus pyytää kertomaan Hämeenkankaan luontokohteista. Pienen tapailun jälkeen se lähti. Holmala myönsi, että vierailu merkitsi hänelle itselleen paljon, sillä hän on koulun entinen oppilas. Nukkuminen tuntui ajanhaaskuulta. Kysymys jännittävimmästä esiintymiskokemuksesta osui etenkin Anttilan kohdalla ajankohtaiseen saumaan. Ilmoituksia eri puolilta Suomea on tehty muun muassa lähteistä, harvinaisempien lintujen lammista ja reviireistä, kanalintupaikoista, hanhisoista, hyvistä marjapaikoista ja rehevistä soista. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat osallistua Etelä-Suomen alue-ekologisen verkoston päivitykseen ilmoittamalla valtion mailla havaitsemiaan arvokkaita luontokohteita ja muita havaintoja. Lukeminen ei vieläkään ole minulle kovin helppoa, mutta en anna sen häiritä. – Ja tasapuolisuuden nimissä myös Ilveksen, Holmala kuulutti. – Mistä haluatte puhua. Muistan ensimmäisen esiintymiseni Hämeenlinnan jäähallissa. Sekä Holmala että Anttila painottivat, että esiintyessä, oli se sitten kirjaesitelmä luokan edessä tai mikä vain, tärkeintä on tehdä suoritus. Auttaa laihtumaan, mikäli sen kokee tärkeänä. Parin tunnin vaje näkyy kaikessa. Kohteita voi ilmoittaa maaliskuun 10. Anttila huomautti, ettei sellaista ihmistä olekaan, joka ei jännitä. Vaatteet olivat laskosteltuna siististi viereen. – Esimerkiksi yksin klassisen kitaran kanssa esiintyessä tulee helposti rasahduksia ja vastaavaa. – Kun vain aloittaa, jännityksen unohtaa. Mitä järkeä on kaataa viherjauhetta smoothieen, käydä salilla tai (yrittää) meditoida, jos kuitenkin niistää itseltään kaikki edut pois valvomalla puoleen yöhön, jos herätys on kuudelta. Niistä vain ei pidä piitata. Tänä iltana teen parhaan terveysteon jonka voin: sammutan kännykän yhdeksältä ja kömmin sänkyyn – ja teen huomenna kolme kertaa nopeammin kaikki ne asiat, joiden tekemistä varten ennen valvoin. Sellaiset, että ollaan kirkossa tai muussa erilaisessa ympäristössä lähellä muita ihmisiä. Ei missään muualla, Holmala jatkoi. Kun vielä pystyin nukkumaan milloin vain, saatoin hyvinkin valvoa yön tai pari pelaamassa, kirjoittamassa tai töitä tehden. Palauttaa rasituksesta ja tasapainottaa elimistön toimintaa. Kyllä olette. Pääseekö esiintymisjännityksestä eroon. Kyllä se jännittää ennakkoon jo nyt. Vitosten kassa jutellessa eniten nousi esille esiintymisjännitys. Jos virhe tulee, siihen ei jäädä, vaan jatketaan eteenpäin. Ja onnistumisten kautta jännitys vähenee, Anttila evästi. Anttila ymmärtää tilanteen. ” Kun menetin uneni (lapsi syntyi), tajusin yhtäkkiä miten typerästi olin kohdellut itseäni aiemmin. Mutta ensimmäisen soinnun jälkeen jännitys lähti. Ihmisestä tulee hähmäinen, harsuuntunut, kärttyinen haamuversio itsestään. Ehdotukset tarkistetaan, viedään paikkatietojärjestelmään ja aineistoa käytetään alue-ekologisen verkoston päivityksessä. Haluatteko kysyä jotain, kannusti Vesa Holmala Kyröskosken koulun viidesluokkalaisia. Pystyin nukahtamaan minne tahansa ja alle aikayksikön: television eteen, junaan, lentokoneeseen tai – yhden unohtumattoman kerran – työpaikan pöydän ääreen. Toimituksen huomiona mainittakoon, että jälkimmäinen sai laulajaltaan reippaasti enemmän desibelejä ja asennetta. – Tuollaiset erilaiset, intiimit tilanteet ovat kaikista jännittävämpiä. Olin pieni poika ja hallissa varmaan 3 000 ihmistä. Univelat sai aina kuitattua – tai ainakin saattoi luottaa siihen, että joskus ne tulisi kuitattua. Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia. Kolumni Tuottaja Nina Ylinen nukahtaa kaakaon avulla. – Kaiken kaikkiaan minua ilahduttavat nämä kohteiden tarkat sanalliset kuvaukset, samoin se, että ihmiset tunnistavat vanhan metsän piirteet, erijaksoisuuden, korpien lahopuuston ja kosteuden sekä paikoin jopa nuo kasvillisuudeltaan rehevät paikat, Metsähallituksen projektipäällikkö sanoo. Helpommin sanottu kuin tehty
– Maanomistajilla on ihan aiheellinen huoli, että ”liian kulkukelpoinen” ura houkuttelisi entistä enemmän moottoriajoneuvoliikennettä Pirkan uralle, Hakala toteaa. Pirkan Hiihto ja kunkin huoltopisteen vastuuyhdistys tekevät hyvissä ajoin syksyllä sopimuksen, johon kirjataan vastuut ja velvollisuudet. – Huoltopisteillä hiihtoreitin varrella talkoilee päivän aikana arviolta 300–350 henkilöä. kertaa, mutta hän on aktiivisesti mukana myös hiihdon järjestelyissä ja Pirkan Hiihto ry:n johtokunnan jäsen. Pirkan Hiihdon lähdön järjestelyistä vastaa Pertti Manninen, joka sai lähdön johdettavakseen vuonna 1995. Välisalo tekee tuotetilaukset ja kiertää jakeluauton repsikkana kaikki huoltopisteet kolme päivää ennen h-hetkeä, jotta hiihtäjien huoltamiseen tarvittavat juotavat ja purtavat ovat oikeissa osoitteissa. – Pirkan Hiihto ostaa puolustusvoimilta tietyn palvelun, jota toteuttamassa on puolenkymmentä työntekijää ja noin 40 varusmiestä, Manninen kertoo. Riittävän wc-kapasiteetin, valaistuksen ja hiihtäjien huolellisen ohjeistamisen tarpeellisuudesta Manninen kertoo esimerkin vuodelta 1995, jolloin varuskunnan lippukenttää reunusti aamun valjetessa keltainen lumipenkka. ”Pirkan uralle vain lihasvoimin” OIVASEUTU. – Käyn läpi kaikki huoltopisteet ja kerään ylijääneet tarjottavat talteen. – Reittiä lumetetaan loppuviikon aikana ja latu-ura ajetaan lauantaina, Hakala kertoo hiihdon valmistelujen loppukiristä. Eikä siinä vielä kaikki. – Hämeenkyrön ja Viljakkalan osuus Pirkan uralla on pitkä ja olosuhteiltaan vaativa kunnossapidon kannalta. Yksityishenkilöiden ja valtion lisäksi metsänomistajissa on yhtiöitä ja kuntia. – Takavuosina varusmiehet hiihtivät lähtöpaikan latuja, kun moottorikelkkakalustoa oli niukasti tai ei vielä lainkaan. – Jokaisella huoltopisteellä on suksivoiteita omatoimiseen suksien huoltoon ja voitelupalvelua on tarjolla Jämillä ja Vatulassa, Välisalo kertoo. – Aluksi toki hiihdetään omalla maalla, koska reitin alkuosa Hämeenkankaalla on metsähallituksen maata, kertoo hiihtotapahtuman maanomistajasuhteista vastaava Matti Äijö. Yhdistyksellä on johtokunta, järjestelytoimikunta ja neuvottelukunta. Palautuskelpoiset tuotteet palautetaan tukkuun, ja eri tuotteiden menekki käydään läpi tulevaisuutta silmälläpitäen, Välisalo kertoo. Huollosta huolehtijalla pitää kiirettä OIVASEUTU. Pirkan Hiihtoa, talvisäidenhaltija oli toista mieltä ja hiihto jouduttiin ensimmäistä kertaa kokonaan peruuttamaan lumenpuutteen vuoksi. Pirkan Hiihdon reitillä on erityyppisiä maastoja, vaikka se seuraileekin Hämeenkankaan harjumuodostumaa. – Opasteet saapuvalle liikenteelle ja liikenteen ohjaus sovittuja reittejä, wc:t, pukutilat, kisakanslia jälki-ilmoittautuville, kuulutukset, lähtöalueen valaistus lyhdyillä ja nuotioilla tarpeen mukaan ja hiihtäjien lähettäminen matkaan tykinlaukauksella, listaa Manninen. Myös Ikaalisissa Vatulan hiihtokeskukseen ja sen lähiseudun latuihin panostetaan hyvin. – Koska lähtöpaikka on varuskunta-alueella, järjestelyistä laaditaan joka vuosi sopimus, jossa sovitaan reitit, alueet ja tilat, jotka puolustusvoimat antaa hiihtotapahtuman käyttöön. Tammikuussa oli lumisateinen pakkasjakso, mutta sitä seurasi poikkeuksellisen lämmin helmikuu, jonak aikana lumipeite on huvennut nopeasti. Vuonna 1977 Pirkan Hihdon maali siirtyi Lamminpään koululta Teivon raviradalle ja hiihdon reitti vakiintui kutakuinkin nykyisille sijoilleen. Lähtöorganisaation työnkuvaan kuuluu myös jälk i p a r tio, joka seuraa hiihtäjäjoukon perässä ja varmistaa, että kaikki pääsevät turvallisesti reitin läpi tai haaverin sattuessa ainakin seuraavalle huoltopisteelle. Manninen kertoo, että varsinaisia talkoolaisia lähdön järjestelyissä on melko vähän, koska varuskunta on ulkopuolisilta suljettua aluetta. Pirkan Hiihdon lähdön ja sen puitteiden valmistelussa on monta huolehdittavaa asiaa, vaikka varuskunta-alueella on paljon valmiinakin. Luvattomalla moottoripyöräja mönkijäajolla aiheutetaan jo nykyään melkoisesti haittaa niin Pirkan uralle kuin sen lähiympäristöllekin. Kirjallisia lupia reitistä maanomistajien kanssa ei juuri. – Tarvitaan hyvää yhteistyötä, jotta eri intressien yhteensovittaminen onnistuu. Hakala on puolivirallinen reittivastaava Pirkan Hiihdon sillä osuudella, joka kulkee Hämeenkyrön ja Viljakkalan alueella. Koska Pirkan ura kulkee noin 150 maanomistajan maiden poikki, ulkoilureitin kunnostamisesta tai muokkaamisesta on aina sovittava maanomistajan kanssa. Helmikuun lopussa 2014 näkymä Pirkan uralla Mannissa oli lohduton. Välisalo toimii lähtöpaikalla Niinisalossa kansliapäällikkönä, joka vastaa jälki-ilmoittautumisista kisa-aamuna. – Toivon, että Pirkan ura nähtäisiin ympärivuotisena ulkoilureittinä, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet lihasvoimalla liikkumiseen, Hakala summaa. Poikkeusvuosi oli myös toissatalvi, jolloin hiihdettiin vain Pirkan Reppuhiihto ja sekin lyhennetyllä 60 kilometrin reitillä. Alkuja loppumatkan huoltopisteillä talkoopäivän luonne hyvin erilainen. Muutama poikkeus hiihdon kohta 65-vuotiseen historiaan toki mahtuu. – 700 kiloa suolakurkkuja, 400 kiloa rusinoita, 1 000 litraa eli kuutiometri mustikkakeittoa ja kuusi kuutiota urheilujuomaa, Välisalo mainitsee esimerkkejä huollon tuotemääristä. Hiihdon järjestämisestä vastaa Pirkan Hiihto ry, Suomen Ladun jäsenyhdistys. – Ylöjärven Topintuvalla taas huollon talkoot alkavat myöhään aamupäivällä ja jatkuvat iltahämärään, ja hiihtäjien jono on harventunut kymmenien kilometrien mittaiseksi, Välisalo sanoo. 16 TORSTAI 28.2.2019 Niinisalo (lähtöpaikka) Kuninkaanlähde (10 km) Jämi (18 km) Varpee (25 km) Lentokenttä (45 km) Kyröskoski (52 km) Vatula (33 km) Lintuharju (59 km) Rokkakoski (67 km) Pentinmaa (75 km) Topintupa (80 km) PikkuAhvenisto (84 km) Teivo (maali) Pirkan Hiihto on tuhansien talkootuntien ponnistus • Sakari Ilomäki OIVASEUTU. – Neuvottelukunnassa on alueen kuntien edustajia, järjestelytoimikunnassa edustajia niistä Tykin säestyksellä matkaan NIINISALO. Vuonna 2014, kun oli tarkoitus juhlistaa 60. Huollon organisointi alkaa heti edellisen hiihdon jälkeen. Hämeenkyröläinen Pekka Hakala on tänä talvena Pirkan Hiihdon lähtöviivalla 45. – Pirkan Hiihdon järjestelyihin liittyviä kokouksia on viisi–kahdeksan kertaa vuodessa, ja käytännön valmisteluja täällä Niinisalossa tehdään noin viisi päivää, kolme ennen pää-Pirkkaa ja kaksi Pirkan Reppuhiihdon alla. Pirkan Hiihdon reitin varrella on yli 150 maanomistajaa, lähes kaikki heistä yksityishenkilöitä. Vuodesta 1955 alkaen maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina on hiihdetty Pirkan Hiihtoa Kankaanpään Niinisalosta kohti Tamperetta kutakuinkin samaa reittiä. Hakala kehuu Ylöjärven kaupungin työtä, jolla Topintuvan ja Teivon välinen osuus pidetään kunnossa. Vastuuyhdistykset huolehtivat, että väkeä on tarvittava määrä. Huoltopisteitä reitin varrella on 11, ja yhdistyksiä niillä talkoilemassa vielä enemmän. Täsmällisiä henkilöstömitoituksia sopimuksissa ei ole. Pirkan Hiihdon huoltopäällikkö Jouni Välisalon työsarka on pitkä ja leveä. – Kuninkaanlähteellä hiihtäjät ohittavat huoltopisteen käytännössä yhtenä pitkänä ja tiiviinä jonona, ja huollon talkoot ovat ohi pian puolenpäivän jälkeen. – Pusikoituvien reunojen raivaaminen sujuu useimmiten mutkattomasti, mutta jos reitin varresta on tarvetta kaataa isompi puu, siitä on on tietenkin sovittava erikseen. Sopimus hiihdon lähtöjärjestelyistä tehdään joka vuosi, pari kuukautta ennen h-hetkeä. Huoltoa on tarjolla hiihtäjien lisäksi myös hiihtovälineille. Lähdön organisaatio huolehtii myös ladusta reitin alkuosalla Jämille asti. Pirkan ura kulkee osin samoja reittejä, joita käytetään puunkuljetuksiin. Pirkan hiihtäjä pistäytyy yli 150 tilalla OIVASEUTU. Hiihtoladun pohjustamisen kannalta olisi hyvä, jos ura olisi mahdolisimman tasainen, mutta asia ei ole aivan yksinkertainen. Pekka Hakala, Matti Rajamäki ja Väinö Pääkkö talkoilivat lunta Pirkan uralle karkauspäivänä 2016. Latua Pirkan Hiihdon reitille tekevät eri tahot eri osissa reittiä
Pirkan Kierros täyttää muuten tänä vuonna 40 vuotta, sillä kierroksen kuopus, Pirkan soutu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1979. Lähes kaikki maanomistajat suhtautuvat hiihtotapahtumaan Äijön mukaan erittäin myönteisesti. Pirkan Hiihdon alkuvuosien reittimerkinnässä käytettiin pieniä lippuja.. Pirkan Hiihdon järjestämä latu niitä harvoja palveluja, joita liikunnan harrastajille tarjotaan ilmaiseksi. Olen sillä kannalla, että sopiminen vapaamuotoisemmin ”vissillä puheella” on parempi kuin se, että siitä tehdään kiinteistörekisteriin rasite, Äijö sanoo. Lisäksi maalista on kuljetuksia Kalevan uintikeskukseen, missä osallistujille on saunomisja uintimahdollisuus. – Pirkan Hiihto on monella kylällä yksi vuoden kohokohdista, Äijö sanoo. – Aluksi toki hiihdetään omalla maalla, koska reitin alkuosa Hämeenkankaalla on metsähallituksen maata, kertoo hiihtotapahtuman maanomistajasuhteista vastaava Matti Äijö. – Muutama yhteisomistustila on halunnut dokumentin, mistä on sovittu. – Viranomaiselle tehdään ilmoitus yleisötapahtumasta ja esimerkiksi liikenteenohjaajina talkoilevista ilmoitetaan henkilötiedot viranomaisille, Syrjänen sanoo. Yksityishenkilöiden ja valtion lisäksi metsänomistajissa on yhtiöitä ja kuntia. Lähtöpaikalle bussikyydillä OIVASEUTU. Hiihtämään kuitenkin päästiin. 17 TORSTAI 28.2.2019 Niinisalo (lähtöpaikka) Kuninkaanlähde (10 km) Jämi (18 km) Varpee (25 km) Lentokenttä (45 km) Kyröskoski (52 km) Vatula (33 km) Lintuharju (59 km) Rokkakoski (67 km) Pentinmaa (75 km) Topintupa (80 km) PikkuAhvenisto (84 km) Teivo (maali) Pirkan Hiihto on tuhansien talkootuntien ponnistus yhdistyksistä, jotka ovat mukana tapahtumaa rakentamassa. Yhdistyspohjalta ja suurimmalta osin talkootyönä rakentuvan liikuntatapahtuman järjestelyissä on vuosikymmenten aikana kertynyt paljon hiljaista tietoa. Pirkan Hiihdon reitin varrella on yli 150 maanomistajaa, lähes kaikki heistä yksityishenkilöitä. Oleellinen osa Pirkan Hiihdon järjestelyjä on hiihtäjien kuljettaminen lähtöpaikalle. Kirjallisia lupia reitistä maanomistajien kanssa ei juurikaan ole tehty. Osa hiihtäjistä saapuu Niinisaloon huoltajan tai perheenjäsenen kyydillä, mutta hiihtäjiä kuljetetaan yhteensä yli 20 linja-autolla. Pirkan hiihtäjä pistäytyy yli 150 tilalla OIVASEUTU. Pirkan Hiihdon järjestelyihin liittyvä lupabyrokratia on vuosikymmenten saatossa lisääntynyt. Syrjänen, joka tuli johtokuntaan 1999 ja puheenjohtajaksi 2009 sanoo, että toimintaohjeita on hiljalleen koottu kirjalliseen muotoon vasta viime vuosina. Osallistumismaksuun sisälty hiihtäjien varusteiden kuljetus lähtöpaikoilta maaliin. Pirkan Hiihdon tarvitsemien henkilökuljetusten kilpailutuksen hoiti huoltopäällikkö Jouni Välisalo, joka on matkailualan yrittäjä. Kuljetettavaa riittää ja reittejäkin on useampia: Nokialta Tampereen, Teivon ja Kyröskosken kautta Niinisaloon sekä Tampereelta ja Teivosta Hämeenkyrön lentokentälle Puoli-Pirkan lähtöön. Pirkan Hiihdon henkeen kuuluu, että suullinen sopimus pitää, ja jos aiheutamme haittaa tai vahinkoa se korvataan, Äijö sanoo. Pirkan Hiihto on osa Pirkan Kierrosta, johon kuuluvat myös pyöräily, soutu ja hölkkä. Jämijärven keskuskoululle on bussikuljetus Tampereelta lauantai-iltana ja Jämijärveltä edelleen Niinisaloon sekä perinteisen että vapaan tyylin lähtöihin. Niinisalosta tai Hämeenkyrön lentokentältä ei varustekuljetusten kyydissä kuljeteta Teivoon sellaista hiihtoasua, jossa on osallistuja sisällä. Johtokunta on juhlavasta nimestään huolimatta organisaation työrukkanen, joka kokoontuu useimmin, kuvailee Pirkan Hiihdon puheenjohtaja Tapio Syrjänen. – Taannoin eräs maanomistaja tuli traktorin ja peräkärryn kanssa ajamaan maata Pirkan uralle, jotta koholla olevat kivet saatiin peittoon. Moni järjestelyissä mukana olevista tunnustaa, että tietotaito oli pitkään vain kunkin toimijan omassa muistissa. Pieni rajoite toki on. Yhteydenpitoa maanomistajien ja Pirkan Hiihdon kesken on tarpeen vaatiessa, säännöllisiä kokouksia tai muita tapaamisia ei pidetä. – Riittääkö suullinen sopiminen jatkossa, sitä on vaikea ennustaa, hän pohtii. Kaksi vuotta sitten hiihdettiin vain Reppuhiihto, ja sekin lyhennetyllä reitillä. Kun kysyin tilinumeroa korvauksen maksamista varten, hän totesi työn olleen maksuton palvelus, koska pääsee jatkossa itsekin mukavammin hiihtämään kyseisen kohdan, Äijö kertoo maanomistajien sitoutumisesta ja talkoohengestä. – Kyröskoskelta pääsee bussikyydillä maaliin Teivoon, jos on joutunut jättämään hiihdon kesken. Maanomistajien vaihtuvuus on suhteellisen pientä, vuosittain puolisen tusinaa tilaa. – Majoituspalvelu hiihtoa edeltäväksi yöksi on ollut tarjolla hiihdon alusta asti, ja halusin sen jatkuvan, Välisalo perustelee. Monessa roolissa ahertava Välisalo on ottanut yhden tavallaan ylimääräisenkin homman, sillä hän organisoi majoituksen siihen liittyvine kahvilaja ravintolapalveluineen Jämijärven keskuskoululla. – Reitti ei ole virallisena rasitteena tiloilla
Väri onkin alusta alkaen ollut Liisa Löfmanin taiteelle tunnusomaista. W. Toinen näytös tapahtuu Kuuselassa. Vastaanottaessaan 4H-vasikan nuori ja hänen vanhempansa sitoutuvat huolehtimaan vasikasta hyvin, toteuttamaan sen hoidossa annettuja ohjeita sekä siementämään vasikasta kasvaneen hiehon jalostussuunnitelman mukaisesti. Nimimerkki L. Taideyhdistys Taika valitsi Löfmanin vuoden 2018 taiteentekijäksi. 4H kannustaa eläintenhoitoon IKAALINEN. 4H-vasikkatoiminnan tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta kotieläimiä ja perinteistä maataloutta kohtaan. Syksyllä 1899 Urho pyrki ja pääsi oppilaaksi Tampereen reaalilyseoon. arvioi teoksen Turun Sanomissa. Värit hehkuvat Löfmanin näyttelyssä Kompissa. Nuori hoitaa ja kasvattaa 4H-vasikkaa vanhempiensa tuella. Walakorpi oli jo ennättänyt aloittaa kirjailijanuransa 1904 näytelmällä Juhannusiltana. Kuuselan kirjuri Marttila moitti voimakkaasti isäntäänsä yli 40 vuotta palvelleen torppari Pekkalan irtisanomisesta. Löfmanille taide on ennen kaikkea keino välittää tunnelmia ja tunteita. Näyttelyyn voi tutustua kauppakeskus Kompissa aina maaliskuun loppuun saakka. Kuva: Heidi Purojärvi Taiteilijan paletista värien ilotulitusta • Terhi Palonen IKAALINEN. Tulevaisuudennäkymiä varjostaa Liisan pelko tulevaisuudesta, kun kartanon alustalaisista Pekkalan Pekka on ajettu torpastaan. Tilannetta seurannut kirjuri Marttila irtisanoutuu ja joutuu riitaan Kuuselan kanssa, joka ei suostu maksamaan kirjurin palkkaa. Vuotta myöhemmin ilmestyi runokokoelma Syksyisiä säveliä. Lisäksi he sitoutuvat lahjoittamaan lahjoitusvasikalle aikanaan syntyvän ensimmäisen lehmävasikan edelleen 4H-yhdistyksen valitsemalle 4H-nuorelle. Tampere haluaa mahdollisimman monta Pirkanmaan kuntaa mukaan yhteiseen kulttuuripääkaupunkihakemukseen. Kartanonisäntä suhtautuu heihin ynseästi. Walakorpi erosi reaalilyseosta 1903 ollessaan neljännellä luokalla. Arvostelija ei pitänyt Haapasta varsinaisena työväen laulajana. Ikaalisissa lahjavasikkaketju on jatkunut vuodesta 2000. Paikalle saapuu irtisanoutunut kirjuri Marttila, josta näkyy tulevan sorrettujen puhemies. Mikäli Tampere tulee valituksi, jokainen kunta osallistuu voimavarojensa mukaan ja päätökset tehdään kunnissa erikseen. Lisäksi nuori saa tunnustuksen aktiivisesta 4H-työstään. Preerian ruusut -teoksessa hehkuvat Liisa Löfmanille rakkaat värit. Pekka ei pääse takaisin torppaansa, ja koska Matinkin pellot ovat lähellä kartanoa, saa hänkin potkut. Kolmen päivän kuluessa hänen oli lähdettävä torpastaan. Hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi tulee jättää vuonna 2020, minkä jälkeen eurooppalainen asiantuntijapaneeli nimeää jatkoon pääsevät suomalaishakemukset. Ikaalisten 4H-yhdistyksen vasikkaketju sai jatkoa, kun Akusti Hirvijoki luovutti veljelleen Antonille joulukuun 8. Osuus hakuprosessin kustannuksiin on 80 senttiä asukasta kohden eli Ikaalisissa 5 600 euroa ja Hämeenkyrössä 8 500 euroa vuodessa. Teoksissa on paitsi väriä ja ehkä juuri sen ansiosta paljon iloa. Liisa kuvailee vakavasta tilanteesta huolimatta unelmaansa tasa-arvoisesta maailmasta, jossa jokainen saa osansa ja onnensa, jossa ei ole rikkaita ja köyhiä. Keskustelussa käy ilmi, ettei Pekalla ollut torpansopimusta eikä sellaista ole Matillakaan. Alueen kunnilta tavoitellaan noin 160 000 euron vuosipanosta hakuvaiheen työn rahoittamiseksi. Pieni esikoinen on aika hauska tuttavuus, runoissa oli nuorekasta ja valoisen lämmintä tunnetta, mutta ei – ainakaan vielä – alkuperäisyyttä. Vuonna 1905 Haapanen sai julki runokokoelmansa lisäksi viisi näytelmää. Kirjailijantaipaleena alkuvaiheissa häntä voi pitää ainakin osittain työväenkirjailijana. – Se on todennäköisesti kaikista tärkein. Miesten palattua Pekka kertoo huonot uutiset luonnehtien kartanonherraa: ”…hunajaa herui hänen kieleltään ja ulkokullaisuuden naamari verhosi hänen kasvojaan”. Antonista tuli jo kahdeksannen 4H-vasikan haltija. Hänen alkuperäinen nimensä oli Urho Wiljo Haapanen. Taloudellisten syiden lisäksi eroamiseen saattoi vaikuttaa nuoren miehen kasvava kiinnostus kirjallisiin harrastuksiin. Akusti aikoinaan on samalla tavalla saanut Presidentin emän 4H-vasikkana. Jatkoon pääsevillä on aikaa edelleen valmistella esitystään vuoden 2021 loppupuolelle asti, jolloin asiantuntijapaneeli tekee lopullisen esityksen Suomen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungista.. Varsinaisen kulttuuripääkaupunkihankkeen kustannukset 5–6 vuoden aikana ovat noin 50 miljoonaa euroa, josta Tampereen kaupungin osuus on 15–20 miljoonaa euroa. Walakorveksi • Asko Mielonen HÄMEENKYRÖ. Ikaalinen ja Hämeenkyrö ovat päättäneet lähteä mukaan Tampereen kaupungin kanssa hakemaan 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Hän piti runoilijaa työväen laulajana ja maalaislapsena. päivänä syntyneen ja nimetyn President-vasikan. Tampereen kaupunki on varannut hakuprosessin käynnistämiseen tälle vuodelle 542 000 euron määrärahan. 18 TORSTAI 28.2.2019 Urho Haapasesta U. Hämettären lyhyessä arvostelussa todettiin runojen olevan vanhan toistoa. Hän kertoo näytelmän loppusanoissa, että käynnissä on kiivas taistelu sorrettujen oikeuksien puolesta: ”Sotahuudot soivat ja uhkaavina liehuvat punaiset liput…. Walakorpi kirjoitti ensimmäiset kirjansa omalla nimellään Urho Haapanen. kaikin keinoin yhtykäämme suureen taiste” Sisällissodan aikana hän oli Tampereella hetken aikaa punaisten vankina. Hakuprosessi kestää tämän ja ensi vuoden. Minulla on todellinen hinku väreihin, välillä on punainen kausi, pinkki tai sininen kausi, ikaalilainen taiteilija kertoo. Säännöllisen koulunkäynnin jätettyään Walakorpi siirtyi lehtialalle, ensin harjoittelijaksi Tampereen Sanomien ja sitten Hämeenlinnaan sanomalehti Hämettären toimitukseen. Vaikka teoksessa voisi olla joku aihekin, niin väri on se, joka johdattaa minua eteenpäin. Walakorpi syntyi 14.8.1886 Alavudella kauppias Haapasen perheeseen. Väristä väriin. – Maalaaminen on minulle seikkailu. Miehet päättävät lähteä seuraavana päivänä kartanoon, Matti pyytämään sopimuksen tekemistä ja Pekka anomaan vielä paluuta 40 vuotta viljelemäänsä torppaan. Suurimman osan esillä olevista akryyliteoksistaan ahkera taiteilija on maalannut viime ja tämän vuoden aikana. Torppareiden ensimmäisessä näytöksessä esitellään Kuuselan kartanon torppari Matti Mattila, hänen vaimonsa Liisa ja vielä kehdossa lepäävä poika Martti. Tähän mennessä toistakymmentä kuntaa on ilmaissut olevansa kiinnostunut hankkeesta. ”Reformituumat” olivat vain osa teosta, loppuosa oli lemmenlauluja – kuten nuorelle miehelle sopikin. Suomalainen kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupunkina seuraavan kerran vuonna 2026. Ikaalilainen 4H-nuori Anton Hirvijoki sai huolehdittavakseen 4H-vasikka Presidentin, jonka luovutti hänen veljensä, vasikkaa riimusta pitelevä Akusti. Kolmannessa näytöksessä Liisa ja Anna odottavat miestensä paluuta. Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius painotti, että nyt sitoudutaan vain hakuvaiheen kuluihin. Hän saa muutkin innostumaan ja uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Asiasta päätti Ikaalisissa kaupunginhallitus ja Hämeenkyrössä valtuusto. Miksipä muuksikaan Liisa Löfmanin taidenäyttelyä voisi nimetä. Ikaalinen ja Hämeenkyrö mukaan kulttuuripääkaupunkihakuun HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN. Sen kunniaksi taiteilija on ripustanut 28 teostaan näyttelyyn. S – i. Etsin töissäni joko tietoisesti tai tiedostamatta jotain uutta ilmaisutapaa, Löfman kuvailee. Elämä tuntuu lupaavalta, kymmenen vuotta torppaa viljellyt aviopari on saanut kunnostetuksi aikanaan rappiolle jätetyt rakennukset. U. Pojan ollessa kahdeksanvuotias muutti perhe Alavudelta Tampereelle. Näytelmistä viimeisin oli kolminäytöksinen Torpparit, jossa Haapanen otti voimakkaasti kantaa tuolloin esillä olleeseen torpparikysymykseen. Matti ja Pekka tulevat paikalle. Omaperäisyys puuttui, mutta joukossa oli jokunen hyväkin runo. W. Sitten paikalle saapuu mieron tielle joutunut Pekka Pekkala vaimonsa Annan kanssa
Lakko jatkukoon, kunnes leipä loppuu. Walakorpi saapui Kyröön seuraavan kerran kesällä 1918. L a k k o l a i s e t poistuvat hyvässä järjestyksessä Työväen marssia laulaen. Alkukesästä 1916 Hämeenkyrön kirkonkylän koulun opettajapariskunnan poika Eero Alpi kutsui Walakorven Hämeenkyröön kesäviettoon. Walakorven nuoruudenromaaneissa oli lyyrinen vire, ”jota turhaan koetin voittaa”, kuten kirjailija itse kommentoi myöhemmin. kuhilas ei ole missään niin kaunis kuin se on Kyrön vainioilla.”. Lehtityön ja pientilan hoidon ohella hän osallistui paikallisiin kulttuuririentoihin: hän toimi nuorisossa näytelmien ohjajana, näyttelijänä, juhlapuhujana ja lausujana. 19 TORSTAI 28.2.2019 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 100 vuotta sitten perjantai 28.2.1919 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 90 vuotta sitten perjantai 1.3.1929 Urho Haapasesta U. Samassa pihapiirissä asuneet miehet pitivät yhteyttä kiinteästi. Menestyksistä huolimatta vapaan kirjailijan elämä ei lyönyt leiville: taloutensa vakauttamiseksi Walakorpi pestautui 1915 Aamulehteen teatterija kirjallisuusarvostelijaksi. Kirjailijan muutkin myöhäiskauden tuotokset olivat vaivatonta ajanvietekirjallisuutta. Patruuna haluaa voittaa kiistan, vaikka se kävisi kalliiksi hänellekin. Iikkalan hankkimiensa ulkopuolisten rikkureiden ja lakon lopettaneiden paikallisten työläisten ansiosta tehdas pyörii taas. Sieltä löytyy myös Walakorven rakkaudentunnustus uudelle kotiseudulleen: ”Vuosien kuluessa minulle on käynyt yhä varmemmaksi tietoisuus, että taivas ei kaarru missään niin korkealle kuin täällä, että vesi ei kimmellä missään niin kirkkaana ja että kuhilas ei ole missään niin kaunis kuin se on Kyrön vainioilla.” ” ... Vuonna 1906 Haapanen sai julki kolme runokokoelmaa ja näytelmän Työlakko. Muuten on edessä sekä työpaikan että asunnon menetys. Tuolloin osa Haapasen nimellä kirjoitetuista teoksista julkaistiin uudelleen Walakorven nimellä. Viimeisessä näytöksessä lakkolaisista kiihkeimmät ottavat kiinni ja ruoskivat työnjohtajaksi kohonneen Iikkalan. Tämä teki sitten vastavierailuja Ahtolaan. Sisällissodan aikana hän oli Tampereella hetken aikaa punaisten vankina ja ennätti sen jälkeen vielä mukaan sotatoimiin valkoisten riveissä. He haluavat palkankorotuksen ja sitoutuvat estämään lakon rikkomisen. Koko miehen uran ajan kustantaja toiminut Karisto mainosti vielä 1909 julkaistua ja kohtalaiset arvostelut saanutta esikoisromaania Mariannea niin, että Walakorven lisäksi nimi Urho Haapanen oli mainittu suluissa. Myöhemmin hän ei näytä olleen puoluepoliittisesti aktiivinen, mutta asemoitui vankasti porvarilliseksi kirjailijaksi. Hän hakeutuu patruunan puheille ja lupaa hankkia rikkureita lähipaikkakunnilta. Pian viikot muuttuivat kuukausiksi, ja Walakorpi huomasi asettuneensa Hämeenkyröön. Näytelmä nimeltä Aave ilmestyi alkuvuodesta vielä Urho Haapasen nimellä. Hän sai julkaistuksi tamperelaisessa sosialistisessa Kansan Lehdessä puolitusinaa runoaan. Toisessa näytöksessä lakkolaisjoukko keskustelee päämääristään. Patruuna antaa lakkoa jatkaneille vuorokauden aikaa palata töihin. Alpi oli itsekin tuolloin kohtalaisen tunnettu kirjailija. Patruuna keskustelee työnjohtaja Perttilän kanssa. Puhuja eli sosialistisaarnaaja johtaa kokousta. Hän pitää muualta tullutta sosialistisaarnaaja eli ”punaista” syypäänä lakkoon. Perhe alkoi kasvaa, ja Walakorven vaellusvuodet olivat ohi. Huhtikuun yön kirjoittaja määritteli kyläromaaniksi. Walakorpi valittiin vuoden 1922 alussa lakkautetun Kyrön Sanomien jatkajaksi perustetun Hämeenkyrön Sanomien päätoimittajaksi. Walakorpi viettikin kesän Alpin vieraana asuen tämän kanssa lähellä Laitilan salmea sijaitsevassa Ahtolan talossa. Lehtityö ja lukuisat luottamustehtävät hidastivat tuotteliaisuutta kirjallisella rintamalla, kunnes vuonna 1944 Walakorpi sai eräässä romaanikilpailussa kolmannen palkinnon romaanillaan Huhtikuun yö. Panu Rajala on luonnehtinut osuvasti Walakorpea mieheksi, joka kirjoitti ”kottikärryllisen romaaneja”. W. Suoraan sanoen: minä melkein ihailen heidän uljauttaan ja rohkeuttaan.” H a a p a n e n omaksui kirjailijanimen U.W. Hänellä oli kosolti kokemusta käytännön lehtityöstä, ja Walakorven johdoilla lehti vakiinnutti asemansa myös taloudellisesti. Nyt sen turvin voivat tehtaalta erotetut sentään etsiä uutta työpaikkaa. Saman tien hän otti kirjailijanimensä viralliseksi nimekseen. Mies uskoi vilpittömän idealistisesti parempaan tulevaisuuteen. Suuntaansa etsinyt nuori Haapanen ei näytä olleen kiinnostunut sosialismin teoreetikoista, innostus työväenliikkeeseen oli hänelle ilmeisesti oikeudenmukaisuuskysymys. Lisäksi hän kirjoitti teatterija kirja-arvosteluja Tampereen Sanomiin. Karisto julkaisi uusintapainoksia Walakorven tuotannosta 191920. Hän kirjoitti pari näytelmää ja puolentusinaa romaania. Tässä esitellyistä Torppareista ja Työlakosta ei otettu uusintapainosta. Jotkut romaaneista olivat sangen suosittuja. Ilmeisesti hän otti käyttöön kirjailijanimen toukokuussa 1908 luopuessaan Hämettären toimitussihteerin tehtävästä ja siirtyessään päätoimiseksi kirjailijaksi. Ala-Vakerilla asustellut jo 30 vuoden ikäpyykin ohittanut Walakorpi osti 1919 Laitilan salmen rannalta Kaarle Linnen perikunnan talon. Sosialistisaarnaaja palaa Helsingistä, toruu lakkolaiset Iikkalan pahoinpitelystä ja osoittaa, miten lakkolaisten yksimielisyyden puute on todellinen syy lakon epäonnistumiseen: ”Sanon suoraan, että oma kehnoutemme on meille tappion tuottanut.” Lakko olisi onnistunut, sillä Helsingin työläiset lähettivät runsaan avustuksen lakkolaisille. Patruuna Svenssonin tehtaalla työläiset ovat ryhtyneet lakkoon. Vuotta myöhemmin Walakorpi solmi avioliiton Ala-Vakerin talon tyttären, Elli Esteri Vuorisen kanssa. Vaellusvuodet olivat ohi, ehkä virallinen nimenmuutos kuvasi osaltaan päätöstä luopua aiemmasta elämäntavasta ja vakiutua. Haapanen osallistui Messukylän Työväenyhdistyksen toimintaan: yksi runoista oli alun perin lausuttu kyseisen yhdistyksen kävelyretkellä. Walakorpi vuonna 1908. Suurlakon ja eduskuntauudistuksen kiihkeinä aikoina sosialidemokratia tarjosi joksikin aikaa samaistumiskohteen Haapaselle. Walakorpi päätoimitti Hämeenkyrön Sanomia kodissaan kuolemaansa vuoteen 1957 asti. Näytelmän viimeinen repliikki on nimismiehen: ”… m i n u n täytyy tunnustaa, että he ovat tehneet minuun äärimmäisen edullisen vaikutuksen. Näytelmä päättyy siihen, että paikalle saapunut nimismies hajottaa tehtaan alueella pidetyn kokouksen. Vapaana kirjailijana Walakorpi vietti liikkuvaa elämää, perheettömänä hän saattoi kirjoitta teoksiaan lähes missä tahansa. Linnen talo oli toiminut kapinan aikana toiminut punaisten esikunta – Sillanpään Hurskaassa kurjuudessa se esiintyy Rinnen talona. Tämä käynnisti hänen kirjailijanurallaan myöhäisen, mutta varsin tuotteliaan vaiheen. Alun perin ajatus oli vain käydä tervehtimässä Sillanpäätä, mutta Kun Ala-Vakerilta löytyi tilaa, asettui Walakorpi sinne vuokralle kuten Sillanpääkin. Kuten kirjailija itse viimeisistä teoksista sanoi: ”… ne ovat synnynnäisen, iän ja kokemusten vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän kirkastaneen elämänmyönteisyyteni tulosta.” Panu Rajala toimitti 1986 Walakorven Hämeenkyröön Sanomista kirjoittamista pakinoista kokoelman Pilkistyksiä Hämeenkyröön ja lähiseudulle. Walakorpi oli mukana muun muassa suojeluskuntatoiminnassa, kotiseututyössä sekä urheiluja liikuntakasvatustoiminnassa. Toverukset kävivät useamman kerran Töllinmäessä Sillanpäätä tapaamassa. Uuden Suomettaren kriitikko aloitti 1908 kolme vuotta aiemmin ilmestyneen näytelmän Torpparit toisen painoksen arvion suorasukaisesti: ”Urho Haapanen on sosialisti.” Tosiasiassa Haapasen sosialistinen kausi näkyy päättyneen vuoden 1906 tienoilla. Teos antaa oivallisen yhteenvedon Walakorven tavasta kuvata maalaispitäjän maisemia, ajankohtaisia ilmiöitä ja tapauksia. Hämeenlinnassa neiti Päiviö Horsma lausui puolueen tilaisuudessa Haapasen kirjoittaman juhlarunon. Lakkolaisten riveistä löytyy kuitenkin petturi, Iikkala nimeltään. Vuotta myöhemmin hän näyttää siirtyneen nuorsuomalaisten riveihin. Walakorveksi luun, taisteluun itsemme ja sorrettujen veljiemme puolesta!” Vuosina 1905-06 Haapasen sosialistinen vaihe näyttää olleen huipussaan
tilinterkannatinARVOHi rv oäiti ON Ilomaiseruoka säyseä purelähteä osuu. Mestarin nimmarin sai myös kahdeksanvuotias Elias Riihimäki, joka on käynyt KyPon salibandytreeneissä puolisen vuotta. Sama tavoite on kotikisoissa vajaan kahden vuoden päästä, Lamminen sanoo. Ihanteellisen salibandypelaajan tyypin Lamminen kuvailee ytimekkäästi. Ensimmäisen kerran Lamminen pelasi maajoukkueessa vuonna 2011, mutta MM-kisoissa hän edusti Suomea ensimmäisen kerran 2014. Peli on nopeutunut, pelaajat ovat taitavampia ja pelin fyysinen vaativuus on lisääntynyt. Salibandyssa Lammista kiehtoo muun muassa se, että laji on kehittynyt nopeasti. – Vahvuuksiani ovat fyysisyys, kaksinkamppailuvoima ja pelinlukutaito, parantamista taas on ainakin laukauksissa, mies analysoi. Salibandyn kaksinkertainen maailmanmestari Janne Lammisen nimikirjoitus kelpasi Niilo Reposelle ja Elias Riihimäelle, jotka pääsivät poseeraamaan tuplamestarin ja MM-pokaalin kanssa. NIMI: OSOITE: PUHELIN: 7 V O I T T A J A T M on oHobb y . Huippu-urheilulajina salibandy on vielä nuori, ja lajin ja pelaajien kehittyminen on nopeaa. Panthers toki johtaa lohkoa, jossa KyPo on sijalla 9, joten yllätyksenä lopputulosta ei voi pitää. sakka kuivaa kalaa valailla OO DI lakritsikin mantsi Jo rm a Ke m pp ain en 20 18 soiva päätö ksessä Ka ris to Kim Pe kk a johtanut 7 R 6 Ristikon 6 oikein ratkaisseiden kesken arvotut palkinnot voittivat Reijo Koskinen Lakialasta, Eila Salovaara Jyväskylästä ja Tuula Sirola Raisiosta. Vastustaja, RSS Panthers Riihimäeltä oli tyly vieras ja vei pisteet maalein 1–11. – Olin perinteinen futisja lätkäjunnu noin 15-vuotiaaksi asti, jolloin löysin salibandyn pariin. Ja ulottuvuuden lisäksi nopea ja hyväkuntoinen. Pokaalin ihailemisen lisäksi Kyröskoskella oli mahdollista jututtaa salibandyn maailmanmestaria, sillä tamperelaista Classicia edustava puolustaja Janne Lamminen jakoi nimikirjoituksia ja jutusteli etenkin paikallisten salibandyjuniorien kanssa. – Ennen ottelun alkua meidän tehtävämme on tarkastaa kentän ja esimerkiksi maalien kunto. Alkulämmittely kuuluu asiaan myös tuomareilla, jotka hekin juoksevat pelin aikana melkoisesti, vaikka ehkä pelaajia vähemmän. KyPon Marko Mäkimarttunen, Aleksi Virtanen ja Tomi Kolkkanen seuraavat joukkuekavereidensa edesottamuksia kaukalossa.. KyPo:n miehet pelasivat salibandyn kakkosdivisioonan Sisä-Suomen lohko 4:n runkosarjan viimeisen kotiottelunsa lauantaina Kosken Sykkeellä. – Silloin saimme hopeaa, ja kaksissa seuraavissa MM-kisoissa Suomi on ollut ykkönen. 20 TORSTAI 28.2.2019 7 R I S T I S A N A T E H T Ä V Ä RISTIKKO 9 Palauta ristikko 12.3 mennessä osoitteeseen: Ylä-Satakunta, Parkanontie 63, 39700 Parkano. Toisaalta tuomarit ovat kentällä koko pelin ajan, toisin kuin pelaajat. Eemeli Talvitiellä on ikää yhdeksän vuotta ja salibandyharrastusta KyPossa pari vuotta. – Kyllä ennen oli helpompaa, virnistää 33-vuotias ”maajoukkueveteraani”. – Kohta lähdemme pienelle lämmittelylenkille ja venyttelemään ennen ottelun alkua, tuomarikaksikko kertoo. Yhteystiedot mukaan, arvomme palkintoja. DeboJari TonaAmeUOLIA Eri onnela joill a Esx2 Porin tavia Minun! MAUSTEITA Janoan valoa! Matkustan Mallorcalle! ne n De lo n rori“ “ malla rah poota hyötyä vaan joella IN areena puhdistava von Bismarck kannetne n palkki misääni rikan Aatami uusia härkä pää Nig er . Hyvissä ajoin ennen sarjapelin alkamista Sykkeen aulassa hörppivät kahvia ottelun erotuomarit Christer Kunttu ja Mikko Patrikainen. Maailmanmestari ja pokaali pistäytyivät Sykkeellä • Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. – Pitkä, ulottuva pelaaja, joka pystyy suojaamaan palloa. Seitsemänvuotiaan Niilo Reposen laji on jääkiekko, mutta salibandymesterin nimikirjoitus ja yhteiskuva pokaalin ja mestarin jättivät hienon muiston. Lamminen arvioi seurajoukkueensa keski-iän olevan 24–25 vuotta, mutta aikoo pysyä nuorempien vauhdissa ainakin lähivuodet. – Parasta on maalinteko, Talvitie kiteyttää lajin viehätyksen. Kosken Sykkeen aulassa oli nähtävänä salibandyn maailmanmestaruuspokaali, jonka Suomi sai viime joulukuussa voittamalla toista kertaa peräkkäin lajin MM-kullan. Vastuu niistä on ottelun järjestävällä joukkueella, mutta tarkastusvastuu on tuomareilla, Kunttu kertoo. Lamminen kertoi olleensa aina enemmän joukkuekuin yksilöurheilija