Graffiti on tekijälleen maamerkki Sivu 18 Vantaalta kolme SM-kultaa Sivu 28 Kieli on tie vieraaseen kulttuuriin Sivu 14 Auto vei rakentajan sydämen Sivu 13 Irtonumero 2,50 € N:o 3 HÄMEENKYRÖ • IKAALINEN • JÄMIJÄRVI • VILJAKKALA Kauko Välimäki on tehnyt työuransa korjaustöissä, mutta veteraanikuorma-autot ovat vieneet mukanaan. Honkalasta päihdenuorten kuntoutusyksikkö Sivu 3 TORSTAI 18.1.2018
kerran. Lavajärvellä ja Sarkkilassa laskettiin talvilintuja Hannu Järvinen HÄMEENKYRÖ. Harmaapäätikka on kovasti yleistynyt viime vuosina. Runsaslukuisilla keltasirkuilla on ollut helppo alkutalvi, sillä vähälumisilta pelloilta löytää helposti karisseita siemeniä. (n. Talvilintulaskenta on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen koordinoima valtakunnallinen linnustonseurantatutkimus, joka käynnistettiin jo talvella 1956–1957. Tarjoamme kaupalla hernekeittoa klo 10 alkaen niin kauan kuin keittoa riittää. Kari Isokivijärvi ja Risto Salonen suorittivat perinteisen Lavajärven talvilintulaskennan kiertämällä Lavajärven ympäri. Toinen Hämeenkyrön koskikara talvehtii Turkimusojalla. Yllätys oli melkoinen, kun samalla pellolla ruokaili aamuhämärissä ukkometso. Runsalukusimpina olivat urpiainen 227 yksilöä, naakka 173 ja keltasirkku 159 yksilöä. Viime vuoden Pihabongauksessa 22 000 henkilöa tarkkaili lintuja tunnin ajan lähes 1 5000 paikalla. Tammikuu on linnustonseurannan aikaa. Talvilintulaskentojen tavoitteena on selvittää talvilintujemme levinneisyyttä, runsautta ja näissä tapahtuvia muutoksia pitkällä aikavälillä. Kauriit hakeutuvat aukeille paikallisten ilvesten pelossa. Runsaimmat lajit olivat talitiainen, sinitiainen, keltasirkku, viherpeippo, naakka ja pikkuvarpunen, joita kutakin nähtiin yli 30 000 yksilöä. Maan suurin lintutapahtuma Pihabongaus järjestetään 27.–28. Talitiaisia laskettiin 20, sinitiaisia 27, käpytikkoja kahdeksan, räkättirastaita 18 ja runsainta lajia keltasirkkua 44 yksilöä. Kim Kuntze laski Sarkkilan ja Sasin talvilinnut kiertämällä puolestaan Sarkkilanjärven ympäri 7,2 kilometrin lenkillään. Rokkakosken pelloilla ruokaili 300 keltasirkun parvi, Sasin Turvalassa 200, Nukarinkulmalla 200, Vaiviantien pelloilla ja Kyröspohjassa 150 keltasirkkua. Joutsenemot viivyttelivät vielä Sasin Muotialanjoessa viiden poikasensa kanssa Sarkkilanjärven jäädyttyä jo umpeen. Samalla saadaan arvokasta tietoa laajoilla aineistoilla talvilinnustomme tilasta. Seurasimme Esko Pasasen kanssa silmät pyöreinä Vammalassa ennätyksellistä 4 000 urpiaisen parvea. Laskennoissa selvitetään myös reiteille osuvat nisäkkäät. 020 730 4510 markko.kiiveri@k-supermarket.fi Aukioloajat: ma–la 8–22, su 10–22 AVAJAISET JATKUVAT K-Market Kyröskoskella! Torstaina 18.1. 600 annosta) NÄMÄ TUOTTEET Pirkka Banaani, Costa Rica 1 kg Appelsiini, Egypti 1 kg Valio Oltermannit 250 g (3,96 €/kg) Flora Margariinit 400 g (2,48 €/kg) Fazer Ruispuikula 500 g (1,98 €/kg) Porin Leipä Sämpyläsäkit 10 kpl/450 g (2,20 €/kg) Pirkka Rypäle, Etelä-Afrikka 500 g (3,98 €/kg) Ingman Creamy jäätelöt 0,85 l (2,34 €/l) Fazer Jumbopussit 350–400 g (4,98–5,69 €/kg) Taffel Megapussit 235–325 g (6,12–8,47 €/kg) Atria Nauta-Sika jauheliha 400 g (4,98 €/kg) Atria Kanan fileesuikaleet 250–300 g (6,63-7,96 €/kg) NÄMÄ TUOTTEET /ps/rs/l 1,99 € /kg/ps/kpl 0,99 € Huipputarjoukset voimassa to 18.1.–su 21.1. Talitiaisia Kim Kuntze laski 38, sinitiaisia 13, tilhiä seitsemän, kesykyyhkyjä 12, pikkuvarpusia 31, mustarastaita kaksi ja räkättirastaita kaksi. Sen sijaan Lavajoella talvehtiva koskikara ei näyttäytynyt tällä kertaa laskennassa. Lavajärven laskennassa harmaapäätikka pisteli talimakkaraa Komissa. Myös Hämeenkyrössä urpiaisten suurparvia on nähty. Sasi-Palkontiellä Mikko Paitulan pelloilla etsi siemeniä 200 urpiaista. Tapahtuman tavoitteena on saada yleisö tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Mielenkiintoisimmat lajit olivat laulujoutsen ja sinisorsa Lavajoella, harmaapäätikka Karin ruokintapaikalla ja Päivölässä päivystänyt hiiripöllö. Vaellukset saattavat lennättää urpiaiset kauaksi, sillä urpiaisista on saatu rengaslöytö aina Kiinasta saakka. Edellisen Pihabongauksen harvinaisin laji Hämeenkyrössä oli Kyröskoskella nähty valkoselkätikka. Sasissa seurasin keskellä peltoaukeaa kuutta ruokailevaa metsäkaurista, vaikka laskijan reittikierroksen aikana ne eivät näyttäytyneet, kuten ei Palkon pelloilla päivittäin kiertelevä kettukaan. 2 TORSTAI 18.1.2018 KYRÖSKOSKI KYRÖSKOSKI Torikatu 8, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. Kuva: Kari Isokivijärvi. Pohjoisen pienillä siemensyöjillä urpiaisilla on massiivinen vaellus etelään. Harvinaisin tavattu lintu oli tundraurpiainen. Suurimman keltasirkkuparven, 1 100 yksilöä, Jorma Pessa laski Lamminkulman kesantopelloilla. Lavajärvellä Risto Salonen ja Kari Isokivijärvi löysivät 17 eri lajia, lintuyksilöitä kaikkiaan 177. Sarkkilanjärven kierroksella Kim Kunze havainnoi kaikkiaan 21eri lintulajia. tammikuuta, nyt jo 13
Väylä on jo nyt kulkukelpoinen ja se on eriytetty Maisematiestä. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään kymmenen prosentin osuus osakkeista, voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista tietyn asian käsittelemistä varten. Eli suurin sallittu akselipaino on 50 tonnia. Sallila Energian toimitusjohtaja Olli Eskola perustelee kiinnostusta kasvattaa omistusosuutta Leppäkoskesta muun muassa yhtiöiden yhteisellä arvopohjalla. Yksikkö toimii mahdollisimman varhaisen puuttumisen periaatteella. Urakka on Pirkanmaan ely-keskuksen ja Hämeenkyrön kunnan yhteinen. Talvi on ollut leuto, joten maa ei ole hirveän jäässä, kertoo työmaapäällikkö Tuula Ala-Orvola työtä urakoivasta Kreatesta. – Koululaiset voivat käyttää uutta väylää. Leppäkoskella taas ylimääräinen yhtiökokous Sakari Ilomäki IKAALINEN. Leppäkosken Sähkö Oy ja Kemira Chemicals Oy ovat myymässä FC Energia Oy:n ja FC Power Oy:n voimalaitososakkeensa Adven Oy:lle. Marraskuussa 2017 yhtiöllä oli noin sata sellaista omistajaa, joiden äänimäärää leikkuri rajoittaa. Päihdeongelmaisen nuoren koulutilanne on usein levällään. Lisäksi yhtiö kertoo kahden merkittävän omistajan, Sallila Energian ja Vakka-Suomen Voiman lähettävän osakkeenomistajille ostotarjouksen osakkeista vielä tammikuun aikana. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta. – Toiminnaltamme olemme päihdekuntoutusyksikkö. Mutta sellaisia lukemia ei ole näkyvissä. Honkala on ollut viime vuodet tyhjänä sen jälkeen, kun sotaveteraanien palvelukotitoiminta loppui. Hakuaika päättyi maanantaina. – Esimerkiksi kokkiopintoja on viety eteenpäin meillä Parkkuussa, samoin kotikoulua ja peruskoulua yhteistyössä kotikunnan koulujen kanssa. Samaan aikaan Maisematiellä uusitaan Miharin silta. Tällä hetkellä Hämeenkyröön haetaan yksikönjohtajaa. Hämeenkyrön elinkeinojohtajan pestiä hakee 27 henkilöä. Tyhjänä ollut Honkala saa taas eloa, kun se kevättalvella muuttuu päihdeongelmaisten nuorten sijaiskodiksi. – Painorajoitus väliaikaisella sillalla on sama kuin vanhalla sillalla. Hämeenkyröön perustettava yksikkö tullaan tuntemaan nimellä Villa Junior 2, joten nimensä mukaisesti se toimii samalla periaatteella kuin Parkkuun yksikkö. Leppäkoski myy osakkeita IKAALINEN. Olemme lääkkeetön yksikkö, esittelee Villa Juniorin yksikönjohtaja Hanna Saarinen. Väylätyöt alkoivat syksyllä Sasin päästä ja nyt valmista väylää on 1,3 kilometriä. Saarinen arvioi, että mikäli kaikki menee suunnitellusti, toiminta Hämeenkyrössä alkaa maaliskuussa. Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Koskinen sanoo, että Leppäkoskelle kauppa on pitkän aikavälin strateginen toimenpide. 27 mielii Hämeenkyrön elinkeinojohtajaksi Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Toimintaamme kuuluu esimerkiksi säännöllinen viikkoja päiväohjelma, joka koostuu muun muassa erilaisista hoidollisista ryhmistä, liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Kun vanhan sillan viimeiset purkutyöt on saatettu loppuun, alkavat uuden sillan rakentamista valmistelevat työt. Mikäli kesken ovat ammatilliset opinnot, niitä edistetään yksilöllisellä opintosuunnitelmalla, joka laaditaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Lisäksi on myös sekakäyttäjiä, eli heitä, jotka käyttävät sekä alkoholia että huumeita. – Joukossa on useita kokeneita henkilöitä. Voimassa olevassa yhtiöjärjestyksessä rajoitetaan yksittäisen osakkeenomistajan äänivaltaa siten, että kenelläkään ei ole oikeutta äänestää yhteensä enemmällä kuin 50 K-osaketta ja 50 Aosaketta vastaavalla äänimäärällä. Uudesta sillasta tulee vanhaa leveämpi, jolloin sille mahtuu toiselle reunalle ajoradasta reunakivellä korotettava kevyen liikenteen väylä. Hämeenkyröön perustettava yksikkö on luonteeltaan lastensuojelun sijaishuollon yksikkö. Liikenne sujuu väliaikaista siltaa pitkin. Alun perin suunnitelmana oli jatkaa tietöitä talven aikana niin kauan kuin se on säiden puolesta mahdollista. Kaupan myötä molempien laitosten käynnissäpito ja kaikki operatiivinen toiminta siirtyy Advenille. – Sanoisin, että nyt siellä on noin puoli tusinaa henkilöä, jotka haluaisimme tavata. Vanha silta on purettu, joitain viimeisiä purkutöitä tehdään parhaillaan. Nauhan palveluihin kuuluvat lisäksi asumispalvelut ja yhdistyksellä on myös yksinään maahan tulleiden nuorten tukiasumisyksikkö. Kauppa on ehdollinen ja toteutuu myöhemmin. Lisäksi tiealueen päällystys ja valaistus uusitaan. Leppäkosken Sähkö Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jonka ainoana asiana on ehdotus poistaa äänileikkuria koskeva pykälä yhtiöjärjestyksestä. Sen voi sanoa, että kahdeksan haastateltavaa on yläraja. Sotaveteraanien palvelukotina aiemmin palvellut Honkala muuttuu nuorten kuntoutusyksiköksi. Alenius uskoo, että haastatteluihin tarvitaan kaksi päivää. Asiakkaat niin Hämeenkyröön kuin Parkuuseenkin tulevat ympäri Suomen kuntien sosiaalityöntekijöiden kautta. Äetsässä sijaitseva FC Energia Oy ja Joutsenossa sijaitseva FC Power Oy ovat energiatuotantoyhtiöitä, joista Leppäkosken Sähkö on omistanut 66 prosenttia ja Kemira 34 prosenttia. Aikataulun mukaan uusi silta otetaan käyttöön kesäkuussa 2018, minkä jälkeen nyt käytössä oleva väliaikainen silta kiertoteineen puretaan. Sillalla työt jatkuvat säästä riippumatta koko talven ajan. Haastattelut tehdään ensi viikon aikana. Mahnalan siltatyöt ovat edenneet suunnitellusti. Viimeksi haastatteluun kutsuttiin kahdeksan hakijaa. – Tyypillisin aine meidän nuorillamme on kannabis. Abnoy Oy:llä on useita yksiköitä ympäri Pirkanmaata, lähin on Ylöjärven Parkkuussa sijaitseva Villa Junior. Mahnalassa rakennetaan kevytväylää myös talvella Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Pituutta uudelle sillalle tulee 31 metriä. Urakan kustannusarvio on 1,9 miljoonaa euroa. Tarkoituksemme on madaltaa kynnystä nuoren ongelmien havaitsemiseen ja puuttua niihin ajoissa, Saarinen taustoittaa. Joillain peruskoulu on kesken, useimmilla ammattikoulu. Toimialoja ovat muun muassa työllisyydenhoito, nuorisotyö ja vertaisja vapaaehtoistoiminta. – Jos lämpötila laskee alle -20 asteen, sitten voi olla, että työt joudutaan keskeyttämään. – Ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista ovat vaatineet useat yhtiön osakkaat, kertoo toimitusjohtaja Juha Koskinen. Koskinen kertoo Leppäkosken Sähkön omistavan pienen osuuden sekä Sallila Energiasta että Vakka-Suomen Voimasta. Kokouskutsun saatekirjeessä Leppäkosken Sähkö kertoo, että mahdollinen uusi sijoittajakumppani edellyttää äänileikkurin poistamista yhtiöjärjestyksestä ennen mahdollisen osakkeiden ostotarjouksen jättämistä. Toistaiseksi tarvetta töiden keskeytykselle ei ole. – Kauppaa on valmisteltu jo yli vuoden ajan ja on hienoa, että päästiin kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. U ut is O iv a 3 TORSTAI 18.1.2018 Honkalaan nuorten kuntoutusyksikkö Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Kokonaisuudessaan kevyen liikenteen väylästä tulee 2,2 kilometrin mittainen ja se ulottuu Miharin rannan kohdalta Arostentien risteykseen saakka. – Jaamme saman arvomaailman, paikallisuus ja toimitusvarmuus ovat tärkeitä tavoitteita, Eskola toteaa.. Kevytväylää on jo koululaisten käytössä sekä väliaikaisella sillalla että Maisematiellä. Samassa yhteydessä Leppäkosken Lämpö Oy myy Sastamalan Pehulassa omistamansa kaukolämpöverkot laitteistoineen Adven Oy:lle. Kun kuntoutus on edennyt sellaiseen vaiheeseen, että koulusta voidaan puhua, hänelle laaditaan yksilöllinen opiskelusuunnitelma, Saarinen kertaa. Tiealueelle tulee myös korotettuja suojateitä ja risteysalueita. Kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo olevansa tyytyväinen sekä hakijoiden määrään että laatuun. Mika Tuomola Abnoy Oy:sta arvioi, että Hämeenkyröön palkataan kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Nauha ry:n perustama Abnoy Oy perustaa Honkalaan 7-paikkaisen lastensuojeluyksikön 15–17-vuotiaille nuorille, joilla on ongelmia päihteiden kanssa. Talvi ei ainakaan toistaiseksi pysäytä kevyen liikenteen väylän rakennustöitä Maisematiellä. Tämä tarkoittaa, että yksikköön saapuvalla nuorella ei tarvitse olla addiktiota. – Nuoren tullessa meille hänen koulutustilanteensa kartoitetaan. Saarisen mukaan opintoja voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kotikoulumuodolla sekä erilaisilla tehtäväparketeilla. Nauha ry työskentelee riippuvuuksista vapaan elämäntavan puolesta tukemalla ja auttamalla eri syistä syrjäytyneitä ihmisiä ja heidän läheisiään. Haastateltavien ryhmä valitaan tämän viikon aikana
Hämeenkyrön kunta on linjannut, että ehdokkaiden mainosten ja julisteiden esillepano on mahdollista ainoastaan Kyröskosken torin laidalla. Viranomaisvalvonnan ja monopolistisuuden takia sähköverkkoyhtiöiden osakkeita pidetään pitkän, varman, matalan ja vakaan tuoton antavina osakkeina. Näiden kannatuslukujen valossa vaalien jatkuminen toiselle kierrokselle näyttää varsin epätodennäköiseltä. Löysin sisäisen hiihtäjäni, vapaana pakotetun uran kahleista. Metsästäessä koiran on oltava irti, sillä muuten pitäisi kiirettä narun päässä, kun ajokoira on jäniksen jäljillä. Soittaja arvelee, että kyseessä on lähinnä ajattelemattomuus ja hölmöily, mutta harkitsee ilmoittavansa asiasta myös poliisille. tammikuuta, jonka jälkeen selviää, onko edessä toinen vaali. Usein kun viikonloppu tuli, oli metsämiehiä liikkeellä ampumassa jäniksiä ja muuta riistaa, mutta aika on vienyt tästä porukasta osan Kurjenmäelle ja monta jopa toiseen hiippakuntaan. Nimimerkki Riikka kertoi (UutisOiva 11.1.) metsästämisestä hänen hevostarhansa vieressä. Itse pidän ehtoa kuitenkin uhkauksena jäädä. Ville Koivisto Lukijoilta Toteutuuko demokratia. Ainakin äänestäminen voisi olla edellytys sille, että saisi arvostella yhteiskunnan tilaa, palveluita ja päättäjien tekemisiä. Koko maassa kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,9. Olin kohdannut hiihtämisen silmästä silmään ja voittanut. Ilmeisesti ei. On asioita, jotka eivät muutu. Hannele Nordfors Leppäkosken osakkeista Matti Peurala ennustaa sähköverkoille puhelinverkkojen kohtaloa (UutisOiva 18.12. Noista ajoista juontaa juurensa perheen piirissä viljelty sisäpiirin vitsi: lähdetäänkö taas itkemään ja hiihtämään. Ja olin kärjessä. Kyseisen tilan mailla on aina ollut hevosia, ja näillä kulmilla on aina harrastettu metsästämistä kenenkään siitä kärsimättä. Sen ainoan kerran, kun hiihto tuntui sujuvan. Perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Johdon ja hallituksen ilmaisosakkeet (1 800 kpl) pudottavat arvon 520 eurosta 511,18 euroon ja vielä johdon sekä hallituksen optioilla saatavat osakkeet (3 600 kpl) pudottavat arvon 497,69 euroon. Kauempana taivaltani seurannut kuvitteellinen tarkkailija päästi hämmästyneen huudon, kun vailla mitään järjellistä selitystä päätin tutustua pakkaslumeen lähietäisyydeltä ja maaten. Omistan kolmasosan perikunnan 16 osakkeesta. Kerran, jonkin oudon mielenhäiriön ajamana, suostuin laittamaan sukset jalkaan järvenjäällä, jossa laduista ei ollut tietoakaan. OTA YHTEYTTÄ! tekstaa numeroon 0400 922 803 kirjoita osoitteeseen toimitus@oivaseutu.fi soita numeroon: 03 3143 3130 Päätoimittaja • katri.linnikko@oivaseutu.fi • p. Tällaista oli hiihto lapsuudessa. Vaikka kuinka taisteli, etenemiseen tarkoitettu muovikaistale hyppäsi ladulta pois, meni toisen suksen eteen, tökkäsi latuun tai porkkaan. 2017). Edelleenkin tuntemattomasta syystä saatoin yksinkertaisesti vain kaatua kesken hiihdon, niin kuin koulun hiihtokilpailuissa. Se valvoo laskukaavalla myös niiden tuottoprosenttia, joka vuonna 2016 oli kuutisen prosenttia (on yleensä pienempi). Menetykseni on 333,8 €. Näin ollen sellaisen, joka olisi halunnut kolmen prosentin tuoton sähköverkkoyhtiön osakkeelleen, olisi kannattanut maksaa korkeintaan kaksinkertainen hinta verrattuna sellaiseen, joka olisi halunnut kuuden prosentin tuoton. Jäätä peitti senttien kerros irtonaista pakkaslunta. Lisäksi ikaalislaisena katson omistavani välillisesti muutaman sentin edestä jokaista Ikaalisten kaupungin omistamaa 9060 osaketta. Hankimme myös 40 kilometrin nopeusrajoituksen. Ilkivaltaa on tehty viikolla 2 ainakin parina päivänä. Pitkään pidin ajatuksesta kiinni: hiihto ei ole minun juttuni. Tämän jälkeen meni hermo ensin minulta, sitten äidiltä. Leppäkoski on johtoryhmän ja hallituksen ”vihamielisen yritysvaltauksen yrityksen kohteena”. Kaupungin menetys näille rikastujille on 566 975 €, joka merkitsee noin 80 € asukkaalta. Maasto oli vapaa ja koskematon. Pidän myös tärkeänä, että siirtäisimme tuleville sukupolville tämän tärkeän esimerkin äänestämisestä. Otetaan tarkasteluun Leppäkosken Sähkö Oy ja Gerako Oy:n sen osakkeesta tekemä tarjous 520 € / kpl osakelukumäärällä 104 342 kpl. Mahdollisuus vaikuttaa Me Muut Itketään ja hiihdetään Kyllä se nyt naurattaa, hiihtäminen ja siitä lähes poikkeuksetta seurannut epätoivo. Nykyään sillä viitataan mihin tahansa toimeen, jonka lopputuloksena on täydellinen hermojen menetys. Suksi ei luistanut tai se luisti liikaa. Se ei ole ehkä kenenkään juttu. Nyt on ryhdistäydyttävä. Hevosten takia saimme maitoauton lopettamaan kulun tiellämme. Ylen presidenttikyselyssä tammikuun alussa Niinistön kannatus näytti jopa ylivoimaiselta, 72 prosenttia. – Jospa tekijä tai tekijät heräisivät hiukan miettimään tekosiaan, soittaja sanoo. Erotus (menetys) 560,27 € miinus 497,69 € on 62,58 €. Näin paljon rahaa jokaiselta osakkeelta ollaan lahjoittamassa henkilöstölle, johtoryhmälle ja hallitukselle, jotta he sitoutuisivat suojaisaan monopolistiseen työpaikkaansa. Ennuste on mielestäni väärä, koska näitä paikallisia monopoleja valvoo Energiavirasto. Vaalien alla käydään usein keskustelua siitä, pitäisikö äänestämisen olla Suomessa kansalaisvelvollisuus. Meidän seudullamme selvästi innokkaimmat äänestäjät löytyivät Ylöjärveltä, laiskimmat Hämeenkyröstä. Demokratian ominaispiirteenä pidetään sitä, että tärkeimmistä valtiollisista asioista päättää joko kansa itse tai kansan yleisillä vaaleilla kilpailevien ehdokkaiden joukosta valitsema toimielin, meillä eduskunta. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa äänioikeuttaan käytti 72,8 prosenttia suomalaisista. Sen vuoksi voin näin ikävällä tavalla ilmoittaa, että metsästys tilan mailla saa jatkua normaalisti Sisä-Suomen maistraatin minulle suomin valtuuksin. Jukka Koskela tienhoitokunnan puheenjohtaja Ilkivaltaa Harjunselkätiellä Torstaina 11. Peruuttakaa kiireesti niitä lakiasiainjohtajalle ja IPP:n toimitusjohtajalle erehdyksessä antamianne valtakirjoja, joita käytetään itseänne vastaan! Matti Peijariniemi Ja vielä kerran metsästämisestä Asian selventämiseksi en itse metsästä. Eikö se riitä. Ja se oli siinä. Verensokerin tasosta, yöunten pituudesta ja tähtien asennosta riippuen kestin sivakointia 30 minuutista tuntiin. Ei mene mielestäni oikein, että tähän toisten rikastuttamiseen osallistuvat tahtomattaan jopa niin pienipalkkaiset kuin epävarmassa työsuhteessa olevat seudun asukkaat. Tunne kesti tunnin. Se järjestetään tarvittaessa kahden viikon kuluttua. Hiihtolomilla äiti yritti houkutella ladulle. Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys. Tuottoa niillä pystyy maksimoimaan vain vedättämällä toisilta osakkailta heidän osuuttaan. Varsinainen vaalipäivä on seuraava sunnuntai, 28. Jämijärvellä äänensä kävi antamassa peräti 67,2 prosenttia ja Ikaalisissakin 65,0 prosenttia. 050 554 7394 Uu tis O iv a pä äk irj oi tu s Presidentinvaalien ennakkoäänestys on käynnissä. Soitetut. tammikuuta. – Roska-astioita on kaadettu ja postilaatikoista on levitelty postia pitkin tienvartta, soittaja kertoo. Olen huolissani, toteutuuko näin kuntalaisten oikeus vallankäyttöön tasapuolisesti ja kannustaako tämä äänestämään Hämeenkyrössä. Toivonkin, että seuraavissa vaaleissa voisimme alueellisesti tarjota paremmat mahdollisuudet kaikille kuntalaisille seurata vaalimainontaa ja innostua yhdessä tekemisestä koko kunnan ja maan hyväksi. Vaalien alla keskustelua on herättänyt, lähteekö kansa uurnille, kun istuvan presidentin Sauli Niinistön kannatus näyttää tutkimusten mukaan niin vahvalta. Presidentinvaalien ennakkoäänestys päättyy 23. Menetykset ovat paikkakunnittain: Parkano 204 762 €, Jämijärvi 46 434 € ja Kihniö 44 557 €. Myös viisi vuotta myöhemmin, viime kevään kuntavaaleissa hämeenkyröläisten äänestysaktiivisuus oli seudustamme matalimmalla tasolla, kun uurnilla kävi vain 56,3 prosenttia äänioikeutetuista. Ajattelen, että julkisen vallan tulisi tehdä kaikkensa, jotta demokratia toteutuisi ja jokainen äänioikeutettu innostuisi käyttämään äänioikeuttaan. Tätä voi verrata saatuihin 10,4 euron osinkoihin vuonna 2017. Jos houkuttelu ei onnistunut, sinne mentiin joka tapauksessa. Näistä tiedoista voidaan laskea, että ilman henkilöstöantia (7500 kpl) osakkeen arvo olisi 560,27 €. tammikuuta toimitukseen soittanut mieshenkilö harmittelee Kyröskosken Harjunselkätien varren kiinteistöihin kohdistunutta ilkivaltaa
Perinteisen maastohiihtosuksen kuuluu luistaa ja pitää sopivassa suhteessa. Heinijärveltä Hämeenkyröstä kotoisin oleva Hyttinen kasvoi lähes sukset jalassa. Karvapohjasuksi tarvitsee ainoastaan pikaluistovoidetta.. Onneksi nykyisin suksien helppo huollettavuus on saanut monet innostumaan taas hiihdosta. Nuorten SM-sarjoissa hän hiihti 14-vuotiaasta aina parikymppiseksi. Pienestä pojasta lähtien hiihtolatuja, paljon myös kilpalatuja kiertänyt Hyttinen on edelleen himohiihtäjä. – Nyt näyttää tulevan hyvä hiihtotalvi, Hyttinen iloitsee. Muutama vuosi sitten markkinoille rynnineet karvapohjat ovat pitopohjasukset, jotka toimivat ilman pitovoitelua. – Luistovoiteita on tarjolla hyllykaupalla. – Hiihto on myös mitä parasta luontourheilua. Sanni Hakkarainen Viljakkala (Hämeenkyrö) Kysyttyä: Miten voitelet suksia. Niitä valittaessa ei tarvitse kuitenkaan tuijotella pakkaslukemia eikä ostaa niitä isoa arsenaalia. Voiteiden sijaan pito perustuu nousukarvaan, joka luistaa myötäkarvaan ja pitää vastakarvaan. Vielä aikuistenkin sarjoissa hän hiihti kilpaa muutaman vuoden. Tunne on upea hiihdellessä vaikkapa Kyrösjärven jäällä auringonpaisteessa. Näin kehaisee hitiksi nousseita karvapohjasuksia Kari Hyttinen. Kuntohiihtäjän unelma on täyttymässä, kun monen vähälumisen talven jälkeen ladut hohtavat hiihtokunnossa. Sukset toimivat lähes kelillä kuin kelillä. Pääasia on, että pohjassa on luistovoidetta, Hyttinen vinkkaa. TORSTAI 18.1.2018 5 – Äiti voitelee. Karvapohjasukset ovat lähes huoltovapaat. Viime talvenakin hän sivakoi peräti 3 600 kilometriä. Ensin suksi puhdistetaan messinkiharjalla, sen jälkeen pohjaan lisätään pikaluistoa ja päätteeksi harjataan nylonharjalla. – Monelle on jäänyt hiihdosta traumoja kouluajoista, jolloin välineet olivat sitä sun tätä. Oiva puhuttaa Ilon laduista saa irti karvapohjilla Terhi Palonen IKAALINEN. Pikaluistolla ja karvojen puhdistamisella noin 50 kilometrin välein pärjää, tietää yrittäjä Hyttinen, joka tarjoaa asiakkaille hierontapalveluiden lisäksi suksihuoltoa. Ella Kouri Viljakkala – En hiihdä. – Karvapohjasukset ovat lähes huoltovapaat. Luisto puolestaan takaa, että suksi liukuu vaivattomasti eteenpäin. Aktiivinen kuntoilija suosittaa hiihtoa kaikenikäisille. Lajissa peruskunto kasvaa kohisten, mutta esimerkiksi polvikipuja ei tarvitse pelätä lainkaan niin paljon kuin juoksutossut jalassa lenkkeillessä. Sen jälkeen miestä ovat vieneet massahiihtotapahtumat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hyvä suksi perinteiselle. – Varma pito ja hyvä luisto. Arto Luomaniemi Jämijärvi – Hiihdot on minun osaltani jo hiihdelty. Sukset toimivat lähes kelillä kuin kelillä, Kari Hyttinen kertoo. – Maastohiihto on erittäin tehokas ja monipuolinen urheilulaji, joka kehittää sydäntä, hapenottokykyä, lihaskuntoa ja kestävyyttä, Hyttinen listaa hiihdon plussia. Huoltovälineiksi kuntoilija tarvitsee ainoastaan pikaluistoa ja kaksi harjaa. Hän jos kukaan tietää hyvien suksien ominaisuuksista. Paavali Sävilammi Ikaalinen – Isä tai ulkopuolinen on aina voidellut. Hiihto on mainio valinta myös niille, jotka eivät halua tai voi rasittaa niveliään liikaa. Tänäkin talvena Hyttinen aikoo osallistua useisiin massahiihtoihin. Pidon ansiosta suksella voi potkaista. Lahjakas hiihtäjä huomattiin pian, ja Ponnen riveissä Hyttinen kolusi pian hiihtokisoja
klo 10, minkä jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. Kyröspohjan kinkerit Marja ja Vesa Ahrolla klo 18.30; Henna-Riikka Kivistö, Heidi Olkinuora. To 25.1. Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. Tuomaskuoro ja –bändi klo 17–19 Viljakkalan seurakuntatalo. Su 21.1. Su 28.1. Ole vastassa meitä silloin. Muistos kaunis, hyvä, hellä säilyy meidän sydämellä. Klo 13 Messu Luhalahden kirkossa, Mattila, Lehto. Törmä. To 25.1. Perjantaikeidas klo 10 Torikadun Olohuone. 21.1. Siunaus toimitettu 12.1.2018. IKAALINEN Kastetut: Lilja Aleksandra Tienari ja Sofia Elma Amanda Tienari. Sinne saatamme äidin rakkaan, isän vierelle nukkumaan. Kirkkokahvikonsertti seurakuntakodilla messun jälkeen, Lavrenchukin musiikkiperhe. mennessä Tertulle 050 331 5135. Saarinen * 31.8.1928 Messukylä † 18.12.2017 Hämeenkyrö Ei kauniimmin täältä lähteä vois, kun nukkua hiljaa unessa pois. Lämmöllä muistaen Jouko ja Kirsi Lassi ja Ulla sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 5.1.2018. Kiitämme osanotosta. Kuollut: Antti Antero Suokko 87. Lämmin kiitos osanotosta. To 18.1. Isäntänä Kari Salo. To 18.1. Kuollut: Martta Aliisa Vainionpää 89 v. Rakkaamme Orvokki Marjatta MAIJALA o.s. Sasin seurakuntakerho klo 13.30 Toukola. Ke 24.1. klo 13.30 Toivolansaarikotipiiri, Koivisto. Seppänen. Laulun ystävät Viljakkalan srk-talossa klo 16. Kirkkokuoro srk-kodilla klo 17 ja Heikin kerho (nuorenmielisten aikuisten kuoro) klo 18.30. klo 10 Sanajumalanpalvelus Ikaalisten kirkossa, Mattila, Kaisu Lehto. Su 21.1. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. VILJAKKALA Kastettu: Inna Alina Tuulia Anttila. Lämmin kiitos osanotosta. Riihioja * 17.12.1938 Hämeenkyrö † 11.12.2017 Hämeenkyrö Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. (03) 3714 034, 0400-898 392 Surun kohdatessa Ahon liiketalo Valtakatu 40 p. Klo 14 Hartaus Toivolansaarikodissa, Mattila. Klo 16 Pyhäparkki seurakuntakeskuksessa, Seppänen. Kiitämme osanotosta. Puolisoa, äitiä, mummua kiittäen ja kaivaten Jorma Päivi perheineen Emmi veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten saattamana 12.1.2018. Ke 31.1. Messu klo 10. Ti 23.1. Ma 29.1. Lähetyspiiri Tarja ja Olavi Koskensalolla (Nopanperäntie 164) klo 18. Pidä kädestä kiinni silloin, kun kaipuu on lohduton. Saarna Yrjö Tala. Ilm. Rakkaamme Arja Kristiina TOIVANEN o.s. Vähän pyysit, paljon annoit, vaieten sä vaivas kannoit. Lähetysilta klo 18.30 seurakuntakodilla. Suvi ja Tatu Kekkonen. Hautaustoimisto kukkakauppa pitopalvelu A. klo 12, minkä jälkeen vietämme muistotilaisuuden seurakuntakeskuksessa. Maanviljelijä Raimo Lauri Ilmari MATTILA * 22.7.1938 Viljakkala † 25.12.2017 Viljakkala Herra on antanut meille elämän, Hänen kädessään on myös lähtömme hetki. Farin * 1.7.1946 Ikaalinen † 22.12.2017 Helsinki Rakkaudella kaivaten Ilmari Inkeri ja Vesa Pinja ja Pihla Marja-Leena ystävät Tule luoksemme unissa silloin, kun ikävä meillä on. Pe 26.1. 3715 205 24 h Hautaustoimisto Mäkipää ky hautauspalvelua Kyröskoskella Rakkaamme Rakel Marjatta VESA o.s. Rainer perheineen Arja perheineen Ari perheineen Petri perheineen Marja perheineen veli ja siskot perheineen ystävät ja sukulaiset Siunattu läheisten läsnä ollessa. Riuttala. Pe 19.1. Rakkaamme Esko Johan Kustaa OJAKOSKI * 13.3.1929 Jämijärvellä † 11.1.2018 Ikaalisissa Puolisoa, isää, taataa ja isotaataa muistaen ja kiittäen Pirkko Asko ja Terttu Arto ja Marjo Päivi-Helena ja Lauri Pasi ja Aura Paula ja Tuomo lapsenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston, Tapiolan vainioilla karhun kanssa painii lyön, ja maailma unholaan jääköön. JÄMIJÄRVI Kastettu: Aliina Tyyne Maria Lauttalammi. Kiitos myös kaikille Marttan hoitoon osallistuneille. ANTTILA OY Tunnelikuja 3, Hämeenkyrö puh. Pitkänen, Havi, Lavrenchukin musiikkiperhe. Messu Viljakkalan kirkossa klo 12. Miestenilta klo 17 Särkijärven leirikeskus, pastori Erkki Jokinen aiheenaan ”Mies luonnossa”. klo 13 Toivoa naisille -piiri Olokolossa. Seurakunnalliset Hämeenkyrö Ikaalinen Jämijärvi Viljakkala. Pe 19.1. Jatkuu joka toinen maanantai. Kotorinteen seurakuntakerho klo 15 ruokala. Jumesniemen seurakuntakerho klo 13 koulun ruokasali. Kun vuoromme tulla on – milloin. (Aleksis Kivi) Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Ikaalisten kirkossa perjantaina 26.1. Kuolleet: Kerttu Helena Mäki 89, Orvokki Marjatta Maijala 74 ja Merja Hannele Rinne 61. To 25.1. Vesajärven kultaisen iän kerho klo 10 Vesala. klo 13 Hartaus Tevaniemen toimintakeskuksessa, Aila. Myötätuuli –toimintapäivä alk. klo 10, ohjelmatuokiossa klo 12.30 Kuulon kuntoutus, kunto-ohjaaja Katja Kokko. Koskinen * 23.4.1943 Hämeenkyrö † 25.12.2017 Hämeenkyrö (TAYS) Vaipui käsi, uupui sydän jalo, sammui rakkaitten silmien valo. Sinä ansaitset kiitoksen kauneimman, ikilevon pyhän ja rauhaisan. Kiitos LC Hämeenkyrö/Kyröskoski. Perheuutiset Rakkaamme Martta Aliisa VAINIONPÄÄ o.s. Ke 24.1. Ti 23.1. Ti 23.1. Lahdenperä * 5.7.1928 Kihniö † 25.12.2017 Jämijärvi Kiittäen ja kaivaten Marja-Liisa Timo, Marika, Vilma ja Veera Tuija ja Jaakko Ritva ja Jarmo Tommi ja Jenni Jouko ja Tiina Antti ja Hanna Emilia ja Sami Matti Markku ja Terhi Jari, Milla ja Ava Ari, Tanja, Alex ja Aaron Elisabeth muut sukulaiset ja ystävät Soi kappelin kellot hiljaa yli talvisen kirkkomaan. Kirkkoherranvirasto suljettu. Lämmin kiitos Pauliinakodin henkilökunnalle Raimon hyvästä hoidosta. Kiitos osanotosta. Klo 18 Kovelahden srk-piiri osuuspankilla. Siunattu läheisten saattamana. Su 21.1. klo 18 Armollista-ilta seurakuntakeskuksessa. Messu Viljakkalan kirkossa klo 12. Rakkaamme Kerttu Helena MÄKI o.s. Kirkkokuoron harjoitus klo 16.30 Punainen Pirtti. Hopearinteen hartaus klo 14.30, Pitkänen. Messu klo 10 Hämeenkyrön kirkko; Erkki Malmberg, Heidi Olkinuora. 6 TORSTAI 18.1.2018 HÄMEENKYRÖ Kastetut: Sulo Toivo Tapani Haavisto ja Hilda Maria Heikintytär Raipala. Su 21.1. Lämmöllä muistaen sukulaiset ja ystävät Raimo siunataan Viljakkalan kirkossa 26.1
Hämeenkyröläinen Marika Suni-Laine on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta geronomiksi (AMK). Mikäli emme välitä tekemisistämme ja mitä seurausvaikutuksia niistä tulee, voimme välinpitämättömyydellämme ja itsekyydellämme aiheuttaa monenlaista murhetta. Vallankin vuoden pimein aika oli hänelle erityistä laatuaikaa, jonka levollisuutta eivät kirkasvalolamput keinotekoisesti häirinneet.Toisaalta tanssiparkettikaan ei sopivan tilaisuuden tullen ollut Erkille vieras elementti, eikä hän ollut ihmisiä karttava erakko. Vastuullisuuttamme luonnonvarojen käytössä mitataan nykyisin hiilijalanjäljellä. Jotkut aprikoivat, onko valinnallani merkitystä, kun tulos on jo ennalta selvä. Ystävät kutsuivatkin häntä EkoErkiksi. Ei siis ole yhdentekevää, kuinka asiamme hoidamme. 22.–26. Hämeenkyröläinen Ville Virtanen on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta tekniikan insinööriksi (AMK). Meillä on nyt valta vaikuttaa. Juoksutusmäärä 62 m 3 /s. Joulun alla tapahtuneen Erkin poismenon myötä sammui myös Ruisniemen suku. Mediassa olemme saaneet kuulla presidenttiehdokkaiden näkemyksiä ja punnita heidän sopivuuttaan valtakunnan ykkösvirkaan. Galatalaiskirjeessä (Gal. Kristittyinä haluamme tehdä niin pienet kuin suuretkin valintamme Jumalaan luottaen. Iltapala, Sanaa, musiikkia, yhdessäoloa… Illan isäntänä Kari Salo, musiikissa Hannu Lampinen. joulukuuta ja samalla sammui Ruisniemen suku. Tilaisuus on kaikille avoin. Hänen kohdallaan kohtuuden, jopa niukkuuden periaatteen mukaan eläminen ei jäänyt puheiden tasolle. Illan teemana PYHYYS. Koko elämämme on täynnä valintoja. Toinen valinta Erkille oli sopeutuminen yksin elämiseen. Moni on tehnyt uuden vuoden lupauksia, joiden avulla pyrkii muuttamaan elämänsä paremmalle tolalle. Miikka Salo Muistokirjoitus Erkki Väinämö Lähteenmäki 14.6.1934 – 14.12.2017 Ruisniemen tilan rakennukset seisovat koskemattoman lumen ympäröiminä Heinijärven kylämiljöössä. Päätöksillämme on aina seurauksensa. Ahti Lindberg Erkki Lähteenmäki kuoli 14. Vanhassa testamentissa puhutaan Jumalan ja Israelin kansan välisestä uudesta liitosta. Rakkaintamme onnittelen. Satapirkan Sähkö Oy Aurinko To nousee 9.23 laskee 15.53 Pe nousee 9.21 laskee 15.55 La nousee 9.19 laskee 15.58 Su nousee 9.17 laskee 16.01 Ma nousee 9.15 laskee 16.03 Ti nousee 9.13 laskee 16.06 Ke nousee 9.10 laskee 16.09 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?5 ?5 ?5 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?4 ?3 ?3 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?7 ?7 ?6 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?10 ?10 ?9 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?11 ?10 ?10 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?4 ?4 ?5 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö ?7 ?7 ?6 Tänään Huomenna Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko. Näin tehdyt valinnat toisivat tullessaan iloa ja hyvää mieltä. Puhutaan elämäntaparemontista: lisää liikuntaa, parempaa ruokaa, järkevämpää taloudenpitoa jne. Kuva: Pyry Majanen (joulukuu 2004) Valmistuneet Ikaalislainen Viivi Hautamäki on valmistunut kuva-artesaaniksi valokuvauksen osaamisalalta Visuaaliviestinnän Instituutista Tampereelta. Vertaamalla omia näkemyksiä ehdokkaiden näkemyksiin voi valinta helpottua. tammikuuta Ikaalinen Keitoton viikko Ma: Lihakastike, perunat, vihreä salaatti Ti: Broileripata, täysjyväriisi, mustaherukkahillo, vihersalaatti Ke: Jauhelihamureke, perunat, kastike, sekasalaatti To: Nakit, perunasose, iloinen salaatti Pe: Kalalaatikko, juuresvati Jämijärvi Ma: Lihamakaronilaatikko, kaalija kurkkusalaatti Ti: Kalakeitto, karjalanpiirakka, munavoi, jogurtti Ke: Broileripatukat, dippikastike, lohkoperunat, jäävuorisalaatti To: Pyttipannu, maustekurkut, tuoresalaatti Pe: Jauhelihakastike, perunat, vihannessalaatti Hämeenkyrö Ma: Makkarakastike, peruna, salaatti Ti: Broiler-pastavuoka, salaatti Ke: Lihamureke, peruna, kastike, salaatti To: Kolmen kalan keitto, leipä Pe: Tomaattinen jauhelihakastike, pasta, salaatti Viljakkala Ma: Possukastike, peruna, salaatti Ti: Broilerpyörykkä, curry-kastike, riisi, salaatti Ke: Lasagnette, salaatti To: Kalamureke, kastike, peruna, salaatti Pe: Nakkikeitto, tuore leipä KESKUSTELUTILAISUUS koskien seurakuntien välistä yhteistyötä Ikaalisten seurakuntakeskuksessa to 25.1. Ajankohdan alaraja +82.33 m. Hänen hiljainen, itseään korostamaton, ystävällinen ja nöyrä elämäntapansa voisi olla esikuva meille tällä puolella rajaa vielä eläville. NÄKEMISIIN... 6:7) apostoli Paavali kirjoittaa: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” Kaikilla päätöksillämme on merkitystä. Tervetuloa! Mukana elämäsi käänteissä Sää lähipäivinä Kyrösjärvi Kyrösjärven pinnan korkeus keskiviikkona +83.26 m. Juhlissa mukana lapset, lapsenlapset perheineen, ystävät, Ikaalisten kaupunki, Seurakunta, Katajakodin johtaja, hoitajat ja asukkaat. Kouluruoka 22.–26.1. klo 18 alkaen. Jumala rakastaa omaa kansaansa, vaikka se onkin uppiniskainen ja toimii usein vastoin Hänen tahtoaan. Mutta mihin sitten päätöksemme perustuvat. Siinä, missä monet ahdistuvat yksinolostaan, Erkille yksinolo oli suurta juhlaa. ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämiinsä… Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään… Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” (Jer. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo +83.09 m. Luonnonuskontoihin perustuva ajatus pihapiirin rakennuksista, puista ja muusta kasvillisuudesta sielullisina olentoina, nousee mieleen. Mitä kylvämme, sitä niitämme Kaikki me, jotka olemme saaneet ilmoituksen äänioikeudesta, saamme pian päättää omalta osaltamme, kenet haluaisimme Suomen presidentiksi seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Niiden ilme on jotenkin alakuloinen, aivan kuin ne odottaisivat isäntäänsä kotiin. Pyrimme tietysti tekemään hyviä päätöksiä, joista seuraa hyviä asoita. 39) Tähän johdatukseen myös me saamme luottaa tänä uutena vuotena tehdäksemme hyviä päätöksiä, toimiaksemme oikein ja viisaasti. 7 TORSTAI 18.1.2018 Jumalan kämmenellä Armollista -ILTA tänään Ikaalisten srk-keskuksessa klo 18–20. Erkki oli omaksunut minimalistisen elämänfilosofian, jota toteutti käytännössä. Tätä odotusta on jatkunut jo parin vuoden ajan, jonka tilan isäntä Erkki Lähteenmäki oli terveyskeskuksessa potilaana. Hänelle valinta oli vapaaehtoinen, sillä varojen puutteesta ei hän valintaaansa tehnyt. Vieno Lähteenmäki 100 vuotta 11.1.2018, Ikaalisten Toivolansaarikoti Kataja-koti. Myös yleinen mielipide vaikuttaa valintoihimme. Erkin jälkeensä jättämä hiilijalanjälki on pienuuudessaan sitä luokkaa, ettei siihen monikaan yllä. Hienoa, jos näin voimme omilla toimillamme parantaa elämämme laatua. Sen lisäksi, että tunnen surua hyvän ystävän menetyksestä, tunnen kaihoa vanhan miljöön jäämisestä vaille pitkäaikaista asujaansa. Joku voi tehdä valintansa sen perusteella, että se tuntuu hänestä järkevältä. Rukoilemme viisautta ja ymmärrystä tehdä hyviä ja harkittuja päätöksiä, joista olisi siunaus niin omaan kuin lähimmäistemmekin elämään. Toinen ei jaksa paneutua ehdokkaisiin, vaan tekee valintansa luotettavien ystäviensä mielipiteen mukaan. Vaalikone on tätä päivää. Sitä saa, mitä tilaa
Erityisesti jalankulkijoiden turvallisuus on parantunut jo vuosien ajan, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä on vähentynyt 40 prosentilla ja ja loukkaantuneiden määrä neljänneksellä. Saapuessaan Kyllösellä ei ollut valmista puhetta, vaan keskustelun määrittivät paikalle saapuneiden kysymykset ja kommentit. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen on huolissaan tuloerojen kasvusta ja kritisoi veroparatiiseja. Vähemmän liikennekuolemia OIVASEUTU. – Sieltä löytyy juuri se porukka, jota pitääkin aktivoida. – Näin laajasta yhteistyöstä ei ollut tiedossa verottajan ennakkoratkaisua, joten sellaista oli perusteltua hakea, Tuohimaa toteaa. Liikenteessä kuolleiden määrä väheni viime vuonna edellisvuodesta. Mediaa Kyllönen ruoti siitä, että esimerkiksi Ukrainan kriisi on kadonnut otsikoista, vaikka tappaminen siellä jatkuu. Kunta omistaa osakkeista nyt noin 64 prosenttia, ja kunnanvaltuusto päätti reilut kaksi viikkoa sitten, että kunta tarjoutuu ostamaan loputkin osakkeet itselleen yhden euron kappalehinnalla. – Hämeenkyröllä tai muillakaan seurakunnilla ei ole sellaista liiketoimintaa, jonka arvonlisäverosta nämä palkkakustannusten päälle lisättävät arvonlisäverot voisi vähentää, Tuohimaa toteaa. Kyllönen ei mallille lämpene ja hän pitää sitä puhtaana leikkurina. Rauhan asia vei keskustelun sujuvasti ulkopolitiikkaan, jossa presidentin valtaoikeudet ovat laajimmat. Yli puolet jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista tapahtui loka–tammikuun aikana. Taloudellinen eriarvoisuus on ajankohtainen ja vakava asia. Muutenkin hän kiinnitti huomiota medianlukutaitoon. – Yhteistyötä tekeville seurakunnille tulisi eteen pakkotilanne: purkaa yhteistyö ja luoda yksin uudelleen yhteistyössä hoidettu hallintorakenne tai toteuttaa seurakuntaliitos, jolloin arvonlisäveroa ei voi tulla maksettavaksi, Tuohimaa sanoo. Jämijärven kunnassa on ryhdytty toimiin Jämin Hiihtotunneli Oy:n kaikkien osakkeiden ostamiseksi. Harri Moisio avasi keskustelun toteamalla, että huolimatta eläkkeiden ja palkkojen noususta tulokehitys on jäänyt miinukselle, koska hinnat ovat nousseet suhteessa enemmän. Ratkaisu oli äänestyspäätös, jolla hallinto-oikeus hylkäsi Ylöjärven seurakunnan tekemän valituksen verottajan ennakkoratkaisusta. Kunta on joutunut pitkään avustamaan yhtiötä taloudellisesti. Yhtiön reilusta 2 000 osakkeesta pienomistajille kuuluu noin 700 kappaletta. Hän peräänkuulutti erityisesti eläkeläisten perusasioiden turvaamista. – Viime vaaleissa Sauli Niinistö esiintyi työväen presidenttinä, nyt rauhan. Ylöjärven seurakunta valitti verottajan ennakkoratkaisusta hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös loppiaisviikolla. – Kyse on virkavastuulla tapahtuvasta virkatehtävien hoidosta, mitä ei ylipäätään pysty hankkimaan vapailta markkinoilta, Tuohimaa toteaa. Kunnanjohtaja Kirsi Virtanen kertoo, että osakkeenomistajille on lähetetty ostotarjoukset. Seurakuntien taloustilanne on kiristynyt, ja tähän on haettu ratkaisua muun muassa palvelukeskuksesta ja seurakuntien välisistä yhteistyösopimuksista. – Presidentti on mielipidevaikuttaja. Useimmiten onnettomuuden osapuolina olivat polkupyörä ja auto. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllösen vierailu Hämeenkyrössä tarjoili keskustelua arvojohtajuudesta sekä sivalluksia istuvan presidentin taustavoimille. Venäjällä kaikki eivät suinkaan halua sotia eikä se ole ainoa roisto. Kyröskosken urheilukenttä on jälleen muuttunut luisteluradaksi. Niinistön kampanjaväki näyttää katsoneen ohjelmansa meidän sivuiltamme, Kyllönen hymähti. Ponkiniemi peräänkuulutti enemmän ”aseet auroiksi” -ajattelun korostamista. – Mitä mieltä olet siitä, että yhteiskunnassa on iso joukko niitä, jotka eivät edes halua mennä töihin, kun toimeen tulee kotona makaamallakin, kysyjä haastoi. – Kai nyt sitten Suomussalmellakin kunnaneläinlääkärin paikkaa hakee 300 henkilöä, joista yksi on pätevä, Kyllönen pelkisti hallitusta moittiessaan. Seurakunnat ovat arvonlisäverovelvollisia esimerkiksi metsätaloudesta ja toimitilojen vuokraamisesta ulkopuolisille. Pyöräilijöitä on liikenteessä viimeisen kolmen vuoden aikana kuollut vuosittain 28 ja loukkaantunut lähes 800. Pitkään kestäneiden pakkasten ansiosta kentälle päästiin vihdoin tekemään 400 metrin mittainen valaistu luistelujää. Hallinto-oikeuden päätöksen jäädessä lainvoimaiseksi tulisi näistä hankkeista taloudellisesti kannattamattomia. – Toivon, että tavoittaisimme sellaisia pienosakkaita, jotka ovat ehkä muuttaneet eivätkä vielä ole saaneet ostotarjouskirjettä ja mahdollisesti edesmenneiden osakkeenomistajien perillisiä, Virtanen sanoo. Alv-velvollisuus aiheuttaa 24 prosentin ylimääräisen kustannuksen. Instituutin tutkimusten mukaan eri todennäköisyyksillä 28 heistä olisi selvinnyt elossa kypärää käyttämällä.. Verottajan ennakkoratkaisua haettiin, koska yhteistyö laajeni koskemaan tukipalvelujen lisäksi myös hautaustointa. Hallinto-oikeuden äänestyspäätöksen peruste arvonlisäverollisuudelle oli, että seurakuntien välinen yhteistyö vääristää kilpailua. Jussi Niinenmaa halusi tietää Kyllösen kannan maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Hiihtotunnelin osakkaat saivat ostotarjouksen JÄMIJÄRVI. Aiemmin erilliset talousja kiinteistöhallinnon sopimukset yhdistettiin ja sopimukseen lisättiin seurakuntapuutarhurin tehtävät, kertoo Ylöjärven ja Hämeenkyrön seurakuntien talousjohtaja Taina Tuohimaa. Hän peräänkuulutti Suomelta hyviä suhteita joka ilmansuuntaan. – Kokoomus on aina ollut hyvä ratsastamaan niillä rattailla, jotka kantavat. Kyllönen pitää nurinkurisena, että monessa ulkopoliittisessa asiassa muutoin niin avoimessa Suomessa salataan asioita perusteettomasti. 8 TORSTAI 18.1.2018 Merja Kyllösen vierailu nostatti arvokeskustelun Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Johtopäätös oli, että kolmannes heistä olisi selvinnyt elossa käyttämällä heijastinta. Urheilukenttä muuttui luisteluradaksi HÄMEENKYRÖ. Kuolemantapauksista lähes kaksi kolmesta ja loukkaantumisista yhdeksän kymmenestä tapahtui taajamissa. Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 tammi–marraskuussa liikenteessä kuoli 200 ihmistä, kun vuonna 2016 samalla ajanjaksolla kuolleiden määrä oli 220. Näihin toimintoihin liittyy arvonlisäverollisena ostettuja tavaroita ja palveluja, joiden alv voidaan vähentää tilitettävästä alv:sta. Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. – Natohan se sotahaukka on. Suomen Saudi-Arabialle myymiä aseita on tavattu pakolaisja elintarvikekriisissä olevasta Jemenistä. – On irvokasta, ettei ole rahaa koulutukseen, vanhuksiin ja lapsiin, kun samaan aikaan EU laittaa 38 miljardia euroa sotavarusteisiin. Tuloeroja on tasoitettava. – Meilläpäin ollaan aina kiinnostuneita niistä. Keskusteluun nousi myös Helsingin Sanomien taannoin julkaisema artikkeli, jossa kerrottiin salaisiin asiakirjoihin vedoten Suomen tiedustelusta. Maiden välinen taloudellinen eriarvoisuus vähenee, mutta maiden sisällä kansalaisten eriarvoisuus laajenee, Kyllönen peilasi kansainvälistä tilannetta. Reino Niemi peräänkuulutti rauhan asian esiintuomista kampanjatyössä. Seurakuntien yhteistyö onkin arvonlisäverollista. Kyllönen oli samaa mieltä. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä jalankulkijoita on 13 prosenttia ja loukkaantuneita seitsemän prosenttia. Kyllönen pitää sitä ihmisoikeuskysymyksenä, sillä maamiinat ovat tappaneet ja vammauttaneet paljon siviilejä. Kunnan tavoitteena olisi päästä tunneliyhtiössä entistä tiukempaan omistajaohjaukseen, jolla sen heikossa kunnossa olevaa taloutta päästäisiin tervehdyttämään parempaan suuntaan. Jotain on mennyt pieleen, jos ei edes halua mennä töihin, Kyllönen vastasi. Liikenteessä kuolleista jalankulkijoista yli kolmannes on yli 65-vuotiaita, loukkaantuneista lähes joka kolmas oli lapsi tai nuori. Esimerkiksi rajan tuntumassa pohjoisessa Venäjä on vahvistanut joukkojaan suojatakseen arktista aluettaan. Suomen on liityttävä myös muihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten ydinasesopimukseen. – Kirkon taloushallinnon palvelukeskuksen (Kipa) toiminta on katsottu alv-vapaaksi, joten olisi eriskummallinen tilanne, että saman prosessin alkuja loppupää olisi alv-velvollista, mutta keskiosa eli palvelukeskuksen tuotanto olisi alv-vapaata, hän jatkaa. Kyllönen on samaa mieltä. tammikuuta. Lisäksi on kaksinaamaista kohdentaa asevientiä maihin, joissa on pakolaisongelma. Myös hiihtoladut on saatu kuntoon, Pirkanuralla voi vielä olla joitakin heikkoja kohtia metsäja suoalueilla. Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan seurakuntien välisiä kustannustenjakosopimuksia on seurakunnissa käsitelty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle kuuluvina. – Perussuomalaiset haluaa irtautua siitä, mutta mielestäni sopimuksesta on pidettävä kiinni. – Ennakkoratkaisua haettiin keväällä 2017, kun Hämeenkyrön ja Ylöjärven seurakuntien välinen yhteistyö laajeni. Itärajan tuntumasta kotoisin oleva Kyllönen kertoo olevansa tottunut seuraamaan Venäjän joukkojensiirtoja. Koko vuonna 2016 liikenteessä kuoli 258 ihmistä. – Niin, Yhdysvaltoja ei nähdä uhkana, vaikka siellä on todella epävakaa presidentti, Kyllönen vahvisti. Kuolemantapauksissa ikäryhmistä korostuu yli 64-vuotiaat. Viimeisen kolmen vuoden aikana jalankulkijoita on liikenteessä kuollut keskimäärin 32 ja loukkaantunut 430 vuodessa. Ylöjärven kirkkoneuvosto päättää prosessin jatkosta kokouksessaan 31. Verottaja katsoi sopimuksessa määritellyn työn olevan sellaista, että siitä pitää periä arvonlisävero. Helsingin hallinto-oikeus asettui verottajan kannalle, jonka mukaan Ylöjärven seurakunnan pitää periä arvonlisäveroa palveluista, joita Ylöjärven ja Hämeenkyrön seurakunnat hoitavat sopimusperusteisesti yhdessä. Raha on ajanut inhimillisyyden ohi, Kyllönen tuhahti viitaten Suomen asevientiin. – Kun jostain aiheesta nousee hälyä, kannattaa miettiä, mitä sen taustalla on. Osakkailta on jo saatukin muutamia yhteydenottoja myyntiin myönteisesti suhtautuvilta. Lopuksi Kyllöstä haastettiin paljon otsikoissa olleesta aktiivimallista. Taajamissa tapahtui 70 prosenttia kuolemantapauksista ja yhdeksän kymmenestä loukkaantumisesta. Vilho Ponkiniemi kertoi, että häntä ärsyttää nykyisen keskustelun sävy, jossa Nato nähdään yksiselitteisen hyvänä ja Venäjä pahana. Se on perinteinen arvomme, joka on nyt jäänyt piiloon. – Koska ratkaisulla on koko evankelis-luterilaisen kirkon laajuisesti merkittävät vaikutukset, tulee esitys olemaan, että seurakunta hakee päätökseen valituslupaa KHO:sta. Onnettomuustietoinstituutti tutki 29 pimeällä tai hämärällä tapahtunutta jalankulkijan kuolemantapausta. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2013–15 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä 65 ei käyttänyt kypärää. – Sanotaan, ettei näissä mitään salaista ole, mutta mitään ei kerrota. Suomessa ajatellaan, että Venäjän joukkojen siirrot on aina suunnattu meitä vastaan, mutta ei se niin mene
Täytyy myös huomata, että kupariyhteyksissä kapasiteetti tulee vastaan. Esimerkiksi tv-palvelut vaativat paljon kapasiteettia. Paikallisille kuituhankkeille voi hakea tukia. – Siellä väki lähti hyvin mukaan. – Mitä enemmän tilaajia on, sen kannattavampaa verkon rakentaminen on. Hän toivoo sellaista myös kaupallisilla ehdoilla toimivien operaattorien kanssa. Kaupallisena toimijana me emme saa nyt minkäänlaisia tukia, vaan toimimme markkinaehtoisesti. – Esimerkiksi Pudasjärvellä kattavuus on 98 prosenttia kotitalouksista. ja IPP suunnitteleekin rakentavansa uutta kuituverkkoa viidelle eri alueelle Hämeenkyrön taajamissa ensi kesänä. Jos kiinnostusta laajakaistaverkkoa kohtaan on, runkoverkko todennäköisesti rakennetaan. Koen kaapeliyhteyden kuitenkin luotettavampana ja häiriöttömämpänä, Kalli toteaa.. Valokuidussa ei tule, siinä se ero. Se toimii lisäksi Kankaanpäässä, Pomarkussa, Laviassa ja Sastamalassa. Ilmo Kalli hankki kaksi valokuituliittymää viime syksynä, kun Kalmaan alueella maakaapeloitiin sähköverkkoa ja tarjottiin mahdollisuutta päivittää tietoliikenneyhteyksiä. – Näissä kunnissa lähdettiin tasavertaisuusperiaatteesta, eli runkoa vedetään siten, että mahdollisimman monella kotitaloudella on tasavertainen mahdollisuus liittyä verkkoon. Muutoksen jälkeen internet-yhteys ei hidastele, vaikka netissä olisi useampikin laite samanaikaisesti. – Syksyllä asennettiin 100 megabitin valokuituyhteys niin kotiimme kuin lähellä sijaitsevaan loma-asuntoon, jota vuokraamme, Kalli kertoo. Tämä tarkoittaa asuinalueilla sijaitsevaa verkostoa. Ylöjärvellä prosentti on 47, mutta Viljakkalan osuutta ei ole tilastossa eritelty. – Muutaman kuukauden kokemuksen perusteella olen kyllä tyytyväinen. Internet-yhteys Kallin kotona oli toki aiemminkin, mutta yhteyden vaihtuminen valokuituun näkyy nopeutena ja vakautena. Joillain alueilla ne ovat aktiivisia, toisilla eivät, kertoo viestintämarkkina-asiantuntija Tapio Oikarainen viestintävirastosta. Jämijärvellä peräti 96 prosentilla kotitalouksista on pienillä investoinneilla mahdollisuus liittyä nopeaan laajakaistaverkkoon. Tällä hetkellä verkkopalveluiden käyttö on viihdekeskeistä. Iso rooli on myös asukkaiden omalla aktiivisuudella. Siksi asukkaiden rooli on keskeinen ja omalta osaltaan selittää kuntakohtaisia eroja. Tiedot ilmenevät Viestintäviraston tilastoista, joista uusimmat ovat vuodelta 2016. IPP:n toimitusjohtaja Erkki Kulovuori pitää Jämijärveä loistavana esimerkkinä eri tahojen keskeisestä yhteistyöstä. Erilaisten älylaitteiden määrä todennäköisesti vain lisääntyy, joten tiedonsiirtokapasiteettiakin tarvitaan nykyistä enemmän. Ääripäät ovat Jämijärvi ja Hämeenkyrö. Tällä hetkellä sellaisista on pula. – Verohallinto on hieno esimerkki hyvästä verkkopalvelusta. Ymmärtääkseni valokuitu mahdollistaa tulevaisuudessa vieläkin nopeammat yhteydet, jos sellaiseen on tarvetta, Kalli sanoo. – Satakuntaliitto kilpailutti rakentamishankkeen ja ainoana tarjouksen jättäneenä PSSV sai urakan itselleen. Teknologia on, palveluntarjoajat puuttuvat. Ilman kunnallista toimijaa sellainen luku ei olisi sen kokoisessa kunnassa mahdollista. Ikaalisten Kalmaalla asuva Ilmo Kalli tarttui tilaisuuteen ja tilasi valokuituyhteyden, kun paikallinen operaattori lähestyi tarjouskirjeellä, jossa tiedusteltiin alueen asukkaiden kiinnostusta hankkia nopea valokuituyhteys. Toinen syy on tuetut kuituhankkeet. Nopean laajakaistan tarjonnassa on isoja eroja alueen kuntien kesken. Valokuitu kaivettiin maan alle samassa yhteydessä, kun Leppäkosken Sähkö kaapeloi Kalmaan alueen sähköverkkoa maahan. Ruokoski kertoo, että taustalla on kuntien oma aktiivisuus. Jämijärvellä ja Kankaanpäässä laajakaistan saatavuus on korkea jopa verrattaessa muihin PSSV:n kuntiin. Ikaalisissa runkoverkot ovat kattavia. Jämijärven kunta on yksi Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy:n (PSSV) omistajista. – Sähkökaapeli tulee meille eri puolelta tonttia kuin valokuitu, mutta kummankin asennus sujui hyvin ja sovitussa aikataulussa. Viime vuonna isona projektina oli Kalmaan alue, jossa vanhat kupariverkot purettiin pois ja tilalle rakennettiin valokuituverkko. Myös Hämeenkyrön tilanne on huomattu. – Käynnistämme markkinointitoimia. – Yksi on paikallisten operaattoreiden aktiivisuus. Ruokosken mukaan saatavuusmahdollisuuden ulkopuolelle Jämijärvellä ja Kankaanpäässä jäivät vain ne kiinteistöt, joiden sijainti on poikkeuksellisen haastava. Koko Suomea tarkasteltaessa kuntakohtaiset erot ovat tyypillisiä ja isoja. – Tarvitsemme uusia yhteistyömuotoja, joilla voisimme taata nopeita yhteyksiä mahdollisimman monelle. Alussa rahoitus tuli valtiolta ja kunnilta sekä lainalla, taustoittaa toimitusjohtaja Torsti Ruokoski PSSV:stä. Ikaalisissa laajakaistavalmius on hyvä: 61 prosentilla kotitalouksista on mahdollisuus liittyä nopeaan verkkoon pienillä kustannuksilla. Alueen kunnat perustivat yhtiön varta vasten kuituverkon rakentamiseksi. Meidän on saatava asukkaat mukaan, vain siten voimme toteuttaa hankkeen. Kulovuori peräänkuuluttaa entistä parempia palveluita verkkoon, jotta ihmiset käyttäisivät niitä. Nopealla laajakaistalla tarkoitetaan vähintään 30–100 megan suuruista yhteyttä internetiin. Siten kynnys rakennustöiden aloitukseen madaltuu. Syitä eroille on useita. Kulovuoren mukaan painopiste on nyt liityntäverkkojen rakentamisessa. Valokuituyhteyden ”sydän” on internet-päätelaite, josta on mahdollista muodostaa sekä langaton että kaapeloitu yhteys tietokoneisiin ja muihin älylaitteisiin. Laajakaistojen saatavuudessa on isoja eroja Tuukka Olli OIVASEUTU. Oikarainen Viestintävirastosta huomauttaa, että kunnallisilla toimijoilla tuotto-odotus on kaupallisia toimijoita pienempi. On valtavat mahdollisuudet kehittää verkon palveluita paljon laajemmiksi esimerkiksi terveyspalveluissa. – Meillä on tässä kaksi työhuonetta rinnakkain, joten niihin kaapeliyhteys on ollut helppo laittaa. Hämeenkyrössä puolestaan vain 19 prosentilla talouksista on pienillä investoinneilla mahdollisuus päästä 30 megaisen yhteyden äärelle. Hankkeille on asetettava maantieteelliset rajat, jotka usein noudattavat kuntarajoja. – Uskon, että kuitu on tulevaisuutta tiedonsiirrossa, Kalli sanoo. Vuokrattavassa kiinteistössä on myös älytelevisio, joka hyödyntää nopeaa nettiyhteyttä. Vaikutusta on myös sillä, onko alueella kuntaomisteinen rakennuttaja vai ei. IPP on ollut aktiivinen perinteisellä toimialueellaan Ikaalisissa, Parkanossa ja Kihniössä. ”Kuitu on tulevaisuutta” Sakari Ilomäki IKAALINEN. Valokuitukaapeli kaivettiin talon seinustalle asti ja Ikaalisten-Parkanon puhelimen asentaja kävi liittmässä talot verkkoon. 9 TORSTAI 18.1.2018 30ja 100-megaisten internetyhteyksien saatavuudessa on isoja eroja kuntien välillä. 100-megainen yhteys aukeaa vain 16 prosentille kiinteistöistä
Vaalikoneista vahvistusta Terhi Palonen IKAALINEN. Uusi aktiivimalli tuntuu hyvin oudolta. – Eiköhän meillä ole presidentti. Sehän on henkilövaali, mutta henkilöiden taustalla on lähes aina puolue. Molemmista tuli suosikiksi sama nimi, kertoo ikaalilainen Maritta Kartaslammi. Taaksepäin katsottaessa Seppänen pitää Suomen presidenteistä parhaimpana Kekkosta. Ei saisi luvata enempää kuin mihin pystyy. – Se pätee kaikkiin ihmisiin. Viime kesänä varmoja ehdokkaita oli vielä vähän. Sitten on varaa puhua. – Katson ehdokkaiden haastatteluita mielenkiinnolla. Huhtasaarikin pysyi rauhallisena, vaikka toimittaja kysyi häneltä vaikka mitä, Lehtiniemi kertoo siinä vaiheessa, jossa nähtynä oli kaksi ensimmäistä haastattelua. Presidentiltä Kartaslammi toivoo maalaisjärkeä. Mutta aina hän on äänestänyt – tottakai nytkin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Seppänen olisi antamassa automaattisesti äänensä nykyiselle presidentille. – Presidentin pitää olla maan isä, ja hänellä pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia puuttua kansan asioihin ja olla myös ulkopolitiikassa ensimmäinen. ”Puukkoakin” siinä virassa varmasti tulee. Ylen vaalitenttejä hän on katsellut, mutta kolmosen tentit ovat jääneet katsomatta. Etenkin nuorten työllisyystilanne tarvitsee nopeita parannuksia. – Ehdokas on kuitenkin hyväksi todettu, joten äänestän, kuten kaikissa edellisissäkin vaaleissa. Näissä vaaleissa Lähde toimii paikallisen sydänyhdistyksen vaalikeräyksen yhdyshenkilönä. – Olen kyllä kokolailla tyytyväinen hänen toimintaansa. Useat puolueet asettivat omat presidenttiehdokkaansa vasta syksyllä, joskin Niinistön ohella myös Paavo Väyrynen oli ilmoittanut keräävänsä kannattajakortteja. Kritisoitavaa istuvasta presidentistä Mäkinen ei löydä. Hyvin he ovat tenttinsä hoitaneet. Toivo Lindroosin mielestä presidentillä pitäisi olla vahvemmat valtaoikeudet.. Presidentti on aika tärkeä maan päämiehenä, Lehtiniemi pohtii. Tähän tilanteeseen hän on paras vaihtoehto, Jussi Siikakoski tuumaa. Presidentin pitää olla maan isä Liisa Raipala JÄMIJÄRVI. Oman ehdokkaan valintaan vaikuttaa tämän kokemus, pätevyys ja tietoisuus ulkopolitiikasta ja ylipäätään kaikista asioista. Viljakkalalaiselle Jussi Siikakoskelle on selvää, minkä numeron äänestäessään piirtää. Hän on pitkän linjan poliitikko, ja pysyy siinä, mitä sanoo ja lupaa. Kokemus vaikuttaa Liisa Raipala JÄMIJÄRVI. Ostoreissulta tavoitettu Päivi Mäkinen on tiennyt oman ehdokkaansa jo pitkään, eikä kursaile sanoa sitä ääneen. Ehdokkaiden lisääntyminen ei kuitenkaan ole saanut Mäkistä epäröimään. Äänestäjillä onkin valinnanvaraa. – Presidentti voi näkemyksillään edesauttaa esimerkiksi työllisyyteen liittyviä asioita. Presidentillä on tärkeä rooli kansainvälisessä kanssakäymisessä. – Presidentillä pitää olla maalaisjärkeä, sanoo Maritta Kartaslammi. Hän kiertää kotimaata: näkee kansaa ja kuulee samalla kansan mielipiteitä. Yhtä ehdotonta suosikkia hänellä ei ole. Itselläni nämä vaalit saattavat jäädä jopa kokonaan väliin. Pertti Kuittinen olisi valmis lisäämään presidentin valtaoikeuksia takaisinpäin. Perheellisen työttömän pitää lähteä kauaskin työn perässä. – Presidentinvaali on vähän ristiriitainen vaali. – Mutta nämä kysymykset eivät välttämättä kuulu presidentin tehtäviin. Äänestämässä Lindroos käy, totta kai. Jussi Siikakoski toivoo, että pakolaisiin liittyviä asioita saataisiin Suomessakin ratkaistua. – Vain äänestämällä voi tuoda oman mielipiteensä julki, hän sanoo. – Se on velvollisuus, ja kun on äänestänyt, on oikeus sanoa mielipiteensä. – Ehdokkaan valinta sai lopullisen sinetin, kun tein testit kahdessa eri presidentinvaalikoneessa. – Vanhojen arvojen kunnioitus on myös tärkeää. Presidentin oltava isänmaallinen Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Hänellä on selkeät mielipiteet, hän sanoo asiansa selkeästi eikä jaarittele. – Minun äänestyshistoriani aikana ei ole ollut näin isoa määrää ehdokkaita. Presidentin pitäisi voida jyrähtää, kuten Kekkonen teki. Kartaslammi pitää presidentin tehtävissä tärkeänä ulkopolitiikan lisäksi maan sisäisiä asioita. Presidentin tärkeimpänä tehtävänä hän pitää ulkopolitiikan hoitoa. Hän on tosi fiksu. Lähteen mielestä presidentinvaalista mielenkiintoisen on nyt tehnyt ehdokkaiden määrä. – Ehkä en ole seurannut häntä niin paljoa, että osaisin kritisoida, Mäkinen nauraa. Valtaoikeuksia takaisinpäin Päivi Seppälä VILJAKKALA. Kansa ei saanut pennin latia, ja me tulimme maksumiehiksi, Lindroos sanoo – Uskon, että konkari Paavo Väyrynen on sellainen mies, jota äänestän. Vaaleja hän seuraa lehdistä ja televisiosta. Presidentin tärkeimmäksi ominaisuudeksi Mäkinen nimeää pienen harkinnan jälkeen isänmaallisuuden. Sisäpolitiikan hoito on pääasiassa hallituksen vastuulla, toki presidentti voi siihenkin näkemyksiään antaa. – Presidentillä on tärkeä rooli omassa maassa ja kansainvälisesti, Juhani Lähde muistuttaa. Äänestäminen niin valtiollisissa kuin kunnallisvaaleissa on Lähteelle ollut aina itsestäänselvyys. Pertti Kuittinen miettii puolileikillään, mahtaako äänestää presidentinvaaleissa, kun tulos vaikuttaa selvältä. Toisilla presidenteillä ulkomaanmatkailu on mennyt överiksi. Kun kirkonkylältä tavatulta Lauri Seppäseltä kysyy, millaiset piirteet presidentille ovat tärkeitä, hän pohtii nykyistä presidenttiä. Presidenttiehdokkaiden julkisia keskusteluja Kartaslammi ei juurikaan ole seurannut. – Niinistö on siinä mielessä malliesimerkki presidentistä, että hän osallistuu yhteiskunnallisiin asioihin laajalla rintamalla. Presidentin tärkeimmäksi piirteeksi Seppänen mainitsee rehellisyyden. Tällainen työllistäminen ei oikein toimi ja se voi rikkoa perheitä, Kartaslammi tuumaa. – Valtaoikeuksia pitäisi lisätä erityisesti ulkopolitiikan hoidossa, mutta tarvittaessa presidentin pitäisi saada hajottaa hallitus. En nyt äkkiseltään keksi mitään, mitä hän olisi voinut paremmin tehdä. Ehdokkaiden vaalikeskusteluja Lähde ei ole juurikaan seurannut. Siellä tulee samaa asiaa kuin telkkarissa. Myös rouva on edustava. Jämijärveläinen Toivo Lindroos miettii, että hyvää lupaavien ehdokkaiden puheista jää puuttumaan, mihin he pystyvät vaikuttamaan ja vaikuttavatko he Suomen kansan eduksi. – Jos ajattelee Sauli Niinistöä, Paavo Lipposta ja Kannuksen Kennedyä eli Esko Ahoa, he myivät Suomen EU:lle. Historiallisen paljon ehdokkaita Terhi Palonen IKAALINEN. Hän ei tee ylilyöntejä, ja hän osaa luovia. – Allekirjoitin Sauli Niinistön kannattajakortin Seinäjoen Tangomarkkinoilla jo kesäkuussa. Eila Lehtiniemen mielestä on kansallisvelvollisuus käydä äänestämässä. Talossa pitää olla isäntä. Minun ei tarvinnut harkita sitä hetkeäkään, Mäkinen kertoo. Maan asioiden hoitoon tarvitaan maalaisjärkeä ja tervettä ajattelua. – Kärkiehdokkaiden kannat tietää, seuraan muutamaa ensikertalaista, joiden näkökannoista ei ole selvillä, jos ei vähän seuraa. Jämijärveläinen Eila Lehtiniemi kuuntelee ja katselee ehdokkaita, ennen kuin tekee äänestyspäätöksen. – Presidentilla pitäisi olla viimeinen sana kaikissa asioissa. – On kansalaisvelvollisuus, että äänestää. Sitten voi tulla äänestäneeksi henkilöä, jonka edustamaa puoluetta ei tue tai päin vastoin. 10 TORSTAI 18.1.2018 Presidentinvaalit 2018 Presidentinvaali on ristiriitainen Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Hän kertoo käyvänsä aina äänestämässä. Pertti Kuittinen ei äkkiseltään keksi yksittäistä asiaa, josta presidentin pitäisi päättää, mutta hänen mielestään presidentin valtaoikeuksia voisi laajentaa takaisinpäin. Jussi Siikakoski odottaa presidentiltä sitä, että tämä kuuntelee kansan ääntä. Lauri Seppäsen mielestä presidentin tärkein piirre on rehellisyys. – Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin. Presidenttiä Lehtiniemi pitää merkittävänä. – Niinistö on näin tehnyt. – Hänellä on kaikki tarvittavat ominaisuudet ja on edustava. Eurooppa-asiat ovat presidentin työssä entistä tärkeämpiä. Jussi Siikakoski pitää rauhaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita tärkeimpinä asioina, joita presidentin tulisi pitää esillä. Päivi Mäkisellä ehdokasvalinta on jo tehty. – Melko monessa maassa presidentti mielletään maan viralliseksi viestinviejäksi – ei pääministeri tai ulkoministeri. Presidentin valtaoikeudet hän haluaisi entiselleen. Paitsi äänestyskopissa Lähde on muutoinkin tullut tutuksi kasvoksi äänestyspaikoilla. – Hänkin oli ristiriitainen, mutta hoisi kyllä asiansa hyvin. – Ehdokas on ollut selvillä jo hyvissä ajoin, kertoo ikaalilainen Juhani Lähde. Hän on ollut hoitamassa vaalikeräyksiä lippaan takana ja yhdyshenkilönä. Sauli Niinistö hyvin asiansa hoitanut. Ehdokasta ei tarvitse miettiä Päivi Seppälä VILJAKKALA. – Meille on edelleen tärkeää pysyä Venäjään päin hyvissä väleissä ja pidettyä sinnepäin hyvää rauhaa. Autossa ja työpisteessä radio on koko ajan päällä. Hän ei tee Kekkosajan päätöksiä. Presidentin valtaoikeuksia hän olisi valmis lisäämään. Kun näin on, viljakkalalaista ei kovinkaan paljon kiinnosta seurata esimerkiksi televiokanavien keskusteluohjelmia vaalien alla
tammikuuta asti. Äänen voi antaa ennakkoon missä vain Ville Koivisto OIVASEUTU. Tavoitteena on, että ennakkoäänet on laskettu iltakahdeksaan mennessä, jolloin vaalihuoneistot sulkevat ovensa ja varsinaisen vaalipäivän ääntenlaskenta alkaa. Hämeenkyrössä ennakkoäänestyspaikat sijaisevat Kunnantalolla ja Kosken Sykkeellä. Ikaalisissa ennakkoääniä annettiin lähes puolet enemmän kuin varsinaisena äänestyspäivänä ja Hämeenkyrössäkin äänestäminen oli vilkkainta juuri ennakkoäänestypäivinä. Jämijärven 1 605 äänioikeutetusta 42,3 prosenttia äänesti ennen varsinaista äänestyspäivää, jolloin uurnalle saapui vielä 20,1 äänioikeutettua. Myös Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä vuonna 2012 eniten ääniä sai Niinistö. Hämeenkyrössä, Viljakkalassa ja Jämijärvellä ennakkoäänestypäiviä on jäljellä kaksi: 20. Taloustutkimus haastatteli kaikkiaan 1 363 suomalaista joulukuun 27. Vilkkaimmin äänestettiin jälleen Ylöjärvellä ja toiseksi eniten äänestyspaikoilla vierailtiin Ikaalisissa edellisen kierroksen tapaan. Toinen kierros järjestetään vain, jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä. ja tammikuun 3. sekä 5. päivä.. Vuoden 2012 presidentinvaalien äänetysprosentit kunnittain. Istuva presidentti on tulevissa vaaleissa sitoutumattoman kansanliikkeen eli valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Mahdollisen toinen kierros järjestetään helmikuun 11. Ulkomailla ennakkoon voi äänestää 20. tammikuuta, jolloin järjestettiin ensimmäinen ennakkoäänestys. Ikaalisissa äänioikeuttaan käytti oli 72,3 prosenttia, Jämijärvellä 70,3 ja Hämeenkyrössä 69,2 prosenttia äänestäjistä. – Ilmeisesti kyse on osittain siitä, että ennakkoäänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. tammikuuta. Vuonna 2012 ahkerimmin vaaliuurnalla vierailtiin Ylöjärvellä, jossa äänestysprosentti kohosi 75,3 prosenttiin, kun valtakunnallisesti äänioikeutetuista ääntään käytti 72,8 prosenttia. Ikaalisissa, Jämijärvellä ja Hämeenkyrössä ensimmäisen kierroksen toiseksi suosituin ehdokas oli tuolloin Suomen Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen, joka nyt on Niinistön tavoin ehdolla valitsijayhdistyksen kautta. Ikaalisissa toisen kierroksen ennakkoäänestyspäiviä ovat lisäksi 4. Osa kertoo taas, että on halunnut käydä ennakkoon, jos ei ole ollut täysin varma, pääsekö vaaliuurnalle varsinaisena vaalipäivänä, Ikaalisten kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri Esko Hukkanen kertoo. Ylempi luku kertoo äänestäneiden osuuden kunnan kaikista äänioikeutetuista ensimmäisellä ja alempi luku toisella kierroksella. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen vaalikierros. helmikuuta. tammikuuta, jolloin alkaa myös ennakkoäänten laskenta. tammikuuta. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi eilen keskiviikkona. ja 22. Ennen varsinaista vaalipäivää tulevaa presidenttiä voi äänestää myös ennakkoäänestypäivinä, joista ensimmäinen oli eilen keskiviikkona. Hämeenkyrössä, Jämijärvellä ja Viljakkalassa ennakkoäänestyspäiviä on kolme. Ikaalisissa ennakkoon voi äänestää edellä mainittujen päivien lisäksi myös 21. Vaalit alkoivat keskiviikkona 17. ja 6. Ennakkoäänen voi antaa missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa valtakunnallisesti ja ulkomailla. Presidentinvaalit järjestetään 28. Toiseksi eniten ääniä Ylöjärvellä haravoi itselleen Haavisto. Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Sauli Niinistön kannatus oli tammikuun alussa noin 72 prosenttia. Äänestysinto laski huomattavasti vaalien toisella kierroksella, jolloin vastakkain olivat Kansallisen Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö ja Vihreän liiton Pekka Haavisto. Edellisissä presidentinvaaleissa Niinistöä äänestettiin ensimmäisen kierroksen aikana eniten Ylöjärvellä, jossa 41 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä kokoomuksen ehdokkaalle. Ikaalisissa äänensä voi antaa ennakkoon Kaupunginkirjastolla, Jämijärvellä kunnanvaltuuston kokoushuoneella ja Viljakkalassa kirjastolla. Tutkimuksen virhemarginaali on noin plus miinus 1,9 prosenttiyksikköä. tammikuuta ja 3. helmikuuta. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan, joka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Seutulehti UutisOivan levikkialueen kunnista ahkerimmin ennakkoon äänestivät jämijärveläiset. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 28. Toisella kierroksella Hämeenkyrö ohitti Jämijärven äänestysaktiivisuudessa. Vaalien periaate on yksinkertainen: jos joku ehdokkaista saa ensimmäisissä vaaleissa enemmän kuin 50 prosenttia annetuista äänistä, hänet valitaan. Hämeenkyrössä, Jämijärvellä ja Viljakkalassa toisen kierroksen ennakkoäänet voi antaa 31. Ikaalisissa ennakkoon voi äänestää kaikkiaan viitenä päivänä. 11 TORSTAI 18.1.2018 Vuonna 2012 äänestysinto laski toisella kierroksella Ville Koivisto OIVASEUTU. ja 23. tammikuuta. päivän välisenä aikana. Toisena kyselyssä on vihreiden Haavisto noin 11 prosentin kannatuksella. Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2012 suurin osa äänistä annettiin ennakkoäänestyspäivinä. Suomen kansa valitsee tuolloin tasavallan presidentin välittömillä eli suorilla vaaleilla seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Ylöjärvellä äänestäjät kävivät likimain yhtä paljon sekä ennakkoon että varsinaisena äänestyspäivänä
Alaruusi on menossa hoitamaan ”tavallisia asioita”, eli apteekissa, pankissa ja ruokakaupassa ainakin on tarkoitus poiketa. Vaikka reitille kertyy mittaa niin kilometreissä kuin ajassa, matka ei suinkaan ole vailla virikkeitä. He ilmoittavat, jos ovat tulossa, muutoin pisto Jauhokuononmaahan jätetään tekemättä, Jokiniemi kertoo. – Parasta, mitä olla voi, kuvailee Sinikka Ojaniemi asiointiliikennevuoroa. Matkalla pohjoiseen Jokiniemi ehtii kertoa, ketä kyytiin on tulossa ja mistä. Käytännöksi on muodostunut, että ne kanta-asiakkaat, jotka eivät kyytiin ole tulossa, ilmoittavat poisjäännistään. Maalaispitäjä Hämeenkyrössä syntynyt ja asuva toimittaja on vaikuttunut Ikaalisten kyliä kiertävän reitin maisemista, vaikka talvipäivän sitkeä sumu maalasikin näkymät kovin vaaleiksi. Asiointiliikenteen reitistä suurin osa on päällystämätöntä tietä, ja tienpidon niukat resurssit konkretisoituvat etenkin kelirikkoaikaan keväällä. Pariskunta on ”poliisin vanhoja tuttuja”, mikä saattaa selitää sen, että tällä kertaa he pysyttelevät kotona. – Poikkeuksena on iäkäs Walisen pariskunta, joka haetaan pienen lisälenkin päästä. Jokiniemi ennustaa, että Riitialasta kyytiläisiä ei vielä bussiin nouse, ja kokemukseen perustuva ennustus osuu oikeaan. – Aikavaraus onnistuu yleensä siten, että kokeissa tai vastaanotolla ehtii käydä näin keskiviikkoisin, kun bussi kulkee, Ojaniemi sanoo. Asiakkaalle kyyti maksaa viisi euroa suuntaansa, Jokiniemi kertoo. Vehuvarpeella matkaa on tehty jo tunnin verran, mutta asiointiliikenteen matkustajat eivät turhia hötkyile.. Terveyskeskukselta matka jatkuu apteekille, pankille ja tarvittaessa muuallekin keskustassa. Tuhkurintiellä, vähän ennen kuin ensimmäinen matkustaja poimitaan kyytiin, Jokiniemi hidastaa vauhtia erään pellon kohdalla ja toteaa, että tässä näkee usein peuroja. Asiointiliikenteessä matkalla keskustaan Reijo Kannosto, Sinikka Ojaniemi, Liisa Koski, Marjatta Alaruusi, näkymättömissä Riitta Hakala, Irma Tuuri ja Seppo Isokirmo. 12 TORSTAI 18.1.2018 Asiointivuoro vie kiireettömästi kylälle Sakari Ilomäki IKAALINEN. – Marjatan kanssa on monet kerrat puhuttu, kuinka tuolle läpipääsemättömän tiheältä näyttävälle nuorelle kuusikolle pitäisi tehdä jotain. Hieno homma, että puheillamme on ollut vaikutusta, Jokiniemi naurahtaa. – Kovasti toivon, että palvelu jatkuu. Koski sanoo vasta opettelevansa asiointiliikenteen käyttäjäksi. Keskiviikkoaamuna, noin varttia vaille yhdeksän Juha Jokiniemi kaartaa pikkubussilla Tilausliikenne Timo Tuomiston toimiston pihaan aamun koulukuljetuslenkin jälkeen. Tänään ei peuroja nähdä, mutta Marjatta Alaruusi on juuri siellä, missä pitääkin ja nousee pikkubussin kyytiin kotitalonsa kulmilta Tuhkurissa. Jos kyytiin tulee Riitialasta, saa vitosella nauttia lähialuematkailusta noin puolitoista tuntia ennen kuin saavutaan Ikaalisten keskustaan. Kun lähestytään kolmostietä, Jokiniemi huomauttaa Alaruusille, että nyt sitä taajaa kuusikkoa on ruvettu harventamaan. – Kauppa-asioille menossa, tällä kertaa ei ole muuta, hän toteaa. Ehkä he ovat saaneet ennakkoon vihiä, että juuri tänä keskiviikkona bussissa vaanii paikallislehden toimittaja. Peuroja tai tiekarhua ei näy, mutta yksi harvinaisuus sentään: kauppa-auto nähdään läheltä, kun Pukarantieltä ollaan kääntymässä Jämijärventielle kohti Jylliä. Muutaman minuutin tauon jälkeen pikkubussin nokka kääntyy kohti kolmostietä ja Riitialaa, missä on kaupungin asiointiliikennevuoron lähtöpaikka. Kurkelasta poimitaan kyytiin vielä kolme matkustajaa, Irma Tuuri ja Liisa Koski sekä viimeisenä Seppo Isokirmo. – Olen käyttänyt tätä mahdollisuutta vasta muutaman kerran, mutta hyvältä vaikuttaa, Koski toteaa. Vatulassa bongataan hyötyliikuntaa harjoittava metsänomistaja harventamassa nuorta männikköä ja Vatsiaisissa kuivaheinäbrunssia nauttii kahdeksanjalkainen ”pariskunta”: hevonen ja aasi. Minulle matkaajalla ei ole merkitystä, eläkettä tulee sama määrä, istun bussissa tai kotona, Alaruusi toteaa. – Tiekarhulle riittäisi tekemistä, vaikka juuri nyt tiet ovat oikeastaan yllättävänkin hyvässä kunnossa, Jokiniemi toteaa. Toisena kyytiin tulee Riitta Hakala Kotamäentieltä. – Ennen paluumatkalle lähtöä on vielä lyhyt siirtokuljetus Komppiin, missä moni kyytiläinen hoitaa lopuksi kauppa-asiansa, Jokiniemi kertoo. Asiointiliikennettä ajetaan keskiviikkoisin aamun ja iltapäivän koulukuljetusten välissä. – Kyytiin päästäkseen ei tarvitse ilmoittautua, vaan reitin varrelta pääsee mukaan kuka vain. Vatsiaisista kyytiin tuleva Reijo Kannosto on hänkin matkalla kauppa-asioille. Hetkinen, siis mitä. Keskustaa lähestyttäessä Jokiniemi kysäisee, että terveyskeskusko on ensimmäinen pysähdyspaikka ja saa myöntävän vastauksen. Terveyskeskuksessa ymmärretään hyvin asiointiliikenteellä kulkevien asiakkaiden tarpeita. – Kesäkelillä reitti on vielä komeampi, Isokirmo vakuuttaa. Seuraavana autoon nousee Sinikka Ojaniemi, joka kehuu asiointiliikenteen olevan parasta mitä olla voi. – Asiointiliikennettä käyttävät pääasiassa iäkkäämmät ihmiset, joilla ei ole omaa autoa mutta aikaa yllin kyllin. – Hyvä seura ja hyvät kuljettajat, mitä enemmän voi toivoa. Asiakaskunta on vakiintunut ja Jokiniemi puhuu matkustajista luontavasti pelkillä etunimillä. Iltapäivällä reitti ajetaan luonnollisesti päinvastaiseen suuntaan, ja viimeisen kyytiläisen päästyä kotiinsa Jokiniemi palaa keskustaan ja poimii kyytiin koululaisia, joiden kotimatka alkaa kello 15 maissa
Meillä oli suulin lattialla koneen osia, niitä pyörittelin kun olin kahdeksan vanha. Onneksi runko oli suhteellisen hyvässä kunnossa, ympärille oli hyvä rakentaa. Siellä on toteutettu useita projekteja, usein olen vetänyt niitä. Huonokuntoisenakin auto pysyi ajossa aina 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin se siirtyi Sisun omistukseen. Välimäki korostaa tiimityön tärkeyttä. Kuorma-autona Vetkulle tullut Sisu oli alkujaan linja-auto. – Sisu lahjoitti auton seuralle sillä ehdolla, että se laitetaan kuntoon. Erityisen haastavaa oli hytin verhoilu. Ensimmäisen kerran Välimäki sai moottorin käymään noin kymmenvuotiaana yhdessä isoveljen kanssa. Kun projekteja kertyy paljon, niistä toiset jäävät mieleen paremmin kuin toiset. Kymmenen vuoden ja lukemattomien talkootyötuntien jälkeen Sisu heräsi uuteen eloon. Tältä Sisu-merkkinen kuorma-auto näytti ennen talvisotaa. Hän sanoi, ettei tuo kone tule ikinä käymään. Aletaan siis alusta. Vetkun toimintaan on mahdollista tutustua paitsi nettisivujen kautta myös maaliskuun lopulla Ikaalisissa. Mutta kyllä se vain kävi, Välimäki nauraa. Takana on useita koottuja vanhoja kuormaautoja ja koneita. Välimäki ei ole laskenut, monessako projektissa on ollut mukana. Auto palautettiin sodan jälkeen Holströmille hyvin huonossa kunnossa. Välimäki muistelee, että Vetkun tiimin ajatuksena oli korjata auto viidessä vuodessa. Ovet, astinlaudat, konepellin sivut ja sisäverhoilu piti tehdä kokonaan uusiksi ja lava rakentaa, Välimäki luettelee. Talkoolaisten rungon muodosti viiden hengen porukka, joka teki töitä tunteja laskematta. – Heti talvisodan alussa se sai niin pahasti siipeensä, että se muutettiin kuormaautoksi. Niistä on ollut kosolti apua harrastuksessa, veteraanikuorma-autotoiminnassa. – Minullahan ei ole kuorma-autotaustaa, vaan puhtaasti korjaamotausta, Välimäki painottaa. Aina on mahdollisuus oppia uutta. Aina pitää kuunnella muita, sillä heiltä voi oppia. Vuosia meni kuitenkin kymmenen. Nykyään Välimäki on aktiivina myös Veteraanikuorma-autoseura Vetku ry:ssä. Vähän sen jälkeen perustettiin Tampereen seudun mobilistiyhdistys, sen toiminnassa olen ollut mukana pitkään ja hallituksessa kolmella vuosikymmenellä. Talkoolaiset päättivät kunnioittaa 1930-luvun tyyliä, jossa hytti on verhoiltu vanerilla ja jätetty puupinnalle. – Isä oli pienkoneurakoitsija Viljakkalassa. Ongelmien tullessa eteen niitä mietittiin porukalla. Kuva: Vetku ry:n arkisto Kuva: Vetku ry:n arkisto. maaliskuuta. Omistaja oli Holström, mutta vuonna 1939 linja-auto otettiin Suomen armeijalle. Muutakin uusiksi tehtävää riitti. Tuo pienenä poikana alkanut harrastus on kantanut vuosikymmenten yli, sillä takana on pitkään kestänyt veteraanikuorma-autoharrastus. Kauko Välimäen seuraava projekti odottaa jo tallissa. Sen jälkeen voi yrittää uudelleen, Välimäki kuvailee. – Sitä pitää olla ja pitkäjänteisyyttä. Jos jokin asia ei heti onnistu, se pitää jättää muutamaksi päiväksi. Aivan ensimmäisenä auto piti putkaa atomeiksi. Projekti on jäänyt mieleen työmäärän, mutta myös auton historian vuoksi. – Vaikka olenkin projekteja vetänyt, yksin tätä ei tehdä. Erityisen hyvin Välimäelle on jäänyt mieleen erään Sisun kunnostus. – Ensimmäinen harrasteajoneuvo tuli reilu 40 vuotta sitten. – Auto saatettiin niin alkuperäiseksi kuormaautoksi kuin mahdollista. Mobilistien tapaan myös Vetkulla on projekteja, joissa vanhoja autoja on kunnostettu. Auto oli todella huonossa kunnossa. Koskaan en ole sanonut, että tiedän kaiken, enkä sano. Kyseessä on vuonna 1987 perustettu vanhojen tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen säilyttämistä ja historiatiedon tallentamista edistävä harrastajajärjestö. Vetkun kevätpäivän tasausajot tulevat Nokian suunnasta Häijääseen ja edelleen Ikaalisten kylpylään lauantaina 24. Harrasteajoneuvot vaativat kärsivällisyyttä, se on harrastajan kenties tärkein ominaisuus. Hän on tehnyt pienestä pitäen erilaisia korjaustöitä ja työuransa erilaisissa erilaissa korjaamoalan tehtävissä. Vuosimalli on 1935 ja merkki Sisu SH4. – Meillä oli purettu moottori ja muori tuli ihmettelemään, mitä oikein teemme. Silti se palveli vielä jatkosodassakin ja selvisi siitä yhtenä kappaleena. Ensimmäiset mielikuvat on siitä, että teimme peräkärryjä vanhoista kuorma-autoista, muistelee Kauko Välimäki lapsuuttaan kotonaan Hämeenkyrössä. 13 TORSTAI 18.1.2018 Katso kuvat https://mediaperheoiva.edocker.com ”Koskaan en ole sanonut tietäväni kaiken” Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Kun puhutaan vanhojen autojen kunnostusprojekteista, puhutaan aina vuosien työstä, jota ei suinkaan tehdä yksin. Sittemmin maailmaa ja pomminsirpaleita nähnyt huonokuntoinen vanhus siirtyi Vetkulle kunnostettavaksi. Hän ajoi louhosta Haverissa
Myös kotiläksyjä annetaan. – Miten lähellä esimerkiksi Pietari on. Sovellus lähettää PIN-koodin matkapuhelimeesi, jolla pääset viimeistelemään sovelluksen asennuksen. Motiivit opiskella venäjää aikuisiällä ovat monenlaisia. • Jos olet unohtanut tunnukset, pyydä ne tilaajapalvelusta tilaukset@oivaseutu.fi tai p. Silloin oppilaita ohjataan kansalaisopistoon tai verkko-opintoihin, että halukkailla olisi mahdollisuus saada kielestä oppia. – Kun käy säännöllisesti tunneilla ja tekee läksyt, edistystä tapahtuu. Meillä on pitkä yhteinen raja, ja kun venäläisiä käy Suomessa, venäjän kieli on tärkeää monella alalla. Manu Alasta kieliopintojen pariin houkuttelee muun muassa matkailu. Saat Raitti-sovelluksen ja digilehden ilmaiseksi – ota etu käyttöön! TILAA VERKKOTUNNUKSET os. Joka vuosi muutamalla lukiossa venäjää lukevalla motivaatio riittää pusertamaan opinnot niin pitkälle, että he myös kirjoittavat kielen. Mainostoimisto OivaMainos Meillä kynnys on matalalla. Venäjän opiskelu on voimissaan Hämeenkyrössä Liisa Raipala HÄMEENKYRÖ. Anitta Mäkelä puolestaan haluaa ymmärtää joitain venäjän sanoja katsellessaan venäläisiä elokuvia. Venäjän kielen opiskelu maistuu Hämeenkyrön kansalaisopistossa Lea Ovaskalle (edessä), Anitta Mäkelälle, Sinikka Heinolle (takana) ja Erkki Moisiolle. Kyrilliset aakkoset oppii Liuksialan mukaan nopeasti, mutta ehkäpä vaikeutena voivat olla verbit, jotka ovat venäjän kielessä oma maailmansa ja kieliopillisesti laaja asia. Liuksiala muistuttaa myös rikkaasta venäläisestä kulttuurista. – Jos ulkomailla liikkuu, kielellä puhumalla pärjää paremmin. Se on mahtava kaunis kaupunki, ja mikä tarjonta siellä on: Eremitaasi, kirkot, taidehallit. Viljakkalalaiset Erkki Moision ja Sinikka Heinon on tuonut kurssille käytännön tarve: he tekevät avustusreissuja Laatokan Karjalaan, Sortavalaan Harlun koululle. Monella tavoitteena on parantaa suullista kielitaitoa ja puheen ymmärtämistä. 03 3143 3171 (arkisin klo 9–15) Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia • Tilaa tunnukset osoitteessa oivaseutu.fi/verkkotunnukset • Lähetä sähköpostiviesti tilaukset@oivaseutu.fi • Soita tilaajapalveluun p. Hämeenkyrössä venäjän kielen opiskelu on voimissaan niin kansalaisopistossa kuin yläkoulussa ja lukiossa. Venäjää ei ole oppiaineeksi edes kyselty, ja joskus harvoin on toivottu espanjaa. Kansalaisopistossa Liuksialan vetämässä ryhmässä oppilaita on kymmenkunta, ja mukana on jo muutaman vuoden kieltä harrastaneita. Haluan pitää aivot virkeinä, sanoo Lea Ovaska. Tosin sielläkin viime vuosina venäjän opiskelu on lisääntynyt, Salminen kertoo omasta näppituntumastaan. 14 TORSTAI 18.1.2018 Raitti-sovellus tuo UutisOivan älypuhelimeesi. 3. oivaseutu.fi • maise.autero@oivaseutu.fi. Kieli on avain koko kulttuuriin, kulttuurin sielu. UutisOiva. – Läpi käydään käytännön tilanteita. Hämeenkyrön yläkoulussa kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on molemmilla kaksi venäjän ryhmää, ja myös jokaisella F. 2. – Aikaisemmin on pärjätty suomen kielellä, mutta enää koululla ei ole suomenkielisiä henkilöitä, ja pitää saada venäjän kielen taitoa. Sillanpään lukion vuosikurssilla on venäjän ryhmä. Asenna Lataa Raitti-mobiilisovellus älypuhelimeen maksutta App Storesta tai Google Playsta. Tunneilla mennään ryhmän mukaan. Nyt sinulla on sovellus valmiina käyttöön. Jonkinlainen paikallinen erikoisuus venäjän suosio Hämeenkyrössä taitaa olla. Tilaaja! Kaikki Raitin sisällöt kuuluvat UutisOivan tilaajalle automaattisesti. Venäjän kielellä on maine vaikeana kielenä. Ikaalisissa keskitytään saksaan ja ranskaan IKAALINEN. E. 03 3143 3171. Avaa sovellus Avaa Raitti-mobiilisovellus, näppäile puhelinnumerosi ja paina JATKA. Näin filosofisiksi päätyvät Hämeenkyrön kansalaisopiston venäjän kielen opiskelijat, kun aletaan pohtia kielen merkitystä. – Venäjän tunneilla eletään mukavalla tahdilla ja tunneilla pyritään pitämään rento ilmapiiri. Jos et ole tilaaja, tilaa UutisOiva. – Ihme, että sitä luetaan niin vähän. Sen sijaan keskitytään saksaan ja ranskaan. 03 3143 3171 (arkisin klo 9–15). Kielen kautta ymmärtää kyseisen kielen puhujan ajatusmaailmaa. Niin, harrastajista monimutkaisempi venäjän kieli tuntuu jopa sielukkaammalta kuin vaikka englannin kieli, jossa asiat ilmaistaan monella lyhyellä sanalla. Valitse lehti . Ei mennä yhtä kovaa höökiä kuin pakollisissa ruotsissa ja englannissa, vaan pidetään kertaavaa otetta. Kirjaudu UUTISOIVAN TILAAJA Jos sinulla on jo tunnukset UutisOivan verkkopalveluun • Kirjaudu sisään tunnuksillasi. Opiskelijat ovat olleet tosi innokkaita, Liuksiala sanoo. Ikaalisten yläkoulussa tai lukiossa venäjää ei ole opiskeltu ainakaan rehtori Helena Korkeakosken aikana. Ota rohkeasti yhteyttä, tehdään yhdessä markkinoinnistasi helppoa ja tuottavaa. Tilaajapalvelun puh. – On hienoa, että Hämeenkyrön kokoisessa kunnassa on tarjontaa ja kysyntää. Työlästä on toisinaan saada ranskaankaan riittävästi lukijoita, eikä lukiossa ole aina kielen ryhmää pystytty aloittamaan. Puhelimen järjestelmä vähintään android 5.0 tai iOS 10.0 (tai uudemmat versiot). – Oppilasmäärät eivät riitä laajempaan kieliohjelmaan, Korkeakoski kertoo. Olen tutuilta kuullut, etteivät Itä-Suomessakaan ryhmäkoot ole näin suuria. – Kielen kautta ymmärtää kyseisen kielen puhujan ajatusmaailmaa, pohtii myös opettaja Susanna Liuksiala. Venäjän kirjoittavilla on silti mennyt ihan hyvin, kertoo toista vuotta venäjän opettajan sijaisena toimiva Iina Salminen. Tunneilla käydään paljon suullisia harjoituksia, ja oppikirjaan on ujutettu myös tietoa venäläisestä kulttuurista. Nyt ymmärtää paremmin, mitä he sanovat, vaikka kaikista sanoista ei saakaan selvää, Heino sanoo. oivaseutu.fi/verkkotunnukset. – Minun mielestäni venäjän kielen oppii, jos on motivaatiota ja kiinnostusta ja tekee töitä. – Tykkään kielistä ja aikuisiällä olen opiskellut ranskaa, kreikkaa, portugalia, pikkuisen kaikkia. Paljon on toistoa, ja sen kautta perusjutut jäävät hyvin päähän. UutisOiva on mobiilissa 1. Tämä on ihan mielenkiintoista ja mukavaa, ja aivan erilaista kuin aikoinaan koulussa, josta melkein näkee edelleen painajaisunia, Alanen sanoo. Liuksiala pitää venäjän kieltä hyvin hyödyllisenä. Salmisen käsityksen mukaan esimerkiksi Tampereen kaikissa kouluissa kieltä ole tarjolla, ja lukiotasolla venäjän ryhmiin yhdistetään eri koulujen oppilaita
Kurssin opettaja Esa Hopsu on ihan vastaantulija.. 199,00) MOOTTORISAHA CS 2240 JONSERED (ovh. M u ist at h an m eil tä m yö s n äit ä tu o tte ita … Ek o vil la , Pa ro c, Fin n fo am , ”s ty ro x” , h ar ko t, la as tit ta so itt ee t, tiil et , rak enn usl evy t, van eri t, tuu len suo jat , käs ija säh köt yök alu t, työ vaa tte et ja jal kin eet , maa lit ym . ym . Kävelytanssikurssin tavoite on rohkaista ihmisiä tanssin pariin, ja siinä se yhden kurssitunnin perusteella onnistuu varsin hyvin. Alkulämmittelyn ajaksi toimittaja ottaa kameran esiin, jotta tekosyy verryttelyn välttämiseen olisi uskottava. – Tässä ei opeteta tanssin askelia, vaan kävelyä. Saman perusteen mainitsi myös Hellevi Huhtasalo, joka niin ikään oli mukana jo kevätkauden avauskerralla. – Kävelytanssi sopii kaikentasoisille tanssijoille vasta-alkajista konkareihin, kertoo 1970-luvulta saakka tanssia eri muodoissa harrastanut Hopsu. Ainakin tämän maallikon käsityksen mukaan tanssiessa pitäisi kyetä kuulemaan musiikin rytmi, jonka avulla tanssipari liikkuisi parketilla sulavasti ja sovussa. Kurssin vetäjä Esa Hopsu toivottaa osallistujat tervetulleeksi ja kertoo kävelytanssikurssin olevan kansalaisopiston kurssivalikoiman uutuus, josta järjestettiin viime syksynä neljän kerran kokeilujakso. Eeva Sarin kävelee humpan tahdissa Hanna Sarakedon daamina. 3 ,/astia+ sävytys TERÄKETJU 0,325” 1,3 mm 13” 56 (ovh. lava Racing Prix -hevosen rehua osallistuneiden kesken JOSERA FESTIVAL 15 kg (rajoitettu erä) 39 , SUPREME HORSE CARE Monivitamiiniliuos 1l 10 , plo RACING MASH 25 kg 2 sk/asiakas 11 , 90 HORSE POWER MSM Linimentti 1 l 12 , plo AURINGONKUKANSIEMEN 3 kg kuorittu kuorittu 7 , 90 PÄHKINÄSANKO 3 kg 3 kg 7 , 90 AURINGONKUKANSIEMEN 15 kg linnuille AURINGONKUKANSIEMEN 25 kg linnuille AURINGONKUKANkg 12 , 50 kg 19 , 90 MASH MASH -50 % Ratsastajan ASUSTEET jopa RIISTAELO 25 kg 14 ,KIUAS PK16 HARVIA MOOTTORISAHA CS 2234 S JONSERED (ovh. Hinta 50 € sis.alv. Sukupuolijakokin saadaan tasan kun sovitaan, että Hopsun kumppani Hanna Saraketo on tällä kertaa mies. ym . Kurssin vetäjällä on johdonmukaisen kannustava ote. 339,00) RATIMOR HIIRENSYÖTTI 2 , 90 IMURI EINHELL TH-VC 1820S 49 , 90 299 , 279 , TUHKAIMURI XPERT 29 , 90 POISTOERÄ MAALEJA alk. Kamerasta on siis pakko luopua ja lähteä mukaan. + 12,09 snt/min (alv 24 %) 179 , Löydät meidät facebookista: Hankkija Hämeenkyrö MAKKARATARJOILU klo 11–14 (700 pätkää) UUDISTETUN MYYMÄLÄN AVAJAISET PERJANTAINA 19.1. Erityisen omaksi tanssiliikkeekseni koin sen, jossa mies seisoo paikallaan, kun daami pyörähtää miehen puolelta toiselle. Ero ”oikeaan” tanssiin on myös vaihtoaskelten puuttuminen, vaikka eivät nekään kävelytanssissa kiellettyjä ole, Hopsu sanoo. Tilinpäätös lähestyy, meiltä mm. Tanssi sujuu kuin kävely Sakari Ilomäki IKAALINEN. 25 € 2 pkt LYPSYKÄSINEET nitriili M, 100 kpl (kaikki koot) 59 € FARMOIL UNIVERSAL 10w-30 20 l Varastossa olevat POWERLINE AKUT /amppeeri 1 ,Avoinna • ma-pe 8–17 • la 9–13 TYÖKÄSINE GUIDE 312W koko 11. ym Mui sta tha n mei ltä myö s näi tä tuo tte ita … Eko vill a, Par oc, Fin nfo am , ”st yro x”, har kot , la as ti t, ta so it te et , ti ile t, ra ke n n u sl ev yt ,, va n er it , tu u le n su o ja t, kä si ja sä h kö ty ö ka lu t, tö va at te et ja ja lk in ee t, m aa li t ym . 14,90 €/kpl) 3 pkt 3 pkt 30 , Agrotaito Oy ottaa vastaan KASVINSUOJELUTUTKINTOJA pe 19.1.2018 klo 10–12 Hämeenkyrön Hankkijan myymälässä. – Jos mies talloo daamin varpaille, se on aina daamin vika. Kevätkauden ensimmäisellä harjoituskerralla on mukana kymmenkunta osallistujaa, joten Oman Tuvan salissa on tilaa uusillekin harrastajille. ym . Tässäkin pätee sääntö, että daamin pitää sopeutua miehen kuulemaan rytmiin. Hopsun mukaan mitä tahansa tanssia voi myös kävellä. 15 TORSTAI 18.1.2018 Muistathan meiltä myös näitä tuotteita… Ekovilla, Paroc, Finnfoam, ”styrox”, harkot, laastit, tasoitteet, tiilet, rakennuslevyt, vanerit, tuulensuojat, käsija sähkötyökalut, työvaatteet ja jalkinee t, m aa lit ym . 010 768 4350 Puhelun hinta 8,35 snt/puh. Kun lämmittelyn jälkeen aletaan harjoitella rempseää humppakävelyä, osallistumisen uhka kuitenkin väreilee ilmassa. Tanssimusiikin rytmiä voi kuunnella monin tavoin, ja ”oikeita” tapoja on useita. Oman käsityksensä mukaan pysyvään rytmitajuttomuuteen jo varhain vajonnut ja kaksi vasenta jalkaa omaava toimittaja nimittäin koki, ettei ollut aivan kuutamolla ainakaan ihan koko tuntia. ym . Olen varsin vakuuttunut siitä, että en juurikaan osaa tanssia, mutta tuo tanssikurssilla kuulemani periaate lämmittää mieltä. – Toinen saattaa seurata laulajaa, toinen orkesteria. Sen opin melkein kerrasta, enkä tallannut yhdenkään syyllisen varpaille. Orhanen lähti kurssille, koska pitää tanssillisesta liikunnasta. Kurssikertoja on talven aikana kahdeksan. Hankkija Hämeenkyrö Jaakontie 7, Kyröskoski Puh. Hopsu lohduttaa, että kokeneemmatkin tanssijat saattavat kuunnella musiikista eri asioita. Kävelyhumpassa ensimmäiseksi daamikseni joutuu Anja Orhanen, mutta hän kestää seuraukset urheasti hymyillen. Ehkä. Tuotteita rajoitetut erät. maatalouden tilikirjat. Osallistujajoukossa on kaksi pariskuntaa, jotka tanssivat koko tunnin yhdessä, muut vuorottelevat eri partnerien kanssa. ym . ARVOTAAN pe 19.1. 5 pari a 10 , Tarjoukset ovat voimassa vain pe 19.1
Maaliskuussa 2016 alkaneen varainkeräyskampanjan tavoitteena oli Suomen nuorten tukeminen itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta. Suomen Lions-liiton nuorisotyön tukemiseen luovutettiin 401 500 euroa. Kuva: Merja Koskinen Karhen 4H-kerhossa toimitaan lasten ehdoilla Tuukka Olli VILJAKKALA. Minä en ainakaan tykännyt, 9-vuotias Eero-veli protestoi. 7-vuotias Amanda Karhuniemi oli maanantaina kerhossa ensimmäistä kertaa. – Kerhossa oli aina kivaa tekemistä, siellä oli mukava käydä, Silván muistelee. – Ei se ollut kivaa. Klubit kiittävät erityisesti kaikkia keräykseen osallistuneita lahjoittajia, joita ilman tavoitetta ei olisi saavutettu. Olin niissä toinen, Karhuniemi muistaa. Nyt on viisi, siihen aikaan kymmenen, Mantonen huomauttaa. Keräyksen tuotto käytetään vahvistamaan nuorten elämänhallintaa, ehkäisemään syrjäytymistä, rakentamaan päihteetöntä elämää ja tukemaan nuorille suunnattua mielenterveystyötä. Molemmat tiesivät, mihin ryhtyivät, sillä nuoret kävivät 4H-kerhossa pienenä. Ehkä sali on ensi kerralla käytettävissä. Kerholaisten keskuudessa on sekä ensikertalaisia että kokeneita kävijöitä. Keräyksen tuoton luovuttivat klubien presidentit Anu Mätäsniemi ja Raimo Keskinen 14. Sitten salissa oli kisa, Veera Ala-Jaskara kertaa. 16 TORSTAI 18.1.2018 Leijonien keräyksen tuotto nuorten hyväksi HÄMEENKYRÖ. Kirjaimista muodostuu hänen etunimensä kirjoitettuna lumiukkoon. Yksi erikoisen kiva juttu on ollut keppihevoskisat. – Täällä on ollut kivaa. – Aika monesti olemme askarrelleet ja leikkineet ulkona. Klubit lahjoittavat 930 euroa Hämeenkyrön etsivälle nuorisotyölle ja 930 euroa Hämeenkyrön Hälläpyörät –partiolaisille tarkoituksena, että he käyttävät summan keräystavoitteen mukaisesti. Karhen 4h-kerhossa lapsille järjestetään tekemistä maanantaisin. Nuoret ohjaajat painottavat, että lasten toiveita kuunnellaan. Ylöjärven 4H-yhdistys toimii Viljakkalassa kahdessa paikassa, yhtenäiskoululla ja Karhen koululla. Karhen 4H-kerho on kaikille lapsille avoin ja se kokoontuu maanantaisin kello 18. tammikuuta. Lions-klubien Punainen Sulka-varainkeräys päättyi 30.6.2017. Keppihevoset tehtiin itse, tein omalleni loimenkin. Vuosi 2017 oli myös kansainvälinen Lions-järjestön 100-vuotisjuhlavuosi. He aloittivat hommassa tammikuussa, Silván nähtyään mainoksen ja Mannonen, kun Silván pyysi häntä pariksi. 8-vuotias Paavo AlaJaskara pitää Eeron kanssa eniten sisäpeleistä, joita pelataan liikuntasalissa. Varainjaolla on myös voimakas paikallinen leima, kun 25 prosenttia bruttotuotosta ohjataan 831 keräykseen osallistuneen lionsklubin kautta joka puolelle Suomea käytettäväksi paikallisesti keräystavoitteen mukaiseen tarkoitukseen. Karhen 4H-kerhossa ohjaajina toimivat yhdeksäsluokkalaiset Elli Silván ja Martti Mantonen. Talvisena maanantai-iltana Karhen kerho on houkutellut askartelun pariin viisi lasta, joskin tiedossa oli jonkun päättäneen mennä tällä kertaa kerhon sijaan kaukalolle. Yhtä kaikki, koulun alueella oli tekemistä niin sisällä kuin ulkonakin. 4H-kerhossa muun muassa askarrellaan ja pelataan.. Aina sali ei ole vapaa, mutta siellä ollaan, kun voidaan. 11-vuotias Veera AlaJaskara on käynyt 4Hkerhossa jo vuosien ajan. Keräykseen osallistui eri puolilla Suomea 831 klubia ja arviolta 20 000 lionia. Sain tietää kerhosta, kun koulussa jaettiin lappu, Karhuniemi sanoo. Lahjoituksen vastaanottivat etsivän nuorisotyön puolesta Johanna Lehtiniemi ja Mervi Talvitie sekä Hämeenkyrön Hälläpyöristä Merja Järviniemi. – Minäkin olen ollut keppihevoskisoissa, mutta ne olivat jossain muualla. – No, kyllä tästä jotain selvää saa, toteaa huomenna perjantaina seitsemän vuotta täyttävä Aaro Ala-Jaskara, kun hän asettaa kirjoittamiaan kirjaimia oikeaan järjestykseen. Lisäksi askarrellaan ja tehdään, mitä keksitään, Silván kertaa. LC Hämeenkyrö Kyröttäret ja LC Hämeenkyrö/Kyröskoski keräsivät yhdessä valtakunnallisessa Punainen Sulka –keräyksessä 7 447 euroa Suomen nuorille, josta palautuksena saatiin paikallisesti jaettavaksi 25 prosenttia. Lasten määrä vaihtelee, mutta kerhon sisältö pysyy. Kuvassa partiolippukunta Hämeenkyrön Hälläpyöristä Mervi Talvitie ja Merja Järviniemi, Etsivästä Nuorisotyöstä Johanna Lehtiniemi, LC Hämeenkyrö Kyröskosken presidentti Raimo Keskinen, LC Hämeenkyrö Kyröttärien presidentti Anu Mätäsniemi ja rahastonhoitaja Merja Kurvinen. – Useimmiten toivotaan salissa pelaamista. Kuvassa etuvasemmalta lukien Aaro, Eero ja Veera Ala-Jaskara, ohjaajat Elli Silván ja Martti Mantonen sekä Paavo Ala-Jaskara ja Amanda Karhuniemi. Keräyksen kumppaneille luovutettiin tuotosta Punainen Sulka 2017 –päätösjuhlassa 8.10.2017 seuraavat summat nuorten hyväksi tehtävään työhön: Tukikummit –säätiölle 401 500 euroa, Myrskyhankkeelle 107 000 euroa, EHYT ry:lle 107 000 euroa, Partiolaisille 107 000 euroa, Aseman Lapset ry:lle 80 000 euroa, Näkövammaisten liitolle 53 000 euroa, YEESI ry:lle 27 000 euroa ja Lions Quest –yhteishankkeelle 187 500 euroa. – Tosin meidän aikanamme lapsia oli enemmän. Valtakunnallisesti suomalaiset lahjoittivat lionsklubien seitsemänteen Punainen Sulka -keräykseen 2,9 miljoonaa euroa
Yläkouluun tultaessa lukio edelleen tuntui olevan kaukana tulevaisuudessa. Sen puhdistamista ei ole nimetty kenenkään työksi, eikä sen surkeasta kunnosta juurikaan puhuta. Yksi syy voi myös olla se, ettei ole lukijatyyppi. Sinisiä rättejä kului työssäni ruskeiksi kolme ja pesuvesikin oli vaihdettava kahdesti. Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 90 vuotta sitten perjantai 20.1.1928 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 100 vuotta sitten perjantai 18.1.1918 Ei minun ongelmani Kotonani on keittiö ja keittiössä mustavalkoinen sähköhella, jota kukaan ei ikinä pyyhi. En ollut ikinä ennen ajatellut asiaa siltä kantilta, mutta siivoaminen oli kuin maalauksen viimeistelyä. Koulukyyti sisältää meillä yhteen suuntaan auton, koulutaksin sekä bussin. Toivomme, että kantamme antoi sinulle erilaisen perspektiivin aiheesta. Koululaiskolumni. Varsinkin jos tarvitsee henkilökohtaisesti apua, opettajat voivat pienemmässä lukiossa paremmin keskittyä auttamiseen. Isommissa lukioissa tämä ei ole mahdollista. Olin jo valmiiksi väsynyt ja kaiken lisäksi luonteeltani laiskanpuoleinen. Muun muassa vanhojen tanssit, penkkarit ja tietysti ylioppilaaksi pääseminen tuovat mukanaan paljon muistoja. Meidän tilanteessamme säästää aikaa mennä pidemmälle niin epäloogiselta kuin se kuulostaakin. Silti haluamme, että voisimme tehdä siitä muistettavan pätkän elämässämme. Kun siskoni ilmoitti, että minä huuhtelisin pannun, jonka hän saippuoi, sanoin pyyhkiväni hellan. Kumpikaan meistä ei jää FES:iin. Pienempänä se oli erittäin kaukainen, pelottava paikka, ja samanaikaisesti se oli erittäin innostava. Tiedämme kyllä, että tulevat 3–4 vuotta on lyhyt ajanjakso elämässämme. FES on hyvä lukio: opettajat ovat osaavia ja koulun koko on myös plussaa. Ei se minun työni ollut, mutta kuulosti paineettomammalta kuin paistinpannun jynssääminen. Oppiympäristö vaikuttaa oppimiseen. Asioita, jotka eivät liittyisi minuun, ei olekaan. FES:in oppilaista ja opettajista tunnemme monta, ja meillä on vahva halu tutustua uusiin ihmisiin. Asia ei ole aivan niin mustavalkoinen. Yllätyksekseni lika, jota luulin pinttyneeksi, alkoi karista irti. Ammattikouluun mennään, jos tiedetään, mihin ammattiin haluaa valmistautua. Niistä lukioista, joissa sisarukset tai huoltajat kävivät, olemme kuulleet enemmän. En yhdessä illassa, enkä yhdessä elämässä. Me olemme koko elämämme olleet aika pienissä kouluissa ja aina käyneet koulua joko maaseudulla tai aivan lähellä. Viime joululomalla paistoin paksuja vegaanisia lettuja, joiden syönti laski yleistä mielialaani merkittävästi. Otin kuluneen keittiörätin ja aloin hangata hellan pintaa astianpesuaineella. Olemme myös kiitollisia vanhemmillemme, jotka ovat antaneet meille luvan ja mahdollisuuden mennä lukioon, johon haluamme. Olemme tietoisia myöskin, että ammattikoulu on vaihtoehto peruskoulun jälkeen. Edes siskoni, joka pystyi todistetusti juomaan käskettäessä mukillisen pilaantunutta maitoa, ei saanut hänelle paistamaani lettua alas. Lukiovalintaan lisäksi vaikuttaa perhe. En siivonnut sinä iltana koko taloa tai edes koko keittiötä, mutta aikaansaannokseni ilahdutti minua silti. Pyyhin hellamme kiiltäviltä pinnoilta pois kaikki pienet virheet, joiden alta paljastui pala valkoisempaa maailmaa. Aika vierähti nopeasti, ja pian pitäisi tietää, mihin mennä peruskoulun jälkeen. Me menemme lukioon, koska meillä ei ole harmainta aavistusta, mikä ammatti voisi olla meille kummallekin sopiva. Minun on kuitenkin elettävä samassa keittiössä sen sähköhellan kanssa, vaikka en enää ikinä edes katsoisi siihen päin. Wilhelmiina Erkkilä ja Anni Sirkka pohtivat kolumnissaan kouluvalintaa ja sen vaikutuksia. Ei ole väliä mihin lukioon meet, on yleinen lause, joka tulee monesti esille lukiokeskusteluissa. Tässä sitä kuitenkin ollaan. Kyllä kaikki lukiot niin sanotusti ”tekevät tehtävänsä”, mutta jos pystyy ja haluaa mennä johonkin muuhun kuin lähimpään lukioon, miksi ei käyttäisi tilannetta hyväksi. Voin kuitenkin tehdä sen, mihin pystyn ja ihailla työni jälkiä. En pysty siivoamaan kaikkea pahaa pois. Keittiö oli jäljiltämme poikkeuksellisen sotkuinen ja likaisia astioita lojui tiskipöydillä ja työtasoilla. 17 TORSTAI 18.1.2018 Koululaiskolumni “Ei ole väliä, mihin lukioon meet” Lukio. Lukio oli selvä vaihtoehto peruskoulun jälkeen. Opiskelu paikassa, jossa ei viihdy, voi hankaloittaa elämää paljonkin. Me olemme innoissamme lukioon menosta. Matka uuteen kouluun kestää vähemmän, vaikka etäisyys kotoa Hämeenkyröön on lyhyempi kuin Tampereelle. Kun aloimme siivota, päätin etten olisi se, joka joutuisi tiskaamaan soijajuomasta ja kasvirasvasta tahmean paistinpannumme. Siitä kuuli tutuilta ja myös omilta sisaruksilta myöhemmin. Me olemme lisäksi lukijatyyppejä. Saman asenteen aion pitää myös silloin, kun arjessa eteeni tulee hetkiä, jolloin minun on päätettävä, onko minun työni kantaa harteillani muiden ongelmia: Onko minun velvollisuuteni käyttää rahaa enemmän kuin suunnittelin ja ostaa asiallisissa työoloissa valmistetut lenkkarit tai onko minun tehtäväni suojella siipikarjaa ja paistaa lettuni vegaanisina. Työ, jonka olin keksinyt päästäkseni helpolla paisui koko illan projektiksi, jonka aikana keräsin leivänmurut ja eksyneet makaronit hellan alta ja pyyhin ruskean tahnan pois liesituulettimesta. Hella sijaitsee neutraalilla maalla: ei kenenkään makuuhuoneessa tai vakiopaikalla. Wilhelmiina Erkkilä, Anni Sirkka Kirjoittajat ovat Hämeenkyrön yhteiskoulun yhdeksännen luokan oppilaita. Toivomme vaihtelua. Päätös, mihin lukioon menee, tuntuu tällä hetkellä isolta. Me haluamme mennä lukioon myös oppimismahdollisuuksien takia sekä kokemuksien vuoksi. Näiden perusteella tulee tietynlaisia kuvia kyseisistä lukioista. Valinta tulee nopeasti eteen, vaikka vielä ei ehkä tunnukaan siltä. Olemassa on myös onneksi lukioesittelyjä, joissa saa kuulla lukioista enemmän. Kaisa Mälkki Kirjoittaja on Hämeenkyrön yhteiskoulun kahdeksasluokkalainen Kaisa Mälkki pohtii kolumnissaan epäitsekkään työn merkitystä. Vaihtelu on hyvästä, ja me molemmat pidämme siitä. Ja vaikka keittiö olikin tila, jossa en asu tai josta en ole päävastuussa, sen kunto vaikuttaa silti elämääni huomattavasti. Keittiössä oli heti paljon mukavampi olla, kun edes yksi nurkka tuntui viihtyisämmältä. Lukiossa voimme syventyä meitä kiinnostaviin oppiaineisiin, joista voi rakentua itsellemme ammatti
– Taiteilijuus on hyvä tekosyy olla outo, nuori mies kiteyttää. Graffitien maalaamista Viitala ei oppinut eikä opiskellut Ikaalisissa, missä tämä Naantalista lähtöisin oleva nuori mies nykyään asuu. Opiskeluissaan hän ei graffitien maalaamista harjoitellut, vaan oppi sille alalle on peräisin internetin ”tuhoamisvideoista” ja toisaalta eri puolilla nähdyistä graffiteista. Siitä ei kuitenkaan tulisi realistista jäljitelmää todellisuudesta. Alaluokilla piirtelin puuväreillä pulpetin kanteen erilaisia hahmoja, Viitala kertoo. Piissi, joka tulee sanasta (master)piece, puolestaan on värikäs ja enemmän yksityiskohtia sisältävä maalaus. Makkarat ovat Viitalan käsialaa. Graffitisanasto on peräisin Pohjois-Amerikasta, ja monia termejä käytetään Suomessakin suoraan alkuperäisessä muodossa. Isommissa kaupungeissa Viitala osaa melko nopeasti graffiteista lukea, kuka maalareista on kaupungin kingi. Ikatasta jouluna graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut 20-vuotias Mitro Viitala on tehnyt tilaustyönä graffititaidetta muun muassa Ruisrockfestivaaleille. Viitala pääsi sisään, vaikka ei tuonutkaan malliksi alakoulunsa pulpetin kansia tai kauppaopiston vihkoja. – Vihkoihin kertyi kyllä kelpo määrä harjoituspiirroksia kauppaopistossakin. Ennen Ikataan hakeutumista Viitala opiskeli kaksi vuotta kauppaopistossa Raisiossa, mutta ne opinnot jäivät kesken. – Maalasin rahtikontin seinän yhdessä toisen maalarin kanssa, Viitala kertoo. Hän tekee myös musiikkia ja musiikkivideoita. Unelmien kohdetta, johon Viitala haluaisi graffitin maalata, hän ei halua kommentoida eikä ole sellaista oikeastaan miettinytkään. – Kiinnostus graffiteihinkin alkoi jo ennen teini-ikää, mutta piirtämisestä olen pitänyt aina. Nykypäivän graffiti tehdään tussilla tai spraymaalilla, mutta idea on kirjaimellisesti ikivanha. Kuva: Mitro Viitala. – Tägi on maalarin signeeraus tai allekirjoitus. – Luolamaalaukset ovat oman aikansa graffiteja, Viitala mainitsee. Mitro Viitala suostui kuvattavaksi ”pidätyskuviin”, vaikka ei syytettynä olekaan. Kala-aiheinen graffiti Turun Pansiossa on Mitro Viitalan tekemä. Viitala sanoo kiinnittävänsä huomiota graffiteihin, missä liikkuukin. – Throw up taas on näiden jonkinlainen välimuoto, mutta siinäkin näkyy tekijän signeeraus, Viitala kertoo. – Minulle ne ovat eräänlaisia maamerkkejä esimerkiksi matkalla Turun ja Ikaalisten välillä. Graffitin unelma-aiheeksi Viitala sanoo ison maisematyön, jossa olisi paljon yksityiskohtia. – Graffitit tehdään useimmiten ilman lupaa, ja osalle maalareista juuri töiden laittomuus on tärkeää, Viitala sanoo. 18 TORSTAI 18.1.2018 ”Minulle graffitit ovat maamerkkejä” Sakari Ilomäki IKAALINEN. Vaikka Viitala on saanut tilaustöistään palkkioita, hän haluaa säilyttää graffitimaalaamisen enemmänkin harrastuksena, yhtenä tapana ilmaista itseään taiteellisesti. – Miksi tehdä realistinen maisema, kun sellaisen näkee katsomalla ympärilleen, hän perustelee. Ikataan graafisen alan opintoihin oli ennakkotehtäviä ja pääsykokeet. Suunnitelmapiirros Ruisrock-festivaaleille tehtyyn graffitiin. – Se, kenen tägejä tai ”throw uppeja” näkyy eniten. Kuva: Mitro Viitala Tägi on maalarin signeeraus tai allekirjoitus. Kuva: Mitro Viitala Kuva: Sakari Ilomäki Ruisrock-festivaaleille Mitro Viitala maalasi ison graffitin yhdessä Kemismi-taiteilijanimeä käyttävän maalarin kanssa. Joillekin graffitimaalareille maalausten laittomuus on tärkeää
Sillanpään Seuran johtokunnassa. Hämeenkyrön Yrittäjien Helmihulina-messut tekee hämeenkyröläistä palvelutarjontaa tutuksi. Helmihulinat järjestetään 4. Opetusneuvos Leena Mäkelä on nähnyt, että nuoret oppivat saadessaan vapautta asioiden tekemiseen. Näin se on edelleenkin, mitä monet tulokset osoittavat, Leena Mäkelä kertoo. – Tosi tärkeää on huolehtia siitä, että työelämän yleiset taidot ovat nuorilla hallussa. Työura jatkui ensin Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Pirkon ammattiopiston rehtoriksi. Opetusneuvos painottaa tekemällä oppimisen merkitystä, jotta nuoret kykenevät omaksumaan yrittäjyyttä. Ooppera-alan Aino-palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Sillanpää-oopperasta olivat ehdolla myös vuoden naissolistiksi Sillanpään Siikri-vaimon roolin laulanut Helena Juntunen, miessolistiksi Torikka ja lavastuksesta taiteilija Osmo Rauhala. Työ jatkui, ja Leena Mäkelän johdossa muun muassa kehitettiin Ikatan yrittäjäkoulutusta ja perustettiin Taidosto-osuuskunta, jossa nykyisin on noin 400 jäsentä. Neljän opettajavuoden jälkeen hän oli valmis ottamaan vastaan oppilaitoksen rehtorin tehtävät. Waltterin ansiota on, että ooppera on Suomessa pienessä nosteessa. Hyvillä mielin Leena Mäkelä muistelee esimerkiksi Stadin ammattiopiston ja Suomen liikemiesten kauppaoppilaitoksen yhteistä Pop up college -mallia, jossa 40 opiskelijaa tekivät yhdessä Kampin kauppakeskuksen yrittäjien kanssa projekteja hyvin kirjavasti eri ammattialoilta. Helsingissä kaupungin kolme oppilaitosta oli yhdistynyt Stadin ammattija aikuisopistoksi, jonka johtoon kaupunki halusi kokeneen rehtorin. Sillanpää-ooppera esitetään Myllykolussa myös ensi kesänä. Ooppera oli sekä arvosteluettä yleisömenestys, joita molempia harvoin saa. Työskenneltyään 13 vuotta Arkkitehtitoimisto Matti Huusari Ky:n palveluksessa Leena Mäkelä ryhtyi ensin sijaisena, sitten vakituisesti rakennusrestauroinnin opettajaksi Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksessa. Torikan saamaa vuoden ilmiö -palkintoa Pylsy pitää ansaittuna. Messuvieraita viihdyttävät muun muassa SuperSam, Juha Ritalahti, Puhallica ry, Janne Anttila ja Katja Mäkynen. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen luovutti hänelle tasavallan presidentti Sauli Niinistön avoimen kirjeen opetusneuvoksen arvonimestä. Tapahtumaa emännöi hämeenkyröläistynyt tangokuningatar Mervi Koponen. Sillanpään Seura ry:n puheenjohtaja Panu Rajala, Kristiina Haavisto ja Pertti Haavisto, joka toimii F. Kun Pirko ja Tampereen ammattiopisto yhdistyivät nykyiseksi Treduksi, Leena Mäkelä jatkoi sen koulutusalajohtajana. Sillanpää-oopperan edustusta Aino-gaalassa: Sauli Tiilikainen, joka juonsi tilaisuuden, oopperan toiminnan johtaja, tuottaja ja tiedottaja Vilja Pylsy, Marja Norha, libretisti ja F. Silti aikuisia tarvitaan opastajiksi ja ohjaajiksi. Lisäksi ooppera oli ehdolla vuoden kantaesitykseksi. Vuosia 1999–2009 Ikatan rehtorina Leena Mäkelä muistelee ajanjaksona, joka antoi pohjan tulevaan. Sillanpää-ooppera sai huomiota myös siinä, että sen taiteellinen johtaja ja nuoren Sillanpään roolin esittäjä Waltteri Torikka valittiin vuoden oopperailmiöksi. Huutokauppaan toivotaan kaikilta yrittäjiltä jotain huutokaupattavaa. Sen tuottaa uusi yhdistys Hämeenkyrön Festivaalit ry. Hän on tuonut esiin koko oopperan genreä ja hyödyttänyt monia oopperan tekijöitä rikkomalla raja-aitoja. Ikatankin rehtorina 10 vuotta toiminut Leena Mäkelä on nyt opetusneuvos. helmikuuta kello 10–16.. Vasta kun raha liikkuu, opitaan yrittäjyyden perusasioita: mitä jää jäljelle, kun kaikki velvoitteet on täytetty, ja mitä tehdä, jotta jäljelle jää niin paljon että pärjää. 19 TORSTAI 18.1.2018 Yleisö äänesti Sillanpää-oopperan kolmanneksi Liisa Raipala HÄMEENKYRÖ. Siellä opin katsomaan laajempia merkityksiä. – Ikatalla joutui tekemään ja sai tehdä kaiken itse: koulun laajennusten ja remonttien urakka-asiakirjoista, isoistakin hankinnoista uusien, erilaisten EU-hankkeiden hakemuksiin. Kuva: Vuokko-Liisa Nuottajärvi Menovinkit Helmihulinaa Koskilinnassa HÄMEENKYRÖ. Ikatan edellinen rehtori, opetusneuvos Altti Lammi oli kasvattanut oppilaitoksen erilaisine linjoineen. Arkkitehdista tuli opettaja 1990-luvun lamassa. Sijoitus perustui yleisöäänestykseen, jonka voitti Jalasjärvellä esitetty Satu Sammosta. Hulinoissa järjestetään myös hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotto lahjoitetaan Taysin tukisäätiö ry:n kautta lastenosastolle. Rahavirtojen pienentyessä oppilaitokset ja työelämä tekevät yhteistyötä yhä tiiviimmin. Opetusneuvos Leena Mäkelä pitää tärkeänä, että ammatillista koulutusta kehitetään työelämän muutoksien edellyttämällä tavalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt opetusneuvoksen arvon rehtori Leena Mäkelälle, joka on satsannut kehitystyöhön toimiessaan eri ammatillisten oppilaitosten rehtorina. Tähän on koulutuksen annettava hyvät eväät. E. Jo syrjäytymisvaarassakin olleita nuoria sai hankittua opintopisteitä, joiden suoritus oli jäänyt rästiin. Tärkeintä on oppimaan oppimisen taito: haetaan uutta ja kehitetään itseä, sillä työelämä on nykyisin jatkuvaa oppimista. Sirpa Pietikäinen oli arvonimihakemuksen ensimmäinen allekirjoittaja. – Ikatalla on ollut iso merkitys minulle. Oopperan toiminnanjohtaja Vilja Pylsy kommentoi kolmannen sijan tuntuvan hienolta kunnianosoitukselta koko työryhmälle esiintyjistä talkoolaisiin. Kuva: Heli Uolamo Leena Mäkelästä opetusneuvos Päivi Seppälä IKAALINEN/HELSINKI. Hienona menestystä Pylsy itää senkin vuoksi, että moni tekijöistä teki oopperadebyyttinsä Sillanpäässä: Torikka taiteellisena johtajana, Marco Bjurström ohjaamassa oopperaa, Rauhala lavastesuunnittelijana. Koskilinnassa järjestettävä tapahtuma on avoin kaikille paikallisille yrittäjille. Leena Mäkelä hoiti tätä tehtävää vuodesta 2014 viime syksyyn, jolloin hän jäi eläkkeelle. Messupaikkoista ja huutokauppaan annettavista tuotteista tai palveluista voi olla yhteydessä Elina Paukkuseen ja Hämeenkyrön Yrittäjien puheenjohtaja Ilkka Häkliin. Lopulta oli mahtava kesä, mukana oli hieno porukka ja kaikilla oopperan tekijöillä oli huippuhyvä henki, joka varmasti näkyi esityksessä. Kuten isoissa produktioissa aina, oopperan tekemisessä oli yläja alamäkiä. – Kun kulttuurialan koulutus oli koko ajan vastatuulessa, päätimme tehdä kaiken niin hyvin, että Ikata oikeasti on eturivin oppilaitos. – Tämä on jatkumoa siihen kaikkeen menestykseen, jota Sillanpää-ooppera on saanut. Muut Aino-palkinnot jakoi ammattilaisista koostuva tuomaristo. – Tekeminen antoi nuorille rohkeutta, kun oli pakko itse kehittää projekteja. Seppo Pohjolan säveltämä, Myllykolussa viime kesänä esitetty Sillanpää-ooppera palkittiin ooppera-alan Aino-gaalassa viime vuoden kolmanneksi parhaana oopperana. – En voisi kuvitella ketään muuta. E
Kuntonyrkkeilyryhmiä on Hämeenkyrössä kolmesti viikossa: maanantaisin, tiistaisin ja lauantaisin. Tämä on kuntonyrkkeilyä, täällä ei lyödä ihmistä, Jari Hakkarainen kannustaa. Kuntonyrkkeilyä harrastavat usein naiset. Muita investointeja ei tarvita, Hakkarainen kertaa. Sinne voi ottaa mukaan omat unilelut ja pehmolelukaverit kuuntelemaan ja katselemaan eläinsatua. Aiempaa kokemusta ei tarvita. – Ja sitten juostaan ja lyödään rytmissä. Menovinkit Kuntonyrkkeilyn tavoite on hauskanpito ja kunnon nousu Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Tarkoitus ei ole otella. Lauantaiaamupäivällä kello 10.30 ollaan kirjastossa toisenlaisissa tunnelmissa perheiden yli 3-vuotiaille suunnatussa Täti Taikakynän kuvitetussa, pehmoisessa tarinatuokiossa. Sari Niemi ja Niina Valkama harjoittelemassa lyöntiä ja väistöä kuntonyrkkeilyssä.. Kun työviikon jälkeen on ostokset tehtävänä ja lapset ruokittavana, ei siinä salille ehdi, Hakkarainen analysoi. Nyt on aika ja tila ovat uudet, ja väkeä näyttää olevan. – Monet eivät ymmärrä, kuinka helppoa tämän lajin aloittaminen on. Ryhmiin pääsee vielä mukaan. Ihmisen kunnolla ei ole merkitystä, sillä teemme paljon pariharjoitteita. Kirkonkylällä sijaitsevaan kuntosaliin on ahtautunut noin 30 ihmistä, ja he juoksevat kehässä salin ympärille. Kirja on myös ostettavissa tekijältä. Tänään torstaina kello 19 everstiluutnantti Janne Hakaniemi kertoo esitelmässään Kyröskosken vuoden 1918 taisteluista. Kotiin mukaan saa myös Täti Taikakynän piirtämän lelun muotokuvan ja valmiita värityskuviakin. Valmentajat osaavat katsoa, että parit ovat samantasoisia. Myös Hämeenkyrön ryhmästä karkeasti 90 prosenttia on naisia. Yhteiskoululla väkeä kävi hyvin, mutta kun ryhmä joutui siirtymään silloiselle kirkonkylän koululle ja sai epäkiitollisen ajan perjantai-iltana, väki väheni olemattomiin. Näin kokeneemmat saatetaan keskenään yhteen ja aloittelijat keskenään. – Tavoite on, että kaikilla on hauskaa ja kunto nousee, Hakkarainen painottaa. Kolmas salivuoro lisättiin suuren kysynnän vuoksi. Lyödään ilmaa, ei kaveria. Nige r Jo rm a Ke m pp ain en 20 17 Pliis! Älä sorru! harraskin LISÄKSI rinkin paikka mainioita malli Tollo! valle nen SIÄ Vilkas loppuviikko Hämeenkyrön kirjastossa HÄMEENKYRÖ. RISTIKKO 3 Palauta ristikko 1.2.2018 mennessä osoitteeseen: Seutulehti UutisOiva Keskisenkatu 1–3 A, 39500 IKAALINEN Yhteystiedot mukaan. Osittain samasta aihepiiristä jatkaa ohjaaja ja kirjailija Jotaarkka Pennanen lauantaina 20. Hämeenkyrön kirjaston loppuviikon tapahtumiin mahtuvat niin vuoden 1918 taistelut Kyröskoskella, taiteilijaelämää kuin satujen maailmakin. Hakkarainen ei osaa sanoa, miksi näin on. Hanskat ovat välttämättömät, alkuun niitä voi lainata. NIMI: OSOITE: PUHELIN: 7 R52 KEHÄetuKhaijam käsittää Ilari, Voi fundeehuvittua baa6 5 Kai astioita Ga lil ea a MosseMerja EeulkoKASAUMA METSami VOI väite WirtaT amkaloja Pentti laiva mitä tein! tai Rinna Liisa noin 7 500 saarta ”k ou lu” “ “ MÄISIÄ suunnitel8 2 tava mol mol rattu nytk in MAA parveke muntaa järjestö . tammikuuta kello 15 kertoessaan värikkäästä isoisästään näyttelijä Aarne Orjatsalosta ja hänestä kirjoittamastaan elämäkerrasta. – Hygieniasyistä kannattaa hankkia omat. Molemmat tapahtumat ovat osa kirjaston Kirjakahviloita, joten tarjolla on myös kahvia pientä korvausta vastaan. 20 TORSTAI 18.1.2018 H F V U O S I V A I H T U M A S S A A S L A K A S K O H U R T A T K E L L O R I E H A K K A A N A K A A V I M A A T U I T T A A J A K A A O L A A T A L A S O L U L O S S I S U S O L A V T A I M I H A K E M U S T O N I I T A A L I T L O A T K O K E E T R O V E M E A S T I A S T O T U K O T L A U T T A N A A T T I P U O S U O P I N T I E T T A K A U S O T S O N I M L V A A K S A U I S T E L U K E I M O L A I K U I S U U S E D I T S E T A S A N H U R M E S T E R E O T L A I N E E T E T U A A S I A I S T U J A T U T T A 7 R I S T I S A N AT E H T Ä V Ä 7 V O I T T A J AT Ristikon 52 vastanneiden kesken arvotut palkinnot voittivat Ulla Toivanen Parkano, Kirsti Lehtonen Kyröskoski ja Margit Kiviniemi Helsinki. Tavoitteena on paitsi oman kunnon ja kehonhallinnan parantaminen, myös puhdas liikunta ja hauskanpito. – Perjantai-iltaisin ihmisillä on muuta tekemistä. Kuvitettu satutuokio kestää noin 35 minuuttia. Arvomme palkintoja. Niitä saa halvimmillaan 20–30 eurolla. Samalla kirjaston kotiseutukokoelma täydentyy Janne Hakaniemen tekemällä julkaisulla. – Jos parissa molemmat ovat eritasoisia, se ei palvele kumpaakaan. Koolla on ensimmäinen kuntonyrkkeilyryhmä. Alkulämpöjen jälkeen kuntonyrkkeilyssä tehdään muun muassa fysiikka-, parija säkkitreenejä. Kaikkiin näihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tämä palvelee kaikkia. Kuntonyrkkeilyn Hakkarainen kertoo sopivan kaiken ikäisille ja kokoisille. Ylöjärveläinen Vuorentaustan Voima on pitänyt kuntonyrkkeilyryhmää Hämeenkyrössä muutama vuosi sitten