Irtonumero 2,00 € Sivu 3 TORSTAI 11.8.2016 HÄMEENKYRÖ Perhoset voivat viedä miehen mukanaan Sivu 11 Asukkailta toivotaan liikennevinkkejä Sivu 5 Lähteistä on säilynyt vain murto-osa Sivu 3 Tehtaan ytneuvottelut käyntiin tänään Sivu 8 Rannanperän kylällä on käytävä joka kesä Sivu 18 N:o 44 Pois turha pönötys Kansallispuku sopii vaikka piknikille, sanoo joukkoa johtava Helena Pesonen Sivu 14
elokuuta. Pirkka Voicroissant 1 49 1 69 99 rs kg K O M P P I Karhoistentie 3, 39500 IKAALINEN, puh. Heinijärvellä 25. Maltan parlamentti hyväksyi lintujen kevätmetsästyksen tiukalla äänestyksellä huolimatta EU:n lintudirektiivistä ja kansainvälisestä vastustuksesta. 8-21, la 8-20, su 12–18. Sahdinteon SM-kilpailujen ohjelmassa suurmestarin valinta ja palkitseminen oli nyt ensimmäistä kertaa. elokuuta. Hyvin on päästy Hämeenkyröstä maailmalle. syyskuuta 2015 Maltalle. elokuuta pesästä kaksi hyväkuntoista meharin poikasta. Tämä on toistaiseksi kaukaisin HämeenkyrönViljakkalan alueiden tuulihaukan rengaslöytö. Mehiläishaukka on taantunut lajina erittäin uhanalaiseksi suurelta osin Maltalla sallittavan kansanhuvin, kääpiövaltioon hetkeksi levähtämään pysähtyneiden petolintujen ampumisen vuoksi. Luonto ei tunne sääliä. elokuuta. Elokuu on mehiläishaukan poikasille kriittistä aikaa, sillä kuun loppuun mennessä poikasten on saavutettava lentotaito, selviydyttävä yksin ravinnonhankinnasta ja vielä huikeasta muuttomatkastaan Päiväntasaajalle. Hämeenkyrön ainoat mehiläishaukan poikaset rengastettiin lukurenkailla 3. 24 %) kpl 39 Pirkka Kypsä maissi 400 g kg PE-LA A rtashan.com +358 400 156669 Hämeenkyröstä käsin Tättälä Oy Lahoonsuontie 6 39100 Hämeenkyrö Tilausliikenne Timo Tuomisto Ky Ikaalinen Kauneusja jalkahoitola Anne Vainikka Edustusliike ILKKA HÄKLI OY P. Hämeenkyrön Pajukannassa kesällä 2014 rengastettu tuulihaukan poikanen pesi tänä kesänä aikuisena naaraana Lappeenrannassa ja kesällä 2015 Lavajärven Sorvajärvellä syntynyt poikanen kontrolloitiin vuoden vanhana pesivänä naaraana Taipalsaaressa. Poikkeuksellisen runsas ampiaiskesä näkyi pesällä emojen kantamista kymmenistä ampiaiskennoista, joiden toukat meharinuorukaiset olivat käyttäneet ravinnokseen. alv. Viherojan lisäksi Hämeenkyröstä löytyy muitakin sahdinteon osaajia, sillä neljännesvuosisataisen kisahistorian menestynein sahtipitäjä on Hämeenkyrö. Emolinnut jättävät poikasensa lähtiessään itse muuttomatkalle. Sen sijaan Helsingin Yliopiston Rengastustoimiston löytökirje oli surullista luettavaa. Annika jätti Hämeenkyrön viime vuonna yllättävän aikaisin 20. Mikko Honkiniemi rengasti 3. toukokuuta 2016 talvehtimisalueellaan Kamerunissa. Lintu saavutti kunniakkaan iän, 6 615 päivää eli 18 vuotta, 1 kuukausi ja 10 päivää, mikä on suomalaisten mehiläishaukkojen ikäennätys, mutta kunniattoman kuoleman maltalaisen metsästäjän ampumana. www.ostosoiva.fi KÄY TUTUSTUMASSA! luonnollisesti.com Hämeenkyröön ensimmäinen sahdinteon suurmestari HÄMEENKYRÖ. Linnun löysi ranskalainen turisti, valitettavasti kuolleena. Hämeenkyrö on kuitenkin todistetusti sahtipitäjä, sillä Viheroja kruunattiin ensimmäiseksi sahdinvalmistuksen suurmestariksi. Hämeenkyrön Köhkörössä rengastettu tuulihaukka kontrolloitiin pesivänä Lapualla ja pitää hallussaan tuulihaukkojen ikäennätystä 13 vuotta, 11 kuukautta ja 23 päivää. heinäkuuta 1997 pesäpoikasena rengastetun mehiläishaukan syysmuuttomatka päättyi 4. Hämeenkyröläisten satellittimehiläishaukkojen Annikan ja Mikon lähettimet ovat sammuneet, eikä parin oleskelusta ei ole saatu enää tietoja. Poikaset olivat hyväkuntoisia. Mikon satelliitti paikansi vielä 4. Hän on nimittäin sahdinteon SM-kisojen tähänastisen historian (vuosien 1992–2015) menestyksekkäin sahdintekijä. Malta on todellinen surmanloukku Afrikkaan muuttaville ja Afrikasta palaaville suomalaisille lauluja petolinnuille. Vain vahvimmat selviävät. Viljakkalan Nopanperällä 23. ”Found dead by a French tourist”. Ihmisen tehtävä on suojella elämää, eikä huvitella luonnonvaraisten ja puolustuskyvyttöminen eläinten täysin tarkoituksettomalla tappamisella. 0207 545 070, juuso.mustonen@K-supermarket.. Mehiläishaukkojen taantumista kuvastaa se, että Hämeenkyröstä on enää löydetty vain yksi poikaspesä huolimatta aktiivisesta etsinnästä entisillä pesäalueilla. 24 %) ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17.17 snt/min (sis. alv. elokuuta 2015 syysmuutolla Turkin Istanbulin läheltä. elle i toi sin ma init a. Aiemmin Hämeenkyrön tuulihaukkoja on löydetty Libyasta ja Algeriasta. Kuva: Mikko Honkiniemi. Kisahistoriassa parhaiten menestyneet laitettiin nyt ensimmäistä kertaa järjestykseen, ja pistelaskujärjestelmä on lainattu Formula 1:n maailmasta. Palvelemme ark. Annikasta saatiin viimeinen paikannus 31. Toissavuonna naaras lähti syysmuutolle 17. Hämeenkyröläistä sahtiosaamista SM-kisassa edusti Olavi Viheroja, joka ei tänä vuonna sijoittunut aivan kärkisijoille. 0400 732 857 Ikaalisten KIRJAKAUPPA Me ole mm e mu kan a Ost osO iva ssa stosOiva O sta löydät tuotteet, tarjoukset ja palvelut helposti ja juuri silloin, kun Sinulle sopii. Linnut keräävät voimia kyetäkseen ylittämään jättiläismäisen Saharan hiekkaerämaan matkallaan Afrikan sademetsien talvehtimisalueelle. Viime viikonloppuna valittiin Suomen parhaat sahdintekijät Sastamalan Ellivuoressa. Puhelun hinta 0207-alkuisiin nemeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min (sis. Kuvut olivat täynnä, sillä säät olivat suosineet mehiläishaukan pesintää ja ampiaistoukkaravintoa on tänä kesänä riittänyt ennätyksellisesti. elokuuta ja koiras 26. Monivuotisille pesilleen ”meharit” eivät saapuneet tänä kesänä. 2 TORSTAI 11.8.2016 Porsaan etuselkä ja lapa Tomaatti Suomi Pirkka Vihreä rypäle 500 g Ruodoton lohi?le 2 49 11 95 kg kg Tar jou kse t voi ma ssa TO– SU 11 .–1 4-8 . elokuuta ja Mikko 28. kesäkuuta 2014 rengastetun tuulihaukan poikasen siivet olivat kantaneet ennätyksellisen kauas 6 173 kilometrin päähän lounaaseen, aina Länsi-Afrikan Senegaliin saakka. Viljakkalan tuulihaukka lensi Senegaliin asti Hannu Järvinen HÄMEENKYRÖ, VILJAKKALA
Alustavan arvion perusteella Pirkanmaan nykyisten pohjavesialueiden rajauksiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Tekninen lautakunta päätti heinäkuussa muun muassa, että osuuskuntahanke lopetetaan ja uuden viemärialueen runkoja kokoomaviemärit rakennetaan sadan metrin etäisyydelle kiinteistöistä kunnan toimintana. elokuuta. Maaston topografia vaikuttaa myös pohjaveden purkautumiskohtien sijaintiin ja usein purkautumiskohdat ovat rinteen juurella, Galkin kertoo. Osaan pohjavesialueista tulee lisämerkintä Eluokasta. Melko pienellä alueella on reilu puoli tusinaa tarkastettavaa kohdetta. – Arviolta kaksi kolmesta kohteesta, joita olen kesän aikana maastossa tarkastanut, on muuttunut tai tuhoutunut, kertoo maastokartoitustyötä Pirkanmaalla tekevä Annukka Galkin Pirkanmaan Ely-keskuksesta. Heinijärveltä Jumesniemeen johtavalla Harjankankaantiellä sattui tiistaina hirvikolari. Oivaseudun kunnista maastokartoituksia on tehty Ikaalisissa 33 kohteella, Hämeenkyrössä 20 kohteella ja Viljakkalassa 10 kohteella. Kunnan omistama asunto-osakeyhtiö käynnistää kattoremontin vielä tämän vuoden aikana, jos se saa takauksen 100 000 euron lainalle. Uutena otetaan käyttöön E-luokka, joka tarkoittaa sellaisia pohjavesialueita, joiden pohjavedestä jokin merkittävä ekosysteemi on suoraan riippuvainen. JÄMIJÄRVI. Jos vettä puolestaan tihkuu laajemmalla alueella, ilman selvää avointa vesipintaa, kyse on tihkupinnasta. Maastossa tarkastetaan lähteiden, tihkupintojen, lähteikköjen ja norojen luonnontilaisuus ja niiden yhteys pohjavesimuodostumiin sekä suojelutarve lainsäädännön kannalta. 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Tällä hetkellä molemmat toimivat Tippavaarassa samassa kiinteistössä, mutta niiden vuokrasopimukset on irtisanottu vuoden lopusta alkaen. Asiointi tapahtuu jatkossakin kirkonkylän Siwassa. – Toinen vuokralainen suunnittelee laajennusta, kertoo talousja hallintojohtaja Jonne Soininen KakkonenYhtiöistä. elokuuta. Tapaus sattui kello 22.50. Galkin kertoo rakennetun lähteen olevan esimerkki siitä, miten eri aikakausilta tarkastettavien lähteiden sijaintitiedot ovat peräisin. Pohjaesityksenä kaikissa viemäröintiä koskevissa pykälissä on, että hallitus merkitsee tiedokseen selostuksen teknisen lautakunnan päätöksistä. – Veden tunnistaa pohjavedeksi viileästä lämpötilasta. Hallituksen käsittelyn mahdollistaa otto-oikeus, jota Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius on käyttänyt. Henkilöauton kuljettaja kertoi poliisille, että hirvi oli tullut tielle ja osui auton oikeaan kylkeen. Asiaa käsitellään kunnanhallituksessa ensi maanantaina. Hän ei tarkenna, mistä vuokralaisesta on kysymys. Hirvi ja auto yhteen Hämeenkyrössä HÄMEENKYRÖ. Porua herättänyt viemäriasia käsitellään uudelleen kunnanhallituksessa. E-luokka/merkintä: pohjavesialue, jonka pohjavedestä muun lainsäädännön perusteella suojeltu pintavesitai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Asiaan palataan heti seuraavassa kokouksessa, joka on 22. Koko Suomen pohjavesialueiden luokitus on tarkoitus päivittää neljän vuoden kuluessa. Pirkanmaalla aloitettiin keväällä pohjavesialueiden rajaus ja luokittelu. Ensimmäisinä maakuntina kartoitustyön aloittivat Pirkanmaa ja Häme. Luonnontilaisina säilyneet lähteet ovat Pirkanmaalla melkoisen vähissä. Henkilövahinkoja ei tapahtunut. Poliisi ilmoitti loukkaantuneesta eläimestä Suomen Riistakeskuksen yhdyshenkilölle. Jyllistä löytyy niin luonnontilaisen kaltainen lähde, luonnontilainen tihkupinta kuin jo ammoin betonirenkailla rakennettu lähde, jonka luonnontilaisuudesta ei ole jäljellä mitään. Varsinainen päätöksenteko tapahtuu pohjaesityksen mukaan hallituksen kokouksessa 22. Alenius lupaa tiedottaa hyvissä ajoin ennen kokousta, mikä 22. Pohjavesi on noin neljäasteista, ja varsinkin näin kesäaikaan lähteiden vesi on hyvinkin toistakymmentä astetta viileämpää kuin pintavesilammikoissa, Galkin sanoo. Postin jakelupiste sekä hiusja kauneuspiste Säihke etsivät uusia vuokratiloja. Muutoksista järjestetään kuulemiset rajausten ja luokitusten valmistuttua. Vain kolmannes lähteistä säilynyt Sakari Ilomäki IKAALINEN, HÄMEENKYRÖ. Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lähteitä on Pirkanmaalla jäljellä melko vähän ja ne ovat pääsääntöisesti jo hyvin tiedossa. Arvokkaimmat lähteet sijoittuvat erityisesti Pälkäneeltä Hämeenkyröön kulkevan geologisen saumamuodostuman tuntumaan sekä Ruoveden alueelle. Autoon tuli lieviä vaurioita. Jos pohjavettä purkautuu selkeästi yhdestä kohdasta, on kyseessä lähde. Postin asiointipalveluihin jakelupisteen muutto ei vaikuta. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta lainan takaajana maksaa erääntyneen lainaerän. Pohjavesialueiden luokitus 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Viemäriasia siirtyy kunnanhallituksen käsittelyyn Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. U ut isO iv a 3 TORSTAI 11.8.2016 Posti ja Säihke lähtevät Tippavaarasta Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Kunnanhallitus puoltaa takauksen myöntämistä. Kattoremontin lainaan kunnan takaus. – Teknisen lautakunnan päätös on niin merkittävä linjanveto, että se vaatii kunnanhallituksen käsittelyn. Luokittelu muuttuu siten, että luokka ”muu pohjavesialue” poistuu käytöstä. Päätökseen liittyy myös määrärahakysymys, sillä tarvittavia määrärahoja ei ole, Alenius perustelee otto-oikeuden käyttöä. Kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina päättämään takauksesta Asunto Oy Avennonrannan kattoremontin lainalle. Kiinteistössä toimivat lisäksi Tokmanni, K-Supermarket ja Seppälä. Tarkastaminen onnistuu nopeasti, sillä mukana on lämpökamera, jolla veden lämpötila selviää sekunnissa. Sellaiset kohteet, joista oli tuoretta tietoa olemassa, jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. – Tämän kohteen valitsin peruskartassa olleen merkinnän perusteella, mutta jäljistä päätellen lähteen luonnontilaisuus lienee hävinnyt jo 20 vuotta sitten. Uusi luokittelu perustuu vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. päivän kokouksen pohjaesitys tulee olemaan. Poliisilta Jämijärvi maksaa hiihtotunnelin lainaa JÄMIJÄRVI. Tiistaina Galkin tarkasti pohjaveden purkautumispaikkoja Jyllissä, Hämeenkankaan pohjavesialueen itäreunassa. Törmäyksen jälkeen eläin poistui metsään. Kiinteistön omistaa Kakkonen-Yhtiöt Oy, josta vahvistetaan molempien vuokrasopimuksen päättyminen. Päätös saattaa kuitenkin mennä loppukuulle. Pohjavesialueiden ajantasaisia tietoja tarvitaan vesienhoidon, vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutarpeen määrittelyssä. Uuden lainsäädännön myötä kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta. Kyse on 5 838,82 eurosta.. – Syy on, että aivan aluksi hallitukselle halutaan muodostaa kokonaisnäkemys tilanteesta. – Tyypillisesti pohjavettä purkautuu maan pinnalle saumakohdissa, joissa maaperän vedenjohtokyky muuttuu suuremmasta pienempään. Kesän aikana asian seuraaminen on saattanut jäädä vähemmälle. – Jakelupisteelle etsimme uusia tiloja ensisijaisesti Hämeenkyröstä. Syy suurelle lähdeja tihkupintatiheydelle Jyllissä on maaperässä. Tässä tarkastellaan tihkupintaa Jyllissä. Annukka Galkin tarkastaa pohjaveden purkautumispaikkoja pohjavesialueilla ja niiden lähistöllä eri puolilla Pirkanmaata tämän kesän aikana. Samoin uuteen käsittelyyn menevät muun muassa välittömästi ja myöhemmin viemäriin liittyvien kustannukset sekä vapautuksen hakemisen periaatteet. Jämin Hiihtotunneli Oy ei kykene hoitamaan Oma Säästöpankki Oyj:lle lainalyhennystä, joka on erääntynyt kesäkuun lopussa. Lehväsammal on tyypillinen pohjaveden purkautumispaikan kasvi. Galkinilla on mukanaan tuloste maaperäkartasta, josta ilmenee, että mäntyvaltaisen kangasmetsän maaperä on hiekkaa, mutta maalaji vaihtuu hienojakoisemmaksi hiedaksi. Muutamia vaihtoehtoja jo on, mutta sopimusteknisistä syistä en voi kertoa tarkemmin, taustoittaa Postin Satakunnan ja Länsi-Pirkanmaan jakelupäällikkö Timo Honkasalo
Esko Mattila ja Kari Salo käyttävät lyhyet puheenvuorot. Mikäli Tampereen arvio 100 000 uudesta asukkaasta toteutuu, tarve kasvaa entisestään. Yhdistävänä tekijänä kaikissä kuvissa on metsä, Majanen mainitsee. IKAALINEN. Myös Ikaalisten keskustassa tapahtuu. Se, joka kysyisi jo kehitysvaiheessa että miten tähän puhelimeen vastataan. Jutussa Annukka Galkin Pirkanmaan Ely-keskuksesta kertoo, että kaksi kolmesta hänen tarkastamastaan lähteestä on joko muuttunut tai tuhoutunut. Lähtetä mielipiteesi UutisOivan lukijanpalstalle osoitteeseen toimitus@ mediaperheoiva.fi. Henkilötiedot on aina kerrottava toimitukselle, vaikka nimeään ei lehteen asti haluaisikaan. Piennarten niitto jatkuu vielä Häijääntien puoleisessa päässä Trossitietä. Pahoittelen tässä nyt virallisesti kaikille niille ihmisparoille, jotka varmaan luulivat minun olevan epäkohteliain puhekumppani maailmassa – se en ollut minä, olisin kyllä jutellut pidempäänkin. Ikaalisten Viulupelimannit säestävät pelimannien virsiseurat seurakuntakeskuksella sunnuntaina 21. Opin yhtä aikaa lukemaan ja pelaamaan pikselipasianssia. – Kouluvuosi alkaa tällä viikolla, joten tienpitäjän kannattanee ryhtyä toimeen. Alueurakoitsija on huomioinut koulun alkamisajankohdan, kuten tienhoitourakkaan Trossitien osalta kuuluu. Talven jälkeen ne pääsevät ensin aurinkoiseen pihamökkiin, sään lämmettyä jälleen keräämään huomiota vaalean omakotitalon koristuksena. Vastaus tuntuu olevan valitettavasti kyllä. – Onhan niissä hoitamista, mutta koira ei pääse karvoistaan. Siionin virret on herännäisten eli körttien liikkeen virsikirja, jota käytetään etenkin seuroissa. Liikenteen aluevastaava/Pirkanmaan Elykeskus. – Kanankakalla lannoitan. Tietä käyttävät lukuisat alakoululaiset kulkiessaan Heinijärvelle kouluun. soita numeroon: 03-3143 3130 Uu tis O iv a pä äk irj oit us Luonnontilaisina säilyneet lähteet ovat Pirkanmaalla vähissä (juttu sivulla kolme). Emäntä ottaa kukkaset pois, mutta varret hän leikkaa vasta keväällä. Kaihertaako, ärsyttääkö, ihmetyttääkö. – Tottakai puhelen kukilleni. Omakotitalon ikkunalaudan pelargonit kiinnittävät ohikulkijoiden huomiota Kilvakkalan Teikankaalla. Pidän kukkivia kukkia ulkona, sisällä minulla on vain viherkasveja, Eila Leppänen kertoo. Tässä tilaisuudessa lauletaan kymmenkunta tuttua ja kesäistä virttä. Mitä hemmettiä, ajattelin, ja toteutin kaikkien meidän diginatiivien salaisen sadetanssin eli uhkarohkeasti hakkasin joka näppäintä ja kosketuskohtaa vuorotellen. Näissä seuroissa veisataan (eli lauletaan ilman säestystä) Siionin virsikirjoista. elokuuta, myös Ikaalisten torilla. Puhelen, kun päivittäin nypin kuolleita kukkia pois. Tuukka Olli Me Muut Toimitukseen soittanut naishenkilö ihmettelee Ely-keskuksen hitaita kiireitä tienpientareiden niittämisessä Hämeenkyrön Trossitiellä. Hämeenkyröläisen luontokuvaajan Risto Pyry Majasen metsäaiheisista valokuvista koostuva Metsäikkuna-teos on esillä Seitsemisen luontokeskuksessa noin kahden kuukauden ajan, lokakuun alkupäiviin asti. Kesti kaksi puhelua: ahaa, vihreä luuri on vedettävä mystisen ympyrän päälle! Voisi joskus pitää kirjaa siitä, kuinka paljon aikaa töissä menee käyttöjärjestelmien kanssa tappelemiseen. OTA YHTEYTTÄ! tekstaa numeroon 0400 922 803 kirjoita osoitteeseen toimitus@mediaperheoiva.. Asian tiimoilta järjestettiin viime syksynä yleisötilaisuus, johon ilmaantui kaksi kuntalaista. Ehdotus tuottavuusloikkaan: yksi työtön humanisti joka koodaustyöpaikalle. elokuuta kello 16. Leppänen kertoo keväällä ”uhkaavansa” pelargonejaan noutajalla, jos kukat eivät ryhdy kukkimaan. Pelargonitkin tuoksuvat niin, että minulla on niitä vain ulkona. Oikeasti hän jumaloi pitkäaikaisia kukkakavereitaan niin, että vuodesta toiseen tekee tutut kuviot niiden hyväksi. Sain keväällä uuden työpuhelimen. Eivätkä ne lähteetkään itsestään vaurioidu. Viime vuonna Hämeenkyrössä hyväksyttiin pohjavesien suojeluohjelma. Kauheasti muuten pahoitteluja tällekin soittajaparalle, toivottavasti ei ollut sama, jolle löin luuria korvaan aiemmin. Kuten Hämeenkyrön valtuustossa pohjavesien suojeluohjelmaa hyväksyttäessä ympäristölautakunnan puheenjohtaja totesi: ”yksikin väärään paikkaan valahtanut öljytynnyri pilaa kokonaisen pohjavesialueen”. Meillä lehdessä se ei sentään tapa ketään, mutta samat ongelmat ovat joka paikassa: hoitoalalla menee säätämiseen pahimmillaan tunteja päivässä. Sitten kävi näin: kun uusi puhelin soi ensimmäisen kerran, en osannut vastata siihen. Omakotitalon ikkunalla ne kukkivat kitsastelematta. Kohteliaassa vastauksessa todettiin, että koulujen lähistöllä pientareet niitetään ennen koulujen alkamista, soittaja sanoo. Nina Ylinen Lukijoilta Menovinkit IKAALINEN, HÄMEENKYRÖ. Hämeenkyrössä pohjavettä riittää, mutta kuinka monelle ja kuinka kauan. Päivi Seppälä IKAALINEN. Sen vuoksi emme osaa arvostaa pohjavesiä ja lähteitä niille kuuluvalla tavalla. Jo nyt kaupungissa käytetään pinsiöläistä pohjavettä. Mikä seutumme pohjavesiä voi uhata. Näin kesällä pelargonit löytävät paikkansa ikkunalaudalta ja amppeleista. Kartun kesäseurat Koivikon leirikeskuksessa saavat tänä vuonna tunnetun ja ansioituneen vieraan: gospelmuusikon ja lähetystyöntekijä Jaakko Löytyn. Koen näin alle kolmekymppisenä puoli-diginatiivina olevani suhteellisen hyvä kaikkien teknisten juttujen kanssa. Talveksi pelargonit pääsevät omakotitalon betonista tehtyyn kellariin. Eila Leppäsen pelargonit ovat pitkälti yli 30 vuotta vanhoja. Kun nämä faktat vetää yhteen, herää kysymys: pidämmekö puhdasta vettä itsestäänselvyytenä. – Kaksi kuvista on otettu kesäkuussa, kaksi lokakuussa. Myös siitä on hyvä muistuttaa. Trossitien pientareet Heinijärven koulun kohdalta on niitetty tämän viikon tiistaina. Hän vierailee aikaisemmin samana päivänä, keskiviikkona 17. Monikin asia, joista olennaisin lienee Tampereen väestönkasvu. Kolme päivää ennen koulun alkua tienvarren kasvillisuus voi valitettavankin hyvin, soittaja toteaa. Minun ja laitteiden välillä on yli kaksikymmentä vuotta sujuvaa yhteistyötä. Syytä olisi, sillä suuressa osassa maailmaa puhtaan veden puute aiheuttaa jopa aseellisia kon?ikteja. Lapsia kasvatettaessa muistutamme heitä maailman nälkää näkevistä lapsista, mutta usein näillä samoilla lapsilla on myös jano ja surkea hygienia. Vettä tulee hanasta vain niin kauan, kuin me itse huolehdimme siitä. Hänen toivomuksestaan Kartun kesäseurat järjestetään tänä vuonna Siionin virsi –seuroina. – Muistutin pientareilla rehottavan kasvillisuuden niittämisen tarpeesta jo heinäkuun alkupuolella ja sain vastauksenkin nopeasti. Eila Leppänen lannoittaa ne kahdesti kesässä: siirtäessään ruukkujen uuteen multaan ja toisen kerran kesä–heinäkuulla. Joten uusi, kohteliaampi puhelin oli voitto. Ei ole kovin ok, että jokaiseen järjestelmään tulee vihkiytyä erikseen. Veisuun väleihin sijoittuvat lyhyet hartauspuheet. Mahtava juttu, sillä vanha oli vähän herkkänä lyömään luuria korvaan. Majanen kertoo, että teoksen neljästä valokuvasta yksi on Seitsemisen kansallispuiston ytimestä, Multiharjun ikimetsästä. Metsäikkunassa on kuvia Seitsemisen lisäksi Hämeenkyröstä, muun muassa Ahvenusjärven ympäristöstä
Erityisesti nopeusrajoitustoimet, ajoratamaalaukset, liikennemerkkimuutokset ja muut pienet toimet pyritään toteuttamaan lähivuosina. Ikaalisissa tehdään Vanhan Tampereentien varressa Sarkkilan alueella isoa tieremonttia, kun tien varteen valmistuu kauan kaivattu kevyenliikenteenväylä. Tapahtuman järjestelyistä vastaa suunnistusseura Ikaalisten Nouseva-Voima yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tarkoitus on korottaa suojatietä ja parantaa muutenkin alueen eri toimintojen havaittavuutta. Ari Maatila Ikaalinen – Tarkkana täytyy olla, etenkin nyt, kun lapset palaavat kesälaitumilta. Suunnitelmaan sisältyy toimenpide-ehdotuksia liittyen yhteistyöhön, liikennekasvatukseen ja viestintään, jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantamiseen, nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseen, liikenteen valvontaan sekä iäkkäiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseen. Se edellyttää ajoneuvoja kevyen liikenteen väylien erottamista piha-alueista ja erillisen saattolenkin rakentamista. Siinä kartoitettiin laajasti Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Parkanossa ja Kihniössä tarvittavat liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Hämeenkyrössä kärkikohteita on muun muassa Tippavaaran risteys, johon on vuosille 2016–2018 ajoitettu keskisaarekkeen rakentaminen nykyisen suojatien kohdalle, heräteraitojen maalaaminen molempiin suuntiin ennen suojatietä sekä nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60:stä 50:een. Isommat investoinnit menevät lautakuntaan. Suojatie on tarpeen heille, mutta myös alueen aikuisille ja ikäihmisille, Hankala muistuttaa. Lisäksi lenkitämme kahta koiraamme. Pyrimme näin estämään asiatonta kulkemista. Alueen asukkaat ovat tehneet useita esityksiä suojatien saamiseksi, mutta vielä sitä ei ole saatu. Remontissa tehdään tiealueelle myös turvallisuutta tuovia saarekkeita. Lain mukaan tie pitäisi ylittää seuraavan suojatien kohdalta. – Lenkkeilemme ja liikumme muutenkin paljon yhdessä kävellen ja polkupyörillä. Veikko Uski Tampere (Hämeenkyrö) Kysyttyä: Miten huomioit lapsen liikenteessä. Alueella ei ole aikaisemmin järjestetty vastaavaa tapahtumaa, joten mukaan odotetaan myös paljon polkujuoksun ensikertalaisia. Kunnan vastuulle on kohdennettu Kyröskosken koulun portin katuja piha-alueiden sekä saattoliikenteen uudelleenjäsentely. Saman tien varressa Kallinlahdenkadulla on jo kauan kaivattu Vanhan Tampereentien ylittävää suojatietä. Oiva puhuttaa Liikennevinkkejä saisi tulla enemmänkin Terhi Palonen HÄMEENKYRÖ. Tapahtumassa kunnioitetaan luontoa ja juokseminen tapahtuu kansallispuiston jo ennestään ahkerassa käytössä olevilla merkityillä reiteillä. – Josko nyt se saataisiin, kun tieosuutta muutenkin parannetaan, huokaisee Kallinlahdenkadun varressa asuva Tiina Hankala. Viime vuosina laji on rantautunut myös Suomeen ja tänä vuonna tapahtumia järjestetäänkin kymmeniä ympäri Suomen. Enemmänkin niitä saisi tulla. Tiina ja Heikki Hankalan perheessä on neljä pientä lasta: tällä viikolla koulun aloittava 7-vuotias Paavo, eskarin aloittava viisivuotias Veera, neljävuotias Liisa ja pian kaksi vuotta täyttävä Teemu. – Ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee asukkailta välillä vähemmän ja välillä enemmän. Suunnitelman toteuttamisen vastuu jakautuu toimenpiteen luonteesta riippuen kunnille, ELY-keskukselle, Liikenneturvalle, poliisille ja muille sidosryhmille. Härkikujan, S-marketin ja Osuuspankin kohdan liittymäjärjestelyt pyritään toteuttamaan lähivuosina. Seitsemisen polut ovat hyväkulkuisia ja korkeuserot reitillä maltillisia joten tapahtuma sopii ihan jokaiselle iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kunnan suunnitelmissa on hidasteen rakentaminen Kyrönsarventielle uuden koulukeskuksen kohdalle. Odotamme ensimmäiseen Seitsemisen polkujuoksuun 100-200 osallistujaa, toteaa tapahtumapäällikkö Outi Borgenström. Päävastuu toimenpiteistä on Ely-keskuksella. Tiellä on alueella neljänkympin nopeusrajoitus. Suunnitelma valmistui tänä keväänä. – Kallinlahdenkadulla asuu kaikkiaan 11 lasta, koululaisia ja leikki-ikäisiä. Vaarallinen tienylitys on tuttua Tiina Hankalalle ja hänen lapsilleen Paavolle, Veeralle, Teemulle ja Liisalle. Uutta asfalttia tieosuudelle on kuitenkin luvassa, Antti Myllymaa sanoo. Siihen pitää kulkea ajotien vierustaa pitkin. elokuuta Koveron perinnetilalta järjestettävässä tapahtumassa osallistujille tarjotaan 6, 10 ja 20 kilometrin vaihtoehdot haastaa oma kuntonsa Seitsemisen poluilla ja nauttia samalla aitiopaikalta Seitsemisen ainutlaatuisista luontomaisemista. Myllymaan mukaan ehdotuksista suurin osa koskee muun muassa suojateitä: uusien saamista ja vanhojen merkintöjen parantamista. Hämeenkyrön kunta on mukana Luoteis-Pirkanmaan liikenneturvasuunnitelmassa. Kallinlahdenkadun päähän on tehty liittymä suojatietä varten, mutta suojatiemerkintää ei ole tähän mennessä saatu. Olemme vieneet useisiin kohteisiin puomeja tätä varten. Kallinlahdenkadulle tarvitaan suojatie IKAALINEN. Maanrakennusmestari Antti Myllymaan mukaan hankkeen suunnittelu käynnistyy lähiaikoina ja rakentaminen ajoittunee ensi vuoteen. Borgenström on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana liikkunut ja rakentanut suunnistusmenestykseen vaadittavaa pohjakuntoa seitsemisen poluilla satojen tuntien ajan. – Toteutusajankohta on vielä avoinna. Suojatielle on aikoinaan tehty liittymä, mutta suojatien merkinnät puuttuvat edelleen. Matkat polkujuoksussa vaihtelevat muutamasta kilometristä yli sadan kilometrin ultrajuoksuihin. Polkujuoksu on nimensä mukaisesti merkityillä poluilla tapahtuvaa juoksua, jossa haasteet tulevat juoksumatkan vaativan kestävyyden lisäksi polkujen vaihtelevasta alustasta ja lihasvoimaa vaativista yläja alamäistä. TORSTAI 11.8.2016 5 – Heitä tulee katsottua muita tarkemmin. Päivi Talonen Jämijärvi – Olen erityisen varovainen. Mukaan juoksija tarvitsee pitäväpohjaiset juoksukengät, sään mukaisen ulkoiluvarustuksen ja sopivasti reipasta liikuntamieltä.. Kadun ylityspaikan näkyvyyttä haittaavat puskat ja jyrkkä mutka, Hankala sanoo. Erityispanostusta vaatii valtatie 3:n kokonaisvaltainen parantaminen. – Paljon tulee pyyntöjä saada estettyä mopojen kulkemista jalkaja pyöräteille. Liikenneympäristön turvallisuutta parantavien toimenpiteiden pääpaino on pienehköissä ja kustannustehokkaissa toimenpiteissä. On tärkeää, että asukkaat ovat aktiivisia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sillä he ovat parhaita asuinympäristönsä tuntijoita, kertoo Hämeenkyrön kunnan maanrakennusmestari Antti Myllymaa. Seitseminen avaa reittinsä polkujuoksutapahtumalle Vesa Taanila IKAALINEN. Vanhan Tampereentien ylitys kotikadulta on todella vaarallinen, Tiina Hankala kertoo. – Tiellä ajetaan kuitenkin välillä hyvin hurjaa vauhtia. Useat pienehköt pyynnöt voidaan toteuttaa viranhaltijapäätöksellä. Upeista harjumaisemista, avosoista ja ikimetsistä tunnettu Seitsemisen kansallispuisto avaa monien muiden Metsähallitusten retkeilykohteiden tavoin reittinsä polkujuoksutapahtumalle. Käytännössä tämäkin on hyvin vaarallista, sillä piennar puuttuu. Kuntalaiset saivat tehdä myös omat ehdotuksensa suunnitelmaan. Sirpa Kettunen Hämeenkyrö (Viljakkala) – Hiljennän vauhtia ja annan lapselle tietä. Sunnuntaina 21. – Aloite tapahtuman järjestämiseen tuli Metsähallitukselta, jatkossa pyrimme järjestämään tapahtuman vuosittain. Lajin pioneerina Suomessa järjestettävä Kolin Vaarojen Maraton kansallismaisemissa on jo vuosia myynyt lähtöpaikkansa loppuun suuren suosion vuoksi
Tule tutustumaan klo 17 Luhalahden kirkkokuoron toimintaan Luhalahden kirkkoon kahvien ja mukavan jutustelun lomassa. 22.8. Hannulle 044 744 0042. Rakkaamme Hilkka Elina SILVASTI o.s. 040 804 9643. Su 14.8. Lisätietoja kanttori Sanna Toivolalta, 044 744 0030. Tervetuloa! Kartun kesäseurat klo 18 Koivikossa, mukana Jaakko Löytty. Toivolansaarikotipiiri klo 14, Koivisto. Ilm. Ohjelma 10 €, konserttia tukee Pirkanmaan taidetoimikunta TAIKE. Lämmin kiitos Jyllin Kodin ja Hämeenkyrön terveyskeskuksen henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. La 27.8. Drive in –elokuvatapahtuma alk. Ti klo 18 Rukousilta, Itsenäisyydenkatu 6. lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset suuri joukko sukulaisia ystävät ja naapurit Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Hämeenkyrön kirkossa perjantaina 19.8.2016 klo 11. Arkilounas jälleen kesän tauon jälkeen klo 11.30–13, jatkuen maanantaisin ja keskiviikkoisin. Rakas puoliso, isä ja vaari Reijo Juhani KIVIMÄKI * 8.4.1941 Hämeenkyrö † 4.8.2016 Hämeenkyrö Nyt jätän tutun pirtin, polun ja pihamaan. Nuorten syyskauden starttileiri Koivikossa. Rakkaudella, Schumann-konsertti klo 15 srk-keskuksen kirkkosalissa. Aloitamme la klo 10. Johanna ja Markku Ovaska. La 13.8. Kalevia rakkaudella muistaen ja syvästi kaivaten. Lämmin kiitos kaikille Matti Viitaniemen muistoa kunnioittaneille ja suruun osaaottaneille. Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen Ikaalisten kirkossa klo 18. To 11.8. La 20.8. Saila p. Su klo 18 Iltakirkko; Klingat. Kaivaten, muistaen Alina Aino Anu perheineen Markku ja Sanna Juhani perheineen Janne perheineen Sonja perheineen Erkki ja Pirjo Ville perheineen Anu perheineen muut ystävät ja sukulaiset Siunattu läheisten saattamana. Ke klo 19 Nuortenilta, Itsenäisyydenkatu 6. Tervetuloa! Su 14.8. La 20.8. Messu Ikaalisten kirkossa klo 10. Rippileirimuistelot vanhassa pappilassa klo 18. pe 12.8. Tampereen Filharmonisten soittajien konsertti klo 19 Hämeenkyrön kirkko. Messu klo 10 Hämeenkyrön kirkko; Erkki Malmberg, Pia Leikas. Kahvitarjoilu. Aila, Toivola. Avioliittoon kuulutetut: Jarmo Olavi Grek ja Paula Sinikka Salonen. Kiitos osanotosta ja myötäelämisestä suuressa surussamme. Riina Frigård, piano, Markus Mettälä, kitara ja laulu. Toripäivän musiikkituokio Ikaalisten kirkossa klo 11. Rakkaudella kaivaten Marko,Tuula ja Lotta Yrjö ja Eija muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Näit sinitaivaan ja pilvet siellä, ne kertovat Olet oikealla tiellä. Sinne saatamme äidin armaan isän vierelle nukkumaan. Ti 16.8. Avioliittoon vihityt: Markku Juhani Koivisto ja Kirsti Johanna Koivisto (Alander). Ti 16.8. Torikahvila klo 8–12. Omaishoitajien ja hoidettavien sekä ystäväpalvelun väen virkistysiltapäivä Mertiörannassa klo 13–16. Pe 19.8. Ti 23.8. Pe 12.8. Mä olen kypsää viljaa, pois pyyhkikää kyyneleet. NUORET: Pe 12.8. Syvästi kaivaten Liisa Anneli ja Rauno Teemu, Emilia ja Samuli Satu ja Anssi Sara ja Arttu Kati ja Rauno Hanna, Kimmo, Amelia ja Olivia Salla Terhi ja Sami Aatos, Sisu ja Jalo Johanna ja Sami So?a, Silja, Senni, Joa, Justiina ja Martta Sami Pasi ja Laura Veera Heittäkää haudalle varoen multaa, siellä on vaari, siellä on kultaa. klo 11.00 Jumalanpalvelus. IKAALINEN Kuolleet: Matti Armas Mansikkamäki 74, Kalevi Johannes Kytölä 73. Leiri on samalla isoskoulutuksen aloitus. Tienhaara * 16.2.1930 Jokioinen † 17.7.2016 Hämeenkyrö Siell` siunatun mullan alla lepopaikkas on rauhaisa. Päätämme leirin yhteiseen messuun keskustassa. Ei auttanut apu ihmisten, ei rakkaus, rukous läheisten. Ekaluokkalaisten ja esikoululaisten siunaaminen sanajumalanpalveluksessa klo 10. Ke 17.8. Tied. Kahvitella voi klo 14–14.45. klo 18.30 Lähetysilta. Marja Isää ja vaaria kaikesta kiittäen ja kovasti kaivaten. mennessä Sailalle p. Kiitämme kaikkia tätiämme hoitaneita.. To 18.8. Tervetuloa! Vanha Tampereentie 31 Ikaalinen www.ikaalistenhelluntaiseurakunta.net HELLUNTAISEURAKUNTA Rakkaamme Timo Tapani VATAJANIEMI * 9.11.1968 Hämeenkyrö † 16.7.2016 Hämeenkyrö Vaikka tiesimme surun saapuvan, silti toivoimme elämän jatkuvan. Messu klo 10 Heikki Mattila, Vättö. Tervetuloa! TULOSSA: Su 21.8. Aila, Mattila, Toivola. Lämmin kiitos osanotosta. Startti-leiri Koivikossa la-su. Laulattaako. Vesa perheineen Päivi perheineen veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu haudan lepoon 6.8.2016 läheisten saattamana. Sanna Toivola ja Pekka Nebelung, laulu ja AnnaMari Yrjänä, piano. Su 21.8. 6 TORSTAI 11.8.2016 Seurakunnalliset Pe 12.8. Kiitos osanotosta suruumme. Kiitos osanotosta suruumme. Hopearinteen laulupiiri klo 14.30. Ke 17.8. kahvin ja leivoksen. Kaipauksella muistaen veljesi Pentti muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Rokkakosken lähetyspiiri klo 18 Sinikka Alasella, Turkkilantie 571. Omaiset Tätimme Liisa Ester MATTILA * 20.2.1921 † 2.7.2016 On maa, johon kaikki polut katoaa, on rauhan maa. 040 804 9643. ja tied. Siionin virsi -seurat Koivikossa, Hämäläinen, Toivola. HÄMEENKYRÖ Kastettu: Sanni Auroora Eskelinen. Pois riisun arkinutun, puvun uuden mä saan. vuodenaikojen vaihtelusta Vivaldin seurassa. Aila, Eränen. Pelimannien virsiseurat klo 16 srk-keskuksella. Messu Luhalahden kirkossa klo 13. Pirkanmaan keräys, Anne Lalu. klo 20 Ikaalisten torilla. Su 14.8. Kehitysvammaisten leiripäivä yhdessä Jämijärven seurakunnan kanssa. Herättäjäyhdistys. Su 14.8. Kodin piiristä poistun hiljaa, luo Herran vie askeleet. Tule kuuntelemaan klassista musiikkia ja nauttimaan mm. Liput 10 €, sis. Nuortenilta klo 19–23 seuriksella. Kuolleet: Matti Rauni Rafael Viitaniemi 90, Hilkka Elina Silvasti 86. Saat nukkua luona enkelten. Muistotilaisuus läheisten kesken. klo 18.30 Rukouskokous. Tervetuloa! VAPAASEURAKUNTA Poppelikatu 8, Ikaalinen Rakkaamme Kalevi Johannes KYTÖLÄ * 5.2.1943 Parkano † 15.7.2016 Ikaalinen Tunsit metsät, tunsit veet, soi sulle luonnon kanteleet. Jouko, Ulla ja Tuula Leena, Bolle, Silja ja Jaana Päivi Siunaus toimitettu. Perheuutiset Hämeenkyrö Ikaalinen Jämijärvi Rakas veljeni Matti Armas MANSIKKAMÄKI * 22.1.1942 Ikaalinen † 11.7.2016 Ikaalinen Lauhat lempeät tuulet hänet mukaansa ottakaa ja hellästi kantakaa sinne, missä uupunut levätä saa. Seurat klo 14 Tenkoolin museolla Jyllissä. To 18.8. Kahviraha lähetystyöhön Senegalissa. viim. Ilm. Leiri on tarkoitettu kaikille nuorille, niin viime kesän riparilaisille ja isosille kuin muillekin yläkouluikäisille sekä vanhemmille nuorille
Mustikan lehtiä käytetään diabeteksen tukihoitona, sillä lehtien inuliini, antosyaanit ja väriaineet alentavat verensokeria: rohdosta on kutsuttu jopa kasvi-insuliiniksi. Palomäen lintukuvat ja Kulttuuriladossa oleva taidenäyttely. Ympäristöön tutustumisen jälkeen vuorossa on aiheeseen liittyviä esitelmiä Maisemakahvilassa. 2016 klo 19.00 Mustikkaa voi kuivata Virpi Raipala-Cormier Mustikasta rohtona käytetään marjoja ja lehtiä. Tapahtuma alkaa kokoontumisella Kyröskosken Matkahuollolle kello 10, josta matka jatkuu kimppakyydein Turkimusojalle. Samassa lehdessä sivulla 11 olleessa Avoimet puutarhat -jutussa oli virheitä. Todellinen tapahtumapäivä, kuten faktalaatikossa oikein lukikin, oli tietenkin sunnuntai.. Kosken rannalla puffetti. Lisäksi Matti Rintalan Turkimusojalta pari vuotta sitten tekemä raakkulöytö oli verrattain harvinainen. Vinkki: tee kesäinen mustikkapöperö sekoittamalla marjoihin hämäläistä talkkunajauhoa, piimää ja hunajaa. Myös huonot taimenkannat vaikuttavat lisääntymiseen, sillä simpukan toukat pesivät taimenen kiduksissa. 7 TORSTAI 11.8.2016 Ohjelmassa: Mm. Esimerkiksi jokien täyttyminen lietteellä vaikeuttaa lisääntymistä. Mustikka alentaa kuumetta, on antiseptinen ja supistaa limakalvoja. Matti Rintala kertoo, että päivän aluksi tutustutaan Turkimusojan ympäristöön. Joessa voi olla raakkuja, mutta jos uusia ei ole syntynyt 50 vuoteen, se on ongelma, kertoo Taskinen. Marjoja käytetäänkin ripuliin, ummetukseen, vatsavaivoihin, mahahaavoihin, suolistovaivoihin ja suoliston käymistiloihin. Keskittymä on poikkeuksellisen sisämaassa ja Etelä-Suomessa ja vieläpä lähellä taajamaaluetta, Taskinen sanoo. Mustikanlehdet alentavat verensokeria. Rintala kertoo, että tapahtuma sopii kenelle tahansa ympäristöstä kiinnostuneelle. Hankkeen tarkoituksena on turvata raakkuja taimenkantoja suojelemalla niiden elinympäristöä. Ei tarvitse matkustaa Afrikkaan, jotta näkee jotain mukavaa luonnossa, Rintala sanoo. Sen takia poikasia on Jyväskylän yliopistossa alettu kasvattaa laboratoriossa. Haittavaikutuksia ei tunneta: oksaalihapon takia mustikan lehtien liiallista käyttöä on vältettävä, sillä ne voivat haurastuttaa luustoa – ainakin teoreettisesti. Kuva: Jupiter Cormier Valmistunut Ikaalilaissyntyinen Janne Virtanen on suorittanut sosiaalija terveysalan perustutkinnon Tampereen seudun ammattiopistossa ja valmistunut lähihoitajaksi. Paikallisesti raakut ja Turkimusojaan tutustuminen ovat ajankohtainen aihe, sillä syksyllä Hämeenkyrössä alkaa raakkujokia tutkiva Kolmen helmen joet -hanke. Käytä ripuliin 1–2 ruokalusikallista kuivattuja marjoja vedessä 10 minuuttia keitettynä, siivilöidään ja nautitaan kupillinen päivässä. Ohjelmaan kuuluvat myös esimerkiksi Turkimusojan kasvien esittely, Pyryn harharetket -niminen luontokuvien esittely, Timo J. Vivaldin Neljä vuodenaikaa Elgar: Serenadi jousille, Oskar Merikannon musiikkia. – On hyvä muistaa vuosittain ympäristöä ja nostaa jokin aihe esille ja katsella omia luontokohteita luupin läpi. Tilaisuudessa Taskinen esitelmöi esimerkiksi raakun uhanalaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Myös syyskuun alussa alkavan Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattori Ulla Helimo on tilaisuudessa läsnä. Pitkäikäinen jokihelmisimpukka voi elää yli 200 vuotta, joten esiintymien ongelmana on, että niissä on poikasia vain harvoin. Sitä voi kokeilla ulkoisesti ientulehduksiin. Etelä-Suomen raakkukanta on Taskisen mukaan huonossa tilassa. Päivän ohjelmassa on Taskisen luennon lisäksi esimerkiksi Rintalan esitelmä raakun löytöhistoriasta ja hänen havainnoinneistaan Turkimusojalta. – Suomessa on kymmeniä raakkujokia ja -puroja, mutta sellaisia, joissa on myös poikasia, on vain puolentusinaa. Mustikka on vatsavaivoja helpottava rohto: yleensä kuivat marjat parantavat ripulia ja tuoreet marjat taas ulostuttavat. Kouluruoka 15-19.8. Järjestää: Hämeenkyrön seurakunnan musiikkityö, konserttia tukee Pirkanmaan taidetoimikunta ( TAIKE ) Käsiohjelma 10 € TAMPEREEN FILHARMONISET KAMARIMUUSIKOT KONSERTTI HÄMEENKYRÖN KIRKOSSA pe 12.8. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo +83.05 m. Todellisuudessa joukkue voitti leirimestaruuden. Hämeenkyrön matkailun löydät www.maisematie.. Kyrön Luonnon ja Hämeenkyrön Maisemakahvilan järjestämän päivän kuluessa tutustutaan Turkimusojaan, jossa raakkuja havaittiin pari vuotta sitten. Maksuton opastettu kierros alkaa klo 13 Koskitien infotaululta. Hän esittelee myös omien tutkimustensa tuloksia pääasiassa PohjoisSuomesta, mutta mukana on tietoa myös esimerkiksi Pinsiön-Matalusjoen raakuista. Oikaisut UutisOivassa 4.8. – Turkimusojan löytö oli sensaatiomainen. Juoksutusmäärä 14,5 m 3 /s. Lisäksi jutussa mainittiin, että tapahtuma olisi lauantaina. annettiin ymmärtää, että Räpsän Etytöt ovat voittaneet Suomen mestaruuden. Myös tilaisuuden pääesitelmöitsijä, Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen ilahtui Turkimusojan löydöstä. Hämeenkyrön luontoja maisemapäivässä keskitytään tänä vuonna raakkuihin ja taimeniin. Satapirkan Sähkö Oy Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +13 +15 +13 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +16 +16 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +12 +12 +12 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +15 +15 +15 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +14 +16 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +15 +17 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +15 +14 +15 Tänään Huomenna Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Raakut puhuttavat luontopäivässä Elina Pikkarainen HÄMEENKYRÖ. Painotuksena on ennen kaikkea tietoisuuden lisääminen ja raakun suojelu. Sen takia päivän toinen pääteema on juuri taimen. Pirjo Heinosen nimi oli loppujutussa vaihtunut virheellisesti ”Leinoseksi”. Aurinko To nousee 5.23 laskee 21.39 Pe nousee 5.26 laskee 21.36 La nousee 5.29 laskee 21.33 Su nousee 5.31 laskee 21.30 Ma nousee 5.34 laskee 21.27 Ti nousee 5.37 laskee 21.24 Ke nousee 5.39 laskee 21.21 Kyrösjärvi Kyrösjärven pinnan korkeus keskiviikkona +83.10 m. Ajankohdan alaraja +82.71 m. Ympäristöön tutustumisen jälkeen siirrytään Maisemakahvilaan, jossa on mahdollisuus ruokailla ja sen jälkeen seurata Kulttuuriladossa esitelmiä. Tämänvuotinen Hämeenkyrön luontoja maisemapäivä keskittyy raakkuun eli jokihelmisimpukkaan ja sen väli-isäntään taimeneen. IKAALINEN Ma Uunimakkara, perunasose, kurkkusalaatti, salaattivati Ti Ruokaa Brasilian tapaan: broileribataattikeitto, juustosämpylä Ke Lihamakaronilaatikko, porkkanaraaste To Ruokaa Brasilian tapaan: Peixe com Laranja eli appelsiinikala, parsakaali-riisi, maissi-salaatti Pe Possukeitto, ruissämpylä, tuorejuusto JÄMIJÄRVI Ma Kaalipata, perunat, puolukkahillo, salaatti Ti Broilerivuoka, vihersalaatti Ke Hernekeitto, pehmeä leipä, juusto, jälkiruoka To Kalaleike, perunapaistos, salaattivati Pe Nakkikastike, perunat, puutarhurinpastasalaatti HÄMEENKYRÖ Ma Vaca de Atolada, naudanpaistia, papuja ja perunaa, salaatti Ti Sopa de Milho, chili-maissikeitto, kanelinen suklaamousse Ke Peixe com Laranja, appelsiinikala, peruna/riisi, salaatti To Galinha Caipira, kanaa, riisiä ja chorizo-makkaraa, salaatti Pe Barreado, Jauheliha-papupata, peruna/riisi, salaatti VILJAKKALA Ma Broileri-kasviskastike, riisi, salaatti Ti Uunimakkara, perunasose, raaste Ke Kirjolohikiusaus, salaatti To Kasvislasagnette, salaatti Pe Jauhelihakeitto, tuore leipä KOSKINÄYTÖS Sunnuntaina 14.8.2016 klo 14–14.30 Hämeen Hälläpyörä kuohuaa vapaana vuosittain vappupäivänä, juhannuspäivänä, heinäja elokuun toisena sunnuntaina klo 14–14.30
Miehellä oli mukanaan myös bensakanisteri mahdollisesti talon sytyttämistä varten. Asunnon omistaja, vuonna 1957 syntynyt mies toimitettiin Acutaan. Yhtiö kaavailee tapetin pohjapaperikoneen sulkemista. Tien varren kiinteistöille päätös tarkoittaa osoitteen muuttumista. Uudella ympäristöluvalla tuotannon arvioidaan kestävän noin 2030–2035 asti. Mikäli paperikone suljetaan, loppuu hiokkeen käyttö, mikä hiljentäisi hiomon, sille puuta tuovan kuljettimen ja Timinsaaressa sijaitsevan massakuorimon. Tämä lopettaisi myös kuitupuun kuljetukset kuorimolle. Poliisi sai kello 23.55. Tekovälineinä käytetyt veitsi ja kanisteri takavarikoitiin. elokuuta. Kokonaismäärärahan tarve nousi kaikkine kuluineen 65 000 euroon. Tehdasalueella toimii myös Hämeenkyrön Voiman lämpöä ja sähköä tuottava biovoimala. Kunta on satsannut järven kunnostukseen ja kalastuskunta sekä kalaja rapukantaan. – Kunnan ja Metsä Boardin edustajien on ilman muuta syytä kokoontua syksyllä yhteen keskustelemaan siitä, miten paikkakunnan ja tehtaan tulevaisuutta voidaan turvata ja rakentaa, Parhankangas sanoo. Jämijärven hyvällä kunnolla on merkitystä virkistykselle ja myös paikallisille elinkeinoharjoittajille. Keskustelua se toki varmasti herättää, Parhankangas arvioi. Näin hammashoitolan tarvitsema 20 000 euroa saatiin Kyröskosken päiväkodin käyttämättömistä varoista. Nimettömästä Talarannantie HÄMEENKYRÖ. Sen vuoksi ilmoitus koko henkilöstöä koskevasta ytmenettelystä oli iso yllätys ja aiheuttaa varmasti suurta huolta ja ihmetystä, Turunen sanoo. Kunta edellyttää, että mahdolliset muutoksenhakuasiat on käsiteltävä kokonaan ennen turvetuotannon aloittamista. Hänellä oli veitseniskuja ainakin käsissään ja jaloissaan, sillä hän oli niillä suojautunut iskuilta. Lisäksi tien varrelle on on myönnetty suunnittelutarveratkaisu vakituiselle asuinrakennukselle. Jumesniementie 535:n kohdalla oleva tähän saakka nimetön tie on nimetty Talarannantieksi. – Suunnitelma vähentää väkeä jopa sadalla on tässä vaiheessa ikävä uutinen ennen kaikkea kuntakuvan kannalta, toteaa Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Parhankangas (kok). Vaikutukset kuntalouteen riippuvat Parhankankaan mukaan monista seikoista. Rahansiirrosta päätti tekninen lautakunta. Ympäristölupahakemuksessaan Vapo Oy ilmoittaa käsittelevänsä kuivatusvedet sarkaojarakenteilla. Kyröskosken tehtaan hiomossa valmistettavaa hioketta käytetään tällä hetkellä ainoastaan tapetin pohjapaperin valmistuksessa. Hämeenkyrön kuntapäättäjien mielestä yt-ilmoitus on kunnallekin ikävä takaisku. Kyseessä on 600 metriä pitkä tie, jonka varrella sijaitsee neljä vapaa-ajan asuntoa. – Arvioitu henkilöstövaikutus on enintään 100 henkeä, Tuomisto kertoo. Kunta hankkii ja asentaa nimikilven tien alkuun. Viikko sitten Metsä Board ilmoitti aloittavansa koko Kyröskosken tehtaan henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Linnainmaa kuitenkin haluaa valaa uskoa tulevaisuuteen. Vapo ilmoittaa olevansa valmis maksamaan 15 euron vuosittaisen kalastusmaksun kompensaationa niistä haitoista, joita uudelleen käynnistettävä turvetuotanto aiheuttaja Jämijärven kalataloudelle. Energiapuukuljetuksiin entiselle saha-alueelle tällä ei olisi vaikutusta. Kartonkikoneen tuotanto jatkuu Tuomiston mukaan ennallaan, eikä tapettipaperikoneellakaan tapahdu välittömiä muutoksia. Lausunnossaan, jonka kunta antaa aluehallintovirastolle Vapo Oy:n lupahakemuksista, kunnanhallitus kuitenkin ilmoittaa vastustavansa Vapo Oy:n tavoitetta saada käynnistää turvetuotanto jo ennen kuin ympäristöluvalla on lainvoima. Lupahakijan mukaan ne voivat lisätä ja ylläpitää rehevyyttä laskuojissa. hälytyksen, jonka mukaan omakotitaloon on murtauduttu ja asunnon omistajaa on lyöty eri puolille vartaloa. – Uutinen paperikoneen sulkemissuunnitelmasta on meillekin merkittävä, koska Metsä Board Kyro on voimalaitoksen selkeästi suurin asiakas, toteaa Hämeenkyrön Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tervo. Korvaavia prosessiteollisuuden työpaikkoja Hämeenkyrössä ei ole, joten mahdollisesti työnsä menettävät saattavat myös muuttaa työpaikan perässä muualle, mikä sekin heijastuu kuntatalouteen. Epäiltyä esitetään vangittavaksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa.. Vapo Oy arvioi kiintoaine-, kokonaisfosforija typpipäästöjen sekä kemiallisen hapenkulutuksen määriä. Kunta ei ole ainoa, jolla on oikeus lausua mielipiteensä Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksista. – Puhutaan useista vuosista. Vapo Oy hakee oikeutta käyttää ojaa kuivatusvesien laskuojana. – Toki energiantarve kartonkituotannossa ja kaukolämmössä säilyy, ja voimalaa pystytään jatkossakin käyttämään, Tervo sanoo. – En usko, että yt-uutinen vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi ensi vuoden budjetin valmisteluun. Kunnanhallitus ei vastustakaan ympäristölupaa, jota Vapo Oy hakee Vatilähteennevan 9,2 hehtaarin suuruiselle turvetuotantoalueelle Ikaalisten ja Jämijärven rajoilla. Metsä Board kertoo tiedotteessaan, että tapetin pohjapaperin kysyntä laskee maailmanlaajuisesti, eikä se ole kartonkiin keskittyneen yhtiön ydinliiketoimintaa. Tuomisto kertoo, että tapetin pohjapaperin valmistus on ollut tappiollista jo pitempään. – Kerrannaisvaikutukset ovat konetta isommat. Laskuoja kulkee toisten maanomistajien maalla. Huonoinakin aikoina on koetettava löytää positiivisia asioita. Koneen sulkeminen vaikuttaa myös lämpövoimalaan, joka vaikuttaa edelleen muihin aloihin. Epäily oli valmistellut tekoaan hankkimalla keittiöveitsen, bensakanisterin ja pakottamalla toisen henkilön kuljettamaan hänet autolla tapahtumapaikalle. Vuonna 2015 Kyron paperiliiketoiminnan liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa ja liiketulos viisi miljoonaa euroa tappiolla. Kaikkiaan Kyron tehtaalla työskentelee noin 250 henkilöä. Vapo arvioi vähäisiksi pitoisuuslisäykset, joita turvetuotanto aiheuttaisi Jämijärven alaosalle. Poliisin mukaan esitutkinta on edistynyt hyvin ja se valmistuu syyteharkintaan syksyn aikana. Poliisi otti asunnosta kiinni vuonna 1978 syntyneen paikkakuntalaisen miehen, joka kertoi partiolle tulleensa tappamaan asunnon omistajan. Tehtaan pääluottamusmies Matti Turunen toteaa, että paperikoneen sulkemissuunnitelmauutinen oli yllätys, vaikka ei aivan tyrmäävä sellainen. Mahdolliset irtisanomiset vaikuttavat työntekijöiden asuinkuntien verotuloihin ja kuntatalouteen sitä kautta, Parhankangas pohtii. Tien nimeämisestä päätti tekninen lautakunta. 8 TORSTAI 11.8.2016 Jämijärvi ei vastusta turvetuotantoa JÄMIJÄRVI, IKAALINEN. Suunniteltujen muutosten toteutuessa Kyron tehtaalle jää edelleen 190 000 vuositonnin taivekartonkikone. Yt-neuvottelujen tulokset selviävät vasta syksyllä, jolloin tarkentuu mahdollisesti työnsä menettävien määrä. Hämeenkyrö ei kaipaa enää yhtään tällaista takaiskua, sillä korvaavia työpaikkoja ei tahdo löytyä. Metsä Board Kyron tehtaanjohtaja Timo Tuomisto kertoo, että yt-neuvottelut alkavat tänään torstaina kello 10, ja arvioi neuvottelujen kestävän ainakin syyskuun lopulle. Asianosaiset, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, voivat jättää muistutuksia ja vaatimuksia. Vatilähteennevalla Jämijärven ja Ikaalisten rajamailla on ollut turvatuotantoa 1980-luvulta vuoteen 2013. Kyröskosken esiopetusyksikön lvi-korjauksiin, ilmanvaihtoon ja patteristoon oli varattu 40 000 euron määräraha. Maanantaina hieman ennen puolta yötä Ikaalisten Kartussa tapahtui murhan yritys. Motiivi lienee yksityiselämään liittyvä epäily asunnon omistajaa kohtaan. Kunta pitää kuitenkin Jämijärven puolta. Kiinteistöjen omistajat hankkivat kustannuksellaan osoitenumerolaatat. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijät eivät olleet tuudittautuneet siihen, että haasteet tapettipaperituotannossa olisivat ohi. Summa ei riitä, sillä suunnitteluvaiheessa jouduttiin muuttamaan ilmanvaihdon käytäntöä. Metsä Boardin isot yhteistoimintaneuvottelut alkavat huomenna kello 10. – Kuitupuukuljetusten, kuorimon ja hiomon hiljeneminen on mahdollista, mutta päätökset jatkosta tehdään neuvotteluissa lähiviikkoina, sanoo Tuomisto. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Linnainmaa (kesk) muistuttaa, että vaikutukset eivät rajoitu tehtaan sisälle. Vapo Oy:n turvetuotanto työllistää Jämijärvellä, eikä kunnanhallitus vastusta tärkeää elinkeinoa, sanoo kunnanhallitus. Ne aiotaan johtaa luontaisella valumalla uudelle kosteikolle ja edelleen laskuojaa pitkin Seeksanlahteen Jämijärven itäaltaassa. Hammashoitolan remontti tarvitsee ennakoitua enemmän rahaa. Hammashoitolan remonttiin on varattu 45 000 euron määräraha. Mielipiteensä voivat esittää myös Vatilähteennevan turvetuotantoalueen vaikutusalueen asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin turvetuotanto saattaa vaikuttaa, ja asukkaita edustavat yhteisöt. Ei tämä tähän lopu, vaikka yksi kone sammuukin. Lisärahaa löytyi Kyröskosken esiopetusyksiköstä, jossa kustannusarvio alittui. Kunta ilmoittaa muuttuvat osoitteet kiinteistöjen omistajille sekä viranomaistahoille. Mahdolliset vaikutukset kunnan talouteen tulevat hitaammin, mikäli väen vähennykset toteutuvat pahimman vaihtoehdon mukaisina. Kuitupuukuljetukset saattavat loppua Poliisilta Veitsimies tunkeutui kotiin, uhkasi tappaa IKAALINEN. Hammashoitolalle löytyi lisärahaa HÄMEENKYRÖ. Turvetuotannossa on kuitenkin käytettävä parasta ja ajanmukaista tekniikkaa sen hyväksi, että turvetuotanto ei vähänkään heikennä Jämijärveä, johon turvetuotannon kuivatusvesiä johdetaan. Vapo Oy:n mukaan kaikkea hyödyntämiskelpoista turvetta ei ole voitu siinä ajassa tuottaa. Poliisi tutkii tapausta murhan yrityksenä, törkeänä kotirauhan rikkomisena, pakottamisena ja vahingontekona. – Tehtaalla työskenteleviä asuu paljon myös naapurikunnissa. Asunnossa oli myös kolmas henkilö, joka oli saanut tilanteen rauhoittumaan poliisin paikalle tuloon saakka. – Onneksi meillä on Ikkunatehtaan kaltaisia valopilkkuja. Kunnalle on toimitettu esitys kyseisen tien nimeämiseksi. – Alkukesällä kävimme yt:t lomautusmahdollisuuksista tapettipaperikoneella, mutta sitä mahdollisuutta ei ole vielä edes käytetty. Yt-neuvottelut alkavat tänään Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Hanke on valmistunut ja kustannukset jäävät noin 18 000 euroon. Muista osoitteenmuutoksista huolehtivat kiinteistönomistajat. Koneella on ollut seisokkeja ja tapettipaperin tuotannon kesälomatauko pääättyi tämän viikon alussa. Ne ja mielipiteet on toimitettava Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastooon viimeistään 16
Kunta oli talousarviossaan varannut 20 000 euroa muun muassa koulupihan sadevesiviemäröintiin ja rakennuksen ilmastointiin. Jämijärven esikoululaiset aloittavat jo ihan uutta vaihetta elämässään Tykköön koulurakennuksen entisessä asunnossa, jossa Markus (edessä) ja Markku Virtanen viime viikolla viimeistelivät remonttia listoitustöillä. heinäkuuta omistajaa. Nyt päästään sisälle. Välipohjatilaan oli 60 vuoden takaisten rakennustapojen mukaan kerätty rakennusjätettä: tiilistä, kivistä ja betonista laastiin ja paperisäkkeihin. Päätöksiä tehtiin nopeasti, koska remontti oli tehtävä koulujen kesäloman aikana. Koulun puolelle ne asennetaan syysloman aikana, rakennuspäällikkö Pentti Virtanen kertoo. Sisäilma on ollut tunkkaista, kun korvausilmaa ei ole tullut kylliksi. Tukimallia on tarkoitus kokeilla kahden vuoden ajan 4–5 nuoren kanssa kerrallaan. Ilmastointi oli 60 vuoden takaa ja rakennettu siten, että osa korvausilmasta tuli seinärakenteen sisästä. Sisättöläinen ostaja ei ole itse käynyt kyläkoulua, josta koulunpito loppui 1960-luvun puolivälissä. Rakennuspäällikön mukaan remonttiosa erotetaan muista tiloista niin tiiviisti, että epäpuhtauksien kulku tilasta toiseen ei ole mahdollista. Remontin kohteeseen, koulun entiseen asuntoosaan sijoittuvat esikoulu sekä koululaisten aamuja iltapäiväryhmät. Hämeenkyröstä voi ottaa yhteyttä Sastamalan seudun mielenterveysseuraan, jos kantaa huolta nuoresta, joka voisi hyötyä hankkeen kaltaisesta ohjauksesta.. Päätin hankkia rakennuksen yksityiskäyttöön. Ongelma oli sisälattian puurakenteessa. Hankkeessa nuoren ympärille pyritään löytämään sellainen verkosto, joka pystyy häntä kannattelemaan. Luhalahden Nuorisoseuran talo Sisätössä vaihtoi 29. – Nuorisoseura on pitkään yrittänyt myydä seurataloa. – Talolla on ollut vähän käyttöä, mutta kuluja on tullut usea tuhat euroa vuodessa. Sisätön entisen kyläkoulun osti sisättöläinen Marko Koskinen. Työtä ei liipattu. Kuntatiedotteen avoimen talkookutsun tavoite oli, että muun muassa päättäjät pääsivät näkemään sen, minkälaisesta ongelmasta on todellisuudessa kyse. Hanke etsii ratkaisuja tämän kaltaisiin ongelmiin tarvittaessa nuoren kotiin asti jalkautumalla. Tavoitteena on saada hankkeen asiakkaiksi noin 18–29-vuotiaita nuoria. Viimeisen kiinteistökaupan jälkeen hänellä on yhteensä 3–4 hehtaaria talon tonttimaata ja peltoa. Luhalahden Nuorisoseuran johtokunnan päätös seuratalon myynnistä ei tapahtunut hetkessä, sillä ostajaa on etsitty neljä vuotta. – Vanhojen rakennusten kanssa käy usein niin, että remontissa uutta korjattavaa tulee esille ja joudutaan hakemaan lisää rahaa, kunnanjohtaja Kirsi Virtanen toteaa. Setä Koskisen sahan omistaja Yrjö Koskinen on ostanut talon 1960-luvulla. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nuoren työllistyminen tai opiskelupaikan löytäminen. Jollekin ongelma voi olla kouluun herääminen, toiselle omasta kodista huolehtiminen, kolmannelle ystävien löytäminen. Nuoria tuetaan ottamaan elämänsä ohjat käsiinsä uuden hankkeen voimin. Jämijärven kaikki esikoululaiset sekä peruskoulun ykkösja kakkosluokkalaiset, yhteensä 38 lasta, pääsivät kuitenkin aloittamaan koulua Tykkööllä sen jälkeen, kun osa koulurakennusta oli perusteellisesti remontoitu. Tärkeintä kuitenkin on, että nuori itse voimaantuu ja löytää keinoja arkensa pyörittämiseen. Kunnanjohtaja Kirsi Virtasen ja rakennuspäällikkö Pentti Virtasen mukaan remontti päätettiinkin aloittaa lasten ja työtään tekevien aikuisten turvallisuuden takaamiseksi. Nuorisoseuran talous ei kestä sitä, Timo Vähä-Eskeli kertoo nuorisoseuran johtokunnan myyntipäätöksestä. Marko Koskinen työskentelee urkutaiteilijana. Hän kertoo mahdollisesti laittavansa verstastilaa toiminimelleen, joka valmistaa urkujen osia. Työt alkoivat, kun lapset lähtivät lomalle. Remonttihälyyn ei saa hukkua toiminnallinen uudistus, joka meillä alkaa, kun kaikki eskarilaiset sekä ykkösja kakkosluokkalaiset aloittavat koulunkäynnin Tykkööllä. Hankkeen tausta-ajatuksena on, että kaikki nuoret eivät tällä hetkellä pysty hyötymään nykyisin tarjottavista palveluista. Sastamalan mielenterveysseura ry:n hallinnoiman hankkeen tavoitteena on kokeilla intensiivistä nuorten tukemisen mallia. Tykköön koululla ryhdyttiin remonttiin kesäkuun alussa. – Vanhat tapetit oli irrotettava ennen seinien pintamaalauksia. 9 TORSTAI 11.8.2016 Remonttiin mieluummin etuajassa Päivi Seppälä JÄMIJÄRVI. Hankkeeseen osallistuvia nuoria aikuisia tuetaan pääsemään oman elämänsä ohjaimiin tukemalla heitä henkilökohtaisesti. – Poisvietävää kertyi monta lavallista, koska annoin ohjeen siivota koululta pois kaikki, mitä ei tarvita. Varmuuden vuoksi tehty kuntotutkimus laajensi remonttia alkuperäisestä. Purkutyön jälkeen uusittiin sähköjä putkittamalla johtoja lattian alta. – Uutta kouluvuotta aloitamme todella hyvällä mielellä. Tykköön koulurakennuksen remontti jatkuu asuntolaosan ensimmäisessä kerroksessa samoilla toimenpiteillä vielä tämän vuoden aikana. Keittiökalusteita uusittiin osin, osa vanhoista käytetään hyödyksi, Pentti Virtanen sanoo. – Huikeaa, että remontti saatiin rytmitettyä kouluvuoteen. – Asiantuntijoiden ohjeen mukaan rakennukseen ei tule koneellista ilmanvaihtoa, vaan moottoroidut, tilakohtaiset korvausilmaventtiilit. Kunnanvaltuusto hyväksyikin teknisen lautakunnan esityksen siirtomäärärahoista: 55 000 euroa siirrettiin budjetissa Tasalantien asfaltoinnin, Tuulenpesän asuntoalueen suunnittelun ja jätevedenpuhdistamon investointien määrärahoista. Uusi hanke tukea kaipaaville nuorille HÄMEENKYRÖ. Seuralla ei ole ollut talossa omaa toimintaa viime aikoina. On tehty se, mitä on ohjeistettu tekemään. Tavaraa oli kertynyt, koska sitä tuotiin Tykköölle Suurimaalta ja Palokoskelta koulujen yhdistämisen aikaan, rehtori Rolf Björkman sanoo. Asuntopäädyn uudet, entistä tiiviimmät ikkunat vielä korostivat ilmamäärien epätasapainotilaa. Johtokunnan jäsenen Timo Vähä-Eskelin mukaan nuorisoseura osti talon vuonna 1983. Maadoittamattomat pistorasiat on vaihdettu maadoitettuihin. Odotan uutta kouluvuotta innoissani, esikouluopettaja Marjo Leikkola sanoo. Taloa vuokrasi kyläseura Seitsemisen kylät, joka luopui sen käytöstä. – Tykköölle tulee lisää lapsia. Kiinteistöstä tuli nuorisoseuralle taloudellinen taakka. Kuntotarkastuksen mukaan Tykköön koululla asunto-osan remonttiin olisi voitu ryhtyä sen jälkeen, kun tarkastus olisi uusittu ensi talvena. Nuoria tuetaan heidän omista tarpeistaan lähtien. – Näissä tiloissa on lähes 40 lasta päivittäin – ei kuitenkaan yhtä aikaa. Luhalahden Nuorisoseura myi seuratalonsa Sisätöstä heinäkuun lopulla. Onneksi meillä Jämijärvellä on lapsia niin paljon, että kaikki eivät mahdu Keskuskoululle. Nuorisoseura myi talonsa, ostajana Marko Koskinen Päivi Seppälä IKAALINEN. Ajattelin niin päin, että minulla voisi olla talolle käyttöä. Myös talkoolaiset ja moneen venynyt henkilökunta ansaitsevat kiitoksen, sanovat kunnanjohtaja Kirsi Virtanen ja rehtori Rolf Björkman. Kun on tehtävä, ei auta odotella. Loppuun asti harkittua ei, jätetäänkö mahdollisuutta järjestää juhlia, Marko Koskinen kertoo. Ne purettiin talkoissa. Hän aikoo tuoda harjoitusurkunsa entiselle seuratalolle ja siten varmistaa harjoitusmahdollisuuksiaan. Uusi lattia puukoolattiin, eristettiin 35 sentin selluvillalla, levytettiin lastuja cyproc-levyillä ja tasoituksen jälkeen asennettiin muovimatto. Ostaja on sisättöläinen Marko Koskinen. Se paljasti esikoulutilan keittiöstä pientä viitettä kosteusongelmasta. Osa nuorista jää palveluiden väliin ja heille varatut ajat jäävät käyttämättä, jolloin ongelmat voivat kärjistyä. – Talo on sen jälkeen peruskorjattu sisältä ja päältä, ja pihaan tehtiin varastorakennus. Koulutyö on ydinjuttu, kunnanjohtaja ja rehtori painottavat. He painottavat, että koulussa toiminta on ykkösasia – tilat kuitenkin sedundääriset, toisarvoiset. Taloon liittyy kuitenkin suvun historiaa. Kun nuorisoseura osti talon tämän tyttäreltä, osa entisen koulun tilasta erotettiin omaksi kiinteistöksi, jonka Marko Koskinen hankki omistukseensa
Mutta jää kuluu, siihen tulee lommoja ja kuoppia, se tuo rajuuden, Mäkinen kuvaa. Merkkipäivä: Täyttää 70 vuotta tänään torstaina. On viljelty maata, ja navetassa on enimmillään ollut muutamia lypsylehmiä ja vasikat. Ja miksi ei lukisi, sillä kyseinen moottorilaji on kulkenut Mäkisen jo vuosikymmenet. Sakari-velipojan kanssa hän keksi perustaa osakeyhtiön autohommiin. Se kyllästytti. Harrastukset: Speedway, josta 10 Suomen mestaruus ja yksi Pohjoismaiden mestaruus. 10 TORSTAI 11.8.2016 Hymyillen Tauno Sirén pitää sylissä pojanpoikaansa Aleksi Siréniä. Oppi tekemään työtä. Hän on kuulunut Tevaniemen mieskotiteollisuuskoulun johtokuntaan, paikalliseen vesiosuuskuntaan ja työväenyhdistykseen. Yksin olin siellä 3–4 vuotta. Autot ja tiet olivat toista kuin nykyään – ja miehet rautaa. Tuula-tytär asuu Kilvakkalassa. Lähdin kuitenkin pian Tampereelle Fordille 15-vuotiaana. Käsin tehtiin kuormat 240 senttiä pitkästä paperipuusta. – Kaikkea on yritetty tehdä yhdessä, pariskunta tuumaa ja kiittää ylen tyytyväisenä tuesta ja avusta, jota he saavat yhä omassa kodissaan saman kurkihirren alla Heikki ja Tanja Sirénin huomassa. Speedwaymies laittaa koneita eläkkeelläkin Tuukka Olli HÄMEENKYRÖ. Ensin hankittiin Tempsi, sitten kymppipyörä International, ja ajettiin etupäässä puutavaraa. Toimii yhä speedway-mekaanikkona. Kujeilijalta löytyy pilkettä silmäkulmasta, ja tarinoita tuntee Heikki Sirénkin siitä, mitä leikkimieli on tuottanut. Kolme hevosta ja isäntä oli talosta sodassa. elokuuta 90 vuotta. Näin Ruotsi tuli tutuksi myös isä-Mäkiselle, joka parhaimmillaan kuskasi poikaa Tukholmasta 350 kilometriä, ajoi takaisin Tukholmaan ja tuli vielä illaksi kotiin. Pääasiassa Mäkinen on elättänyt itsensä yksityisyrittäjänä Tampereella. Minulla ei ollut mekaanikkoa, eli kaikki huollot kisojen välillä piti tehdä itse.. Moottoripyörillä ajettava speedway on ollut Mäkiselle pääasiassa harrastus, mutta hetken aikaa myös ammatti. Niukkoihin eväisiin tottunut ihasteli, miten emäntä olikaan laittanut herkut. Siellä olin armeijaan saakka, Mäkinen muistelee. – Englannissahan on aina huono sää, mutta tuona keväänä se oli erityisen huono. Maaradaksi käy ravirata, joka on tuhannen metrin mittainen. Laji on tarttunut myös Mäkisen poikaan Jariin, joka myös ajaa speedwayta. Kun rautatietä rakennettiin itäpuolelta Kyrösjärven, Sirén liittyi rakentajiin ja sitä kautta Valtion rautateiden palvelukseen. Hämeenkyröstä hän palasi päässään tuohihattu merkkinä mestaruudesta, jonka hän uusi heti seuraavana vuonna. – Speedway taas on eniten taitolaji. Leikkimielestäänkin Tauno Sirén tunnetaan. Hymy nousee vaarille ja mummulle, kun Aleksi herää päiväunilta ja karistaa unta silmistä isän sylissä. Ammatti: Yksityisyrittäjä ja mekaanikko. Avioliittoa on jatkunut jo 52 vuotta. Kevään edistyessä säät paranivat ja kisoja onnistuttiin järjestämään. Jouluksi ja juhannukseksi sitä tilasi myös entinen kansanedustaja Sulo Suti Aittoniemi. – Monta kertaa oli pari– kolmesataa litraa tehtynä. Seuraavasta sukupolvesta Heikki Sirén, Tanja-miniä ja 1 vuoden 7 kuukauden ikäinen pojanpoika Aleksi asuvat yhteistä taloa. Tukit nostettiin saksilla ylös. – Yli 70-vuotiaanakin isä oli kylän juhlien vakituinen joulupukki. – Metsästä haettiin hakoja, että päästiin yli. – Lielahdesta Parkanon rajalle meitä oli kolmen miehen porukka tekemässä talvella lumitöitä, että vaihteet pysyivät lumesta puhtaina, jotta toimivat. Pian tekemistä olikin liiankin kanssa. Pitkää ikää takaa hyvä olo kotona. – Aloitin 16-vuotiaana talossa renkinä. Kesällä oltiin puskien hakkuissa. – Se tietysti kertoo myös tekijöiden vähyydestä. 70 vuotta Rauli Mäkinen Perhe: Kaksi lasta, vaimo menehtyi vuonna 2012. Itsen kyllä teen niin kauan, kuin vain terveyttä riittää. Niiden oikea omistaja tuumasi puolestaan pelkästä leivästä ja maitopullosta, ettei ollutkaan nälkä. Merkkipäivä: vietetään lähipiirissä. Juuri Fordilla työskennellessään Mäkinen ajautui ajomiesten pariin, jotka onnistuivat tartuttamaan innostuksensa myös nuoreen Mäkiseen. Maarata eroaa speedwaysta pituutensa vuoksi. – Hän löysi lajin itse, minä en siihen kannustanut. Siksi en viihtynyt. Vuonna 1976 Mäkinen kokeili siipiään isommissa piireissä. Välimatkat olivat pitkiä, joten ajamista tuli ja piti olla yksin. Eläkkeelle jäämisen jälkeen Mäkinen palasi kotikuntaansa Hämeenkyröön, mutta moottorit eivät ole jääneet. – Kyllä lapsia kuskattu on. Kerrankin isä on keksinyt sekoittaa eteisessä kyläläisten kengät, kun nämä olivat laulamassa onnitteluita syntymäpäiväsankarille. Kengänpohjia ei kulunut riiuussa, kun Tauno Sirén löysi Eilansa vain kahden kilometrin päästä Vähä-Eskelistä. Pyöriin tulee 28 millin piikit, eli pystyssä kyllä pysyy. Haluan, että minulla on koko ajan jotain tekemistä, siellä ei ollut. Vierellä kohistaa Huopionkoski kohti Kyrösjärveä. Pitkä työura: Antanut suoran ryhdin ja hyvän peruskunnon, josta 90-vuotias yhä huolehtii päivittäisellä jumpalla. Komialta tuntuu saada pikkuisäntä taloon, Tauno Sirén tuumaa pojanpojasta, joka jo hapuilee vaaria sanavarastoonsa. Verolautakunnassa Sirén tarkasti aikoinaan ikaalilaisten veroilmoituksia. 90 vuotta Tauno Sirén Perhe: puoliso Eila. VR:n työkavereilta hän vaihtoi eväät. Hän ajoi speedwayn kaikkia muotoja. Nuoruudessa Sirénin sisarusjoukolla olikin oma urheilukenttä omassa saaressa. Hän kirjasi mestarisahdin näytelmiinsä ja vei sitä eduskuntaan. Mutta kaipa se kimmoke tuli lapsuudesta, kun hän pienenä kulki kisoissa mukana, Mäkinen arvelee. Isä joulupukkina ja Kirsti Niinimäki joulumuorina, sanoo Heikki Sirén, joka jatkaa isänsä ja isän äidin arvokasta perinnettä. Hän lähti Englantiin ammattikuskiksi. Loppuaikoina oli kaksi kuorma-autoa, ja veljesten lisäksi Loikkanen Tampereelta porukassa. Hän täyttää 14. Urheilu on verissä, sillä Mäkisen toinen lapsi, tytär Eija on kaksinkertainen jääkiekon Suomen mestari. – Jää on ehkä rajuin. – Kumpikin olemme tehneet sahdit omiin häihimme, isä ja poika tuumaavat. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päässyt mestarisahdin makuun. – Minulla ei ollut mekaanikkoa, eli kaikki huollot kisojen välillä piti tehdä itse. – Valmistuin Tampereen ammattikoulusta vuonna 1961 ja työskentelin hetken Kyröskoskella tehtaan korjauspajalla. Räntää tuli jatkuvasti, sen takia kisoja peruttiin kaiken aikaa. Minä kuskasin Jaria, vaimo Eijaa, Mäkinen hymähtää. Hän laittaa yhä speedway-kuskien moottoreita, esimerkiksi heinäkuussa Seinäjoella ajetussa SMspeedwayn osakilpailussa lähes jokaisella kuskilla oli Mäkisen laittama kone. Hetken aikaa oli myös speedway-ammattilainen. Speedway astui kuvaan vuonna 1970. Meitä ei Suomessa kovin montaa ole. Tauno Sirén muistelee, miten kerrankin puutavaran ajossa tiellä oli pitkä jono autoja, jotka olivat painuneet savihautoihin. Menestystäkin on tullut, kuten kymmenen Suomen mestaruutta ja yksi Pohjoismaiden mestaruus. Se oli yhtä odottamista. Työntekoa ja leikkimieltä Päivi Seppälä IKAALINEN. Moottorit ja paja ovat olleet iso osa Rauli Mäkisen elämää jo vuosikymmenien ajan. Äkkiä ajatellen luhalahtelainen Tauno Sirén tuumaa työnteon pitkän ikänsä salaisuudeksi. Tänään torstaina 70 vuotta täyttävän Rauli Mäkisen paidassa lukee ”speedway”. Vuonna 1994 Sirén osallistui ensimmäistä kertaa sahdinteon SM-kisoihin. Reissu jäi kuitenkin lyhyeksi, koska aika kävi pitkäksi. – Mäntyluotoon ajettiin Kurusta ja Juhtimäestä kaivospuuta, talvella valtion maasta halkoa Kyrolle. Tauno Sirén on kokenut tukkiuitot ja metsätyöt. – Pikkuisäntä. Pikkuisännän tekemisten ja kehityksen seuraaminen tuottaa vaarille jokapäiväistä iloa. Korjauspaja on tuonut elannon ja samalla moottorien kanssa on saanut rassata niin paljon kuin on halunnut. Pojan ajohalut olivat niin kovat, että hän lähti Ruotsiin speedway-gymnasiumiin, joka vastaa suomalaista ammattikoulua. Niitä ovat perinteinen speedway, jota ajetaan moottoripyörillä 300–400 metrin mittaisilla ovaalin muotoisilla radoilla, jääspeedway ja maarata. Mahdotonta on arvioida sahtilitrojen määrää tai juhlia, joihin on tahdottu jalojuoma mestarilta
Useampi tunti siellä menee, usein iltakymmenestä noin kolmeen, Välimäki kertoo. 11 TORSTAI 11.8.2016 Teinisanastoa täyskasvuisille ”Ei kine!” kuittaa teini ja häipyy. Helppo kuitti, jolla narutetaan korvan vieressä meuhkaavat vanhemmat ulos huoneesta jankuttamasta itsestäänselvyyksiä. Välimäen kokoelmiin on kuitenkin ehtinyt kertyä noin 40 laatikon verran perhosia, hänen arvioidensa mukaan useampaa sataa eri lajia. Lisäksi Välimäki käyttää puuhun nostettavissa syöttirysissä punaviiniä, jonka makea haju houkuttelee perhosia. Hän arvelee, että kokoelmissa on montaa sataa eri lajia. Välimäen mieleenkään ei tulisi ripustaa niitä seinälle: harrastuksen tarkoitus on ennen kaikkea seurata paikallista perhoskantaa. Elämänkokemuksella varustettu täysikasvuinen arvostaa yöllä kyllä eniten unta. ”Emojit” ovat pikkuruisia kuvamerkkejä, joita et näe kännykkäsi näytöltä ilman kunnollisia silmälaseja. Keräily alkoi jo nuorena poikana veljien kanssa Sastamalassa. ”ES” on teinien yleisnimitys tiskiaineelta maistuvalle energiajuomalle. Kirvesmiehenä työskentelevä Välimäki on harrastanut perhosia lapsuudesta saakka. – Kesällä saattaa kotiin aamuyöstä tullessa olla neljäkin kello. – Jos on viisi metriä väärässä paikassa, niin ei näe mitään. Suurperhosia ovat esimerkiksi päiväperhoset ja kiitäjät. Aivan tyhjin käsin ei perhosia tarvitse etsiä. – En varmaan ikinä tätä lopeta, ennen kuin vasta haudassa. Tykkään olla metsässä ja kävellä. Melko harvoin tavattavan vakilajin syreenikiitäjän siipien kärkiväli voi ylittää 10 senttiä. Perhosharrastaja Hannu Välimäen kokoelmassa on satoja lajeja koristeellisista ja värikkäistä päiväperhosista vaatimattomampiin yökkösiin. ”Ei kine” on tuttuakin tutumpi lausahdus teini-ikäisten perheessä. Jäljellä on koira, joka ainoana tajuaa antaa painoa elämänmakuiselle saarnalleni. Välimäen pihalla on valorysä, joka houkuttelee pimeällä yöperhosia. Hannu Välimäen kokoelmissa on noin 40 laatikkoa perhosia. Välillä harrastuksessa oli tauko, mutta Hämeenkyröön jo muutettuaan Välimäki innostui harrastuksesta uudelleen. Oivallat kenties, mitä tämä teini kullanmurusi siinä vieressä yrittää sinulle viestiä. Suomen perhostutkijain seuraan kuuluu yli 1 100 jäsentä. Perhoset tuovat kotiin vasta aamuyöstä Elina Pikkarainen HÄMEENKYRÖ. Hän pyrkii keräämään yhtä lajia aina us eamman yksilön. Lasikantisissa laatikoissa olevat perhoset eivät siipikuviointien koreudesta huolimatta ole koriste-esineitä. Ensimmäiset yöperhoset aloittavat lentelyn maaliskuun tienoilla, ja viimeisiä näkee vielä joulukuulla. Retkillä vierähtää useita tunteja, joten harrastus vie lähes kaiken vapaa-ajan, myös yöt. Kesä yhdistyy monen mielessä parhaiten perhosiin, mutta perhosharrastus on itse asiassa lähes ympärivuotista. Tällä sanastolla pääset kuitenkin jo loistavasti alkuun. Harrastus on siirtynyt alkuaikojen innokkaasta keräilystä kannan seurannan suuntaan. On tuurista kiinni, mitä tulee milloinkin. Sen voimalla osa teinikansaa valvoo kellon ympäri, vaikka vaellellen ja pelaten Pokémon Go:ta. Harvoin Suomeen vaeltava pääkallokiitäjä on vielä suurempi. Aikuisilla on arjen haasteena kiinni pääseminen teininuorison ajatusmaailmaan, siksi olenkin kerännyt tähän lyhyen teini–aikuinen -sanaston selityksineen. Syöttinä voi käyttää esimerkiksi olutta, johon on sekoitettu fariinisokeria tai siirappia. Aikuisten nolot tempaukset ovat nuorisolle loputon huvinlähde omissa kokoontumispaikoissaan kuten somessa ja koulussa. Sanaston kokoamiseen apua olen saanut nuorisolta itseltään. Välimäki itse käyttää punaviinisyöttejä. Teinin aito kiinnostus niitä kohtaan on nolla. ”Ei kine” ovat vanhempien jakamat ohjeet ja käskyt. Lajihavaintoja voi seurata valtakunnallisesta Hyönteistietokannasta. Teinit valittavat, että aikuiset eivät osaa oikeata emoji-etikettiä. Kesä on kuitenkin otollisinta aikaa harrastukselle. Perhoskeräily on enimmäkseen yksin liikkumista. ”Xd lol” tai ”reps” kirjoitetaan, jos juttu naurattaa teinejä niin mahdottomasti. He ovat ehdottomasti ”swäg”. Meidän aikuisten täytyy pitää yhtä, kun arki kouluineen taas alkaa. Välimäki vertaa harrastusta kalastukseen tai lintubongaukseen: viehätystä on vaikea selittää. Lyhyesti ”ei kine” on ”ei kine” eli ei kiinnosta. Olen pääsemässä juuri asiaan synkässä yksipuhelussani otsikolla ”Oma nokka tuulta vasten – karuja totuuksia jälkikasvulle”. ”Joo, joo” on teiniltä nopeasti annettu lupaus tehdä jollekin asialle jotakin. Vieraskynä Yli kolmekymppiset ja sitä vanhemmat ikäluokat tekemisineen ovat ”antiswäg”, vaikka sydän kuinka kävisi rippikoulua ”Swäg” on ihminen tai asia huippuhienon ja upean väliltä. Syöttien ja haavin lisäksi perhosretkillä on yleensä mukana muistilehtiö. Yli kolmekymppiset ja sitä vanhemmat ikäluokat tekemisineen ovat ”antiswäg”, vaikka sydän kävisi kuinka rippikoulua. Tosiasiassa asian eteen ei ole aikomustakaan tehdä mitään. – Makea haju houkuttelee perhosia samaan tapaan kuin kukkien mesi, Välimäki kertoo. Perhosharrastaja Hannu Välimäen kokoelman vanhimmat perhoset ovat 90-luvulta. Tampereen seudulla harrastajia on enemmän, ja perhosretkille voi lähteä myös yhdessä muiden kanssa. Vastaan on tullut jonkin verran myös vähälukuisia perhosia. Kardashianit ovat tässä niitä harvoja poikkeuksia. Niistä 2 300 esiintyy maassa vakituisesti. Sen kun reppu selkään vaan ja ulos metsään. Perhosten tarkkailu on kiinni myös olosuhteista, esimerkiksi säästä ja paikasta. Välimäen omakotitalon pihassa on yöperhosia houkutteleva valorysä. Suomesta on tavattu noin 2 600 perhoslajia. – Lapsuuden perhoskokoelmat ovat kadonneet, mutta nykyisen kokoelman vanhimmat perhoset ovat 1990-luvulta, Välimäki kertoo. Jään keittiöön. Usean metrin korkeudella puissa on puolestaan syöttirysiä, jotka houkuttelevat osaa päiväperhosista. Kokoelmassa on myös joukosta erottuvia lajeja: värikästä isonokkosperhosta tai kuvan yläreunassa olevaa Suomen suurinta vakikantaista perhosta syreenikiitäjää näkee harvoin. Tämä on hyvää vastapainoa työlle. Eeva-Liisa Juurijärvi Kirjoittaja on ikaalislainen perheenäiti ja varhaiskasvattaja. Välimäki tekee näkemistään perhosista ilmoituksia hyönteistietokantaan. Vuosien varrelta tullut tottumus on karsinut uuden perhosen löytämisen jännitystä, mutta pitkään alueelta kadoksissa olleiden lajien näkeminen on mielenkiintoista. Muita harrastajia on esimerkiksi Suomen perhostutkijain seurassa ja netissä esimerkiksi Hyönteisfoorumilla. Suurperhosiin kuuluu noin 1 000 lajia ja pikkuperhosiin 1 600. Lähde: Suomen perhostutkijain seura. Perhoset
Valmistuin vuonna 2010, joka ei ollut taloudellisesti hyvää aikaa, niin kuin ei ole tämäkään aika. Nepalissa on paljon laaksoja ja vuoria. Vesajärvellä luvassa tuplajuhlat sunnuntaina Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Sopeutuminen pääkaupunki Kathmanduun on kuitenkin ollut helppoa. Maan keskiosassa sijaitseva Kathmandu pysyi kriisin aikana suhteellisen rauhallisena, sillä mielenosoitukset painottuivat maan eteläosiin. – Käyn läpi eri hankkeista tulevia raportteja ja seuraan niiden edistymistä. Vähän kuin piruilevana naapuriapuna. Lisäksi järjestän koulutuksia ja tietysti käyn myös paikan päällä hankekohteissa, Teiskonlahti kuvailee työtään. Viimeisimmät kolme vuotta hän on viettänyt Fidan Etelä-Aasian alueellisen työn teknisenä neuvonantajana. 12 TORSTAI 11.8.2016 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 Nepalin hankkeita eivät pysäytä järistykset tai kriisit Tuukka Olli VILJAKKALA. Puhdas vesi ja sen käyttö ei ole Nepalissa itsestäänselvyys. Nepaliin oli tullut maanjäristysalueille tarkoitettua avustustavaraa, mutta sitä ei saatu pohjoiseen polttoainepulan vuoksi. Nepalin lisäksi Teiskonlahdelle tutuiksi tulleita maita ovat Bangladesh, Intia ja Bhutan. – Kun kaasua ei ollut, ihmiset valmistivat ruokansa kadulla. Kriisin yhteydessä naapurimaa Intia sulki Nepalin vastaisen rajansa. Mutta kaasupula näkyi pääkaupungissa. Maamiesseuran toiminta oli alkuvuosina ja -vuosikymmeninä aktiivista neuvontatyötä. Muissakin maissa oikeastaan kaikki yhteyshenkilömme puhuvat englantia. Terhi Teiskonlahti vaihtaa pian Karhen maisemat Nepalin hieman vaihtelevimpiin maastoihin. Seura järjesti jo pari vuotta toimittuaan kahdeksan viikkoa kestäneen pienviljelijäkoulutuksen. Vesajärven Vesalassa juhlitaan tulevana sunnuntaina kahtakin ansioitunutta kylän toimijaa. Kylätoimikunnan perustamisessa isossa roolissa oli Antti Koivunen. Teiskonlahti itse oli sattumalta suurimman osan tästä ajasta Nepalin ulkopuolella. Nepalissa tapahtui huhtikuussa 2015 tuhoisa maanjäristys, joka sai paljon huomiota Suomenkin mediassa. Maamiesseuran puolesta tervehdyssanat lausuu seuran puheenjohta Lauri Saukko ja kylätoimikunnan puolesta puheenjohtaja Antti Isomuotia. – Kuutamohiihdot Vesajärven jäällä houkuttelivat osallistujia jätkänkynttilöin valaistulle ladulle parhaimmillaan sankoin joukoin, hän muistelee. – Timo Osara vei Kuustenlatvalle hiihtokisaa varten jopa peräkärryllisen lunta. – Ehkä sen kokemuksen kautta aloin miettiä, että töissä voisi olla muuallakin kuin Suomessa. – Seura hankki kylän maatilojen käyttöön yhteisiä koneita ja järjesti jo pari vuotta toimittuaan kahdeksan viikkoa kestäneen pienviljelijäkoulun Vesajärvellä, Isomuotia mainitsee. Nainen näyttää kylän väelle, miten kädet pestään oikeaoppisesti. – Vettä Nepalissa on paljon erityisesti sadekauden aikana. Nepal on sisämaavaltio, joten satamaa ei ole. Kriisi helpotti, kun Intia avasi rajansa taas helmikuussa. Tämä aiheutti mielenosoituksia, joissa kuoli ihmisiä. Maamiesseuran ja kylätoimikunnan vaiheita kertailee Harri Isomuotia seuran 90-vuotisen ja kylätoimikunnan reilun kolmannesvuosisadan taipaleilta. Kymmenen vuotta sitten suljetun Vesajärven koulun pitkäaikaisin opettaja Ulla Ylimannela oli aikanaan mukana perustamassa kylätoimikuntaa. Yhtäläistä koko Nepalille Teiskonlahden mukaan on, että joka puolella on suomalaisin silmin katsottuna köyhää. – Nepalissa on menossa pari koulutushanketta, nuorisokeskushanke, vesija sanitaatiohanke sekä elinkeinohanke, jossa tuetaan esimerkiksi erilaisia viljelymenetelmiä. Eli alueen hankkeet ottivat taka-askelia, mutta eivät kaatuneet. Aasia houkutti jo opiskeluaikana. Esimerkiksi Intia on Englannin vanha siirtomaa, jossa englantia yhä osataan. Nepal on pinta-alaltaan alle puolet Suomesta, mutta paikallisia eroja on paljon. Kylätoimikunta perustettiin alkuvuonna 1981 Maamiesseuran kylätoimintajaostoksi. Kuitenkin osa maan väestöstä koki, että uusi laki polkee heidän oikeuksiaan. Juhlapaikkana toimiva Vesala on Maamiesseuran talkootyön tulos, joka vihittiin käyttöön heinäkuussa 1932. Kuva: Terhi Teiskonlahti Kuva: Terhi Teiskonlahti. Maa oli pitkään ilman perustuslakia ja uusi saatiin valmiiksi viime syksynä. – Intian raja oli kiinni syyskuusta tämän vuoden helmikuuhun. Juhlapuheen pitää Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja Petri Rinne. –Maamiesseura liitettiin luonnollisesti vahvasti maatalouteen, ja seuran kylätoimintajaosto perustettiin kaikkien kyläläisten ja kylän asioita ajamaan, Isomuotia kuvailee. Fida on Suomen helluntaiseurakuntien lähetysja kehitysyhteistyöjärjestö. Tärkeä rooli maamiesseuran perustamisessa oli Vesajärven kyläkoulun opettaja Werner Mäkelällä, joka toimi perusatmiskokouksen sihteerinä ja valittiin myös seuran ensimmäiseen johtokuntaan. Järistys osui pohjoisen vuoristoalueille, jossa oli joitain Fidan hankkeita. – Kyllä se joihinkin hankkeisiin vaikutti, mutta mikään ei täysin pysähtynyt. Yhteinen juhla alkaa kello 13 vesajärveläisellä pitopäivällisellä, jonka jälkeen juhlavuosiaan viettävät seurat ottavat vastaan tervehdyksiä. Erästä vähälumista talvea Ylimannela muistelee huvittuneena, kun Kuustenlatvan ja Vesajärven kyläyhdistykset kisasivat kylien välistä ampumahiihtoviestiä. Se huononsi ilmanlaatua entisestään. Viljakkalasta se voi heittää niinkin kauas kuin Nepaliin. Vesalan rakentamisessa olivat mukana myös suojeluskunnan ja Lotta Swärd -järjestön paikallisosastot. Suurin osa Nepalin tavaroista tuodaan juuri Intian kautta, sillä Kiinan vastainen raja on vuoristoinen ja tieyhteydet sinne ovat huonot. Maanjäristystä enemmän Fidan työtä vaikeutti Nepalissa vajaa vuosi sitten puhjennut perustuslakikriisi. Elämä voi joskus heittää. Tämä tarkoittaa, että taas pian töihin Nepaliin palaavan Teiskonlahden työ jatkuu tavallisissa olosuhteissa. Vesajärven Maamiesseura juhlii 90 vuoden taivaltaan ja kylätoimikunnallakin on 35-vuotisjuhla. Teiskonlahti on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja teki opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Sri Lankassa. Lyhyen harkinnan jälkeen tarjoukseen oli helppo tarttua. Esimerkiksi tuhoutuneet ja pahoin vaurioituneet koulut joko korjattiin tai pystytettiin väliaikaisia koulurakennuksia. – Siellä puhutaan paljon englantia, se helpottaa. Se oli vuoden pesti Aasiassa, sen jälkeen tulin taas Suomeen. Suomen työnäkymät eivät olleet vuodessa parantuneet, mutta Fidasta otettiin yhteyttä ja tarjottiin nykyistä pestiä Aasiassa. Fidasta aukesi paikka, jonka sain. Maan pohjoisosa on vuoristoa, eteläosa taas alankoa, jossa asuu suurin osa väestöstä. Juomavesi on paikoin saastunutta ja kaivoilla voi olla myös pitkät matkat. Se aiheutti monenlaista pulaa, esimerkiksi liikkuminen vaikeutui. Siellä Karhelta lähtöisin oleva Terhi Teiskonlahti asuu suurimman osan vuodesta
Nallekarhu ja tsaaritar Rakkauden haudalla. Mukaan mahtui iloista retkitunnelmaa, eväskahveja ja myös arvokasta juhlamieltä, sillä kenraalin 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi iltaa istuttiin. Kulttuuriakaan ei unohdettu. Vasta vuonna 1989 toiminta luostarissa alkoi uudelleen. Meitä kummastutti loistohuvilakylä tiettömän taipaleen takana Vuoksen mutkassa. Talvisodassa se lähes hävitettiin, ja luostaritoimintaan tuli 50 vuoden tauko. Kansa ei vaatetukseltaan juuri suomalaisesta eronnut, joukossa vielä sentään jokunen huivipäinen mummo. Kyröspohjan kylä on itse asiassa Kuotilan kylää, eikä Nikkilä osaa Kyröspohja-nimen alkuperää selittää. Matkatoverini Terttu Vatka kertoo vierailleensa luostarissa edellisen kerran parikymmentä vuotta sitten. Kelpasi siellä presidentti Putinin ja Moskovan irtodoksikirkon patriarkan hiljentyä ja istua rauhassa läpi viisi tuntia kestävän juhlajumalanpalveluksen voimia itselleen keräten. Kaiken kaikkiaan retkemme oli mielenkiintoinen, hyvä ja koskettava. Tarjoilujen järjestämisen vuoksi tapaamiseen on syytä ilmoittautua ennakkoon Nikkilälle viimeistään 21. Kokoontumisen järjestää ja on kutsunut koolle Kyröspohjassa varttunut Tuulikki Nikkilä. Kirja ”Kotikontujen tienoita tervehtien” hämeenkyröläisten sotakokemuksista ilmestyi ilmestyi vuonna 2002. Vuonna 1917 siellä oli 359 munkkia ja 562 noviisia. Tapasimme runoilijatar Edith Södergranin ja Totti-kissan patsaallansa. Murheelliseksi tekivät rappiopellot ja vainiot, kuivat puut metsissä, kelopuut teiden varsilla. – Nimityksen Kyröspohjan entiset nuoret olen lainannut radio-ohjelmalta, joten sitä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti, Nikkilä sanoo. Muistomerkkien äärellä metsän keskellä ja kylien aukioilla jokaisella meistä oli mielessään kiitollinen, kunnioittava ajatus sodassa menehtyneille. Sen perustivat kreikkalaissyntyinen munkki Sergei ja karjalainen munkki Herman 1100-luvulla. Läpi jäytiin läpi sekä talviettä jatkosodan taistelut, pää-puolustuslinjan ryhmitykset, suurhyökkäyksen tapahtumat, Hämeen ratsuväkirykmentin asemat jatkosodassa ja niin edespäin. – tehtiin Sortavalaan, Käkisalmelle ja Viipuriin. Luostari oli aikoinaan Karjalan hengellisen elämän keskus, nykyään se on sitä koko Venäjän ortodoksiselle kirkolle. Sotahistoriaa tunteva kenraali Pentti Lehtimäki opasti kyröläisiä Karjalan maisemissa. Laatokan saarilla sijaitseva Valamon luostari oli Karjalan luostareista ensimmäinen. – Siitähän olisikin mukava kuulla teorioita tai perimätietoa, jos joku osaa kylän vakiintuneen kutsumanimen syntyhistoriaa valottaa, Nikkilä toteaa. Venäläisellä maastobussilla ajellen pääsimme mekin runoilija Yrjö Jylhän Kiirastuli -teoksessaan kuvaamille sodankäyntipaikoille. Todellinen nähtävyys oli Valamon luostari, johon osuimme yhtä aikaa presidentti Vladimir Putinin kanssa. Sen jälkeen kyröläissyntyinen kenraali Pentti Lehtimäki on järjestänyt erityisesti kyröläisiä varten räätälöityjä retkiä Karjalan kannakselle. Ero köyhän ja rikkaan välillä on melkoinen. Kirkonkylältä päin lähestyttäessä Kyröspohjaan saavutaan hieman ennen Prentinjoen ylittävää siltaa ja Kyröspohjasta Hiukkasten puolelle siirrytään heti ”kunnalliskodin” jälkeen. Pääsy sinne on vain helikopterilla varta vasten rakennetulle kentälle tai jokea pitkin veneellä komealle laiturille. Tällä hetkellä entinen loisto on palannut ja pääkirkkokin upeassa kunnossa. Matkan varrella tutustuttiin alueen suomalaisajan historiaan ja sodanajan taistelupaikkoihin. 13 TORSTAI 11.8.2016 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 90 vuotta sitten perjantai 13.8.1926 Kuvat: Esko Erkkilä Veteraanien jälkiä seuraten Karjalassa Marja Hakaniemi HÄMEENKYRÖ. elokuuta kello 12 lähtien Punaisella pirtillä. Lehtimäki selvitteli yksityiskohtaisesti Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten jalkaväkirykmentti 36:n hyökkäysvaiheen taistelut Hiitolasta Käkisalmen kautta Taipaleenjoelle ja Metsäpirttiin. 1930-luvulla luostarissa kävi 30 000 turistia. Eräs tsaaritar oli Rakkauden haudalla, jonka tsaari oli rakastetulleen rakennuttanut. Retki oli Suomen sotahistorian oppikurssi. elokuuta.. Ei ollut kotieläimiä, lehmiä tai lampaita laitumilla, mutta myrkkyputkialueet sen kun lisääntyvät. Kyröspohjan entiset nuoret kokoontuvat elokuun viimeisenä lauantaina Punaiselle pirtille. Erään edesmenneen sotaveteraanin sanoin – jätti jälkeensä lähtemättömän muiston. Kaikille noilla seuduilla varttuneille tai Kyröspohjaan juurtuneille on mahdollisuus tavata entisiä tai nykyisiä naapureita 27. Kunnalliskoti on rakennus, jossa toimii Kyröskartano. Kyröspohjan väki koolle Punaiselle pirtille Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Kotona taas, sen huomasimme – kauniita ovat tasaiset suomalaiset hoidetut pellot. Illalla ruokailulla aivan hiljaa, liikuttuneina, kuuntelimme koskettavan runon nimeltä ”Kaivo”. Kauniita uusia omakotitaloja oli siellä täällä teiden varsilla. Oli ilo huomata, että eteenpäin on menty. Kyröspohjan maantieteelliset rajat eivät ole tarkkoja, koska maarekisterissä kylää ei ole. Muutaman kerran aiemminkin järjestetty vapaamuotoinen tapaaminen on avoin kaikille entisille ja nykyisille kyröspohjalaisille. Oli siistimpää, erinomaiset autotiet rakennettu kaupunkien välille. Kultaiset kupolit olivat upea näky kesäiseltä Laatokalta katsellen, mutta kaikki rakennukset olivat rempallaan, pääkirkko surkeassa tilassa. Valitettavasti meillä ei siihen kirkonmenoon ollut pääsyä. Tämän kesän retki – järjestyksessä jo 14. Kuustenlatvan suunnassa Kyröspohjaa on ainakin Nikkari Tuomisen tien alkupää. Se on kokenut monia vaikeita aikoja, mutta aina se on noussut uudelleen. Muutama vuosi on siitä, kun edellisen kerran olin käynyt Karjalassa. Melko tiiviiksi muovautuneen kylän suurpiirteiset rajat on kuitenkin melko helppo selvittää
Suoramyyntiä tilalta he ovat tehneet kolmen vuoden ajan. Heidän luomutilallaan eläinten hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää. Puku oli hänen äitinsä itse tekemä, Taposen arvioiden mukaan 1930-luvulla. Ikaalisten Kalevalaiset Naiset olivat kokoontuneet Etelärannan puistoon kansallispukujen tuuletustapahtumaan. Silloin ei tule turhia yllätyksiä, Erno Uusi-Salava toteaa. Mattssonin tie maatilalle on hieman erilainen. Eva Mattsson ja Erno Uusi-Salava ovat löytäneet kutsumuksensa puhtaan ja laadukkaan ruoan tuottajina. – Jonkinlainen kutsumus minulla on pienentää väliä kaupungin ja maaseudun välillä. Tänne tultuani en ole kaivannut enää mitään muuta, Mattsson hymyilee. – Myymme tuotteita suoramyyntinä tilalta, mutta myös REKO-lähiruokapiirien kautta, Eva Mattsson lisää. Taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti. – Olemme luomutila, josta saa kaikenlaisia mahdollisia naudanlihatuotteita. Ainakin Pesonen haluaisi mielellään hieman arkipäiväistää kansallispukuihin liittyviä mielikuvia, sillä kansallispuku voi sopia myös piknikille. – En aina tiennyt haluanko jatkaa tilaa täällä. Ikaalisista osallistuttiin valtakunnalliseen tuuletuspäivään nyt toista kertaa. Kun luonnonmukaisessa ympäristössä elävät eläimet ovat tyytyväisiä oloonsa, silloin hymyilevät myös niiden omistajat Erno Uusi-Salava ja Eva Mattsson. Majan tilalla asustaa tällä hetkellä 32 emolehmää, joille tarjotaan tilalla mahdollisimman luonnonmukaiset elinolot. Samalla moneen lyhennettyyn ja kevennettyyn pukuun palautetaan kansallispukuihin kuuluvaa muhkeutta ja näyttävyyttä, joka oli kansallispukujen synnyn aikaan merkki talon vauraudesta. – Tykkäämme ajatuksesta, että saamme olla itse paikalla ojentamassa tuoteen asiakkaalle. Tulevaisuuden varalle on haaveita ja suunnitelmia, mutta jalat pidetään tukevasti maan pinnalla. Tiina Westerlundin yllä on Munsalan kansallispuku, joka on yksi suosituimmista kansallispuvuista. Majan luomukarjatilalla eläinten hyvinvointi on kaiken perusta. Majan tilalla Kilvakkalassa laitumilla tyytyväisinä elelee 32 emolehmää ja yhteensä liki 90 eläintä. Tänä vuonna avoimien ovien päivä järjestettiin neljännen kerran ja sopimalla ajasta etukäteen pääsee tilan toimintaan tutustumaan koska tahansa. Pesonen kertasi tapahtumassa kansallispukujen yleistä historiaa. 14 TORSTAI 11.8.2016 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 Majan tila tarjoaa kosketuspinnan ruoantuotantoon Veera Hauhia IKAALINEN. Esimerkiksi puvun liiviä voi hyvin käyttää vaikkapa farkkujen kanssa. Ikaalisten kansallispukuun sonnustautunut Helena Pesonen kertoo, että tuuletuspäivän vietto alkoi Imatralta viitisen vuotta sitten. – Meillä on vahva usko, että pärjäämme, hän jatkaa. – Kyse on vain siitä, että saadaan enemmän aikaan vähemmillä resursseilla, Mattsson tiivistää. Kansallispuvun osia voi myös yhdistää nykyvaatteisiin. Emolehmien tehtävänä on poikia ja kasvattaa vasikka kerran vuodessa. Aliisa Rantala harmitteli, ettei esimerkiksi Sata-Häme soi -tapahtumassa näe enää kansallispukuja. – Nykyään mielikuva tilan pyörittämisestä on helposti kaksijakoinen. Myös Ikaalisissa naisen kansallispuku aiotaan tarkistaa. Mattsson ja Uusi-Salava haluavat kumota kuvaa punaisesta tuvasta ja perunamaasta, mutta myös selventää, ettei toiminnan tehostus tarkoita tehotai tehdastuotantoa. Pukuja tehtiin alun perin romantiikan ajan sivistyneistön tyttärille. Meille toiminnan peruskiviä ovat avoimuus ja läpinäkyvyys, Mattsson selittää. Tapahtumassa oli myös rennompaa pukeutumista: kuvan keskellä oleva Päivi Rintala on sonnustautunut Ikaalisten puvun miesten liiviin. Luomutuotannon valinta on ollut tilanomistajille luonnollinen ja luonteva jatkumo. Isäntäpari pyörittää tilaa kahdestaan nyt kahdeksatta vuotta. – Ihmiset pääsevät katsomaan, miten homma oikeasti toimii. Kansallispukujen tuuletustapahtumassa nähtiin monenlaisia pukuja eri puolilta Suomea. Kaipuu maaseudulle johdatti Eva Mattssonin kouluttautumaan maatalousalalle ja selvensi tavoitteita. – Mietimme asiat aina eteenpäin, jotta osaamme varautua etukäteen siihen, mitä on tulossa. päivänä vuonna 1885 keisari Aleksanteri III ja Maria Fjodorovna vierailivat Suomessa. Silloin he voivat myös viedä eteenpäin faktaa, mitä täällä oikeasti tehdään. Siinä yksinkertaisesti tuottaja ja kuluttaja kohtaavat oikeasti, Mattsson toteaa. Kipinä taisi syttyä lapsuuden maatilaleireillä. – Olen kotoisin Helsingistä, mutta päädyin tänne muutamia vuosia sitten. – Tämä on meille myös aatteellinen valinta. Kansallispukuihin liittyy ajatus juhlallisuudesta, ja Pesosen mukaan juuri siksi piknikmuotoinen tuuletus on hyvä. Tapahtumassa vallitsi iloinen tunnelma pienoisesta sateen uhasta huolimatta. Innostus kansallispukuihin ja kalevalaisiin aiheisiin oli lähes käsin kosketeltavissa, ja myös arkivaatteisiin sonnustautuneet ohikulkijat toivotettiin tervetulleiksi mukaan. Kymmenkunta kansallispukuista piknikin viettäjää herätti ohikulkevien lenkkeilijöiden mielenkiinnon lauantaina. Esimerkiksi Ikaalisten pukuun kuuluvan koristeellisen taskun malli on lainattu Punkalaitumelta. Avoimuus toiminnassa on punaisena lankana Majan tilan kaikessa toiminnassa. Uusi-Salava on kasvanut Majan tilalla, mutta käynyt välillä maailmalla hankkimassa koulutuksen lisäksi kokemusta toisenlaisesta työstä. Vaikka virallisesti esimerkiksi muinaisalkuperää olevat Kalevala-korut eivät kuulu eri ajalta peräisin oleviin kansallispukuihin, piknikin tarkoituksena on tuulettaa kansallispukujen ohella myös niihin liitettäviä mielikuvia. Elokuun 5. päivä tai sen lähipäivinä. Ja lopulta todennut kutsumuksensa löytyvän kotitilaltaan. Kansallispukujen syntyhistoria liittyy elokuun alkuun, joten sen takia Kalevalaisten Naisten yhdistykset eri puolella Suomea järjestävät tuuletuspäivänsä elokuun 5. Erno Uusi-Salavan kotitila on ollut luomussa jo vuodesta 1996. Haluan tuoda ruoantuotannon lähemmäs ihmisiä, jotta kaikilla olisi joku kosketuspinta siihen, mistä oma ruoka tulee, Mattsson kertoo. Kansallispuku ei kuulu kaappiin Elina Pikkarainen IKAALINEN. Osallistujat kertasivat omien pukujensa historiaa ja muistelivat entisiä tapoja käyttää kansallispukuja. Keisarinnalle lahjoitetun veneen soutajina oli kansallispukuihin sonnustautuneita neitosia. Tuntuu siltä, että jo kauan sitten olen kaivannut tänne, vaikka en tiennyt sitä silloin. Tuotanto pidetään Majan tilalla turvallisella tasolla, jotta tiedetään, missä milloinkin mennään. Sama puku lasten versiona roikkuu myös Pyhäjärven pukuun sonnustautuneen Riitta-Liisa Viitaniemen vieressä. Uusi-Salavan ja Mattssonin mukaan REKO on ollut kätevä ja hauska tapa kohdata asiakkaita. Joko se nähdään tehtaana tai sitä yliromantisoidaan. Myös esimerkiksi Sinikka Taposen Viljakkalan puvulla on mielenkiintoinen historia. Kansallispukuihin saatettiin yhdistellä hienompia piirteitä lähiseutujen puvuista. Tarkoitus on saada jäykkä pönäkkyys pois, Pesonen sanoo. – Niin kauan kuin tästä hommasta on hyvä fiilis ja on hyvä tyyppi vierellä tekemässä ja jakamassa tämän kaiken, niin kauan tätä jatketaan, Eva Mattsson hymyilee. Hän oli hankkinut oman Jurvan pukunsa jo parikymppisenä tanhuja varten. – Päivän tarkoituksena on tuulettaa vaatteita ja ajatuksia kansallispuvuista. Katso kuvat https://mediaperheoiva.edocker.com. Käytännössä kaikkea mitä voi lihasta leikata, Erno Uusi-Salava sanoo. Ikaalinen-Seura ja Ikaalisten Kalevalaiset Naiset ovat aloittaneet hankkeen valmistelut. Kävin välillä palkkatöissä muualla, mutta se vain vahvisti sen, että tämä on se, mitä haluan tehdä. REKO:n kautta Majan tilan antimia saa ostettua Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Kokonaisuutena tämä toimii täydellisesti, pari toteaa. Haluamme näyttää, millaista tämä oikeasti on, Uusi-Salava kertoo. Alkuperäisen asun palauttamiseksi pukuja tarkistetaan, eli niistä tutkitaan uudelleen, mitkä piirteet todella kuuluvat alkuperäiseen pukuun
Aivan tuiki tuntematon ympäristö ei kuitenkaan ollut, sillä Jämi oli tuttu jo vapaaajalla tapahtuneesta lenkkeilystä. Kokeneempikin kisaaja joutuu kuitenkin tekemään töitä, sillä tasaisella alustalla nopeus on tärkeää. Voitto ratkesi jo parinkymmenen kilometrin jälkeen, kun Kangaskokko pääsi muilta karkuun välikirin jälkeisessä nousussa. Jämin mäntymetsissä ja lähiseudulla kulkeneita reittejä kiersi suomalaisten lisäksi myös ainakin virolaisia osanottajia. Kaksikko lähti kisaan hyvillä mielin, vaikka ympäristö oli tuntematon. Yli 700 pyöräilijää kisaili Jämillä Elina Pikkarainen JÄMIJÄRVI. 84 kilometrin mittainen reitti kulki esimerkiksi Jyllin ja Vatulan kautta. Tapahtumassa oli lisäksi mahdollisuus pyöräillä puolimatka, ja nuorimmat osanottajat voivat osallistua minimaratonille. Raumalaiset Jouni Hurme ja Riku Luukkonen osallistuivat tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Raumalaisille Jouni Hurmeelle ja Riku Luukkoselle kisat olivat ensimmäiset laatuaan. Naisten eliittisarjan voitto meni Sini Alusniemelle ajalla 3.06.49 noin neljän minuutin erolla seuraavana tulleeseen Anni Kainulaiseen. Katso kuvat https://mediaperheoiva.edocker.com Vatsiaisilla kannustettiin komeasti IKAALINEN. Ensimmäisinä polkivat miesten ja naisten eliittisarjat. Tasaisen alustan vuoksi polkeminen on helpompaa ja nopeampaa, Haapoja arvioi. Haapoja on 25 vuoden kokemuksella kokenut kisaaja, mutta Jämin kisoissa hän oli ensimmäistä kertaa. 15 vuoden kokemus endurokisoista innosti kesäkeleillä vähemmän tukalan maastopyöräilyn pariin. Osanottajien joukossa oli myös ensikertalaisia. Miesten sarjan kolmena viime vuonna voittanut virolainen Alges Maasikmets jäi tänä vuonna neljänneksi. 15 TORSTAI 11.8.2016 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 100 vuotta sitten perjantai 11.8.1916 Hiihtomaajoukkueen huoltojoukkoja olivat kannustamassa Päivi Nieminen, Tuula Talonen, Pirkko Haavisto, Olavi Talonen, Susanna Haavisto, Kaisu Kotaniemi ja lapset Elsa Talonen, Viljo Talonen ja Katariina Laurila. Kolmantena maaliin polki venäläinen Ksenia Chernykh. Kilpailukokemus endurokuskina innoitti kokeilemaan myös maastopyöräilyä. – Tämä on hyvä sää, niin kauan kuin ei vettä tule. – Ihan hyvältä näyttää ympäristö. Noin 30 hengen miesten eliittiryhmä lähti esimerkiksi Ikaalisten puolelle poikenneelle reitille ensimmäisenä. Jämi84 -maastopyöräilyyn osallistuneet Suomen hiihtomaajoukkueen miesten huoltojoukot saivat komeaa kannustusta Vatsiaisilla. Miesten eliittisarjan noin 30 ajajan joukosta kisan voittoon polki Juha Kangaskokko ajalla 2.47.33. Maskotti oli puettu huoltojoukkojen asuun.. Innokas kannustajajoukko oli sonnustautunut huoltojoukkueen paitoihin. Viidennettä kertaa järjestetty Jämi84maastopyöräilytapahtuma houkutteli paikalle yli 700 osallistujaa viime lauantaina. Pyöräilijöille soitettiin vellikelloakin. Jämi84 on Suomen toisiksi suurin maastopyörätapahtuma, mutta kisojen ympäristö eroaa muista. Lopulta Kangaskokko tuli maaliin neljää minuuttia ennen seuraavana tulleita Sasu Halmetta ja Jukka Vastarantaa. Jämillä on erilainen tasainen alusta, Suomen kisoissa ainutlaatuinen. Verrattain helppo reitti kulkee enimmäkseen poluilla ja hiekkateillä, joten tapahtuma sopii monentasoiselle polkijalle. Kilpailijat lähetettiin matkaan lentokentältä noin kymmenen minuutin välein olevissa ryhmissä. – Ei sentään viimeiseksi meinata jäädä, Luukkonen naurahtaa. Maastopyöräilyä endurokuskit kuvailevat erilaiseksi, sillä maastopyörä on kevyempi, eikä kulje enduron tavoin kaasua vääntämällä eteenpäin. He olivat myös askarrelleet maajoukkuemaskotin. Pilvipoutainen, parinkymmenen lämpöasteen kieppeillä ollut sää sai hyvän arvion Seinäjoelta kisoihin saapuneelta Sampo Haapojalta
Kari Lehtiniemen Jumesniemessä heinäkuun lopulla ottamassa kuvassa usva nousee illalla. Irmeli Kotakorpi otti saunanlämmityspuuhissa kuvan "Lauantaiehtoo rantasaunalla" Laitilassa Hämeenkyrössä. Ikaalilaisen Eeva Saineen kesäkuvassa haikara on vierailulla pihalammella Sarkkilassa. Eniten ääniä saaneen kuvan ottaja palkitaan 200 euron lahjakortilla Studio Ikafotoon. Martti Ahola löysi kesäkuvaansa ”Neitoperhonen” Ikaalisten keskustassa kehäkukasta mettä nauttivan perhosen. Sirpa Kuivalaisen ottamassa kuvassa on vadelmatyttö Matleena Luomajoki. ”Alla ruohomatto, päällä lehtikatto, hirsiseinä vihreä ja punainen”, runoilee Alavuden Sapsalammilla kuvan ottanut ikaalilainen Pirjo Kivelä. Näistä kuvista lukijat saavat sitten äänestää oman suosikkinsa. Kaikki voittajat julistetaan syyskuun puolella UutisOivan sivuilla ja internet-sivuilla osoitteessa www.oivaseutu.fi. Telkkä lepuutti siipiään sinitiaisen pesäpöntön päällä Ahti Leskisen Komista ottamassa kuvassa. Äänestykseen valitut kuvat julkistetaan lehdessä 25. Lisäksi kuvien lähettäjien kesken jaamme kaksi 50 euron lahjakorttia, ja kuvien äänestäjien kesken kaksi lisää. elokuuta. Pinja Salomaan Ikaalisten Mansoniemessä ottamassa kuvassa Kata-koira seuraa vesiurheilua. Raija Sulander on tallentanut kesäkuvaansa kauniin räkätinpesän Urjalan mökiltä.. Seutulehti UutisOivan kesäkuvakilpailussa lähetetyt kuvat julkaistaan näin kesän mittaan, ja toimituksen arvovaltainen raati valitsee lopuksi suvisen suloisista kuvista finaaliin kymmenen. Tove on vanginnut valon ja tutkii sitä kesämatkalla Teuvalla Jaana Kaleva-Kerolan ottamassa kuvassa. Voittajille ilmoitetaan toki myös henkilökohtaisesti. 16 TORSTAI 11.8.2016 Kesäkuvien sato jatkuu Toimituksen sähköpostilaatikkoon on ropissut huikea määrä upeita kesäkuvia. Helena Kentän ottamassa kuvassa ollaan pysähdytty ihastelemaan kauniita maisemia lapsenlapsen kanssa
”Utelias” on Tevaniemen Miettisissä otettu kuva. Kyytöt kesälaitumella. Kuvaajana Mirja Sillanpää, Röyhiö. Viljakkalalaisen Satu Siikakosken kesäkuvaan on päässyt kissanpennun ensimmäinen kesä. Kyröskoskelaisen Anna-Liisa Turusen kuvassa vietetään etanakesää. Kuvaajana Kirsi Silvas.. Ikaalilaisen Marika Rimpelä-Lampilan ottama kuva "Suuri puhallus" on otettu Siikaisissa. Ikaalilaisen Harri Helinin ottaman kuvan nimi on osuvasti ”Wilman & Lumin ripillepääsykivaa”. Virpi Mäkisen Hämeenkyrössä ottaman kuvan nimi on ”Amalian eka apilantuoksuinen kesä”. 17 TORSTAI 11.8.2016 ”Täältä tullaan” on hämeenkyröläisen Marketta Koivulan ottama kuva, jossa koirat Ruttu ja Röllö nauttivat vauhdin huumasta. ”Ajatukseni kävelee kesästä pois..” on kyröskoskelaisen Raila Taluksen Kalajoella ottaman kuvan nimi. Ikaalilaisen Eemeli Viran Kyrösjärveltä otettuun kuvaan on saatu tallennettua pilvipyörre. ”Mato-ongella koko perheellä” on Luhalahdessa otetun ikaalilaisen Johanna Kaiposen kuvan nimi. "Uuno muutti maalle" on Hämeenkyrön Kuustenlatvasta otetun kuvan nimi. Kuvaajana Eila Aalto
Sattumaa ei ole se, että musiikki soi Rannanperän kesäilloissa. Tila tuplattiin 2012. Mummu tuntee itsensä tarpeelliseksi, kun pääsee kaivamaan kalakavereille madot, saa yökyläläisiä ja pääsee itsekin uimaan samalla kuin uittaa lapsia, Maija Lepistö sanoo. Savu savulta laskien Rannanperän vakituisesti ja melkein vakituisesti taloudeksi määräksi kertyy 25 – mukana jopa kahdet saarilaiset. Osalla rahtitiloista on omia kärryjä ja kuskeja, kaikilla ei. Omaan maisemaan tottuu. Järvi on kuitenkin ensimmäinen, mitä tulee aamulla katsottua. 18 TORSTAI 11.8.2016 Kyläkierros Ei suvea ilman Rannanperää Päivi Seppälä JÄMIJÄRVI. Koneistus Koivumäki sijaitsee samassa pihapiirissä kuin Tero ja Tuire Koivumäen sekä Eerikan, Sallan, Fannyn ja Aavan koti. Rahtiajo on tervetullut erityisesti niille, jotka ovat investoineet navettaansa. – Vientiteollisuuteen. Työt alkoivat toisen palveluksessa, mutta pian syntyi päätös ryhtyä yrittäjäksi. Välittämisen lisäksi löytyy yhteishenkeä ja tekemistä. Koneistus Koivumäki laajentaa jälleen Koneistus Koivumäen hallissa esimerkiksi automaattisorvi on väliaikaisella paikalla. Pienimmätkin sintit Anja Lahdenpää naapurista lunastaa jäätelöpalkkiota vastaan. Niiton olen ulkoistanut aliurakoitsijalle. Kahden lypsykarjatilan ansiosta kylän pellot ovat tuotteliaasti käytössä. Vasikoiden ja sonnien kanssa pääluku yltään noin 90:een. Rannanperän lenkki on tullut kirkonkyläläisille tutuksi. Tutuissa maisemissa viihtyvät kolme sukupolvea: Sari Heikkilä ja Maija Lepistö sekä Oskari, Sakari ja Alviina Heikkilä. Rannanperällä vallitsee hyvä henki. Vinkkaa toimitukselle kylästä, asukkaasta, tapahtumasta tai tarinasta osoitteeseen toimitus@mediaperheoiva.fi. Kun rahtiajossa on enimmillään 7 konetta miehineen liikkeellä, Jari Mäki takaa ansiota myös tutuille jämijärveläisisännille. Mato-ongilla onkin Rannanperän rantavesiltä nostettu ennätyksenä 36 kalan saalis. Kutsu kylään!. Maija Lepistö teki työnsä Postissa, viimeksi jakajana, ja elämässään hän on kavunnut Sakkilasta Rannanperäntien toiselle puolelle. Jo kuudetta sukupolvea rannanperäläisiä Alviina, 10, Oskari, 8, ja Sakari, 3, Heikkilä edustavat rannanperäläisten kuudetta sukupolvea. Tarvitaan toinen toistamme. ”On rantamaisemista yksi kauneimmista, kuu kun järven pintaan kimmaltaa.” Kun Jämijärven ensimmäiset tilat oli 1500-luvulla perustettu, nykyinen keskustaajama laajeni 1700-luvulla seuraavaksi Rannanperälle. Rannanperälle tulevat Palojoen vedet, Leppäkosken sähkö ja Pohjois-Satakunnan valokuitu. Hän haluaa kasvattaa tuotantoa ja suurentaa koneistettavien kappalekokoa. Maltillisen kasvun periaatteella työntekijöiden määrä on kasvanut 8:aan. Sakkilan perheen rannanperäläisyys alkoi Iisakista ja Amaliasta 1880-luvulla, kun nuoripari rakensi sinne kotinsa. Mäen isä lunasti Peltoniemen tilan valtiolta vuonna 1960 ja pystytti rakennuksia. Rajamäen Raimo tekee ladut ja meidän Pekka auraa saaren ympäri väylän. – Kylä on pieni, mutta naapurit eivät ole seinässä kiinni. – Nyt olisi taas pikkuhiljaa painetta, että yksi työntekijä olisi palkattava lisää. Jos ei ole liikkunut, kysytään, onko kipeä, sanovat äiti ja tytär Maija Lepistö ja Sari Heikkilä. – Kesän aikana urakoidaan 800–850 hehtaaria noin kymmenellä tilalla. – Työmatka on sen verran lyhyt, ettei työasioita jää taakse. Pääosa on Jämijärveltä, osa Ikaalisista. Omassa navetassa on 25 lypsylehmää. Peltoniemen tila, jota Mäki on isännöinyt vuodesta 1985 lähtien, on Rannanperän vanhimpia. Alviina Heikkilän mieleen on se, ettei ihmisiä ole liikaa. Mutta joka vuosi on sato otettu, sanoo Jari Mäki ja kertoo jo 20 vuotta uhanneensa laittaa karjan pois. Poika lähti metallipuolelle ammattikouluun, kun hänestä tuntui, että metallissa olisi näkymää enemmän kuin puussa. Missä haluaisit meidän vierailevan seuraavaksi. – Ensin ostettiin ajosilppuri. Mikä viehättää Rannanperässä. Harmonikkamaestro, musiikkineuvos Lasse Pihlajamaalla on sukuhaisua Sakkilaan. Maija Lepistö juoksee omaa lenkkiä järvivedessä. Tero Koivumäen Koneistus Koivumäki on 15 vuodessa kasvanut 8 miestä työllistäväksi metallialan yritykseksi. – Aina olen Rannanperällä asunut, ja tulen aina asumaan. Lähes puolet maatilan verottomasta liikevaihdosta Jari Mäki hakee rehun rahtiajosta ja investoi siihen. Etuna oli, että oli ollut yritystoimintaa ennenkin: oli toimintaa tukevaa tilaa ja kalustoa, Tero Koivumäki sanoo. Työntekijät ovat nuoria – eläköitymisen ongelmaa ei ole, mutta kesälomaa ei enää ehditä pitää yhtä aikaa, Tero Koivumäki sanoo. Mummulassa riemuittiin. Rehun rahtiajo pitää kiireessä Rehun rahtiajo tuo rannanperäläiselle isännälle Jari Mäelle kiireen heinä– elokuun vaihteen hellepäiviin. Esikoinen aloittaa kauppakorkeakoulua, kuopus jatkaa päiväkodissa. Vuonna 2001 perustettu yritys sai nykyiseen halliin ensimmäisen pätkän 2005. Maamittarin tullessa tila oli nimetön. Paljon on sukulaisia naapureina. Jos tilan on vaikea saada työntekijöitä, rehu tulee nopeammin tehtyä, kun työn ulkoistaa. Kaikilla on oma rauhansa. Kun juhannuksena lammaskatraasta pääsi kolme irti, puoli kylää lähti niitä jahtaamaan pyytämättäkin. Rannanperäntie etenee maantieristeyksestä järvirantaa myötäillen. Heitä tulee Jämijärveltä, Ikaalisista, Kankaanpäästä ja Parkanosta. Kun Tero Koivumäki ei ole yrittäjäkiireiltään saanut kutsuttua tiekuntaa koolle, kaksi maatalousyrittäjää ja muutama kyläläinen lähtivät kimppaan talkoilla kaivamaan ojat, perkaamaan puskat ja ajamaan teille kunnan kustantamat sorat. Rannanperällä Sakkilan talossa on tallessa yhä vanhaa alkuperäistä pirttiä, ja kesän kunniaksi pihaheinää nostettiin perinteisesti seipäälle. Vapaa-ajan rannanperäläisiä löytyy varmastikin tuplasti. Viljelijä ei ehkä enää hanki uusia koneita. Ikaalisten mies päätti, että kun Iisakkia sanottiin Sakiksi, nimeksi tuli Sakkila. Hyviä tekijöitä on löytynyt ammattikoulun koneistajaopiskelijoiden työharjoittelijoista ja työnjohtaja asiakaskontaktien ansiosta. Sakkilaa isännöi veli Matti Sakkila, talvitamperelainen, jonka syliin istuu harmonikka. Silti ihmisiä liikkuu kylän sorateillä ja puuhailee kauniisti hoidetuilla pihamailla – tuskin pääsee kulkemaan niin, ettei ketään näkisi. Esimerkiksi kylätien kunnostus kertoo siitä. Kylän ensimmäisiä taloja Peltoniemeä, Kärrystä ja Tervalahtea asutaan edelleen. Heidän kaikkien juuret taitavat tavalla tai toisella kiinnittyä Rannanperälle: ”ulkojalkaisia” tuskin on. Tiedätkö kyläuutisen, joka muidenkin pitäisi kuulla. Poika on käynyt ne läpi, uusinut ja laajentanut navettaa ja tehnyt suulit. Neljännen sukupolvet Sakkilat olivat pikkuserkuksia Pihlajamaalle. – Rannanperän pellot ovat kuivanarkoja. Mistä Rannanperä alkaa ja mihin se loppuu. Jari Mäki on rannanperäläinen lypsykarjatilallinen ja maanviljelijä, joka hakee lisäansion rehuviljan rahtiajosta. Ne seuraavat mukana 24/7. Sillä tavalla laskien kunnan kaavoittama Tuulenpesä uusine asukkaineen kasvattaisi Rannanperää nykyisestään, jos kunnan ja monen jämijärveläisenkin toive saa vahvistuksen. Viljelyksessä, laitumena ja rehulla on 65 hehtaarin pellot – pääosa omia, osa vuokralla – kaikki Rannanperällä. – Ja talvella on hienot luistelujäät. Rannanperä antaa rauhaa ja luonnonläheisyyttä. Entisaikaan maantievarren kyltissä luki ”Rannanperä 2”. Juttusarjassamme kierrämme UutisOivan alueen kyliä, jututamme ihmisiä ja keräämme tarinoita. Kun isä Tomi Heikkilä oli iskenyt silmänsä järvimaisematonttiin, Sari-äiti oli talon rakentamisajatukselle valmis. Suvea tuskin tulee ilman käyntiä Rannanperällä. – Ahdasta on. – Oli helppo aloittaa kotitilalla. En tiedä, minne päin maailmaa tuotteet päätyvät. Omakseen erkanee Rajakalliontie, joka on puhkaistu maantieltä nykyisen Mutkalan teollisuusalueen läpi Rannanperään. – Tomi usein sanoo, että eihän tällaisia naapureita ole missään, Sari Heikkilä kertoo. Juha Moisio ajaa töihin Ikaalisista, Jukka Salo Jämijärveltä ja Jyrki Kaappola Kankaanpäästä. Asuuko kylänraitin varrella persoona, jonka pitäisi päästä lehden sivuille. Kun tykkää työstä, ei ole paha, että työllä ja vapaa-ajalla ei ole rajaa. – Oma ammatinvalinta ei ollut kovinkaan epäonnistunut, Tero Koivumäki hymähtää. Järvestä en luopuisikaan kotimaisemassani, sanoo Peltoniemen tilan isäntä, joka oikeasti syntyi rannanperäläisessä mökissä runsas 55 vuotta sitten. Ensimmäisenä tai viimeisenä ei saa pellolle mennä. Pikkuhiljaa on lisätty konetta ja kärryä. Kylää on entisaikaan ajateltu alkavaksi Impivaarasta tai Sorolasta – ensimmäisestä tiehaarasta, joka erkanee Rannanperäntieltä. Nyt 55-vuotias isäntä löysikin rehun rahtiajosta 14 vuotta sitten vaihtoehdon sille, että olisi ryhtynyt investoimaan isosti omaan lypsykarjatilaan. – Puolin ja toisin autellaan. – Yrjö-isä herätteli torvensoitolla, setä Veikko sävelteli ja soitteli ja isoisäni Kalle Oskari kävi viuluineen Amerikassakin, Maija Lepistö kertoo. Järvimaisemastaan rannanp e r ä l ä i s e t huomaavat vuodenaikojen kulun jo aamukahveillaan. Isä Pentti Koivumäki sahasi ja höyläsi puuta usein kaverinaan Elisa-äiti. Sanonnasta kuulee eri versioita, mutta ne kaikki sisältävät saman ajatuksen. Tero Koivumäki, 43, on tänä vuonna investoinut kolmeen koneeseen. Humppa soi hanuristi Matti Kivikarin sanoin ja sävelin Rannanperälle. Yritys tekee alihankintakoneistusta monille konepajoille ja rakentamiseen. Tälle syksylle yrittäjä valmistelee uutta laajennusta: tulossa on kolmannes tilaa lisää
KYRÖSKOSKELTA KYRÖSKOSKELTA 50 kpl erä! 50 kpl erä! 40 % ASTERIT 3,99 kpl ASTERIT 3,99 kpl Marjukka PAKASTUSRASIAT 0,5 l / 5 kpl 0,3 l / 6 kpl 0,9 l / 4 kpl Marjukka PAKASTUSRASIAT 0,5 l / 5 kpl 0,3 l / 6 kpl 0,9 l / 4 kpl 1 99 pkt pkt T-Yarn TRIKOOKUDE T-Yarn TRIKOOKUDE Kierrätetty trikookude sopii virkkaamiseen, neulomiseen, makramee-tekniikkaan tai esimerkiksi kangaspuilla työstämiseen. Kerässä noin 110 m kudetta. 19 TORSTAI 11.8.2016 KYRÖSKOSKI SIVUTIE 2, 39200 Kyröskoski Puh. 6 99 800 g kerä 800 g kerä Uusia värejä saapunut, myös kuvioituja, moniväristä. Perinteisellä, laadukkaalla mehustimella valmistat itse maittavaa mehua. jopa 150 kpl/pkt normaalihinnoista! normaalihinnoista! 5,10,Lanka sopii hyvin virkkaukseen sekä askarteluun sekä linjalangaksi vaakaja pystysuorien kulmien ja linjojen varmistamiseen. Toimitamme kaikkialle Suomeen. Huurre 100 g kirjava beige-harmaa 840 kirjava harmaa 842 kirjava sininen 881 kirjava vihreä 836 ruskea (25,-/kg) 4,99 kpl Huurre 100 g kirjava beige-harmaa 840 kirjava harmaa 842 kirjava sininen 881 kirjava vihreä 836 ruskea (25,-/kg) 4,99 kpl Hile 100 g grafiitti pinkki, lila, vesi (25,-/kg) 4,99 kpl Hile 100 g grafiitti pinkki, lila, vesi (25,-/kg) 4,99 kpl 10,4 kpl 10,ALE VÄHINTÄÄN ALE VÄHINTÄÄN PUUTARHAKALUSTEET, PIHAPATSAAT, Erä UIMAja KESÄLELUJA, ULKORUUKUT ym. Kysy edullinen rahti, p. Materiaali: PP-muovia. Sopii kaikille liesille, myös induktioliedelle. 4,99 kpl 2 kpl 10,JÄTTIKUKONHELTTA 5,99 kpl JÄTTIKUKONHELTTA 5,99 kpl 2 kpl 3 99 LASIPURKIT patenttikannella 0,5 l LASIPURKIT patenttikannella 0,5 l 0,75 l 0,75 l 1,5 l 2,99 kpl 1,5 l 2,99 kpl Tehomarjaana MARJANPUHDISTIN Tehomarjaana MARJANPUHDISTIN MUISTITIKKU 8 GB MUISTITIKKU 8 GB 5,99 5,99 16 GB 16 GB MUISTIKORTIT alk.16 GB SDHC CLASS10 + ADAPTER MUISTIKORTIT alk.16 GB SDHC CLASS10 + ADAPTER 32 GB 32 GB 64 GB 64 GB 6 99 11 99 19 99 MARJANPOIMURI Ergonominen malli, kahva muotoiltu niin, että käsi ei poimittaessa väsy. 045 111 6090. Pituus 120 m. Kerän paino 800 g. Vanttilan Muovin SANKO 10 l Vanttilan Muovin SANKO 10 l 1,Plastex MARJANPOIMURI Plastex MARJANPOIMURI Aito MUURARIN TM käsityölanka 120 m 1,5 mm 2,99 kpl Aito MUURARIN TM käsityölanka 120 m 1,5 mm 2,99 kpl 1 99 14 95 (norm. Huom. Materiaali: 90 % kierrätyspuuvilla, 10 % muu kangas (voi vaihdella). 79,95) (3,49) (3,49) 1,pkt pkt PAKASTEPUSSI + sulkijat 1 l / 150 kpl 2 l / 100 kpl 3 l / 75 kpl 5 l / 50 kpl PAKASTEPUSSI + sulkijat 1 l / 150 kpl 2 l / 100 kpl 3 l / 75 kpl 5 l / 50 kpl 1 69 1 99 99 pkt pkt Marjukka PAKASTUSRASIAT kertakäyttö 0,35 l / 5 kpl 0,5 l / 5 kpl 0,75 l / 5 kpl 1 l / 4 kpl Marjukka PAKASTUSRASIAT kertakäyttö 0,35 l / 5 kpl 0,5 l / 5 kpl 0,75 l / 5 kpl 1 l / 4 kpl NOVITA-LANGAT saapuivat esim. Metallipiikit. Trikookude on valmistettu tekstiiliteollisuuden ylijäämästä, joten sen laadussa on luonnollista vaihtelua. Materiaali: PP-muovia. Kerän paino 800 g. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Metallipiikit. 5/as. Sopii kaikille liesille, myös induktioliedelle. Lasikansi. Halkaisija 28 cm, korkeus 35 cm. Pituus 120 m. Jos haluat virkatessa varmasti tasalaatuisen lopputuloksen, suosittelemme ontelokudetta. Perinteisellä, laadukkaalla mehustimella valmistat itse maittavaa mehua. Maks. Norm. Langan paksuus 1,5 mm. Maks. 79,95) (norm. Kerässä noin 110 m kudetta. 5 99. NOVITA-LANGAT saapuivat esim. 045 111 6090 Ma–pe 9–18, la 9–15 KALALAHTI SUNNUNTAISIN suljettu Toimitamme kaikkialle Suomeen. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Useita eri värejä. Lasikansi. Kierrätetty trikookude sopii virkkaamiseen, neulomiseen, makramee-tekniikkaan tai esimerkiksi kangaspuilla työstämiseen. MARJANPOIMURI Ergonominen malli, kahva muotoiltu niin, että käsi ei poimittaessa väsy. Langan paksuus 1,5 mm. Lanka sopii hyvin virkkaukseen sekä askarteluun sekä linjalangaksi vaakaja pystysuorien kulmien ja linjojen varmistamiseen. Halkaisija 28 cm, korkeus 35 cm. 03 371 6191 Ma–pe 9–19, la 9–15 SEPÄNTIE 1, 39100 Hämeenkyrö Puh. Virkatessa koukku nro 3 sopiva. 045 111 6090. Trikookude on valmistettu tekstiiliteollisuuden ylijäämästä, joten sen laadussa on luonnollista vaihtelua. PUUTARHAKALUSTEET, PIHAPATSAAT, Erä UIMAja KESÄLELUJA, ULKORUUKUT ym. Tuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Jos haluat virkatessa varmasti tasalaatuisen lopputuloksen, suosittelemme ontelokudetta. Materiaali: 90 % kierrätyspuuvilla, 10 % muu kangas (voi vaihdella). Kysy edullinen rahti, p. jopa 150 kpl/pkt Huom. 4 kpl Upeat SYKLAAMIT 2,99 kpl Upeat SYKLAAMIT 2,99 kpl 7 99 12 95 ISO PALLOKRYSANTEEMI 15 cm ruukku 4,99 kpl ISO PALLOKRYSANTEEMI 15 cm ruukku 4,99 kpl JÄTTIPALLOKRYSANTEEMI 19 cm ruukussa 6,99 kpl JÄTTIPALLOKRYSANTEEMI 19 cm ruukussa 6,99 kpl 2 kpl 2 kpl 10,3 kpl 10,Iso MUURIKELLO oikeassa ruukussa Iso MUURIKELLO oikeassa ruukussa 8 99 kpl kpl JALOKELLOT 3,99 kpl JALOKELLOT 3,99 kpl 3 kpl 4 kpl 4 kpl 10,KUKONHARJA 2,99 kpl KUKONHARJA 2,99 kpl 4 kpl 10,S-BEKA TERÄSMEHUSTIN 9 l S-BEKA TERÄSMEHUSTIN 9 l 39 95 Mehusta marjasato talteen viimeistä pisaraa myöden. Likaa hylkivä. 4,99 kpl Norm. 5/as. Mehusta marjasato talteen viimeistä pisaraa myöden. Puikot: 10–12 mm. Virkatessa koukku nro 3 sopiva. Puikot: 10–12 mm. Useita eri värejä. Likaa hylkivä. Tuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Uusia värejä saapunut, myös kuvioituja, moniväristä
Koko musiikkiopiston alueella Ikaalisissa, Parkanossa ja Kihniössä varsinaisia opiskelijoita on noin 300 ja muskarilaisia noin 90. Perseuksen suunta taivaalla on kello 20 pohjoisessa ja keskiyöllä suunnilleen koillisessa. Siitä seura on vuosien varrella laajentunut. – Opistossamme voi opiskella kaikkia yleisimpiä soittimia, kuten pianoa, harmonikkaa, jousisoittimia, puhallinsoittimia, lyömäsoittimia, kitaraa ja laulua. marraskuuta välisenä aikana huipun ollessa 17. Myöhemmässä vaiheessa mukaan on tullut kaksi muuta jäsentallia, Vesajärven ratsutalli ja Ratsutalli Heidi Mäkinen. Lawrencen kyyneleiksi” nimitetään on jälleen ilmaantunut nähtäväksemme. Seura järjestää jäsenilleen oheisliikuntana esimerkiksi joogatunteja, ja Tallitiimistä on myös osallistuttu hyvällä menestyksellä kuntohaasteeseen. elokuuta, eli huomenna. nöyrää NOKOSILLE vaikutuksia juusto Hintsa R ey no ld s nahka Gates ’hölmö’ Espoota ruoka Josif sa ar i ’faijoja’ turhan ” ” Ve xi Ratsailla jo 30 vuotta Tallitiimissä Elina Pikkarainen HÄMEENKYRÖ. Esimerkiksi pikkujoulut ja seuran järjestämät kilpailut ja retket ovat vakiintuneet ajan kuluessa vuosittaisiksi. Tämä tähdenlentoparvi on yksi monista vuotuisista parvista, mutta tärkeäksi sen tekee parven jokseenkin varma esiintyminen heinä-elokuun iltoina. R I S T I S A N AT E H TÄV Ä . Vuodessa on yleensä kolmet aluetasoiset ja noin viidet seuratasoiset kisat. Perseidien tähdenlentoja voi havaita taivaalla missä suunnassa tahansa. Pääsykokeet olivat keväällä. Jäseniä on Hämeenkyrön ohella myös lähiseuduilta, esimerkiksi Viljakkalasta, Nokialta ja Sastamalasta. 20 TORSTAI 11.8.2016 . Nuorimmat hevoskärpäsen puraisun saaneet voivat ottaa osaa kerhoihin, joissa voi harjoitella hevosten hoitoa. Jäsenten ikä vaihtelee Mikkolan mukaan aivan pienistä eläkeikäisiin saakka. Lawrencen kyyneleet” ilmaantuivat yötaivaalle Risto Lehti Perseidien tähdenlentoparvi, joita myös ”St. Mikkola kertoo, että syksyisin osa seuralaisista lähtee käymään Tallinn International Horse Show:ssa Virossa. Poikkeuksia säännöstä on, koska taivaalla on joka yö muitakin tähdenlentoja. Musiikkiopiston tunteja järjestellään ensi viikolla. Tallitiimi järjestää myös noin kymmenet vuosittaiset kisat. Alkuaikoinaan vuonna 1986 perustettu Tallitiimi järjesti esimerkiksi kilpailuita ja pikkujouluja. Ylä-Satakunnan Musiikkiopiston syyskausi alkaa pian. Parven näkyvät tähdenlennot saavuttavat huippunsa 12. Tapahtuma järjestetään Sata-Hämeen ratsastuskoulun tallin takana olevalla kentällä tai huonon sään sattuessa sisällä maneesissa. Sanotaanhan, että tähdenlennon näkyessä voi toivoa mitä sitten kukin haluaa. Kotimaan kohteissa tutustutaan paikallisiin talleihin ja nähtävyyksiin. elokuuta välisenä aikana. Ja noin 10 vuoden iässä aloitetaan musiikin perusteiden, eli teoria-aineiden opiskelu, kertoo rehtori Jukka Lehtinen. Vuosien mittaan seurassa on ehditty järjestää monenlaista ohjelmaa. Tallitiimin toiminta alkoi Sata-Hämeen ratsastuskoulun yhteydessä. Liikunnallisuus on ollut tärkeä osa Tallitiimin toimintaa. ”St. Lawrencen, tutummin Pyhä Laurin päivää vietettiin 10. . RISTIKKO 32 Palauta ristikko 25.8. Isoimpana rahallisena investointina seuran historiassa on ollut oman kentän ja ratsastushallin eli maneesin rakentaminen 2000-luvun taitteessa. Parvi esiintyy 17. sienillä numeraalisia tarun kunkku ulkosaari 5. Musiikkiopiston syyskausi alkamassa IKAALINEN. Ikaalisissa tuntijärjestely on keskiviikkona 17. Juniorijäseniä tallitiimiläisistä on noin neljäsosa. Tarjolla on myös kakkukahvit ensimmäisille kävijöille sekä puffetti. Perheen pienimmille tapahtumassa on mahdollisuus ponitalutukseen. Keväisin taas seura tekee retken jollekin vuosittain vaihtuvalle paikkakunnalle. Viikoittaisissa tapaamisissa kehitetään musiikillisia taitoja ja valmentaudutaan musiikkiopintoihin, Lehtinen kuvaa. Arvomme palkintoja. elokuuta kello 16–17 musiikkiopistolla. Perseidien tähdenlentoparven aiheuttaa SwiftTuttle-pyrstötähden jälkeensä jättämä pölyja jäähitusten pilvi, johon Maa sukeltaa vuosittain. Seuraava huomattava tähdenlentoparvi on leonidit 14.–21. Ohjelmassa on ensin eri lajien eli kouluja esteratsastuksen esittelyä, tietoa suomenhevosista ja katrilliesitys, jossa kuusi ratsukkoa tekee liikkeitä musiikin tahtiin. Ikaalisissa opiskelee 117 varsinaista oppilasta ja noin 35 musiikkileikkikoululaista. Ratsastusseura Tallitiimi juhlistaa 30-vuotista taivaltaan sunnuntaina Sata-Hämeen ratsastuskoululla. mennessä osoitteeseen: Seutulehti UutisOiva PL 24, 39501 IKAALINEN Yhteystiedot mukaan. Kun soitin alkaa olla riittävästi hallinnassa tulee mukaan yhteissoitto. heinäkuuta ja 24. Tällöin onkin hyvä aika suunnata katseensa yötaivaalle. Musiikkiopisto-opinnot ovat tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää solistista opiskelua soitossa ja 16 vuotta täyttäneillä myös laulussa. Tällä hetkellä seurassa on noin 240 jäsentä. VAKAA EMALIKIN -1. – Esimerkiksi Turun retkellä kiersimme sekä talleilla että Turun linnassa, Mikkola kertoo. Tallitiimin merkkipäivää juhlitaan sunnuntaina Sata-Hämeen ratsastuskoululla olevassa tapahtumassa. Ensimmäisinä vuosina jäsenet kuuluivat usein myös johonkin toiseen ratsastusseuraan, ennen kuin tiimi sai virallisen ratsastusseuran statuksen 1990-luvun alussa. Monroe huono auto ruoka -ROCK afrikkalaisia -1. marraskuuta. St. Muskarien tuntijärjestely on samana päivänä kello 16–17 Rahkolassa sekä Luhalahden tuntijärjestelyt kello 18–18.30 Luhalahden koululla. 5 l 5 l REVANSSEJA EMÄnyt Kokkolaa VERBINI VÄTYSTELYÄ x2 x2 KUINKA TÄMÄKIN Sylvester KANTAVA T ~ ~ EHKÄPÄ vanha pääkaup. Perseidien nimi tulee Perseuksen tähtikuviosta jossa näyttää sijaitsevan tähdenlentoparven säteilypiste. Kaikki Perseidien tähdenlennot näyttävän tulevan tästä pisteestä. NIMI: OSOITE: PUHELIN: . Seura on viime vuodesta saakka ottanut osaa Suomen ratsastajainliiton Urheillen terveyttä seurassa -hankkeeseen. V O I T TA J AT Ristikon 29 oikein vastanneiden kesken arvotut palkinnot voittivat Ari Hamari Ikaalisista, Markku Luoma Kyröskoskelta, Matti Lindberg Tampereelta. Myös tallin ovet ovat avoinna, ja hevosiin voi käydä tutustumassa paikan päällä. – Musiikkileikkikoulu eli muskari, ensin vauvamuskari ja sitten musiikkileikkikoulu antavat pohjan tuleville musiikkiopisto-opinnoille. Leonidien tähdenlentoparven säteilypiste on Leijonan tähtikuviossa.. Tallitiimin toiminnassa lähes sen perustamisesta saakka mukana ollut nykyinen puheenjohtaja Eveliina Mikkola kertoo, että toimintaan kuului jo alkuaikoina pienten tapahtumien järjestämistä. R29 Jo rm a Ke m pp ai ne n 20 16 . elokuuta