UutisOiva siirtyy aamujakeluun Sivu 3 Roope-karhu lähti karkuun temppujumpassa Sivu 12 Eeva Jokela nauttii Antero Kolun kyydissä Sivu 14 Irtonumero 2,00 € N:o 48 TORSTAI 8.9.2016 Riemua riksa-ajelusta Hämeenkyrö myy kiinteistöjään Sivu 8
TAMK järjestää uudesta koulutuksesta infotilaisuuden torstaina 8. 2 TORSTAI 8.9.2016 Työterveys kunnalta Pihlajalinnalle Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Muun muassa Hämeenkyrön Sarkkilanjärvelle ja Viljakkalan Alhonlahden alueelle ehdotuksessa lisätään 14–30 lintulajia. Maamiesseura myi melko huonoon kuntoon päässeen talonsa Viljakkalan kunnalle, joka vuokrasi talon vuonna 2004 perustetulle Viljakkalan seurojentaloyhdistykselle. Tuulenpesän kaavavalitus nurin JÄMIJÄRVI. Suunnittelussa ja korjauksissa on käytetty apuna konservaattoria. Koulutuksella haetaan liiketalouden alalla työskenteleville uusia uraja etenemismahdollisuuksia. Palkitsemisperusteissaan Kotiseutuliitto toteaa, että talon korjauksessa on onnistuttu säilyttämään alkuperäinen tunnelma. – Työterveyden tilat vapautuvat liikkeenluovutuksen myötä, mutta kunta pystyy hyödyntämään melko hiljattain remontoituja työterveyden tiloja omissa terveydenhoidon palveluissa, Alenius toteaa. Työ on ollut antoisaa ja opettavaista. Koulutus kestää 3,5 vuotta. Valituksen hylkäsi ensin hallinto-oikeus, ja samoin teki seuraavaksi valitusta käsitellyt korkein hallinto-oikeus. Töitä on tehty talkoovoimin ja ulkomaalauksessa on ollut apuna kansainvälisen talkootyöleirin väki. syyskuuta kello 8–17. syyskuuta kello 17.30 Ikaalisten I-kampuksella, joka on kauppaoppilaitoksella osoitteessa Kyrösselänkatu 5. Talossa on tehty vain välttämättömät korjaukset ja käytetty perinteisiä ja luonnonmukaisia korjausmateriaaleja. Talo on vuodelta 1886. Lisäksi alueiden kuvauksia on täydennetty. Koulutus toteutetaan valmentavalla otteella, joka poikkeaa perinteisestä opettajajohtoisesta luokkahuoneopetuksesta. Kunta sai kilpailutuksessa kolme ehdot ja vaatimukset täyttävää tarjousta, joista Pihlajalinnan tarjous oli hinnaltaan edullisin. Ensimmäinen tavoite oli saada talo korjattua käytettävään kuntoon, ja talkootunteja tehtiin paljon.. Koulutukseen sisältyy myyntiä, markkinointia, laskemista ja johtamista sekä yrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen liittyviä opintoja. Yhdistys osti talon kaupungilta vuonna 2008 ja ensimmäisiin korjaustöihin yhdistys sai avustusta EU:n maaseudun kehittämisrahoista Kantri-ohjelmasta. Kotiseutuliitto palkitsi tänä vuonna Hyvän korjauksen pääpalkinnolla tiettävästi Suomen vanhimman seurantalon, Kulttuurihuone Walon Laitilassa. Mukaan kuuluu käytännön harjoittelu työelämässä. Monella on jo hyvä pohja, jolle rakentaa uutta osaamista liiketoiminnan monipuolisesta maailmasta, koulutuksesta vastaava lehtori Hanna Saraketo kertoo. Natura-alueiden luonnontieteellisiä tietoja on päivitetty ja Natura-verkostoa täydennetään muutamilla alueilla. – Talon korjaustöihin kunnalla tai myöhemmin Ylöjärven kaupungilla ei ollut haluja, ja terveystarkastaja asetti seurantalon keittiön käyttökieltoonkin, Kunttu kertaa talon vaiheita. Innovoimme muun muassa palveluja, teemme laskelmia, tuomme palvelut markkinoille ja harjoittelemme johtamista. Pihlajalinnan palvelukseen siirtyy vuoden vaihteessa työterveyden nykyinen vakituinen henkilöstö, kaksi työterveyshoitajaa ja toimistosihteeri. Valtuuston päätöksestä valitti ensin Turun hallinto-oikeuteen Soili Ingelin, jolla on mökki Jämijärven rannalla kaava-aluetta vastapäätä. Ehdotukset päivityksistä ovat nähtävänä ympäristöministeriön verkkosivuilla. – Monimuotokoulutukseen hakeutuvilla on monesti jo työpaikka koulutukseen tullessaan. Ensi kesänä olisi tavoitteena päästä rakentamaan Tuulenpesän asemakaava-alueen ensimmäisten tonttien kunnallistekniikkaa, jos siihen saadaan mahtumaan rahat ensi vuoden budjettiin. I-kampuksella on myös avoimet ovet torstaina ja perjantaina 8.–9. Tradenomikoulutukseen työn ohella, alkaa tammikuulla Ikaalisissa Päivi Seppälä IKAALINEN. Natura-alueiden tiedot ajan tasalle Sakari Ilomäki Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden tietoja on päivitetty. – Viime vuosien korjaustyöt ovat kohdistuneet rakennuksen vanhaan puoleen, jossa on toiminut muun muassa Viljakkalan Säästöpankki vuosina 1921–58, maamiesseuran vuokralaisena, kertoo yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu. Tradenomi on alempi korkeakoulututkinto, joka valmistaa työelämän asiantuntijaja esimiestehtäviin. Kilpailuehdotusten korkean tason vuoksi tänä vuonna myönnettiin kunniakirja neljälle kohteelle, joista yksi seisoo Viljakkalassa. Viljakkalan maamiesseura osti vuonna 1918 kirjansitoja Raivanderin leskeltä talon, jonka yhteyteen seura rakensi ”uuden puolen”, jossa on esimerkiksi juhlasali. Näyttämön maisemakulissit on konservoitu. – Ensimmäinen tavoite oli saada talo korjattua käytettävään kuntoon, ja talkootunteja tehtiin paljon, koska rahaa yhdistyksellä ei juuri ollut, Kunttu kertoo. Äänessä kuuluu hymy. Se on mahdollista suorittaa työn ohessa. Suomen Kotiseutuliitto palkitsi kunniakirjalla Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen ansiokkaasta korjaustyöstä, jota yhdistys on tehnyt ja teettänyt jo vuodesta 2008. Aluetta on tarkoitus lähteä toteuttamaan vaiheittain. syyskuuta 2016. Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 kaavan, johon kuuluu 35 omakotitonttia Jämijärven rantamaisemissa keskustan tuntumassa. – Koulutus on hyvin käytännönläheistä. Valmentaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijat ottavat itse paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen pitää kaavan saamaa lainvoimaa tärkeänä kunnan näkökulmasta. Kuntalain muutoksen vuoksi kunnan pitää yhtiöittää kilpailutilanteessa toimivat työterveyshuollon palvelut. Kotiseutuliitto on tukenut talon vanhemman osan entisöintiä, jota on tehty vaiheittain osaavien ammattilaisten voimin. – Alueella on hienoja tontteja kivalla paikalla keskustan vieressä, ja ne ovat herättäneet myös kiinnostusta, Virtanen sanoo. On oikeastaan hyväksikin, että opiskelija tekee työtä koulutuksen ohessa. Kunnan työterveys tuottaa palveluita 117:lle yritykselle, joissa on yhteensä 1334 työntekijää. Kunnanhallitus päätti maanantaina, että kunnan työterveyspalvelu siirtyy Pihlajalinnalle. – Työterveyden nykyisillä yritysasiakkailla on oikeus saada työterveyspalvelut nyt kilpailutetuilla ehdoilla, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu, kertoo kunnanjohtaja Antero Alenius. Näinä päivinä paikalla on myös syksyllä 2014 käynnistyneen monimuotoisen tradenomikoulutuksen opiskelijoita. Seurojentaloyhdistys palkittiin korjaustyöstä Sakari Ilomäki VILJAKKALA. – Olemme vilpittömän ylpeitä tästä talosta, Kunttu toteaa. Talon vanhempi osa on ollut vuosikymmeniä lähinnä varastona, mutta paikalla vieraillut Museoviraston edustaja totesi vanhan pankkisalin ehdottomasti säilyttämisen arvoiseksi. Koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaussa 7.-21. Teemme paljon kehittämisprojekteja. Kaava on saanut lainvoiman kaksivuotisen valituskierroksen jälkeen. Koulutus järjestetään monimuotototeutuksena, jolloin lähipäiviä on noin kaksi päivää kuukaudessa. Alueiden rajauksiin tai alueilla sallittuihin toimintoihin ei esitetä muutoksia. Koulutus toteutetaan monimuotoopiskeluna. Viljakkalan seurojentalossa toimineen pankin salia on kunnostettu perinteisillä menetelmillä ja vanhaa säilyttäen. Oivaseudun kunnissa sijaitsevien Natura-alueiden tietoihin ehdotettavat päivitykset koskevat pääasiassa lintulajeja, joita esitetään lisättäväksi suojelun perusteina olevien lajien luetteloon. Opiskelupaikkoja on tarjolla 25. Jämijärven ja Ikaalisten alueilla sijaitseville Hämeenkankaan ja Vatulanharjun-Ulvaanharjun Natura-alueelle ehdotetaan pieniä muutoksia suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin. Ympäristöministeriö järjestää paraikaa kaksi kuulemista, joissa kansalaiset voivat ottaa kantaa ehdotuksiin. Harjoitukset nivotaan opiskelijan omaan työhön aina kun mahdollista, Hanna Saraketo sanoo. – Vanhan puolen korjaustöihin löysimme rakennuskonservaattori Kati Lahtisen, joka dokumentoi kohteen huolellisesti ja laati korjaussuunnitelman, Kunttu sanoo. TAMK on lopettanut nuorisoasteen koulutuksen Ikaalisista, mutta aikuiskoulutus jatkuu uudella ryhmällä tammikuusta alkaen. – Tällaiseen vuosia kestävään ponnistukseen on tärkeää löytää ihmisiä, jotka sitoutuvat tähän. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) käynnistää Ikaalisissa tammikuulla 2017 liiketalouden tradenomikoulutuksen. Ehdotuksissa alueiden tietoihin lisätään tai niiltä poistetaan suojelun perusteena olevia luontotyyppejä ja lajeja. Koulutus koostuu lähitapaamisista ja etäopiskelusta. Valituksessa haettiin kaavapäätöksen kumoamista, ja yksi peruste oli Satakuntaliiton esitys maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista
Palvelupisterakenteesta tehtiin selvitys. Siirtymällä varhaisjakeluun pystymme varmistamaan, että tilaajat saavat lehtensä sen ilmestymispäivänä, UutisOivan päätoimittaja-toimitusjohtaja Katri Linnikko kertoo. Ikatalla alkoi yt:t IKAALINEN. Henkilöstön työnkuviin se voi tuoda muutoksia esimerkiksi niin, että asiakaspalvelun sihteeri toimii puhelinpalvelussa tai hän saa hoitaakseen tietopalvelun tehtäviä valtakunnallisesta työjonosta. Jakelumuutoksen aikataulu tarkentuu lähiviikkoina, mutta muutos tapahtuu marraskuun loppuun mennessä. Esillä on 9 asiakaspalvelupisteen lakkautus ja kaikkien toimipisteiden aukioloaikojen tarkastelu. Sukututkijoita kiinnostavat kaikki mahdolliset tiedot kiinteistöstä, josta suku on lähtöisin. Palvelut olisi vuoden 2017 lähtien pitänyt hakea Tampereelta. – Nämä asiakkaat ovat tyytyväisiä saadessaan hoitaa esimerkiksi kiinteistöihin liittyvän asiansa heti, kun se on ajankohtainen. Jos asia on senluonteinen, että se vaatii henkilökohtaista neuvontaa, puhelinpalvelu pystyy antamaan tapaamisajan. Kun vanhat 1800-luvun kartat voivat olla tummentuneita tai tietoa ei löydy paikallisesti, silloin Maanmittauslaitoksen sähköinen arkisto on isona apuna. Yt-neuvottelut koskevat harmonikkarakennuksen, sisustuslasialan ja vaatetuksen artesaanikoulutuksia. Toivomme muutoksen vaikuttavan positiivisesti myös muiden tilaajiemme lehdensaantiin, kun päivittäistä jaettavaa on jatkossa Postilla vähemmän, Linnikko sanoo. Keväällä tullaan hoitamaan vesijättöjen lunastuksia, kun on huomattu, että ranta ei kuulukaan itselle, Tia Ylitalo listaa. Johtaja Antti Saarikosken mukaan palvelun kehittämistyön selvittelyä on jatkettu syksyllä maaja metsätalousministeriön päätöksen mukaan. Kuitenkin nykyinen asiakaspalvelu kolmena päivänä viikossa tulee tiensä päähän mahdollisesti jo muutaman kuukauden kuluttua. Puhelinnumerokin on valtakunnallinen. Edessä on vielä muun muassa kuntien kuuleminen, joka ottaa oman aikansa.. Ratkaisu, joka on poikkeuksellinen valtion keskittäessä palveluita maakuntakeskuksiin, on tärkeä myös Ikaalisten palvelupisteen asiakkaille. Ikaalisten palvelupiste Wanhan kauppalan Kauppakadulla on ainakin toistaiseksi avoinna kolmena päivänä viikossa: tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9–16.15. Sähköisen arkiston ansiosta tilattu asiakirja saadaan kolmessa päivässä, vaikka kiinteistö olisi toisella puolen Suomen. – Valtaosa asioista pystytään hoitamaan puhelinpalveluissa. Skannauksen jälkeen asiakas saa asiakirjansa takaisin, Tia Ylitalo sanoo. Maanmittauslaitos siirtyi vuoden 2014 alussa valtakunnalliseen toimintamalliin. Maanmittauslaitoksen Ikaalisten palvelupisteessä Wanhan kauppalan Kauppakadun varrella työskentelee 14 henkilöä. Tavallinen ihminen kohtaa asioita harvoin. Se tuottaa karttoja ja ilmakuvia. – Keväällä ja kesällä mökkiläisiä tulee selvittämään tieoikeusasioita. Kankaiset kartat ovat Maanmittauslaitokselle yksi hyvä myyntivaltti. Kahdessa palvelut olisi keskitetty. Me haluamme todentaa asiakirjan alkuperäiseksi. Kuten esimerkiksi Kelassa, Suomi on yhtä toimialuetta ja asioita ratkaistaan ilman paikallisia tai alueellisia toimivaltarajoja. – Puhelinpalvelu säilyy. Poliisilta UutisOiva marraskuussa varhaisjakeluun Seutulehti UutisOiva siirtyy marraskuun aikana Alma Manun varhaisjakeluun. – Toimialue on laaja. Pienempiä muutoksia on esimerkiksi postilaatikoiden poistuminen palvelupisteiden ulko-ovilta vähäisen käytön perusteella. Ikaalisten palvelupisteestä on apu annettu näissäkin asioissa. Poliisipartio oli mitannut miehen nopeudeksi 153 kilometriä tunnissa alueella, jossa nopeusrajoitus oli sata kilometriä tunnissa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.02 kolmostiellä Hämeenkyrössä. Ylinopeutta kolmostiellä HÄMEENKYRÖ. Ministeriön päätös, että palvelupiste jatkaa Ikaalisissa, oli iso helpotus 14 työntekijälle. Myös selvityksen tekijä esitti, että Ikaalisten palvelupiste suljetaan. Maanmittauslaitoksen palvelupiste Ikaalisissa auttaa asioissa eteenpäin. Millä mallilla henkilökohtainen ajanvaraus säilyy, siitä on keskustelua käyty, Saarikoski toteaa. Ministeriö valitsi neljästä vaihtoehdosta tuotanto-orientoituneeksi malliksi nimetyn vaihtoehdon, jossa palvelupiste säilyy Ikaalisissakin, mutta muutoksia tulee. Ainutkertaisen paperin kanssa tullaan mieluummin paikan päälle, kuin lähetetään se postissa. Vaikka apu ei yhdeltä käynniltä onnistuisi, asia lähtee etenemään. – Olemme saaneet jakelusta todella paljon palautetta tilaajiltamme, ja osa on jopa perunut lehtensä ja siirtynyt ostamaan irtonumeroita, koska lehti jaetaan kotiin niin myöhään. Linnikko uskoo sekä tilaajien että mainostajien arvostavan sitä, että lehti tulee isolle osalle tilaajista jatkossa jo aamuisin. U ut isO iv a 3 TORSTAI 8.9.2016 Laaja alue saa vielä maanmittauspalveluita Ikaalisista Päivi Seppälä IKAALINEN. Tiskipalvelua enää muutamien kuukausien ajan IKAALINEN. Lähes viikoittain olemme saaneet yhteydenottoja lukijoilta, jotka ovat saaneet lehtensä vasta perjantaina. Suunniteltu järjestely ei johtaja Antti Saarikosken mukaan tuo suoraan henkilöstövaikutuksia: tulossa ei ole yt-kierrosta. Maanmittauslaitos hoitaa erilaisia kiinteistöjen kirjaamisasioita ja maanmittaustoimituksia. Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksessa alkoi eilen tiistaina yt-neuvottelut, joiden piirissä on kuusi työntekijää. Uudisrakentajille ja rakennusten laajentajille tulee asiaa Maanmittauslaitokselle rakennusluvan valmistelussa. Kuvassa ovat maanmittausinsinööri Hannu Toola (vasemmalla), kartoittaja Jukka Männistö, toimitusvalmistelijat Tia Ylitalo ja Teija Salminen, asiakaspalvelusihteeri Leila Isoviita, mittamies Mira Turunen, kirjaamissihteeri Leena Myllymaa ja maanmittausinsinööri Juho Kotakorva. He sanovat, että meille on helppo tulla. Meillä käy asiakkaita Ikaalisten lisäksi Hämeenkyröstä ja Sastamalasta, Parkanosta, Kihniöstä, Karvialta ja Jämijärveltä sekä entisestä Viljakkalasta, Tia Ylitalo kertoo. Asemakaava-alueilta ei pelkkä asemapiirros riitä esimerkiksi silloin, kun arkkitehti haluaa tarkkaa tietoa alueesta. Johtaja Antti Saarikosken mukaan Maanmittauslaitos ei ole pitänyt kiirettä muutoksille, vaikka alkuperin aikatauluna onkin ollut vuoden 2017 alku. UutisOivan levikkialueelta noin puolet talouksista saa lehtensä jatkossa jo aamukahvipöytään kello 6.30 mennessä. Testamentti pitää näyttää alkuperäisenä. Parkkipaikkakin löytyy heti, Tia Ylitalo kertoo. Sitä kautta olisi mahdollisuus varata henkilökohtaisia palveluaikoja, mikä korvaisi supistuneet aukioloajat. Maanmittauslaitoksen Ikaalisten palvelupiste säilyy. Hän pääsee hoitamaan ne Ikaalisissa yhä kasvokkain sen ansiosta, että maaja metsätalousministeriö toukokuulla päätti säilyttää Maanmittauslaitoksen kaikki palvelupisteet. – Kaikilla ei ole nettiä. Maanmittauslaitoksella on käytössään kaksi puhelinnumeroa: erikseen suomenja ruotsinkieliset numerot. Sähköinen järjestelmä on tullut myös Maanmittauslaitokselle. Toimitusasiakirjat löytyvät Maanmittauslaitoksen mikrofilmeiltä nopeasti. Asian hoito on helppoa, kun asiakirjat saa tilattua, sanoo toimitusvalmistelija Tia Ylitalo Ikaalisten palvelupisteen asiakaspalvelusta. – Viimeistään murteesta tietää, että Ikaalisten palvelupisteeseen tulee ihmisiä myös muualta. – Sukututkijoiden kanssa mennään usein isojaon aikaisiin karttoihin. Mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa on nyt poliisin hallussa. – Ajanvarausta ei ole tarvittu – sitä ilmankin voi tulla aukiolopäivinä, Tia Ylitalo kertoo. Asiakaskäynteihin tuleekin piikkejä eri vuodenaikoina eri syistä. Lehti jaetaan varhaisjakelualueella samaan aikaan Aamulehden kanssa. Kun lumi sulaa, kuljetaan metsissä ja saatetaan huomata, että on menty rajan yli tai rajapyykkejä on kadonnut. Useimmiten kyse on ollut Ikaalisten tai Hämeenkyrön keskustan alueista. Vuonna 1972 syntynyttä hämeenkyröläistä miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Metsästyskauden alkaessa näin syksyllä metsästäjät teettävät metsästyskarttoja. Esimerkiksi lainhuutoja ja kiinnityshakemuksia ohjataan sähköiseen palveluun. – Postin jakelu on mennyt viimeisen puolen vuoden aikana todella huonoksi. Tuloksensa oli neljä eri vaihtoehtoa muutokselle. Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti nostaa yt-neuvotteluihin johtaneiksi syiksi yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi kuntayhtymien yksikkörahoituksen leikkaukset sekä alueellisen opiskelijaikäisten nuorten vähenemisen. Kuvasta puuttuvat Pirjo Alho, Lari Huusko, Kari Hännikäinen, Essi Jokinen, Jussi Niska, Pasi Mäkynen, Sinikka Rajamäki ja Heikki Turunen. Yhteistyö on tiivistä esimerkiksi kaupunkien kanssa: maanmittauksia hoitavat toimitusinsinöörit ovat yhteyksissä puolin ja toisin. Varhaisjakelualue kattaa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Viljakkalan ja Jämijärven keskusta-alueet
Neuvottelu Postin kanssa on jo pitkään ollut sanelupolitiikkaa, eikä asiakas ole voinut muuta kuin sopeuttaa toimintansa siihen, mitä Posti suostuu tarjoamaan. Ikaalisten toimitukseemme soittanut lukijamme haluaa muistuttaa koiran ulkoiluttamisen säännöistä. Ei pidä unohtaa, että Posti on kuitenkin valtion yhtiö, jossa omistajansanaa olisi voitu käyttää. Tässä vain muutamia kriteerejä mainitakseni. Kulloinkin vallassa olevan hallituksen päätökset veroista, maksuista tai tulonsiirroista eivät todellisuudessa hetkauta vähääkään 3 500 euron bruttopalkkaa nauttivaa palkansaajaa. Vain sillä tavoin pääsee tekemään mieleistänsä politiikkaa. Se hieman huvitti. Ajatuksena on, että mukaan voisi tulla kuka tahansa. Se tuskin on ollut yrityksen alkuperäinen tavoite. Koska meistä jokainen vaikuttaa jo muutenkin ympäristöönsä, niin olisiko nyt aika laajentaa omaa vaikutuskenttäänsä koko kaupunkimme parhaaksi. Keskipalkkaisen on tätä kovin vaikea myöntää. Toivon, että jokainen käy mielessään ajatustyötä siitä, josko lähtisi mukaan ehdokkaaksi. Samaan aikaan Posti ilmoitti lehdille, ettei se enää jaa lehtien taloudelle ja myös mainostajille elintärkeitä peittojakeluita samoina päivinä. Keskipalkkaisen taloudellinen pärjääminen ei riipu poliitikkojen päätöksistä, vaan hänen omista valinnoistaan. soita numeroon: 03-3143 3130 Uu tis O iv a pä äk irj oit us Postin palvelut, tai pikemminkin palvelemattomuus, on ollut pitkään kaikkien suomalaisten huulilla. Teemana on mestaripiirros. Jo useamman vuoden ajan Postin ongelma on ollut se, että yritys tarjoaa sen mitä tarjoaa, kysymättä, saati kunnioittamatta asiakkaan mielipidettä. Tavallisuus on parasta. Kaikki työ ei tietenkään ole kokoaikaista saati vakinaista. Millainen on hänen arvomaailmansa. Tasa-arvon nimissä sen pitäisi olla etuoikeusasiahenkilö. syyskuuta käynnistyvät hänen ideoimansa ja isännöimänsä Armollista-illat. Kunnallinen päätöksenteko on vaikuttamista yhteisiin asioihimme parhaimmillaan. Syksyn Armollista-illoissa teemat ja puhujat vaihtelevat. OTA YHTEYTTÄ! tekstaa numeroon 0400 922 803 kirjoita osoitteeseen toimitus@mediaperheoiva.. marraskuuta. lokakuuta puhutaan teistä ja tienhaaroista ikaalilaisten Perttu Läykin ja Kimmo Keskisen musisoidessa. Kävijöitä odottavat iltapala, yhdessäolo, Sana ja musiikki. Mieluummin hän valittaa oman yhteiskuntakuplansa etuoikeusasiamiehelle. Ihmetystä kuitenkin herätti se, unohtiko Posti samalla päätehtävänsä eli kirjeiden ja lehtien jakamisen. Ei voi kuin ihmetellä, mihin Posti on ajamassa itseään nurmikonleikkuineen ja kalusteidenkokoamisineen. Tietääkseni Suomessa ei ole etuoikeusasiamiehen virkaa, vaikka erilaisia etuoikeuksien puolustajia on yhteiskuntamme täynnä. Tulin käyneeksi työvoimapsykologin testissä ja yllätyksekseni tulos kertoi, että soveltuvin ammatti minulle olisi poliitikko. – Koiraa voi pitää taajamissa vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa tai suljetuilla piha-alueilla. Kun Posti ajaa uskolliset asiakkaansa hakemaan vaihtoehtoja, se syö samalla omaa päivittäistä leipäänsä. Me vaikutamme vääjäämättä elämällämme ympäristöömme. Uusimpana juttuna postilaiset kokoavat kalusteita. Torstaina 15. Se kiihdytti ja toki myös viihdytti lähes kaikkia suomalaisia. Onko hänellä kykyä tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa, ei vain tiettyjen ryhmien. Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli viime vuonna 3 574 euroa kuukaudessa. Seurakunnan aikuistyötä värittävät jälleen Kari Salon puhaltamat tuulet. Vaalit ovat pian edessämme ja kaupunkimme tarvitsee miehiä ja naisia, jotka ymmärtävät yhteisen vastuun merkityksen. Parituntinen alkaa aina kello 18. Se on liian vaativaa ja syö naista. Jos vastakkain asetetaan yläja keskiluokkaan sattumalta syntyneiden tai muuten päätyneiden etuoikeudet ja heikommassa asemassa olevien oikeudet, etuoikeuksien voitto on varma. – Kuten seurakunnan miesten illoissa, myöskään Armollista-illoissa ei kysytä, mistä tulet, mihin menet. Oikeastikin otsikossa on virhe, eikä se korjaannu nimikkeitä vaihtamalla. Ikaalisissa on useita ulkoilualueita taajama-alueella muun muassa Rahkosenmäki, jota esimerkiksi koulut, päiväkodit ja eri urheiluseurat käyttävät. Nyt alkaa monella asiakkaalla olla mitta täynnä, ja suurin osa hakee vaihtoehtoa Postille. Tasausta tähän on löydyttävä! Itse ajattelin aina, ettei minusta ole politiikkaan. Ehkä politiikan suosio on kokenut siksi inflaation, että vaikuttajat ovat olleet usein asialleen niin antautuneita ja jopa röyhkeitä, että ”heikompia” se pelottaa. – Lain mukaan koira on pidettävä aina kytkettynä taajamissa. Me UutisOivassa jouduimme silloin siirtämään peittojakeluitamme normaalista torstain ilmestymispäivästä keskiviikolle, mikä ihmetytti monia lukijoitamme. Ensimmäiseen iltaan ensi viikon torstaina tulee lempääläläinen turbaduuri Peter Joukainen, joka työskentelee Tampereen seurakuntien nuorisomuusikkona. Silloin esiintymään tulee Pyhäparkki Band.. Mielipide Menovinkit Päivi Seppälä IKAALINEN. Lehtien jakelun kannalta alamäki alkoi oikeastaan jo silloin, kun Posti lanseerasi Postinen-lehdykkänsä, jonka välissä se jakaa yritysten mainoksia. Me Muut Otsikossa on virhe. Katja-Leena Klinga Ikaalisten KD:n paikallisosaston pj. Se on mielestäni erittäin hyvä palkka. – Näissä vuorovaikutuksen illoissa ensin ruokaillaan yhdessä, sitten vuorottelevat puhe ja musiikki. Torstaina 20. Myös tällöin koiran tulee olla omistajansa valvonnassa ja tarvittaessa välittömästi kytkettävissä, lukijamme muistuttaa. Ja, kuinka muutoskykyinen ja joustava hän on. – Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi on koiran omistajan tai haltijan pidettävä huolta, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle vastaavalle juoksuradalle eikä lainkaan uimarannalle, lasten leikkipaikoille tai toriaikana torille, eikä myöskään hiihtoladuille tai urheilukentille. Nyt se alkaa olla jo myöhäistä. Vain siitä kiistellään, kenen etuoikeuksia pitää tällä kertaa edistää eniten. Postin loputtomalta näyttävä alasajo kulminoitui keväällä aloitettuun nurmikonajoon. Hän jatkaa, että nämä säännöt on luotu meitä kaikkia varten. Keskusteluista toivottavasti syntyy vuorovaikutusta niin, että ihminen pääsee lähelle ihmistä, Kari Salo sanoo. Oikeastaan jokainen poliitikko pitäisi testata ammatinvalintatestillä. Sakari Ilomäki Jokainen ihminen on sinänsä arvokas ja kutsuttu vaikuttamaan. Kokoaikaisestakin työstä maksetaan vaihtelevasti, mutta jostain syystä poliittisia päätöksiä ja niiden vaikutuksia arvioidaan usein käyttäen esimerkkilaskelmissa keskituloista palkansaajaa. Nämä saavutettujen etujen puolustajat työskentelevät etujärjestöissä, kuten ammattiliitoissa tai elinkeinoelämän järjestöissä. Hyvä voittaa -teemalla kokoonnutaan 24. Olkoon, korjataan nimike seuraavissa norminpurkutalkoissa
Eelis Mäkipää Hämeenkyrö – Ei. Toisin sanoen Hämeenkyrön palvelualueet saavat omat budjettinsa, mutta se laaditaan nyt siten, että jokaisen palvelualueen on huomioitava myös toisen menot, sillä kunnan kokonaismenot eivät saa ylittyä. Mitähän se on. Esimerkiksi poliittisten ryhmien kanssa keskustellaan jo hyvissä ajoin. Ensimmäisiä lukuja saadaan kesäkuussa. – Silloin käydään hallitusseminaarissa läpi suuria linjoja. – Tilinpäätöksestä näkee, onko jotain pielessä tai jossain resursseja liikaa. – Talousarvioon liittyy aina tunteita. – Viime vuonna hallintokunnat valmistelivat esityksensä johtoryhmän kanssa keskustellen ja talousarvio valmistui sujuvasti. Kuntalaisten tietoisuuteen talousarvioesitys tulee usein marraskuussa, jolloin se menee kunnanhallitukseen. Vuoropuhelulla varmistetaan, että esityksille on tukea. Rahasta ei vielä silloin puhuta, vaan miten prosessi viedään läpi. – Kukaan ei taio lukuja tyhjästä. – Viranhaltijoiden tehtävä ei ole kurjistaa, vaan järjestää kunnan palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Sen on elettävä, Virtanen kertaa. Tämän toivoisin muistettavan. Jokainen ymmärtää, että oman hallintoalan kulut ovat pois jostain muusta. Se on koko syksyn kestävä urakka. Valmistelutyötä on tehty koko syksy, joskin ajoitukset hieman vaihtelevat kunnittain. Tänä vuonna Hämeenkyrössä asetutaan lähemmäs yhden yhteisen laarin ajattelua. Äänestän, se on kansalaisvelvollisuus. Yleensä niitä täytyy muokata, koska menoja on liikaa. Ne voisivat olla hyvinkin yksityiskohtaiset, mutta tänä vuonna palvelualueille ei anneta euromääriä. Hämeenkyrössä pohjatyö alkaa jo toukokuussa. Kunta ei voi vaihtaa paikkaa tai mennä konkurssiin. ”Kunta Oy:ssa” päätöksille pitää aina hakea hyväksyntä demokraattisesti. Käytännössä se tarkoittaa summaa, jota menot eivät saa ylittää. Jo ennen näitä ehdotuksia lautakuntien osastopäälliköt ovat työstäneet omia ehdotuksiaan. Mäkelältä puolestaan kysytään monesti, eikö tähän hyvään asiaan voisi vielä sen 100 000 euroa laittaa, eihän se kunnan tulosta juuri muuta. Näitä ennustekehikoita saadaan keväällä, kesällä ja syksyllä, kertoo Hämeenkyrön talousjohtaja Tiina Paloranta. Taustalla on kuukausien työ. Jämijärvellä lautakuntien esityksiä on jouduttu höyläämään. Myös Ikaalisissa ennen lomia annettavasta raamista on luovuttu. Kuntaa ei olisi ilman kuntalaisia, siksi heidän edustajiaan tulee kuunnella. Emme halua jälkeenpäin todeta, että tähän ja tähän lautakunnan esitykseen ei ole varaa, Mäkelä kertaa. Elli Silvan Viljakkala – Kyllä. Kunnallista päätöksentekoa seuraavat tietävät, että kunnat päättävät ensi vuoden budjeteistaan joulukuussa. Tuukka Olli JÄMIJÄRVI/IKAALINEN. Palorannan mukaan vaikein vaihe alkaa lokakuussa, jolloin lautakunnat antavat omat esityksensä. Ehdotusten ja päätösten on oltava perusteltuja. Juuri tähän pyrimme. – Talousarvion teko ei oikeastaan ala eikä lopu koskaan, sillä pyörä pyörii koko ajan. Myös kaupunkilaisia kuullaan. Oiva puhuttaa ”Kilpailu vähistä resursseista” HÄMEENKYRÖ. Palvelualojen esitysten sovittaminen on isoin ja tuskaisin työ. Täällä kunnantalollakin kaikki työntekijät huolehtivat työkseen jämijärveläisten palveluista. – Minulta kysytään usein, miksi hommat eivät tapahdu nopeammin tai miksi emme voi ottaa lisää velkaa. – Syksyllä talousarvio alkaa pyöriä enemmän ja enemmän. Selvitämme, mitä virkamiehet tekevät ja miksi, mitä valtuustossa puuhataan milloinkin, ja mitä kautta me tavalliset kansalaiset voimme vaikuttaa päätöksentekoon. Lopulta muotoutuu kunnanjohtajan esitys talousarvioksi, joka etenee hallituksen kautta joulukuuksi valtuustoon. lokakuuta hallintokuntien on annettava omat esityksensä, Virtanen kertaa. Miten budjetti syntyy. Eli tuolloin kaikkien lautakuntien, kuten sivistys-, tekninen ja vapaa-aikalautakunnan on jokaisen annettava esitys, paljonko rahaa ne tarvitsevat. – Täällä kaikki on iholla. Ensi vuoden budjettia suunniteltaessa mukana ovat aina edellisen vuoden rasitteet ja avut, toteaa Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen. Juttusarja seurailee päätöksenteon vuosirytmiä.. Tätä osaa Virtanen pitää epämieluisimpana. Ennen valtuustoa Hämeenkyrössä järjestetään talousarvion tuuletusilta. – Yksi reunaehdoistamme on kertynyt alijäämä. Jämijärvellä raamia ei anneta, osin siksi, että kunta on pieni. Tämä ei pidä paikkaansa. Näin talousarviota eivät työstä vain virkamiehet, vaan myös vaaleilla valitut päättäjät. Puhumme koko kunnan menojen tasosta, johon pitää päästä. TORSTAI 8.9.2016 5 – Nuorten asiat kyllä. Tämän vuoden osalta talous näyttää suhteellisen hyvältä. Tämän jälkeen arvio menee Jämijärvellä talousarviotyöryhmään, jossa on myös kunnanhallituksen edustus. 19. Juuri siitä nimikin tulee: siellä saa tuulettaa tunteita. Minne kunnassa laitetaan ensi vuonna hilut ja kuka saa setelit. Perusturva hoitaa terveyskeskusta, tekninen puoli tiestöä ja niin edelleen. Terttu Leppänen Jämijärvi – Kyllä seuraan, aktiivisesti. Jokainen saa oman budjettinsa. Ne heijastuvat aina seuraavaan vuoteen, kertoo Ikaalisten kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä. Kunnissa edellisen vuoden tilinpäätös hyväksytään kesällä. Sieltä esitys menee joulukuussa valtuustoon. Uusi juttusarja selittää kunnallispolitiikkaa UutisOivan tämän jutun myötä alkavassa juttusarjassa selvitämme kunnallisen päätöksenteon usein monimutkaisia kiemuroita. Tästä päätetään joulukuussa. Kunnan rahojen käyttöä koko seuraavan vuoden ajaksi ei suinkaan ratkaista yhdessä illassa, vaikka siltä se ulkopuolelle saattaa näyttää. Syksyllä on tulossa vielä yksi. Monessa kunnassa lautakunnille annetaan jo keväällä talousraami. Jaakko Alarotu Ikaalinen Kysyttyä: Kiinnostaako kunnallispolitiikka. Isommassa kunnassa menee helposti siihen, että ajatellaan vain omaa aluetta miettimättä muita. Sitä paikataksemme meidän on tehtävä positiivista tulosta. Yleinen olettamus on, että kunnalla on yksi iso laari, josta rahaa otetaan pitkin vuotta terveyskeskukseen, teihin ja niin edelleen. Nämä luvut määrittävät sen, mihin mihin kunnan rahat riittävät. – Kaupunginjohtajana en halua tehdä epäsuosittuja esityksiä. – Syyskuussa palvelualueet saavat omien talousarvioidensa laadintaohjeet. Tämä ei ole muuttunut. Viimeksi Ikaalisissa oli kuntalaistilaisuus heinäkuussa. Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtanen aloittaa pian budjetin laadinnan taustatyöt. – Jo opintoja aloittaessani vuonna 1980 meille sanottiin, että tämä on kilpailua vähistä resursseista. Jokainen kunta päättää itse, miten se tulonsa jakaa. – Kunta ei myöskään voi ottaa loputtomasti velkaa, sillä jollain se tarvitsee maksaa. Ensimmäisiä ensi vuotta koskevia lukuja aletaan pyöritellä viimeistään tässä vaiheessa. – Olen työskennellyt kolmessa eri kunnassa ja kertaakaan en ole nähnyt, ettei höyläyksiä pitäisi tehdä. Myös Mäkelä muistuttaa, että esitykset syntyvät aina vuoropuhelun kautta. Eli Kuntaliitolta saamme tietoa odotettavissa olevista verotuloista, valtionosuuksista ja niin edelleen. Tuuletusillassa valtuutetut voivat reippaastikin omalla porukalla ruotia talousarviota
8.2016 TAYS Jonakin päivänä tuuli vie pilvet. Mukana ilossa ja surussa. Kaunis ihminen –konsertti klo 16 Ikaalisten kirkossa. Tarjoilu 5 €, lastenhoito järjestetty. Raimo Vakkuri luennoi. To 15.9. Ma 12.9. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Soi tuulessa sävel hiljainen. Kaivaten, Pauliina ja Jyri äiti siskot ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten ja ystävien saattamana. ja Ilm. Uusinukari * 12.6.1924 Hämeenkyrö † 15.8.2016 Hämeenkyrö Kiittäen ja rakkaudella kaivaten Arja ja Esko Eija-Leena, Vesa, Emil ja Anton Jarmo, Riikka ja Iiro Aarre ja Liisa Marika, Jari, Joona ja Alisa Riika ja Teemu sisaret perheineen veljien lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Mus. Su 18.9. Yhteislauluilta klo 19 srk-keskuksessa. NUORET: Pe 9.9. Jonakin päivänä suru on kevyempi kantaa. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Liput ovelta 10 €. La 10.9. Ilon iltapäivä seurakuntakodilla klo 14. Rakkaudella muistaen Sirpa Kalle ja Marutsella Kalervo Heini Hiljaa, hiljaa taata nukkuu Netta ja Veeti Kaivaten äiti kummipoika Oskari sisar ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Harri siunataan Ikaalisten kirkossa lauantaina 24.9.2016 klo 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Ikaalisten seurakuntakeskuksessa. Ke 14.9. Aurinko tulee esiin. Aila, Hämäläinen, Eränen. Sinua odottavat iltapala, yhdessäolo, Sana ja hyvä musiikki! Armollista -ilta NÄHDÄÄN! Rakas isäni, poikani ja veljemme Tapani Ylermi KUUKKA * 6.5.1958 Hämeenkyrö † 15.7.2016 Merikarvia Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä.. Laula lintu kaunehin. Rakkaamme Ritva-Leena HUHTASALO * 29.12.1951 Siikainen † 14.8.2016 Hämeenkyrö Tähtien lempeä valo hohtaa alla pilvien. Rakkaamme äiti, mummu, isomummu Hilja Maria LEPPÄNEN o.s. Ohjelmalliset kirkkokahvit messun jlk srk-kodilla. Isoskoulutuksen peruskurssi klo 16–18 seuriksella. Pe 9.9. Aila, Komonen. Klo 10 Luhalahden Kultaisen iän kerho. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. Perheiden päivä klo 10–14 Hämeenkyrön kirkko, Isopappila, Kurjenmäkikoti ja Kotiseutumuseo. Rakas isä ja isoisä, rakennusmestari Risto Herbert SALOVAARA * 16.3.1926 Kostula † 17.8.2016 Lahti On rakkaamme tuskat rauenneet. Armollista –ilta klo 18 seuriksella. Messu Ikaalisten kirkossa klo 10. Ti 13.9. To 15.9. Pe 16.9. Ovat kätesi ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Rokkakosken lähetyspiiri klo 18 Leponiemessä. Ehtoolliskirkko ja kahvit srk-keskuksessa. klo 18–20 Illan teema Mestaripiirros. klo 10. Saila p.040 804 9643. Su 11.9. Päivä on seurakunnan ja kunnan yhteinen tapahtuma lapsiperheille. Marita Saal, laulu. Lämmin kiitos osanotosta. Keskustan Kultaisen iän kerho klo 12. Tuudita häntä kuin viljaa. askartelukerho alakouluikäisille vanhassa pappilassa klo 18 Su 11.9. Ehtoollishartaus ja kerhokauden aloitus. Vp. Hämeenkyrö Ikaalinen Jämijärvi Rakkaamme Harri Jaakko MÄKELÄ * 3.12.1956 Ikaalinen † 25. Kor. Seuriksella to 15.9. On hiljaisuus ja suru sanaton mutt´ tiedämme – sun hyvä olla on. Raamattu tutuksi – luento klo 18.30 Torikeskuksen Olohuoneessa, Lauri Parvio aiheenaan Korintti –iloa ja surua, 1. 14.9.2016 mennessä 040 509 8753 (Anne klo 19.30–21.00) tai sähköpostitse kalervo.makela@gmail.com. Rovastikunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä Nokialla su 18.9. Esiintyjinä Juha Tapio, Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi. Kyydit kyliltä, lisätiedot p. Syvästi kaivaten Olli-Pekka ja Aino Laura ja Lauri sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Hämeenkyrön kirkossa lauantaina 24.9.2016 klo 14.00. ”Naisen salaiset kansiot”, kirjailija Maija Nyman. 0400 724 110. 1-16. eläkeläisten kirkkopyhä: klo 10 messu, Pitkänen, Havi, sekasointu. Kuiski tuuli hiljaa, kerro suru, kerro kaipaus. Iltapalaa, yhdessäoloa, Sanaa ja hyvää musiikkia! Illan isäntänä Kari Salo ja vieraana Peter Joukainen. Musiikissa Peter Joukainen. Kädet ahkerat vuoksemme uurastaneet lepoon hiljaiseen ovat vaipuneet. Su 18.9. Pitkänen. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Kehitysvammaisten kirkkopyhä-retki Nokialle. To 8.9. rukouspiiri vanhassa pappilassa klo 18 jatkuen maanantaisin. Nuortenilta klo 19–23 seuriksella. Messu klo 10 Hämeenkyrön kirkko ”Jeesus antaa elämän”; Anu Mätäsniemi, Jukka Hovila, Johanna Urpanen huilu. Ohjelmavieraat: Outi Papunen kertoo elämästään ja kutsumuksestaan, Johanna Ylihaveri laulaa. Ke 14.9. Naiset aamukahvilla klo 9–11 seuriksella. Tied. Nuortenilta klo 19–23 seuriksella. La 10.9. Muistotilaisuus tämän jälkeen Taatanaitassa. Hopearinteen hartaus klo 14.30. Ennakkoliput käteisellä Ikaalisten Kirjakaupasta. Pyydämme ilmoittamaan tilaisuuteen osallistumisesta 19.9.16 mennessä: olli-pekka.salovaara@revenio.fi tai 040 567 5520. Rukouspysäkki klo 9.15. Iltaa isännöi Kari Salo. TORSTAI 8.9.2016 Seurakunnalliset 6 Tänään to 8.9. Su 11.9. Naistenkahvila klo 18 Isopappila. Kaivaten äiti Sanna ja Jari Sini, Jouni Tuomas, Jonna Jukka perheineen Jouko perheineen Esko muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten saattamana 2.9
– Se vaikein asia on usein lopulta avannut uusia ja syvällisiä ulottuvuuksia. IKAALINEN Kastetut: Aleksi Heikki Olavi Järvi ja Romi Mark Patrik Murphy. Naistenkahvila on Isopappilassa (Yrjö-Koskisentie 6) tiistaina 13. Juoksutusmäärä 17 m 3 /s. Jeesus itse sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun saa elää, vaikka olisi kuollut, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun ikinä kuole.” Luuk 7:11–16 kertoo Nainin lesken ainoasta pojasta, jota vietiin hautaan. Inhimillisyys on se asia elämässä. Ritva Tulitte päivääni lahjoin ja kukkasin, kauniin sanoin ja sävelin. Puhuu Raimo Lehkonen. – On hyvä oivaltaa, että minun omat kansioni ovat omaisuuttani ja pääomaani. Elämä antaa paljon. päivä mieheni elämä sammui kello 16 aikaan. Illan aikana availlaan erilaisia kansioita kuten muistojen, minuuden, äiti-tytärsuhteen, rakkauden sekä myös mietitään Jumala-kansion sisältöä. Tyttäremme kanssa siunasimme hänet taivasmatkalle Isä meidän ja Herran siunauksen myötä, myös poikamme ja vävymme olivat lähellä kun hän vielä muutamaa minuuttia ennen sanoi: hyvää yötä rakkaat! Sitten elämä sammui rauhalliseen kuolonuneen, ja hän pääsi uuteen elämään, parempaan, Jeesuksen luo, uskossa turvaten. Satapirkan Sähkö Oy Aurinko To nousee 6.36 laskee 20.12 Pe nousee 6.39 laskee 20.09 La nousee 6.41 laskee 20.05 Su nousee 6.44 laskee 20.02 Ma nousee 6.46 laskee 19.59 Ti nousee 6.49 laskee 19.56 Ke nousee 6.51 laskee 19.52 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +16 +16 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +16 +17 +16 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +18 +19 +17 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +19 +20 +19 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +18 +18 +18 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +13 +14 +13 Ikaalinen Viljakkala Jämijärvi Hämeenkyrö +17 +18 +17 Tänään Huomenna Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Mukana elämäsi käänteissä Oiva Mediaperhe. Sain siinä vuoteen vierellä vielä laulaa yhteisen lempivirtemme. Sää lähipäivinä Kyrösjärvi Kyrösjärven pinnan korkeus keskiviikkona +83.12 m. Pirjo Kemppainen Lämmin kiitos muistamisesta. joulukuuta. Avioliittoon vihityt: Mari Susanna Jokela ja Toni Salomon Liimatainen. Siinä matkassa tarvitsemme toisiamme. Musiikkivieras Johanna Ylihaveri laulaa uudempaa hengellistä musiikkia ja ylistyslauluja. Hämeenkyrön seurakunnassa jatkuu keväällä 2016 alkanut Raamattu tutuksi -sarja Uudesta testamentista Kyröskosken seurakuntatilassa (Torikatu 8). Kirjailija Maija Nyman puhuu Hämeenkyrön seurakunnan syksyn ensimmäisessä naistenkahvilassa teemasta, josta on myös kirjoittanut. Virressä 616 sanotaan: ”Puhtaana niityn kukka mullasta kohoaa..” Hyvä lukijani, Jeesus on kuollut ja ylösnoussut sinun ja minun tähteni, että kerran saamme kohdata taivaan kodissa, uudessa elämässä toisemme. – Puhun myös omalta kohdaltani. Siunausta sinun syksyysi! Aili Hietamäki Kouluruoka 12–16.9. Luvassa on suolaista ja makeaa tarjottavaa sekä kahvia, teetä, hyvää seuraa ja keskustelua. Ilon iltapäivä Jämijärven seurakuntakodilla alkaa kello 14. Toivon, että kun minua ei enää ole, ei itkettäisi, vaan naurettaisiin ja muisteltaisiin, millainen iskä ja Raimo oli. Osa niistä on auki ja luettavissa, toiset ovat raollaan tai lujasti kiinni. Ja joskus elämä antaa myös toisen, ehkä kolmannen ja neljännen mahdollisuuden. Perheuutiset Su klo 18 Iltakirkko; Klingat. Keskustelua alustaa ikaalissyntyinen Outi Papunen, joka vastaa TNNKY:n järjestämästä Itu-työstä. Vakkuri toivoo, että kuulijoiksi tulisi omaishoitajia. TV:stäkin tuttu juontaja Raimo Vakkuri tulee seurakunnan ja Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistyksen kutsumana Pohjanmaalta Jämijärvelle keskiviikkona 14. Naistenkahvilassa salaisia kansioita HÄMEENKYRÖ. Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina 8. Kun jumittuneet kansiot aukeavat, kipeistäkin kokemuksista voi tulla jotain merkityksellistä, Nyman toteaa. Nimitykset Menovinkit Ilon iltapäivässä puhetta rakkaudesta Päivi Seppälä JÄMIJÄRVI. Lauantaiaamussa hän kertoo omasta elämästään ja kutsumuksestaan. syyskuuta. Tervetuloa! VAPAASEURAKUNTA Poppelikatu 8, Ikaalinen Tattis vaa paljo teitil kaikil. Taas yksi kesä on takanapäin, tämäkin kesä jäi monelle viimeiseksi, kuten rakkaalleni viime vuonna. Avioliittoon vihityt: Tuomas Johan Mikael Ojakoski ja Johanna Emilia Ojakoski (Järvinen). Kuolleet: Matti Mäntysalo 94 ja Salme Kyllikki Vasu 85. Moni kaipaa jo läheistä, jota ei enää ole. Illat kestävät puolitoista tuntia. 7 TORSTAI 8.9.2016 Jumalan kämmenellä HÄMEENKYRÖ Kastetut: Miina Anja Orvokki Haimakainen ja Olivia Anna Aurora Pertta. Jeesus herättää uuteen elämään, kun me uskossa Häneen kuljemme tämän maallisen matkamme. syyskuuta kello 9 alkaen. Viesti heille on: Olette arvokkaita. Se riittää. Naiset aamukahvilla -tapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran lauantaina 10. Syyskuun 22. Raamattuiltoja järjestävät Hämeenkyrön seurakunta ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry (Sley). Nöyrä kiitokseni teille, matkassani kulkeneille. Älkää vetäkö itseänne piippuun. – Omilta tyttäriltä en ole odottanut arvosanoja vaan sitä, että he kasvaisivat sosiaalisiksi, oppisivat rakastamaan itseään ja sitä kautta myös saisivat rakkautta. syyskuuta ja puhuu sosiaalisuudesta, rakkaudesta ja inhimillisyydestä. Opetussarja on avoin kaikille halukkaille ja Uuden testamentin sanomasta kiinnostuneille. Kaikki perustuu inhimilliseen käytökseen. Illoissa on mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun kuullun opetuksen ja luetun jakson pohjalta. Raamattu tutuksi HÄMEENKYRÖ. klo 18.30 Rukouskokous. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo +82.97 m. Ajankohdan alaraja +82.71 m. Kuolleet: Hilja Maria Leppänen 92 ja Pirkko Linnea Antinmaa 82. Ihminen kulkee elämänsä siltaa pitkin – jokainen omalla vastuullaan. Kun kipu on akuuttia, saa vain olla olemassa. Syksyn merkit ovat ympärillämme. Ma klo 18 Yhteysilta; Päiväkeskus Valtakatu 49 Kyröskoski. Sain kokea ihmeet ja yllätykset. klo 11.00 Jumalanpalvelus. Leppäkosken Sähkö Oy:n ja Vatajankosken Sähkö Oy:n yhteisen palveluyhtiön S2B Energia Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu sähkövoimatekniikan insinööri Mika Laatu. Koskela on aiemmin toiminut Leppäkosken Energialla energiapäällikkönä ja vastannut muun muassa sähkön hankinnasta. Tellervo Tuominen To 8.9. Tulee aika, jolloin ensimmäinen kivi vierähtää ja alkaa näkyä valoa. Ke klo 19 Nuorisoilta; Itsenäisyydenkatu 6. Ikaalinen: viljaviikko Ma: Jauhelihakastike, perunat, porkkanaraaste, limppu Ti: Ohrapuuro, mansikkakiisseli, ruisleipä, kalkkunaleike Ke: Hunajainen broilerpastavuoka, hedelmäinen salaatti, patonki To: Lihakeitto, rouhesämpylä, juusto Pe: Rukiinen kirjolohimurekepihvi, perunat, kylmä kastike, salaattivati, rieska Jämijärvi Ma: Lihaperunasoselaatikko, uunipunajuuret, salaatti Ti: Kebab ja riisi, kukkavihannekset, hedelmäinen salaatti Ke: Uunimakkara, perunasose, vihreäsalaatti To: Jauhelihakastike, pasta, vihannessalaatti Pe: Kalakeitto, karjalanpiirakka, munavoi, jogurtti Hämeenkyrö Ma: Broileripyörykät, perunasose, salaatti Ti: Nakkikastike, peruna, salaatti Ke: Fish’n’Chips, salaatti To: Hernekeitto, ohukaiset+hillo Pe: Lasagne, salaatti Viljakkala Ma: Makkarakastike, peruna, salaatti Ti: Kalapyörykät, kastike, peruna, salaatti Ke: Lihajuurespata, peruna, salaatti To: Lihamakaronilaatikko, raaste Pe: Hernekeitto, ruisleipä Sähkövoimatekniikan DI Juha Koskela on kutsuttu Leppäkosken Energia Oy:n myyntijohtajaksi 1.9.2016 alkaen. Tervetuloa! Vanha Tampereentie 31 Ikaalinen www.ikaalistenhelluntaiseurakunta.net HELLUNTAISEURAKUNTA Jeesus antaa elämän Kypsät omenat ovat pudonneet maahan, vilja pelloilta korjattu talteen. Jokaisella kerralla on mukana keskustelua alustava ohjelmavieras ja musiikkivieras. Ensin saimme olla ilojuhlassa tyttäremme häissä elokuun 22. Su 11.9. Ilta alkaa kahvituksella kello 18. Jokainen kantaa itsessään eletyn elämänsä kansioita. Tarkoitus on, että osallistujat lukevat lukuohjelman mukaisesti Uutta testamenttia luvun päivässä aina seuraavaan kokoontumiskertaan. Seurakunnassa on alkamassa uudenlaista toimintaa: naiset tapaavat seuriksella aamukahvien merkeissä lauantaiaamuisin. Tarjoilu on maksullinen. Hän on aiemmin toiminut Leppäkosken Energia Oy:ssä myyntijohtajana. Naiset aamukahvilla Ikaalisissa IKAALINEN. Sarja jatkuu joka toinen torstai-ilta siten, että Uusi testamentti saada käytyä läpi 15. päivä, kuitenkin häitä varjosti luopumisen hetki, jonka tunsimme lähenevän. Luvassa on ajatuksia puhujan ikäkumppaneille. syyskuuta kello 18.30. Aiheena on ”Korintti – iloa ja surua”. Lastenhoito on järjestetty eli äidit voivat rauhassa nauttia ohjelmasta ja tarjoilusta
Opetusja kulttuuriministeriö myönsi avustusta esija perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Verotuloissa on varauduttu noin 400 000 euron verotulojen laskuun. – Se on piristysruiske. – Se kuitenkin edellyttää kotona asumisen tukemista, Tallila muistutti. Tärkeää ei ole kilpailun voitto, vaan se, että voimme osallistua yhdessä. Kunnan johtoryhmä listasi myyntilistalle harkittavia kiinteistöjä viime keväänä. Sonja Vuorela (kok) kysyi, missä vaiheessa Kilvakkalan koulun liikuntatilojen parannus menee. Ikaalisten Yrittäjien varapuheenjohtaja Matti Leminen totesi, että kaupungin tilanteen parantamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia sekä kaupungilta että elinkeinoyhtiöltä. Kaupunki haki Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolta 31 000 euron kehittämisavustusta Lisää liikettä -hankkeelle. Aihe on ollut esillä Ikaalisissa, mutta myös valtakunnallisesti. Elinkeinoasioiden päällikkö Marko Keski-Sikkilä Pirkanmaan Yrittäjistä kertoi kilpailusta vieraillessaan Ikaalisten valtuustossa. Toisessa, kesällä päättyneessä kilpailutuksessa yritys sai yhden auton ambulanssilla tapahtuvien kiireettömien potilaskuljetusten hoitoon. Hämeenkyrön ensihoito pian Ikaalisista Nina Ylinen HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN. Avi ei kuitenkaan myöntänyt avustusta. Rakennuksen omistama YIT Rakennus Oy on toimittanut asiasta kirjallisen vahvistuksen Ikaalisten rakennusvalvontaan alkuviikosta. Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy menetti kilpailutuksessa Sastamalan alueen. – Näin haluamme kannustaa alueemme kuntia elinkeinoystävällisimmiksi. – Kaukalo ja sen alla olevat vesiputket täytyy siirtää. Kasvatusjohtaja Kari Tolonen nosti esiin lukion, joka sai rahaa urheiluakatamiatoimintaan. Salen talo poistuu katukuvasta IKAALINEN. Avustukset koskevat vuosia 2016–17. Siitähän ei syyskuun alussakaan voi sanoa, minkä suuruinen loppulasku tammikuussa tulee. – Suomen Yrittäjissä on kilpailuasioiden päällikkö, joka pelkästään keskittyy siihen, miten kuntien omat yhtiöt kilpailevat markkinoilla ja siten häiritsevät vapaata kilpailua. Rakennus on tarkoitus hävittää loppuvuodesta tai viimeistään alkuvuodesta 2017. Ne ovat tänä vuonna jopa suurempia kuin viime vuoden käyttö. Ellei YIT Rakennuksen suunnitelmaa olisi kuulunut, olisi yhtiölle mahdollisesti asetettu uhkasakko. Salen talo sijaitsee osoitteessa Itsenäisyydenkatu 1. Katselmuksessa sovittiin, että YIT toimittaa rakennusta koskevan toimintasuunnitelman ennen seuraavaa ympäristölautakunnan kokousta. Juuri äsken juoksijamme toivat hienoa huomiota, tällaista markkinointia tarvitaan lisää! Ikuinen riesa on erikoissairaanhoito. Elinkeinoyhtiö Kylpyläkaupunki Oy:n toimitusjohtaja Kari Luoma pitää kilpailua hyvänä ajatuksena ja uskoo, että tahtoa siihen osallistumiseen löytyy. Mutta on esimerkiksi kuntien ylläpitämiä kulttuuritalon kaltaisia paikkoja. – Yhdessä kohdassa tapahtui sortuma. Kaupunginvaltuusto sai tietoonsa talouden osavuosikatsauksen. Siitähän ei syyskuun alussakaan voi sanoa, minkä suuruinen loppulasku tammikuussa tulee. Hämeenkyrö haluaa myydä kiinteistöjään HÄMEENKYRÖ. – Kuten Matti sanoi, konkreettisia toimia tarvitaan. Anneli Ranne (sdp) kysyi, onko keskustan koulun rakennuspuut suojattu sateelta muullakin kuin pressuilla. Ylijäämää tarvitaan kertyneen alijäämän kattamiseen. – Henkilöstövähennyksiä yrityksessä ei tapahdu, vakuuttaa toimitusjohtaja Jali Smolander. 8 TORSTAI 8.9.2016 Yrittäjämyönteisyys vaatii toimia Tuukka Olli IKAALINEN. Tevaniemi ja Kilvakkala saivat avustukset IKAALINEN. Itse toteutus menee ensi vuodelle. Tulopuolella on hieman ongelmia. Akatemia on tärkeä myös siksi, että nykyinen 9. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pekka Hakala kertoo, että seuraavaksi myyntilistalla olevista kiinteistöistä teetetään hinta-arviot ja myynnistä päättää aikanaan kunnanhallitus, jonka ratkaisuvaltaan kunnan kiinteän omaisuuden myyminen kuuluu. Kaupunginsihteeri Jyri Mäntylä totesi hallinnon kulujen pysyneen budjetoidussa. Se on epäreilua. Hämeenkyrön sopimus astuu voimaan vuoden vaihteessa. Kilvakkalan koulu sai avustusta 11 169 euroa ja Tevaniemi 3 831 euroa. Opiskelijoita lukioon tarvitaan myös muualta. Kilpailutuksen valitusaika päättyy 20. Teknisen toimiston rakennus myydään purkukuntoisena. – Jos potilaalta murtuu lonkka autokolarissa Kuopiossa, hänet siirretään terveydentilan niin salliessa jatkohoitoon oman sairaanhoitopiirin alueelle, Smolander selventää. Viime vuosien tapahtumat ovat jättäneet jälkensä, mutta täytyy näyttää, että meillä on yhteinen tahtotila. Viime vuonna isoksi menoeräksi noussut vanhusten kotihoito on tänä vuonna pysynyt hanskassa. Vanhan Tampereentien kevyen liikenteen väylä on valmistumassa reippaasti etuajassa. Henkilövahinkoja ei sattunut, korvauksista neuvotellaan. Mielestäni se on ok. Keskustaa jo pitkään rumentanut Salen talo puretaan. Muuten urakka on sujunut hyvin. Sitä emme voi luvata, Mäkelä analysoi. – Tämä ylijäämä on saavutettavissa, mutta ihan kaikkia lukuja ei vielä ole tiedossa. Sastamalan ensihoidon vei Med Group Oy. Siirtokuljetusten kilpailutus päättyi kesällä ja sopimuskausi astui voimaan syyskuun alusta. Listalle päätyi peräti kuusi kiinteistöä. Kilpailutus tehtiin sopimuskauden päättymisen takia. Ambulanssi hoitaa kuljetuksia silloin, kun potilaan terveydentila vaatii seurantaa tai ylläpitoa. Kuntahan saa toimia, mutta sen ei saa olla epäreilua, Keski-Sikkilä totesi. Aiemman neljän vuoden kauden ensihoitopalvelua Hämeenkyrössä hoiti 9Lives Oy. Viimeisimmässä yrittäjäkyselyssä Pirkanmaa sijoittui keskitason alle, Keski-Sikkilä perusteli. Ikaalisten taloudessa positiivinen vire Tuukka Olli IKAALINEN. Kertynyt alijäämä puolestaan halutaan katetuksi vuonna 2018. Tässä on yksi. Tevaniemen ja Kilvakkalan koulut ovat saaneet valtion erityisavustukset. Kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä muistutti tavoitteesta, joka on noin 416 000 euron ylijäämä. Kokous pidettiin tiistaina. Huolenaiheiksi Mäkelä nosti asukasluvun kehityksen ja työttömyyden. Kiinteistöverot jäävät hieman budjetoidusta, mutta vajetta saadaan paikattua ennakoitua suuremmalla yhteisöverotuotolla. – Olemme kuitenkin varautuneet maksamalla huomattavan suuria ennakkoja. Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto etsivät maakunnan yrittäjämyönteisintä kuntaa. Rask vastasi, että toiveena on saada pallokenttä nykyisen kiekkokaulalon paikalle. Myös valtionosuuksia Ikaalinen on saamassa budjetoitua enemmän. Kilpailussa oman kunnan arvioinnin suorittaa paikallinen yrittäjäyhdistys yhdessä kunnan kanssa. Kari Salo (kd) tiedusteli, miten kunta voi toimia markkinoilla, mikä on reilu tapa. Tarkka ajankohta riippuu purkajien aikatauluista. Mäkelän mukaan se ei ole vielä toteutunut, mutta pelkona on, että laskua tulee loppuvuodesta. Perusturvajohtaja Timo Tallila totesi alkuvuoden menneen paljon paremmin kuin viime vuoden alun. – Ilmapiiri on nyt käännettävä positiiviseksi ja tehtävä markkinointia. Lisäksi Pinsiön koulu myydään sen jälkeen, kun koulutoiminta tiloissa on päättynyt. Käytännössä tämä tarkoittaa potilaiden siirtokuljetuksia sairaanhoitopiirin alueelta ympäri Suomen. Ikuinen riesa on erikoissairaanhoito. Siirron voi ehkä tehdä jo tänä vuonna. Keski-Sikkilä puheenvuoron aikana nousi esiin kaupungin omat toimet markkinoilla. Koulu puolestaan on pysynyt aikataulussa. Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy on voittanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 30. Josko kerrankin kävisi niin, että meille palautettaisiin rahaa. Ikaalisissa on jo pitkään haluttu eroon kaupunkikuvaa rumentavasta kiinteistöstä ellei sitä kunnosteta. Toki kunta kilpailee siinä ohjelmatoimistojen kanssa, mutta esimerkiksi Tampere-talo tuo paljon matkailijoita kaupunkiin, Keski-Sikkilä vastasi. Elokuussa rakennuksella pidettiin katselmus, johon osallistuivat YIT Rakennuksen edustaja, ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja rakennustarkastaja. Ikaalisten kaupunki sen sijaan jäi ilman avustusta Liikkuva koulu -ohjelmassa. Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että kunta laittaa myyntiin kiinteistöt, jotka ovat käyneet kunnan toimintojen kannalta tarpeettomiksi. elokuuta päättyneen kilpailutuksen ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä. Ambulanssipalvelu on ollut vastuussa ensihoidosta Ikaalisissa vuodesta 1976. Osastopäälliköistä tekninen johtaja Satu Rask kertasi rakennushankkeita, joita Ikaalisissa on runsaasti. luokkalaisten ryhmä on pieni. – Kunta ei voi tukea yritystä, joka kilpailee markkinoilla muiden vastaavien yritysten kanssa. Ilmo Kalli (kesk) peräsi yhteishengen nostatusta. Yrityksen toinen toimipiste sijaitsee vuoden loppuun asti Mouhijärvellä. – Vastuu on rakentajan, mutta puu on käsitelty vettä hylkiväksi, Rask vastasti. Lisäksi avustusta tuli ryhmäkoon pienentämiseen. Tähän saakka rakennus on seissyt tyhjänä ja kunnostamattomana. syyskuuta. Ikaalisten vanha Sale puretaan pitkän odottelun jälkeen.. Patrakassa on louhittu runsaasti louhetta liikenneaseman tonttia varten. Myytäviksi suunnitellaan entistä päiväkotia Koulukatu 35:ssä, asuntoja ja varhaiskasvatuksen tiloja, Koulukatu 37:ssä ja 39:ssä, Kettupolun päiväkotia, Kaipion koulua, Lavajärven koulua ja asuinrakennusta sekä teknisen toimiston tonttia osoitteessa Hollitie 7
Hämeenkyrö on viime vuosina investoinut voimakkasti palveluverkkonsa uudistamiseen. Koululle on siirretty esiopetus sekä aamuja iltapäivätoiminta. euroa. Talousarviokehys eli vuoden 2017 toimintakate voi olla enintään 55 miljoonaa euroa. Yritysuutiset. – Yksityisellä hammaslääkäriasemalla on pitkät perinteet Hämeenkyrössä, mutta lääkärin eläköitymisen takia palvelua ei ole ollut vuosiin. Rudenbergin mukaan asian olisi pitänyt mennä sivistyslautakunnan kautta, ja hän vaati kokouksessa koulurakennukselle lisätutkimuksia. Aseman perustaa Deal Henkilöstöratkaisut -yhtiö. Palveluja vastuualueiden tulee talousarvioehdotuksissaan yksilöidä omat rationalisointitoimenpiteensä, joilla päästään tavoiteltuun kehykseen. Tulolisäystä haetaan verotulojen ja veronmaksajien lukumäärän kasvusta. Yhden prosenttiyksikön korotuksen jälkeen muutos tähän vuoteen olisi -0,2 prosenttia. 9 TORSTAI 8.9.2016 Hämeenkyrö nostanee veroprosenttia Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Virtanen ja Kujansuu valittiin JÄMIJÄRVI. – Erityisesti uudet toimitilat ja uusi palveluverkko on käytettävä toiminnan tehostamiseen, Alenius sanoo. Uskomme, että yksityisille hammashoitopalveluille on tarvetta kunnassa, koska väestöä on paljon, kertoo Pasi Karjalainen Deal Henkilöstöratkaisuista. Positiivinen asukaslukukehitys jatkuu, jos palvelut ovat saavutettavissa. Olemme tehneet tästä sopimuksen kunnan kanssa, Karjalainen toteaa. Valinnat teki kunnanvaltuusto, joka myös esittää Kankaanpään kaupunginjohtajaa Mika Hatanpäätä Pohjois-Satakunnan edustajaksi uudistuksen johtoryhmään. Ilman veroprosentin korotusta vuosikate olisi 3,5 miljoonaa euroa. – Tiloihin on tehty pientä pintaremonttia. Hammaslääkäriasemalla on käytettävissä hammaslääkärin, kahden suuhygienistin ja yhden hammashoitajan palvelut. Hammaslääkäriaseman tilat sijaitsevat entisen yksityisen hammaslääkärivastaanoton tiloissa Kyrönsarventien liikekeskuksessa. Rudenberg ei myöskään ollut pyytänyt avaamaan keskustelua uudelleen. Nousua on ollut etenkin perhepalveluissa ja aikuispalveluissa. Tykköön remonttirahasta valitus JÄMIJÄRVI. Ensi vuonna verotulot laskevat neljä prosenttia, jos veroprosentti pidetään ennallaan. Kerran kuukaudessa lauantaina asemalla tehdään hampaiden valkaisuja Suomessa uudella menetelmällä, joka tulee Italiasta. Vuodet 2017–18 ovat tärkeitä vertailuvuosia, koska noiden vuosien tilinpäätösten perusteella määritellään siirtymäkauden tasapainotila. Käytössä on oma röntgenlaite, mutta vaativammat kuvaukset hoidetaan Hämeenkyrön kunnan terveyskeskuksessa. – Hallituksessa nousi esille, että kauppakirjan voisi siten allekirjoittaa heti ja siitä tulisi laillinen. Esimiesten tulee kannustaa henkilöstöä nopeilla kokeiluilla osoittamaan toiminnan muutoksia, jotka joko hillitsevät menoja tai vahvistavat tuloja ja kasvua. Mikäli ostaja alkaa tinkiä kauppahinnasta, asia täytyy jatkossakin viedä hallitukselle. Kunnanhallitus antoi ensi vuoden talousarvion laadintaan ohjeet ja kehyksen kokouksessaan maanantaina. Valituksen mukaan hänen piti esittää asian jättämistä pöydälle jatkoselvittelyjen ajaksi, mutta valtuuston puheenjohtaja keskeytti hänen puheensa ja totesi asian loppuunkäsitellyksi. Poistojen määrä kasvaa, sillä uudet investointihankkeet valmistuvat ja niistä alkavat poistot. Nyt kunnan talous ei ole tasapainossa. Kunnan elinvoiman edistämiseksi henkilöstön mahdollisuus osallistua ja toteuttaa uudistuvaa kuntatyötä on aivan keskeistä. – Asema antaa täydet hammashoidon palvelut. Uudella asemalla hammaslääkäripalveluita saa kahtena päivä viikossa, maanantaisin ja perjantaisin. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa, jossa todetaan muun muassa, että valtuusto teki määrärahasta yksimielisen päätöksen, josta ei jätetty eriävää mielipidettä. Kunnanvaltuuston kesäkuisesta päätöksestä siirtää määrärahaa Tykköön koulun kunnostukseen on tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen. Vuoden 2017 poistojen määräksi arvioidaan 4,8 milj. Hammaslääkäriasema aloittaa Hämeenkyrössä Terhi Palonen HÄMEENKYRÖ. Kunnanhallitus evästi Virtasta näihin keskusteluihin tavoitteella, että kuntien oman paikkakunnan palveluihin kohdistamat säästöt jäisivät juuri itselle. Erityisesti uudet toimitilat ja uusi palveluverkko on käytettävä toiminnan tehostamiseen. Kuluvan vuoden verotuloennuste näyttää talousarviota paremmalta. Kunnanjohtaja Kirsi Virtanen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Kujansuu valittiin maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun ohjausryhmään. Uusi palveluverkko mahdollistaa luonnollisen poistuman hyödyntämisen henkilöstökulujen hillitsemiseksi. Valtuusto siirsi yksimielisesti tonttikauppojen päätäntävallan kaupunginhallitukselta kaupunginjohtajalle. Palvelualueille määriteltyjen kehysten sijaan näkökulmana on palvelualueiden rajat ylittävän kokonaistaloudellisuuden korjaaminen. Hämeenkyrössä aloittaa ensi viikolla yksityinen hammaslääkäriasema. – Tärkeintä on, että jokainen palvelualue ja vastuualue osoittaa tekevänsä oman, perustellun osuutensa yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi, toteaa kunnanjohtaja Antero Alenius. Viime vuosina tehty kehittäminen on ollut taloudellisesti vaikuttavaa, koska aikaisempi nopea menokasvu on saatu taitettua. Hän korosti, että ajatus muutoksesta tuli päättäjiltä. Jämijärven tämän vuoden talous uhkaa painua miinukselle. Tällä hetkellä Puusepp työskentelee hammaslääkärinä Sastamalan kaupungilla. – Yksityinen hammaslääkäriasema tulee antamaan monipuoliset hammashoidon palvelut, kertoo Pasi Karjalainen Deal Henkilöstöratkaisut Oy:stä. Aseman hammaslääkärinä toimii Rene Puusepp. Toimintamenojen lisäksi myös tulopohjan vahvistaminen on tasapainon kannalta välttämätöntä. Muutoksen tarkoitus on sujuvoittaa tonttikauppoja. Syynä on sote-palveluita tuottava PoSa, jonka menot ovat olleet budjetoitua suuremmat. Lausuntoesityksessä huomautetaan, että kiinteistöjen kunnostukseen liittyvät asiat käsitellään teknisessä lautakunnassa. Perhepalveluissa ovat lisääntyneet etenkin lastensuojelun menot. Talousarvion tuloihin on laskettu veroprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. JÄMIJÄRVI. Palvelualueittaisia menokehyksiä ei aseteta, koska tavoitteena on kunnan kokonaistalouden korjaaminen ja maakuntauudistukseen liittyvän tasapainotilan saavuttaminen. Arvio ensi vuoden valtionosuuksien määrästä ensi vuodeksi on 21,8 miljoonaa euroa. Heidän varajäsenekseen valittiin kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Antero Karppinen. Valtionosuuksia pienentävät niihin kohdistuvat leikkaukset sekä valtionosuusuudistus. Keskiviikkoisin ja torstaisin on suuhygienistin vastaanotto. Hän on toiminut aiemmin hammaslääkärinä muun muassa Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Nokialla. Muun muassa katot ja seinät on maalattu sekä odotustilaa on sisustettu uudelleen, Karjalainen kertoo. Vuosikatteeksi edellä mainituilla veroprosentin korotuksen sisältävillä kehysluvuilla tulee 4,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Rudenberg valittaa siitä, että kokouksen seuraava pykälä, aiheeltaan muut asiat, nuijittiin loppuunkäsitellyksi niin, että häntä estettiin esittämästä asiaansa. Kaupunginjohtaja saa päättää tonttikaupoista IKAALINEN. Jämijärven talous pakkaselle. Ennuste on alustava ja tarkentuu syksyn aikana. Virtasen mukaan kunnan on vaikea leikata esimerkiksi sivistyspuolen budjettia, koska se on laskettu todella tarkasti ja kaikki mukana oleva on tarpeellista. Tämä merkitsee, että taloussuunnitelman mukaisesti veroprosenttia jouduttaneen korottamaan. Lisäksi lausuntoesityksen mukaan Rudenberg on valtuuston kokouksessa huomioitu kuten muutkin. Kunnanhallituksen mukaan jokaisen vastuulla on seurata kokouksen kulkua ja keskittyä käsiteltävään asiaan. Valituksen teki kunnanvaltuutettu Erkki Rudenberg (ps). Kunnanjohtaja Kirsi Virtasen mukaan tavoitteena on päästä keskustelemaan PoSan ja muiden PoSan kuntien kanssa siitä, mitä kunnassa voitaisiin itse tehdä sote-kustannusten hillitsemiseksi. Seuraavaa hallituskäsittelyä joutuu aina odottamaan ja siinä on valitusaikansa, taustoitti kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä
Se pätee niin Suomessa kuin tropiikin sademetsissä, Helimo sanoo. Vaikka papin työ tuntui oikealta valinnalta, kasvavan perheen ja työn yhteensovittaminen uuvutti nuorta pappia ja koko perhettä. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. – Suunnattoman surunsa keskellä he taluttivat minua papiksi, Jokinen kertoo. Kristinuskon lähtökohta on Jumalan halu armahtaa ihmistä, omaa kuvaansa, Jokinen pohtii. – Teen hankkeelle loogisen viitekehyksen, jonka pohjalta edetään. Raamatun Jobin kirjasta Jokinen on löytänyt runsaasti pohdittavaa, ja hän on kirjoittanut siitä myös kirjan, Varjojen laulun. – On melkein uskomatonta, että täällä alkoi hanke, jossa on niin paljon yhtäläisyyksiä siihen, mitä tein aiemmin Amazoniassa. Helimon mies on perulainen Jesus Shapiama Silvano ja heillä on kahdeksan kuukauden ikäinen tytär. Uskonto on yritystä miellyttää Jumalaa ja siksi oikeastaan turhaa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien ympäristöyksiköiden, Pirkanmaan Elykeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Helimo on viettänyt mökillä aikaa myöhemminkin, vaikka vuoden 2005 jälkeen hän on käynyt kotimaassaan vain kerran–kaksi vuodessa. – Minusta piti tulla nuorisopappi keskikokoiseen seurakuntaan. Jokinen ei ole hämeenkyröläisille uusi tuttavuus, sillä hän teki seurakunnassa puolen vuoden sijaisuuden myös viime vuonna, ja jotkut saattavat muistaa miehen jopa muinaiselta 1980-luvulta, jolloin hän toimi täällä kesäteologina useampana vuonna. Hankekoordinaattorin työpiste on Hämeenkyrön kunnan teknisen toimen tiloissa Kyrönsarventie 6:ssa. Jobin kirja opettaa Jokiselle, mitä on pikkuhiljaa kieltäytyä selittämästä ja suostua jakamaan surua, jolle ei ole selitystä. – Juttusilleni saa kyllä tulla aiemminkin, Helimo lupaa. Papinkaan ei kuitenkaan pidä sanoa asioita, joista hän ei tiedä mitään. – Suomessa kirkko saa yliopistoista teologian maistereita, joista se tekee pappeja, Jokinen kuvailee. – Työ oli normaalia seurakuntapapin työtä, työkielenä vain oli venäjä. Kohteena oli Botswana eteläisessä Afrikassa, mutta Jokiset päätyivät Venäjälle. Hiukan hätkähdyttävästi Jokinen toteaa, että uskonto on kristinuskolle haitaksi. – On inhimillistä toivoa selitystä, kun kohtaa suurta surua. – Päätös lähteä tekemään koulutusja opetustyötä oli puolison kanssa yhteinen, tavoite oli myös saada enemmän aikaa työskennellä yhdessä, Jokinen kertoo. Ja tulikin, sillä pappisurani alkoi nuorisopappina Oriveden seurakunnassa talvella 1991, Jokinen kertoo. Nuori neuvoton pappi ja poikansa menettäneet vanhemmat istuivat pitkään hiljaa, sitten vanhemmat alkoivat kertoa huoneessa olevien esineiden kautta pojastaan. Urasuunnitelma, jos miehellä sellaista ylipäätään on ollut, on tosin muokkautunut vuosien varrella moneen kertaan uusiksi. Vaikka onkin Naantalissa syntynyt ja Etelä-Amerikassa pitkään asunut, Helimo uskoo löytävänsä yhteisen kielen myös täkäläisten kanssa. – Opetusja koulutustehtävät ovat antaneet eväitä papin työhön, vaikka niinsanotuissa normaaleissa seurakuntapapin töissä olen ollut vain reilut puolenkymmentä vuotta, Jokinen kertoo. Kumpaankin kysymykseen vastaus on myönteinen, joten emmeköhän me sopeudu, Helimo hymyilee. Helimon äidinisä oli ammattikoulun rehtori Erkki Torkkola ja Helimo vietti Hämeenkyrön mummilassa monet lapsuuden joulut. – Papin pitäisi olla enemmän Jumalan edessä hiljaa kuin ihmisten edessä puhumassa. Näin vastaa Erkki Jokinen kysymykseen millainen pappi hän haluaa olla. Ulla Helimon äitiysvapaa jatkuisi oikeastaan vielä syyskuun loppuun, mutta Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattorin tehtävä oli niin houkutteleva, että hän lähetti hakemuksen, pääsi haastatteluun ja tuli valituksi. Avain hyviin tuloksiin on ihmisten sitoutuminen. Erkki Jokinen haluaa olla pappina mahdollisimman tavallinen ihminne, jota Jumalan armo on lähtemättömästi koskettanut.. Viljakkalan Haverissa sijaitseva, edelleen suvun omistuksessa oleva mökki on Helimolle tuttu lapsuuden kesälomilta. Viiden vuoden jälkeen Jokiset hakeutuivat ulkomaille Suomen Lähetysseuran kautta. Uuden kielen opettelu ja viiden vuoden pappiskokemuksella hankittujen oppien välittäminen Inkerin kirkon työntekijöiden kouluttamisessa Kelton koulutuskeskuksessa vaati paljon. Kolmen helmen joet -hankkeen kohteena on kolme uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun asuttamaa jokea: Ruonanjoki, Pinsiön Matalusjoki ja Turkimusoja sekä näiden valuma-alueet. Edellisessä Helimon koordinoimassa hankeessa työkielenä oli espanja. Helimo arvioi, että jonkinlainen kuulemistai keskustelutilaisuus hankkeen tiimoilta järjestetään syys-lokakuussa. Viimeisin tehtävä oli Suomen ulkoministeriön rahoittaman ja Conservation Internationalin toteuttaman BioCuencas -hankkeen koordinaattorina Perun Amazoniassa. 10 TORSTAI 8.9.2016 Raakkukoordinaattori Amazoniasta Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Tuon pestin jälkeen Jokinen siirtyi Raamattuopistolle Kauniaisiin, missä hän työskenteli muun muassa maahanmuuttajien kotouttamistyössä. Hankkeen aiheena oli jokien valumaalueiden hallinta ja biodiversiteetin ja vesivarojen suojelu. – Kaikki, mitä me Jumalalle merkitsemme, on Hänestä lähtöisin. Papiksi oppiminen tapahtuu Jokisen kokemuksen mukaan papin työssä. – Lähdin BioCuencashankkeesta kesken pois lapsemme syntymän lähestyessä, koska en halunnut synnyttää ja kasvattaa lasta niin levottomissa ja turvattomissa oloissa. – Kysyin mieheltäni olisiko hän valmis muuttamaan Turusta tällaiselle pienemmälle paikkakunnalle, kun kävin täällä työhaastattelussa. – On ihmisten etu, että luonto voi hyvin. – Koordinaattorin tehtävä ei ole tulla sanelemaan, mitä ja miten tehdään, vaan kuunnella ja kerätä eri tahojen näkemyksiä ja sovittaa niitä yhteen, Helimo sanoo. – En ehtinyt ikävöidä papin työtä, Jokinen sanoo. Jokiselle papin työ on kutsumus, ja työ on vastannut odotuksia. Kymmenen vuoden kokemus hanketöistä on tuonut selkeän näkemyksen siitä, mistä kannattaa aloittaa. Jokinen aloittaa työskentelyn Hämeenkyrön seurakunnassa syyskuun puolivälissä. Helimo on työskennellyt suomalaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa EteläAmerikassa vuosina 2003– 2015. Hankkeeseen tullee sisältymään niin yleisötilaisuuksia, talkoita kuin kouluyhteistyötäkin. Palattuaan Pietarin liepeiltä Suomeen perhe asettui Helsingin seudulle, missä Jokinen aloitti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon venäjänkielisenä pappina. Helimo aloitti työnsä syyskuun alussa. – Menehtyneen pojan vanhemmat veivät minut poikansa huoneeseen ja pyysivät minua istumaan pojan kirjoituspöydän ääreen. Tätä paikkaa oli pakko hakea, sanoo Helimo, jolla on sukujuuria Hämeenkyrössä. Ulla Helimo aloitti työnsä Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattorina syyskuun alussa. – Hänellä oli kaksi vastakysymystä: onko täällä kuntosali ja voiko täällä kalastaa. Vaikka ympäristö läntisellä Pirkanmaalla poikkeaa jonkin verran Amazoniasta, hankkeen koordinointi on samanlaista. – Haluan olla pappina mahdollisimman tavallinen ihminen, jota Jumalan armo on lähtemättömästi koskettanut. Pappisuransa alkutaipaleelta Jokinen muistelee tilannetta, jossa hänen piti siunata 17-vuotiaana onnettomuudessa kuollut nuorukainen, perheen ainoa lapsi. Pappi haluaa olla tavallinen ihminen Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ
Talkoolaisten kädenjälki näkyy Kesäteatteri Seleentakusten näyttämössä ja katsomossa. Monia sattumia onkin kertynyt kesäteatteri Seleentakausten ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Toipilaan sairastuvaksi rauhoitetaan kamari. Että kuinka yksinkertaisesti on onnistuttu jotain tekemään. Marsulle organisoidaan hoitorengas, sillä varsinkin aluksi potilasta lääkitään neljän tunnin välein. – Aina vähän silmä antaa jotain. Seleentakusten kesäteatteri vaalii periaatetta, että näyttelijät näyttelevät – talkootöihin etsitään toiset tekijät. Vastaus oli, että jäätelöä saa syödä, mutta rahat menevät Seleentakusille, Eeva-Liisa Järvenpää kertoo. Heiltä kysyttiin, saavatko he palkkaa. Se kursailee talttahampaittensa iskemistä eläinlääkärin sormiin. Sairastupaan on tunkemassa vierailulle myös yksi jäärä karvakuono. – Ei työkalua, etteikö löytyisi Arvon peräkärrystä. Tuttu äänekäs sirkutus kuuluu taas marsujenhäkistä. Marsu on ollut vaisu. Lyyti on salannut meiltä vointinsa, mutta ei koululaisen tarkoilta silmiltä. Tilanne ei hyvältä näytä. Eläinlääkärin tutkimuspöydällä on avattuna kantokoppa, jossa kyyhöttää potilas. – Meitä ajelutti kaunis nuori nainen, hän hymähtää. Tunnistamme karvakasan vaivoin Lyytiksi. Arvo Rinnetmäki muistelee Tallinnasta neljän miehen vossikka-ajelua. Ideoita tuodaan sitten omaan teatteriin, Arvo Rinnetmäki sanoo. – Ensi kesälle meille on präntätty kalenteriin häät, Rinnetmäet sanovat. Arvo Rinnetmäki katsoo sillä silmällä Kesäteatteri Seleentakusten päänäyttämöä. – Näytelmää harjoitellaan runsas 30 kertaa ennen esityksiä, ja näyttelijöiden on oltava joka näytöksessä. – Silloin saatte varmasti vapaapäivän, Järvenpäät tuumaavat. Naisten talkooaskareet löytyvät siitä, että yleisö ja näyttelijät pysyvät tyytyväisinä. Viikonlopun suunnitelmat saavat uuden käänteen, kun havahdumme marsun kurjaan kuntoon. Meille käy juuri näin. Saamme mukaamme reseptit, hoito-ohjeet sekä hennon toivon toipumisesta. Koululainen ilmestyy viereemme sylissään Muumipeikon Haisulia muistuttava otus. Ennättävät teatteritalkoolaiset toki suvessansa muutakin – vaikkapa kesäteatteriin. Talkooväelle löytyy monenmoista tekemistä myös kesäteatterin näytöksissä. Se riittää heille. Matkalla riittää jo harmia ja hidastetta tietöistä. Kesäteatteri Seleentakuset valmistautuu 11. Pullia varataan niin, että varmasti riittää. Muksuille pistetään viestiä, että silloin ei olla kotona, sanovat Kaija ja Arvo Rinnetmäki. Suuria määriä talkoolaisia ei tarvita, kun toimintaa on kehitetty, Matti Järvenpää perustelee. Talkoomiehet ja heidän paremmat puoliskonsa Kaija Rinnetmäki ja EevaLiisa Järvenpää muistavat Seleentakusten ensimmäinen kesän vuosikymmen sitten, kun yleisömäärä ylitti odotukset kolminkertaisesti. Milli-vieras saa porttikiellon. Silti on talkooväenkin mietittävä kesäänsä teatterin aikataulussa. Apu marsulle löytyy helpotukseksi lähempää, kuin Napapiirin takaa. – Kahvittelijat ihastelevat, että kotopullaa ja myydäänkö niitä. Ehdimme. Marsukin älyää parhaansa. Kokemus on koululaista opettanut, että ne kaksi ”puupäätä”, joita myös vanhemmiksi kutsutaan, harvoin uskovat asioita elleivät itse niitä näe. Rinnetmäet Vahosta ja Järvenpäät Röyhiöstä ovat talkoilleet kesäteatterilla kaikki nämä vuodet – Matti Järvenpää teatterin ideoijana vuoden pidempään. Ensimmäinen vuosikymmen teatteritalkoita täyttyi jo Päivi Seppälä IKAALINEN. Onneksi tavoitan ymmärtävän tohtorin, joka lupaa tutkia Lyytin vaivoineen. – Säästä kiinni, miten yleisöä kertyy. Lyyti kestää supermarsun tyyneydellä tutkimukset ja toimenpiteet. Pikkukuurot eivät asiaa haittaa, talkoolaiset tuumaavat. Pikku potilas Eeva-Liisa Juurijärvi Kirjoittaja on ikaalislainen perheenäiti ja varhaiskasvattaja Olemme valmiit kyyditsemään pikku potilaan vaikka Ivaloon saakka apua saamaan. Lyyti-marsulla ei ole kaikki kohdallaan. He kertoivat, mitä jätskiä piti tuoda. Ukkospilvet kiertävät meitä kahta puolen. ”Huomenta! Hengissä ollaan!” Lemmikkien omistajat tietävät, että eläimillä on tapana sairastua päivystysaikaan. Arvo Rinnetmäki (vasemmalla), Eeva-Liisa Järvenpää, Kaija Rinnetmäki ja Matti Järvenpää eivät ole talkootunteja laskeneet Seleentakusten 10-vuotisen kesäteatterihistorian aikana. Sitäkin olisi silloin tarvittu, kun Tienarin Aleksi nosti teatterin joesta komean hauen, mies naurahtaa. Lyyti virkoaa vähitellen. Talkoolaisten palkkaa on, kun katsojia tulee. Teatterikatsomoon on penkkejä tehty ja lisätty, on jo korvattu vanhaa uudella. Heidät tapaa joka näytöksessä: Kaijan kahvituksissa, Arvon katsomassa pääsylippuja. Kun näkee, että katsomossa on 200 ja on varattuna 150 pullaa, otetaan pakasteesta äkkiä sulaksi lisää, Kaija Rinnetmäki sanoo. Potilas ei mahdollisesti kestä tutkimuksen tuomaa stressiä ja saattaa kuolla.” Hanna-tohtori kertoo vakavana ja katsoo silmiin. Röyhiöön heitä ilmaantuu ympäri Suomen: Helsingistä Kolariin, Imatralta Turkuun. – Puntari puuttuu. Muu talkooväki voi vuorotella. 11 TORSTAI 8.9.2016 Vieraskynä ”Varoitan teitä jo tässä vaiheessa. Yhden kerran näytöstä siirrettiin – pidettiin pidempi kahvitauko – sateen takia. Ystävien talkooapu tulee tarpeeseen Lyytin hengen pelastamiseksi. Eräänä aamuna se vihdoin tapahtuu. Arvo Rinnetmäen Mosse-auto ”esiintyi” Sastamalan Suuli-teatterissa, toki pariskunta lähti sinne. Tarkka silmä löytää kyläkoulun johtajaopettajan saunaperustuksille rakennetusta hirsikehikosta pienen viimeistelyn kohteen. Eeva-Liisa Järvenpää, joka on näytellytkin, pyöritteli viime kesän sadepäivien askareena yli tuhat pullaa pakasteeseen, kun kahvipullat päätettiin leipoa itse. – Paikkoja oli 200:lle, ja kaksi kertaa tuli 500 katsojaa. Pentu haukkuu, mutta tyytyy osaansa. Tulijat kertovat, että matkalla satoi – Röyhiössä ei. Ukkospilvet kiertävät meitä kahta puolen.. Matti Järvenpään kanssa on jo puhuttu siitä, että katsomon vanhin osa kaipaisi remonttia. – Voi, voi, meillä oli viime kesänä niin reipas porukka jäätelönmyyjinä. Seleentakusten kesäteatterilla kesälauantait yritetään pitää näytöksistä vapaina. Kevättalvella lumen alkaessa sulaa Matti Järvenpää listaa rakentajaporukan talkoita. Teatterituotolla kehitetään kesäteatteria, kylätoimintaa ja tehdään talkoolaisten kiitosmatka, joka antaa kivaa kerrottavaa. Säästä kiinni, miten yleisöä kertyy. kesäänsä. Kullanarvoisia ovat Arvo Rinnetmäen kaltaiset joka työn taiturit. Vaan löytyykö nuoria jatkamaan talkoita, joita kesäteatterille riittäisi tulevaisuutta. Kaikki penkit ja tuolit kannettiin, ja nuorimmat katsojat istuivat nurmikolla. Enää he eivät pese näyttelijöiden pyykkiä ja tee kymmeniä voileipiä. Huonokulkuisten katsojien ei tarvi väliajalla kavuta kahvilaan, kun he saavat kahvinsa katsomoon. Lemmikkien omistajat tietävät, että eläimillä on tapana sairastua päivystysaikaan. Päivystysaika on arvaamaton myös eläinlääkäriasemalla. Rinnetmäet myöntävät, että teattereita kiertäessä tulee katsottua, miten muut ovat eri järjestelyitä ratkaisseet. – Kalenteria on käytettävä. Pyydän äänettömästi pikkuruista ihmettä, että pääsisimme perille ajoissa ja lääkärille ei tulisi akuuttia lähtöä
Yhteisen hyvän eteen tekemisen malli on tullut kotoa. Kaikki, mitä kylässä tehdään ja saadaan aikaan, on ainoastaan yhteisön ansiota. Nykyään Sirkka ei voi, osaa tai halua erottaa yhdistysaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan. Hän ei haluaisi nostaa itseään kovin korkealle. Siellä marjastetaan, rakennetaan havuista lauttoja, leivotaan itse sämpylät. Salin poikki etenee kohta värikäs joukkio pieniä ja vähän isompia jumppaajia, kun Näsiaho kertoo ja näyttää, miten mennään kyykkykävelyä, karhunkäyntiä, mittarimatomatelua tai laiskan jäniksen laahustusta. Kun muotopalan värikkäämmän puolen kääntää lattiaa vasten, pala liukuu paremmin. Maatalousyrittäjän arki on muutenkin tavallaan jatkuvaa työssäoloa. – Pikku hiljaa tämä imaisi mukaansa, Sirkka kertoo. – Monesti sanotaan, että ei kukaan tule kotiin asti, mutta kyllä minä tulin, Sirkka nauraa. Kun käsitellään kala-aihetta, ongitaan oikeasti eikä vain katsota kuvia. Annukka Sirkka vetää Jumesniemen koululaisille iltapäiväkerhoa, jossa vispipuuron marjat kerätään itse. Jotta suuri joukko jumppaajia mahtuu pyörimään turvallisesti, salin lattialle on ripoteltu värikkäitä muotopaloja, jotka ohjaavat osallistujat hajaantumaan tasaisesti eri puolille salia. Jos alkaa huimata, voi välillä vaihtaa suuntaa. – Hakekaapa jokainen oma aikuisenne, ja tulkaa hänen kanssaan tähän viivalle seisomaan, Näsiaho opastaa ja kohta salin toisella sivulla on pitkä rivi jumppaamaan valmiita lapsia ja heidän aikuisiaan, äitejä, isiä ja ainakin yksi täti. – Juuri luin jostakin, että onnellisuus kasvaa hyväntekeväisyystyön mukana. Tarkoitus on auttaa lapsia löytämään liikkumisen ilo Katso kuvat https://mediaperheoiva.edocker.com. Vaikka jumppa oli syksyn ensimmäinen, osaavat pikku jumpparit kerätä välineet pois esimerkillisen hienosti. Taustalla pyörivät Lila ja Jarno Toivola. – Voin sanoa ylpeänä, että täältä olen kotoisin ja tänne olen juurtunut, toteaa Jumesniemen seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Annukka Sirkka. Hän pitää kirpputoreista, ei liikakulutuksesta. – Täällä on samanhenkistä porukkaa, yhteinen ajatusmaailma ja päämäärä, Sirkka kertoo. Agrologin ja seminologin koulutuksen saanut Sirkka oli toki tullut tutuksi monen kyläläisen kanssa ammattinsa puolesta. – Tarkoitus on auttaa lapsia löytämään liikkumisen ilo, ei tehdä heistä voimistelijoita, Näsiaho tiivistää. Ei hän edes haluaisi, sillä Jumesniemessä on kaikki: koti, perhe ja kyläyhteisö. Harrastustoiminnassa, tapahtumissa ja ryhmiksessä käy väkeä kylän ulkopuoleltakin. Kylällä, perheessä ja kotona on kaikki. Jumesniemeen hän muutti reilut kymmenen vuotta sitten. Mutta sitten tuleekin haaste: on aikuisen vuoro istahtaa muotopalan päälle ja lapsi pääsee pyörittämään äitiä tai isää. Oman lapsen syntymän kautta kylätoiminta kasvoi ennestään, avautui uudella tavalla. Temppujumpan pyörteissä Aada ja Mari Penttilä. Alkulämmittelyyn järjestäydytään reippaasti ja suunnilleen ohjaajan neuvojen mukaan. On tärkeää nähdä pidemmälle kuin oman edun päähän, Sirkka ajattelee. Hän alkoi vetää vieläkin toimivaa Piiri pieni pyörii -perhekerhoa, joka kaipasi vetäjää, ja pikku hiljaa mukaan hiipivät muut vastuut. Kaiken taustalla vaikuttavat perimmäiset arvot sukupolvien ketjusta. – Vielä pari kierrosta, tuumaa Julius Virtanen. Seuraavassa tehtävässä lapset istuvat muotopalan päällä ja oma aikuinen pyörittää lasta melkein kuin hyrrää. Keräämässä kerholaiset Ella Schroderus, Kaisa Lepistö ja Eini Kopakkala. Pieni ja lähellä on Jumesniemessä tärkeää. Kylälle hän tosin päätyi tavallaan vahingossa. Iltapäiväkerhossa, jota Sirkka vetää, on 16 lasta. Ennen jumpan alkua ohjaaja kertoo, mitä syksyn ja talven mittaan on tarkoitus puuhata. Annukka Sirkka kouluttautuu parhaillaan ympäristökasvattajaksi, jotta saisi uusia ideoita ja toimintatapoja kylähommien pyörittämiseen. Aviomies Ville Sirkka ja hänen vanhempansa olivat mukana silloinkin aktiivisessa kyläyhdistyksessä. Annukka Sirkka ei osaa erottaa omaa ja kylän aikaa toisistaan. Jos ei ole, kauas ei tarvitse lähteä pitkäksi aikaa. Samalla tavalla löytyi aviomies. Jumppatuokion päätteeksi muotopalat kerätään talteen ohjaajan koriin. Sinä aikana isoimpia harppauksia ovat olleet muun muassa Jumesniemen kirkkokoulun ostaminen ja ryhmäperhepäiväkodin perustaminen. Äidin, Emilia Virtasen pää alkaa olla jo pyörällä. Kohta käyvät aikuiset melkoisilla kierroksilla, mutta hauskaa näyttää olevan kaikilla. Vanhemmilla on lypsykarjaa, ja saman ammatin parissa Sirkka toimii nykyään aviomiehensä kanssa. Totta kai tämä vie aikaa ja resurssejakin, mutta antaa kuitenkin aina niin paljon enemmän, Annukka Sirkka pohtii. Ovat kyllä, ja muutama viime hetkellä ilmoittautunut vielä lisäksi. Yhtenäiskoulun liikuntasalissa on melkein ahdasta, kun 3–4-vuotiaiden temppujumpan osallistujat hyörivät ja pyörivät salin lattialla. Vuodesta 2012 hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Nyt viikon teemana on vilja, joten lapset pääsevät oikean puimurin kyytiin. Sastamalan Karkussa edelleen asuvat vanhemmat ovat olleet omalla kylällään mukana monenlaisessa touhussa. Etelänmatkoille tai pitkille lomille Sirkka ei lähtisi vaikka maksettaisiin. Temppujumppa pyöritti niin lapsia kuin aikuisiakin. Temppujumpassa pyörivät isot ja pienet Sakari Ilomäki VILJAKKALA. 12 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 Jumesniemeen juurtunut Nina Ylinen HÄMEENKYRÖ. Lämmittelyn jälkeen alkaa pyöriminen, jossa siinäkin löytyy tyylejä moneen lähtöön. Pyörivät ihan kirjaimellisesti, kun ohjaaja Jenni Näsiaho antaa ohjeita, joita maltetaan kuunnella kiitettävän hyvin. Näin kaikille riittää tilaa, eikä törmäyksiä satu. Hymy huulessa ja hiki pinnassa. Mutta voi yrittää vaikuttaa omaan maailmaan, siihen jossa asuu, Sirkka pohtii. Tampereen Seudun Työväenopiston temppujumpparyhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa ja aluksi Näsiaho pitää nimenhuudon, jossa hän tarkastaa kaikkien ilmoittautuneiden olevan paikalla. Kauas ei tarvitse lähteä, kun lähelläkin on paljon. Se olisi liian iso taakka harteille. – Ja minulle se oma maailma on Jumesniemessä. Entisen koulun ympärillä levittäytyy oma pihapiiri ja metsä, jossa riittää tilaa touhuta. Kylässä elää vain noin 300 asukasta, mutta yhteisö on tiivis. Punaposkisia lapsia ja aikuisia parveilee koulun eteisaulassa päällysvaatteita ja kenkiä pukien. Voi yrittää vaikuttaa omaan maailmaan, siihen, jossa asuu. – Ajattelen, että koko maailmaa ei voi pelastaa
Kuva: Esko Koskisen arkisto Vilho Koskinen talonsa edustalla konepajan miljöössä vuonna 1951.. Kyröskosken tehtaalla töissä olleet veljekset Vilho ja Jussi Koskinen ostivat Sepänkadulta 1917 osin keskeneräisen talon, jota he alkoivat remontoida Koskisen verstaaksi. Niiden takia tätä tehdään, Esko perustelee. Konepajan toiminnan laajuuden takia töissä oli myös konttorityöntekijöitä. Nykyinen koulurakennus valmistui talvella 1950. Vilho Koskinen oli nimittäin punapäällikkö ja takavarikoi sodan aikana tehtaan laivan. Sodan jälkeen työntekijöitä työllistivät myös autojen korjaukset. 13 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Hämeenkyröstä ja Viljakkalasta jo vuodesta 1922 90 vuotta sitten perjantai 10.9.1926 Koskisen verstas herää henkiin Vilja Pylsy HÄMEENKYRÖ. Se tuli niin paljon yli ruukusta, että jouduin veistämään sen pois ruukusta, kun vaihdoin uuden ruukun. – Paulin äidin vanha joulukaktuskin on vielä olemassa. Koskisen verstaalla korjattiin Snellmannin sanoin kaikkea mahdollista. – Jussi ja Vilho olivat Hennalassa pidätettynä. – Täältä on viety monta rekkakuormaa tyhjänpäiväistä rojua. Muun muassa Jämin lentokenttä korjautti verstaalla purjekoneitaan. Sisällissodan jälkeen Vilho ja Jussi joutuivat linnaan. – Pauli oli aina verstaalla töissä. Joku sanoikin, että jos Pauli olisi viety Keskuspuistoon, hän ei olisi osannut tulla kotiin, koska kävi kotoa vain lähikaupassa, pankissa ja torilla, Esko nauraa. Asiakkaita oli myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Vilho Koskinen johti myös nykyisen Kyröskosken koulun rakennustoimikuntaa. – Sahojen ja myllyjen laitteistoja, tehtaan ilmaradan osia ja autoja. Verstas laajeni nykyiseen mittaansa vuonna 1949, ja toimi muun muassa metalliverstaana. Tuohon aikaan Kyröskosken kylä oli paperitehtaan ansiosta pitäjän keskus. – Kyröskoski toimi silloin Hämeenkyrön verojen suurimpana maksajana. Koskinen toimi tällöin muun muassa osuuskaupan päämiehenä ja Hämeenkyrön kunnan lukuisissa luottamustoimissa, muun muassa hallituksen puheenjohtajana. Verstaan Vilhon pojanpoika Aarne Koskinen ja hänen poikansa Esko Koskinen ovat entisöineet komeaan kuntoon. Kolmiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin viime viikon UutisOivassa. – Ei siitä ole pitkä aika kun sorvasin täällä potkuriin reikää, Snellman valottaa. Leader-ryhmä Kantri ry:n rahoittamassa hankkeessa kerättiin Hämeenkyrön ja Ylöjärven tarinoita Vihreä Sydän matkailuyrittäjien tarpeisiin. Kymmenen vuotta sitten Paulin kuoltua isä Aarne ja pojat Esko sekä Jouni Koskinen alkoivat tyhjentää verstasta. Verstaan sorvauspaikalla Esko Koskinen, Aarne Koskinen ja Jussi Snellman. Vilho oli niin kuihtunut ja huonossa kunnossa, ettei velikään häntä tunnistanut. Paljon varaosia tehtiin myös itse. – Kyröskoskelta on hävitetty paljon 1900-luvun alun rakennuksia. Koulu perustettiin alun perin tehtaan kouluna Selvaaginmäelle vuonna 1884. Parhaana aikana, 1940-luvulla, töissä oli parisenkymmentä henkilöä ja metalliverstas oli toiminnassa 1980-luvulle asti. Verstaalla meni vain pieniä ”Paulin mentäviä” polkuja. – Tehtaanjohtaja kosti Vilholle sodan jälkeen ja jätti siirtämättä verstaalle sähköä. Onneksi Koskiset ovat ymmärtäneet säilyttää historiaa ja pitäneet hyvän huolen verstaasta, Snellman kertoo. Vilho jäi verstaalle. Parempihermoisempi Pauli hoiti ajo-opetuksen. Moottori piti niin kovaa pauketta, että isännöitsijä heltyi asukkaiden valituksesta jakamaan sähköä verstaallekin, Esko Koskinen toteaa hymyillen. Koskinen ja Åström halusivat kehittää Kyröskosken taajamaa, Jussi Snellman perustelee ajatusta. – Oli Paulilla yksi vapaapäivä vuodessa ja se oli vappu, jolloin hänet nähtiin punaisten haudalla, Aarne jatkaa. Muita isoja verstaita ei Hämeenkyrössä eikä lähialueella silloin ollut, pajoja kylläkin. Olavi Koskinen opetti verstaassa myös autokoulun teoriaosuudet opetusauton avulla, josta oli olemassa riisuttu runko. Raju muodonmuutos koitui lopulta Vilhon pelastukseksi, sillä jos hänet olisi tunnistettu, olisi hänet varmaan tapettu, Esko Koskinen selvittää. Hänen jälkeensä pajan johtajana toimi hänen poikansa Pauli Koskinen. Koneet ovat miesten mukaan edelleen käyttökunnossa. Pylsy haastatteli Snellmannia ja Koskisia Ylöjärven Yrityspalveluiden hallinnoimaan tarinahankkeeseen. Koskisten tavoitteena on laittaa vielä koko verstas niin sisältä kuin ulkoa samaan asuun kun se kultavuosina oli. Miesten ystävyys oli syvää, sillä Åström kävi vielä Koskisen kuolinvuoteella tervehtimässä ystävää Koskisen verstaalla, siellä oppipoikana työuransa aloittanut Jussi Snellman sanoo. Myöhemmin Koskisen veljekset riitaantuivat. – Jossain vaiheessa, kun kaikki on valmista, olisi hienoa pitää avoimet ovet ja kutsua ihmisiä katsomaan tätä paikkaa, Esko suunnittelee. Koskiset haluavat, että paikka olisi taas saman näköinen kuin se oli verstaan kulta-aikana. Sittemmin raivaus ja entisöinti on jäänyt pääosin Eskon harteille. Pauli ei heittänyt mitään pois. Pauli Koskinen oli Eskon ja Aarnen mukaan kova tekemään töitä. Taata laittoi vastaiskuksi kuulamoottorin pyörittämään sorvia. Koskisten ja tehtaan päättäjien välit olivat siihen aikaan huonot. Pitkäaikaisin työntekijä oli vuodesta 1948 verstaan loppuun asti työskennellyt Sävele Jalaskoski, jolle toimistotyö oli Esko Koskisen sanoin elämäntehtävä. Esko Koskinen perheineen asuu verstaan pihapiirissä Pauli Koskisen vanhassa asunnossa, jossa on säilytetty vanhaa. Oy Kyro Ab:n toimitusjohtaja Jarl Åström (johtajana 1949–1974) ja Vilho Koskinen visioivat jopa Kyröskosken erottamista itsenäiseksi kauppalaksi. – Muistot ovat tärkeitä. Piha oli täynnä romua ja rautapinoja, Esko muistelee. – Muistan vielä kun taata pisti ekan lapiollisen hiekkaa perustuksiin, pojanpoika Aarne Koskinen kertoo. Vilho oli kuitenkin niin nälkiintynyt, etteivät katsomaan menneet vaimo ja lapset tunnistaneet ja siten löytäneet häntä. Sisällissodan aikaan yhteistyötä tehtaan ja verstaan välillä ei liiemmin ollut. Mikään pieni juttu ei ole edessä, sillä jo pelkät isot koneet painavat niin paljon, ettei niiden siirtäminen käy yhden miehen voimalla. Mutta kukkii se vieläkin, Esko kertoo nauraen
– Saas nähdä, Eeva Jokela vastaa kysymykseen, miltä olo mahtaa tuntua riksa-ajelun jälkeen. Ei aikaakaan, kun Ikaalisten katukuva sai kulkupelin, joka on tutunnäköinen itäisiltä mailta. Maantie 261:n liikennemäärät vaihtelevat tieosuuksittain. Mahdollista olisi kuljettaa kahtakin kyytiläistä, mutta Toivolansaaren mäkeä ei jaksa polkea. Kaksi siltaa on peruskorjattu. Ensimmäiset pyöräriksat oli hankittu Tampereelle. Lokakuun loppuun mennessä maantie on uudella asfaltilla. Olemme ajelleet keskustaan, Kotipihlajalle, torille... Riksapyörän maksimikantavuus on 240 kiloa. Jämijärven keskustaajamassa asfaltoidaan kevytväyliä. Marraskuun alkuun toivotaan paria kuivaa syyspäivää, jotta maantie 261:n remontti saataisiin kokonaan valmiiksi. Antero Kolulla on kaksi toivomusta. Yllätyin. – Remontti etenee kuin juna. Murske on sidottua: se ei pääse purkautumaan liikenteen alla, Jari Soikkeli jatkaa. Ja pyrimme kokoamaan vapaaehtoisista henkilöistä ryhmän ajamaan riksaa. – Kantavuus tehdään kalliomurskeella. Maantien leveys pysyy ennallaan. Ensi viikolla koko komistuksen saa Nikula Tevaniemessä. Sitä ennen on parannettu tierakennetta ja kuivatuksia ja kohennettu liikenneturvallisuutta Jämijärven taajamassa. Jämijärveltä Niinisaloon ajaa 1 850 ajoneuvoa ja Ikaalisten suunnalla 1 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Samalla jutellaan polkupyöräkypäristä, joita toivotaan lahjoituksia riksakyytiläisille. Sillä puheella irtosi lupa kustantaa riksa perintörahoista, joita kaupunki on saanut Valtionkonttorilta vanhus-ja kotihoitopalveluille. – Joissain kohdin vanha päällyste on niin paksua, että se joudutaan jyrsimään pois, Veli-Pekka Pelttari toteaa. Kotona olevatkin ihmiset voisivat mahdollisesti päästä ajeluille. Toivolansaarikodin asukkaat pääsivät Ikaalisissa ensimmäisinä nauttimaan riksa-ajeluista. Odotusarvoon nähden ihmiset ovat tykänneet riksa-ajeluista vieläkin enemmän. Raskasta liikennettä on niin paljon, että tien lopulliseksi ei tule PAB-päällyste vaan oikea asfaltti. Liikennettä ohjataan valoilla. Jämijärventie 26–27:n eli helluntaiseurakunnan kohdalle tulee korotettu suojatie. Jämijärven keskustaajamassa kulkee runsas 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien reunakivet uusitaan. – Vanha tie on kuin tilkkutäkki: siinä on käytetty mitä ihmeellisempiä lujitesysteemejä, luonnehtii tieinsinööri Veli-Pekka Pelttari Varsinais-Suomen Ely-keskukselta. – Olisi hienoa, jos saisimme neljä polkupyöräkypärää. 14 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 Eeva Jokela nauttii happihypystä riksalla Päivi Seppälä IKAALINEN. Eeva Jokelan runosuoni ei ole vielä sykähtänyt runoa riksa-ajelusta, vaikka Tuhkurinperältä lähtöisin oleva harrastajarunoilija on päässyt Toivolansaarikodin virikeohjaajan Antero Kolun kyytiin ainakin pari kertaa aiemmin. Tie remontoidaan valtatie 23:lta Niinisalosta Pirkanmaan rajalle asti.. Muun muassa taajamassa rakenteeseen ei tarvi puuttua. Koska uudet kivet asennetaan vanhojen vierelle, maantien leveä ajoväylä kapenee reunakivien verran. Maantien nykyinen kiviaines ja siinä oleva bitumi kierrätetään uudelleen käyttöön. Antero Kolu polkee, ja Eeva Jokela nauttii. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tieinsinööri Veli-Pekka Pelttari (keskellä) palaveerasi keskiviikkona maantie 261:n korjaustöistä paikan päällä Lemminkäinen Infran Antti Virkkusen ja Jari Soikkelin kanssa. Tietä vahvistetaan lähes koko 22 kilometrin matkalta. Maantie remontoidaan noin 22 kilometrin tieosuudelta: Jämijärveltä Pirkanmaan rajalta Kankaanpään Niinisaloon valtatie 23:n varalaskupaikalle. – Kylää on kierretty. Suojatiekorotuksilla kohennetaan liikenneturvallisuutta taajamassa. Maantie 261:n tilkkutäkki rempataan marraskuun alkuun Päivi Seppälä JÄMIJÄRVI. Nopeusrajoitus lasketaan 50 kilometriin tunnissa, työkoneiden kohdalla 30:iin, Jari Soikkeli kertoo. Ehkä toiveita oikeasti on vielä kolmaskin. Vanha pinta rikotaan, ja murske sekoitetaan vaahdotettuun bitumiin. Virikeohjaaja Antero Kolu polkee vapaa-aikanaan sähköavusteisella polkupyörällä. Käytössä on 1,6 miljoonaa euroa pääosin liikenneväylien korjausvelkaohjelmasta 2016–2018. Kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä pitikin riksaideaa niin hyvänä. Aluepäällikkö Jari Soikkeli Porin piiristä kuvailee edessä olevaa tieremonttia isoksi. Sähköavusteisen rikapolkupyörän ajelu on tuttua puuhaa. Eeva Jokela ei ole ainoa Toivolansaarikodin asukkaista, joille vihjaisukin happihypystä riksan kyydissä riittää. Ensimmäinen riksa hankittiin Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluille aika pian sen jälkeen, kun Toivolansaarikodin palvelukotipäällikkö Arja Starck ja Antero Kolu olivat lukeneet saman lehtiartikkelin. Osa kaistasta on suljettuna noin 0,5–1 kilometrin matkalla. Mainio ajopeli saa Ikaalisten tunnukset merkkinä siitä, että ensimmäisten joukossa Suomessa kaupunki hankki riksan ikäihmisten iloksi. Työn urakoi Lemminkäinen Infra. Helsingin Sanomat kirjoitti Suomen Pyöräliiton Pyörällä kaiken ikää -hankkeesta. Tieremontti on jo käynnistynyt ojien perkauksella ja tierumpujen putsauksella. Toivolansaarikotiin töihin tuleva Helena Alppi poikkeaa toivottamassa mukavaa riksa-ajelua Eeva Jokelalle. Stabiloinnin jälkeen tie on noin viikon verran murskepinnalla, ennen kuin se saadaan mustaksi, asfalttipäällysteelle. Ilman niitä ensi keväälle jää viimeistelytöitä, kuten ajoratamerkintöjen maalaus. Toivolansaariko din asukkaiden lisäksi riksaajeluita on luvassa muillekin ikaalilaisvanhuksille. Remontti tehdään vaahtobitumistabiloinnin menetelmällä. – Ajattelin, että riksa saattaisi olla outo. Kouluntien kohdalla korotetaan asfaltilla sekä suojatie että liittymä. Ajatuksena oli lähteä kyselemään joukkotai sponsorirahoitusta, jotta riksa saataisiin ostettua. Riksapyöriä voisi olla Ikaalisten ikäihmisille useampia kuin tämä toistaiseksi ainoa, sillä niin mukavalta tuntuu päästä happihypylle ulkoilmaan
Seppo Mäntysalo kertoo, että työt tehdään pääosin talkoilla.. Loppukesän vireillä ollut projekti Defibrilaattorin eli sydämen elvytyslaitteen saamiseksi Kovelahden kylätaloon Nousulaan saatiin maaliin perjantaina 2. Melkein sama, kuin sitä ei olisi ollutkaan. Rahoituksen suhteen kiirettä ei ole, sillä Elyn ehtojen mukaan valmista pitää tulla vuonna 2018. Meitä kyläläisiä on yhä vähemmän ja vanhoja tahtoo olla yhä enemmän. Noin kahden minuutin kuluttua laite jälleen tunnistaa potilaan tilan ja valmistelee käyttäjän antamaan tarvittaessa uuden sähköiskun. Muutoin mennään kylän väellä, Mäntysalo toteaa. Maaja kotitalousseura tarjoaa laitteelle säilytyspaikan kylätalon tiloissa. Yläkerran tilasta noin puolet tulee salin käyttöön. Laitteen luovutti maahantuojan edustaja Johanna Herrala. Mäntysalo kertoo, että kylällä mietittiin tarkkaan, rakennetaanko uusi kylätalo. Pukaran kylätalolla ovat jo seinät pystyssä. Niiden loputtua Pukaralla saadaan nauttia upouuden maalämmitteisen hirsitalon palveluista. Tai tässäkin kohtaa, Mäntysalo nauraa. Paikalla oli myös Ikaalisten Ambulanssipalvelusta Jali Smolander, joka osaltaan täydensi koulutuksen sisältöä. 15 TORSTAI 8.9.2016 Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä jo vuodesta 1913 100 vuotta sitten perjantai 8.9.1916 Elvytyslaite maaja kotitalousseuralle Paavo Heikkilä IKAALINEN. Töitä tehdään talkoilla, rahoitusta on saatu Pirkanmaan Ely-keskukselta sekä palaneen talon vakuutuskorvauksista. Laite pitää olla, mutta kuitenkin toivoo, ettei sitä tarvittaisi. Tarkkaa aikataulua talkooporukalla ei ole. Vuonna 2010 palaneen kylätalon tilalle rakennetaan uutta, nykyaikaista kokoontumistilaa. – Välillä on mukana ihan ammattimiehiäkin, mutta hekin ovat tästä läheltä. Lopulta rakennustöihin päästiin. Vanhan talon palon ja uuden rakentamisen välillä ehti vierähtää monta pitkää vuotta. Sen ottivat vastaan Kovelahden Seudun maaja kotitalousseuran puheenjohtaja Pasi Rantanen ja laitteen ylläpidosta vastaava Mirja Ojanen. Arviona kuitenkin on, että valmista tulee ensi vuoden kesällä. Vanhassa talossa keittiö oli pieni ja vanhanaikainen. Valmistuessaan Pukaran uusi kylätalo on pintaalaltaan suunnilleen vanhan kokoinen, mutta neliöt käytetään tehokkaammin. Johanna Herrala koulutti Kovelahdessa väkeä elvytyslaitteen käyttöön. Mukana oli lukuisia paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksittäisiä henkilöitäkin. Laitteen hankintaan löytyi ilahduttavan paljon yhteistyökumppaneita. Mikäli puhallus on vaikea toteuttaa on painallus tärkeää toteuttaa siitä huolimatta edellä mainitulla tahdilla. Kun innokkaan talkooväen saamisesta vakuututtiin, oli edessä vielä tukihakemukset. Lisäksi alakertaan tulee yksi huone, mutta alakerran käyttötarkoitus jätetään nuoremman sukupolven ratkaistavaksi. syyskuuta. Seinät ovat pystyssä ja alkuviikosta asetettiin kattomuoveja paikoilleen. Yhteensä talkooporukka käsittää noin kymmenen henkeä. – Kartoitimme ensin kaikessa rauhassa, saammeko riittävästi sitoutuneita talkoolaisia. Kaikki osallistuivat aktiivisesti Johanna Herralan pitämään Defi-koulutukseen. Kylätalon avain on saatavissa Kovelahden kyläkaupalta kaupan aukioloaikoina. Molemmat kouluttajat painottivat sitä, että paineluelvytys aloitetaan välittömästi sydänpysähdyksen ilmenemisen jälkeen. Sydänpysähdyksessä aika on kortilla, joten elvytystoimet aloitetaan välittömästi tahdilla 2 puhallusta/30 painallusta rytmillä 100 painallusta minuutissa. Kaikki aineet ja tarvikkeetkin maksavat, toteaa Seppo Mäntysalo Pukaran Erämiehistä. Pukarantien varrella käy, jos ei vasarain pauke, niin naulapyssyjen säksätys. Toisin kuin edellinen, uusi kylätalo on rinnetalo, jolloin alakertaan jäävät tekniset tilat. – Kyllä talkoiden varaan on laskettu todella paljon. Vaikka kesän säät olivatkin arvaamattomat ja paikka paikoin vähintäänkin vetiset, ovat työt sujuneet kohtuullisesti. Defi pyritään hankkimaan paikalle mahdollisimman nopeasti ja otetaan niin sanotusti vauhdissa elvytykseen mukaan. Paineluelvytys keskeytyy koneen kehotuksesta sähköiskun ajaksi. Kuva: Raija Heikkilä Pukara saamassa ensi vuonna uuden kylätalon Tuukka Olli IKAALINEN. Laitetehankinta on kuin verkonpaikkaajan hommaa. Talkoissahan monesti ensin innostutaan, mutta sitten kyllästytään. Asiasta tiedotetaan myöhemmin. Lisäksi yläkertaan tulee vessat sekä moderni keittiö. Laite sijoitetaan kylätalon tiloihin. Laitteenja muun ensiapukoulutukseen on kylällä tarvetta. Hieman myös piti miettiä tätä ikärakennetta. Tavallisena päivänä töissä on 5–6 talkoolaista. Laite ohjeistaa itse käyttäjän sähköiskun antamiseen ja paineluelvytyksen jatkamiseen. – Mutta vakavasti ottaen ihmisten vaatimustaso on noussut. Niitä tullaan toteuttamaan myöhemmin syksyllä. Kovelahden kylällä tai välittömässä läheisyydessä asuu noin kymmenen terveydenhoitoalalla työskentelevää. Kahvitarjoilulla höystettyyn luovutusja koulutustilaisuuteen oli kerääntynyt yli kolmenkymmentä osanottajaa, joista osa oli yhteistyökumppaneiden edustajia. – Naiset ovat olleet kovin aktiivisia tässä kohtaa
Kuva: Jaana Harjulan kokoelma. Koneita ei vielä ollut paljon, joten työ oli hyvin työvoimavaltaista, ja lapiotöitä riitti. Hämeenkyrön Sanomat kertoi vuonna 1957 tiealan asiantuntijoista koostuneesta ”arvovaltaisesta retkikunnasta”, joka kiersi lähiseudun kunnissa tutustumassa tieoloihin. Sotien aikana maan tieverkosto rapautui, ja valtateiden suunnitelmat otettiin esille uudelleen 1950-luvun alussa. Kuva: Tuula Markkolan kotialbumi Valtatien työmaa kulki halki Hämeenkyrön keskustan 1950-luvulla. Kuntia nimittäin näyttää alkaneen hirvittää se, että vanha kylillä kulkeva tie jäisi kuntien kontolle, ja tästä asiasta muovattiin yhteistä lausuntoakin vuoden 1932 lopulla. Kolmostien Tampereen ja Vaasan väliselle osuudelle oli kolme vaihtoehtoista linjausta. Valtateiden suunnitelmat valmistuivat jo ennen toista maailmansotaa. Siinä missä valtion suunnitelmissa valtatie kulkisi mahdollisimman suoraa linjausta pitkin, Ikaalisten ja Hämeenkyrön edustajat kannattivat aluksi valtatien linjaukseksi silloista Tampereen-tietä, vain pahimmat mutkat oikaisten. VaijerikäyttöiselKolmostien päällystystyömaalla 1960-luvulla työmaalla johtotehtävissä toiminut Olavi Toivo, ikaalilainen rakennusurakoitsija Kaarlo Kestinen ja Olavi Männistö. Lähistölle Kilvakkalaan perustettiin myös siirtotyömaa sadoille työttömille miehille. Esimerkiksi vuonna 1930 Ikaalinen-lehti (vuodesta 1933 Pohjois-Satakunta) kertoi Ikaalisten, Hämeenkyrön, Parkanon, Jämijärven ja Jalasjärven edustajien valtatietä koskevasta neuvottelusta. Kuva: Kimmo Kestisen kokoelma Salmin sillan työmaa Ikaalisissa 1950-luvun puolivälissä. Ikaalisissa esimerkiksi toivottiin valtatien kulkevan kauppalan kautta, jolloin kauppalasta Kyrösjärven yli olisi rakennettu silta Kilvakkalaan tai Karttuun. Ikaalisten, Hämeenkyrön ja lähikuntien edustajat pyrkivät yhdessä vakuuttamaan valtion Tiekomiteaa siitä, että tie piti linjata läntistä reittiä. Autoliikenne lisääntyi, ja valtio alkoi suunnitella 1920ja 1930-luvun taitteessa valtatieverkkoa. Nykyisistä kolmostien liikennemääristä tuskin osattiin nähdä vielä edes unia. Hämeenkyrön ja Ikaalisten kautta kulkevan reitin lisäksi vaihtoehtoina olivat Kurun suunta sekä Oriveden, Ruoveden ja Virtain kautta kulkeva reitti. 16 TORSTAI 8.9.2016 Kivet lensivät, kun kolmostietärakennettiin Liisa Raipala Mitä reittiä valtatie Tampereelta kohti Vaasaa linjattaisiin. Myös muun muassa Hämeenkyrön kirkonkylässä oli Tieja vesihallituksen tukikohta. Lisäksi muistutettiin Kyröskosken paperitehtaasta ja siitä, että mahdollisuuksia olisi uusienkin teollisuuslaitosten syntymiseen, jos liikenneolot paranisivat. Seudulle perustettiin suuri työpiste ja siirtotyömaa sadoille työttömille miehille, joita tuli eri puolilta maata. Työttömyyttä nimittäin hoidettiin mieluiten järjestämällä niin sanottuja hätäaputöitä. Jos suunnitellun valtatien varrelle ilmaantuisi tuntuvaa työttömyyttä etenkin siirtoväen keskuuteen, valtatien rakentaminen voisi töitä tuomalla helpottaa tilannetta. Hämeenkyrön Sanomat kertoi, että Vaasan–Tampereen valtatien rakentamista pidettiin esillä välirauhan kesällä vuonna 1940. Tuolloin tietöitä tehtiin etenkin työttömyyden hoitoon varatuilla rahoilla. Tampere–Vaasa valtatien rakentaminen lähti liikkeelle vuonna 1957, ja tie valmistui 1960-luvulla. Valtatien rakentamista Ikaalisten Kilvakkalan seudulla muistellaan Nyykoolista Töllinpäähän -kyläkirjassa. Hämeenkyrössä heitä oli yritetty tutustuttaa siihen, miten kurjalla tolalla kunnan tieolot olivat. Päänkokoisia kiviä lensi satojen metrien päähän, rakennusten kattoja ja ikkunoita hajosi, mutta suurempia vahinkoja ei sattunut. Kuntien edustajat perustelivat läntistä reittiä muun muassa sillä, että Tampereen ja Etelä-Pohjanmaan välinen autoliikenne kulki jo Kyrösjärven länsipuolelta. Talvella jäätynyt maa täytyi irrottaa räjäyttämällä, ja Ikaalisten Salmin siltatyömaan seutuvilla räjähteiden käytön on muisteltu olleen holtitontakin
Rooleissa nähdään Sami Markus ja Jaakko Loukkola. Tosin hän ei itse tiedä siitä mitään, koska hän… No, nukkuu. Linnateatterin verkkosivuilla näytelmää suositellaan kaikille yli kolmevuotiaille. Kesäkuun sää ei leiriläisiä suosinut. Ainakin siihen sisältyi kahdeksan tuntia saunomista, ruoan, saunavihdan ja saunatontun tekoa, joten helpolta suorituksesta ei selvinnyt. Suurleirin käytännön järjestelyt sujuivat sutjakasti, sillä tuhansien partiolaisten ruokailutkin järjestyivät Laineen kertoman mukaan ilman kohtuutonta jonotusta. 17 TORSTAI 8.9.2016 Menovinkit Lastenteatteria yhteiskoululla HÄMEENKYRÖ. Päivä on Hämeenkyrön kunnan, Hämeenkyrön seurakunnan, MLL:n ja useiden järjestöjen sekä seurojen yhteinen maksuton tapahtuma paikkakunnan perheille. Tarpojien leiriohjelmassa oli yön yli kestänyt haikki, eli vaellus. Kaari Ketolan kesän partiomuistoissa on useampikin kohokohta, mutta kärkeen hän nostaa Sannin keikan Roihun päättäjäisissä. Laura Tervon leirimuistojen listan kärjessä pörräävät ampiaiset, joita oli runsaasti ja jotka tunkivat jopa ruoka-annoksiin. syyskuuta järjestetään kolmannen kerran Perheiden Päivä Hämeenkyrön keskustan alueella. Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Linnateatterin on kutsunut vierailulle Kirkonkylän koulun 5A-luokka, jonka luokkaretkikassaa esitysten lipunmyynnillä kartutetaan. Lisäksi tarpojat suorittivat saunaliljan, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Alueella on myös kahviloita ja grillimakkaraa. Kuva: Loviisa Norokorpi Kuva: Mervi Talvitie Kuva: Kaisa Laine Savussamme oli majoittuneena 15 ruotsalaista partiolaista.. Ryppyotsaista harrastamista vastustava esitys pitää sisällään menevää musiikkia, riemastuttavia tapahtumia ja älyvapaata meininkiä. Oivaseudun partiolaisten leirilippukunnan nimi oli Tulikipuna. lä Teräsmies-kaivinkoneelle eli Hullu-Jussilla kuormattiin autoihin maamassoja. Roihu 2016-partioleirillä oli vieraita noin 45 maasta. Märkiin olosuhteisiin sopivasti sudenpennut suorittivat Loimulla muun muassa Vesillä liikkuja -jäljen, jossa opittiin merimerkkejä ja harjoiteltiin esimerkiksi pelastusköyden heittämistä. Alle 12-vuotiaiden partiolaisten, seikkailijoiden teemana leirillä olivat Maa, Vesi, Ilma ja Tuli. syyskuuta illansuussa on tarjolla kaksi esitystä, kello 17 ja 19. Retkikuntaa oli muun muassa ajelutettu linja-autolla Kyröspohjan, Herttualan ja Haukijärven kautta Kyröskoskelle, mistä lehti totesi: ”Retken aikana osanottajilla oli erittäin havainnollisia esimerkkejä teiden heikosta kunnosta alueellamme.” Hämeenkyrön ohitustie on puolestaan ollut paikallisen aviisin sivuilla ikuisuusaihe vuosikymmenet. Lähteet ja kirjallisuus: Mediaperhe Oivan arkistot Nyykoolista Töllinpäähän – Kilvakkalan, Sammin, Viljalan ja Niemen kylien kyläkirja, toimittanut Mirjami Haavisto. Mukana päivässä on myös poliisi, Hämeenkyrön VPK ja Liikenneturva. Penkereiden tasauksessa käytettiin puskukoneita, Caterpillareita. Muilla on paljon hienoja harrastuksia eikä hänellä ole mitään. Kurjenmäkikodin, museon, kirkon, Punaisen Pirtin ja Isopappilan ympäristössä perheille on luvassa katsomista, tekemistä, tutustumista ja liikkumista. Esimerkiksi vuonna 1996 Hämeenkyrön Sanomat ehti jo uutisoida, että ohitustien rakentaminen on noussut Hämeen tiepiirin toimintaja taloussuunnitelmiin, ja töiden aloittamista esitettiin vuodelle 1999. Perheiden Päivässä liikutaan koko perheen voimin HÄMEENKYRÖ. Sakari Ilomäki ja tarpojavartio Oravat HÄMEENKYRÖ, KURU, EVO. Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven partiolippukunnat järjestivät kesäkuussa yhdessä tavallista isomman kesäleirin, jolle osallistui noin 150 partiolaista, joukossa myös paljon sudenpentuikäisiä partiolaisia, jotka saattoivat osallistua Roihulle vain huoltajiensa kanssa. Silloin voi Herra Hakkarainenkin harrastaa ihan mitä vain: kerätä ihmeellisiä asioita, liikkua ilman rajoitteita ja toteuttaa itseään taiteen avulla. Alkuperäisteksti on Mauri Kunnaksen ja dramatisointi ja ohjaus Sami Rannilan käsialaa. Perjantain 30. Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Ylöjärven partiolaisilla oli Roihu-suurleirillä yhteinen leirilippukunta, jossa majoittui täkäläisten tarpojien, samoojien ja vaeltajien lisäksi 15 partiolaista Ruotsin Skövdestä. Kilvakkalan seudun perinneyhdistys ry, 2012. Tulevana lauantaina 10. Seudun yhteisen leirin nimi oli kansainvälistä leiriä mukaillen Loimu. Myös Laine tutustui leirillä uusiin kavereihin, joiden kanssa sai ihastella Roihun upeita päättäjäisiä. Uusien tuttujen kanssa myös swoppailtiin eli vaihdettiin partiomerkkejä ja -huiveja. Kaisa Laine onnistui selvästi rentoutumaan suurleirillä, sillä hän palauttaa leirimuistoista ensimmäisenä mieleensä riippukeinun, jossa oli mukava nukkua ja muutenkin viettää aikaa. Hämeenkyrössä tärkeänä pidettiin muun muassa kunnollista yhteyttä Tampere-Pori-tielle sekä rautatiekysymyksen järjestämistä. Terhi Nallinmaa-Luoto– Marja Agge: Hämeenkyrön historia III. Hämeenkyröläiset muodostivat yhdessä Ikaalisten ja Ylöjärven partiolaisten kanssa Tulikipuna nimisen leirilippukunnan, jossa majoittui myös 15 skövdeläistä partiolaista Ruotsista. Turkulaisen Linnateatterin lastennäytelmä Herra Hakkarainen harrastaa vierailee Hämeenkyrössä syyskuun viimeisenä päivänä. Suurin Suomessa järjestetty Finjamboree eli kansainvälinen partioleiri kokosi Evolle heinäkuussa 17000 partiolaista noin 45:stä eri maasta. Oikeastaan vähän reilunkin viikon, sillä Roihu kesti kaikkiaan yhdeksän päivää. Onneksi ovat yöt. Kaatosade kasteli niin leiriläiset kuin heidän varusteensakin. Liikkumista voi kokeilla muun muassa akrobatialla, pyöräilemällä varhaiskasvatuksen liikenneradalla, kokeilla tutkalämäreitä Kirkon takapihalla tai vaikka suunnistamalla Kurjenmäen maastossa. Tänä vuonna päivän teemana on Liikkuva perhe. Leirillä tehtiin raketti, puhdistettiin vettä ja opeteltiin tekemään tuli ilman tulitikkuja, tuluksilla tai patterilla. Partiolaiset liekeissä kesän leireillä Partiolaisia oli Roihulla aika monta. Lana sai keksijänsä mukaan nimen Penkka-Kunkka, ja sitä veti aisoista kaksi miestä ja kolmas ohjasi takaa. Onneksi Herra Hakkaraiselle löytyy lopuksi harrastus, josta hänkin voi olla ylpeä. – Savussamme, eli leirilippukunnassamme oli majoittuneena 15 ruotsalaista partiolaista, joihin oli hauska tutustua, Tervo kertoo. Nälkämaasta kylpyläkaupungiksi 1853– 2000. Leiri oli jaettu seitsemään alaleiriin. Kilvakkalan työmaalla Gunnar Kestinen keksi rakentaa tien luiskien tasaukseen puisen lanan. Terhi Nallinmaa-Luoto: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia IV. Herra Hakkarainen harmistuu kuullessaan, mitä kaikkea muut tassulalaiset harrastavat päiväsaikaan. Hämeenkyrön kunta ja Hämeenkyrön seurakunta, Keuruu 2003. Käytännössä ohitustien kerrottiin rakentuvan vasta seuraavalla vuosituhannella – eikä tästä aikamääreestä olla vielä yhtään myöhässä. Ikaalisten kaupunki, Jyväskylä 2007. Yli 17000 partiolaista, joista noin 3000 ulkomaalaisia noin 45 eri maasta vietti reilun viikon metsään rakennetussa leirikaupungissa. Esityksen kesto on noin 40 minuuttia. Tarpojavartio Oravista Laura Koro ja Elli Keskinen osallistuivat kesällä vain Loimulle, muut oravat vipesivät myös Roihulla. Roihu 2016 Kaikkien aikojen suurin Suomessa järjestetty partioleiri, seitsemäs Finnjamboree Roihu järjestettiin heinäkuussa Hämeenlinnan Evolla. Vuonna 1957 PohjoisSatakunta kertoi Ikaalisten työmaalla olevan 515 miestä, ja Jyväskylän työvoimapiiristä oli tulossa parisataa lisää. Kun valtatietä vuonna 1957 jo rakennettiin, Hämeenkyrön Sanomissa kerrottiin, kuinka tieasioista päättävä ”erittäin arvovaltainen retkikunta” oli Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Kankaanpään ja Pomarkun kutsumana tutustumassa kuntien tieoloihin. Loimu-leiri järjestettiin Kurun Vaakaniemessä Hämeen partiolaisten leiripaikassa. Osa Hämeenkyrön Hälläpyörien tarpojavartio Oravien jäsenistä vietti Roihulla ikimuistoisen leiriviikon. Alaleiri, jossa oli noin 2500 asukasta, oli jaettu kuuteen kylään ja kylässä oli noin 100 hengen leirilippukuntia. Myös leirin vierailupäivä oli ketolan mielestä mukava, koska silloin oli koko päivä vapaata. Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tieasiantuntijoihin haluttiin vaikuttaa edelleen
Pieni, nelikulmainen yhden huoneen mökki, ovi yhdellä seinällä, kaksi ikkunaa ja uuni pirtin nurkassa, jossa ruoka laitettiin. Senaatti ei kuitenkaan antanut alueella asuvien lunastaa viljelemiään maita. – Eeva Kaisaa ei ole osattu sijoittaa minnekään, koska ei tiedetty missä hän kulloinkin oleskeli. Sitä vastoin hän muisti hyvin Henrikssonin Marin, joka oli hoitanut Eevaa hänen viimeisinä vuosinaan, ja jolle Eeva sitten vuorostaan oli mökin testamentannut, Rajala kuvaili. Sukututkimuspäivässä kuultiin Liisa Rajalan esitelmä Siperiaan 1800-luvulla siirtolaisiksi muuttaneesta Eeva Kaisa Heikintyttärestä. Hän oli kulkuri – irtolainen, irti viranomaisten holhouksesta ja palveluspaikkojen isäntien ja emäntien asettamista kahleista – eikä se käynyt päinsä. 95-vuotias Linda Anttila sentään muisti. Hänen elinolosuhteistaan pyydettiin selvitystä Ylä-Satakunnan ylisen osan kruununvoudilta. Kehruuhuoneen lääkäri F.W. Eeva Kaisa tuomittiin kahdeksi vuodeksi Turun kehruuhuoneeseen vuonna 1852. – Kun Eeva Kaisan tulevaisuus Suomessa näytti huonolta ja hänen mahdollisuutensa tehdä kunniallista työtä olemattomilta, alkoivat virkamiehet järjestellä hänen lähtöään iäksi päiväksi pois Suomesta Siperian ihmemaahan. Suomen Keisarillinen Senaatti osti Vernitsan hovin alueen parooni Freedericksz`ltä. Lähtiessään Siperiaan Eeva Kaisa oli allekirjoittanut lupauksen, ettei koskaan palaa takaisin, mutta heti kun se oli mahdollista, hän palasi sisarensa Fredriikan luokse, joka asui Viljakkalassa Hiiroisten Upan maalla itsellisenä. Siinähän oli kokonainen elämäntarina, Liisa Rajala kertoi. Vouti oli kysynyt asiaa Viljakkalan kappalaiselta Arvid Villiam Utterilta, joka kertoi: ”Eeva Katariina Heikintytär on erittäin huonotapainen henkilö, joka heti, kun hänet oli päästetty vapaaksi kotiseudulle, oli poistunut kotiseudultaan ja kuljeskellut ympäri maata.” Hänestä oli annettu myös yleinen kuulutus. syyskuuta mennessä.. Sukututkimuspäivä lauantaina tarjosi jälleen suuren määrän tietoa alan harrastajille. Nykyisin mökin nimi on Ilomäki, Liisa Rajala kertoi. Nähtävästi Eeva peri sisarensa itsellismökin, Lerpan, sillä Lerpan Eevana hän sittemmin oli tunnettu. Tiedot Siperiassa olevasta Eeva Kaisasta loppuvat tähän. Kaikkiaan vuosien 1826 1888 välillä Siperiaan tuomittiin 3321 henkilöä, joista 2895 miestä ja 462 naista. Näin vernitsoisista tehtiin raskain ehdoin vuokraviljelijöitä. Pitkään opettajana työskennellyt pääsi uppoutumaan harrastukseensa tosissaan eläkepäivinään. – Helppo ei matka ollut silloinkaan. Eeva Kaisan sisar Fredrika kaksine lapsineen tuli Viljakkalan Harhalaan Hämeenkyröstä ja asui Lerpan torpassa. Hänen anottuaan pääsyä siirtolaiseksi Siperiaan siihen suostuttiin. Näistä 29 todistettavasti palasi omin voimin Suomeen, mutta vain yksi sai jäädä, muut joutuivat vankilaan Suomessa tai palautettiin Siperiaan. Mökki oli ollut Hiiroisten Antilan talon maalla. Jos vaikka Siperia opettaa, Rajala kertoi. Sukututkimuspäivässä ajatuksia vaihtamassa Lasse Kimppa ja Veijo Mansoniemi Ikaalisista sekä Erkki Hiiri Hämeenkyröstä. Maanviljelijät pääsivät vihdonkin viljelemään omia maita. Seuraava tieto on, että Pietarista oli tavattu nainen, joka ilmoitti nimekseen Sofia Vilhelmiina Kustaantytär. ”Vangittu nainen Eeva Kaisa Heikintytär Hämeenkyrön pitäjästä on Herra Lääninkuvernöörin päätöksellä vuonna 1853 tuomittu neljännen kerran irtolaisuudesta kahdeksi vuodeksi yleiseen työhön kruunun kehruuhuoneessa tässä kaupungissa, on Hänen Keisarillinen majesteettinsa armollisesti päättänyt että kehruuhuoneen työ vaihdetaan suosiosta ja armosta lähettämiseksi siirtolaan Siperiaan.” – Mahtoiko Eeva Kaisa todella tietää, mitä hän anoi ja lupasi, vai halusiko hän vain vaihtelua jo ennemminkin koettuun kehruuhuonetyöhön, Liisa Rajala pohti. Eeva Kaisa syntyi vuonna 1821 Hämeenkyrössä. Siitä syystä häntä oli siis neljästi nuhdeltu, Liisa Rajala kertoi. Monien kirjelmien ja valtuuskuntien jälkeen Senaatin kamaritoimikunta päätti vuonna 1910, että Vernitsan hovista murrettaan 74 itsenäistä tilaa. Matkaa Siperiaan oli yli 7 000 Venäjän virstaa, ja koko matka kuljettiin jalkaisin. – Eeva Kaisa Heikintytär kuoli 6.12.1902, eikä ole kovinkaan todennäköistä löytää ihmisiä, jotka muistavat hänestä jotakin. Ei hänkään ollut koskaan Eevaa tavannut, mutta oli lapsena kuullut kerrottavan. Siksi suomalaisia pidettiin hankalina vankeina, Liisa Rajala kertoi. Kahden päivän matkan, joka oli 25–30 virstaa, välillä oli yöpymispaikka. Ennen Siperiaan lähtöään Eeva Kaisa teki ”laittoman” matkan Pietariin. Viipurin läänin Pyhäjärven pitäjästä, Wernitsan ja Sortanlahden kylän asukkaat on suurelta osin sijoitettu Ikaalisiin. Hämeenkyröstä kotoisin oleva Liisa Rajala innostui sukututkimuksesta jo 1970-luvun puolessa välissä. Kirjassa on aikalaisten muisteluita ajasta ennen sotia. Eeva Kaisa on merkitty saapuneeksi Krasnojarskiin tammikuussa 1855 ja hänet on merkitty palvelusvangiksi. Kaikki karkotetut, siis myös irtolaiset, olivat kytketyt toisiinsa kahlein. Venäjän vallan aikana hallitsijalla oli tapana lahjoittaa sodissa ansioituneille sotapäälliköilleen maa-alueita. Ennakkoon voi ilmoittautua Lea Jokiselle 12. Kyläkirjan julkistamistilaisuus on torstaina 15. Nyt sen omistavat jo toiset asukkaat, sitä on korjattu ja laajennettu, mutta paikka on sama kuin mihin Henrikssonin Mari sen siirrätti. Järvenpäässä asuvat Mikko ja Liisa Rajala viettävät suurimman osan ajastaan Hämeenkyrössä. Hänet oli laskettu vapaalle jalalle kruunun kehruuhuoneesta. Ennen kuin matka alkoi, piti tarkastaa lähtijä. Kruunun virkailijat eivät uskoneet kuulemaansa ja pian kävikin ilmi, että tämänniminen henkilö oli kuollut vähän aikaa sitten. Vartijoitten lahjottavuus, alkoholin käyttö ja suomalaisten kielitaidottomuus saivat aikaan sen, että heidän ainoa keinonsa puolustautua olivat nyrkit. Mari muutti mökin Sonnun Jutilan maalle. Näin Wernitsan alue joutui hovin alaisuuteen. Avellan toteaa lääkärinvalansa nojalla , että vangittu nainen Eeva Kaisa Heikintytär on terve ja ruumiinrakenteeltaan vahva ja sopiva kaikkiin naisten töihin. Ikaalisten Karjalaseura julkistaa ensi viikolla Vernitsan viljelyksiltä Sortanlahden kauppapaikkaan -kyläkirjan. Eeva Kaisalla oli jonkinlainen lukutaito. Silloin oli kahden vuoden tuomio melkein loppuunkärsitty. Väärä Sofia passitettiin Viipuriin ja sieltä kruunun kyydillä Turkuun, jossa kuulusteluissa kävi selville, että hän oli Eeva Kaisa Heikintytär. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Hän muisti paikan, missä Lerpan mökki oli ollut ja että ihmiset pitivät Eevaa salarikkaana. – En olisi tiennyt mitään koko Eeva Kaisasta, ellei eräs sukututkijatuttavani olisi lähettänyt minulle monistetta Viljakkalan rippikirjasta ja samalla kysynyt, mitä ihmettä sivun alalaidassa lukee. Hän avioitui venäläisen Lev Lavrentjevin kanssa. Karjalaseura julkaisee kyläkirjan IKAALINEN. Kahden päivän kulkemisen jälkeen oli päivän lepo. 18 TORSTAI 8.9.2016 Eeva Kaisa Heikintytär lähetettiin armosta Siperiaan Terhi Palonen IKAALINEN. Siirretyssä mökissä asui Mari perheineen aikansa. Hänen äidillään Anna Eliaantyttärellä oli myös kaksi muuta tytärtä. Papintodistuksessa sanotaan, että hän osasi lukea kirjaa sisältä ja ulkoa välttävästi. Kuljetustavasta ja matkan pituudesta johtuen matka kesti toista vuotta. Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Marja-Terttu ja Kalevi Hämäläinen, Kirsi-Marja ja Matti Humala, Pirkko Haavisto, Pentti Lappalainen ja Lea Jokinen. Senaatti perusti alueesta valtion mallitilan ja laittoi vuonna 1885 maat 50 vuodeksi vuokralle. Eeva Kaisan palaamisensa oli hämmästyttävä senkin tähden, ettei siirtolaistenkaan sallittu palata takaisin. Liisa Rajala maalasi kuulijoille eläväksi Eeva Kaisa Heikintyttären matkan siirtolaiseksi Siperiaan, josta Eeva Kaisa palasi takaisin kotikonnuilleen Viljakkalaan. Kylää hallitsi Wernitsan hovi. Esityksensä jälkeen Rajala vaihtoi ajatuksia ikaalilaisten Aila ja Kari Rantalan kanssa. – Sonnun mökin muistivat sitten nuoremmatkin. Kyläkirja kertoo luovutetun alueen kyläelämästä. Liikenneolojen kehittyessä 1860-luvulla osa matkasta voitiin tehtiin rautateitse tai jokilaivoilla. syyskuuta Kauppilan Matkailutilalla kello 14. Päivän yhdestä mielenkiintoisemmasta tarinasta vastasi sukututkija Liisa Rajala
Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kaksihaaraisen puujättiläisen halkeamaan on uhrattu rahoja. Uskomuksen mukaan hammassärky loppui ja mänty voimistui, kun sai lisää voimaa verisestä tikusta. Tieto siitä, että mänty on ollut vaikuttavan kokoinen ja sitä on kohdeltu kunnioittaen jo 1800-luvulla, tekee vaikutuksen pieneen ja keskisuureenkin ihmiseen. Hammassärkyjen poistajana puuvanhusta tuskin enää käytetään, mutta tervehdyskäyntejä männylle tehdään edelleen. Timintieltä puulle johtava polku ei pääse ruohottumaan umpeen kesäisin, eikä talvisinkaan lumipeite pitkään säily jäljettömänä. klo 10-15! TERVETULOA MAKKARALLE Varastohylly luja teräsrakenne kantavuus 300 kg/hyllytaso K 2134 x L 1219 x S 457 mm KH9012 99,Tukeva hylly varastointiin! Säilytysjärjestelmä seinään, 24-lokeroa L 420 mm, K 590 mm max. Timin mänty on todennäköisesti ollut muinaissuomalaisten uskontojen pyhä uhripuu, sillä vanhat muinaisuskonnolliset tavat ja perinteet kantoivat pitkälle kristilliseen aikaan. Tikulla kaivettiin särkevän hampaan ientä, jotta siitä tuli verta ja sen jälkeen verinen tikku upotettiin Timin männyn kaarnaan. Timissä sijaitsee todennäköisesti Pirkanmaan vanhin ja kuuluisin hammashoitola, Timin mänty. 19 TORSTAI 8.9.2016 Talo täynnä TOSI tarjouksia! Makkarapäivä! Kompressori 2,2 kW / 230 V säiliö 50 l, imutuotto 360 l/min 2-sylinterinen öljyvoideltu lohko mittarit säiliöja ulostulopaineelle 499,PE 9.9. Timin männyn oksistossa on muutamia vihreitä oksia, vaikka puuvanhus on osin keloutunut. Männyllä on ikää noin 400 vuotta, ja puussa on edelleen muutama vihreä oksa. Noin metrin paksuinen runko haarautuu muutaman metrin korkeudella ja toinen haaroista on liki kokonaan keloutunut. Jopa tyrmäävän vaikutuksen. Sillä, uskooko vierailija puuvanhuksella olevan erityisiä voimia, ei liene suurtakaan merkitystä. Pitkienkin matkojen takaa on puun luo tultu hakemaan helpotusta hammassärkyihin. Ihmekö tuo, jos puu olisi joskus tehnyt vaikutuksen hammassärkyynkin. hintaan 24,90 XT503600 399,Räikkälenkkisarja, 7 osaa 72-hampainen 8 10 12 13 14 17 19 mm IKH6324 39 90 IKH:lta varastointiin! Raskaspeite 4 x 6 m kulmavahvistettu TT1250B 39 90 2 kpl 27,-/kpl 160 g / m 2 IK008 14 90 KH9011 199,269,26,70 3 kpl Ottolaatikko 45 l KH9023 19 90 OS104 10,LED lamppu Superstar classic 6,0 W sisäja ulkokäyttöön 4 kpl Riistan lepyttelyä ja hammashoitoa Sakari Ilomäki HÄMEENKYRÖ. Puun juurella on postilaatikko, jonka vieraskirjaan ilmestyy nimiä tasaiseen tahtiin. Seudun maamerkit. Timin männyn kilpikaarnakuoren uurteisiin on pistelty puutikkuja, toiveissa saada särkevän hampaan jomotus hellittämään. 36 kg/ seinäpaneeli Varastohylly luja teräsrakenne kantavuus 800 kg/hylly helppo koota K 1930, L 1956, S 610 mm kuvan tuotteet ei sis. Tarinoiden mukaan männyn oksille oli aseteltu karhun pääkalloja ja monivärisiä nauhoja, kenties lepyttelemään kaadetun riistan henkiä. Omatoimisen uskomushoidon periaatteena oli siirtää särky kipuilevan ihmisen suusta vahvan männyn kannettavaksi. Timin mänty on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi puoli vuosisataa sitten, lokakuussa 1966
B ........ – Kerran kokeilin kuvata tavallisella kameralla perhosta. Havaitsin värit, kuviot ja muodot niin komeiksi, että piti hommata lähikuvauskalustoa. Vaikka omat tiedot karttuvat, toisinaan apu on yhä tarpeen. V O I T T A J A T RUHJorma Kemppainen 2016 JOA SUOJASÄITÄ A ....... Otin jokaisesta vaiheesta vähintään neljä kuvaa varmistaakseni terävän kuvan. Yhteystiedot mukaan, arvomme palkintoja. A ....... Hän kertoo aloittaneensa maisemasta ja linnuista. E ........ – Laitan tiedot hyönteisistä – tieteellisen nimen ja kuvauspaikan koordinaatin – luonnontieteellisen museon tietokantaan. Tuomo Virtanen vertaa itseään himohölkkääjään, jonka on päästävä lenkille. A ....... Kuvaaja ei tyydy kohteidensa ikuistamiseen. Se osoittautui linssiluteeksi, vaikka kuoriainen onkin. Leo pyykeille skottibändi jeesaa bordelli ynistä aavistaa ULIA päivittelyä Sumatra viuhua värjätä ajaa tasaarvoa KANTOJA -1. R I S T I S A N A T E H T Ä V Ä RISTIKKO 36 Palauta ristikko 20.9 . Pihapiirin pienimmät -valokuvanäyttelyynsä Tuomo Virtanen on tuonut parisenkymmentä kuvaa. D ....... Seitsemisen kansallispuistossa Tuomo Virtanen sai ensimmäistä kertaa kameransa tähtäimeen harvinaisen runkohaapsiaisen. Nämäkin kuvat ovat Seitsemisestä. 20 TORSTAI 8.9.2016 . AHDISTELLA epämiehekästä shakkitermi Kiiltävää kun löytäisi! Pica pica LOKSUNTA Alzheimer @ JAKAMISIA nystyröitä VARAULOSKÄYNTI ” ” VALIOJOUKKOJA Lönnrot Ekblad kolonisoida jah ti” ” salaa kaupata T siivilä vaaliYök! valioliigaseura tönäistä KYLLÄ Jaakobin 8. Puoli tuntia kuvasin yhtä samaa kuoriaista, ja minä lähdin paikalta ensimmäisenä, Tuomo Virtanen kertoo. Valokuvanäyttely on esillä Seitsemisen luontokeskuksessa lokakuun loppuun asti. mennessä osoitteeseen: Ylä-Satakunta, Parkanontie 63, 39700 Parkano. C ........ – Seitsemisessä retkeilen kameran kanssa usein. C ........ R 3 3 Ristikon 33 oikein ratkaisseiden kesken arvotut palkinnot voittivat Tuula Saarinen Ulvilasta, Hannele Sarkki Viljakkalasta ja Tarja Pentti Jämijärveltä. Siellä rupeaa olemaan tiedot tuhannesta ilmoittamastani hyönteisestä. Kuvien kohteet eivät lopu kovin helpolla, Tuomo Virtanen kertoo. – Harvinainen runkohaapsiainen oli yhteistyöhaluinen. Se osoittautui varsinaiseksi linssiluteeksi, vaikka kuoriainen onkin.. Kuva: Tuomo Virtanen Seisemisen kansallispuiston luontokeskuksessa esillä olevaan valokuvanäyttelyynsä Tuomo Virtanen kuvasi harvinaisen runkohaapsiaisen. Näyttelyt Runkohaapsiaisesta tuli linssilude kuvanäyttelyyn Päivi Seppälä SEITSEMINEN. Valkeakoskelaisella Tuomo Virtasella on ollut käytössään vain yksi objektiivi, 150-millinen makro, kun hän otti valokuvat Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksessa esillä olevaan valokuvanäyttelyyn. Mukana on kuuden kuvan sarja sirolampikorennon kuoriutumisesta. E ........ Kuva: Markku Nikki Valkeakoskilainen Tuomo Virtanen aloitti luontokuvaukset maisemista ja innostui myöhemmin luonnon pienimpien elävien kuvauksesta. Pienimmät eläväiset yleensä karttavat kuvaajaansa. D ....... Hän haluaa niille nimet. Monet hyönteiset lähtevät livohkaan, kun yritän kuvata niitä. NIMI: OSOITE: PUHELIN: . – Meni vähän yli kaksi tuntia siitä, kun korento tuli toukkanahasta ulos, siihen kun se oli valmis. Samalla tavalla hänen on päästävä luontoon kameralaukkuineen. halleja pusta terrorisoi ?-gin 20 20 köysiä erittyviä M -1. Sieltä löytyy hyviä hyönteispaikkoja ja muitakin kohteita. B ........ Pohjola . Runkohaapsiainen pysytteli paikallaan ja tirkisteli lehden takaa. Internetistä hän on löytänyt asiantuntijoita. Olin tämän ajan yhdessä samassa paikassa kamera suunnattuna samaan kohteeseen. A ....... Luonto innostaa valkeakoskelaista, joka on kuvannut sitä useiden kymmenien vuosien ajan