Tee pieniä muutoksia, estä diabeteksen puhkeaminen Seniori TERVEYS 4/2014 6,50 Kielloista ja määräyksistä stressiä ja sepelvaltimotaudin oireita Esko Roine: Näyttelen ne roolit, jotka tulevat eteeni Virtsavaivoista huolimatta VOI NAUTTIA tyydyttävästä seksielämästä Apu korvan tukkoisuuteen korvatorven tähystysleikkauksella ori nauttii t h le n ä n in Puheviest apaaehtoistyöstä v eläkkeellä Vieläkin futaa! Pakinat pitävät Matti Pitkon mielen ja kynän terässä Virpi Kaartinen otti erityistaitonsa ja aikansa käyttöön toisten hyväksi
HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä www.ravintorengas.fi
Jyrki Salolahti on löytänyt uuden elämän ja työn kartanon persoonallisen hotellin pitäjänä – sekä kodin käsistään riistäytyneelle antiikkiharrastukselle. Terveen vanhuuden puolesta kannattaa tsempata. Kannen kuva: Kaisa-Liisa Ikonen Seuraava numero ilmestyy lokakuun alkupuoliskolla. Tärkeintä on tiedostaa, mitkä seikat rikkovat unta. 20 Sukupolvenvaihdos tyssää rahoitukseen Pian 50 vuotta töitä tehnyt kelloseppä Harry Åkerman tekee edelleen korjauksia ja asennuksia kelloihin ja koruihin. Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Hiidenkello ei ole löytänyt jatkajaa, koska kukaan kiinnostuneista ei ole saanut tarpeeksi rahoitusta. Kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa iän myötä. Hyvä uni tulee, kun valvetilan ongelmat hoidetaan ensin kuntoon. Se on ikävä sairaus, mutta usein myös ennaltaehkäistävissä, vaikka siihen liittyy perinnöllisyyttä. Molemmilla kentillä tarvitaan miehen mukaan hyvää pelisilmää. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.fi Puh. 6 6 Puolikarkea pakinoitsija futaa vieläkin Matti Pitkon kynällä on edelleen kysyntää. 13 Kalabaarin kuningas ei tingi Entisestä koripallokuninkaasta tuli kymmenisen vuotta sitten kalakauppias. Leena Åkerman hoitaa talousasioita ja myyntiä. 24 Töyrylän kartanon pionipenkissä kukoistavat Duchesse de Nemoursin lisäksi myös vanhaa lajiketta edustava Festiva Maxima sekä uudempi Shirley Temple. 44 Virtsavaivat harvoin este Virtsarakon toimintahäiriöt ovat melko yleisiä diabeteksen sivuoireita: korkea verensokeri voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta tai jopa pidätyskyvyttömyyttä. Seniori TERVEYS 3. Pakinat pitävät sen terässä viikoittain. Eri syistä johtuvien virtsavaivojen ei tarvitse estää tyydyttävää seksielämää. vuosikerta Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteerit: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Mira Piispa mira.piispa@karprint.fi 4 SenioriTERVEYS Toimittajat: Pentti Eerikäinen, Kaisa-Liisa Ikonen, Terttu Iiskola, Merja Kiviluoma, Soili Kaivosoja, Tuula Kolehmainen, Kari Kumpulampi, Marjo-Kaisu Niinikoski, Heta Okkonen, Maija Salmi, Klaus Susiluoto Ilmoitusmarkkinointi: Ilmoituspäällikkö Timo Lempiäinen timo.lempiainen@karprint.fi 24 Töyrylän kartanon uusi elämä Maailmaa matkannut Jyrki Salolahti halusi löytää arvoisensa sijoituspaikan käsistä karanneelle harrastukselleen. 40 Diabetes tulossa. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Kestotilaus, 6 numeroa 39 € Määräaikaistilaus, 6 numeroa 42 € Taitto: Päivi Ahlroth Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 54 Jyväskyläläinen Virpi Kaartinen osoittaa, että vapaaehtoisuus voi olla monimuotoista, kuten joskus vaikka tietokone-, runo- tai valokuvakirja-apua. Ikääntyminen voi häiritä unta monella tavalla, mutta asialle voidaan aina tehdä jotakin. 30 Anna unelle mahdollisuus Uni on se lääkkeistä parhain. Virpi Kaartinen kannen kuvassa.. Kartanonherra löysi samalla paitsi kodin myös uuden työn. Aloita testaamalla riskisi. Sisältö 4 – 2014 Mikäli Aamulehteen tarvitaan perspektiiviä vaativa juttu vaikkapa tietystä talouden tai politiikan raskaan sarjan vaikuttajasta, Matti Pitko on valmis tehtävään. Mieleisiä ovat myös Valkeakosken Hakan pelit ja IlvesKissaveteraanien pelireissut Viipuriin ja lähemmäs omia juuria joka kevät. 34 Korvalukko vaikeutti keskittymistä Korvien toistuviin tai pitkäaikaisiin tulehduksiin, kuten liimakorvaan, ja paineentasausvaikeuksiin voidaan nykyisin tehdä lyhyt ja melko riskitön korvatorven laajennus uudella tekniikalla, pallolaajentimella. Nyt reilun 500 neliön Töyrylän kartano on niin täynnä aitoa antiikkia, ettei uudelle ole enää tilaa
Tanssikursseilla opetetaan lavatanssien saloihin. Unen laatuun ja määrään kannattaa siis kiinnittää riittävästi huomiota. Ihminen nukkuu keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa eli siten noin kolmasosan Juha Ahola elämästään. Kehon kireyksiä verryttävä keppijumppa sopii kaikenikäisille. Kaikesta palvelusta saa Kela-korvausta. Unen tarve on ristiriidassa nukutun yöunen kanssa. 54 No kun minulla aikaa on! Virpi Kaartinen hipsii nauravaisena jyväskyläläisen Kyllikinkadun palvelutalon pihaan. Hän on estradeilla huimassa iskussa, energiaa täynnä. Otsalohkon tehtäviä ovat muun muassa toimintojen ohjaus, ennakointi ja motivointi. Unen tarve on kuitenkin yksilöllinen. Tarvitaan riittävän pitkä ja rauhallinen sekä syvä uni, jotta unen hyödyt saadaan ihmisen elämässä maksimoitua. Ihmisen täytyy nukkua syvää unta, jotta hänen aivonsa saisivat lepoa ja elimistö elpyisi valveillaolon rasituksista. SenioriTERVEYS 5. Suomessa yli 10 prosenttia aikuisista tulee toimeen jatkuvasti alle 6 tunnin vuorokautisella unella ja toisaalta yli 10–15 prosenttia tarvitsee unta yli 9,5 tuntia. Hankalaa heille on myös ajatus suomalaisen yhteiskunnan monista kielloista ja määräyksistä. Syvän unen nukkuminen on ikään kuin huoltoasemalla käynti, jolloin tankataan polttoainetankki. Krooninen unettomuus lisää myös riskiä sairastua masennukseen. Nykyisin Suomessa keskimäärin yli 70 prosenttia aikuisista käy nukkumaan kello 21.30–23.30. Sanna-vaimolle kentällä liikkuminen on jo hankalampaa. Keppijumppa on helppoa ja halpaa, sillä siinä voi käyttää kotoa löytyviä välineitä. Eksymän pariskunta pysyy paremmin kunnossa lämpimän ilmanalan Espanjassa, jossa on miellyttävä ja stressitön ilmapiiri. Riittävän pitkä ja hyvä uni on päätoimittaja välttämätöntä toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Aamulla sen joka tapauksessa herättyään meistä jokainen tuntee, kun nukuttu yö on onnistunut unen kannalta. Pitkäaikainen unen puute (aiheuttajana krooninen unettomuus, riittämätön nukkumisaika, uniapnea tai muu unihäiriö) aiheuttaa keskivartalolihavuutta. 64 Kieltoyhteiskunta ei sovi sepelvaltimotautiselle Pentti Eksymän mielestä Suomen moninkertaiset koneistot ja systeemit ovat kuin tsaarin ajalta. Se lisää myös riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Nukkumaanmenoaika on siirtynyt ja keskimääräinen unen pituus lyhentynyt. Yhteiskunnan sähköistyminen, ympärivuorokautinen sekä levoton elämä muutenkin vaikeuttavat rauhoittumista ja unen saantia. Palvelu on monipuolista näytteenotosta ja ensilääkinnästä saattohoitoon ja pikkuaskareisiin. Pääkirjoitus 47 Tanssilavataidot uudessa hionnassa Kun pyörähtää parketilla tulisen tangon tahtiin, se nostaa sykettä ja parantaa tasapainoa. Aurinkoisena päivänä asukkaat ovat kokoontuneet pihapöydän ympärille, tutut sävelmät helisevät kesäpäivään lauluvihkojen nuottiviivastoilta. Alkuyön syvällä unella taas on tärkeä tehtävä opitun tiedon muistiin tallennuksessa. Etenkin aamuyöllä esiintyvä rem-uni on tärkeää muistin ja mielialan säätelyn kannalta. Riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio ja sopiva rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa edesauttavat unen saantia henkilöillä, joilla se on vaikeutunut. Rauhallinen yöuni sekä oikeajaksoisuus unen eri vaiheissa ovat ihmisen henkisen vireyden, sairauksien välttämisen sekä psyykkisen terveyden kannalta olennaiset tekijät. Yhtenä syynä nukkumaanmenoaikojen siirtymiseen on pidetty televisiota. Nykyisin yli neljännes suomalaisista nukkuu alle 6,5 tuntia vuorokaudessa, ja osa heistä kärsii kroonisesta unenpuutteesta. Syvä uni on tärkeää myös aivojen otsalohkon toiminnalle. 92 Keppijumppa vetreyttää koko kehon Unen laatuun ja määrään kannattaa kiinnittää huomiota U nen määrä ja laatu ovat ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa nousseet yhä keskeisemmäksi asiaksi. 50 Proosallinen suhde teatteriin Juhlavuottaan viettävä Esko Roine on tavoilleen uskollinen tänäkin vuonna: näyttelijä on mukana monessa. 84 Uuden ajan kotisairaala Turkulainen Kotisairaala Luotsi tuo jopa erikoissairaanhoitotason palvelut suoraan asiakkaan kotiin. Ihminen tuntee itsensä reippaaksi, virkistyneeksi ja energiseksi. 64 Sepelvaltimotaudin vuoksi 48-vuotiaana eläkkeelle jäänyt Pentti Eksymä pystyy vielä pelaamaan tennistä ja opettaakin sitä
Mieleisiä ovat myös Valkeakosken Hakan pelit ja Ilves-Kissaveteraanien pilkut ja pelireissut Viipuriin ja lähemmäs omia juuria joka kevät. Kynä terässä pakinoista ja kolumneista viikottain Puolikarkea pakinoitsija futaa vieläkin Matti Pitkon kynällä on edelleen kysyntää. TEKSTI JA KUVAT: KARI KUMPULAMPI 6 SenioriTERVEYS. Pakinat pitävät sen terässä viikoittain. On ehkä hyvä, ettei Karjalaa saatu aikoinaan ostaa takaisin. Nyt oltaisiin taas Pietarin kyljessä ja meitä voisi odottaa Ukrainan kohtalo, Matti Pitko arvelee. – Lapsuudenkodissani Valkeakoskella kaivattiin aina rajan taakse jäänyttä Karjalaa
Eläkkeellä, asuu puolisonsa toimittaja Pirkko Pitkon kanssa Hämeenkyrössä. Miksi muuten pitäisi. Kukaan ei ole korvaamaton, eikä varsinkaan mediassa. Matti Pitkon pelimerkit ja merkkipaalut Syntyi 18.9. Siksi, että maassa on riittävästi särmikkäitä persoonallisuuksia, kuten Paavo Väyrynen, Ilkka Kanerva ja Kimmo Sasi. – Jos julkisuus nousee hattuun, homma loppuu siihen paikkaan. Kyse on huumorista, mikä on tunnetusti journalismin ja ylipäätään ehkä kaiken kirjoittamisen vaativin laji. Minulla on hyvä muisti, rohkenen sanoa. Toimi tuomarina TV2:n sarjassa Tuomio, sarja oli ohjelmistossa vuonna 2008. Näytteli jalkapalloilijaa viimeisessä Turhapuroelokuvassa This Is My Life vuonna 2004. Lähes puoli vuosisataa ammattijournalistina toiminut Matti Pitko on nautiskellut eläkepäivistään Pirkanmaalla, Hämeenkyrön vehmaassa idyllissä kolmisen vuotta. Mikäli lehteen tarvitaan perspektiiviä vaativa juttu vaikkapa tietystä talouden tai politiikan raskaan sarjan vaikuttajasta, Pitko on valmis tähänkin tehtävään. Puolustaja-hyökkääjä Matti Pitko voitti kaksi jalkapalloilun Suomen mestaruutta Valkeakosken Hakassa seuran huippuvuosina 1960-luvulla. Korkeintaan puolikarkeaa Vaikka Pitko pakinoikin terävästi suomalaisista poliitikoista, hänen satiirinsa on silti useimmiten lempeää – tai korkeintaan puolikarkeaa. – En osaa kertoa yhtä ainutta vitsiä, mutta pakinoista minut parhaiten tunnetaan. Journalismin vaikein laji Pakina ei yleensä synny Matti Pitkoltakaan helposti. Taidemaalari, pitää näyttelyitä Hämeenkyrön maisemakahvilassa. Hän sai syntymälahjana satiirin tajun ja maagisen kosketuksen jalkapalloon. Toimittajana Valkeakosken Sanomissa 19651968 ja Aamulehdessä 1978-2011. Hän on käynyt puhumassa muun muassa Tampereen yliopistossa. Heillä on yhteensä neljä lasta ja neljä lastenlasta. – Jos kysyntää on, tuskin näitä hommia lopetan. Se ei juuri ole muuttanut hänen arjen rytmiään. SenioriTERVEYS 7. Pakinoitsija taipuu myös pelikentälle. Sotiakaan ei ole käyty. Se on pitkomaista kyynelnaurua vailla kylmää ivaa. Ei korvaamaton Pitkon mielestä journalismissa ja jalkapallokentillä pätee ainakin yksi ja sama lainalaisuus. Pitkoa pyydetään silloin tällöin luennoimaan pakinoitsijan työstään. Pakinoi edelleen Aamulehteen, Pitkon lauantaipakina on ilmestynyt lehdessä pian 30 vuoden ajan. Pelireissuja itärajan taakse Ala on kova ja lehdissä voi tapahtua ihan mitä tahansa. Hänen mielestään Suomi on pakinoitsijan kannalta kiitollinen maa. Oleellista on, että pystyy yhdistämään pakinassa lyhyesti kaksi kummallista asiaa. Lukija kun on saatava nauramaan – tai ainakin hymähtämään – tavalla tai toisella. – Poliitikot meillä ovat keskimääräistä fiksumpaa porukkaa ja aika mallikkaasti maata on johdettu. Siitäkin on apua. Eipä siis mikään ihme, että niin moni silmäätekevä vaatimalla vaatii päästä hänen pilkattavakseen. P akinoitsija Matti Pitko, toisen polven karjalainen, evakkoperheen lapsi Valkeakoskelta sotasyksyltä 1942. Toisaalta: – Yhtä vastausta ei ole. Kirjoittanut kirjan myös jalkapallokenttien legendasta Juhani Peltosesta: Hakasta Hampuriin (Weilin & Göös 1971). Mitä pakina siis kirjoittajalta vaatii. Kari Suomalainen oli nero, mutta Helsingin Sanomat jatkoi ilmestymistään hänen jälkeensäkin. Kaksinkertainen jalkapalloilun Suomen mestari ja A-maajoukkuepelaaja, Hakan kunniajäsen numero 9. Aamulehteen syntyy yhä kotitalossa Unholassa, Kirkkojärven rannalla pakina ja kolumni viikossa. 1942 Valkeakoskella. Mitään hyväntekeväisyyslaitoksia ne eivät ole, hän toteaa. – En osaa kertoa yhtä ainutta vitsiä, mutta pakinoista minut parhaiten tunnetaan, Pitko sanoo. Pitää olla laaja yleissivistys ja pitää tuntea aihepiiri, josta kirjoittaa
Hän pelaa yhä, nyt IlvesKissojen veteraaniporukassa. Nahkakuulaa on hyväiltävä ja rakastettava. 8 SenioriTERVEYS Matti Pitkon juuret ovat syvällä Karjalan mailla. Dosentti Sami Borgin tutkimusten mukaan Niinistö valittiin, koska hän sai eniten ääniä.” pelin päälle pidetään banketti. Herrasmiehiä Kyröskosken kentällä Jalkapalloilun lähettiläänä Pitko toimii myös kotipitäjässään Hämeenkyrössä. Pitko on edustanut mestaruussarjassa myös tamperelaista perinneseuraa Ilves-Kissoja sekä Helsingin ylpeyttä, Kiffeniä. – Karjalaisuus on seurannut minua sittemmin koko ikäni, Pitko vakuuttaa. Tamperelaisseurahan perustettiin juuri Viipurissa kesällä 1932. – Röykkiöittäin, Pitko sanoo. Elämäkerrallisessa teoksessaan Puolikarkeat muistelmat (Paasilinna 2013) Pitko kirjoittaa aiheesta näin: ”Panulle olen opettanut, että palloa on käsiteltävä niin kuin naista. Kokeneena futarina Pitko on porukan tekninen hienosäätäjä, ja seurueeseen kuuluu myös kirjailija Panu Rajala. Silloin se tottelee herraansa ja lähtee kuin tykinkuula ohi molarin verkon uumeniin.”. – Muut keräävät pelipaitoja, mutta minulla onkin kotona Valeri Popovitshin pesemättömät pelihousut, Pitko tähdentää. Pelaamme Viipurin vanhalla Urheilukentällä paikallista telakan joukkuetta vastaan ja Sivallusten sivallus puolikarkeassa sarjassa Matti Pitkon muistelmateoksen, Puolikarkeat muistelmat, loppuun on koottu pakinoitsijan siivuja ja sivalluksia vuosilta 2010-2013. Pilkkuja on vedelty kimpassa jo kymmenen vuoden ajan. Matti Pitko voi löytää pakinan aiheen mistä tahansa – vaikka Työväenmuseo Werstaan ala-aulasta. – Takavuosina kävi kerran niin, että peli piti peruuttaa, Matti Pitkon pakinat eivät ole julmia. Tästä olen yrittänyt pitää kiinni. Perhe muutti Karjalasta Hämeeseen, Valkeakosken tehdaskauppalaan talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. Pitkon mukaan olot ovat entisaikoihin verrattuna parantuneet Viipurissa. Kentän laidalla oli kyllä jonkinlainen ruohonleikkuri, mutta siihen ei saatu ostettua mistään bensaa. Muistan, miten äiti opasti minua. – Valkeakoskella, perihämäläisellä paikkakunnalla, evakoita ei nyt sentään ihan ryssitelty, mutta pidettiin vähän outoina, Pitko kertoo. Kärkeviä ne voivat olla, mutta niissä aina huumorin pilkettä mukana: – Yleissivistys on pakinoitsijan tärkein työkalu, Pitko toteaa. Kun äiti opasti poikaansa Matti Pitko ottaa kuvaa varten jalkapalloasennon – vanha futari kun on. – Äiti jäi kotirouvaksi, koska Juuso Waldenin ajan Valkeakoskella naisen paikka oli kotona. Viipurin viheriölle vuosittain Hänellä on tilillään A-maaotteluitakin. Hän työskenteli sähkömiehenä tehtaalla, soitti trumpettia ja oli perustamassa Valkeakoskelle mieskuoroa. Museo sijaitsee Tampereella. Toukokuusta syyskuuhun, kahdesti viikossa, neljä paikallista herrasmiestä kokoontuu Pitkon johdolla ampumaan rankkareita paikalliselle Kyröskos- ken kentälle. – Vanhempani kaipasivat kovasti Karjalaa, ja joka päivä tutkittiin karjala-aiheisia kirjoja. Hän sanoi, että ryssiin älä, Matti, luota ikinä. – No, tarkalleen ottaen tasan kaksi, hän täsmentää. koska kentällä rehotti liian pitkä ruoho. Kerran vuodessa eli joka kevät Pitko tekee pelireissun Ilves-Kissojen veteraanijoukkueessa itärajan taakse Viipuriin. Tässä niistä yksi: ”Sauli Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi. Hänen Laina-äitinsä syntyi Terijoella, isä Kaarlo oli kotoisin Laatokan Karjalasta, Harlun pitäjästä, Läskelän kylästä. Lapsuudenkodissa, Valkeakoskella Asevelitiellä Karjalasta puhuttiin aina. Pitkon Kaarlo-isä sopeutui uudelle paikkakunnalle hyvin. – Ne ovat hienoja reissuja. Kuinka monta
Massiiviset kivimuurit tehostavat vahvan symbolisesti dramaattista sanomaa. Sisäisen uskon matka Kun Butterflylle selviää, että hän on elänyt haavemaailmassa, hän tekee itsemurhan: Hän ei pysty elämään hylätyn osassa. Cio-Cio-San solmii avioliiton 999 vuodeksi. Uusi juttusarja OOPPERAKULMA Senioriterveys-lehden Oopperakulmassa katsastamme oopperoita. Ohjaaja Henry Akina ja musiikin johdosta vastaava Jan Latham-Koenig saavat loistavilla valinnoillaan Olavinlinnan miljöön tukeamaan tyylikkäästi oopperan tapahtumia. kuitenkin karu, sitä Kuoron valmennuksesta vastaa ei haluaisi kohdata. Paljon tekevät myös valot. eläytyy mielikuviin, Heinäkuun helteen kuumen- millaista elämä on, tamassa montussa orkesteri te- kun aviomies palaa kotiin. Butterfly toteaakin: Kuolkoon se kunnialla, joka ei voi palvella elämää kunnialla. Toisaalta hänen ratkaisunsa on vahvasti itsenäinen ratkaisu ja sisäisen uskon matka. Rakkauden yöt ovat tunteita täynnä, mutta meri ja kotimaa kutsuvat Pinkertonia. Kolme vuotta on kulunut, ja Cio-Cio-San odottaa miestänsä palaavaksi. Intohimoisena rakkauden yönä näyttämön läpi kulkee punaisten soihtujen kulkue. Lohtunaan hänellä on parin yhteinen poika. Soihtukulkueen väri ennakoi myös Cio-Cio-Sanin kuolemaa, silloin tanssivat valkoiset lyhdyt. Kohtalon kellot soivat Giacomo Puccinin rakastetussa oopperassa Madama Butterfly japanilaiselle keijukaismaiselle Cio-Cio-Sanille, geisha-nimeltään Butterfly, perhonen, kun hän rakastuu intohimoisesti amerikkalaiseen luutnanttihurmuri Pinkertoniin. Cio-Cio-Sanin palvelijan Suzu- Rakastunut nainen kin, Niina Keitelin mezzosop- ja äiti on toivossaan raano virtaa lämpimän miellytväkevä. Totuus on toinen. Nautinnonhaluinen Pinkerton luottaa siihen, että hänellä on mahdollisuus purkaa 999-vuotinen sopimus kerran kuussa, ja naida ” oikea ” amerikkalainen vaimo. Japani on alkanut avautua länteen. Totuus on kee taitavaa ja tarkkaa työtä. Butterfly tävästi. Butterfly luottaa, että amerikkalainen vapautta korostava kulttuuri antaa naiselle tasavertaiset oikeudet miehen kanssa. SenioriTERVEYS 9. Butterflyn itsemurha nähdään kulttuurisidonnaisena puhdistumisaktina. Kuva: Savonlinnan REETTA AHOLA Oopperajuhlat. Tarinan todellisesta häviäjästä kuulija saa viitteitä Pinkertonin epätoivoisesta äänestä, jolla hän kutsuu kuollutta rakastettuaan: Butterfly! Butterfly! Butterfly! Valot ja värit viestinviejinä Oopperan tapahtumapaikkana on hutera japanilaistalo Nagasakin sataman lähellä sijaitsevan kukkulan rinteellä. Eletään 1900-luvun alkupuolta. Nagasakin sataman kautta virtaa tavaroita, tapoja ja vaikutteita Japanista länteen ja lännestä Japaniin. Butterflyn rakkauden ja kuoleman täytty- myksiä edeltää symboliikka myös vaatetuksen tasolla, se noudattaa neljää vaihetta, aivan kuten perhosen kehittyessä. Andrea Caren tenori taipuu loistavasti Pinkertonin hurmurin osaan ja soi epätoivoa, kun narsistinen elämäntyyli ajaa karille. Aivan kuten Kalevalassa Ainon kohtalo voidaankin nähdä siten, että heittäytymällä veteen eikä taipumalla muiden tahtoon Aino ottaa vahvasti vastuun omasta elämästään ja kohoaa itsenäisellä ajattelullaan rohkeasti ympäröivän maailman pikkumaisuuden yläpuolelle. Pinkerton palaa, mutta amerikkalaisen vaimonsa kanssa. Olavinlinnan jykevät kivimuurit tehostavat rakkaustragedian dramaattista sanomaa Madama Butterflyn teema kulttuurien yhteentörmäyksestä vahvasti nykypäivää V ierailta valloittajilta RuotsiSuomen valtakunnan itärajaa turvanneiden, vuonna 1475 rakennettujen Olavinlinnan massiivisten muurien sisäpuolella kohdattiin tänäkin kesänä kulttuurien yhteentörmäys – kohtalokkain seurauksin. professori Matti Hyökki. Ilkka Paloniemen suunnittelma valodramaturgia synnyttää merkitystä tihkuvia, mystisiä tunnelmia. Korkeakulttuuri sanoo sen symboliikan avulla. Valkoinen on aasialaisessa kulttuurissa surun väri. Äänet taipuvat taitavasti tarinan tunnelmissa Madama Butterflyn roolisuorituksia saa seurata aivan henkeään pidellen, niin herkästi esimerkiksi lyyrinen sopraano Ausrine Stundyte eläytyy Cio-Cio-Sanin rakkauden huumaan ja tuskaan. Basso Heikki Aalto Butterflyn Bonzo-enona kylvää jyrinällään pahaenteistä kauhua, kun hän kiroaa nuorten liiton
Ja muistuttaa, että elämäniloa voi myös tietoisesti opetella. Senioreille on kehitetty ihka oma naurujoogaohjelma, joka kaivaa ilon esiin. 10 SenioriTERVEYS. Nauru yhdistää ihmisiä, eikä tyynysodan leikkimisellä ole onneksi ikärajaa. ELÄMÄNILO Viis sanonnoista: Räjäytetään sisäinen naurupussi naurujoogassa! Nauru oiva kipulääkekin Naurujooga on naurettavan hyvä asia. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MATTON JA ONNELLISUUSOPISTO Elämänilo syntyy jakamisesta
Meillä on ollut mukana ihmisiä, jotka kulkevat rollaattorilla tai istuvat pyörätuolissa, Annukka kuvaa. – Nauru on myös universaali kieli. Annukka muistuttaa, että omilla asenteilla on ratkaisevan suuri merkitys siinä, kokeeko ihminen elämässään iloa vai ilottomuutta. Toiset ovat tottuneet tuijottamaan asioita, jotka ovat pielessä ja menneet vikaan. Keskeinen taito onnellisuudessa onkin näkökulman vaihto tarvittaessa. – Usein tulee vaan elettyä, eikä lainkaan huomaa kaikkia niitä asioita, jotka omassa elämässä ovat oikeasti hyvin. Annukka sanookin, että nauru kannattaa aina. Nauru irtoaa helposti, kun iän myötä ei oteta itseä enää niin vakavasti. – Senioreilla ei ole enää tarvetta miettiä, miten päin pitäisi olla tai miltä näyttää ja kuulostaa. Opi vaihtamaan näkökulmaa Nauru kulkee käsi kädessä elämänilon kanssa. Seniorit luontaisia naurujoogeja Annukka Blom-Ruohisto on luonut perustamansa Onnellisuusopiston kanssa Nauravat Seniorit -naurujoogan, joka on nimensä mukaisesti seniori-ikäisille suunniteltu naurujoogaohjelma. Voikin siis vaan kuvitella, mitä kaikkea hyvää saa aikaiseksi, kun pistää kunnolla nauruksi. Nauru on todella mahtava työväline myös silloin, kun ikääntynyt ihminen ei enää pysty harrastamaan liikuntaa, kouluttaja ja ohjaaja Annukka Blom-Ruohisto Onnellisuusopistosta toteaa. Senioriväki onkin Annukan kokemuksien mukaan osoittautunut naurujoogeina varsi- naisiksi luonnonlahjakkuuksiksi. Koskaan ei ole liian myöhään opetella elämäniloa. Hyviä uutisia on se, että ilo on asia, jota voi tietoisesti harjoitella. He saattavat iloita vaikkapa siitä, miten hienosti sadepisarat roiskuvat vesilätäkössä. N aurujoogan filosofia tiivistää sen näin: Emme naura siksi, että olemme onnellisia. – Nauraminen käynnistää kehossa myös hyvänolon hormonin tuotannon. He ovat kovasti heittäytyväisiä ja kovia nauramaan, kun vauhtiin pääsevät. Heillä on taipumus katsoa aamulla ikkunasta ulos ja olettaa, että taas on tulossa huono sää, Annukka toteaa. Valitettavan usein ne huomaa vasta sitten, kun elämään tulee oikeita vastoinkäymisiä esimerkiksi sairastumisen myötä. – Toiset ovat taas oppineet katsomaan ja näkemään asioita valoisammasta näkökulmasta. Sitä voi Annukan mukaan opetella vaikkapa listaamalla päivittäin itselle kaikki ilon aiheet tai pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa. Ohjelman voikin toteuttaa myös kokonaan istuma-asennossa. Nauru on tehokas keuhkojen ja sydämen vahvistaja. – Nauravat Seniorit on suunnattu senioreille, joilla voi olla jo rajoituksia fyysisellä puolella. Itku pitkästä ilosta Elämänilon syntyminen ja kokeminen ovat aina yksilöllisiä asioita. Heistä monella on esimerkiksi lapsuuden kokemuksia lehmän käsin lypsämisestä, joita olemme soveltaneet harjoituksiimme. Olen huomannut naururyhmiä vetäessäni, että nauru on myös todella hyvä yhteishengen luoja. – Olemme myös painottaneet naurujoogassamme teemoja, jotka tulevat lähelle ikääntyviä ihmisiä. Annukka tosin toteaa, että on työnsä kautta kokenut SenioriTERVEYS 11. – Nauru on tunnetusti parasta lääkettä. – Ikäihmiset on todella helppo saada mukaan naurujoogaan, jossa ideana on se, että ensin nauretaan tekonaurua, kunnes aito nauru vapautuu sisältä, Annukka toteaa. On tutkittua, että jo pelkästään kynän laittaminen poikittain suuhun aktivoi endorfiinituotannon. Nauru parantaa meitä kokonaisvaltaisesti. Olemme onnellisia siksi, että nauramme. – Se, mihin kiinnittää huomionsa, lisääntyy
Ikäihmiset ovat luontaisia naurajia, koska he eivät ota itseään enää turhan vakavasti. Nauru kannattaa aina. Heitä onkin jo tilattu erilaisiin virkistyskerhoihin, yhdistyksiin, tapahtumiin ja juhlatilaisuuksiin. – Ei sitä voi olla erottamatta ja tunnistamatta, Annukka vastaa. Senioreiden parissa työskentelevä kouluttaja ja ohjaaja Annukka Blom-Ruohisto sanoo, että ikäihmisillä nauru irtoaa helposti, kun iän myötä ei oteta itseä enää niin vakavasti. Tai kun saavat arvostusta, pääsevät toteuttamaan itselle tärkeitä asioita ja elämään omien arvojensa mukaan, Annukka listaa. Se heijastuu myös yritysmaailmaan. Lähde: Onnellisuusopisto, www.onnellisuusopisto.fi tiettyjä asioita, jotka lisäävät ihmisten hyvää oloa. Laskee verenpainetta. – Se on kirkkaankeltaisenja oranssinvärinen, virkattu perhonen, joka on liimattu kiinni rintamerkin kantaan, Annukka kuvaa. Se kertoo myös siitä, että naurua ei ole koskaan liikaa, eikä nauramista tarvitse lopettaa siksi, että ikää kertyy.. Naurulla on useita terveyttä edistäviä ja tukevia vaikutuksia. Senioreille suunnattua naurujoogaa voi tilata Onnellisuusopistosta. Onnellisen vanhuksen säteilyn näkee Annukka kertoo tavanneensa työnsä kautta paljon iloisia, 12 SenioriTERVEYS Kuva: Onnellisuusopisto/Michael Ekblom Nauru pidentää ikää. Auttaa suhtautumaan positiivisesti. – Ihmiset kokevat iloa, kun he voivat olla hyödyksi, auttaa muita tai onnistuvat jossakin. – ”Itku pitkästä ilosta ja pieru pitkään nauramisesta.” ”Räkänokastakin mies tulee, muttei tyhjän naurajasta”. Valitettavan usein myös nuorempi sukupolvi uskoo näihin samoihin uskomuksiin. Tukee immuunipuolustusta nostamalla immunoglobuli A:n (IgA) tasoa. – Se kulkee minulla usein mukana naurujoogaryhmissä muistuttamassa ilosta, joka on ankkuroituna naurujoogaan. hymyileviä ja onnellisia vanhuksia. – Iloinen ja onnellinen vanhus säteilee sitä kaikkea ympärilleen. – Vedämme senioreille naurujoogaryhmiä joko meidän yrityksemme tiloissa Helsingin Pasilassa tai jossakin muualla, johon ohjaajamme tulee, Annukka kertoo. Lisää endorfiinin eli hyvänolonhormonin tuotantoa, mikä on muun muassa elimistön luonnollinen kivunlievittäjä. Monista innostavista kohtaamisista Annukan mieleen on jäänyt hetki, jolloin eräs hänen naurujoogaryhmäänsä osallistunut seniori-ikäinen nainen antoi Annukalle naurujoogan päätteeksi lahjan. Millainen on hänen mukaansa onnellinen ikäihminen ja mistä sellaisen tunnistaa. Se on itsensä ja elämänsä kanssa sinut olevan ihmisen kokonaisvaltainen tila, jonka näkee, kuulee ja tuntee. He iloitsevat myös tullessaan nähdyiksi, kuulluiksi ja hyväksytyiksi omana itsenään. Tiesitkö, että nauraminen Vahvistaa sydäntä ja keuhkoja. Tässä me suomalaiset olemme kunnostautuneet jopa niin, että meidän puheessamme elää koko joukko sanontoja, jotka tukahduttavat elämäniloamme. Hieroo ruuansulatuselimiä. – Meillä on perinteisesti uskottu, että jos hassuttelet tai naurat, sinua ei voida ottaa vakavasti. Uskomukset puolestaan ovat suurin este onnellisuuden ja ilon kokemukselle. ”Hupakot nauravat.” Näihin vanhoihin uskomuksiin olen törmännyt lähes joka kerta, kun olen seniori-ikäisten kanssa tekemisissä, Annukka sanoo
Pienenä yrittäjänä SenioriTERVEYS 13. Lisäksi meillä on joka päivä kalalounas, jonka teemme aina alusta loppuun saakka itse, Koskivaara toteaa. Minuus Koripallosankari viihtyy asiakkaitansa palvellen Kalabaarin kuningas ei tingi laadusta Entisestä koripallokuninkaasta tuli kymmenisen vuotta sitten kalakauppias. Se takaa menestymisen. Paavo Koskivaara näkee kalabaarin pitämisen vaativan yhtä lailla pelisilmää kuin koripallokentällä tuloksen aikaansaamisen. Kalabaaritiskin takana seisoo pitkä ja raamikas mies. Molemmilla kentillä tarvitaan miehen mukaan hyvää pelisilmää. – Myymme tiskiltä sekä tuoretta, savustettua että graavattua kalaa. Hän on Paavo Koskivaara, 69, entinen koripallokuningas ja nykyinen kalakauppias. Nyt hän syöttää ihmisille laadukasta kalaa. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI E spoon Tapiolan Heikintori kutsuu, sillä sieltä saa maan mainiota kalaa. Koskivaara niitti aikoinaan mainetta armottomana korintekijänä ja valmentajana. On lämminsavulohta, savusiikaa, merisiikaa, savunieriää ja graavilohta. – Meidän valttikorttimme on laatu, josta en koskaan tingi. Suomen vanhimpien ostareiden joukkoon kuuluvalla Heikintorilla ei voi ohittaa sympaattista Kalabaaria, jonka tiskiltä saa kalaa eri muodoissaan. Baarin oma taktiikka Kalabaarissa pelikuvion ratkaisevat aina maku ja laatu
Tapaan ihan kaikenlaisia ihmisiä ja otan asiakkaan aina sellaisenaan. – Minulla on paljon ystäviä ja tuttavia, jotka käyvät myös täällä syömässä ja ostamassa kalaa. Kalakauppias Koskivaara itse on oppinut tasapainottelemaan oman terveyden ja jaksamisen kanssa. Kalabaari laajeni elokuussa 2006, kun nykyinen liikepaikka vapautui. – Kun sinulla on kentällä yhtä aikaa 12 pelaajaa, pitää tietää, missä mennään. Ensi vuonna 70 täyttävällä yrittäjämiehellä ei ole suunnitelmia jäädä eläkkeelle. Kalabaarissa on runsaasti vakiasiakkaita. Uudesta vakiasiakas Kalabaari aloitti toimintansa vuonna 2005. Ihan samalla tavalla tämä kalakaupan pyörittäminen on taitolaji, jossa pitää olla monta narua käsissä yhtä aikaa. – Parasta tässä hommassa ovat asiakkaat. Kauppiaan työ on pitkälti psykologiaa ja ihmisten lukemista. Kun Koskivaaran tiskille tulee uusi asiakas, hän saattaa kysyä, onko asiakas täällä ensimmäistä kertaa. On lämminsavulohta, savusiikaa, merisiikaa, savunieriää ja graavilohta. Kuten aikoinaan koripallokentällä pelaajana ja myöhemmin valmentajana, myös kalakauppiaana Koskivaara sanoo tarvitsevansa pelisilmää. Meillä ei myydä kalaa tyyliin ota kolme, maksa kaksi, Koskivaara toteaa. En pokkuroi enkä kumartele ketään, mutta olen kaikille avoin. – Jos hän vastaa myönteisesti, totean vaan, että onpa hyvä. minulla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä hintakilpailuun markettien kanssa, joten satsaan siihen, että kala on meillä viimeisen päälle korkeatasoista. Kala on hinnakasta ja sillä siisti. On viihdetaiteilijoita, näyttelijöitä ja muita vaikuttajapersoonia. Ei kiire eläkeputkeen Kala on tunnetusti terveellistä ravintoa. Juuri tällä viikolla tuossa pöydässä istui Puotilan Jukka, joka on sanonut minulle jo pitkään, että ei tässä hommassa pärjäisi kukaan muu kuin minä, Koskivaara naurahtaa. Kalaa myytiin ensin Heikintorin käytävällä, pieneltä yksinkertaiselta tiskiltä. – Se on ollut jo kymmenen vuotta tämän pelikuvion taktiikka, joka on osoittautunut hyväksi. Mitä hän ajattelee vallankäyttäjien nykypäivän puheista eläkeiän pidentämisestä?. 14 SenioriTERVEYS Baarin seinällä on kokoelma valokuvia, joissa vilahtelee tunnettuja suomalaisia eri alojen julkkiksia. En pokkuroi enkä kumartele ketään, mutta olen kaikille avoin. Kalalounaan Paavo Koskivaara kumppaneineen tekee alusta alkaen itse. – Parasta tässä hommassa ovat asiakkaat. Tapaan ihan kaikenlaisia ihmisiä ja otan asiakkaan aina sellaisenaan. Julkkisasiakkaiden kirjo Päivittäin on tarjolla kalalounas sekä ostettavaksi niin tuoretta, savustettua kuin graavattuakin kalaa. Nyt meillä on taas uusi vakiasiakas, sillä voin taata, että hän tulee tänne uudestaan, Koskivaara naurahtaa
Heitä sekaan toinen voinokare ja sen perään timjamin oksia ja kaprismarjoja. Eläkeiän pidentäminen ei mielestäni kuitenkaan saisi koskea raskaampia ammatteja, Koskivaara vastaa. Lisää lautaselle sitruunan viipale ja tarjoile keitetyn perunan tai muusin kera. buckthorn_FI_mini_180x118.indd 1 Tuotetta voi ostaa terveyskaupoista ja joistakin apteekeista sekä Tilata rahtivapaasti Puh: 06 34 36506 tai www.elexironline.fi kotiin kannettuna 2-3 arkipäivässä. Pakkaus riittää 60 päiväksi – Markkinoiden oikeahintaisin tyrnimarjatuote – Ekologinen tyrniöljy / 1 kapseli päivässä Tietoa Buckthornista: » Edistää limakalvojen normaalia toimintaa ja rakennetta suussa, silmissä ja intiimialueella. » Sisältää myös antioksidantteja kversetiiniä ja rutiinia (saatu luonnollisena tattarista). Resepti: Paavo Koskivaara Kuivat limakalvot. Minulle tehtiin muun muassa rytminsiirto eli kardioversio, Koskivaara kertoo. Pyöritä pannua sopivasti. Aseta kuha lautaselle ja kaada voiliemi kalan päälle. » Sisältää luonnollista kylmäpuristettua ekologista tyrniöljyä, jossa on omega 7:ää. Tuore ja jalostetut kalat kuuluvat Espoon Heikintorin Kalabaarin valikoimaan. Hinta: 39,00 €/60 kapselia. Salaatti ja höysteenä sitruuna tekevät siitä erinomaisen, täysipainoisen aterian. Kuumenna teflonpannu kuumaksi ilman rasvaa. – Herkkyyttä intiimialueella tai virtsateissä. Hän on kärsinyt erinäisistä sydänvaivoista, joihin on saanut myös kirurgista hoitoa. Riko veitsellä valkosipulinkynsi ja heitä pannulle. – Kuivaako suuta. Kun kala on valmis, poista valkosipuli ja timjami pannulta. – Viestini valtiovallalle on se, että kannattaisi huolehtia etenkin yrittäjistä, jotka käytännössä pyörittävät tätä maata. Se on myös hyvä ajatus, sillä moni suomalainen on vielä ikäännyttyäänkin hyvässä kunnossa. Juuri ennen fileen kääntämistä lisää pannuun runsas voinokare. Anna olla hetken. – Minulla todettiin 90-luvun lopulla yllättäen sydämen flimmeri eli eteisvärinä, joka johtui rankasta urheilutaustasta. Kun pannu on tarpeeksi kuuma, kaada siihen pieni tippa oliiviöljyä. Paista kalaa, kunnes se on saanut kauniin värin. Pystyn elämään nyt ihan normaalia elämää. Aseta kuhafile pannulle ja anna olla hetken. Käännä kuhafile, jotta se paistuu toiseltakin puolelta. – Vuotavat, hiekkaiset silmät. En tietenkään enää treenaa, kuten aktiivivuosinani, mutta pidän itsestäni huolta, kiireinen yrittäjä toteaa. 1 kuhafile ripaus oliiviöljyä voita valkosipulinkynsi timjamia kaprismarjoja Sydänvaivoista kärsinyt huolehtii itsestään Koskivaara on joutunut myös opettelemaan huolehtimaan itse itsestään. 2014-02-07 14:02:33 SenioriTERVEYS 15. Kala on erinomainen öljyjen ja proteiinin lähde. Minuus Paavon paistettu kuhafile – Se on tietenkin poliittinen ratkaisu. – Vuosien mittaan sydän on välillä oireillut, mutta tällä hetkellä kaikki on kunnossa
Marttinen oli tehnyt vuoden 1970 alusta alkaen teräskoruja ruostumattomasta teräksestä Lievestuoreella, pienessä työhuoneessa, mutta hän halusi laajentaa toimintaansa. Keramikkatuotteidensa kipsimuotit Marttinen tekee itse. – Dreijaan aina peilin edessä, koska siten voin parhaiten – silmämitalla – seurata työn kulkua, Marttinen kertoo. 16 SenioriTERVEYS Savenvalaja Harry Marttiselta tuli oikeastaan ”vahingossa”. Ennen dreijaamista savi täytyy muokata käsin, vaivata kuin leipätaikinaa, ettei saven sekaan jää ilmakuplia. Teräskorut jäivät tuotannosta, nimi Sepän Galleria säilyi Harry Marttisen mielestä kätevin väline koristevalkosaven levittämisessä on pensseli, kuviot hän tekee kertakäyttöhaarukalla. Minuus Teräskorujen valmistajasta tuli vahingossa savenvalaja Punasavesta esineitä käyttöön ja koristeeksi Koulutyö päättyi Paanalan kansakoulussa 1962. Alkuperäisen puulämmityksen lisäksi nykyään lämmönlähteenä on myös sähkö. Hän etsi ja löysi ison, vanhan ja ennen kaikkea edullisen Paanalan koulun Hankasalmelta.. Marttiset asuvat Paanalan kansakoulua nykyään kahdestaan yhdessä 11-vuotiaan, punakirjavan Tuisku-kissansa kanssa. – Joka vuosi juhannuksena koko perhe, lapset puolisoineen ja lapsineen kokoonnumme yhteiseen juhannuksen viettoon tänne kotiimme, Sirpa Marttinen kertoo. Sepän Galleria on myös Harry Marttisen sekä hänen vaimonsa, Sirpa Marttisen, 60, koti. Koulutyö Paanalan kansakoulussa on loppunut 1962. Myös kaikkien tuotteiden sekä käyttö- että koriste-esineiden, teemat ja aiheet ovat Marttisen luovuuden hedelmiä. Aikuiset lapset, 44-, 38-, 32, ja 29-vuotiaat ovat jo vuosia sitten muuttaneet omilleen. – Vaimoni on tärkein apulaiseni ja muusani, Harry Marttinen kiittää. Sepän Galleriaan on Jyväskylästä valtatie 9:ää matkaa noin 50 kilometriä ja Kuopiosta noin 100 kilometriä. Vaimo tärkein apulainen ja muusa Harry Marttinen perusti Sepän Gallerian 1974 Paanalan vanhalle kansakoululle Hankasalmelle, Venekosken kylälle. Harry Marttisen dreija on pyörinyt koululuokassa vuodesta 1977. Lastenlapsia Marttisilla on neljä sekä muutama bonus-lapsi. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA K esäilta on jo kääntymässä yöksi, mutta Sepän Galleriassa savenvalaja Harry Marttisen, 69, dreija pyörii edelleen. 1900-luvun alussa rakennetussa, kaksikerroksisessa hirsirakennuksessa on kymmenen huonetta
Ennen dreijausta savi punnitaan ja sitä vaivataan hetkisen kuin leipätaikinaa, ettei valmiiseen tuotteeseen jää ilmakuplia. SenioriTERVEYS 17. Matalaan ruokalautaseen menee savea noin 80 grammaa
Vuosittain punasavea jalostuu Harry Marttisen käsien kautta kolmisen tuhatta kiloa, siitä määrästä syntyy noin 30 000 astiaa ja koriste-esinettä. 18 SenioriTERVEYS Sekä Harry Marttisen että Anja Kässin dreijaamien punasaviastioiden ja -koriste-esineiden raaka- ja lasituspoltot tehdään Sepän Galleriassa. Osanottajamäärä tuona syksynä oli kuitenkin niin vähäinen, että kurssi peruuntui ja Harry joutui aivan kuin ”vahingossa” keramiikkaosastolle. – Kätevimmät välineet koristevalkosaven levittämisessä ovat pensseli ja kertakäyttöhaarukka! Marttinen naurahtaa. Hän hakeutui opiskelijaksi silloiseen Kuopion koti- ja taideteolliseen oppilaitokseen seppien opintokurssille. 900 asteen kuumuudessa tapahtuva raakapoltto vie aikaa kymmenisen tuntia. Yksityisten ohella esimerkiksi maatilamatkailutilat ovat Marttisen tärkeä asiakasryhmä. Valmiiksi ei tule koskaan, hän sanoo. Opettaja ja työllistäjä 40-vuotisen historiansa aikana Sepän Galleria on ollut merkittävä keramiikkataiteen opettaja ja työllistäjä. Toinen heistä, Anja Kässi toimii edelleen alihankkijana. – Tällä hetkellä vastaamme Anjan kanssa kahdestaan koko Sepän Gallerian keramiikkatuotannosta. Valmiiksi ei tule koskaan. Vuoden opintojen jälkeen oli perusasioita jo hallussa jonkin verran, ja niin hän lähti takaisin Hankasalmelle jatkaakseen keramiikan tekemistä käytännössä. Lasitusliemeen Marttinen sekoittaa väriaineiksi joko sinistä, mustaa, vihreää tai antiikin kullan väristä väriainetta. Pääasiassa hän työstää tanskalaista punasavea, joskus myös espanjalaista. Lasituspoltto 1030–1050 asteisessa uunissa kestää reilun vuorokauden. – Punasaviastioiden tekemisessä päätin kehittyä niin taitavaksi kuin vain voin. Anja työskentelee omassa pajassaan Uuraisilla, hän tekee pääsääntöisesti pienemmät dreijaustyöt, Harry Marttinen kertoo. Minuus Vuonna 1977 Marttinen halusi opetella lisää sepän töitä. Raakapoltossa astiat voivat olla uunissa myös päällekkäin. Aluksi Harry Marttinen valmisti keramiikan ohella myös teräskoruja, mutta vähitellen keramiikkatuotanto syrjäytti kokonaan korujen valmistuksen. Nimi Sepän Galleria jäi. Kertakäyttöhaarukka kätevä apuväline – Dreijaan aina peilin edessä, koska siten voin parhaiten – silmämitalla – seurata työn kulkua, Harry Marttinen kertoo. – Punasaviastioiden ja -esineiden tekemisessä päätin kehittyä niin taitavaksi kuin vain voin. Kaksi henkilöä on suorittanut keramiikantekijän oppisopimuskoulutuksen Sepän Galleriassa. Maatilamatkailutiloilla syödään Marttisen punasaviastioista Harry Marttinen päätti, että punasavi on hänen keramiikkataiteensa päämateriaali. Pääsääntöisesti hänen tuotteensa ovat kuitenkin aidon punasaven värisiä. Punasaviastoiden valkoiset koristereunukset Marttinen tekee dreijauksen yhtey-dessä valkosavella. Marttisen ja Kässin yhteistyö on jatkunut yli 25 vuotta. – Maatilamatkailutiloilla tykätään käyttää ruokailuastioina punasavituotteita: kulhoja, lautasia, mukeja, ”viinilaseja” sekä kattausastioita, Sirpa Marttinen kertoo. Marttiselta ostetaan myös paljon persoonallisia liikelahjoja, joiden aiheet hän suunnittelee yhdessä asiakkaidensa kanssa. Sepän Galleriassa on ollut sen historian aikana lukuisia keramiikantekijöitä sekä työntekijöinä että harjoittelijoina. Yksi Marttisen tuotannon erikoisuus ovat ruispolttomenetelmällä valmistetut kynttilänjalat ja kulhot.. Punasaviastiat raakapolton jälkeen
Netis- Marttisen perheen Tuisku-kissa saa syödä ruokansa isännän tekemistä punasaviastioista. Paanalan vanha kansakoulu on ollut Sirpa ja Harry Marttisen koti ja ateljee vuodesta 1974. sä Sepän Galleria on osoitteessa www. Kaikki Marttisen valmistamat käyttökeramiikka-astiat ovat konepesun ja mikroaaltouunin kestäviä. Mikäli Marttinen on työnsä ääressä, on samalla tilaisuus katsella aitoa työnäytöstä. SenioriTERVEYS 19. sepan-galleria.fi. Harry Marttisen tuotantoon ja Sepän Galleriaan saa mennä vapaasti piipahtamaan. Harry Marttisen tavoittaa puhelimitse 0400-548 871. Ostoksia voi tehdä Sepän Galleriassa olevassa keramiikkamyymälässä. Vuonna 2002 hän voitti toisen palkinnon Vuoden käsityö 2002 -kilpailuissa käsityömessuilla Seinäjoella. Ovet avoinna ympäri vuoden Harry Marttinen on saanut työstään monenlaista tunnustusta. Vuonna 2001 hänet nimettiin vuoden KÄTEVÄ-käsityöyrittäjäksi, se on tunnustus pitkäjänteisestä käsityöyrittäjyydestä Suomessa. Ennen lasituspolttoa punasaviesineet kastetaan lasitusliemeen, jossa voidaan käyttää erilaisia väriaineita. Menetelmä on vanha itäkarjalainen tapa, jossa jo kertaalleen raakapoltettu astia käsitellään ruisvellillä ja poltetaan sitten uudelleen. Kuvassa koriste-esineet ovat Sepän Gallerian myymälässä. Vuonna 1988 hänet valittiin Hankasalmen vuoden yrittäjäksi. Vuonna 1997 hän sai Hankasalmen kunnan kulttuuripalkinnon. – Ovet ovat avoinna ympäri vuoden, Sirpa ja Harry Marttinen lupaavat
Vierähtipä hänellä aikoinaan parikymmentä vuotta Suomen kelloseppäkoulun erityisesti kello-opin, -tek- Kelloista on eniten kysyntää metallirannekkeisille. Molemmat ovat virallisesti eläkkeellä, mutta liikkeelle ei monista yrityksistä huolimatta ole löytynyt jatkajaa. Hiidenkello ei ole löytänyt jatkajaa, koska kukaan kiinnostuneista ei ole saanut tarpeeksi rahoitusta. Ei enää lainaa Åkermanien nykyinen kesätyöntekijä ja aiemmin, kah- – Tarvittaisiin valtion tukemaa lainaa, jotta nuoret voisivat ostaa yrityksen tai lähteä yrittäjiksi itse aivan alusta.. Harry Åkerman on Vihdin ainoa kelloseppä ja Hiidenkello ainoa kello- ja korutöissä palveleva liike pitäjässä, jossa muuten koru- ja kelloliikkeitä on kolme. Kelloseppä Harry Åkerman on erikoistunut vanhojen, mekaanisten kellojen korjaamiseen. Kesätyöntekijä Juha Huuskonen on ollut aikaisemminkin oppimassa käytännös- sä ammattiin, jossa kouluopetukseen ei enää tätä nykyä kuulu käytännön harjoittelua. Ammattitaitoaan Kelloseppäliiton kunniapuheenjohtaja Åkerman siirtää edelleen eteenpäin. Kelloseppäyrittäjä: Tässä yrityksessä jo kohta 50 vuotta Sukupolvenvaihdos tyssää rahoitukseen Pian 50 vuotta töitä tehnyt kelloseppä Harry Åkerman tekee edelleen korjauksia ja asennuksia kelloihin ja koruihin. Sukupolvenvaihdos Juttusarja sukupolvenvaihdoksesta alkaa. 20 SenioriTERVEYS niikan ja ammattityön tuntiopettajana. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA E delleen joka arkipäivä Hiidenkellon liikkeeseen saapuu Harry Åkerman, 76, ja ainakin myyjättären vapaapäivänä, lomilla ja talousasioita hoitamaan myös Leena Åkerman, 72. Ammattitaitoista palvelua Hiidenkello on alun alkaenkin eli 1.6.1966 Åkermanien palvelevaksi kelloliikkeeksi perustama. Leena Åkerman hoitaa talousasioita ja myyntiä
Ajatuksissa on ollut myydä varastoa pienemmäksi alennusmyynnissä ennen seuraavaa omistajaa, mutta Harry Åkerman pitää sitä epäreiluna kauppana. Aikoinaan Åkermanien kellosepäksi valmistunut poika työskentelikin liikkeessä noin 15 vuotta. – Valikoimaa pitää olla. – Olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta, ja minusta nuoren sukupolvenkin olisi aika jo saada tehdä niitä. Kaiverrustöiden ohella hän oppi tietokoneasiat sen verran hyvin, että löysikin oman uransa mikrotukihenkilönä muiden leivistä. – Meillähän ei ole vielä varmaa tietoa tulevista päätöksistä. SenioriTERVEYS 21. Ihmiset ovat nykyään tottuneet siihen, että kaikkea pitää olla tarjolla ja heti. – Vanhat, mekaaniset kellot ovat ainoita oikeita kelloja, koska niitä voi aina korjata ja niihin teettää uusia osia. deksan vuotta sitten, myyjätkin ovat olleet kiinnostuneita palvelevan, toimivan ja asiakaskuntansa löytäneen liikkeen ostamisesta tästä etelän kasvukeskuksesta, Vihdin Nummelasta. Toinen poika oli Hiidenkellossa työssä 12 vuotta. Korkeaa perintöveroa Åkermanit eivät pidä kenenkään etuna. Tarvittaisiin enemmän mielipiteitä Suomen edun mukaisesti. Häntä sapettaa myös ääretön byrokratia, jonka rattaisiin kaikki eivät jaksa hypätä kyytiin. – Tarvittaisiin valtion tukemaa lainaa, jotta nuoret voisivat ostaa yrityksen tai lähteä yrittäjiksi itse aivan alusta, Harry Åkerman sanoo. Varastoa pitää olla Harry Åkermanin mukaan lainavarasto tai pienempi varasto ei enää oikein tule kysymykseen. Suomen EU-edustajat ovat ovat alistuneet m uun Euroopan päätöksiin. Me käytämme isommissa töissä apuna Suomen kelloseppäkoulua, Harry Åkerman sanoo. Maailma on muuttunut, sillä Åkermanit aloittivat aikoinaan yrityksen pankkilainalla, Leenan vanhempien ajoittaisella tuella ja tukkuliikkeen puolen vuoden määräajaksi lainaamalla varastolla. Byrokratia pullonkaulana Kaikista mieluisinta Åkermaneille olisi, jos Harryn sanojen mukaan 1,5–2 vuoden kuluttua jo 50 vuotta pystyssä olleelle yritykselle löytyisi jatkaja. – Kysyntää Hiidenkellolle olisi, mutta kaikki on aina tyssännyt rahoitukseen, lainan saantivaikeuksiin, Leena Åkerman toteaa. – Miksei kukin voisi aloittaa, ja jonkin ajan kuluttua – Kyselyjä ja käyntejä oli, asioita työstettiin eteenpäin pitkäänkin. Perintöveroa sietäisi alentaa Perintöverotus on kuitenkin asia, jossa Åkermanien mu- kaan olisi Suomessa vielä työstämistä. Mutta kaikki tyssäsi rahoitukseen. Vaikka olemme ainoa palveleva kellosepänliike täällä, usein tulee asiakkaita ajatuksella, että lahjan pitäisi olla huomisiin juhliin valmiiksi kaiverrettuna lähes heti valmis. Kun sveitsiläinen kellojätti Swatch-Group tarjosi mielenkiintoisen organisaatiotehtävän Omegan varaosa- ja huoltotehtävissä ympäri maailmaa, kiinnostus omaan kelloliikkeeseen Nummelassa katosi. Lapsilla omat työt Sukupolvenvaihdoksen ajatus oman perheen kesken on setvitty jo aikaa sitten
Harry Åkerman kysyy. Aina on kysyntää ristiäis-, rippi-, synttäri-, hääpäivä- ja muille muistamislahjoille, Leena Åkerman sanoo. Tämä 1800-luvun kello on yksi, joita Harry Åkerman parhaillaan korjaa. Netti- tietoihin liittyi myös pari ilmoitusta Kauppalehdessä. Se auttaisi alkuvaiheen toimeentuloon. Miksi mennään byrokratian ehdoilla, ihmisiä hyppyytetään tarpeettomasti. Mutta kaikki tyssäsi rahoitukseen. – Kyselyjä ja käyntejä oli, asioita työstettiin eteenpäin pitkäänkin. tarkastettaisiin, parannettaisiin ja kehitettäisiin, jos hommalla nähtäisiin jatkuvuuden mahdollisuus. 22 SenioriTERVEYS Starttiraha auttaisi alkuvaiheessa Joillain aloilla rahoituskanavia uudelle yrittäjälle lieneekin, mutta Hiidenkellossa kesätyöntekijänä työskentelevällä kelloseppä Juha Huus- – Kalevala-korut ovat pysyneet suosiossa, Leena Åkerman sanoo ja näyttää perinteistä Halikon käätyä ja uutta muotoilua edustavaa Lumikukka-sarjaa. kosella ei ole ollut muita kanavia kuin hakea uuden yrittäjän starttirahaa TE-toimistosta. Sukupolvenvaihdos – Vaikka yleinen taloustilanne on Suomessa useita vuosia ollut heikompi, suurimmalla osalla väestöä taloustilanne on entisellään. Edes varastomme hankintaan ei kenenkään varallisuus riittä-. Hiidenkellolle on etsitty jatkajaa myös Suomen yrittäjien Yrityspörssistä netistä
60 vuotta vierähti Nummelan soittokunnassa alttokäyrätorven soittajana. Asiakaskuntaa oli valmiina. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Rohtovirmajuuren tehon astettaisen ilmenemisen vuoksi sitä ei suositella lievien jännitystilojen tai unihäiriöiden akuuttiin hoitoon. 6.2014 toja: Lisätie ennica a c F Pharma rmanord.fi ha www.p Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. Pakkauskoot 20 ja 40 tabl. TM Oiva apu unihäiriöiden hoitoon t t t t Lievien jännitystilojen hoitoon Unihäiriöiden hoitoon Parempi univalmius ja unen laatu Ilman aamutokkuraa Dormiplant on kasvirohdosvalmiste lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Tuohon aikaan noin 4 000 asukkaan Nummelan kylässä oli myös tuttuja, jotka yllyttivät laittamaan liikkeen pystyyn. www.pharmanord.fi Dormiplant kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. Liikuntaa ja kulttuuria Pitkällä liikemiesuralla jaksamisessa Åkermaneja ovat auttaneet mieluisat vapaa-ajan harrasteet. Dormiplant Pienestä liikkeelle Hiidenkellon yrittäjien työ lähti aikoinaan varovaisesti liikkeelle testivarastolla pikkuisessa liikehuoneistossa puutalossa ja säästäväisyyden edesauttamana. Nyt lukeminen – erityisesti historiaja luontokirjojen – innostaa. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti illan aikana. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. FI_Dormiplant_Ad_Senioriterveys_0814_95x258 nyt, Leena Åkerman harmittelee. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti illan aikana. 30 vuotta hän teki koko kirjanpidon itse. Sen rauhoittava vaikutus on vahvistettu tutkimuksissa, ja sen on osoitettu parantaneen univalmiutta sekä unen laatua ilman aamutokkuraa. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. Harryllä oli aiemmin lentolupakirja, ja läheiseltä Nummelan lentokentältä saattoi lähteä luonnonläheisesti purjelentämään. Unihäiriöiden hoito: Yksi tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. Onnistumisen avaimia olivat myös yrittäjien ammattitaito: Harryn kellosepän ja kultasepän koko ajan karttuneet taidot sekä Leenan liikemiesja talousosaaminen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Kesäisin hän kiertää mielellään lähiseutujen kesäteattereita. Vuosia kaikki liikkeen tuotto sijoitettiin varaston kasvattamiseen. Jos oireet eivät lievity tai ne pahenevat 2 viikon Dormiplant hoidon jälkeen, ota yhteys lääkäriin. (09) 8520 2215. SenioriTERVEYS 23. Leena pyöräilee ja hiihtää lisäksi. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Dormiplantia ei saa antaa alle 12 vuotiaille lapsille. Vain apteekeista. – Tarvittaisiin valtion tukemaa lainaa, jotta nuoret voisivat ostaa yrityksen tai lähteä yrittäjiksi itse aivan alusta. Matkailu irrottaa Leenan mukavasti arjesta, ja usein sekin kietoutuu jotenkin patikoinnin ympärille. Molemmat pitävät patikoinnista ja vaeltamisesta. Molempien hyvän kunnon ja terveyden yhtenä salaisuutensa lienee ollut liikunta. Edelleen Leena kokoaa kirjanpitoaineiston. Vaikuttava aine: Rohtovirmajuuresta valmistettu kuivauute, Valerianae radix extr.spir.sicc.(3-6:1) 500 mg. Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Lievien jännitystilojen hoito: Yksi tabletti korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa. Raskaus ja imetys: Käyttöä raskauden tai imetyksen aikana ei suositella varovaisuussyistä tiedon puuttuessa. Mutta liikkeenpito ja työ ovat asioita, joista on näyttää olevan hankalampaa luopua kuin torvesta tai lentoluvasta. Annostus ja antotapa: Tabletit niellään pureskelematta riittävän nestemäärän kera. Itsehoitolääke. Taloustilanteen huononnuttua 2010-luvulla pörssi-ilmoituskin on vedetty pois, ja odotetaan tilanteen elpymistä. Saattaa heikentää ajokykyä ja kykyä käyttää koneita. Harrylläkin on kulttuuriharrastuksia
Kulttuuri Uusrenessanssisesta Sibelius-suvun kartanosta tuli maailmanmatkaajan koti Töyrylän kartano täynnä antiikkia 24 SenioriTERVEYS
Ei ole vaikea aistia pihapiirin satojen vuosien historiaa. SenioriTERVEYS 25. Ensi vuonna myös Töyrylässä juhlitaan 150 vuotta sitten syntynyttä Jean Sibeliusta, Jyrki Salolahti lupaa. Eikä mielestäni tällaista paikkaa voi tuolla pikitien varressa mainostaakaan, Salolahti sanailee. TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA A uringon lämmittämä pihamaa on keskikesän arkiaamuna hiljainen. Ulos astuu pitkänhuiskea, komea mies – Töyrylän kartanon uusi isäntä Jyrki Salolahti. Nyt reilun 500 neliön Töyrylän kartano on niin täynnä aitoa antiikkia, ettei uudelle ole enää tilaa. Kartanonherra löysi samalla paitsi kodin myös uuden työn. Töyrylän kartano sijaitsee pienessä päijäthämäläisessä kylässä Orimattilan Artjärvellä. Upeassa pionipenkissä on parhaimmillaan 1 400 kukkaa. Vihdoin kartanon ovi aukeaa. Yläkerran terassilta avautuu maisema Artjärven Pyhäjärvelle: – Takana olevan puiston Sibelius-suvun muistomerkki pystytettiin suurin juhlallisuuksin vuonna 1921. Maailmaa matkannut Jyrki Salolahti halusi löytää arvoisensa sijoituspaikan käsistä karanneelle harrastukselleen. Paikalle täytyy osata, sillä vaikka matkaa Helsingistä on vain alle 100 kilometriä, viitoituksia pikkutieltä toiselle on turha etsiä. Töyrylän kartanon jokainen rakennus on täynnä hyvällä maulla toteutettuja yksityiskohtia. Vieraamme ovat löytäneet tänne hyvin. – Onneksemme meidän ei ole juurikaan tarvinnut pitää meteliä itsestämme. Tunnelma on niin vahva, ettei hämmästyttäisi, mikäli päärakennuksen ovesta astuisi ulos entisaikojen eleganssiin pukeutunut talon rouva, joka kutsuisi kahville sisälle kartanon salonkiin
Kun päärakennuksen hotellihuoneissa on vieraita, yövymme Pehtorintalossa. sopineet tänne. Töyrylä kolahti heti Yhtä tarkasti kuin antiikkia ostaessaan Salolahti valitsi myös Töyrylän uudeksi ko- dikseen. Käsistä riistäytynyt antiikkiharrastus on johtanut siihen, että en hyväksy toiseksi parasta ratkaisua, Salolahti hymyilee. Mies ehti vuosien aikana käydä katsomassa useampia myynnissä olevia paikkoja. Siellä valmistuvat kartanonherran valmistamat aamupalat muutamalle vieraalle. Oli pakko myydä sellaisia kalusteita pois, jotka eivät täydellisesti 26 SenioriTERVEYS Kartanon komea keittiö on lähes 60 neliötä. – Nykyisin työmatkani on joko 18 rappusta tai 50 metriä. – Yhtenä kriteerinä oli, että tilaa pitää olla sen verran, etteivät seinät lopu kesken, Salolahti kertoo naureskellen 500-neliön kartanossaan, jonka yhdellekään seinälle ei enää mahtuisi pienintäkään taideteosta. Aluksi hän etsi lisätilaa vuosien aikana kerääntyneelle antiikille sekä kakkoskotia Espoon asunnon rinnalle. Rouvien huoneen vasemmalla sivulla on pääsy isännän työhuoneeseen. – Kriteerinä oli noin tunnin. Tilaa antiikille Lääketeollisuuden tutkimuksen parissa tutkimusjohtajana yli 20 vuotta toimineelle Salolahdelle tuli työvuosina maailma tutuksi. 52-vuotias Jyrki Salolahti alkoi jo hyvissä ajoin ennen 50-vuotispäiväänsä miettiä, mitä elämältään todella haluaa ja mitä isona pitäisi vielä tehdä. – Pidimme kesällä täällä huutokaupan
Tällainen paikka on korjausten suhteen loputon kaivo. Kaikissa huoneissa on aidot itämaiset matot. Tällaisia kartanoita oli kohtuullisesti kaupan. paikallisia toimijoita. SenioriTERVEYS 27. Alakertaan johdattavat herrasväen portaat. Taiteen miellytettävä silmää Alkupalat tarjoillaan cocktailsalongissa ja päivällinen kynttilöin valaistussa ruokasalissa, jonne on katettu antiikkijuhlaposliinit sekä tsaarinajan pöytähopeat. Ylivoimaisesti suosituin on Töyrylän kartanon porsaanfilee, jota menee yleensä aina kaksinkertainen annos. ajomatka Helsingistä. – Talo oli huonossa kunnossa. Luksushotelli keskelle lamaa Kartano oli Salolahden koti seitsemän vuotta ennen kuin hän keksi, mitä alkaisi tehdä isona. Keltaisesta salista on näkymä cocktailsalongin läpi vaaleanpunaisella raakasilkillä tapetoituun ruokailusaliin. Ja tarinoita Töyrylässä riittää kerrottavaksi. Aamiaista kartanonherralta Mikäli hotellivieraita on vain muutamia, he nauttivat isännän valmistamasta aamiaisesta. Saatoin vain aavistella, mitä remontteja tulisi olemaan edessä. Suuren remontin myötä 14 huoneen kartanoon remontoitiin kuusi toinen toistaan tyylikkäämpää ja viihtyisämpää hotellihuonetta. Kartanon juhlaillallinen syödään viime vuosisadan alun hengessä. – Suurempia tilauksia ja päivällisiä varten käytämme apuna Nykyajan vaatimukset täyttävät huoneet on sisustettu kartanohenkeen sopivalla, aidolla antiikilla. – Sen valmistukseen käytetään punasipulia, sipulia, konjakkia ja aikaa, Salolahti suostuu paljastamaan. Kartanossa järjestetään perhe- ja sukujuhlia sekä entiseen navettaan entisöidyissä kokoustiloissa erilaisia kokous- ja koulutustilaisuuksia yrityksille. Kesäsesongin aikana tarjoilemme yleensä 100–150 ruokailua. Koti ja Töyrylän kartano muuttuivat vuosi sitten kartanohotelliksi. – Olihan se omanlaisensa haaste avata luksushotelli keskellä pahinta lama-aikaa, Salolahti myöntää ilmeisen tyytyväisenä kuitenkin. Tarvittaessa isäntä keventää koulutuspäivää kertomalla uusrenessanssikulttuurista tai Sibelius-suvun vaiheista. Remontin jälkeen ei kuitenkaan ole tiedossa enää isoja korjauskohteita, mutta ylläpitoa tällainen rakennus vaatii jatkuvasti, Salolahti myöntää. Nykyajan vaatimukset täyttävät huoneet on sisustettu kartanohenkeen sopivalla, aidolla antiikilla. Kun Jyrki Salolahti tuli ensimmäisen kerran Töyrylään, hän tiesi jo viiden minuutin kuluttua, että oli löytänyt etsimänsä. Joko ne oli remontoitu pilalle tai sitten tontti oli huono. Isännän käsistä riistäytynyt antiikkiharrastus näkyy jokaisessa tarkassa yksityiskohdassa. Kauneutta, hiljaisuutta, tarinoita Vieraat tulevat Töyrylään nauttimaan rakennuksen ainutlaatuisesta kauneudesta sekä paikan hiljaisuudesta. Kaikissa oli kuitenkin jotain vikaa
– Olen aina pitänyt kauniista esineistä. Ei ole tavatonta, että naapureiden kanssa istutaan iltaa harmaassa salongissa viinilasien – kristallisten luonnollisesti – ääressä. Vanhimmat esineet ovat peräisin 1600-luvulta, joukossa suuri osa uniikkeja teoksia. Vain tunti Helsingistä, ja on kuin olisi ulkomailla. Kiire erilaista kuin kaupungissa Maaseudun rauhasta poiskaan entinen kaupunkilainen ei ole juuri kaivannut. Yläkerran aulasta näkymä keltaiseen ja vihreään huoneeseen. – Kiirettä täälläkin piisaa. – Elämä täällä on huomattavasti värikkäämpää kuin voisi luulla. Arvotaulun voin hankkia tekijän nimen takia, silloin ei ikäkään ratkaise ostopäätöstä. Lattia on italialaista ruusumarmoria. Kyläyhteisö on ottanut tulokkaat hyvin vastaan. Ruusuhuoneen kylpyhuoneessa jatkuu sama teema kuin huoneessakin. Romanttinen henki pidättelee Espoon koti on muuttunut vuosien myötä kakkosko-. Taiteen pitää miellyttää ennen kaikkea omaa sil- 28 SenioriTERVEYS määni. Tosin aivan erilaista kuin kaupungissa, Salolahti kertoo odottaessaan tulevan viikonlopun vieraita. 1600-luvulta peräisin oleva kullattu enkeli on löytö Tukholmasta. – En hanki antiikkia tai arvotauluja vain statuksen vuoksi. Huoneen toisessa nurkassa on sen identtinen pari. Erityisen tärkeää on, että esineellä on tarina
– Duchesse de Nemours on vanha lajike, jossa on voimakas hajuveden tuoksu, pioneihin perehtynyt Kurt Fagerstedt kertoo. SenioriTERVEYS 29. Sibelius-suvun muistomerkki on Töyrylän puistossa. Muistomerkki pystytettiin 12.6.1921 Matti Martinpojan 200-vuotissyntymäpäivänä. Töyrylän kartanoa ympäröivän kuusiaidan katveessa – päärakennuksen puistossa – on obeliskin muotoinen muistomerkki, jonka jäkälöityneessä pinnassa näkyy teksti: Tässä maan kamarassa ovat suomalaisen säveltäjämestarin sukupuun juuret. Sviittiin on kerätty aitoa kiinalaista posliinia. Sibelius-suvun alkukoti Keltaisen huoneen sänky kutsuu nukkumaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä. Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika (Matts) syntyi vuonna 1771 talon nuorimmaksi pojaksi. Hän on istuttanut pionipenkkiin kolmea eri lajiketta, jotta kukkaloistoa riittää pidemmäksi ajaksi. On helppo kuvitella Jean Sibelius kävelemässä pihamaalla. Kulttuuririennot ja kaupungin valot ovat kuitenkin vain tunnin matkan päässä, mikäli niitä kaipaa. – Vanhat valokuvat todistavat, että muutaman kilometrin päästä Artjärven kylältä Töyrylään saapunut juhlakulkue paikallisia ja kunniavieraita oli jopa tuhatlukuinen, Jyrki Salolahti kertoo. diksi. Töyrylän kartanossa otetaan ennakkoa juhlavuoteen jo tänä syksynä. Yli 500-vuotisen pihapiirin romantiikasta ei usein kaipaa pois. Juhlallisuuksiin osallistui myös Jean Sibelius. Sen ymmärtää, kun katsoo yläkerran parvekkeelta yli peltojen Artjärven Pyhäjärvelle. – Syyskuun alussa Lahden Sibeliustalon Sibelius-festivaalin aikana tänne Töyrylään tehdään retkiä niin yksittäismatkailijoille kuin ryhmillekin. Ensi vuonna on luvassa myös musiikkiesityksiä säveltäjä-taiteilijan tuotannosta, Jyrki Salolahti lupaa
– On myös sellaisia unihäiriöitä, kuten esimerkiksi melko yleiset levottomat jalat,. Ikääntyminen voi häiritä unta monella tavalla, mutta asialle voidaan aina tehdä jotakin. Tärkeintä on tiedostaa, mitkä seikat rikkovat unta. Hyvä uni tulee, kun valvetilan ongelmat hoidetaan ensin kuntoon. Myös useat sairaudet, kuten sydän- ja hengitys- vaivat, keventävät ja häiritsevät unta. Terveys Hyvä uni luodaan valveaikana Anna unelle mahdollisuus Uni on se lääkkeistä parhain. – Ikääntyminen näkyy unessa luonnollisesti siten, et- 30 SenioriTERVEYS tä uni kevenee vanhemmiten. Nuorempana ihminen nukkuu tehokkaammin, mutta hyvää unta ihminen tarvitsee läpi elämänsä. Pihl sanoo, että vanhemmiten ihmiselle tulee usein myös sairauksia, jotka vaikuttavat unen syvyyteen. – Ihminen saattaa heräillä useammin yössä ja hänen unestaan yhä suurempi osa on kevyttä unta. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MATTON I kääntyminen ja huonosti nukutut yöt ovat yhtälö, joka nakertaa ikävällä tavalla terveyttä ja hyvinvointia. Oma lukunsa ovat senioreiden käyttämät kemialliset lääkkeet, joiden sivuvaikutukset rikkovat unen rakennetta. Tämä voi olla sidoksissa erilaisiin kiputiloihin ja vaivoihin. Aivotoiminta ei ole enää niin tehokasta ja syvä uni saattaa vähentyä, uniterapeutti Susan Pihl Helsingin Uniklinikalta toteaa. Iän myötä unta saattavat häiritä monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, joista on hyvä päästä selvyyteen
Jos elämä on muuten laadukasta, uni tulee luonnollisesti, Susan Pihl Helsingin Uniklinikalta toteaa. Jos on kyse unettomuudesta, valvetilan ongelmat ja terveysongelmat on syytä selvittää ennen uniasiaan puuttumista. SenioriTERVEYS 31. – Nukkuminen ei kuitenkaan saa olla mikään itsetarkoitus. On tavallista, että vanhemmiten syvä uni vähenee
– Stressi aiheuttaa huonoa unta ja huono uni stressiä. Eli stressistä seuraa akuuttia unettomuutta, joka voi kroonistua. – Uniapnea voi olla etenkin ylipainoisilla ihmisillä vakavakin sairaus, joka heikentää unta. – Silloin ei ole kyse unettomuudesta, vaan luonnollisesti unta on saatu jo tarpeeksi. Nuoremmat saattavat helpostikin valvoa myöhään ja nukkua pidempään. jotka vaivaavat unta etenkin alkuyöstä, Pihl sanoo. Pihl antaa myös toisen tehokkaan kotikonstin. – Täytyy myös muistaa, että jos päiväunta on saatu paljon, unta ei enää riitä niin paljon yölle. 32 SenioriTERVEYS Stressi vaikuttaa kaikenikäisten ihmisten unen laatuun ja aiheuttaa myös unettomuutta. Ihmiset saattavatkin sanoa, että olen niin hirmu väsynyt, mutta en voi nukkua. Ja jos uni ei kerta kaikkiaan tule, olisi hyvä nousta sängystä ja istua vaikka sohvalle lukemaan. – Vanhemmiten halutaan mennä aikaisemmin nukkumaan ja herätään jo kolmen– neljän aikaan aamuyöstä. Se täytyy ehdottomasti hoitaa. Pihl muistuttaa, että moni ikäihminen voi kokea masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja surua, jotka aiheuttavat stressiä. – Vaikka olisi nukkunut yönsä kuinka huonosti tahansa, olisi hyvä nousta aamulla aina samaan aikaan ylös eikä jäädä yrittämään nukkumista vuoteeseen. Ikä sen sijaan muuttaa usein unirytmiä. Näin unettomuuden noidankehä on valmis. Hän ke- – Mikäli haluaa nukkua omassa sängyssään hyvin, olisi tärkeää, ettei siellä loikoilisi muuten pitkiä aikoja, Susan Pihl vakuuttaa.. – Väsymys on oikeasti eri asia kuin uneliaisuus. Hoitoa kotikonstein Mitä sitten voi tehdä, jos uni ei ota tullakseen. Eli stressistä seuraa akuuttia unettomuutta, joka voi kroonistua. Unen tarve on sidoksissa vuorokauteen. Sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat Unirytmi ja unen tarve ovat yksilöllisiä ja iästä riippumattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. – Sama pätee myös nukkumaanmenoaikaan. Väsymys ja uneliaisuus eri asioita Pihl korostaa, että on tärkeää tunnistaa, milloin oikeasti nukuttaa ja milloin on kyse jostakin muusta, kuten vaikkapa stressin hoitamisesta liiallisen nukkumisen avulla. Pihl mainit- see pari kotikonstia, joita voi kokeilla, mikäli uni ei tule silmään yöllä. Ensimmäisenä hän kehottaa rytmittämään unta ja nousemaan sängystä ylös, mikäli ei saa unta. Toistuvat ajatusmallit ovat hyvin yleisiä, ja juuri niitä käydään läpi uniterapiassa. Väsymystä voi olla paljon, vaikka ei ole unelias. Se puolestaan nostaa stressihormonien määrää ja saa aikaan ylivireystilan. Terveys Keskimäärin ihminen tarvitsee 7–8 tuntia unta, mutta jollekin kuusikin tuntia voi olla riittävä määrä. – Stressi aiheuttaa huonoa unta ja huono uni stressiä. Mikäli haluaa nukkua omassa sängyssään hyvin, olisi tärkeää, ettei siellä loikoilisi muuten pitkiä aikoja. Unettomuuden noidankehä – Ihminen saattaa heräillä useammin yössä ja hänen unestaan yhä suurempi osa on kevyttä unta. – Moni stressaa ja vatkaa sängyssä öiseen aikaan valveilla ollessaan huoliaan ja murheitaan esimerkiksi lapsenlapsistaan tai omasta terveydestään. Tämä voi olla sidoksissa erilaisiin kiputiloihin ja vaivoihin
Sitten asiat vain jätetään sen sijaan, että niitä viedään vuoteeseen, Pihl neuvoo. Paperi on parempi kirjoitusalusta kuin tietokone. Jos elämä on muuten laadukasta, uni tulee luonnollisesti, Pihl vastaa. Lääkkeettömät hoitokeinot ovat pitkällä tähtäimellä aina parhaita vaihtoehtoja. – Tärkeintä on jokaisessa tapauksessa aina selvittää, mistä unettomuus oikeasti johtuu ja voiko asiaan olla jokin muu ratkaisu kuin lääkkeet. Aivotoiminta ei ole enää niin tehokasta ja syvä uni saattaa vähentyä. – Ikääntyminen näkyy unessa luonnollisesti siten, että uni kevenee vanhemmiten. Nukkuminen ei kuitenkaan saa olla mikään itsetarkoitus. – Jos on taipumus vatkata asioita mielessään, voi kirjoittaa illalla ennen nukkumaanmenoa paperille asioita, jotka huolestuttavat. – Huolihetki alkaa toimia vähitellen, mutta sitä täytyy tehdä säännöllisesti. KÄRSITKÖ VIRTSANKARKAILUSTA. – Kyllä näin voi sanoa, sillä tottahan se on. Oli virtsanpidätyskykysi heikkenemiseen syynä mikä tahansa, siihen on mahdollista saada apua uudesta INKONTIN -valmisteesta, jonka patentoidut vaikuttavat aineet sopivat sekä naisille että miehille! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Lisätietoja (09) 8709 855 Kalliotie 2, 04360 Tuusula SenioriTERVEYS 33. – Jos on taipumus vatkata asioita mielessään, voi kirjoittaa illalla ennen nukkumaanmenoa paperille asioita, jotka huolestuttavat. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on erittäin kiusallinen vaiva, joka on paljon yleisempi kuin luullaan. Lääkkeetöntä unenhuoltoa Osa unenhuoltoa on myös huolehtia terveellisistä elämäntavoista. hottaa pitämään niin kutsuttuja huolihetkiä. Liian raskaat ilta-ateriat, alkoholi ja tupakka eivät ole hyvä unentuojia. Pitkässä käytössä niistä tulee haittoja ja sivuvaikutuksia, jotka häiritsevät unta, Pihl toteaa. Samoin alkoholilla ja tupakoinnilla on tunnetusti unen laatua heikentäviä vaikutuksia. Asetelma on väärin päin, sillä ensin tulee korjata valvetila, ja vasta sitten tulee hyvän unen vuoro. Vanhasta pois oppiminen on usein työlästä. Mitä tähän sanoo uniterapeutti. Sitten asiat vain jätetään sen sijaan, että niitä viedään vuoteeseen. Epäterveellinen ruokavalio tai liian raskaat ateriat iltamyöhään häiritsevät unta. – Moni sanoo, että minulla olisi kaikki ihan hyvin, jos vain saisin nukuttua. Valvetilan korjaus ensin Uni paras lääke on vai onko. – Uni- ja nukahtamislääkkeisiin suhtaudun siten, että niitä tulee käyttää vain akuutin unettomuuden hoitamiseen
Lukko häiritsi keskittymistä 60-vuotias Pekka Nurmikari kärsi puolisen vuotta vasemman korvansa lukosta, joka aiheutti kuulon alenemaa. Tutkimuksilla muut oireiden syyt pois Ei mennyt kauaakaan, kun työterveyslääkäri kertoi mahdollisuudesta korvatorven tähystysleikkaukseen, jossa vaivan paranemistodennäköisyys on 80 prosenttia. Myös liimakorvaa tai muuta välikorvan limaneritystä tai kroonista korvatulehdusta voidaan hoitaa korvatorvea laajentamalla. Terveys Korvatorvea voidaan avata pallolaajentimella Korvalukko vaikeutti keskittymistä Korvien toistuviin tai pitkäaikaisiin tulehduksiin, kuten liimakorvaan, ja paineentasausvaikeuksiin voidaan nykyisin tehdä lyhyt ja melko riskitön korvatorven laajennus uudella tekniikalla, pallolaajentimella. Nyt niitä on tehnyt useampi lääkäri Suomessakin muutaman vuoden. – Ihmettelin vaivaa aikani, kunnes menin työterveyslääkärilleni. Lääkärin mukaan taustalla voi olla korvan erite ja korvatulehdus, Nurmikari kertoo. Paineentasausongelmien hoidoksi Sittemmin, 2000-luvulla välineet ja osaaminen ovat kehittyneet kovasti, ja korvatorven eli tuuban oireita voidaan helpottaa tekemällä alueelle tä- 34 SenioriTERVEYS hystysleikkaus pallolaajenninta käyttäen. seen, Nurmikari hymyilee, mutta kertoo lukkoisen korvan häirinneen kovasti ja alkaneen jo vaikuttaa keskittymiskykyyn. Hän määräsi avaavia kortisonitabletteja, mutta korvani ei parantunut. – Tutkimuksilla, nenänielun tähystyksellä, kuulon mittauksella ja pään magneettikuvauksella, suljettiin pois muut. 2008 Saksassa professori Holger Sudhoff aloitti pallolaajentimella korvatorven laajennukset. – Tästä luovuttiin myöhemmin, ja vuosikymmeniä oltiin sitä mieltä, että korvatorvelle ei voida tehdä mitään leikkaushoitoja. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MIRA PIISPA JA LEENA HARNO S uomessa ollaan jälleen lääketieteessä edistyksellisiä. – Vaimo oli ainoa, jonka mielestä se vaikutti kuulemi- – Vuosikymmeniä oltiin sitä mieltä, että korvatorvelle ei voida tehdä mitään leikkaushoitoja. Näin saattaa olla, kun lentokoneen laskiessa korva tai korvat lukkiutuvat ja vaurioituvat paineesta tai paineentasausongelman vuoksi ei pysty sukeltamaan. – Leikkauksia, jotka ovat lyhyitä ja potilaalle helppoja lyhyen nukutuksen ja vähäisen komplikaatioriskin takia, tehdään esimerkiksi, jos korvassa on paineentasausongelma. Yksi heistä on korva-, nenäja kurkkutautien dosentti Matti Penttilä: – 1900-luvun alussa Saksassa tehtiin korvatorvilaajennuksia sondilla
Tärkeät kaksi minuuttia, jolloin tähystysleikkaava lääkäri Matti Penttilä ohjaa pallolaajentimen asettimen kautta korvatorven aukolle. Kello 9.06 hän on jo unessa leikkaus-salissa. Anestesiahoitaja Outi Wahlström tarkistaa esilääkityn korvapotilaan, Pekka Nurmikarin tietoja kello 9.05. SenioriTERVEYS 35. Se laitetaan asettimen eli sisäänviejän sisään, jonka ruuvi avaamalla mäntä vie laajentimen operaatiossa tuuban sisään. Painemittarilla toimivalla ruiskulla saadaan keittosuolaliuoksella aikaan 10 barin paine pallolaajentimeen. Silikoninen pallolaajennin on 20 mm pitkä ja 3,3 mm paksu ja kiinnitetty katetriin
Painetta pidetään tuuban sisällä kaksi minuuttia, joka rikkoo limakalvon soluja. Sitä hän on hoitanut paikallisesti suolahuuhtelulla nenään. Hän kaventaa samalla hieman potilaan kolmesta nenän ilmanjakajahyllystä keskimmäisen liiallista leveyttä puristusmenetelmällä. Sen jälkeen paine ja katetri poistetaan. Se aiheuttaa myöhemmin arpeutumisen, joka tekee laajennuksen vaikutuksesta pysyvän. – Kun pallolaajentimeen laitetaan kovalla paineella keittosuolavettä, se laajenee 3,3 mm:n paksuiseksi. Valmistelut pidempiä kuin operaatio Kesäisenä perjantaiaamuna Nurmikari on saapunut Kampin Terveystaloon Helsinkiin 36 SenioriTERVEYS ja saanut esilääkityksen eli avaavan nuhasuihkeen nenän limakalvon laajentamiseen lääkäri Penttilän ohjeiden mukaan. Nenässä on nyt hyvää tilaa mennä eteenpäin. Lääke ja puhallukset eivät auttaneet Nurmikari oli kärsinyt ajoittain myös nenänsä tukkoisuudesta, mutta taustalta ei löytynyt allergiaa. Terveys Lääkäri Matti Penttilä tarkistaa, että esilääkitty ja puudutettu nenäkäytävä on riittävän laaja, jotta korvatorven aukolle päästään sitä kautta hyvin. – Sillä tavoin sain lukon pois hetkellisesti, hän kertoo. Hän avaa ruuvin, joka vie männän sisään. Pian nukutuslääkekin on jo vaikuttanut ja leikkaussalin tiimi pääsee valmistelutöihin. Pian jo heräämässä Leikkaussalissa ollaan valmiita 9.45, ja nukutuslääkitys lopetetaan. Ennen kuin varsinainen toimenpide alkaa Penttilä kertoo, millä tavoin paine vaikuttaa korvatorveen. Avustamassa sairaanhoitaja Leena Harno ja verenpainetta seuraamassa anestesiahoitaja Outi Wahlström. vaivan syyt ja kun niitä ei ollut, pääsin melkein seuraavalla viikolla operaatioon Helsinkiin, porvoolainen maanmittausinsinööri Nurmikari kertoo. Kipulääkettä Nurmikari on saanut vähän koko ajan, niin että herätessä hän ei tunne kipua. Penttilä vie asettimen nenäkäytävän pohjaa pitkin. Nyt tähystin on kulkenut vasemman nenäkäytävän kautta nenänieluun ja sairaanhoitaja Leena Harno on laittanut valmiiksi suolaveden paineruiskuun, joka on kiinnitetty letkulla pallokatetriin. Nukutuksessa pitää olla suoniyhteys, joten leikkauksen päätyttyä anestesiahoitaja Outi Wahlström antaa vielä. Penttilällä on siinä vaiheessa tärkein tehtävä viedä pallolaajennin tuubaan juuri oikeassa kulmassa. Korvan puoleista, luisen korvatorven aluetta ei laajenneta. Välillä nuhavaivaisen Nurmikarin nenän limakalvon turvotus on supistettu lääkkein. Tärkeät kaksi minuuttia Toimenpiteessä laajennetaan nenänielun puoleista 2/3 tuubaa, jonka ympärillä on rusto. Korvan lukko-ongelmaan Nurmikari teki puhallusharjoituksia. Lääke nenään johtuu siitä, että korvatorven laajennus tehdään tähystäen nenän kautta. Nenän limakalvo supistettu valmiiksi Matti Penttilä vie nenän optisen tähystimen suurentavan monitorin avulla nenänieluun, jonka sivuseinässä korvatorven aukot näkyvät. 20 mm:n pituinen, silikoninen pallokatetri laitetaan paikoilleen asettimen sisään ja nenän limakalvo supistetaan, jottei verenvuoto estä lääkärin näkyvyyttä. Kun pallokatetri on tuuban sisällä, hoitaja laittaa siihen 10 ilmakehän (barin) paineen, jota pidetään paikoillaan 2 minuutin ajan. Niin ikään potilas on saanut ohjeistuksen mukaisen kipulääkkeen sekä nukutukseen sairaanhoitajilta ja anestesialääkäri Jani Vehviläiseltä. Koska pysyvää apua lääkkeestä, nenähuuhteluista ja puhallusharjoituksista ei ollut, Nurmikari päätti lähteä korvaoperaatioon
Oppia saatiin viime vuonna Saksasta bielefeldtiläiseltä professorilta, Holger Sudhoffilta, joka muun muassa viime vuonna opetti Helsingissä pidetyllä tuubakurssilla. Monitorikuvassa näkyy vasemman korvan korvatorven eli tuuban aukko nenänielussa, jonka kautta tähystysleikkaus tehdään. Pekka Nurmikarin tuuba-aukko laajennuksen jälkeen. Pallolaajennin vedetään pois korvatorvesta, kun sitä on pidetty sen sisässä kaksi minuuttia. Pallolaajennin korvatorven eli tuuban sisällä. Asetin tuuba-aukossa. Nenässä on nyt hyvää tilaa mennä eteenpäin. SenioriTERVEYS 37. Nenän limakalvon turvotus on supistettu lääkkein. Ensimmäinen korvatorven laajennus tehtiin pallolaajentimella Suomessa muutamia vuosia sitten
Hän huomaa, että hänen vasenta korvaansa kyllä kutittaa hieman. Kuukauden kuluttua Nurmi- Puhallusharjoitukset hyvä osata Ei tarpeettomasti vettä korviin Korvat, nenä ja kurkku ovat kaikki toisiinsa yhteydessä olevia elimiä. Ne olivat vain nenän laajentamiseen samalla tehdyn nenäoperaation ajaksi. Leikkauksen jälkeen tuubaan voi tulla turvotusta, joka yleensä menee ohi viikossa. Normaalia elämää kevyine puhalluksineen Tohtori Penttilä tulee antamaan jälkihoito-ohjeita. Siitä voi aiheutua korvan tuk- – Olo on kyllä helpompi, sillä aikaisempi jatkuva ja suuri tukkoisuus ovat hävinneet. Pekka Nurmikari saa jälkihoito-ohjeet ja varalta parin päivän sairausloman. Korvien paineentasausta ei pidä tehdä liian rajusti tai liian kovalla paineella. 38 SenioriTERVEYS Välikorvan paineentasaustekniikat on syytä opetella. Pallokatetri on viety nenänielusta korvatorven rustoisen osan sisään. Jatkuva tukkoisuus helpotti Nurmikari tunsi muutaman päivän ajan kipua operoidussa korvassaan. Tärkeintä on korvien paineentasauksen tekeminen riittävän ajoissa, ennen kuin esimerkiksi veden paine on aiheuttanut välikorvaan liian suuren alipaineen. Sillä välin hän tekee toisinaan puhalluksia nenän kautta, että saa tukkoisen korvansa auki. Nurmikari alkaa puolessa tunnissa olla entistä paremmin herännyt. Lähde: Spiggle & Theis Medizintechnik GmbH.. Mikäli putkia tarvitaan toistuvasti tai putkitus ei auta riittävästi, kannattaa harkita korvatorven laajennusta, joka voidaan tehdä jo 6-vuotiaalle lapselle. Korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti Matti Penttilä neuvoo, mitä korviensa terveyden edistämiseksi saa itse tai yleensä voi tehdä. Puhallukset tehdään suu kiinni ja nenä suljettuna. Hoito-osaston monitorista seurataan verenpainetta, joka laskee aina leikkauksen aikana. Mitään erityisiä kieltoja Nurmikari ei saa. Myös liian myöhään aloi- Matti Penttilä on tehnyt tuubalaajennuksia tammikuusta 2011 alkaen yli kolmellekymmenelle potilaalle. Tärkeintä on korvien paineentasauksen tekeminen riittävän ajoissa. Tarpeetonta veden pääsyä korvien sisään on syytä välttää. Korvakäytävä rauhaan Korvalääkärien mukaan korvakäytäviä ei yleensä pidä puhdistaa sormea pienemmällä esineellä. Nenän verestykseen voi sieraimessa pitää pumpulia, mutta nenätippoja ei tarvitse enää käyttää. Lääkärin jo neuvomia puhallusharjoituksia (niin sanottu Valsalvan manööveri) pitää tehdä muutaman kerran päivässä, mutta ei täysillä voimilla. Vaivoja, tauteja tai vammoja voi esiintyä korvissa, nenässä, nenän sivuonteloissa, suussa, nielussa, kurkunpäässä tai kaulassa. Nuhan aikana paineentasausta helpottamaan voidaan käyttää lääkärin määräämiä, avaavia nuhatabletteja. Tekniikoita tarvitaan etenkin sukeltaessa, mutta joskus myös lentokoneen laskeutuessa. – Nenän laajennuksesta johtuen nenäni vuosi myös verta muutamia päiviä, joten olin sen ajan sairauslomalla. Oireet menivät sitten ohi. Sukeltaessa ensimmäinen korvien paineentasaus on usein hyvä tehdä juuri ennen pään veteen painamista. Pallolaajennin on täytetty keittosuolaliuoksella 10 baarin (ilmakehän) paineella ja se on laajentunut 3,3 mm:n paksuiseksi. Niitä ovat muun muassa Toynbee ja Valsalvan manööveri. Tärykalvojen putkitusta tulehduksiin Tärykalvoputkia käytetään yleisesti potilailla, joilla on usein toistuvia välikorvatulehduksia tai kertyy pitkäaikaisesti eritettä välikorvaan. tettu paineentasaus voi vaurioittaa sisäkorvaa, ja aiheuttaa jopa pysyvää kuulon heikkenemistä. Toistaiseksi leikkaus näyttää auttaneen, mutta näh- täväksi jää sen pidempi vaikutus, Nurmikari toteaa odottaessaan noin kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen tulevaa jälkitarkastusta. kari toteaa muuten olevansa kunnossa, mutta operoitu korva on silti ajoittain vielä tukkoinen. – Olo on kyllä helpompi, sillä aikaisempi jatkuva ja suuri tukkoisuus ovat hävinneet. koisuutta, ennen kuin 2–3 viikossa rikottujen solujen arpeutuminen alkaa vaikuttaa parantavasti. Lähde: Spiggle & Theis Medizintechnik GmbH. Terveys kanyylin kautta ravintoliuosta ja elektrolyyttejä
Kuntoutuminen riippuu aivoverenkiertohäiriön tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista, potilaan iästä ja sairastumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkos- TIETOISKU tosta ja potilaan omasta motivaatiosta. Aivoinfarkti on vaillinaisen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio, jota voidaan yrittää estää ja hoitaa liuottamalla nopeasti aivovaltimon tukkinut veritulppa. Miten aivoverenkiertohäiriöstä voi kuntoutua. Mikä lisää aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskiä. 55 ikävuoden jälkeen riski kaksinkertaistuu jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Tärkeimmät riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet, diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, korkea veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, vähäinen liikunta ja pitkään kestänyt stressi. Myös ohimenevät oireet (ns. 10. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin 60 000 euroa eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 840 miljoonaa euroa. 3. Aivoverisuonen tukoksen liuotushoito auttaa osaa potilaista ja saattaa korjata tilanteen jopa ennalleen. 10 FAKTAA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖSTÄ Oireiden ilmaantuessa soita heti 112 1. Riskiä voi vähentää myös lopettamalla tupakoinnin, vähentämällä ylipainoa, vähentämällä alkoholin ja suolan käyttöä, vähentämällä stressiä, lisäämällä liikuntaa ja syömällä terveellisesti. Liiton toiminnan piirissä on 33 aivohalvaus- ja afasiayhdistystä ja 21 dysfasiayhdistystä sekä näiden alueellisia kerhoja yli 100 paikkakunnalla. Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla. AVH:n sairastaneita elää Suomessa noin 70 000. Nuorten suhteellinen osuus AVH-potilaista on kasvussa. Mistä sairastuneet ja omaiset saavat tukea ja tietoa. Netissä tietoa löytyy osoitteessa www.stroke.fi. Aivojen kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. 4. Soita välittömästi hätänumeroon 112, jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu äkillisesti jokin aivoverenkiertohäiriön oireista. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan jopa 30 000. On laskettu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään AVH-potilaille, elleivät ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja kuntoutus tehostu. TIA-kohtaukset) on tutkittava heti, sillä ne viestittävät usein lähestyvästä, pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista. 7. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. Asiantuntevaa kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä saa kuitenkin aivan liian harva suomalainen, arviolta 10-20 % aivoverenkierto-häiriöön sairastuneista. Miten aivoverenkiertohäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. TIA-kohtaus on äkillisesti kehittynyt ja ohimenevä verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan häiriö tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin. Vuosittain menehtyy vajaat 5 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta. AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Nopeus on aivojen pelastus. Kaikki AVH-potilaat hyötyvät kuntoutuksesta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeudesta riippu-matta. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenkiertohäiriöt ovat eniten sairaalahoitopäiviä ja pysyvää invaliditeettia aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Korkea verenpaine on ylivoimaisesti tärkein riskitekijä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille. SenioriTERVEYS 39. 9. Suurin osa TIA-kohtauksista menee ohi tunnin kuluessa. Usein käytetään yleisnimitystä aivohalvaus, kun tarkoitetaan aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa (SAV). Liiton keskustoimisto on Turussa ja aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä. Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. Taustalla on riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja verenpainetaudin, yleistyminen nuoremmilla sukupolvilla. Se on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. 5. Mitä ovat aivoverenkiertohäiriöt. Mitä kustannuksia aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuu yhteiskunnalle. Kelan tilastojen mukaan alle 55-vuotiaiden sairauskyvyttömyyseläkkeen syynä on jo useammin aivoverenkiertohäiriöt kuin sydänveritulppa. Oireina ovat toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus; suupielen roikkuminen, puhekyvyn häiriö, toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat; tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä; aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky. Valistusta pitäisi erityisesti suunnata nuoriin sukupolviin, koska riskitekijät alkavat kertyä jo lapsuudessa. TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin, eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita. Sepelvaltimotauti- ja diabetespotilaiden kannattaa hoitaa tautinsa hyvin. Kuka sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin. Sairastuneet ja omaiset saavat tietoa ja tukea jo sairaalasta. Millaiset ovat aivoverenkiertohäiriön oireet. Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne ja vaatii kiireellistä hoitoa. Sairastuneista noin runsaan 40:n % arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa. Miehillä on naisia suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. He voivat ottaa yhteyttä myös Aivohalvaus- ja dysfasialiittoon. Sairastuneilla on usein vaikeuksia arkielämässä; liikkumisessa, syömisessä, pukeutumisessa ja hygienian hoidossa sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpidossa. Jäseniä yhdistyksissä on noin 10 000. Aivoverenkiertohäiriö iskee usein täysin yllättäen. 6. Mitä useampi riskitekijä, sitä suurempi riski sairastua. Sairaus mullistaa myös koko perheen elämän. Kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä. Oireisto kehittyy muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle sairastaneista jää vuosittain noin 850 henkilöä eli hieman useammin kuin sepelvaltimotaudin johdosta. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Mitä aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa. Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää, vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua. 8. Jo ensimmäisinä tunteina aivokudoksessa voi syntyä peruuttamattomia vaurioita. Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman yhtään selvää riskitekijää. Taipumus sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on jossain määrin myös perinnöllinen. Aivoverenkiertohäiriö on vakava ja pelottava sairaus, joka voi tappaa, tehdä työkyvyttömäksi tai viedä kyvyn suoriutua arjesta omatoimisesti. Miten tulee toimia, jos oireita ilmaantuu
Siksi ohessa on myös Diabetesliiton psykologin Kirsi Ikulin vinkit itsensä ohjaamiseen. Tartu toimeen – Ehkäise diabetes on käytännönläheinen opaskirja, joka Terveyskeskuksista voi saada erinomaista diabeteshoitoa ja myös ehkäiseviä palveluita on tarjolla. Se on tarkoitettu terveydenhuollon ja järjestöjen päätöksentekijöille, toiminnan suunnittelijoille ja käytännön toimijoille. EU:ssa tehdään paljon työtä kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi. Näissä tyhmissä ”kohtalotoverit” tsemppaavat toisiaan vaikkapa lenkille ja syömään terveellisemmin, Jaana Lindström kehuu. On vain itse tartuttava toimeen. – Erittäin toivottavaa olisi, että terveyskeskuksissa olisi tarjolla enemmän ennaltaehkäisevää toimintaa, esimerkiksi painonhallintaryhmiä. Kansallisen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman DEHKOn toimeenpanohankkeen D2D:n aikana havaittiin hyväksi terveyskeskuksen ja paikallisten järjestöjen yhteistoiminta. Se on ikävä sairaus, mutta usein myös ennaltaehkäistävissä, vaikka siihen liittyy perinnöllisyyttä. Kuva: THL. Terveyskeskuksesta kannattaa aloittaa Diabetes tulossa. Käsikirja antaa perustiedot ehkäisytyön suunnitteluun ja toteutukseen erityisesti, kun kohderyhmänä ovat suuressa sairastumisvaarassa olevat henkilöt. – Terveyspalvelujen rooli voisi niissäkin olla kertoa ris-. Terveen vanhuuden puolesta kannattaa tsempata. Tartu toimeen, testaa riskisi ja tsemppaa terveen vanhuuden puolesta Kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa iän myötä. Käsikirja ohjaa lukijan hyödyntämään olemassa olevia työkaluja ja opastaa Suomessa tarjolla olevan tarpeellisen tiedon äärelle. TEKSTI: TERTTU IISKOLA KUVAT: THL, KELA, LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS, UKK-INSTITUUTTI 40 SenioriTERVEYS S uomalainen DPS-tutkimus (The Diabetes Prevention Study) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että varsin kohtuullisilla elintapamuutoksilla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus puolittuu ja vaikutus säilyy vuosia elintapaohjauksen jälkeenkin. – Ohjaajien ei tosiaan tarvitse aina olla terveydenhuollon ammattilaisia, vaan monessa paikassa niin kutsutut ITE-ryhmät ovat saaneet paljon aikaan. toimitettiin kaikille EU:n kansoille vuonna 2011. Terveys Dosentti Jaana Lindström koordinoi DPS-tutkimuksen, jonka tuloksissa viime vuonna kiistatta todettiin elintapaohjauksen suuri vaikutus kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Aloita testaamalla riskisi. Tieto ja itsensä terveenä pitämisen taito ovat siis tarjolla. – Ei kuitenkaan niin paljon kuin tarvetta olisi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuspäällikkö, dosentti Jaana Lindström toteaa
Lähde: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, lääkemyyntirekisteri. Mitä tummempaa, sitä enemmän diabetesta. – EU-hankkeista, joissa Suomi on ollut mukana, kannattaa mainita IMAGE, jossa kehitettiin eurooppalainen ohjeistus diabeteksen ehkäisyyn, sekä juuri käynnissä oleva CHRODIS, jossa tunnistetaan hyviä käytäntöjä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon saralla ja pyritään levittämään niitä muihin EU-maihin. Lisäksi diabeteskriteerejä on muutettu kansainvälisten asiantuntijasuositusten mukaisesti (toisin sanoen diabetes todetaan matalammilla verensokeriarvoilla) ja kaiken kaikkiaan diabeteksen diagnosointi on tehostunut. Tautia todetaan nykyään nuoremmilla kuin aikaisemmin, sekin vaikuttaa diabeetikkojen määrään. Lähde: Kela. Mutta ennen kaikkea kannattaa ajatella omaa elämänlaatuaan. Diabeteksen kanssa eletään yhä vanhemmaksi, joten yhtä aikaa on sairaana enemmän väkeä kuin en- nen. Lisäksi toteamatta oleva tyypin 2 diabetes on väestötutkimusten mukaan liki 200 000 henkilöllä. Tässä kartassa diabeteksen esiintyvyys on vakioitu niin kuin kaikkien kuntien ikä- ja sukupuolijakauma olisi samanlainen. – Yksi tärkeä syy diabeetikkojen määrän kasvuun on väestön eliniän pidentyminen. – Tyypin 2 diabetes – kuten sairastavuus yleensäkin – on yleisempää matalamman sosioekonomisen aseman omaavilla, – varakkaammat ja koulutetummat ovat tässäkin suhteessa terveempiä. Tunnettuuskin kasvattaa tilastoja Kansallinen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO) teki paljon diabeteksen tunnettuuden edistämiseksi ja kehitti sen diagnosointia ja hoitoa terveydenhuollossa. Myös Diabetesliitto ja muut järjestöt tarjoavat monenlaista terveyttä edistävää toimintaa. Kelastotietokannan mukaan diabeteslääkkeitä korvattiin noin 342 000 henkilölle vuonna 2013, mikä on noin 11 600 edellisvuotta enemmän. Kelasto-tietokanta pitää yllä karttaa, joka kertoo diabeteksen levinneisyyden Suomessa. SenioriTERVEYS 41. kihenkilöille tarjolla olevista mahdollisuuksista. Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Jos diabetes lisääntyy tänä vuonna samaa vauhtia kuin viime vuonna, ylitetään 350 000 lääkkeenkäyttäjän raja. Toteaminen herkemmin Yksin lääkityksen kokonaiskustannukset lähenevät miljardia euroa vuodessa, yli 65-vuotiailla miehillä keskimäärin lähes 900 euroa, naisilla hiukan vähemmän. Heistä noin 50 000 on ykköstyypin diabeetikoita, valtaisa enemmistö kakkostyyppiä. UKK-Instituutin Liikuntapiirakkaa voi soveltaa omaan makuunsa. Käsikädessä liikapainon kanssa – Diabetes lisääntyy käsi kädessä liikapainon ja lihavuuden kanssa, dosentti Lindström sanoo. – Tässähän on se paradoksi, että kun diabetekselle ryhdytään tekemään jotain, uusien tapausten määrä aluksi kasvaa eikä suinkaan vähene, koska tauti tunnistetaan paremmin, Lindström kertoo
Tee taikinasta 16 pientä pihviä. Hienonna kalanpalat veitsellä pikku palasiksi. Pese ja silppua purjo. Näin vakuuttaa Jaana Lindström. Lado silakkafileet nahkapuoli alaspäin uunivuokaan tai uunipellille. Insuliinituotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan. Siirry syksyllä varastojuureksiin ja metsän antimiin ja herkuttele keitoilla ja pataruuilla. Lähde: Diabetesliitto 42 SenioriTERVEYS 1 diabeetikoille ja niille tyypin 2 diabeetikoille, joilla on vaikeuksia päästä hyvään tasapainoon, Jaana Lindström kertoo. – Pelkkä verensokerin mittaaminen ei riitä, vaan mitatut arvot täytyy suhteuttaa ruokailuihin ja liikuntaan. Jatkuvaa mittaamista. Oman sairastumisriskisi voit arvioida helposti Diabetesliiton julkaisemalla riskitestillä: www.diabetes.fi/riskitesti. Poimi kesällä tuoreita kasviksia ruokapöytään ja ostoskoriin sitä mukaa kuin niitä kypsyy avomaalla. Kolme kalapihviä sisältää energiaa noin 125 kilokaloria (525 kilojoulea). Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Riskitestin ovat suunnitelleet professori +BBLLP 5VPNJMFIUP Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Useimmat kasvikset ovat maukkaimmillaan silloin, kun hinta on halvin. Ja jos ruoanlaitto ei innosta, parjatuista eineksistä löytyy ihan hyviä ja terveellisiä vaihtoehtoja, Lindström sanoo. t 0JSFFU Usein oireeton, kehittyy hitaasti jopa vuosien kuluessa. Kalapihvit (16 kpl) Pakasteseitistä ja -lohesta valmistettujen pihvien ohje on poimittu loppukesästä 2014 ilmestyvästä Diabetesliiton keittokirjasta Helppoa halpaa hyvää kaikkina vuodenaikoina. Ei tarvitse olla himoliikkuja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn alueella nykykäsitys on, että varsin kohtuullisilla elintapamuutoksilla voi vaikuttaa terveyteensä paljon. t 3JTLJUFTUJ Tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes on vakava ja perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Pane ohukaispannulle juoksevaa margariinia tai öljyä ja paista pihvejä muutama minuutti kummaltakin puolelta kypsäksi. Hanki pakastealtaasta kasviksia erityisesti talvella. Mittaamisen tarkoitus on oppia syömään, liikkumaan ja lääkitsemään oikein. Kirjan tärkein periaate kuuluu: valitse raaka-aineet vuodenajan mukaan. Se opastaa valitsemaan raaka-aineet vuodenajan ja satokauden mukaan, jolloin ne ovat edullisimmillaan ja maukkaimmillaan. Lisää öljy ja suola. Valitse kala ja liha sesongin ja tarjousten mukaan. Riski on 70 %, jos molemmilla vanhemmilla on. Levitä pesto silakkafileiden päälle. Yksi silakkapihvi sisältää energiaa noin 80 kilokaloria (335 kilojoulea).. Liikapaino, etenkin vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, väärät ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. Lisää pinaatti ja jauha vielä hetki. Verensokerin kotimittauksia suositellaan kaikille tyypin Tyypin 2 diabetes t 4ZZ Haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Testi perustuu laajaan tutkimusaineistoon. Helppoa, halpaa ja hyvää ruokaa Ruokavalion ei tarvitse olla ihmeellinen: – Varsin vapaasti voi valita itseä miellyttävän tavan syödä, kunhan perusasiat – kasvikset, täysjyväviljat ja hyvät rasvat – tulevat järjestyksessä ensimmäisinä, Lindström sanoo ja kehottaa laittamaan ruokaa itse, vaikkapa uuden Diabetesliiton keittokirjan avulla: Helppoa halpaa hyvää – kaikkina vuodenaikoina. Diabetes todetaan verensokerimittauksilla ja hoidon onnistumista seurataan verensokerimittauksilla. t 1FSJZUZWZZT Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 40 %, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Pinaatti-auringonkukkapestolla kuorrutetut silakkapihvit 1/2 dl auringonkukansiemeniä 100 g tuoretta pinaattia 2 rkl öljyä 2 mm suolaa (mm=maustemitta) 300 g silakkafileitä (9–10 kpl) Valmista ensin pesto: Jauha auringonkukansiemeniä monitoimikoneessa. Terveys Suomessa on meneillään myös kansallinen lihavuusohjelma, jota THL koordinoi. Näin saat vaihtelua lautaselle ja säästät kauppalaskussa. Liikuntaa tarvitaan vähän, mutta säännöllisesti: – Ei tarvitse välttämättä olla himoliikkuja, kunhan tekee vaikka reippaan kävelylenkin mieluiten päivittäin ja sen lisäksi vähän lihaskuntojumppaa. Yhdistä hienonnettu kala, porkkana, purjo, kananmunat ja mausteet ja sekoita. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. – Myös esimerkiksi Martoilta saa tähän hyviä vinkkejä. Ohjeet ja välineet saa omalta terveysasemalta. Todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. 1 keitetty porkkana, esimerkiksi edellispäivän kasvistähteitä 1 pala purjoa (50 g) 150 g pakasteseitiä kuutioina 150 g pakastettua lohta kuutioina 2 kananmunaa 2 tl kuivattua ruohosipulia 1 rkl sitruunan mehua, pullosta tai tuoreesta puristettua 2 mm suolaa mm = maustemittasarjan pienin mittalusikka paistamiseen öljyä tai juoksevaa pullomargariinia Raasta keitetty porkkana
– Kun on saanut painonnousun pysähtymään, voi miettiä, onko tarvetta vielä pudottaa painoa. Entä palkinto. Ennen pitkää huomaa, että sivutuotteena olo paranee ja painokin alenee hiljalleen. Puoliso voi tsempata, voi liittyä erilaisiin ryhmiin tai pyytää kaverin mukaan. Ateriarytmiä, ruoan laatua sekä määrää voi muuttaa vähän kerrallaan. Mitä muutan arjessani, jotta oheistuloksena painokin alenee ja vointi paranee. Eikö lupa nauttia jotakin ”sääntöjen vastaista” pidä tavallaan kielteisen mielialan vankina. Sinnikkään harjoittelun myötä muutos kuitenkin onnistuu ja muotoutuu vähitellen uudeksi tavaksi toimia. Pieniin tekemisiin pystyy Kirsi Ikuli sanoo, että esimerkiksi viiden kilon laihduttaminen tai ”terveellinen ruoka” ei ole konkreettinen tavoite, jota olisi selkeää lähteä toteuttamaan. Voi esimerkiksi valita itselleen herkkupäivän viikossa ja keskittää mieliteot sinne. – Mutta on myös ihmisiä, jotka nimenomaan haluavat tsempata ihan itsekseen. Viihdeohjelmatkin ovat jo sitä. – Muutoksen teossa tarvitaan mahdollisimman konkreettisia, omaan arkeen liittyviä tekemisiä, Ikuli opastaa. Palkintona voi olla esimerkiksi käynti vaatekaupassa tai syönti ravintolassa kokeilemassa uusia makuja, Kirsi Ikuli kertoo. Pienet muutokset jäävät pysyviksi helpommin kuin isot yritykset. – Liikuntaa kannattaa lähteä lisäämään vähitellen, itselle mielekkäällä ja sopivalla tavalla. Toimintamalleiksi ne eivät sovi. – Toisen ihmisen tuki auttaa monesti muutosten teossa. – Muutokset on tärkeä myös sovittaa tämänhetkiseen elämäntilanteeseen sekä fyysisiin ja psyykkisiin voimavaroihin. – Palkinnoksi kannattaa valita sellaista, mikä itsestä on mukavaa, Kirsi vastaa ja huomauttaa: – Kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossahan ei ole mitään ehdottomia kieltoja. Miksi muuttaisin jotain elintapojani, miten hyödyn siitä. Mikä on minulle niin tärkeää, että olen valmis ponnistelemaan sen saavuttamiseksi. Tsemppareita vai ei. – Kannattaa muistaa myös kärsivällisyys. – Paino- tai ravintoelefantti pitää joka tapauksessa pilkkoa niin pieniksi palasiksi, että ne pystyy napsimaan käytän- nön arjessa. Mitä tehdä ja mihin se vaikuttaa. Kirsi Ikuli on Diabetesliiton psykologi, joka ohjaa pilkkomaan tavoitteet sellaisiksi, että ne pystyy toteuttamaan. – Motivaation pohjalle tarvitaan myös tietoa. SenioriTERVEYS 43. Kirsi Ikuli huomauttaa, että monella ensimmäinen tavoite painonhallinnassa voi olla se, että paino pysyy nykyisellään eikä enää nouse. Hän kertoo miehestä, joka keksi liikuntatavoitteekseen lampunvälin – siis katuvalojen pylväiden välin. – Hän päätti kävellä ensin yhden lampunvälin edestakaisin, seuraavana päivänä kaksi ja kunnon kohotessa lisäsi vähitellen – kymmenistä metreistä kilometreihin. Vanhat tavat ovat hyvin opittuja, joten uuden tavan oppiminen vaatii harjoittelua. Kuva: Diabetesliitto. Saavuta kykenevyyden tunne! Miten elefantti syödään. – Hyvinvointia tukeviin elintapamuutoksiin tarvitsemme halun lisäksi tunteen siitä, että suunnittelemamme muutokset ovat itselle mahdollisia; kykenen niihin tässä elämäntilanteessa ja näillä voimavaroilla. Ranskalaisen vastaus tähän kysymykseen on paras neuvo elämäntapamuutoksen tekemiseen: pala kerrallaan. – Toiset kokevat motivoivaksi päätöksen palkita itseään tavoitteidensa mukaisesta tekemisestä. Ensitavoite: paino ei nouse Joka taholta tuputetaan vaatimusta painon pudottamisesta. – Tarpeeksi pienillä askelilla saa pystyvyyden tunteen, ja onnistuminen innostaa jatkamaan. Kannattaa lähteä siitä, mikä tuntuu helpoimmalta. Pilko tavoitteet niin pieniin tekemisiin, että pystyt niihin ja saavutat kykenevyyden tunteen! D iabetesliiton psykologi Kirsi Ikuli uskoo, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa voida hyvin. Jos haluaa palkita itsensä onnistumisista, millaiset palkinnot ovat hyviä. – Jotkut tykkäävät järjestelmällisistä ohjelmista ja aikatauluista, mutta eivät läheskään kaikki. Apua pienten arjen muutosaskelten keksimiseen saa esimerkiksi terveyskeskuksen asiantuntijoilta, erilaisista ryhmistä, kuten Diabetesliiton yhdistyksistä tai tutulta, joka on keksinyt omat ratkaisunsa
Eri syistä johtuvien virtsavaivojen ei kuitenkaan tarvitse estää tyydyttävää seksuaalielämää. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: MATTON IMAGES 44 SenioriTERVEYS. Seksuaaliterveys Jopa katetroituna on mahdollista harrastaa seksiä Virtsavaivat harvoin este Virtsarakon toimintahäiriöt ovat melko yleisiä diabeteksen sivuoireita: korkea verensokeri voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta tai jopa pidätyskyvyttömyyttä
Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen jyväskyläläisestä Kultainen sulka -terapiapalveluyrityksestä kertoo, että näihin vaivoihin on olemassa apukeinoja: – Kannattaa käyttää liukuvoidetta. Lisäksi diabetesta sairastavilla naisilla virtsatie- ja emätintulehdusten riski kasvaa, sillä kohonnut verensokeri muuttaa emättimen happamuutta. Laadukkaat, maustamattomat silikonipohjaiset liukuvoiteet SenioriTERVEYS 45. Aikuistyypin diabetes on yleisimpiä suomalaisten kansantauteja. Sokeritonta liukastetta Diabeetikoilla limakalvojen verenkierto heikkenee, mikä voi aiheuttaa ongelmia sekä limakalvojen kuivuutena että seksuaalisen kiihottumisen ja laukeamisen vaikeutumisena. Potilaita arvioidaan kuitenkin olevan huomattavasti enemmän, sillä moni sairastaa tautia tietämättään. On hyvä tarkistaa, että liukaste on sokeritonta: joissakin maustetuissa liukuvoiteissa käytetään glyseriiniä tai propyleeniglykolia. 45–74-vuotiaista suomalaisista miehistä noin 16 ja naisista 11 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta. I kä voi tuoda tullessaan virtsaamiseen liittyviä ongelmia, joiden pelätään olevan este hyvälle seksielämälle. Erja-Riitta Niskanen muistuttaa, että terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta ja riittävä uni ovat avainasemassa myös seksuaalisen virkeyden ylläpitämisessä. Suurentunut eturauhanen voi painaa rakkoa, virtsakiviä voi esiintyä aiempaa enemmän ja virtsatietulehdukset saattavat lisääntyä hormonitoiminnan muuttuessa. Täytyy aina muistaa, että seksuuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Diabeetikoiden seksielämä voi virkistyä, kun perusterveydenhuolto on kunnossa. Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus, jonka sivuoireena voi ilmetä muun muassa virtsaamisongelmia. Rakko ei tyhjene kunnolla, virtsaamistarve lisääntyy ja etenkin naisilla voi esiintyä virtsankarkailua. Jos esimerkiksi katetrin takia yhdyntä vaikeutuu tai erektio katoaa, voidaan etsiä muita läheisyyden muotoja
Seksuaaliterapeutilla on tähän niksi: – Yöpöydälle voi laittaa vaikka sokeripalan tai muuta syötävää, joka saa verensokerin nopeasti kohoamaan. Pelko voi liittyä myös alhaisen verensokerin aiheuttamaan heikotukseen ja huimaukseen: – Seksi on fyysinen ponnistus, joka voi laskea energiatasoa. Virtsavaivat sinällään eivät siis estä seksuaalisuudesta nauttimista. – Täytyy aina muistaa, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Maista vaikka näitä: 46 SenioriTERVEYS t t t t t t t t t t t Chili Avokado Banaani Suklaa Osteri Granaattiomena Punaviini Lohi Pähkinät Vanilija Vesimeloni Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen kertoo, että koarkea verensokeri ja virtsavaivat eivät yleensä muodosta fyysistä estettä tyydyttävälle seksielämälle, mutta henkinen kynnys voi niiden myötä nousta korkeaksi.. Vuodesta 2012 saakka hän on toiminut alan yrittäjänä. Perinteisesti sellaisena on pidetty granaattiomenaa. Naisilla korkea verensokeri altistaa emätintulehduksille ja sieni-infektioille, joita voidaan hoitaa joko apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla tai lääkärin määräämillä reseptilääkkeillä. Virtsankarkailusta kärsivä voi jännittää tai hävetä vaivaansa niin paljon, ettei pysty rentoutumaan. Seksuaaliterapeutti Niskanen työskentelee KultainenSulka -yrityksessään jyväskyläläisessä Carismakorttelissa. Nämä ruuat ovat niin sanottuja afrodisiakkeja. Varmaa tieteellistä näyttöä afrodisiakkien toimivuudesta ei Erja-Riitta Niskasen mukaan ole, mutta tuskin kokeilemisesta haittaakaan on. Jos esimerkiksi katetrin takia yhdyntä vaikeutuu tai erektio katoaa, voidaan etsiä muita läheisyyden muotoja. Monet afrodisiakit sisältävät esimerkiksi testosteroni-hormonin tuotantoa lisäävää sinkkiä. Jotkut virtsavaivojen hoitoon tarkoitetut nesteenpoistolääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa seksuaalisen halun katoamista ja erektiohäiriöitä. – Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Keskusteluapu kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet. Erja-Riitta Niskanen on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti NACS. teluapua esimerkiksi seksuaaliterapeutilta. Nämä tiatsididiureetit ja spironolaktonit eivät kuitenkaan estä erektiolääkkeiden käyttämistä – joskin asia kannattaa aina varmistaa hoitavalta lääkäriltä. Seksuaaliterveys ovat parhaita. Juttusarjassa käsitellään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ikäihmisten näkökulmasta. Myös seksuaaliterveysvälineet, kuten vibraattorit, voivat helpottaa kiihottumista ja orgasmin saavuttamista. – Lisäksi korkea verensokeri aiheuttaa väsymystä ja sen kautta haluttomuutta sekä miehillä että naisilla, Erja-Riitta Niskanen kertoo. Niskanen on erikoistunut erityistason seksuaaliterapiaan. Syö itsesi terveeksi ja halukkaaksi Terveellinen ruokailu voi olla myös hauskaa! Kerrotaan, että joillakin ruoka-aineilla voi olla vaikutusta seksihaluihin. Hän on työskennellyt kehitysvammaisten hoitajana ja ohjaajana yli 30 vuoden ajan. Niskasen toimenkuvaan kuuluvat erilaiset terapiapalvelut, neuvonta, keskusteluapu, koulutus ja konsultointi sekä työhyvinvoinnin ja työnohjauksen palvelut. Sokeripitoiset herkut voi toki ottaa myös mukaan seksileikkeihin! Seksuaaliterveyttä senioreille läpi vuoden Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen setvii seksielämän solmuja vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. Henkinen kynnys korkea Suurimmat ongelmat virtsavaivojen ja seksuaalisuuden suhteessa ovat usein henkisiä. Myös diabeteksen aiheuttamat fyysiset muutokset, kuten nopea painon kertyminen, voivat vaikuttaa seksuaaliseen itsetuntoon. Pelkkä tieto siitä, että apua on lähellä, voi auttaa unohtamaan pelon. Siitä seuraavaa huonoa oloa saattaa jännittää jo ennakkoon. Vaikean diabeteksen tai eturauhasen poiston aiheuttamia erektiohäiriöitä taas voidaan hoitaa siittimen paisuvaiskudokseen itse ruiskutettavalla, verenkiertoa voimistavalla alprostadiililla. Se tarkoittaa monenlaista läheisyyttä ja hellyyttä, joka on tärkeää läpi ihmiselämän, seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa. Sienitulehdus voi tarttua myös kumppaniin, jonka vaiva tulee myös hoitaa. Hänen asiakkaanaan on ollut jopa iäkkäitä katetroituja miehiä, joiden seksuaalielämä on ollut tyydyttävää. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti tilaajan tarpeisiin sopiviksi. Virtsavaivat eivät este Seksuaaliterapeutti Niskanen kertoo, että virtsavaivoista harvoin on suoraa fyysistä estettä viriilille seksielämälle. – Seksuaaliterapeutin kanssa voi keskustella esimerkiksi seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, ikääntymiseen ja arkeen liittyvistä pulmista. Seksuaali- ja parisuhdeneuvojan ja terapeutin työstä Niskasella on kymmenen vuoden kokemus. Tällöin kannattaa hakea keskus- Joillain ruoka-aineilla voi olla vaikutusta seksihaluihin
Moni haluaa myös parantaa nuoruuden tanssilavataitojaan. Tanssijoilla on menossa toinen lavatanssin kurssipäivä. SenioriTERVEYS 47. – Hienosti sujuu! Martti kannustaa. Parit hakeutuvat lähekkäin poski poskea vasten. Ja samalla tulee hoidettua parisuhdettakin! Marjatta vinkkaa. – Nämä ovat ahkeria oppilaita, kehuu tanssikurssin opettaja Marjatta Lång. – Lavatanssikurssien suosio on räjähtänyt kasvuun 10-15 vuoden aikana. Tanssikurssilla opetetaan lavatanssien saloihin. Tanssikurssien suosio kasvussa Yhä useampi seniori-ikäinen jättää keinutuolin ja lähtee tanssilattialle. Seniori-ikäiseltäkin käy jive tai rumba Nuoruuden tanssilavataidot uudessa hionnassa Kun pyörähtää parketilla tulisen tangon tahtiin, se nostaa sykettä ja parantaa tasapainoa. – Tanssiminen antaa ihmisille ihan kaikkea. Myös tarjontaa on enemmän kuin ennen, Marjatta sanoo. Liikunta Riitta ja Taisto Takala ennättävät vilkaisemaan koko takaseinän peittävästä peilistä, miten oma tanssi sujuu. Tanssikurssit ovat yhä suositumpia. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA SALMI K iljavan opistolla Nurmijärvellä lentää hiki. Samalla kuunnellaan tarkasti, mitä opettajat sanovat. Ensin mennään hidasta valssia, sitten kajahtaa ilmoille haikea tango. Edellisen päivän treenit tuntuvat vielä jaloissa. Kiljavan kurssillakin on mukana niitä, jotka ovat olleet Långien opissa monta kertaa aikaisemmin. Siinä unohtaa arjen murheet ja se on hyvää vastapainoa työlle. Välillä Marjatta tai kurssin toinen opettaja, Marjatan mies Martti Lång korjaa tanssijan käden asentoa tai kehottaa katsomaan takaseinän peittävästä peilistä, kuinka askeleet menevät
– Tanssiminen on maailman parasta liikuntaa! Syke nousee, ja kunto kasvaa huomaamatta. Takalan mukaan tanssikuviot eivät ole vaikeita, koska kyse ei ole mistään akrobatiasta. Ensin Långit olivat toimineet ohjaajina kilpatanssipuolella. – Tanssi on ollut tervetullutta liikuntaa ja uuden oppimista. Marjatta ja Martti Lång ovat opettaneet tanssikurssilaisia vuodesta 1990 lähtien. Kursseille hakeudutaan lähinnä tanssiseurojen kautta. – Ja hauskaa pitää olla! Kurssilaisilla pitää olla tunne, että tänne on kiva tulla toistekin. Lisäksi tämä on tuonut läheisyyttä vaimon kanssa, pitää virkeänä ja tunteet pinnassa, Taisto Takala kertoo. Osa on eläkeläisiä, jolloin on aikaa omalle itselle – osa taas hakee aikaa harrastamiseen työelämän lomassa. – Korkea ikä ei ole este tanssimiselle. Vantaalla asuvat Långit ovat toimineet tanssikurssien kouluttajina vuodesta 1990. – Se on vanhan ajan hyvä lava, he kehuvat. – Tanssi on tosi hyvää liikuntaa, tässä menee huomaamatta muutama tunti. Junnilat käyvät tanssilavoilla Takaloiden kanssa.. – Tosin huomenna aamulla jalat ovat varmasti vähän jumissa, kun tänään veivataan viisi, kuusi tuntia! Pariskunta käy mielellään tanssimassa Helsingin Pavilla. Asiakkaina on myös yrityksiä, jotka tilaavat tanssikurssipaketin työntekijöilleen. Olimme myös perustamassa vuonna 1995 Tanssin Taitajat -yhdistystä. Espoosta olivat tulleet Kiljavalle myös Heikki, 68, ja Mirja Junnila, 66. Lisäksi tämä on piristää ja on hauskaa, Eira luettelee. Jos pari osallistuu kursseille ja käy noin kerran viikossa Tanssimaan keski-iässä Tanssilavoja nuoruudessaan kiertäneet Marjatta, 68, ja Martti Lång, 66, innostuivat lavatansseista oikein tosissaan noin 40-vuotiaina. 48 SenioriTERVEYS Helsinkiläiset Eira Tammiluoma, 57, ja Pentti Ruohonen, 56, ovat olleet useamman kerran Långien tanssikursseilla. Kurssilaisilta ei edellytetä kovaa kuntoa. Tansseissa aikoinaan tavannut, 42 vuotta naimisissa ollut pari on käynyt sittemmin kurssilla noin kerran vuodessa. Täällä ei tehdä mitään yliopetusta, vaan tanssitaan ja kehitetään kuvioita ihmisten taitojen ja voimien mukaan. Riitta Takala kertoo tanssiharrastuksen auttaneen korkeaan verenpaineeseen. Syke nousee ja kunto kasvaa Molemmat opettajat kannustavat vanhempiakin ihmisiä tanssimaan. Uskon tämän tukevan hyvin terveyttä, koska tanssissa on mukana koko kroppa. Meillä on ollut mukana 80-vuotiaita pariskuntia. – Jossain vaiheessa huomattiin, että ihmiset haluavat oppia ihan tavallisia tansseja eli niitä, joita tanssitaan lavoilla. – Menimme mukaan Vantaan Kilpatanssijoiden alkeisryhmään. Ystäväpari oli houkutellut Espoossa asuvat Riitta, 68, ja Taisto Takalan, 68, ensimmäisen kerran tanssikurssille. Takalat käyvät tanssimassa muun muassa Lohjan Tanhuhovissa ja Espoon Lepolammella. Ilon ja virkeyden lisäksi tanssiminen on tuonut terveyttä: Heikki Junnila oli selkäleikkausjonossa, mutta ainakaan toistaiseksi leikkaukselle ei ole tarvetta. – Tämä on rytmin tahdissa tapahtuvaa kuntoilua, jossa edetään omaan tahtiin, Marjatta painottaa. Ja siitä se lähti, kaikkiaan olemme olleet Vantaan Kilpatanssijoissa 28 vuotta. Kuntoilua ja parisuhdeterapiaa Lavajiven fuskuharjoitukset menossa – Eira Tammiluoma ja Pentti Ruohonen näyttävät mallia. Liikunta Lavatanssikurssilaiset ovat keski-ikäisiä tai sitä vanhempia
– Eikä täällä tarvitse pelätä, että tanssit olisivat vaikeita. – Hitaassa valssissa ei tarvitse juosta itseään läkähdyksiin, Martti heittää. Myös olkapäät vioittuivat, ja niitä on sittemmin leikattu. Kilpapuolella on esitystansseja, täällä ei. lavoilla, kunto nousee väkisinkin. Lonkkaleikkauksen jälkeen Marjatalle oli sanottu, että toipumiseen menee puoli vuotta. – Lonkan kanssa pärjäsin reilut 20 vuotta, mutta sen jälkeen työnteko ei enää onnistunut. Marjatta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005. Marjatta oli pahassa auto-onnettomuudessa vuonna 1969. Tanssiparina Martti Lång. Martin ja Marjatan oma lempitanssi oli ennen tango, mutta nykyisin miellyttää hidas valssi. Autokolarista tanssiopettajaksi Selkävaivoista kärsinyt Pentti Junnila (etualalla) oli jo leikkausjonossa, mutta Mirja-vaimon kanssa aloitettu tanssiharrastus sai selän parempaan kuntoon. Säryt pahenivat vuosien mittaan, ja lonkkaan laitettiin tekonivel viime vuonna. – Ei siinä mennyt kuin pari kuukautta, kun olin itse jo mukana tanssikurssilla. Innostus tulee oppimisen myötä Yleensä naiset innostuvat ensimmäiseksi lavatanssikursseista – ja monesti saavat houkuteltua miehensäkin mukaan. Lonkka jouduttiin naulaamaan kasaan. Marjatta sanoo tykkäävänsä jauhaa perusasioita oppilailleen, joten ne kyllä opitaan kurssin aikana. – Siinä ehtii nauttia tanssimisesta paremmin, ja se virkistää myös muistia, koska mukana on paljon kuvioita. Muisti taas pysyy kunnossa, kun opettelee perusaskeleiden lisäksi lisäkuvioita, joiden järjestys on muistettava. Näin se ei tosiaan ole, vaan täällä lähdetään perusasioista liikkeelle. Marjatta innostaa tarttumaan tanssiharrastukseen. Tanssi kehittää tasapainoa, muistia, koordinaatiokykyä ja tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä. Marjatta Lång on hyvä esimerkki siitä, kuinka vastoinkäymistenkin jälkeen pystyy aktiiviseen elämään. Tanssissa sitä oppii väkisinkin. – Helposti kuvitellaan, että täytyy jo osata tanssia. Ja nyt on niin hyvä olla, jalka ei vaivaa enää yhtään. Esimerkiksi lattareista lava-jive on helppoa, ja myös cha cha vetää porukkaa. Sairaalassa kului useampi kuukausi. – Moni vanhempi ihminen pohtii, miten tasapainon saisi säilytettyä mahdollisimman pitkään. Marjatta Lång tietää, että kynnys kurssille tulemiseen on miehille usein korkea. – Ja käden pidätte sitten näin! Tanssinopettaja Marjatta Lång opastaa. Kaikenlaiset niiaukset, kantamiset ja koukkailut kiellettiin kokonaan, kertoo Helsingin kaupungilla kodinhoitajana työskennellyt Marjatta. Kyllä tällä kelpaa tanssia! SenioriTERVEYS 49. – Sitä ennen kävelin jo kepeillä, mutta tanssikursseja vedin siitä huolimatta. – Ja sen myötä innostutaan, että hei, minähän jaksan jo tanssia tosi hyvin! Tanssi kehittää tasapainoa, muistia, koordinaatiokykyä ja tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä. Ja kukaan ei ennätä katsella muiden tanssimista, koska kyse on paritansseista eli parit tanssivat toisilleen. – Tanssiminen on mahdottoman helppoa! Innostus siihen tulee oppimisen mukana, kun huomaa, ettei tämä olekaan niin vaikeaa ja oppii liikkumaan musiikin tahdissa
Satoja rooleja ja johtajuutta Oulun alun jälkeen Esko Roine on tehnyt monipuolisen uran teatterin, elokuvan ja television parissa, satoja unohtumattomia rooleja. – Talot pyrkivät kilpailemaan vain lopputuloksella ja laadulla, ei hinnalla. TEKSTI JA KUVAT: KARI KUMPULAMPI JA KOMEDIATEATTERI 50 SenioriTERVEYS P ian 70 vuotta täyttävä Esko Roine on työskennellyt ammattinäyttelijänä melkein puoli vuosisataa. Hän on estradeilla huimassa iskussa, energiaa täynnä. – Oulun pesti kesti vain vuoden, mutta silloin pystyin elättämään itseni ensi kerran näyttelemisellä, Tampereella asuva Roine kertoo. – Nämä talot ovat tasavahvoja. Hän työskennellyt myös johtajana sekä Tampereen Teatterissa että Tampereen Työväen Teatterissa. Kilpailu on Tampereella tervettä, mikä tuo vireyttä paikalliseen teatterielämään, hän painottaa.. Molemmilla on vakiintunut kantayleisönsä ja niiden ohjelmaprofiilit ovat pitkälti samansuuntaiset, Roine määrittelee. Kulttuuri Unohtumattomien roolien Esko Roine ei stressaannu mistään Proosallinen suhde teatteriin Juhlavuottaan viettävä Esko Roine on tavoilleen uskollinen tänäkin vuonna: näyttelijä on mukana monessa. Uransa hän laskee alkaneen Oulun Kaupunginteatterissa syksyllä 1966 farssissa Sanny Kortmanin koulu
– Kokemuksesta on paljonkin apua näissä hommissa. SenioriTERVEYS 51. Olen huomannut sen eritoten näytelmien harjoitusvaiheessa, Esko Roine mainitsee. Kuva: Kari Kumpulampi
Freelance, näyttelee enimmäkseen Tampereella ja Helsingissä. Johtaja on huono, ohjaaja on huono, vastanäyttelijät kammottavia, puvustus ei toimi alkuunkaan. Tuomas Kyrö on loistava kirjailija. Sopiiko rooli minulle oikeasti. Roine oli viime keväänä ikimuistoisesti generalissimus Josif Stalin (1878-1953) Helsingin Kaupunginteatterin paljon kohistussa historiadraamassa Toveri K. Seniorinäyttelijän roolit ovat vaihdelleet musikaaleista komediaan ja historialliseen draamaan. Soveltuvat roolit Syyllisten etsimisen sijasta näyttelijän pitäisi Roineen mukaan nähdä itsensä rehellisesti. – Joskus olisi hyvä pohtia, onko minusta todellakin vaikkapa Hamletin osaan. Isä Eero Roine, äiti Sylvi Roine, sisarukset Eila, Olavi ja Liisa. Näki jo 7-vuotiaasta lähtien Eero-isänsä myötävaikutuksella lähes kaikki Tampereen Työväen Teatterin ensi-illat, jopa Camus`n Oikeamieliset. Hänen lähipiirissään piti osata luovia. Esko Roine valokeilassa Syntyi Tampereella teatteriperheeseen 5.9.1944. – Entä jos näyttelijä ei saakaan haluamaansa roolia. Hän kuvaa suhdettaan teatteriin on proosalliseksi. Mielensäpahoittaja on tällainen näytelmä. Joku syyllinen pitää aina löytää, ja syyllistämisen ketju on loputon, Roine kertoo. Tämä sangen ristiriitaisen vastaanoton saanut näytelmä kertoo Otto Wille Kuusisen (1881-1964) dramaattisista vaiheista diktaattorin lähipiirissä historian melskeissä. alkaen myös Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä Esko Roineen 70-vuostisjuhlanäytöksenä. Minkäänlaiseen nirvanaan en vaivu teatterissa. Muuten on jokseenkin mahdotonta näytellä. Työskenteli yhdeksän vuotta valtion näyttämötaidetoimikunnassa ja kuului Tampereen Teatterikesän hallitukseen 80-luvulta lähtien viime kesään 2013 asti. Se oli poliittista piirileikkiä, jossa päitä putoili. Tv-töistä tunnetuimpia ylikomisario Kaarlo Rautakallion rooli Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen komediasarjassa Reinikainen 1982–1983. Pääsi 15-vuotiaana avustajaksi Vartiovuoren kesäteatteriin Turkuun. Ei näytteleminen sen ihmeellisempää ole. 52 SenioriTERVEYS. Sokoksen myyjä menee hommiin varttia vaille yhdeksän, minä varttia vaille yksitoista. Työntäyteistä ja historiallista Kuluva vuosi on ollut Esko Roineelle paitsi työntäyteinen myös menestyksekäs lähinnä Helsingin ja Tampereen teattereissa. – Olen näytellyt ne roolit, jotka ovat tulleet eteeni. Tämän dialoginäytelmän Roine näyttelee Aimo Räsäsen kanssa. – Olen näytellyt ne roolit, jotka ovat tulleet eteeni. Kulttuuri Särmikäs työ Esko Roine on pohtinut aikain saatossa ammattinäyttelijän särmikästä työtä monelta eri kantilta. Hyvästä tekstistä yleisömagneetti Tampereen Työväen Teatterissa helmikuusta 2013 ohjelmistossa ollut Mielensäpahoittaja ja poika on todellinen yleisömagneetti. Perheellinen, puoliso näyttelijä Ritva Jalonen. – Minä olin se vanhin Stalin, hyvin julma mies. Hänen mielestään näyttelijän on uskottava itseensä. Julma, puhuttava rooli Ukrainalaisen Roman Viktjukin ohjaamassa Kaupunginteatterin näytelmässä Stalinia esitti kaikkiaan neljä eri näyttelijää. Marika Vapaavuoren ohjaama Mielensäpahoittaja ja poika nähdään 21.9. – Näyttelijänä koen osuvani johonkin oikeaan, kun yleisö voi lähteä teatterista hyvillä mielin ja virkistäytyneenä. Roine ei ole urallaan tehnyt sellaista roolia, jonka hän olisi varta vasten halunnut itselleen. Usko horjuu ja alkaa syyllistäminen. – Stalin raakkasi rajusti jopa omaa kenraalikuntaansa ennen toista maailmansotaa, Roine kertoo. Hän on luonut hahmon, joka kiinnostaa nuoriakin. Näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja
Sana kiirii alussa Tukipilarit uralle 1960-luvun innokkaassa porukassa Suomen teattereissa tehdään Roineesta aivan liian paljon turhaa markkinointia. – Esityksen ei välttämättä tarvitse olla hauska, mutta jos katsoja ei viihdy, hän tekee valintoja ja jättää vallan tulematta näytöksiin, Roine sanoo. Näytelmää esitetään parhaillaan. Se johtuu ehkä siitä, etten tunne työssäni minkäänlaista ramppikuumetta, enkä stressaannu mistään. Kvartetti Tampereen komediateatteri: Oopperalaulajien vanhainkotiin sijoittuva Kvartetti on Tampereen Komediateatterin suosituin esitys kautta aikain. Sisäiset edellytykset Ramppikuume ei vaivaa Freelancerina syksystä 2006 työskennellyt Esko Roine ei pelkää työuupumusta. – Siitä on lähdettävä, että ihmisessä täytyy olla sisällään jonkinlaiset perusedellytykset alalle. Esko Roine on työskennellyt ammattinäyttelijänä pian puoli vuosisataa:– Eniten tässä työssä lämmittää kollegoilta saatu tunnustus, hän toteaa. Hänen mielestään kenelle tahansa näyttelijän työtä ei voi, eikä kannatakaan opettaa. Kuva Zivago musikaalista. – Esiintymisvietti ja rahanhimo, Roine lohkaisee. Teatterit ovat tänä vuonna kuitenkin kärsineet yleisökadosta kautta maan. Pariin vuoteen se ei taida olla mahdollista, täysipainoisesti työskentelevä 70-vuotias näyttelijä Esko Roine sanoo. SenioriTERVEYS 53. Roine hyväksyttiin teatterioppiin pääkaupunkiin, ja hänen kurssikavereitaan koulussa olivat muiden muassa Marjukka Halttunen, Kirsti Wallasvaara, Vesa-Matti Loiri ja Eero Melasniemi. Päivät ovat pitkiä ja aikataulut usein hyvinkin tiukkoja, mutta voimia riittää. Jos näytelmä on hyvä, viidakkorumpu kyllä toimii ja sana kiirii. Vasemmalta: Liisamaija Laaksonen, Tuija Vuolle, Esko Roine ja Heikki Nousiainen. He miettivät kotona tarkkaan, mihin rahansa laittavat. – Haaveilen kunnon talvilomasta Espanjassa. Ensimmäinen esitys ensi-illan jälkeen on erityisen tärkeä. – Näinä kovina aikoina ihmisillä on suuri epävarmuus tulevaisuudestaan. – Uupumus ei ole iskenyt. Koulu kesti tuolloin kolme vuotta ja sain sieltä arvokkaita tukipilareita uralle, Roine muistelee. Ei ainakaan vielä. Roine kehuu opiskeluporukkaansa huumorilla varustetuksi ja innokkaaksi. Kuva: Peero Lakanen/Komediateatteri. Entä mikä saa alalla lähes kaiken nähneen näyttelijän nousemaan lavalle vuodesta toiseen. Seitsemäntoistavuotias Esko Roine päätti pyrkiä teatterikouluun Helsinkiin ollessaan vielä Suomen armeijan harmaissa. Katsojan pitää viihtyä Esko Roine on aina ollut sitä mieltä, että teatterin pitää olla sen verran viihdyttävää, että yleisö todella viihtyy salissa – oli sitten kyseessä Mielensäpahoittajan kaltainen komedia tai kantaa ottava näytelmä. Roineen mielestä kato ei johdu suinkaan näytelmien ja ohjelmistojen huonoudesta. Kuva: Kari Kumpulampi. – Lähes kaikkien juttujen markkinointi pitäisi keskittää ajalle ennen ensi-iltaa. Kärhämiä ei ollut. Elettiin vauhdikasta vuotta 1963. – Olimme nuoria, mutta nöyriä oppilaita
Virpi Kaartinen halaa työntekijöitä ja tuttuja vanhuksia ja liittyy sitten yhteislauluun. Vapaaehtoistyö Virpi Kaartinen nauttii monenkirjavasta vapaaehtoistyöstä ihmisten kanssa No kun minulla aikaa on! Virpi Kaartinen hipsii nauravaisena jyväskyläläisen Kyllikinkadun palvelutalon pihaan. Aurinkoisena päivänä asukkaat ovat kokoontuneet pihapöydän ympärille, tutut sävelmät helisevät kesäpäivään lauluvihkojen nuottiviivastoilta. Kuinka mukavaa nähdä taas! TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN JA VIRPI KAARTISEN KOTIALBUMI 54 SenioriTERVEYS
Aikaa istua seurana, lukea kirjaa tai lehteä, jutella vaikka säästä, käydä kävelyllä. Jyväskyläläinen Virpi Kaartinen pulppuaa elämäniloa ja tahtoa jakaa sitä muiden kanssa. Kaartinen viettää vapaa-aikaansa erilaisissa vapaaehtoistyötehtävissä. Osasihan hän yhtä ja toista: käsitöitä paperitähdistä käsinukkeihin ja kirjontaan, hänellä oli paljon tietoa historiasta ja sukututkimuksesta, kulttuuri ja kirjoittaminen kiinnostivat valtavasti, tietokoneidenkin kanssa hän oli aika näppärä. Hän mietti, mitä erityistaitoja hänellä on, ja kenen kanssa niitä voisi jakaa. Paras palkka on työstä saatava hyvä mieli. Halua ajanviettoon Virpi Kaartinen pohtii, että vapaaehtoistyöntekijältä ei loppujen lopuksi vaadita paljon muuta kuin aikaa. – Onhan se kiva, että välillä Virpillä on mukanaan luento jostain aiheesta tai jotain pientä tekemistä, mutta kyllä se – Vapaaehtoisille on meillä aina kysyntää, eikä heiltä vaadita muuta kuin halua viettää aikaa vanhusten kanssa. – Ei siihen taikatemppuja tarvita, Kaartinen hymyilee. Huuli lentää Kyllikinkadun päiväkeskuksen eläkeläistapaamisissa. Vaan mitä hänellä oli kaikkein eniten. Pauli Lampinen ja Sirkka Puttonen kuuntelevat kun Virpi (oik.) kertoo elävästi kesäisistä kokemuksistaan Tallinnan laulujuhlilta. Aikaa. Esiintyminen ja puhuminen on entiselle puheviestinnän lehtorille luontevaa ja mieluisaa puuhaa. Kyllikinkadun päiväkeskukseen kokoontunut päiväryhmä nyökyttelee. SenioriTERVEYS 55. K un puheviestinnän lehtori Virpi Kaartinen, 74, jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle, kalenteriin kovertui iso lovi tyhjää tilaa. Ihmisrakas Kaartinen ei jäänyt pyörittelemään peukaloitaan, vaan päätti keksiä itselleen tekemistä
– Toiminut tietokonetukihenkilönä ja neuvonut esimerkiksi Ifolor-kirjojen valmistamista. 70-vuotiaana Kaartinen vietti kaksi kuukautta Nigeriassa, jossa hän muun muassa avusti lastenja naisten klinikalla. Vanhusten lisäksi lapset ja nuoret ovat Virpille rakkaita ja tärkeitä. Kuva: Virpi Kaartisen kotialbumi. Lastenkodissa Nigeriassa, sukkia kutomassa Helsingissä Virpi Kaartinen on tehnyt vapaaehtoistöitä lähes intohimoisesti eläkkeelle jäätyään. – Toiminut maahanmuuttajanaisten parissa. Nigerialaispoika Bobo pääsi Kaartisen syliin vapaaehtoistyöjaksolla. – Lukenut kirjoja ja lehtiä niin yksinäisille vanhuksille kuin ryhmillekin. – Vetänyt seitsemän vuoden ajan Kulttuurikantti-ryhmää. Kuva: Virpi Kaartisen kotialbumi. Ajanviettoa, luentoja, neuvontaa, kutomista... – Kahvitellut ja ulkoillut vanhusten kanssa. Vanhusten lisäksi Virpi on viettänyt ja viettää vapaa-aikaansa muun muassa lasten, nuorten, maahanmuuttajien, näkövammaisten ja sotainvalidien parissa. Samaa mieltä on myös Kyllikinkadun päiväkeskusohjaaja Marja-Leena Leino: – Vapaaehtoisille on meillä aina kysyntää, eikä heiltä vaadita muuta kuin halua viettää aikaa vanhusten kanssa. 56 SenioriTERVEYS Kaartinen on muun muassa: – Neulonut sukkia Helsinki Missiolle. Vapaaehtoistyö Virpi Kaartisen innostus vapaaehtoisuuteen virisi toden teolla hänen jäätyään eläkkeelle viitisen vuotta sitten. yhdessä oleminen, seuran pitäminen ja leikinlasku on kuitenkin tärkeintä, päiväryhmäläiset Pauli Lampinen, Sirkka Puttonen, Salme Siloma ja Kirsti Tiainen juttelevat. – Viettänyt kaksi kuukautta Nigeriassa kyläprojektissa ja lastenkodissa. Kaartinen on mukana myös kummilapsitoiminnassa. Virpi Kaartinen ei allekirjoita väitettä, että suomalaiset olisivat tuppisuista kansaa. – Toiminut vapaaehtoisena veljeskodissa, seurakunnan kerhoissa ja näkövammaisten piirissä Tampereella. – Pitänyt luentoja eri aiheista erilaisille ryhmille. – Käynyt laulamassa vanhainkodeissa jouluisin.. Joskus vain ottaa aikansa ennen kuin keskustelijat lämpenevät
Laulu, hyräily ja itsekseen jutustelu pitävät ääntä tuottavat lihakset aktiivisina. Saan tavata upeita ihmisiä ja käydä mahtavia keskusteluita ja Kaartinen vakavoituu. Hän uskoo, että vapaaehtoistyö on aina mukavaa, kunhan vain muistaa, että kyse on vapaaehtoisuudesta. SenioriTERVEYS 57. Omilla ehdoilla Salme Silome (vas.) ja Kirsti Tiainen kuuntelevat mielellään vapaaehtoistyöntekijä Virpi Kaartisen tarinoita ulkomaanmatkoilta. Hyräillen ääni kuntoon Yksin asuva Virpi Kaartinen tietää, että pitkän hiljaisuuden jälkeen sanat voivat helposti takertua kurkkuun. Nyt meneillään on digitointiprojekti Jyväskylän yliopiston museon kanssa ja haaveissa siintää ajatus kummimummiudesta. Puheviestinnän lehtorin vinkki hyytyneen äänen herättelyyn on yksinkertainen: – Hyräily. Leino kiittelee vapaaehtoisten panosta ja kertoo, että vapaaehtoisia kaivataan päiväkeskuksiin lisää. – Tätä työtä tehdään omilla ehdoilla, eikä siitä saa tulla velvollisuutta, Kaartinen neuvoo ja muistelee: – Olenhan minä näistäkin viikkotapaamisista ollut kerran pois, kun oli flunssainen olo. – Ehkä parhaita hetkiä on huomata, kuinka laulaminen aktivoi muistisairaidenkin vanhusten mieltä ja kieltä: kuinka sävelet tempaavat mukaansa ja silmät syttyvät eloon. Kokemukset tipahtelevat muistoista vähitellen: Ai niin, olenhan minä sielläkin ollut ja kokeillut tällaistakin! – Usein tuntuu siltä, että itse saan vapaaehtoistyöstä enemmän kuin annan. Myös vettä täytyy muistaa juoda tarpeeksi! Eräs Kaartisen intohimoista on Ifolor-kuvakirjojen valmistaminen. Ensin Kaartinen kuitenkin vastaanottaa vieraan Nigeriasta, jossa hän työskenteli neljä vuotta sitten vapaaehtoisena kylänrakennusprojektissa ja lastenkodissa. Kaartinen toivotettiin ilomielin mukaan päiväkeskuksen vapaaehtoistyöhön. Kuitenkaan Kaartinen ei pröystäile vapaaehtoistyönsä määrällä tai laadulla. Myös jotkut lääkkeet voivat kuivattaa nielua niin, että puhuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Tämä kirjanen on tehty KulttuuriKantti-ryhmässä, jota Virpi veti vapaaehtoisena edellisessä kotipaikassaan Helsingissä. Hän on vapaaehtoisena luennoinut erilaisille ryhmille muun muassa sota-ajan lastenkirjallisuudesta, koostanut harrastajakirjoittajien runokokoelmia ja neulonut villasukkia tarvitseville. Mieleenpainuvia keskusteluja, laulun voimaa Virpi Kaartinen tapasi päiväkeskusohjaaja Marja-Leena Leinon (oik.) sattumalta päiväkeskusten järjestämässä katutapahtumassa. Huonoja kokemuksia Kaartisen vapaaehtoisuralle ei ole mahtunut. Silloin kyllä vähän tuli porukkaa ikävä
Muutenkin kauppias pyrkii tuomaan esille myös lähiruokaa.. Tänä kesänä tapahtui ”uudelleensyntymisen ihme”, kun keskustaajamaan palasivat sekä posti että kyläkauppa. Kauvatsan kyläkaupan avajaisia vietettiin 12. heinäkuuta. TEKSTI JA KUVAT: PENTTI EERIKÄINEN 58 SenioriTERVEYS – Kyläkaupalle on haettu uudenlaista konseptia. Väestön ikääntymisen myötä asukasluku on pienentynyt ja palvelut ovat kaikonneet. Pelkkiä maitopurkkeja jakamalla ei voi pärjätä, Heli Eskola toteaa. Terveyden ja hyvinvoinnin tekijöitä nämäkin Kauvatsalle taas kyläkauppa ja posti Kauvatsa on 15 kylän muodostama alue Satakunnassa. Mansikkakauppias Pirjo Vähtäri tarjosi suut makeaksi
Posti oli lähtenyt aikaisemmin ja pankki käänsi selkänsä ikääntyvän alueen väelle kesällä 2013. Menneinä vuosina kauppoja oli jokaisessa kylässä. Kun suuret ikäluokat lähtivät kotikylistään opiskelemaan ja töihin lähikaupunkeihin, kunta liitettiin Kokemäkeen. Apteekki ja terveydenhoita- jan vastaanotto kuitenkin toimivat, mikä on ollut eriomainen apu vanhustentalon asukkaille ja muille ikä-ihmisille. Kaupan ja postin myötä palvelutaso nousi huomattavasti. Apteekki sentään Kauvatsan väestöstä yli puolet on seniori-ikäikäisiä. Kun Satakunnan Osuuspankin Kauvatsan konttori lakkautettiin, kylään jäi hyväkuntoinen liikekiinteistö, jossa toimi vielä Kokemäen apteekin sivupiste. Pari vuotta sitten tilanne oli sellainen, että viimeinenkin kyläkauppa pisti ovensa kiinni. Samasta asiasta ovat iloinneet myös lapsiperheet. Jo ovensa sulkenut posti palasi kylälle takaisin. Viimeisenä itsenäisenä vuotena Kauvatsalla asui 2 133 henkilöä. Peruselintarvikkeet saa nyt omalta kylältä. Kauvatsan asukasmäärä oli parhaimpina SenioriTERVEYS 59. Postin toiminta alkoi heinäkuun alusta. V uoteen 1969 Kauvatsa oli itsenäinen kunta. Nykyisin vakituinen väkimäärä on noin 800. Julkista liikennettä ei ole, joten palvelut olivat monen autottoman ihmisen tavoittamattomissa. Insinööri Tuomo Hinkkanen on muuttanut kaupungista maalle. Kauppaan tutustuivat myös poika ja miniä. vuosina vajaat kolme tuhatta. Kouluttaja Maire Siikala oli opastamassa kauppias Heli Eskolaa ensimmäisenä päivänä
Palvelukeskittymä syntyy Kauvatsa on siitä harvinainen paikka, että kyläkaupan myötä se sai takaisin jo menettämänsä postin. Liiketoiminta pohjautuu useamman tekijän yhteisvaikutukseen. Yksi nurkkaus on erotettu kahvioksi, jossa voi kauppareissulla juoda kahvit tuoreen pullan kera. Hänelle yrittäjyys Tarmo-ketjun kyläkauppiaana on myös elämäntapa. Minä kuuntelen heitä ja toteutan toiveet niin hyvin kuin mahdollista. Helin kaupassa vallitsee vanhanaikainen palveluasenne:– Meillä asiakas on aina oikeassa.. Nyt samassa rakennuksessa toimivat kyläkauppa, posti ja apteekki. Asiakas oikeassa Yksityiskohtia ei tarkemmin toimittajalle esitellä. Muuten 60 SenioriTERVEYS Ensimmäisinä päivinä kaupassa on riittänyt onnittelijoita ja uteliaita. Jätin työpaikkani pankissa ja aloin totutella ajatukseen, että minusta tulee kyläkauppias Kauvatsalle, kolmekymppinen Heli Eskola kertoo. Tällä kaupalla on kuitenkin konsepti, jonka mukaan on edetty. Nuori kauppias tietää, että kylällä on myös epäilijöitä. Saisiko kylä takaisin oikean kaupan. Pankin kiinteistöön suunniteltiin myymälätilat. Pieneen tilaan piti saada paljon tavaroita, jotka ovat tietyssä järjestyksessä ja sopivalla tavalla esillä. Uutinen oli niin hyvä, ettei sitä ensin uskottu todeksi. Nopeaan tahtiin pankki myi kiinteistön paikalliselle ostajalle, jolla taisi olla jo valmiit suunnitelmat tilojen käytöstä. Talvella minulle syntyi idea, jota ryhdyttiin ke h i t t e l e m ä ä n p e r h e e n kanssa. – Jos jotain tavaraa ei tänään ole hyllyssä, sitä tilataan huomiseksi tukusta. – Olen aina uneksinut yrittäjän urasta. Hän tuntee kyläkauppojen vaikean historian ja on perillä erilaisista kannattavuuslaskelmista. Puolentoista vuoden ajan ruokaostoksille piti ajaa parinkymmenen kilometrin päähän. Tien toisella puolella on Gulf-huoltoasema, josta sopii hakea täydennystä myös menopelin tankkiin. – Haluan olla erityisesti asiakkaiden palvelija. Yhdellä kauppamatkalla voi hoitaa monenlaiset asiat saman katon alla. Kevään kynnyksellä paikkakunnalla huhuttiin, että kylä olisi saamassa kaupan takaisin. Pankkivirkailijasta kyläkauppiaaksi Lumien lähdettyä Kauvatsalla tiedettiin, että pankin ostajan miniä perustaa tiloihin kyläkaupan. nuori kauppias on avoin ja hymyilee paljon. Kyläkauppa ei vedä savujaan maitopurkkeja jakamalla. Tuttua ja laskelmia Kyläkauppias ei pelkää työtä, eikä lähde yrittäjäksi ruusuisten unelmien varassa. Heli Eskola on Kauvatsan kyläkauppias. – Tunnen kyllä tämän kulmakunnan ihmiset. Tässä kaupassa lähdetään vanhanaikaisesta ajatuksesta, että asiakas on aina oikeassa, Heli naurahtaa. Suunnittelutyön teki alan ammattilainen viimeisimmän nykytiedon pohjalta. Asiakkaat lopulta päättävät, haluavatko he säilyttää kaupan Kauvatsalla
Metsäteknikko Heikki Jussila iloitsee uudesta kaupasta. – Minä lähden siitä, että kyläkauppa on minulle ja toivottavasti myös asiakkaille enemmän kuin ruokakauppa. – Vanhustentalojen asukkaat joutuivat käymään kaupassa taksilla Kokemäellä ja Huittisissa. – Koulunkin säilymistä turvattiin, kun kylälle muuttaneella kauppiaan perheellä on kaksi pientä lasta. Kesäisin joka päivä Kyläkauppias kertoo omasta palvelustaan: – Kesällä pidän kauppaa auki myös sunnuntaisin. Vanhustentaloja pyörittävän yhdistyksen puheenjohtajana Jussila on ollut huolissaan ikääntyvien asukkaiden kauppa- ja postipalveluista. Hän toimii Kauvatsan vanhustentalot ry:n puheenjohtajana ja kantaa huolta asukkaiden tarvitsemista palveluista. Jussila pitää suurena onnena, että kaupan ohella toimii jälleen myös posti. Hyvin on uni tullut silmään, kun olen sänkyyn ehtinyt, Heli heläyttää iloisen naurun kera. Ihmiset ovat olleet yllättyneitä tavaravalikoimasta ja pankkisalin muuttumisesta nykyaikaiseksi kaupaksi. Nyt se vaiva on pois, kun perustarpeet saa omalta kylältä. – Ei ole kovin usein tapahtunut sellaista, että lopetettu posti on palannut takaisin kylälle. Äkkiä tästä kulmakunnasta onkin tullut elinvoimainen vaihtoehto maallemuuttoa suunnitteleville, Heikki Jussila iloitsee. Hänen mukaansa on kyläläisten asia, miten ne voivat pysyä Kauvatsalla: – Kun aikoinaan muutin Punkalaitumelta Kauvatsalle, kunnassa oli 14 kauppaa. Harvinainen postin paluu Postin avajaispäivänä paikalla oli myös Itellan kouluttaja Maire Siikala Jyväskylästä. Kauppaa tehtiin kuitenkin jo heinäkuun alusta, kun ihmiset halusivat tutustua uuteen kyläkauppaan ja kauppiaaseen. Ensimmäisen viikon aikana kauppias teetti myymälän eteen uudet portaat ja luiskan, jota pitkin huonompijalkaisetkin pääsevät myymälään. Kauvatsalaiset ovat antaneet kauppiaalle hyvää palautetta siitä, että kaupan tiloissa toimii posti ja siellä voi asioida viikon jokaisena päivänä. Perustarpeet ilman taksia Metsäteknikko Heikki Jussila, 76, on asunut Kauvatsalla 52 vuotta. Me ymmärrämme, millainen merkitys postilla on maaseudulla, jossa väestö on ikääntynyttä ja liikenneyhteydet huonot. Kauvatsalle on jo saatu kunnallinen vesijohto. Alku on lähtenyt liikkeelle hyvin. Kaupan avajaiset pidettiin siitä vajaan parin viikon kuluttua. Jo nyt on selvinnyt, ettei tässä tekemisen puutetta ole. SenioriTERVEYS 61. Kovasti on vakuuteltu, että kauppaa käytetään ruokaostoksiin. Posti avattiin ensimmäinen päivä heinäkuuta. – Uuden kaupan merkitys on moniulotteinen. On erinomainen asia, että meillä on nyt näin hieno kauppa, Jussila iloitsee. Vuosien mittaan palvelut näyttivät kuihtuvan aivan tyhjiin. Muutakin kehitystä Mitä ei tänään löydy hyllystä, sitä tilataan huomiseksi tukusta. – Puolitoista vuotta oltiin kylällä ilman kauppaa. Nyt vedetään nopeaa laajakaistayhteyttä ja suunnitellaan jätevesiverkon rakentamista. Ihmiset ovat olleet yllättyneitä tavaravalikoimasta ja pankkisalin muuttumisesta nykyaikaiseksi kaupaksi. Kaupan ja postin tulo voivat jopa lisätä täällä olevien kiinteistöjen arvoa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 1 000 myyntipistettä. Yksi lähtökohta oli se, että maallakin voi olla nykyaikainen kauppa
Samoin selvitetään Itellan kevennetyn palvelumallin hyödyntämistä hajaasutusalueiden postipalveluissa. Hanketta toteutetaan 6.3.2013–31.12.2014 välisenä aikana. Niemisen mielestä yritysten ja julkisen hallinnon palvelutuotannon kanssa on kehitettävä uudenlaista yhteistyötä. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013. Hankkeessa on testattu muun muassa kuntien kotipalvelun ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuksen yhteistyömallia. Kehitys ei koske vain haja-asutusalueita ja kesäloma-asukkaita, vaan yhä useampia taajamia. – Kyläkaupoissa työskentelevät kauppiaat ja myymälöiden henkilökunta ovat suurella sydämellä kehittämässä sekä kauppaansa että kotiseutuaan. E linvoimainen kyläkauppa yhdistää paikkakuntansa ihmisiä. Tähän saakka kyläkauppojen määrä on laskenut 30 myymälällä vuodessa. Jokaisella hyllyllä on oma järjestyksensä ja paikkansa. – Jo nyt saadut kokemukset osoittavat, että kehityshalua ja yhteistyökykyä löytyy. Uskon, että taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaille voidaan tarjota kannattavasti monipuolinen yksityisten ja julkisten palveluiden paketti, hankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen toteaa. Päivittäistavaroiden lisäksi tarjolla on monia muita palveluita. päivä vietettiin valtakunnallista kyläkauppapäivää, johon osallistui noin 300 pientä maaseudun ja hajaasutusalueen myymälää. Lähipalveluille kasvava tarve Lähivuosina kuntarakenteen uudistus ja väestön ikääntyminen kasvattavat ilman autoa saavutettavien lähipalveluiden tarvetta. Samoin se voisi olla vastuullinen välittäjä laadukkaille alkoholijuomien valikoi- 62 SenioriTERVEYS Kauvatsan kyläkaupan sisustus on ammattilaisen suunnittelema. Vastuullista yhteistyötä Toimintaedellytysten turvaaminen tarkoittaa kaupan lähipalveluiden ennakkoluulotonta kehittämistä. – Maaseudun tarpeet ja kyläkauppojen mahdollisuudet voidaan huomioida nykyistä paremmin myös mietittäessä, miten erilaisia julkisia palveluita toteutetaan tulevaisuudessa Hanke selvittää lakiuudistuksia Parhaillaan on käynnissä Kyläkauppahanke, jonka tarkoituksena on löytää uusia toimintamalleja. He tietävät, että kyläkaupoilla on paljon annettavaa tulevaisuudessakin, jos toimintaedellytykset vain halutaan turvata, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo. – Kyläkauppa voisi helposti olla esimerkiksi turvallinen kaikkien lääkkeiden jakelupiste. Enemmän kuin ruokakauppa Pieniä, enintään 400 m2:n lähikauppoja on Suomessa noin 1 550. Kyläkauppahankkeessa ovat mukana muun muassa Päivittäistavarakauppa ry, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Pienet kyläkaupat ovat myös niitä, jotka kärsivät eniten erilaisista myynnin tai myyntiaikojen rajoituksista. Elinvoimainen kyläkauppa yhdistää ihmiset ja palvelut Kesäkuun 14. Kyläkaupan määritelmä: Kyläkauppa on haja-asutusalueella tai pienessä taajamassa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m2 ja vuosimyynti alle 2 miljoonaa euroa. Ko- ko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kehitys saadaan käännettyä. Moni yllättyi palveluiden monipuolisuudesta. Myös EU osallistuu hankkeen rahoitukseen.. Kyläkauppa on enemmän kuin ruokakauppa. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva kauppa on vapaa aukiololain rajoituksista. Hankkeessa selvitetään myös lainsäädännöllisiä uudistuksia, joita vaaditaan kyläkauppakonseptin uudistamiseksi. Toivottavasti myös lainsäätäjät näkisivät mahdollisuudet. Perinteisiä kyläkauppoja on vielä toiminnassa 324. malle, johtaja Ilkka Nieminen linjaa
Ennätysvuonna 1947 syntyi lähes 110 000 lasta. Vertailun vuoksi todettakoon, että tänä vuonna syntynee noin 57 000 lasta. Tapani Tölli harrastaa lukemista, vapaa-ajankalastusta ja polttopuiden tekemistä. Eläkkeelle siirtyminen on monille suuri elämänmuutos, joskus liiankin suuri. He ovat tottuneet ponnistelemaan ja kantamaan vastuuta. Suuret ikäluokat alkavat olla nyt eläkeiässä, koska vuonna 1949 syntyneet täyttävät tänä vuonna 65 vuotta. He siirtyvät omia vanhempiaan huomattavasti suuremmalle eläkkeelle ja myös parempikuntoisina. Kolumni Suuret ikäluokat eläkkeelle Suuret ikäluokat alkavat nyt olla eläkeiässä. Osa muutti tosin Ruotsiin, mutta suurin osa rakensi yhteiskuntaamme kasvavissa keskuksissa. Hän toimi Tyrnävän kunnanjohtajana 1991–2013. Moni eläkkeellä oleva haluaa olla työssä joko osa-aikaisesti tai sijaisena. Se koskettaa myös yhteisölliseen ympäristöön syntyneitä ja siinä kasvaneita suurten ikäluokkien ihmisiä. Turhan usein eläkkeelle siirtyminen nähdään totaalisena työstä irrottautumisena. Kun puhutaan eläkepommista, tarkoitetaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa, eläkemenojen nopeaa kasvua. Eläkkeellä olevissa on, erityisesti tulevaisuudessa, kohtuullinen työvoimareservi. Perheessä on kuusi lasta. Hän oli edellisessä hallituksessa hallinto- ja kuntaministeri. Ehkä monet ovat myös eläkkeellä ollessaan aktiivi- Turhan usein eläkkeelle siirtyminen nähdään totaalisena työstä irrottautumisena. Nimitykselle oli perusteet, koska noina vuosina syntyneet ikäluokat ovat Suomen tähän astisen historian suurimmat. Muutos on nopea, sillä huoltosuhde heikkenee jatkuvasti ja hedelmällisyys on ollut uusiutumistason alapuolella vuoden 1969 jälkeen. Suuri osa heistä on luonut kohtuullisen, henkilökohtaisen elintason, johon kuuluu oma asunto ym. Missä siihen on tilaisuus. On syytä todeta myös suurten ikäluokkien merkittävä positiivinen vaikutus koko yhteiskuntamme kehitykseen ja taloudelliseen kasvuun. Yksinäisyys on seurausilmiöineen osalle eläkkeelle siirtyvistä vakava ongelma. Suurin elossa oleva ikäluokka on vuodelta 1948. Siihen on usein halua vielä työstä pois siirtymisen jälkeen. sia, itsenäisiä ja osallistuvia. Tämä oli kertonut, että tuttavani oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa hän on keskustellut kahteen vuoteen, lukuun ottamatta kaupan kassaa. Meidän on jokaisen syytä katsoa ympärillemme ja tuntea vastuu lähimmäisistämme. Suuret ikäluokat kokivat omakohtaisesti voimakkaan muuttoliikkeen ja yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen. Vain osa maaseudulla syntyneistä suurten ikäluokkien ihmisistä saattoi jäädä syntymäseudulleen. Monet pystyvät antamaan myös merkittävän työpanoksen järjestötyössä ja monissa vapaaehtoistyön työmuodoissa. Heillä on vielä myös paljon annettavaa yhteiskunnalle. TAPANI TÖLLI SenioriTERVEYS 63. Jos elämän sisältö ja sosiaaliset suhteet ovat olleet oman perheen lisäksi vain työyhteisössä, eläkkeelle siirtymisellä voi olla merkittävä vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Heitä on vielä noin 80 000. Eräs tuttavani kertoi äskettäin keskustelleensa Helsingissä pari vuotta sitten leskeksi jääneen, noin 70-vuotiaan miehen kanssa. V uosina 1946–1949 syntyneitä alettiin nimittää yhteisnimityksellä ”suuret ikäluokat”. Tapani Tölli on naimisissa diplomi-insinööri Kaija Töllin kanssa. koulurakennuksiin ja myöhemmin ylemmän asteen oppilaitoksiin, vahvasti kasvava teollisuutemme sai osaavaa ja hyvää työvoimaa. Yksinäisyys ja tarpeettomuuden tuntu voi olla puristava. Senioriterveys-lehden kolumnisti,valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli, 62, on keskustan kansanedustaja Tyrnävältä. Suurista ikäluokista puhumme usein ongelmakeskeisesti. Vaikka 1950-luvun alkupuolella piti investoida suuresti mm. Suurten ikäluokkien ihmiset ovat joutuneet ponnistelemaan alusta saakka ja kantamaan vastuuta sekä itsestään että toisista
– Kieltoyhteiskunta ei sovi sepelvaltimotautiselle Pentti Eksymän mielestä Suomen moninkertaiset koneistot ja systeemit ovat kuin tsaarin ajalta 64 SenioriTERVEYS. Yhteiskunta Pentti Eksymä harrastaa nykyisin enemmän tennistä Lopen kesämökillä ja Espanjassa sekä myös opettaa tennistä Espanjassa
– Tunnen tuskaa kaikista kielloista ja ohjeista, joita on seinät ja tienvierukset pullollaan, Pentti sanoo. Stressi rassaa Kun mahdollisuus oli, syntyi päätös lähteä talvikausiksi Espanjan Aurinkorannikolle, jossa kylmimpään talviaikaankin on tavallisesti kuin normaali Suomen kesä, parisenkymmentä astetta päivisin. 2–3 lappua ei pyörätuolia tähän eikä tähän. Virkamiehiä oli niin paljon, että matkustajan piti kiertää heidät. Sanna ja Pentti Eksymä ovat viettäneet 26 talvea Espanjan kodissaan. Kerroin, että ennen kuin pääsin sairaalan lehtikioskille, vastassa oli 18 kieltoa ja ohjeistusta. Suomessa vaikeaa on ollut myös mennä sepelvaltimoahtaumaleikkauksen jälkeisiin kontrolleihin Meilahden sairaalaan. – Niin he sitten keräävät stressiä toisilleen, Pentti toteaa. Terveysongelmia Suomessa Eksymät ovat viettäneet 26 talvea Espanjan kodissaan, jossa lämpimän ilmanalan lisäksi bonuksena on tullut miellyttävä ja stressitön ilmapiiri. Volvon maansiirto- ja kaivinkoneiden myyntipäällikkönä ennen lähtöä viimeiset kymmenen vuotta toiminut Pentti Eksymä kuvailee itseään työelämässä ahneeksi, vaimo pitää häntä kunnianhimoisena. Varsinainen syy Espanjaan lähtöön oli vajaan viisikymppisen Pentin sepelvaltimotaudin oireilu. – Sisääntulo oli täynnä poliiseista ja huumekoirista. Esimerkkejä häneltä ei puutu. – Verisuonet ahtautuvat liian kylmässä säässä. Lämpimän ilmanalan lisäksi bonuksena on tullut miellyttävä ja stressitön ilmapiiri. päivänä Sanna ja Pentti Eksymä, 76, saapuivat jälleen synnyinmaahansa reilun neljän kuukauden mökkeilykaudelle. Kieltoja ja määräyksiä tehtailevat Suomessa Eksymän mukaan niin tietyn sortin ihmiset kuin virkamiehetkin, jotka joskus kovin kiltisti kuuntelevat pyyntöjä ja vaikuttuvat nimilistoista. Heti lentokoneesta tultaessa Suomen kieltoyhteiskunta pamahti vasten tulijoita. Ovet ovat auki, ja poliisi kysytään paikalle tarvittaessa, Pentti Eksymä valottaa. Se käy jo hengityksen päälle, viidessä pakkasasteessa pitää kävellä tosi hiljaa, jos ulos menee, Pentti kertoo. Sitten yksi myönteinen: pyörätuoli tähän, emme vastaa naulakkoon jätetyistä ja niin edelleen, Pentti huokaisee. H TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MIRA PIISPA JA MARI AHOLA-AALTO uhtikuun 16. – Eivät poliisit ryntäile ihmisten sekaan lentokentälläkään. Sydän lähti kierroksille, Pentti Eksymä kertoo. – Kardiologi kysymään, mikä miestä ahdistaa, kun kaikki arvoni ovat hyvät. Heti tuli ajatus, teinkö oikein tai väärin, olenko väärässä paikassa. Tuskaa kieltoviidakossa Suomeen saapuessa Penttiä kuitenkin alkaa ahdistaa, vaikka sää olisi hieno, eikä varsinaisia työhuolia enää ole. Syntynyt sydänvaiva tuli Pentin stressistä. Kansalaisten ja virkamiesten stressi Kesämökkipitäjä Lopen Läyliäisen kylä on tyypillinen esimerkki kielloista ja merkeistä liikenteessä: 300 metrin matkalla on 14 erilaista liikennemerkkiä. Kolesterolia urheilumiehellä ei ole koskaan ollut. – Hämmästyttää ja sapettaa sekä saa ajattelemaan, mitä tuo kaikki maksaa yhteiskunnalle, Pentti Eksymä parahtaa. SenioriTERVEYS 65
Laulaminen erilaisissa kokoonpanoissa ja yksinkin on tuonut oman sisältönsä Sanna Eksymän Espanjan talviin. Ruuanlaitto kuuluu Pentti Eksymän arkirutiineihin. Yhteiskunta Virkamiesten koskemattomuus Suomessa harrastetaan Pentti Eksymän mukaan oikeaa virkamiesterroria. – Kun 1990-luvulla testattiin Suomen EU-kelpoisuutta, 3 000 oikeuskanslerin valitusta kohden vain kolme virkamiestä oli saanut huomautuksen. Pentti Eksymän – entisen paikallispoliitikon – kierrokset nousevat, kun hän kysyy, keitä kiellot Suomessa koskevat ja kenelle laki luetaan mitenkin. Uusin ja pöyristyttävin esimerkki virkamiesten koskemattomuudesta Pentille oli tänä kesänä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen toteamus, ettei lääkäreitä tarvitse asettaa vastuuseen virkavelvollisuusrikkeestä. Oikeuslaitos ja virkamieskoneisto kyllä toimivat tehokkaasti, mutta toteutuuko oikeus. Hän kaivaa muistiinpanojaan, sillä kuullessaan mielestään kummallisia asioita, hän laittaa niitä ylös. Kummallisuutena hän pitää alkoholipolitiikan rinnalla sitä, että samalla kun maassa on monopoli, nostetaan viinan hintaa ja kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet saavat ostaa verotonta alkoholia. Pentti Eksymän kotitila on mukana matkassa. Valtakunnan raja kulkee talon pihapiirissä. Sanna Eksymä luopui säännöllisestä työstään ja lähti miehensä kanssa talviksi Espanjan Aurinkorannikolle 22 vuotta sitten. Espanjan ilmasto on suomalaista helpompi sepelvaltimotaudista kärsivälle Pentti Eksymälle. Sähköpiano on Sanna Eksymälle hyvänä apuna laulustemmojen harjoittelussa. Espanjalaisissa asunnossa on harvoin erillistä keittiötä. Suvulla on edelleen maata Kuusamossa. Kenelle laki luetaan. 66 SenioriTERVEYS. Pentti Eksymä kysyy. – Monia tällainen pöyristyttää, mutta heillä tykyttelee kotioloissa ja se näkyy sitten vain terveystilastoissa, Eksymä väittää
– Parkkitalot ovat oikeaa kieltolakibisnestä. – Liikenne ei vaarantunut. Koillismaalta, Kuusamon itäisestä korpikairasta yhdeksänkuisena vuonna 1938 evakkoon joutunut mies kertoo kärsineensä kielloista ja epäoikeudenmukaisuudesta koko elämänsä. Rannalla on oma tenniskenttä. Ohjeellisia liikennesääntöjä Sanna Eksymä pitää ainaisia rangaistuksia pikkurikkeistä turhina. Hinta: kuusikymppiä. Suojeluraha pois Kankeat käytännöt seuraavat julkiselta sektorilta vielä yksityisellekin. Pentilläkin on helpompaa sydämensä kanssa etelässä. Liikenteellisesti siinä ei ole mitään eroa, koska auto vie parkkeerattaessa auton tilan ja tukkii lähtiessään kuitenkin kaistan. – Ensin on laki, sitten valvovat virkamiehet ja päälle päätteeksi yhdistykset ja liitot, jotka vielä tehostavat valvontaa. Kalastus on Suomessa mieluisaa, kun Espanjassa kalastamaan pääsisi vain paikallisen oppaan kanssa maksusta, ja saalis pitäisi jättää hänelle. Pentti Eksymä siivoaa rannalla aamuista siikasaalista Puneliajärvestä. Vaikka liikennemerkkejä on Espanjassa, niitä ei ole niin paljon, eikä niitä varsinkaan ole töhritty. Turvallisuuden kannalta turhat Kieltoja on osittain Pentti Eksymän mielestä kaupallistettukin. Riski teillä ja kaduilla Väärin ajamisen, väärin parkkeeraamisen, väärin tekemisen tai huomiotta jättämisen riski vaanii, kun lähdetään mökkitieltä edemmäs. Jos moottoritien 120-rajoituksen kohdalla ajaa 160:tä, kuljettaja saatetaan ottaa puhutteluun. Kesämökillä saa olla vapaasti, sillä kielto- tai ohjetauluja ei ole. – Väännetyt ja töhrityt liikennemerkit ovat Espanjassa vain Los Pacosin suomalaisalueella, sen huomaa aivan selvästi. Vietetään leppoisaa kesäelämää – kunhan ei satuttaisi Läyliäisten raitille. Kalastusta ja liikuntaa leppoisasti Kotimaahan on silti aina mukava tulla kesäsäihin – onhan Eksymillä oma tupa ja oma lupa kesämökillään Lopen Punelia-järven rannalla. Tennis ja golf ovat Pentin mieluisia urheilulajeja nuoruuden pitkänmatkan hiihtojen jälkeen. Muualla sivistyneessä maailmassa tällainen ei tule kysymykseenkään, vaan päinvastoin kaduilla jaetaan mainoksia ja tarjouksia, että tulkaa meille, Pentti Eksymä toteaa. Kerran Pentti piipahti Helsingissä vartiksi kauppaan ja parkkeerasi autonsa pikaisesti leveälle, kaksisuuntaiselle kadulle eri suuntaan kuin toiset autot. Onhan se naurettavaa. Asiakkaana häntä ärsyttää maksaa ravintolassa järjestysmiehen palkkaa. Kerroin pysäköinninvalvojavirkamiehelle, että onhan aivan yhdentekevää, ovatko autot vastakkain vai peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Eksymiä harmittaa, kun ravintoloissa asiakkailta kerätään ”suojelurahaa”. Varkaatkin ovat siellä suomalaisia, Sanna Eksymä sanoo. Tai vaihtuuhan nopeusrajoitus tuhkatiheään myös valtaväylä Porintiellä. – Nopeusrajoitukset ja niistä väistämättä annetut sakot eivät lisää turvallisuutta mitenkään. Pentti Eksymä pohtii. Suomessa tavataan poikaa ja tämän perhettä, muita sukulaisia ja ystäviä. Eksymän suvun ja suurtilan elämästä kirjan toimittanut Pentti on Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan miestenpiirissä saanut paljon kehuja esitelmistään ajasta ennen ja jälkeen sotaa sekä sotavuosina. – Suomessa ei tunneta järjen käyttöä. Mikä sitten lienee kehitys Suomessa. SenioriTERVEYS 67. Onko mitään toiveita siitä, että hyvin työllistävä määräys-, kielto- ja sakkointo Suomessa olisi laantumaan päin. Fuengirolan ylipoliisipäällikkö sanoi, että liikenteessä on Espanjassakin rajoituksia, mutta ne ovat paljolti ohjeellisia. Kärsimystä epäoikeudenmukaisuudesta Keskusteluun ja neuvotteluun nojaava, inhimillisempi kulttuuri ja ilmapiiri ovat viehättäneet Espanjassa erityisesti Sanna Eksymää. Suomen liikenteessä on Pentin mukaan muutenkin kummallinen meno ja meininki, kun kylttejä on vähän väliä; valvontakamerat havaittuaan silmänpalvojat hiljentävät kameran kohdalla ja kiihdyttävät sen jälkeen. Suomen moninkertaiset koneistot ja systeemit ovat kuin tsaarin ajalta. Järvestä nousee lohta, kuten myös siikaa, muikkua, kuhaa ja isoa ahventa. Annan oikeasti hyvän neuvon, jonka voisi toteuttaa teknisesti: Valvontakamera suojatien liikennevalojen yhteyteen, jossa punaisia päin ajanut ja jalankulkijoiden hengen vaarantanut saataisiin vastuuseen. – Suomalaistenkin pitäisi sen verran eurooppalaistua, että ravintoloihin pääsisi maksamatta järjestysmiehelle. – Ensin on laki, sitten valvovat virkamiehet ja päälle päätteeksi yhdistykset ja liitot, jotka vielä tehostavat valvontaa. Ainakin kurkut luvattiin jättää rauhaan. Tuolloin 300 vuotta asutulta, monialaiselta tilalta piti lähteä vuorokaudessa. – Ainakin EU-komission tuore puheenjohtaja JeanClaude Juncker linjasi hiljattain, että turhia määräyksiä ei tarvitse unionissa enää säätää
Kaikesta palvelusta saa Kela-korvausta. Varovaisen aloituksen jälkeen uusi yritys otti tuulta alleen, ja pian parsikunnan kädet olivat työtä täynnä. Pian lentoon Vahvalla yrittäjätaustalla ja monipuolisella osaamisella pariskunta uskalsi lähteä perustamaan uutta palvelua. Terveyspalvelut Lääkäri Johanna ja Sairaanhoitaja Janne Hilli pyörittävät 5-vuotiasta Kotisairaala Luotsia omin käsin. Kotisairaanhoitoa suurella sydämellä ja järki kädessä Luotsi tuo palvelun suoraan kotiin Uuden ajan kotisairaala Turkulainen Kotisairaala Luotsi tuo erikoissairaanhoitotason palvelut suoraan asiakkaan kotiin. Lääkärin mukana olo toi mahdollisuu- den tuoda tasokkaampaa ja monipuolisempaa kotisairaanhoitoa asiakkaille. – Lisäksi osakkaaksi lähti eräs vanha ystäväni. Paine erottua kilpailijoista on uudelle yritykselle kova, joten valttikortti oli keksittävä, Luotsin asiakkuusjohtaja Janne Hilli kertoo. – Alan yrityksiä syntyi kuin sieniä sateella. – Vaimoni Johanna Hilli on lääkäri. – Työskentelin perustamisen aikaan vielä sairaanhoitajana toisaalla.. Pienen mittakaavan itse tekemisellä lähdettiin liikkeelle, Janne Hilli kertoo. Palvelu on monipuolista näytteenotosta ja ensilääkinnästä saattohoitoon ja pikkuaskareisiin. Nelivuotiaan yrityksen toiminnan perustana on monipuolisen palvelutarjonnan ja vankan osaamisen lisäksi ihmisläheinen työtapa. Omalla osaamisella yrittämään Vuonna 2009 kotihoidon yrityksiä perustettiin Turussa ahkerasti. Vastaus löytyi yllättävän läheltä. TEKSTI: HETA OKKONEN KUVAT: JANNE HILLI, MATTON 68 SenioriTERVEYS T urkulainen Kotisairaala Luotsi tuo sairaanhoitopalvelut asiakkaan kotiin
Erilaisia ja eri-ikäisiä asiakkaita Luotsin asiakkaaksi pääsee suoraan soittamalla kotisairaalan puhelinvaihteeseen, osa asiakkaista taas ohjataan kunnallisen kotisairaanhoidon puolelta. – Ensimmäisen vuoden jälkeen palkkasimme ensimmäisen työntekijän. Kotona on hyvässä hoidossa aina sairaalaa mukavampaa ja ennen kaikkea turvallisempaa sairastaa. Päivystykseen kuljetuksen jälkeen potilas joutuu usein odottamaan – Säästöä tärkeämpää on inhimillisen ikävän minimointi. Tai jos potilaan luo tulee hälytys yöllä, lääkitys voidaan usein aloittaa meidän varastostamme, Janne Hilli esittelee. Myös hoitoon käytetty aika vähenee kotipalvelussa huomattavasti. Pahimmillaan reissu kestää 5–6 tuntia tai enemmänkin, Janne Hilli harmittelee. SenioriTERVEYS 69. Sairaankuljetusten minimointi säästää sekä rahaa että potilaan aikaa ja vaivaa. Luotsi palvelee loppuun saakka. – Jos omaiset ovat estyneet, käymme tarvittaessa potilaan puolesta myös apteekissa. Johanna ja Janne Hillille sekä muille Luotsin työntekijöille tämä on mieluisaa. Toimiva idea kannattaa Varovaisen alun jälkeen Kotisairaala Luotsi laajeni nopeasti, välillä jopa hallitsemattomasti. Työntekijöitä on 12. Esimerkiksi ruusu hoidetaan yleensä sairaalassa, sillä hoito vaatii suonensisäisen antibiootin, mutta nyt voimme hoitaa senkin kotona. Inhimillisesti ja ripeästi Aloitettu palvelu hoidetaan Luotsilla loppuun saakka. Hoito aloitetaan heti mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Viime vuonna saavutettiin jo lähes miljoonan liikevaihto. Nopeasta suosiosta kertoo yrityksen yksinkertaisen toimiva idea: – Tuomme sairaanhoidon, myös erikoissairaanhoidon asiakkaan kotiin. Diagnoosin jälkeen potilas saa joko reseptin tai hänet ohjataan jatkohoitoon. Liikevaihto kasvaa vähän ja sopivan tasaisesti. Potilas havaitsee oireet ja soittaa päivystykseen. Hiljalleen Luotsi kasvoi kokopäiväisesti työllistäväksi yritykseksi ja toinen työpaikka jäi kokonaan. Luotsin näytteenotto tapahtuu mukavasti asiakkaan kotona. – Ei 500% liikevaihdon kasvussa ja liian nopeassa laajentumisessa pysy perässä, Janne Hilli toteaa. – Meillä potilaita on kaikista ikäluokista, yksityiseltä ja julkiselta puolelta, ja hoidettavien tapausten kirjo on monimuotoinen, Janne Hilli kertoo. – Kotona hoitamalla säästytään monelta turhalta liikkeeltä sairaanhoidossa. – Esimerkkinä ikäihmisillä yleinen virtsatieinfektio eli tavallinen pissatauti. Neljän vuoden jälkeen yritys on löytänyt tasapainon. Luotsi taas on parhaassa tapauksessa potilaan luona varttitunnissa, ottaa virtsanäytteen ja analysoi sen heti. – Erityisesti kylmissään odotushuoneissa tunteja istuvat, sairaat ikäihmiset ovat ajatuksissani. lääkärin luo pääsyä, jonka jälkeen odotellaan näytteenottoa ja sitten tuloksia. – Mielestäni säästöä tärkeämpi puoli kuljetusten karsimisessa on inhimillisen ikävän minimointi. Palvelu toimii ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Ajan ja hinnan säästöä Luotsin hoitomalli tarjoaa säästöä hoitokustannuksiin. Lopulta potilas pääsee kotiin reseptin kanssa. Asiakkaan puolesta käydään vaikka apteekissa
Usein valitetaan, ettei kotihoidon palveluun kuulu juuri mitään – siivousta tai muuta apua. Elintoiminnot ovat monitorilla, joka näkyy samaan aikaan myös lääkärin kaan ei vielä ajattele näin, Janne Hilli pahoittelee. – Viimeksi eilen olin mukana täyttämässä asiakkaan kanssa kotihoidon tuen hakupapereita, Janne Hilli sanoo. Vaikka olemme sairaanhoitopalvelu, olen aina sanonut, että vaikka sitten hyllypaperin laitosta olisi kyse, aina autetaan, Janne Hilli kertoilee. Terveyspalvelut – Työtä on laidasta laitaan, mielenkiinto pysyy hyvin yllä, kun työssä saa olla tekemisissä vaihtelevien tapausten kanssa, Johanna Hilli toteaa. Yhteistyötä turvapuhelinyrityksen kanssa Nopeasti menestyneeksi yritykseksi kasvanut Luotsi ei lopeta tähän. Tämäkin palvelu olisi helposti tuotavissa asiakkaan kotiin, Hilli sanoo. Vauvat ja pienet lapset eivät ole kohderyhmää, vaan asiakaskunta painottuu senioriväestöön, mutta asiakkaita kuitenkin on kaikista ikäluokista. Turhista kuljetuksista päivystykseen näytteenottoon ja reseptin kanssa takaisin kotiin koostuu vuosittain valtavat kustannukset valtiolle. 70 SenioriTERVEYS Kela kannustaa kuljettamaan Kansaneläkelaitoksen tuki ei vielä ole seurannut liikkuvan hoitoyksikön perässä. Kyseessä ei niinkään ole ambulanssi, vaan kulkeva perustason hoitoyksikkö, jolla tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä asiakkaan luona. Valitettavasti vain ku- Tähän asti ambulanssi on toiminut kuljetusten lisäksi liikkuvana lääkärin vastaanottotilana. Kaikenlaista apua Monesti kaivattu apu on myös muuta kuin lääkehoitoa. Alustavana suunnitelmana on pienen lääkäriaseman pystytys. Kotihoidon tukea saadakseen täytyy Kelalle tehdä lisähakemus ja toimittaa lääkärintodistus. Kaikista palveluista saa Kela-korvauksen, muiden korvausten määrä riippuu asiakkaan kotihoidon lisätuesta. – Hoidettavina on sairaalapotilaita, pitkäaikaissairaita, mielenterveyskuntoutujia ja kaikenikäisiä saattohoidettavia. Suurempia suunnitelmia on käynnissä ikäihmisten hoitopalvelu ja turvapuhelinvalmistaja Mainio Vireen kanssa:. Innovatiivinen johto suunnittelee uutta ja uusia yhteistyökuviota kehitetään jatkuvasti. – Eräs ensihoidon pitkän linjan osaaja sanoi, että olemme 5–10 vuotta etuajassa tämän investoinnin kanssa, mutta on aivan varmaa, että loputtomasti yhteiskunnalla ei tule olemaan varaa tuhlata turhiin kuljetuksiin. – Pieneltä tuntuvilla teoilla voi olla valtava merkitys asiakkaan hyvinvoinnin kannalta. Ambulanssin kustannukset ovatkin käyneet Luotsin kukkarolle. Liikkuvasta hoitoyksiköstä saadaan potilaan tiedot nopeasti suoraan lääkärille. – Asioita mietitään vielä väärin päin, eikä tukia suunnata toimivasti. – Valitettavasti Kelan tuki kannustaa potilaankuljetuksiin. omalla tietokoneella, joten tämä voi matkankin päästä päättää jatkotoimista. Luotsi pyrkii siihen, ettei potilasta tarvitsisi kuljettaa paikasta toiseen yksinkertaisia toimenpiteitä varten. Arkinen apu ja seura ovat aivan yhtä tärkeitä. – Tarkoituksena oli saada potilaan hoito liikkeelle. Kotisairaanhoito on usein sairaalahoitoa edullisempi vaihtoehto. – Mieleeni on jäänyt tapaus, jossa erään mummon pyynnöstä huolimatta apu hyllypaperien laittoon oli jäänyt saamatta. Autossa voidaan suorittaa perustutkimukset, kuten tulehdusarvojen- ja virtsanäytteidenotto. – Osa potilaistamme ohjataan julkiselta puolelta esimerkiksi kiireen takia meille; tällöin kaupunki maksaa osansa palvelun hinnasta. Kaikesta Kela-korvausta Tapausten vaihtelujen lisäksi jokainen hoitokerta on myös erilainen siinä, miten palvelu korvataan. Liikkuva perushoitoyksikkö Kolmen vuoden prosessin jälkeen Luotsin palveluja saatiin täydentämään oma ambulanssi. – Pienillä teoilla voi olla valtava merkitys hyvinvoinnin kannalta. Toivottavasti tulevaisuudessa tämä tulee muuttumaan
Lääkärin kotikäynnin lisämaksu arkisin klo 18--> ja lauantaisin 50%. Lisäksi suunnitteilla on kotiutuspalvelua yhdessä kaupungin kanssa. Kilometrikorvaus: 45 senttiä / km. Tapauksissa, joissa potilas muuttaa mielensä tai omaiset väsyvät, hoitoa jatketaan Karinakodissa. Yhteistyö kaupungin ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämän Karinakodin kanssa on rakentanut toimivan pohjan ihmisläheiselle saattohoidolle. Yölisä arkisin klo 21--> 100%. Tällaiset tapaukset kuitenkin ovat harvassa, ja yhä useammat haluavat kuolla kotona, Janne Hilli tietää. Esimerkkejä ja hinnat: 12 €: Virtsan perustutkimus 22 € / näyte: Afos, Alat, Alb, Amyl, Bil, Bil-Kj, CRP, GT, Gluk, Krea, AblKrea, Amyl, Prot, INR (ilman tulkintaa), Lasko, Uraat 28 € / näyte: PVK+T, Na+K, TSH, T4v 40 € / näyte: Lipidit (sis: Kol, HDL, LDL, Trigly), Diffi, proBNP, PSA(v+k) 48 € / näyte: KemSeul ja BaktVi, Sakka SenioriTERVEYS 71. Uudistuksen myötä jää nähtäväksi, tuleeko kotisaattohoitoon yhdenvertaisia mahdollisuuksia maanlaajuisesti. Odotankin sote-uudistukselta tässä asiassa paljon. Sunnuntailisä la klo 18--> 100%. Hillin mukaan saattohoidon osaaminen on monilla paikkakunnilla erittäin puutteellista. Hyvää hoitoa paikasta riippumatta Turussa kotisaattohoito on hyvällä mallilla; siksi arvostelu ja perätön lehdissä haukkuminen on Janne Hillistä kohtuutonta. – Olemme luomassa palvelua, jossa asiakkaan käytössä on Mainio Vireen turvapuhelin. Sairaanhoitajan kotikäynnin lisämaksu arkisin klo 18--> ja lauantaisin 25%. Kuoleman hetkellä omaiset menevät hyvin usein lievään shokkiin, eikä aina tiedetä, mitä pitäisi tehdä. LABORATORIOTUTKIMUKSET Turvaa ja lähtijän kaipaamaa tukea Kuolevan viimeisinä hetkinä ja poismenon jälkeen omaiset jäävät usein yksin. – Jatkamme hoitoa potilaan kotona niin kauan kuin tarpeellista on. – Saattohoitajan osa on ennen kuolemaa kuulostella saatettavan toiveita: Kaivataanko hengellistä läsnäoloa, rukousta tai pappia. Yölisä arkisin klo 21--> 100%. Kotisairaala Luotsin palveluita ja hintoja Tilaukset ja tiedustelut puhelimitse: 02-2101 600 Sairaanhoitajan kotikäynnit: 30 min / 35 € ja 60 min / 50 € (arkipäivisin) Lääkärin kotikäynnit: 60 min, erikoislääkäri 179 € (arkipäivisin), seuraavat alkavat 30 min 55 € C-lausunto: 86,50–105 € FT-lähete: 30 € Lääkärin puhelinkonsultaatio: 30 € Reseptin uusinta: 30 € Akuuttikäyntimaksu: 25 €, jos akuuttikäynti on alle 6 tunnin varoitusajalla. – Ympäristökunnissa hoitoa ei ole järjestetty ollenkaan, eikä saattamiseen erikoistunutta henkilökuntaa ole. Monet yöt olen nukkunut poismenevän kotona. Turussa kotiin kuoleminen on mahdollistettu jo vuosia. Saattohoitoa kotona Kotisairaala Luotsi tarjoaa myös kotisaattohoitoa. Sitä ei kuitenkaan suunnitellussa saattohoidossa tarvita, Janne Hilli kertoo. Usein kaivataan pelkkää läsnäolon tuomaa turvaa. Kotisairaalapalvelu on noissa hetkissä neuvomassa, soittamassa hautaustoimistoon ja auttamassa muutenkin. Olen itse usein sairaanhoitajana saattamassa, Janne Hilli kertoo. – Saattohoitoa teemme kaikenikäisille ihmisille. Sieltä lähete- lauloi uusien portaiden teossa. – Kaupunki ohjaa meille paljon saattohoitopotilaita. – Saattohoitajan osa on ennen kuolemaa kuulostella saatettavan toiveita. Sunnuntailisä la klo 18--> 100%. Kun päivystyksestä kotiutetaan potilasta yöllä, partio ei pysty kiireessä vastaamaan rauhallisesta kotiutumisesta. Luotsilta voisi kiiretapauksissa olla sairaanhoitaja kotona ottamassa vastaan potilasta. Joskus kyse on jostain arkisemmasta, Janne Hilli sanoo ja jatkaa: – Kerran olin saattamassa poismenevää tämän kesämökillä. Poismenon jälkeen vuorossa on omaisten mahdollisesti tarvitsema tuki. – Omaisten yleinen pelko on poliisin kutsuminen. Kotisaattaja on tässä tärkeässä roolissa tarttumassa toimeen ja antamassa neuvoja. Jos hälytyskeskus taas arvioi potilaan tarvitsevan sairaanhoitoa, puhelu ohjataan meille, Janne Hilli visioi. tään auttaja nostamaan potilasta. Kustannusten kannalta saattaminen kotona säästää paljon, oman kodin turva on monelle myös henkisesti tärkeää viimeisinä elinpäivinä. Esimerkiksi kaatumistapauksessa, jos kyseessä on peruskaatuminen ilman suurempaa vahinkoa, puhelu ohjataan Mainio Vireelle. Kuoleman hetkellä omaiset menevät hyvin usein lievään shokkiin, eikä aina tiedetä, mitä pitäisi tehdä. Laattaleikkuri Luotsi tarjoaa kotiin myös terveyden mittauspalveluita. – Näinä hetkinä lausun yleensä rukouksen, pidän hiljaisen hetken ja laulan virren Herra kädelläsi
Laitteet ovat aktiivisessa käytössä. Asuminen Senioritaloissa panostetaan ennen kaikkea yhteisöllisyyteen. Vaakakupissa painaa yhteisöllisyys 72 SenioriTERVEYS. Hissien ja asuntojen pikku yksityiskohdat helpottavat liikkumista rajoitettunakin ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. TEKSTI JA KUVAT: KLAUS SUSILUOTO Rakennustekniikassa sarja ”senioriominaisuuksia” Eloisa-asuntojen pihojen liikuntalaitteet on suunniteltu erityisesti ikäihmisille
Seniorit kuitenkin arvostavat yhteisöllisyyttä. Kaikissa paikoissa kerhohuoneet ja niiden palvelut eivät ole samanlaisia. Korkeaan WC-istuimeen on mahdollista lisätä ylös nousemista helpottavat käsinojat. Pohjola Rakennus Oy:n projektipäällikkö, diplomi-insinööri Henna Korpiniemi kertoo yrityksen kehittäneen seniorikotikonseptejaan kymmenisen vuotta: – Tietyt perusasiat ovat valtaosin samoja eri paikkakunnilla. Hissien painonapit ovat alhaalla, jotta niihin ylettyy myös pyörätuolista, Korpiniemi listaa. Annamme mahdollisen alkusysäyksen, ja sen jälkeen toimintaa kehittävät asukkaat, Henna Korpiniemi korostaa. Paloturvallisuudesta on huolehdittu useammalla tavalla: – Asunnoissa, parvekkeilla ja yleisissä tiloissa on sprinklerit ja automaattiset paloilmoittimet. Tutkimuksen mukaan yhteinen kerhotila tai kahvila on paljon tärkeämpi seniorikodin ominaisuus kuin autopaikka tai edes sauna. – Asukkaat viihtyvät pihalla kesäaikaan hyvin. Turvaliedet täydentävät paloturvallisuutta. Taloyhtiön kerhotila on asukkaiden yhteinen olohuone, jossa voi kokoontua, harrastaa, seurustella tai pitää vaikka omia juhlia. Pistorasiat, käsijohteet, tilavaraukset... – Yhteisöllisyys luo turvallisuutta, edistää hyvinvointia ja ylläpitää vireyttä, Korpiniemi arvioi. Se kävi ilmi Pohjola Rakennus Oy:n teettämästä tutkimuksesta: yhteisöllisyys lisää turvalli- Näkymä Valkeakosken Apiankyyhkyn talosta Apianlahdelle. – Ovi- ja hissileveyksiä suunnitellessa on huomioitu liikunta-apuvälineet, kuten rollaattori tai pyörätuoli. Erillisiä palvelumaksuja ei perusasumisessa ole. Kylpyhuoneiden seinissä olevat vahvikkeet mahdollistavat tukikahvojen asentamisen. suudentunnetta ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Porraskäytävässä on käsijohteet molemmin puolin. – Yhteisöllisyyden tulee olla vapaaehtoista, ei tuputtamista. Mahdollinen avustajatarve on huomioitu kylpyhuoneessa tilavarauksin. He pääsevät vaikuttamaan pihojen istutuksiin ja voivat myös osallistua pihatalkoisiin vaikkapa istuttamalla kasveja. Jokaisessa asunnossa on lista, SenioriTERVEYS 73. Eloisa-senioriasuntojen varustelussa on panostettu pieniin yksityiskohtiin: – Siivouspistorasioita on asennettu sellaiselle korkeudelle, ettei tarvitse kumartaa tai kurottaa. Huoneistoissa saunan lauteille nousemista helpottaa kaksiportainen jakkara ja käsijohde. S enioritalobrändejä markkinoidaan sujuvasti, mutta senioriasunnoille ei ole tarkkoja kriteereitä. Pihakeinussa kokoontuu usein ”pihaparlamentti”. Pohjolan Rakennus Oy on käytännön ratkaisujen kehittänyt kautta Eloisa-asumiskonseptin, jossa talon tekniset ratkaisut ja pehmeät ominaisuudet, kuten yhteisöllisyys lyövät kättä. – Asiakas maksaa vain erikseen tilaamistaan palveluista. – Esimerkiksi Jyväskylän Korpilahdessa, As Oy Jyväskylän Koivupuistossa, on neuvoteltu alustavasti paikallisen lounaspalveluyrittäjän kanssa ruokapalveluiden tuottamisesta kerhohuoneeseen. Valkeakosken Apiankyyhkyn kerhohuone on aktiivisessa käytössä. Yhteisöllisyyttä ei kannata tuputtaa Kerhohuoneet on otettu Eloisa-taloissa aktiivisesti käyttöön: harrastetoiminta on monipuolista ja perustuu asukkaiden omaehtoisuuteen. Tutkimuksen teki Terveyspuistot Konsultointi syksyllä 2013. Asukaskerho peruste- taan jo uuden talon rakennusaikana. Yhteispiha kullan kallis Ikääntyneille suunnatut ulkoliikuntavarusteet mahdollistavat fyysisten harjoitteiden teon omassa pihassa. Pääulko-ovilla on automaattinen ovenavaus. Kaikessa Eloisa-asumisessa on huomioitu turvallisuus, esteettömyys ja palveluiden läheisyys. Talot sijaitse- vat aina arkipalveluiden välittömässä läheisyydessä. Yhteisöllisyys ja asumisen helppous ovat muita kriteereitä
Eloisa-kotien asukkaat ovat yli 55-vuotiaita tai sitä nuorempiakin, jos asiakkaalla on esimerkiksi liikuntaesteitä. Tilavat kylpyhuoneet Keskustan läheisyydestä huolimatta kaupunkimelu ei kuulu asuntoon tai takapihalle. Henna Korpiniemi Eloisaasunnoista kertoo, että kotien asukkaat ovat yli 55-vuotiaita: – He voivat olla nuorempiakin, jos potentiaalisella asiakkaalla on esimerkiksi liikuntaesteitä. Asukaskyselyn mukaan ikäraja on säilytettävä. Eloisataloihin on myös kustannus- Eläkkeellä oleva maanviljelijä Veli-Matti Kankaanpää on Eloisa-asumisratkaisuunsa tyytyväinen. Yleensä asunnot ovat 80–90 neliötä. – Yksi tärkeä seikka nykyisen asunnon puolesta oli keskikaupungin läheisyys. Asuntojen neliöhinnat vaihtelevat paikkakunnan sekä tontin ominaisuuksien mukaan. Matka on lyhyt, joten sen voi myös pyöräillä tai kävellä. – Naapurista ei havaitse edes wc:n tai pyykinpesukoneen ääntä. Omakotitalosta luopumisen jälkeen pihatyöt ovat jääneet. Eloisa-asukkaille asukasyhteisön tuki on tärkeä osa arkipäivää. – Kaikkiin Apianpeipon asuntoihin tulee oma sauna, mutta on mahdollista, että teemme myös taloja, joissa on taloyhtiösaunat. Terveyskeskus ja sairaala ovat kilometrin päässä vierekkäisissä rakennuksissa.. – Jälleenmyynti on sujunut hyvin, Eloisa-asunnoille löytyy kysyntää. Kesällä uimarantakin on vain kivenheiton päässä. Monilla asukkailla on vuosikymmeniä aktiivista elinaikaa. Eloisa-asunnoissa on osakepohjainen omistus. Sastamalaan valmistui alkuvuonna 2014 uusi 7-kerroksinen Eloisa-talo, joka on rakennettu omalle tontille. – Markkinoinnissa ovat kohteet Muuramessa, Sipoossa ja Hyvinkäällä. Yhteistyö kaupunkien kanssa on yleensä sujunut varsin hyvin. Asuminen tehokkaampaa tuottaa palveluita keskitetysti kuin hajallaan asuville ikäihmisille. – Tällaisessa ratkaisussa asukkaat pysyvät omatoimisina ja virkeämpinä pidempään. Aika monella on oma auto. josta löytyvät muun muassa siivous-, hyvinvointi-, ateria-, kodinhoito- ja terveydenhoitopalveluiden yhteystiedot. As Oy Valapuistossa Espoossa on mahdollisuus työtilaan. Lähikaupat ja uimahalli kuntosaleineen ovat muutaman sadan metrin päässä. Alueelliset hintaerot ovat kuitenkin melko pieniä pääkaupunkiseutua lukuunottamatta. Taloyhtiön oma tontti mahdollinen Valkeakosken ja Korpilahden lisäksi rakenteilla on kohteita myös Espoossa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Vihdin Nummelassa. Apianpeipossa maansiirtoja raivaustyö aloitettiin heinäkuussa, varsinainen rakentaminen alkaa syksyllä. Hän asuu As Oy Apiankyyhky-yhtiössä 63 neliön asunnossa Valkeakosken ydinalueella avovaimonsa Riitta Ronkaisen kanssa. – Esteettömyys mahdollistaa liikkumisen liikuntarajoitteisille. Jyväskylän Korpilahden keskustaan nousee alkuvuonna 2015 uusi senioriasuntokohde. Usein asukkaita askarruttaa, miten tilanteessa toimitaan, kun kiinteistöt siirtyvät perikuntien haltuun. – Asukkaat tottuvat hankkimaan palvelunsa itsenäisesti, jolloin nojautuminen kunnan palveluihin vähenee. 74 SenioriTERVEYS Eloisa-brändin mukaisia senioriasuntoja on rakennettu vuodesta 2010 lähtien. Palveluita keskitetysti Henna Korpiniemen mukaan Eloisa-senioriasunnot helpottavat kunnan taakkaa vanhustenhoidossa. Pariskunta muutti Apianniemessä sijaitsevaan asuntoon marraskuun alussa 2012. – Ei tarvitse kantaa puita tai luoda lunta. Teatterin lisäksi lavalla esitetään musiikki- ja muutakin ohjelmaa, ja moni kävikin menneenä kesänä kesäteatterissa. Keskiikä on 69 vuotta. – Joissakin kohteissa on mahdollisuus yhdistää kaksi asuntoa yhdeksi. Tori ja harrastukset lähellä Asukkaat Veli-Matti Kankaanpää ja Raija Hyppönen arvelevat senioriasumisen vähentävän yksinäisyyttä. Apiankyyhkyn viereen rakentuu vuonna 2015 As Oy Valkeakosken Apianpeippo, joka tulevaisuudessa koostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta. Torillekin matkaa on vain 700 metriä, Kankaanpää listaa. Valkeakosken ulkoilmalava on aivan vieressä. Jälleenmyyntimarkkina toimii Apiankyyhkyssä asuntoja on 40, asukkaita lähes 70. Erityisesti hyvä äänieritys on plussaa. – Apianpeipossa 40:stä asunnosta on varattu 24. – En itse käy uimassa, mutta talostamme moni harrastaa uintia tai vesijuoksua. Asuntoja As Oy Sastamalan Tähtitornissa on 44. Kauppareissuilla useat asukkaat käyttävät taksia tai paikallisbussia. Asumistilat ovat tarkoituksenmukaiset. – Kaikki tontit eivät ole kaupunkien vuokramaita. Ikäraja pääsääntöisesti 55 vuotta Henna Korpiniemi korostaa, että seniorikoti ei ole vanhainkoti. Puolet niistä tulee olla varattuna ennen kuin rakentaminen aloitetaan. Useat kohteet sijaitsevat kaupungin tontilla. Wc:t ja kylpyhuoneet ovat tilavia, eikä kynnyksiä ole, Veli-Matti Kankaanpää toteaa
Omat kolme poikaani asuvat Humppilan suunnassa. Erityisesti yhteisöllisyys tuntui olevan taikasana molemmille. – Keväisin ja kesäisin asukkaat huolehtivat pihan istutuksista. Kesällä teemme myös kävelyretkiä lähiympäristössä. Kimppakenoon Apiankyyhky sijaitsee alle kilometrin päässä Valkeakosken keskustasta. Eloisa-asunnot ovat tällä skaalalla hyvin kodinomaisia. Ulkona saa puuhastella – Meillä on yhteinen taloyhtiön hankkima grilli ja ”pihaparlamentti”, jonka sydän on keinu. Sukulaisvierailut sujuvasti Veli-Matti Kankaanpään avovaimo on Apiankyyhky-taloyhtiön puheenjohtaja. – Asuimme aiemmin Naakan asuntoalueella hissittömässä kolmikerroksisessa talossa. Apajilla ovat myös eläkevakuutusyhtiöt. Palvelu- ja senioriasuminen on tullut jäädäkseen. Edessä oli sitten kuitenkin isompi operaatio, joka sujui hyvin. SenioriTERVEYS 75. Senioriasumisen lisäksi puhutaan palvelu- ja hoiva-asumisesta. Potentiaalisen asukkaan kannattaa kuitenkin tentata rakennuttajaa perusteellisesti tulevan asunnon – ja koko talon – ”senioriominaisuuksista” ja palveluiden saatavuudesta lähialueilla. Ei ole kuitenkaan kriteereitä, millaisia asuntoja saa kutsua senioritaloiksi. Kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuva palveluasuminen on lisääntynyt. Kustannuksissa on leikkauspaineita tulevaisuudessakin. On vaikea arvioida, voiko ”yhteisöllisen senioriasumisen” avulla kustannuksia laskea kansantalouden tasolla, mutta ainakin se tarjoaa mahdollisuuksia pidentää kodinomaista asumista. Keinussa on mukava joukolla pohtia kaikenlaisia asioita. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen kerrostaloasunto hissittömän talon toisessa kerroksessa teki arjen vaivalloiseksi Riitan polvivamman vuoksi. – Kodinomainen ilmapiiri on myös sukulaisten ja muiden vieraiden kannalta hyvä asia. Apiankyyhkyn väki on Hyppösen mukaan varsin sosiaalista. Kesäteatteriin on Valkeakoskella puolen kilometrin matka. – Muutama vuosi sitten epäilin sydämen rytmihäiriöitä. Voitot kerätään talteen. Tilaa voi varata yksityistilaisuuksiin, Raija Hyppönen muistuttaa. Vaimon lapset vierailevat useammin, sillä he asuvat lähempänä. Terveyspalvelut ovat VeliMatin kohdalla toimineet hyvin. Avovaimon lapset ovat Valkeakoskella ja Tampereella. – Molemmilla meillä on kolme lasta. 2000-luvun aikana väestön ikääntyminen on tuonut markkinoille uudentyyppisiä asumisvaihtoehtoja nimenomaan ikäihmisille. Lehtemme haastattelemat kaksi asukasta olivat aidon tyytyväisiä asumisratkaisuunsa. Hän käy vielä muutaman vuoden töissä. Monen ikäihmisen tie käy vielä senioritalosta palvelutaloon tai hoivakotiin, mutta tämä ei muuta tosiasiaa, että senioriasumisen kaltaisia ratkaisuja tarvitaan. – Todennäköisesti yksinäisyys olisi iskenyt monelle entisessä asumismuodossa helpommin kuin nyt. – Täällä on huomioitu ikääntyvien tarpeet, joten asunto tulee palvelemaan pitkään, vaikka kunto heikkenisi, Veli-Matti Kankaanpää perustelee. Meillä on myös rahapeli kenon pelaajien pienimuotoinen rinki. Tällöin asukas ei enää yleensä selviä yksin. Samassa taloyhtiössä Veli-Matin kanssa asuva ”asukasaktiivi” Raija Hyppönen on tyytyväinen melko kovassa käytössä olevaan kerhohuoneeseen: – On tuolijumppaa, korttiiltoja ja asukastapaamisia. Tuolijumppaa ja kortti-iltoja Liikkumiseen moni tarvitsee apuvälineitä. Harrastuspaikkojen läheisyys otetaan Eloisa-asunnoissa huomioon. Kokkauskursseja asukkaat sentään eivät ole järjestäneet, vaikka keittiökin kerhotilasta löytyy. Esimerkiksi automaattinen ovenavaus ja muutama lisäkaide tuskin muuttavat taloa senioritaloksi. Senioriasumisen määrittely voisi olla tarkempi Vanhusten laitoshoidosta leikataan satoja miljoonia lähivuosien aikana. Todellisuudessa monellakaan ei ole varaa omiin senioriasuntoi- hin, ja esteettömiä seniorivuokraasuntoja on tarjolla osakeasuntoja vähemmän. Saliin mahtuu vaivatta 30– 35 henkilöä, hieman ahtaammin lähes 50 henkilöä. Pohjolan Rakennus Oy:n lisäksi moni muukin rakennusyhtiö tai kiinteistökehittäjä on alkanut panostaa senioriasumiseen. Pienistä summista toki puhutaan, ainakin tähän mennessä. osallistuu 15–16 asukasta. Eloisa-asumisratkaisuun olemme tyytyväisiä, täällä me huolehdimme toinen toisistamme. Pelkästään jo hissittömyys torppaa usein ikäihmisen asumisen tavallisessa talossa. Useat asukkaista ovat muuttaneet omakotitaloista, mutta puutarhatöihin on mahdollisuus myös uudessa kodissa. Rakentajat ja rakennuttajat myyvät ja vuokraavat keskustoissa ja palvelujen lähellä sijaitsevia senioritaloja, seniorikoteja, aktiivikoteja – nimityksiä on monenlaisia
Asuminen Seniorit haluavat remontoiden pitää kiinteistönsä kunnossa Oikeat välineet helpottavat Ammattimaalarit ja remontoijat ovat jo pitkään pyrkineet käyttämään välineitä, joilla työ sujuu ergonomisesti ja helposti. Hiominen ja maalaaminen sujuvat turvallisesti iäkkäämmiltäkin. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN 76 SenioriTERVEYS. Nyt seniori-ikäiset hyötyvät kotinsa tai kesäasuntonsa kunnostamisessa samoista työtavoista ja -välineistä
Jatkovarsi helpottaa remontointia Vuosien karttuessa näkö heikkenee, tasapaino voi tuottaa hankaluuksia, eikä käsien puristusvoima ole enää sama kuin nuoruusvuosina. Tämän Vuosien karttuessa näkö heikkenee, tasapaino voi tuottaa hankaluuksia, eikä käsien puristusvoima ole enää sama kuin nuoruusvuosina. Taloustutkimuslaitoksen toteuttama selvitys osoitti, että erityisesti yli 63-vuotiaat ovat hyvin aktiivisia remontoijia, joita oman asuinkiinteistön kunto kiinnostaa suuresti. IN Ä N VAAN ÄIN EI N Perinteinen, suora sivellin vääntää ranteen mutkalle. Sokevan siveltimet ja harjat valmistetaan kotimaassa, Vantaalla sijaitsevissa tuotantotiloissa. Ikäihmisten tai nuorempienkaan ei kannata lähteä maalatessaan kiipeilemään. Alle 45-vuotiaat puolestaan luottavat kiinteistön arvon nousuun talon kunnosta riippumatta. Tämän ei kuitenkaan tarvitse estää remonttitöitä. Monilla nuoremmilla ei ole intoa tai edes taitoja remontointiin edeltävien sukupolvien tavoin. Vaikka astuisi harhaan kohtalaisen matalaltakin jakkaralta, SenioriTERVEYS 77. Nuorisosta ei välttämättä ole apua kodin kunnostustöissä, jolloin seniorit joutuvat turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Taitoja löytyy, sillä onhan moni rakentanut kotitalonsa omin käsin, Sokeva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo. ei kuitenkaan tarvitse estää remonttitöitä, sillä senioreilla on nyt käytössään ammattimiesten jo hyvin tuntemat työvälineet, joilla remontti sujuu helposti ja turvallisesti. Kääntyvän varren avulla maalaaminen sujuu kepeästi, suorin rantein, ja sivellin pysyy seinäpintaan nähden oikeassa asennossa S uomalainen sivellin- ja harjavalmistaja Sokeva selvitti tutkimuksessaan, kuinka innokkaasti suomalaiset hoitavat kiinteistöjään. – Ikäihmisille on tärkeää, että oma talo ja kesäasunto pysyvät hyvässä kunnossa. Seniorit ovat oppineet tekemään remonttitöitä itse ja haluavat mielellään tarttua siveltimeen. Jopa puolet ikäihmisistä haluaisi kunnostaa kotiaan itse, mutta monet kokevat ikävuosien hankaloittavan esimerkiksi maalaamista
Ikkunanpuitteiden maalaaminen siveltimellä vaatii huolellista teippausta ja tarkkaa sivellinkättä. Kätsytyövälineen avulla puitteet saa maalattua tarkasti, ilman teippausta. – Jatkovarteen kiinnitetyllä rajaajalla saa siistiä jälkeä turvallisesti, eikä teippauksia tarvita. Myös esimerkiksi katon tai lattian hionta sujuu ilman hankaluuksia, kun kiinnittää jatkovarteen hiomapaperilla varustetun hiomatuen. terassisiveltimen avulla. Asuminen ÄIN N I E ÄIN N N VAA Ammattimaista jälkeä ilman kurottelua Ikkunanpuitteiden kunnostaminen vaatii hankalaa teippausta ja tarkkaa sivellinkättä. Jatkovartta kannattaa hyödyntää myös terassin öljyämisessä. seuraukset voivat olla vakavia. Mikäli välttämättä haluaa kontata, avuksi kannattaa ottaa polvisuojat, Kärppä neuvoo. – Usein näkee, kuinka terassia huolletaan kontillaan, selkä kippurassa. Apukappaleita jatkovarsiin Seinän ja katonrajan teippaaminen on hankalaa ja riskialtista puuhaa nuoremmillekin. – Suoralla pensselillä maalatessa ranne taittuu epämukavaan asentoon. Siinä, missä tavanomainen pensseli on varreltaan suora, ammattilaisten ja ikäihmisten pensselissä on kääntyvä varsi. Kun varren napsauttaa kulmaan, voi ranteen pitää suorassa. Kätsy-työvälineen avulla teippauksen voi Ikäihmisillä on nyt käytössään ammattimiesten jo hyvin tuntemat työvälineet, joilla remontti sujuu helposti ja turvallisesti. Myös silloin, kun siveltimellä maalataan jatkovarren avulla korkealta, työkalu asettuu kulmaan käännettynä seinään nähden oikeaan asentoon, eikä kurotteluja tarvita, Kärppä selittää. Myös matalalla maalatessa jatkovarsi tekee työstä kaksi kertaa kevyempää, kun käytössä on yhden käden sijaan kaksi kättä, Kärppä muistuttaa. Tämä rasittaa kehoa turhaan, kun työn voi hoitaa ergonomisesti jatkovarren ja siihen kiinnitettävän 78 SenioriTERVEYS Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä kertoo, kuinka tutkimuksen mukaan jopa puolet yli 63-vuotiaista haluaisi tehdä kotinsa remonttitöitä itse.. – Maalaukseen kannattaa ottaa avuksi yksinkertainen, mutta äärimmäisen hyödyllinen väline; jatkovarsi, jolla ylettyy lattialta käsin korkeimmankin huoneen nurkkiin
Katonrajan maalaaminen sujuu kevyesti ja tarkasti. Terassin saa öljyttyä ilman konttausta ja kumartelua jatkovarren ja terassisiveltimen avulla. Katolle kiipeäminen ilman asianmukaista varustusta on vaarallista nuoremmillekin, eikä sitä voi suositella etenkään ikäihmisille, Kärppä huomauttaa. Parhaat välineet rautakaupasta Ikäihmisten määrä on maassamme jatkuvasti nousussa. Työtä helpottavat välineet löytyvät jo kaupoista, mutta niitä ei vält- tämättä osata vielä etsiä. Kiinteistöt rapistuvat nopeammin kuin niitä ehditään saneeraamaan. unohtaa ja maalausjäljestä saa hyvännäköistä helposti, vaikka hienomotoriikka tai näkökyky olisivat entisajoista heikentyneet. Kätsyllä ikkunanpuitteet saa maalattua tasaisesti ja niin, ettei maalia tuhriinnu ikkunaan, Kärppä neuvoo. – On tärkeää, että ne seniorit, jotka haluavat korjata kotejaan ja kesäasuntojaan itse, voivat näin tehdä. Jatkovarren ja rajaajan avulla teippaus ja vaarallinen kiipeily ovat historiaa. – Katon puhdistaminen on turvallisinta jättää ammattilaisten tehtäväksi. Hänen mukaansa ikäihmisten kannattaa vaatia palvelua ja opastusta rautakaupassa asioidessaan. – Myyjille on hyvä rohkeasti kertoa, että aikoo tehdä remonttia itse, ja pyytää kuhunkin työhön parhaat, seniorille sopivat välineet, Kärppä sanoo. Jatkovarrella työskentely on kevyttä, kun yhden käden sijaan molemmat kädet ovat käytössä. Siksi pyrimmekin Sokevassa siihen, että myyjät tuntevat ikäihmisten tarpeet ja osaavat neuvoa oikeiden työvälineiden hankinnassa, oli kyse sitten siveltimistä tai vaikkapa ruuvinvääntimistä, Kärppä sanoo. Samoin on korjattavien rakennusten laita. Aivan kaikkiin korjaustöihin ei seniorinkaan kannata ryhtyä itse. SenioriTERVEYS 79. Katon tai lattian hiontaan käytetään jatkovartta ja hiontatukea. – Kätsy-maalausapurissa on suksiharjan käsiosaan kiinnitetty, superlonista valmistettu levitin
Kiellot ja ohjeistukset kulkivat mukanamme, ainakin melkein! Usein talojen ikkunoista kantautui jonkun äidin huuto: Juhaniiii, Juhaniii! Jussin oli lähdettävä heti. Pitkälle ulottuva, matala hiekkaranta ja tietoisuus järven kes-. Vinjetti Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveys-lehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Viimeistään iltaviideksi mistähän se aika tunnistettiin - rannekelloja meillä ei ollut, palasimme ”koteihimme”, ruokailemaan aikuisten kanssa yhteiseen ruokapöytään. Illan viilennyttyä kävelimme läheiselle Immolanjärvelle Rikua kahluuttamaan, uittamaankin veneen perässä. Siellä Edit, Villen vaimo, Kipa-, Hepa-, ja Elsa-tyttäret asuivat tehtaan puisten kerrostalojen vieressä ”kotitalossa”, sekin tehtaan, ja pihapiirissä oli Riku-hevosen talli. Piilo-, naru- ja hyppelyleikkimme sekä erilaiset polttopallopelit talojen välissä olivat usein äänekkäitä, mutta aikuiset antoivat meidän leikkiä keskenämme. 80 SenioriTERVEYS H öyryjuna saapui ajallaan Virasojan asemalle. Kesäjuhla kokoaa. Meitä sota-ajan lapsia oli paljon, riittävästi pesäpallon pelaamiseen sekapelinä läheisellä hiekka-aukiolla. Sukuloimassa ja eväitä hankkimassa 1940-50-luvulla Palokissa sukuloimassa kesällä 1950. Pian istuimme pikkulaukkuinemme rautapyöräisten hevoskärryjen laatikossa ja jyrryyttelimme pölisevää hiekkatietä pitkin Vuoksenniskalle. Ville-setä, mummomme siskon mies, oli asemalaiturilla vastassa
Loman lopussa istuimme kotimatkalla junan puupenkillä, torilta ostetut nätit pärekorit sylissä, itse pihapensaista poimittuja punaisia viinimarjoja täynnä. Nuorimies kasvoi aikuiseksi. Siksi oli kokeiltava kaikenlaista: harrastettava, osallistuttava ja tutustuttava ihmisiin ja uusiin asioihin. Eväitä läheltä etäälle Radiouutisissa puhutaan lisäluokan rahoituksesta ja maailman kriisialueista. Teltassa yövyimme, leipää söimme ja suonsilmässä , isossa kotikaljapullossa kylmennettyä teetä joimme. kulttuurin ja osaamisen pariin. Pokasahoilla puut kaadoimme. 2005, Talvisodan päättymisen 65-vuotispäivältä, lainaan siitä osan: Kauppalan ainoassa tavaratalossa oli 6.12.1953 näyttely itsenäisyyspäivän merkeissä. Vieläköhän näille löytyy käyttäjiä. Palkka oli niin hyvä, että äiti sai 2 000 mk ja 2 500 markalla ostin ensimmäisen, käytetyn polkupyöräni! Kylä opettaa Toukokuun lopulla 1965, sunnuntaiaamuna, heräsimme traktorin ääneen. Tunsimme olevamme kiinteä osa kylämme elämää; koulu keskellä kylää! Historia eli täällä. Huomasimme aika pian hankittujen tietojen ja taitojen riittämättömyyden. Pääsimme nuorina opettajaraakileina vanhan Sotaveteraani, opetusneuvos Eino Luostarinen kouluvierailulla. Aloin kesäkuussa puuliiterin/ varaston siivouksen. Syyskuussa seisoimme asemalla katsomassa viimeisen sotakorvausjunan ohiajoa. jatkoin istuskelua ajatuksineni. Se oli kamalaa! Mutta tein yllättäviä, mielenkiintoisia löytöjä; lätsä vm.- 60, todistuksia, kirjeitä, kortteja, piirustuksia, kirjoja, valokuvia, kangaspuut, pikkuesineitä, posti- ja muita merkkejä, ”kuulujen” nimikirjoituksia, vanhoja lehtiä, leikkeitä, julisteita, lasipulloja… Aarrelöytöjen innoittamana asettelin saunan terassin ja vajan väliselle seinälle tyttöjen, lastenlastemme, haravat, jakkarat, työkalupakit ja muita leikki- ja työvälineitä. Ansaitsimme tilijaksossa 6-8 000 mk. Sahaus oli oltava vinkkelissä - ei ai- Arkistojen avaaja kesätyöpaikassaan. Otan esiin arkistoista löytämäni, tapahtumaltaan vanhan, mutta kirjoitettuna vain 9 vuotta nuoren kirjoitukseni 13.3. Toisena opettajana oli Aila, Lala Pilvessalo, kauppalan oma, taitava, tunnettu kaunoluistelija. Hyvästi, tervetuloa uusi aika! Pokasahahauikset Pääsin kesäkuussa -56 kaverini Kaken kanssa metsätöihin lähelle Kustaan sodan -aikaista, vuonna 1790 käydyn Tillolan taistelun taistelupaikkaa. – Meillä ei ole vielä edes siemenperunoita istutettaviksi, joten…! – Ei se mitään, miulla on siemenet mukana ja Aira tulee kohta perässä. – Olisiko näissä vanhoissa esineissä, asioissa, kuviin taltioituneissa hetkissä, pohdinnoissa, eväitä nykyiselle ja ehkä tulevallekin. Paperinen Suomen lippu on vuosien varrella käytössä reikiintynyt, mutta se on yhä tallessa. Sotilaskoti- eli ”vihreät sisaret” myivät pieniä, paperisia Suomen lippuja näyttelyssä kävijöille. Syyskesä on varastojen täyttöaikaa; voimia uuteen lentoon, hyvää, terveellistä jatkoa kaikille! PEKKA LEINONEN SenioriTERVEYS 81. Rajakahina oli merkityksetön, mutta meidän voimamme ja työhistoriamme karttuivat tällä palstalla: Salpausselän harjun etelärinteessä, suon reunassa paarmojen ja hyttysten kiusaamina. ”englanninpölkyiksi” . – Onkohan näille ”vaarin rojuille”, arkistoille, vielä joskus jotakin käyttöä. Aarteitako. Eväsleipien voit sulivat repussa, uimataito tuli! Olympialaisten innoittamina juoksimme päivittäin urheilukentällä ”Satu-Pekkoina” lajista ja matkasta toiseen, aina kun radiolähetyksiltä ehdimme! Esikuvia syntyi, luut vahvistuivat. ”Ohvi” oli keksimättä, ruskeata armeijan ylijäämätököttiä paljaisiin paikkoihin sivelimme. Uimakoulumatka oli yli kaksi kilometriä ja se taitettiin kavereiden kanssa jalkaisin, usein hölkäten. Syksyllä oli perunannostotalkoot. Koulukotimme pihapiiriin kuuluvalla pellolla oli lähinaapurimme Varolan Topi kääntämässä silloin opettajan palkkaetuihin kuuluvaa peltoa! – Huomenta ja terve! huusin traktorin vieressä. Siinä samassa ”vihreä-täti” otti lipun alustastaan ja kiinnitti sen pojan takin pielukseen ja sanoi: ”Pidä tästä lipusta huoli.” Vuosia kului. ”Ei minulla ole rahaa”, vastasi puhuteltu. mietin liiteriin raahatun, hävitettäväksi tuomitun kirjoituspöydän ääressä. ”Eikö sinulla ole vielä lippua rinnassasi, Pekka?” kysyi tuttu Simosen täti, eräs myyjistä, 12 -vuotiaalta miehenalulta. van helppo tehtävä! Pölkyt kuorimme kuorimaraudoilla ja pinosimme. Merkittävä vuosi Olympiavuoden -52 kesä oli sateinen, mutta Käyrälammen uimarannalla pidettiin kaksi viikkoa uimakoulua. Rungot mittasimme, sahasimme määrämittaan ns. Asiasta ei puhuttu. Ensimmäisen työpaikan saanti Tohmajärven Murtoin kylän koululle oli meidän onnemme. kellä olevista, näkyvistä rajapoijuista, naapurivaltion rajasta, oli läsnä. ”Kymin kymppiä”, mittamiestä, odotimme jännityksellä, turhaan
Kauneudesta huolehtiminen ei ole nuorten yksinoikeus Kauneus 82 SenioriTERVEYS Seniorit hoitavat ihoaan
Miksi ihmeessä ikäihmiset lakkaisivat hoitamasta kauneuttaan, ei- Inkeri Valtonen on työskennellyt kosmetologina jo vuodesta 1980 lähtien. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN JA MATTON Hoidettu iho säilyy kosteutettuna ja kimmoisana pidempään. – Kun aloitin työni, asiakkaani olivat 40–50-vuotiaita. Nuoremmat ihmettelevät, kuinka Inkerin asiakkaina käy niin paljon seniori-ikäisiä, eiväthän he yleensä käy kosmetologilla. Ikäihmiset mielletään herkästi yhteiskunnan kulueräksi, kauneuden ja hyvinvoinnin koetaan kuuluvan ainoastaan nuorille. – Äitini kävi kosmetologilla, joten siksi ylipäätään tiesin sellaisen hoitopaikan olemassaolosta. He hoitavat kauneuttaan ja hyvinvointiaan aktiivisesti ja tarjoavat näin työtä lukuisille palveluntarjoajille. H ämeenlinnalaiselle SKY-kosmetologille, Inkeri Valtoselle, 53, ihmisten hoitaminen on ollut lapsesta lähtien hyvin luontaista. SKY-kosmetologi Inkeri Valtonen kohtaa työssään lukuisia ikäihmisiä. Vanhimman vakioasiakkaani ovat yli 90-vuotiaita, Inkeri kertoo. SenioriTERVEYS 83. Perustin rohkeasti oman kauneushoitolani heti 18-vuotiaana valmistuttuani ammattikoulun kosmetologilinjalta vuonna 1980, Inkeri kertoo. Säännöllisesti itseään hoidattaneet henkilöt ovat nyt saavuttaneet 80 vuoden iän, mutta käyvät edelleen kasvohoidoissa neljän tai kahdeksan viikon välein. Haave kosmetologin ammatista virisikin jo 12-vuotiaana tyttönä. Monet Inkerin asiakkaista ovat käyneet Inkerin hoidoissa alusta lähtien. Monet vakioasiakkaat ovat hoidattaneet ihoaan Inkerillä alkuvuosista lähtien. Säännöllistä huolehtimista Inkerin mukaan se, että ikäihmiset hoidattavat kauneuttaan hämmästyttää monia. Kasvohoito hellii myös mieltä. – Tällainen ajatus ei pidä lainkaan paikkaansa
Pahimmassa tapauksessa hoidon ja hyvän mielen puute voi tehdä ihmisestä vieläpä kiukkuisen rusinan, Inkeri sanoo. – Kosteuttava kasvohoito tekee ihosta napakan, vähentää turvotusta ja ehkäisee ihon ohentumisesta aiheutuvia ryppyjä. Ikäihmisillä on täysi oikeus nauttia elämästään ja hemmotella itseään. – Seniori-ikäiset ylläpitävät kulttuurielämäämme ja antavat työtä monille palveluntarjoajille käymällä hieronnoissa, fysikaalisissa hoidoissa, kampaajalla tai kosmetologilla. Jos on ikänsä punannut huulensa, miksi kummassa se lakkaisi vuosien karttuessa. Jopa Miss Suomi näyttäisi rumalta, jos hän olisi pahalla päällä ja ilkeä. hän iän myötä lakata käymästä hammaslääkärissä, kuntosalilla tai teatterissakaan. Jos hoidosta muodostuu mummolle stressaava tilanne, hoito menettää merkityksensä. 80-vuotias saattaa olla sen verran huonossa kunnossa, että hänen on vaikeaa rentoutua vieraassa paikassa. – Kun ikää kertyy, voi tulla erilaisia sairauksia. Hyvin tehty kasvohoito on kokonaisvaltainen elämys, josta myös ikäihmiset saavat nauttia. Kosmetologilla ihoa seurataan, ja miltei viikoittain kehotankin asiakasta varaamaan ajan ihotautilääkärille, Inkeri kertoo. Vaikka kosmetologi toki tekee toiveesta myös meikin, hoitolaan ei tulla mekin vuoksi. Tällöin kosmetologi voi toimia puhekumppanina, joka tarjoaa lempeää kosketusta kampaajan tavoin, Inkeri sanoo. Fiksu, empaattinen ja toiset huomioon ottava ihminen on kaunis. – Nuoruutta ja pinnallisuutta korostetaan yhteiskunnassamme aivan liikaa. Ikäihmiset saavat halutessaan kosmetologilta meikkausvinkkejä. – Toisinaan ikäihmisten omaiset haluavat viedä mummon kasvohoitoon. Omista asiakkaistani kukaan ei tavoittele ikuista nuoruutta, vaan hyvää, tasapainoista oloa. Merkittävä asiakaskunta Inkerin mielestä ikäihmiset koetaan yhteiskunnan kulueräksi, vaikka todellisuudessa he ovat yhteiskunnalle taloudellisestikin hyvin merkittäviä. Siinä iässä iho alkaa kuivua vähentyneen estrogeenituotannon myötä. 80-vuotias, joka on käynyt säännöllisesti kosmetologilla, on ikätovereitaan 10–15 vuotta nuoremman näköinen. Ei meikkausta, mutta vinkkejä Kosmetologia saatetaan Inkerin mukaan toisinaan virheellisesti luulla meikkaajaksi. Ikäihmisten ei tarvitse huolehtia työttömyydestä, eikä taantuma ole vaikuttanut heidän elintasoonsa, kuten nuorempaan väkeen. Inkeri on silti työssään nähnyt, kuinka kasvohoidoilla on vaikutuksensa myös ulkoiseen kauneuteen. Niin he myös tekevät, Inkeri sanoo. Moni seniori-ikäinen luottaa luonnolliseen kauneuteen. Luontevuus tärkeää Inkerin mukaan kasvohoitoon ei kannata ketään usuttaa, ellei se tunnu luontevalta osalta elämää. On kuitenkin tärkeää pohtia, onko kasvohoidosta aidosti iloa läheiselle. Kauneus lähtee sisältä. – Nykyään senioreilla on aurinkokeratoosia eli auringonvalon aiheuttamaa ihomuutosta, joka voi olla myös ihosyö- Seniorit antavat työtä lukuisille palveluntuottajille. On myös paljon ikäihmisiä, jotka ovat jääneet leskeksi. Jos ei lankaan hoida ihoaan, ikääntyvä iho kuivuu rusinaksi. Kosmetologilla käynti voi olla tärkeä osa ikäihmisen terveydenhoitoa. Jos eläkeläiset lakkaisivat käymästä kauneushoitolassani, liikevaihto putoaisi 30 prosenttia, Inkeri huomauttaa. Kauneus Kosmetologilla ihoa seurataan, ja miltei viikoittain kehotankin asiakasta varaamaan ajan ihotautilääkärille. Toki silloin, jos mummo on aina hoidoista haaveillut, lahjakortti on ihanteellinen yllätys. – Ikäihmiset käyttävät jonkin verran meikkiä siinä, missä nuoremmatkin. Moni seniori luottaa kuitenkin luonnonkauneuteen.. Kosmetologilta saa hyvät vinkit kaunistautumiseen ja omasta hoitolasta itselle sopivia ihonhoitotuotteita ja meikkejä on helppo hankkia, Inkeri kertoo. Kauneushoitola tarjoaa monille tutun ja turvallisen paikan, jonne jaksetaan tulla, vaikka voimat eivät riittäisi lähteä muualle. Säännöllinen ihonhoito olisikin 84 SenioriTERVEYS hyvä aloittaa viimeistään 50 vuoden kynnyksellä. Kosmetologilla mieli lepää Käynti kosmetologilla on ihonhoidon lisäksi mielen hoitoa. Kauneus lähtee sisältä Inkeri kertoo vastustavansa ulkonäkökeskeistä nuorisomaailmaa, jossa pitäisi olla 25-vuotias, langanlaiha ja pitkäsäärinen vaaleaverikkö. vän esiaste
Palkintoina terveystuotteita. SANOJA TAVAST NOITIEN ALALLA HYVÄT HALLITA 50% -NESS APURAHA OKSETTAA MESSUILLA U L L A -HALKIO YLIMAKEA Minun! K A R C A K U S L E O H S I L V A I T A A L R A A N PYYKEILLE TALON YMPÄRILLÄ EGYPTILÄINEN PULTTIBOISISSA VANHEMPAA SUKUPOLVEA RAHA- YKSIPELI- NÄINEN VERBI EDUS- - KESKIARVOKESKIVIIKKO. SenioriTERVEYS 85 S A T A. RATTAISSA KASATA VARMAANKIN K K A A A T A A J A I R J A A K A J U O H A N T A N T E C A P R I V E D E T A L B A T O K A L A I V I V A I M A R U I O S T T U S I K A T U T S A T S A L T A T I A S H A T R I A A R U K L A I O U S M M A T S K O I A K O H T A U K T Ä R K L I O S L I A T E S E T T A R A N I E L U U A I N A O R A S E V I T A R I N O T T I S A A O I T V I A T I L A U S E K I A S A T S A U A A S I R L E I N I K I T Anna-Liisa Lampinen, Tampere JATKUVASTI U VEDET- YHTYE TÄVISSÄ A S K E L O K S A Oikein vastanneista arvonnassa voitti: LYÖMÄSOITIN “ A R G E O L O A N G L I I T T N I N R A T I S A P A S O U L I S A S A L A M O R I I S T A A I T A TAJA. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 30.9.2014 mennessä. TOISEKSI PISIN MUURATTAVIA KUIVUNUT “ Senioriterveys 3/2014 ristikon ratkaisu KANSION TÄYTTYESSÄ TARPEEN Z Z Z Z Z SAASTE- TIRAN KANSSA JÄLKIRUOKAA POSSUN KAIMAT ESPOOTA KUUSTONEN ILMAN KUORTA TOIMII ÖLJY- JA KAASUALALLA -LÄHIÖ JOKO ----! VOI TILAISUUDENKIN NAINEN VAIKKA LOPPUUN TTA “PIILO” VINKUVAT. KANALAN OMISTAJA JA KAIMA SCHATZ SELITTELYÄ JOPLIN -SALI J.H. KIINASTA SE RANTA MIEHEKSI! - KOSKEVA ONTTOA LATTIA- OIKEASTI MARIJA “AJETMYY TAVA” MÄRKIÄ MUUTTUI NESTEEKSI LAULU OLLENJA LAULAJAKIN KAAN NÄYTTELIJÄ PAMELA PUUMERKILLINEN EEEEEEE E LEHDENTEKIJÄ TÄLLÄ. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………………………………………………. Paikkakunta …………………….…………………………………………….… Puhelinnumero: ……………………………………..……………………..…….. Seniori TERVEYS 4/14 ristikko NÄYTVOITTI IDOLSIN SOININ- MUSI- TELIVUONNA 2008 VAARA KAALI JÖILLÄ VON BISMARCK VON HABSBURG FAARAO ONGEL- VAIHVT:N MAN AI- EHTOMIES HE. 100kg Minäpä jaan hallan aiheuttamat vahingot tasan meidän kaikkien kesken
Nauttikaamme siitä sen aikaa, mitä se kestää. On todella rentouttavaa, kun on metsässä lenkillä raikkaan vesisa- 86 SenioriTERVEYS teen jälkeen, jolloin ilma on hyvin happipitoista ja piristävää. Näiden edellä mainittujen vuoksi olen etsinyt, löytänyt ja saanut uusia tutkimustuloksia siitä, että D-vitamiini olisi voimakkaasti yhteydessä myös verenpaineeseen. Lopetettuaan pitkään jatkuneen, yli 24 vuotta kestäneen merimiesuransa hän teki sopimuksen itsensä kanssa, että ruokavalion on oltava terveellinen ja ulkoilusta on tultava elämässä käsite, elämäntapa. Raikkaan ulkoilman ja terveellisen ruokavalion ansioista Petrin mieliala on kohentunut entisestään, kiire on jäänyt taka-alalle ja hän on saanut annettua elämälleen seesteisen tavan jatkaa elämän taivaltaan. Tilanteessani olen luonnollisesti hyvin kiinnostunut näistä tutkimustuloksista, kuten varmasti kaikki, joilla on ollut tai on jotain ongelmia tällaisten asioiden kanssa.. Petrin Pirteät SENIORITERVEYS?LEHDEN PETRIN PIRTEÄT palstalla pääkaupunkiseudulla, mutta metsän keskellä asuva, useissa poliittisissa luottamustoimissakin vuosien aikana toiminut hyväntekijä, historian ensimmäinen Hyvän Mielen Lähettiläs, Finnair Flight Academyssä peruskoulutuksen saanut stuertti, toimittaja-tuottaja ja legendaarisena risteilyisäntänäkin julkisuudessa uranuurtajana työskennellyt Petri Lehtinen, 47, kertoo omia, mutta kulloinkin aina itse valitsemansa vieraan vinkkejä arkeen ja hyvään mieleen, unohtamatta terveellisiä elämäntapoja. Maassamme kuitenkin aika ajoin ukkoskuurot kuitenkin aiheuttavat sen, että on aika ajoin hyvinkin tukalan tuntuista ja kosteaa, mutta tätä on suomalainen kesä. Verenpainelääkityksenihän lopetin jo alkuvuodesta. Osteopeniaani hoidan jatkuvasti tarkkailemalla ruokavaliotani sekä syömällä riittävän määrän eri vitamiineja, osittain ravinnon ja osittain eri valmisteiden muodossa. Ruokavalio ja vitamiineja Edellisillä kerroilla olen palstallani kertonut osteopeniastani, (osteoporoosin esiaste) verenpaineestani sekä vitamiinien vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuten me kaikki tiedämme. Ruokavalionsa runkona Petrillä ovat kasvikset eri muodoissa sekä päivittäiset, vuodenajasta riippumatta päiväohjelmaan kuuluvat, todella pitkät kävelylenkit maastossa raikkaassa ulkoilmassa. Nimittäin syksy on jo kohta tuloillaan. Aurinkoa aamuusi, pirteyttä päivääsi ja iloa iltaasi K irjoittaessani tämänkertaista palstaani on ulkona jälleen todella kesäinen sekä aurinkoinen päivä. Kaiken tämän pohjana on hyvä ja terve itsetunto ja itseluottamus, joiden kanssa hänellä ei koskaan ole ongelmia ollutkaan. Kesä tuli vihdoinkin, ajoittain on ollut jopa takavuosien intiaanikesän tuntua ilmassa. Itse nautin suunnattomasti kaikista neljästä vuodenajasta, koska jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa
Selvä yhteys verenpaineeseen Hyppösen työryhmän aineistona oli kymmeniä tutkimuksia, joihin oli osallistunut yli 146 500 ihmistä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Päävastuu on täten meillä kullakin. Osalla nuorista tutkimusten mukaan on paljon masentuneisuutta, mutta vähiten kuitenkin niillä, joiden veressä on ollut testeissä eniten D-vitamiinia. Siinä päiväannos oli 375 mikrogrammaa (µg). laatulehti The Lancet Diabetes & Endocrinology. Jokainen meistä itse tietää, miltä eri asiat tuntuvat. Tällaisia ravintolisiä ovat myös berberiini, E-EPA- niminen kalaöljy, karnosiini, magnesium ja ubikinoni. D-vitamiini ehkäisee ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä, pelkotiloja ja psykooseja, selviää tutkimuksista. Puutos saattaa vaikuttaa sairauden vakavuusasteeseen”, psykiatrit kirjoittavat BMC Psychiatry -lehdessä. Masennusta estämään ja hoitamaan Amerikkalainen professori Walter Stumpf ennusti ensimmäisenä vuonna 1989, että D-vitamiinilla tulee vielä olemaan todella tärkeä merkitys psykiatriassa. D-vitamiini on tärkeä, mutta ei suinkaan ainut ravintolisä, joka ehkäisee, lievittää ja parantaa myös mielenterveysongelmia sekä ahdistuneisuutta. Ei siis ole suuri ihme, että etenkin nuorilla on nykyisin yhä enenevässä määrin mielenterveysongelmia. Havainnolla on valtava merkitys kansanterveydelle, sillä Suomessakin jopa sadattuhannet ihmiset joutuvat syömään verenpainelääkkeitä. Tämäkin tutkimus puhuu saantisuosituksen reilun D-vitamiinin nostamisen puolesta. D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä suuren osan uusista verenpainetaudeista. D-vitamiini vaikuttaa tutkitusti myös mielenterveyteen. Näitä olen korostanut useasti, ja korostan edelleen. Professori Elina Hyppönen tutkimusryhmineen julkaisi taannoin jättimäisen koontitutkimuksen D-vitamiinin yhteydestä verenpaineeseen. Tehdyissä tutkimuksissa masennuksen hoito tepsi parhaiten niihin lapsiin ja nuoriin, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suurin. Sen julkaisi 25.6. Tulokset tukevat aikaisempia havaintoja, joiden mukaan runsas D-vitamiinin saanti voi auttaa pitämään verenpaineen normaalina ja jopa hoitaa kohonnutta verenpainetta, kuten Harvardin yliopiston kliininen tutkimus vuodelta 2012 osoitti. Myös siksi on todella tärkeää pitää huolta riittävästä D:n ja yleensäkin vitamiinien saannista. Saatujen tutkimustulosten mukaan jokainen 10 prosentin lisäys seerumin D-vitamiinin pitoisuudessa (S-D-25) vähentää verenpainetaudin riskiä 8 prosentilla. Poikkeavien oireiden ilmaannuttua on selvitettävä, mistä mikäkin johtuu. Valitettavaa on, että vain joka viides lukiolainen nauttii ruoan lisänä D-vitamiinia, vaikka sitä suositellaan kaikille ympärivuotisesti ravintoon kuuluvaksi. On todettu, että niiden torjumiseksi tarvitaan selvästi suurempia pitoisuuksia kuin nykyisten suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä voidaan saavuttaa. Liikuntaa luustolle ja mielelle Todettakoon edelleen, että ympärivuotisen ravinnerikkaan ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa, joka on kaikessa hyvinvoinnissa se, mistä lähdetään liikkeelle. Suosituksissa nostamisen varaa D-vitamiini vaikuttaa moneen eri asiaan, myös verenpaineeseen. Analyysin ja tutkimuksen tekoon on osallistunut toistasataa tutkijaa, myös useita suomalaisia. Lisätutkimuksia verenpainetautiyhteydestä ”D-vitamiinin käyttö verenpainetaudin ehkäisyssä on houkutteleva mahdollisuus, etenkin kun otetaan huo- SenioriTERVEYS 87. Ihmiskeho on täydellisesti kokonaisuus, jonka hyvinvoinnista meidän tulee vastata kokonaisvaltaisesti itse. Ahdistuneisuuteen muitakin aineita D-vitamiinin puute saattaa alistaa muun muassa syöpäsairauksille sekä sydän- ja verisuonitaudeille, autoimmuunisairauksille, kuten diabetekselle, MS-taudille ja eri infektiosairauksille. Osteopeniaani hoidan jatkuvasti tarkkailemalla ruokavaliotani sekä syömällä riittävän määrän eri vitamiineja, osittain ravinnon ja osittain eri valmisteiden muodossa. ”D-vitamiinin puute on yleinen mielenterveysongelmista kärsivillä nuorilla. Tutkimusta rahoittivat British Heart Association, UK Medical Research Council ja Suomen Akatemia
Hän toimii nykyään Etelä-Australian yliopistossa. Vaikeita tutkimusongelmia Lisätutkimusten tekemisessä olisi kuitenkin suuria ongelmia, käytännöllisiä ja moraalisia. Hyppönen osoitti työryhmineen aikaisemmin Lancetissa julkaistussa tutkimuksessaan (vuonna 1966 Oulun ja Lapin lääneissä syntyneiden seuranta), että Verenpaineelta voi välttyä, kun saa tarpeeksi D-vitamiinia. Hyppönen kaipaa vielä tutkimuksia, joissa osoitetaan D-vitamiinilisien ennaltaehkäisevä vaikutus. Varovaisena akateemisena tutkijana Hyppönen muistuttaa julkisesti, että vaikka tulokset puhuvat syy-yhteyden puolesta eli että D-vitamiini voi ehkäistä verenpainetautia, tutkimus ei kuitenkaan osoita sitä sitovasti. tyypin 1 diabetes lisääntyi Suomessa rajusti joka kerran, kun lasten D-vitamiinin saantisuositusta alennettiin vuoden 1964 jälkeen. Hymyä ja hyvää mieltä Petri. Se nosti S-D-25:n keskimäärin 130 nmoliin/l. Tutkimus ja sen tulos ovat kuitenkin niin merkittäviä, että lehdessä, jossa se oli, julkaistiin myös pääkirjoitus, jonka laativat tohtori Shoaib Afzal ja professori BØrge Nordestgaard Kööpenhaminan yliopistosta. Nykyinen viranomaissuositus D-vitamiinin päivittäistarpeesta on kuitenkin aivan liian pieni, jotta nämä vaikutukset saataisiin aikaan, joita nyt tehdyissä tutkimuksissa on käytetty viitteinä. Ensinnäkin ne olisivat suunnattoman kalliita, työläitä ja pitkäkestoisia, koska aineistona pitäisi olla tuhansia tai kymmeniätuhansia terveitä ihmisiä, joista osa saisi D-vitamiinia ja osa saisi lumetta vuosikymmenien ajan. Ehkä lääkkeiden korvaajana. Tulos viittasi siihen, että D3vitamiini voi korvata synteettisiä ACElääkkeitä, joilla voi olla ikäviä sivuvaikutuksia. Suositusten pienennys aiheutti diabetestä Kolmanneksi tällaisten tutkimusten julkaisemista jouduttaisiin odottelemaan pitkään, vähintään kymmenen vuotta. Hekin kaipaavat lisätutkimuksia. Ainakin lapsilla on ollut näyttöä 1-tyypin diabeteksen ja D-vitamiinitasojen yhteydestä. Toiseksi olisi käytännössä mahdotonta vaatia lumeryhmään kuuluvia olemaan vuosikausia ilman D-vitamiinilisiä. mioon verenpainelääkkeiden kustannukset ja sivuvaikutukset”, sanoo professori Elina Hyppönen lehdistötiedotteessaan. 88 SenioriTERVEYS Esimerkiksi Harvardin yliopiston tutkimuksessa lihavat verenpainepotilaat saivat D-vitamiinia 375 mikrogrammaa päivässä. Seurannan aikana todetuista verenpainetautiin sairastuneista katsottaisiin jälkeenpäin, ketkä olivat saaneet D-vitamiinia ja ketkä taas lumetta ja olisiko näiden ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä ero. Hekin toteavat, että meta-analyysi on hyvin ajoitettu, koska D-vitamiinista kiistellään. Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että mikäli peseydyt saippualla tai muulla pesuaineella auringonoton jälkeen, ihosi ei ehdi muodostaa D-vitamiinia, sillä sen muodostumiseen kuluu jopa 48 tuntia
Lisäksi painellaan ja hierotaan ylävartalon ja pään alueen eri akupisteitä sekä kasvojen heijastealueita. Eurooppaan intialainen päähieronta rantautui Englannista käsin 1980-luvulla, jolloin intialainen Narendra Mehta aloitti Lontoossa vastaanottonsa. Narendra Mehtalla on Lontoossa kurssikeskus, The London Centre of Indian Champissage, jossa hän kouluttaa terapeutteja ympäri maailmaa. Hän kehitti ja harjoitti päähierontaa Intiassa oppimiensa menetelmin lisäten hierontaan myös kaulan, hartioiden ja kasvojen hieronnan. Erityisesti naiset hoitavat sillä päätään ja hiuksiaan käyttäen lisäksi erilaisia öljyjä. Narendra Mehta käytti hoitotekniikkaa kehittäessään intialaisen perimätiedon ohella hyväksi tietämystään meridiaaneista, akupisteistä, heijasteista ja chakroista. KUUKAUDEN VIERAANI TEKSTI: PETRI LEHTINEN KUVAT JA KUVAUSPAIKKA: VIHREÄ KAMPA/ HANNA MIKKONEN & KIA LEINONEN Ekokampaajat Hanna Mikkonen ja Aira Kinnunen Intialainen päähieronta ja hartiarentoutus oma suosikkini H anna Mikkosen ja Aira Kinnusen emännöimässä Vihreä Kampa -ekokampaamossa tehdään hoitoja, jotka ovat vuosia olleet suuressa osassa omaa hyvinvointiani. Se sopii kaikille ja kaikenikäisille. Hoito vaikuttaa sekä fyysisellä, emotionaalisella että mentaalisella tasolla, Hanna ja Aira kertovat. SenioriTERVEYS 89. Hannan ja Airan mukaan hoidossa pyritään herättämään kehon oma älykkyys; muisti siitä, miten kehon tulee toimia terveyden ylläpitämiseksi. Hoidon vaikutus tuntuu koko kehon vireystason paranemisena. Hoitamassa Hanna Mikkonen. Vaikutus jatkuu vielä seuraavien päivien ajan. – Intialainen päähieronta on ikivanha kokonaisvaltainen hoitomenetelmä, joka on syvällisesti rentouttava ja miellyttävä hoitomuoto. – Useat ihmiset eivät saa riittävästi koskettelua. Intialainen päähieronta koostuu useista erilaisista hierontaliikkeistä, taputuksista ja tukistuksista, Asiakkaalle tehtiin ensin intialainen päähieronta, jonka jälkeen kosteuttava ja verenkiertoa elvyttävä turvehoito. Alun perin osa ayurvedista perinnettä Päähieronta on ollut alun perin osa ayurvedista perinnettä, jota on harjoitettu Intiassa yli 5000 vuotta. joilla käsitellään rytmikkäästi, tehokkaasti, mutta hellävaraisesti hartiaseutu, olkavarret, niska ja pää sekä kasvot. Jo se, että istuu hiljaa ja tuntee hierojan kädet päänsä päällä, auttaa monia vapautumaan stressistä ja kokemaan hyvänolon tunnetta, Hanna ja Aira sanovat. Oma suosikkini on pään alueen hieronta eli intialainen päähieronta liitettynä hartiarentoutushierontaan. Stressistä vapauttavaa kosketusterapiaa Hanna ja Aira korostavat, että intialainen päähieronta on ennen kaikkea kosketusterapiaa. Puolen tunnin hoidon jälkeen oloni on tavattoman seesteinen, ajatukset ovat kirkkaat ja rauhalliset. Intiassa tätä hoitomuotoa on käytetty perinteisesti perhepiirissä perheenjäsenten hieronnassa. – Tämä kokonaisvaltainen hoito helpottaa lihas- ja hermojännitystä, sekä lisää veren ja lymfan kiertoa, elvyttää solujen hapensaantia ja poistaa fyysisiä sekä muitakin tunnetukoksia
Ekokampaajat luottavat luonnon hoitavaan viisauteen Vihreä Kampa -ekokampaamon ekologinen hiustenhoito perustuu puhtaiden ja luonnollisten raaka-aineiden käyttöön. KUUKAUDEN VIERAANI – Jokainen hoito on ainutkertainen, jopa omalla tavallaan pyhä tapahtuma. Käytössämme on esimerkiksi kamomillaa, joka hoitaa hellästi hiusta ja päänahkaa. – Hierontahoitoa ei saa eikä voi tehdä samanaikaisesti hiusten kemiallisen värjäyksen, raitojen laiton tai permanentin kanssa. Samalla tali- Vihreä Kampa -ekokampaamossa hoitotuotteina suositaan savea ja turvetta sekä yrttejä: nokkosta, kamomillaa ja kehäkukkaa. – Käytämme pesuaineita, hoitotuotteita ja värejä, jotka eivät sisällä synteettisiä kemikaaleja, vaan ne on tehty puhtaista luonnon raaka-aineista. kraaterin. Savi sopii erityisesti rasvoittuville hiuksille sekä tukkoiselle, ärtyneelle ja hilseilevälle päänahalle. Savihoidolla antiseptinen syväpuhdistus Savi on ollut tuhansia vuosia tunnettu puhdistavista ja antiseptisista ominaisuuksistaan. Suosimme paikallisesti ja lähivalmistettuja tuotteita. Käytämme tuotteita, jotka ovat saatavissa luonnossa ja joita on käytetty hiustenhoidossa jopa tuhansien vuosien ajan. Hanna ja Aira kertovat meille nyt, miten hiuksia on mahdollista hoitaa ekologisesti ja luonnonmukaisesti: Kosmetiikan kemikaalit sekä raskasmetallit, lika ja tali saattavat tukkia hiuspohjan ja näin aiheuttavat pahojakin ongelmia päänahkaan. Sitä ei myöskään suositella tehtäväksi lääkekuurien, vakavan kroonisen sairauden tai alkuraskauden aikana. Antiseptisena savi rauhoittaa ja lääkitsee ärtynyttä ja mahdollisesti haavaista hiuspohjaa. Latvahoidoksi hiuksiin voidaan laittaa kananmunaa, jugurttia tai vaikkapa hunajaa. Hoitoa voidaan ottaa tarpeen mukaan yksittäisinä hoitokertoina tai useamman kerran sarjoina. neritys tasoittuu ja hiukset tuntuvat puhtailta pidempään. Hiukset tuntuvat lässähtäneiltä, kiillottomilta ja elottomilta; hiukset ja päänahka eivät saa ”happea”. Hoidon jälkeen hiuksesi ovat kiiltävät ja eloisat, päänahka tuntuu ilmavalta ja puhtaalta. Savihoito edistää hiusten kasvua, sillä se kuorii kevyesti päänahkaa ja puhdistaa tehokkaasti hiuksen ns. Savi poistaa tehokkaasti hiuksista ja hiuspohjasta muotoilutuotejäämiä sekä muita epäpuhtauksia. – Se on suositeltavaakin, koska nämä hoidot tukevat toisiaan. Jos hiuksesi tuntuvat tunkkaisilta, sähköisiltä ja itsepäisiltä tai jos päänahassasi on kutinaa, hilsettä tai iho on rikki, niin savi- tai merilevähoito on paikallaan. Savihoitoa voi tehostaa luomukaalilla, joka saveen sekoitettuna irrottaa epäpuhtauksia vielä paremmin. Hanna kuitenkin sanoo, että hoidon voi tehdä hiusten kasvivärjäyksen yhteydessä. Savi on myös erittäin mineraali- ja kivennäisainerikas, joten sillä on hiusten kasvua stimuloiva vaikutus. Savi ja merilevähoitoja voidaan täydentää hoitavilla yrteillä. Hilseeseen ja hiuspohjan ongelmiin sekä hiusten kasvun stimulointiin käytämme esimerkiksi rosmariinia, nokkosta ja peltokortetta. Merilevällä kosteuttava syväpuhdistus Merilevä sisältää runsaasti jodia ja myös muita hiusten kasvulle tärkeitä kivennäisaineita, rasvahappoja 90 SenioriTERVEYS. Hoitokerran jälkeen on hyvä juoda paljon vettä, jotta kuona-aineet poistuisivat kehosta nopeammin. Savi sopii erinomaisesti myös psoriaatikoille, koska se rauhoittaa päänahkaa. Tukee kasvivärjäyksen vaikutusta Intialainen päähierontahoito tehdään vaatteet päällä joko istuen tai hoitoalustalla maaten. Lisäksi savinaamion päälle laitettavat kaalin lehdet imevät epäpuhtaudet itseensä
Merilevä sisältää hiuksille tärkeitä rakennusaineita, kuten mineraalisuoloja, rasvahappoja, vitamiineja ja hivenaineita. Hannan ja Airan mukaan hieronta valmistaa päänahkaa vastaanottamaan saven ja merilevän vaikuttavat aineet, ja puhdistus on näin tehokkaampi. Kivennäisaineista magnesiumia, kaliumia, fosforia, kalsiumia ja rautaa sekä runsaasti hivenaineita. Turvehoito kosteuttaa tehokkaasti kuivaa päänahkaa ja ravitsee kuivia hiuksia. Stressi, vihastuminen ja jännitys aiheuttavat niskan jäykkyyttä, kipuja selässä, hartioilla ja olkavarsissa sekä päänsärkyjä ja silmäoireita. Se sopii myös hampaiden amalgaamisaneerauksen yhteydessä tehtäväksi hoidoksi. Hoitoturpeella on terapeuttinen vaikutus sen sisältämien biologisten ainesosien ansiosta. Merilevähoitoa käytetään esimerkiksi antibiootti- ja muiden lääkekuurien jälkeen. Savi puhdistaa silikoni-jäämät, ilmasta tulevat myrkyt sekä kuona-aineet. Se puhdistaa tehokkaasti hiusten juuressa olevaa kraatteria ja näin ollen edistää hiusten kasvua. – Hieronta auttaa vaikuttavien aineiden kulkeutumisessa myös muualle kehoon. Vitamiineista merilevässä on C-, D- ja E-vitamiineja. Hieronta toteutetaan luomuöljyillä, mikä jo itsessään ravitsee hiusta ja ihoa. Se poistaa hiuksista tehokkaasti muotoilutuotteet ja raskasmetallit, kuten raudan sekä päänahan epäpuhtaudet. Savi myös sitoo rasvaa, joten se on erittäin hyvä rasvaiselle päänahalle ja rasvaiselle hilseelle normalisoiden päänahan talintuotantoa. Hoitoturve sisältää monia hiuksia ja päänahkaa hoitavia ainesosia sekä runsaasti hivenaineita, kuten rautaa, kuparia, magnesiumia, mangaania ja sinkkiä. INTIALAINEN PÄÄHIERONTA Hoidosta saa apua esimerkiksi: päänsärkyyn lihasjännityksiin silmien rasitusoireisiin stressiin (emotionaalinen stressi, mentaalinen stressi) unettomuuteen energiatukoksiin TMJ-oireisiin (leukanivelten pinnetilat, kasvohermosäryt, purentasäryt) lymfaattisiin tukoksiin: poistaa kuona-aineita elimistöstä poskiontelo-ongelmiin hius- ja päänahan ongelmiin verenkiertohäiriöihin korvien tinnitykseen pelkotiloihin, masennukseen, paniikkihäiriöihin, keskittymishäiriöihin Hieronta valmistaa hoitojen vaikutuksille SAVIHOITO Hannan ja Airan Vihreä Kampa -liikkeessä sekä saviettä merileväpuhdistushoidot aloitetaan aina intialaisella päähieronnalla. Hiusten väri kirkastuu, samalla merilevä kosteuttaa hiuksia. Kosteuttava merilevähoito sopii erityisesti kuiville ja luonnonkiharoille hiuksille sekä hilseilevälle, kuivalle päänahalle. Merilevä kosteuttaa ja hoitaa kuivaa, kemiallisten käsittelyjen rasittamaa hiusta sekä kirkastaa vaaleiden hiusten väriä. ja vitamiineja. Se antaa hiuksen tyveen volyymia. TURVEHOITO Selkä, hartiat, yläraajat, niska ja pää ovat tärkeitä energiakeskuksia. Merilevähoito on myös kehon puhdistushoito. Savi on erittäin voimakkaasti puhdistava aine. Merilevähoito syväpuhdistaa hiuksista tehokkaasti epäpuhtauksia ja raskasmetalleja, kuten rautaa ja kuparia. – Puhdistushoidon teemme aina, kun asiakas siirtyy hiusten synteettisistä värjäyksistä kasvivärjäyksiin. MERILEVÄHOITO Luonnonmukaista hoitoa sekä parturi- ja kampaamopalvelua www.kampa.fi/ Merilevähoidolla on hiuksia syväpuhdistava vaikutus. Jodia sisältävänä merilevä aktivoi kilpirauhasen kautta aineenvaihduntaa koko kehossa. Sisältämänsä jodin vuoksi merilevähoitoa ei suositella henkilölle, jolla on kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta. SenioriTERVEYS 91
– Ainoastaan silloin, jos on taipumusta olkapään sijoiltaan menoon, voi olla, etteivät kaikki keppijumppaliikkeet sovi. Niveltä ympäröivien lihasten joustavuuden ja voiman harjoittaminen kannattaa kuitenkin aina, personal trainer Teija ReiniNieminen kertoo. 040 5140635 teija.reini@luukku.com. – Keppi ohjaa liikkeen tehokkaasti oikeaan suuntaan ja laajentaa liikeratoja. Keppijumppa on helppoa ja halpaa, sillä siinä voi käyttää kotoa löytyviä välineitä. Myös silloin, jos kärsii kivuista, kannattaa ne tutkituttaa ja hoitaa kuntoon ennen ahkeraa jumppaamista. Jumppakepiksi käy mainiosti mikä tahansa keppi, kuten kotoa löytyvä mopin varsi, hara- va tai vaikkapa jokin maila. Seiso haara-asennossa, keppi lantion edessä. – Keppijumpan teho perustuu jumpalle tyypillisiin, pumppaaviin liikkeisiin, jotka tuulettavat lihaksistoa ja tuovat lihaksiin verta ja happea. L iikkumattomuus, yksipuolinen liikunta tai staattinen työasento kiristävät kehon. Keppijumppa sopii Teijan mukaan kaikille, jos ei nyt aivan vauvasta vaariin, niin ainakin lapsista ikäihmisiin. – Viitisentoista minuuttia mukavaa keppijumppaa riittää hyvin kehon vetreyttämiseen. Muutaman kerran viikossa tehty jumppa laittaa lihakset ja nivelet liikkeelle. Viitisentoista minuuttia mukavaa jumppaa riittää hyvin kehon vetreyttämiseen, Teija sanoo. – Rustojen ja luiden kulumamuutokset aiheuttavat myös liikerajoituksia, mutta niihin ei jumpan avulla juurikaan voi vaikuttaa. Lisätietoja: Personal trainer, Fysioterapeutti Teija Reini-Nieminen puh. Näitä liikerajoituksia ja niistä johtuvia haittoja voi ehkäistä harjoittelemalla. Aineenvaihdunta ja verenkierto häiriintyvät esimerkiksi ainaisen istumisen johdosta, mikä jäykistää jäsenet. Jumpan ei kuitenkaan tarvitse olla pitkä ja hikinen operaatio. Kepin avulla voi verryttää koko kehon, sillä keppijumppa harjoittaa myös kehonhallintaa ja tasapainoa. – Keppijumppa on halpaa kuntoilua, sillä erikoisia ja kalliita välineitä ei tarvita. Liikunta Teija ReiniNiemisen mukaan keppijumppa tuulettaa lihaksia ja tuo lihaksille verta ja happea. Nivelten liikkuvuus voi rajoittua iän myötä myös niveltä ympäröivän nivelkapselin kutistumisesta. – Kehon kuormittaminen yksipuolisilla työasennoilla tai harjoittelulla aiheuttaa lihasepätasapainoa, jolloin osa lihaksista kiristyy ja kaipaa venyttelyä, ja osa lihaksista kaipaa edelleen vahvistusta. Keppijumppa on edullista kuntoilua Keppijumppa on helppo konsti vetreyttää koko vartaloa. Vie keppi suorilla käsillä selän taakse, voit koukistaa liikettä johtavan kyynärpään. Lihastasapainon häiriöt saattavat vaikuttaa myös nive- 92 SenioriTERVEYS len toimintaan, jolloin voi syntyä kulumia ja kipuja. Silloin, jos esimerkiksi toinen käsi on kankeampi kuin toinen, auttaa keppi jumppaamaan molempia käsiä, Teija kertoo. Jotta keppijumpasta saisi tuntuvia tuloksia, tulisi jumpata kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Jumppakepiksi kelpaa moppi tai harava Keppijumppa vetreyttää koko kehon Kehon kireyksiä verryttävä keppijumppa sopii kaikenikäisille. Palauta alkuasentoon ja tee liike toiselle puolelle. KEPIN PYÖRÄYTYS TAAKSE. Kepin avulla saadaan aikaiseksi selän tarvitsemia kiertoja. Liike parantaa hartian ja rinnan seudun liikkuvuutta. – Kepin avulla voi toki jumpata päivittäinkin. Myös vammat ja kipu aiheuttavat kehon kiristymistä
Vedä keppi rinnalle nostaen kyynärpäät ylös. Seiso ryhdikkäästi keppi hartioilla. Nosta keppiä selkää pitkin kohti kainaloita ja laske hitaasti alas. Tee rauhallista, laajaa melontaa, ikään kuin kahdeksikkoa kepin päällä. Seiso haara-asennossa, keppi edessä lantion korkeudella. Käännä kyynärpäät kepin yli, vedä keppi kainaloihin ja paina leukaa kevyesti kohti rintaa. Vie keppiä vuorotellen kainaloihin ja polvitaipeisiin. Liike parantaa selän liikkuvuutta. Pidä keppi edessä pystyssä, ote molemmilla käsillä kepin päästä. Liike parantaa kyljen ja selän liikkuvuutta ja vahvistaa vinoja vatsalihaksia. Voit kurkistaa toisen kainalon alta. Pidä keppi käsissä selän takana kämmenet taaksepäin suunnattuna. Taivuta vartaloa rauhallisesti suoraan sivulle. SenioriTERVEYS 93. Seiso ryhdikkäästi, keppi selän takana kainaloissa. Harjoitus parantaa hartiaseudun ja yläselän liikkuvuutta ja vahvistaa reisilihaksia. Kallistu eteen ja koukista hieman polvia. Liike parantaa rintarangan liikkuvuutta. SIVUTAIVUTUS. Vedä keppi polvitaipeisiin, samalla polvia hieman koukistaen. Liike harjoittaa hartia-, rinta- ja selänseudun liikkuvuutta. MELONTA. HOUSUT POIS. Paina päätä ja ylävartaloa käsien väliin. Tee muutama kevyt jousto ja palaa alkuasentoon. SELÄN PYÖRISTYS. KURKISTUS
– Lihastasapainon häiriöt saattavat vaikuttaa myös nivelen toimintaan, jolloin voi syntyä kulumia ja kipuja. Kierrä vartaloa tasaisesti puolelta toiselle, anna katseen seurata mukana. 02 337 111 94 SenioriTERVEYS PUURON HÄMMENNYS. TURUN MESSUKESKUS Kädentaidot, sisustus ja lahjatavarat Terveys, kauneus ja muoti Harmony – ekologinen elämäntapa Hyvinvoinnin Plaza Koulutus ja matkailu www.osaavanainen.fi AVOINNA pe 10–18, la–su 10–17 p. Liike parantaa selkärangan liikkuvuutta, myös vatsa- ja selkälihakset vahvistuvat. Pysäytä liike hetkeksi ääriasennossa. Arjen ilot on tehty jaettaviksi! 24.–26.10. Liikunta KIERTO. Liike lisää yläselän liikkuvuutta.. Liike lähtee keskivartalosta, älä siis kierrä kehoa käsillä. Vaihda pyörityksen suuntaa. Tuo keppi eteen pystyyn ja ota molemmin käsin ote kepin päästä. Pyöritä keppiä edessä isossa kaaressa samalla hieman eteen kallistuen ja polvista joustaen. Seiso ryhdikkäässä asennossa keppi hartioilla
Juttusarja jatkuu: Nyt Tuulikki hoitaa kauneuttaan Tuulikki TimgrenLillukkamäki muistaa joka aamu kiittää aamurukouksessan Taivaan Isää uudesta armon päivästä. Elämästä saa iloita. Kiitollisuus on voimistava matkaeväs elämässä, paras katkeruuden karkoittaja, Tuulikki sanoo. – Paras kaunistaja on nainen itse, hänen asenteensa elämään Vettä ja vitamiineja! Tuulikki Timgren-Lillukkamäki kehottaa vapauttamaan itsensä ”Martta-geenistä” ja tarttumaan hetkeen. Kauneudenhoidossaan Tuulikki luottaa veteen, vitamiineihin ja kasvoläpsytykseen. Hiustenhoidossa luottokampaajaansa. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA SenioriTERVEYS 95. Ennakkoluulottomana hän on valmis kokeilemaan myös erilaisia hoitoja, mutta pistellä Tuulikin kasvoja ei saa. – Kiitän, mitä kaikkea ihanaa ja jännittävää päivä tuokaan taas tullessaan
Hän käy myös kampaajalla ja meikkaajalla. Tuulikki korostaa hyvin hoidettujen hampaiden merkitystä sekä kauneuden että terveyden näkökulmasta. Seksi saa olla villiä ja vapaata! Tuulikki on sitä mieltä, että ihmisen elämänasenne on hänen paras kaunistajansa. Äitini myös läpsytteli kasvojaan. – Viisi orgasmia viikossa on erinomainen kaunistaja ja sekä fyysisen että psyykkisen terveyden perusta! hän pamauttaa. Vitamiineista hänen listallaan ovat muun muassa karnosiini, E-vitamiini, magnesium, B-vitamiinit sekä foolihappo. Sata kertaa läpsyn läpsyn. – Ei muuten takuulla ole! Tuulikki napauttaa. S inulle on aivan varmasti laitettu botoxia, on Tuulikki TimgrenLillukkamäelle sanottu monet kerran hänen rypytöntä ihoaan ja korkeita poskipäitä katsellessa. – Olen teetättänyt hampaisiini posliinikuoret Thaimaassa ja olen niihin hyvin tyytyväinen, hän kertoo. Tällä kertaa kunnostuksen kohteena on Tuulikin jo luonnostaan kaunis iho. Vettä Tuulikki juo vähintään kaksi litraa päivässä. Yksi aivan ehdoton tuote ihoni hyvinvoinnille on Vivania Skin Omega -valmiste, jossa on helokki-, piiankieli- ja pellavasiemenöljyä sekä A-, C-, E- ja B-vitamiinia. Kauneus – Sata kertaa läpsyn läpsyn. Ensimmäinen kuoli auto-onnettomuudessa Tuulikin ollessa viimeisillään raskaana. Tuulikki elää yksin, pilkettä piisaa silmäkulmassa ja romantiikkaa ilmassa.. – Miksi meissä suomalaisissa naisissa ”Martta-geeni” on edelleen niin voimakkaana. Onnellisessa yksinäisyydessä myös parisuhteen onnen avain Tuulikki on ollut kahdesti naimisissa ja menettänyt molemmat aviomiehensä traagisesti. Hän antaa myös vinkkejä, millä viljan ja maidon voi korvata. Äitini myös läpsytteli kasvojaan. Seksi saa ja sen pitää olla villiä ja vapaata, vähän niin kuin tämä minun luonnonmukainen puutarhani, Tuulikki naurahtaa. Sata läpsytystä aamuin illoin Kauneudenhoidossaan Tuulikki lähtee ajatuksesta, että kaunis iho rakennetaan sisältä käsin. Viime Senioriterveys-lehdessä (3-2014) kerroimme 68-vuotiaan Tuulikin uudesta elämästä: paino on pudonnut yli 30 kiloa, lihasvoima parantunut kuntosaliharjoittelun myötä ja vyötärö kaventunut reilulla kymmenellä sentillä. Toinen aviomies kuoli syöpään. – Seksuaalisuudesta ja seksistä nauttimiselle ei ole yläikärajaa. – Käytän Hankintatukun tuotteita. Seuraavassa numerossa keskitytään jälleen hänen liikuntaharrastuksiinsa ja painonhallintaan sekä siihen, millaisia ruokavaliomuutoksia Tuulikki on painonhallintaprojektissaan tehnyt, muun muassa jättänyt kotimaiset viljan ja maitotuotteet pois. Kaikkein tärkeintä on se, että ihminen elää juuri omannäköistä elämää, sellaista joka tuntuu itsestä hy- 96 SenioriTERVEYS Tuulikki Timgren-Lillukkamäki * 68-vuotias Pielavedellä, kasvanut Keiteleellä * syntynyt toiminut vapaa kirjoittaja * neljä lasta,yrittäjänä, kuusi lastenlasta * asuu Pusulassa (Lohjalla) Kärkölän kylässä * lukee avoimessa yliopistossa teologiaa * oli kaksi kautta Nummi-Pusulan kunnanvaltuustossa * kristillisdemokraattien mandaatilla neulomista, runoja, kirjoittamista * harrastaa julkaissut *(Tietolaatikonrunokirjoja kokosi Maija Salmi.) vältä. – Vettä ja vitamiineja, siinä minun tärkein kauneusreseptini, Tuulikki sanoo ja jatkaa: – Sekä kasvojen, kaulan ja decolten läpsytystä joka aamu ja ilta. Olen sitä mieltä, että elämästä pitää nauttia ja liiasta suorittamisesta pitää osata luopua. Alkuvuodesta Tuulikki kohahdutti Nelosen Farmi-televisio-ohjelmassa suorasukaisilla mielipiteillä seksuaalisuudesta. Kun elää omaa elämää, ei ole tarvetta arvostella toisia tai pohtia toisten valintoja, hän sanoo
Olen sitä mieltä, että vasta sitten, kun ihminen osaa olla yksin ahdistumatta yksinäisyydestä, hän osaa elää myös parisuhteessa. Hyaluronihapon määrä Minna Suojoki tutkii asiakkaidensa hiuspohjan 300-kertaisesti suurentavalla mikrokameralla. BYAS on luonnonmukainen ja turvallinen menetelmä kasvojen ja koko kehon muokkaamiseen, ilman piikkejä tai leikkauksia, Mia kertoo. Laitteet on suunnattu niin kotikäyttöön kuin hoitoloihinkin. Hoidon jälkeen Mia tuoksutteli Tuulikin puutarhan vienosti tuoksuvia ruusuja. – Suloinen Bella-tyttö sanoo aamurukouksemme lopuksi: Voi kiitos Taivaan Isä tästä mummosta, joka on niin ihana, Tuulikki hymyilee. Nyt myös kotona, Mia sanoo. Kosteusvoidetta imeytetään pintaa syvemmälle ihoon Hoidon alussa Mia mittaa Tuulikin ihon kosteusprosentin. Hyaluronihappoa on luonnostaan kehossamme, ihossa ja nivelnesteessä. Ihossa se toimii eräänlaisena luontaisena ihosolukon täyteaineena, pitäen ihon pehmeänä ja joustavana, poistaen ryppyjä ja juonteita. Tuulikin hiuspohja on kauniin vaaleanpunainen. – BYAS tulee englanninkielen sanoista Bionic Youth Activating System eli bioninen nuoruuden aktivointijärjestelmä, jossa yhdistyvät biologia ja teknologia. SenioriTERVEYS 97. Seuraa Tuulikille antavat myös tämän tästä mummon luona pistäytyvät lastenlapset, joita Tuulikilla on kuusi. – Minua ei sitten piikitetä! Tuulikki napauttaa. Jotta ihon kuntoon voidaan vaikuttaa tehokkaasti, täytyy päästä pintaa syvemmälle. – Varmasti ei, Mia vakuuttaa. Ei sido toista, ei kyttää, ei kysele turhanaikaisia, eikä suostu henkisesti sidottavaksi, hän pohtii. Siellä aineet kosteuttavat pitkävaikutteisesti ihoa ja edistävät kollageenin uudistumista. – Olen hyvin onnellinen siitä, että osaan elää yksin tuntematta itseäni yksinäiseksi. Kosteut- tavan hoidon jälkeen kosteusprosentiksi tulee 52.5 %. – Perinteisten kosteusvoiteiden ongelma on se, että ne vaikuttavat vain ihon pinnalla, jolloin myös niiden vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Aiemmin tämä on ollut mahdollista vain klinikoilla ja hoitoloissa annettavina Hyaluronihappo-täyteainepistoksina sekä vastaavan tyyppisinä hoitoina. Sillä välin kun Mia Ruotsalainen teki Tuulikille kasvojen kohotus- ja kosteutushoidon, lämmin kesäsade ehti tauota. Se on 35.8%. – Hoitojen yhteydessä käytettävät seerumit, geelit ja voiteet ovat täysin kasvipohjaisia, hän jatkaa. Mia Ruotsalainen edustaa Suomessa saksalaista Byas-laitteistoa, joka sopii kasvojen ja vartalon kohotus- ja kosteutushoidoksi sekä hoitolassa tehtynä että etenkin kotihoitona. Mia tekee hoidon Tuulikin kotisohvalla, ulkona ropistelee lämmin kesäsade. Eye Lifterillä hoidetaan herkkää silmänympärysalueen ihoa, Face Lifterillä kasvojen ja kaulan ihoa, Body Lifterillä vartalon muita alueita. Minua ei sitten piikitetä! Heinäkuisena aamupäivänä hyvinvointialan monitoiminainen Mia Ruotsalainen ajoi Tuulikin luokse kokeilemaan Tuulikin kasvoille Suomeen kesällä rantautunutta, saksalaista WellStar BYASihonmuokkauskonseptia, johon kuuluvat Eye Lifter, Face Lifter ja Body Lifter. – Face Lifter ja Eye Lifter -laitteiden avulla hoitotuotteiden vaikuttavat aineet, kuten hyaluronihappo, saadaan imeytettyä ihon syvempiin kerroksiin
– Salon Acen Minna Suojoki on ollut lähes parikymmentä vuotta luottokampaajani, Tuulikki sanoo. Liian tumma meikkivoide vanhentaa, Iita sanoo. Pesu- ja muotoilutuotteet valitsemme sellaiset, jotka kauniisti tuuheuttavat ja kosteuttavat Tuulikin hentoja, kullanvaaleita hiuksia, Minna Suojoki kertoo. Ja huulipuna levitetään aina siveltimellä, Iita ohjeistaa. alkaa hitaasti vähenemään noin 20–30 ikävuoden jälkeen. Meikkivoide testataan kaulalle, ei kämmenelle Suihkaus lakkaa, ja Tuulikin tukka on hyvin. Minnalla on kampaamossaan tietotekniikkaa hyödyntävä, 300-kertaiseksi suurentava mikrokamera, jonka avulla hän tutkii asiakkaidensa hiuspohjan. Esi- merkiksi lääkkeet ja suomalaisilla hyvin yleinen, mutta huonosti diagnostisoitu kilpirauhasen vajaatoiminta haurastuttavat hiuksia, mutta Tuulikilla ei ole näitä ongelmia, Minna kertoilee Tuulikin hiuksia pestessään. Poskipunasta Iita muistuttaa kaikkia naisia: – Poskipuna on meikin yksi tärkein osa. Huulet kannattaa ehdottomasti rajata ennen huulipunaa, rajaus pitää punan paikoillaan. Kulmat kasvojen kehys, poskipuna must – Tuulikin hiukset ja hiuspohja ovat erinomaisessa kunnossa. – Tuulikin hiukset ja hiuspohja ovat hyvässä kunnossa. – Desifique-sarjan pesu- ja muotoilutuotteissa sekä B-vitamiinipitoisessa hoitoseerumissa olevan Stemoxydine-teknologian ansiosta saadaan aktivoitua kaikille kudoksille, myös hiukset tuottaville kantasoluille olosuhteet, joissa nukuksissa olevat hiusnystyt saadaan taas ”herätettyä” tuottamaan uusia hiuksia. Minna muistuttaa, että ennen lämpökäsittelyjä hiukset on hyvä suojata lämpösuojalla. 98 SenioriTERVEYS Iita korostaa, että huolellisesti hoidetut kulmat ovat kasvojen kehys. – Rajaus yläluomen limakalvolla jatkaa kauniisti ripsiä. Vuosien saatossa tämä väheneminen alkaa ilmenemään ryppyinä, ihon kuivumisena ja roikkuvana ihona. – Säännöllisesti hoidettuna BYAS Lifter -laitteilla kasvoille saadaan kohottava vaikutus, rypyt vähenevät, ja ihon luontainen kosteustasapaino paranee merkittävästi, Mia kertoilee hoitaessaan Tuulikin ihoa ja silmänympäryksiä Face Lifter ja Eye Lifter -laitteilla. Kotiin tullessa pihakoivu saa rakkaat halaukset: – Kyllä naisen elämä on ihanaa!. Minna valitsi Tuulikin hiustenhoitoon Kerastasen Desifique-tuotesarjan tuotteet. Hän muistuttaa, että puuteria pyöräytellään kasvoille isolla siveltimellä meikin kiinnittäjäksi, ei paksuksi kerrokseksi ihon virheiden peittäjäksi. Tämä kaikki näkyy hiuksista. Mustaa kajalia Iita neuvoo laittamaan yläluomen limakalvolle. Mutta Tuulikin ruokavalio onkin tarkistettu ammattilaisen kanssa ja hän täydentää terveellistä ruokavaliotaan monipuolisesti vitamiineilla ja rasvahapoilla. Poskipuna kuuluu sekä arki- että juhlameikkiin. Meikkivoide valitaan asteen verran ihon väriä vaaleampi. Hiukset ovat terveytemme mittarit. – Kiitos, lopputulos on omannäköiseni ja kauniin harmoninen. Näin saa pysyvän huulimeikin, jota tarvitsee päivän mittaan ainoastaan vähäsen siveltimellä parannella. Luomille Iita valitsee sinisen eri sävyjä, samasta uutuuspaletista kaikki. Terve hiuspohja, terveet hiukset Kun Tuulikin kasvot on kohotettu ja kosteutettu, hypätään autoon ja ajetaan Forssaan kampaajalle ja meikkivinkkejä hakemaan. – Meikkivoiteen alle on hyvä laittaa ihon väriä tasoittava ja pikku virheitä korjaava seerumi. Tuulikin hiuspohja näyttää hyvältä, kauniin vaaleanpunaiselta. Tämä on hieno asia, kun ottaa huomioon, miten paljon hän on laihtunut, yli 30 kiloa. Kosmetologi Iita Järvinen meikkaa Tuulikin Lancomen tuotteilla. Desinfique-sarjan tuotteissa on myös hyaluronihapon johdannaisia. Se tuo kauniisti eloa kasvoille. Ärtynyt hiuspohja näkyisi punaisena mikrokameran kuvassa, Minna sanoo. – Luomille on hyvä laittaa meikin pohjustusvoidetta. Forssan kesäkadulla katseet kääntyvät näyttävän Tuulikin astellessa autoon. Meikkivoidetta on hyvä kokeilla kaulalle, ei kämmenselälle. – Myös huulet kannattaa pohjustaa huolellisesti ennen rajauskynän ja huulipunan laittoa. Se pitää luomivärin paikoillaan, eikä väri mene viiruiksi. Ripsiä taivuttamalla katseeseen saa kauniisti avaruutta. Kauneus – Vasta sitten, kun ihminen osaa olla yksin ahdistumatta yksinäisyydestä, hän osaa elää myös parisuhteessa. Viimeisen silauksen kauneuspäivässään Tuulikki saa forssalaisessa kauneushoitola Tuhkimossa. Tuulikille hän käyttää lämpösuojana Kerastasen Croma thermique -tuotetta. Ja sain valtavasti vinkkejä! Tuulikki halaa Iitaa meikkaushetken lopuksi. Värityksen sävyt lähtevät Tuulikin taivaansinisistä silmistä ja hänen raikkaan sinisestä leningistään. – Ainoastaan terve hiuspohja tuottaa terveitä hiuksia, siksi hiuspojan kunto on niin tärkeä asia. Ne kosteuttavat sekä antavat hiuksille kimmoisuutta ja tuuheutta
09-413 97 356, timo.lempiainen@karprint.fi Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Ota talteen! Helppo ja tehokas tasapainojumppa PALVELUKORTTI Seniori TERVEYS Tilaan SenioriTerveys -lehden 3/2014 6,50 FARMI- TUULIKIN UUSI, ENERGINEN ELÄMÄ HORMONIMUUTOKSET kukkivat maksaläiskinä Paino pudonnot 30 kg, vyötärö kaventunut yli 10 cm KYLÄHISTORIIKKI avasi näkemään kotikylän kunnioittavin silmin LAULAMISEN LAHJAKIN PALAUTUI KURKKUSYÖVÄN VOITTANUT RIKI SORSA: Minulla on nyt hirveän hyvä olla Kun mieli on maassa, ei seksikään kiinnosta ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN ANNA-LIISA MATTILA on kirjoittanut gradun ja tietokirjan 91?VUOTIAAN KAISA PERKOILAN Hopeakorut kuljettavat tarinaa jälkipolville Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin 1. Ilmoitusasioissa Sinua palvelee ilmoituspäällikkö Timo Lempiäinen, puh. Juttuvinkki mielessä. Meilaa toimitukseen reetta.ahola@karprint.fi, mira.piispa@karprint.fi Arvoisa ilmoittaja. Seuraavassa numerossa Hellää hoitoa ja mukavaa tekemistä sykkiville sydämille! Seuraavassa Senioriterveys-lehdessä 5-2014 teemoina ovat: * * * * * Sydän- ja verisuoniterveys Hammasterveys Terveet aivot Gynekologiset ja urologiset terveysongelmat Arjen helpottajat Seuraava numero ilmestyy lokakuun alkupuoliskolla. luokan postimerkki Karprint Oy Seniori TERVEYS tilaukset@karprint.fi www.senioriterveys.fi Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Postinumero