Autoalan koulutuksen historia on kuitenkin suurimmalta osaltaan ammatin ohessa tapahtuvan koulutuksen, ammattikouluissa, teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä korkeakouluissa annetun teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen, sekä vapaan kurssitoiminnan tarina. ISBN: 978-951-9155-49-4 KL 60.09 PA N U N Y K Ä N E N A U TO A LA N K O U LU T U K S EN TA R V E, S Y N T Y JA V A K IIN T U M IN EN Kun hevosvoimat syrjäyttivät hevosen. Ajoneuvotekniikka on kehittynyt sen historian aikana paljon. Tiedossa oli, että SATL ja sen jäsenkunta ovat vuosien saatossa merkittävällä tavalla vaikuttaneet autoalan osaamisen ja tietämyksen lisäämiseen maassamme. Alusta asti ajoneuvojen suunnittelu, valmistaminen, korjaaminen, huoltaminen, käyttö ja käyttökelpoisuuden valvonta ovat vaatineet eritasoista koulutusta lähtien perustason ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuen yliopistojen insinööritieteisiin saakka. SATL on myös jo pi demmän aikaa kerännyt talteen autoalan kehitykseen vaikuttanutta tietoa, jota nyt halutaan saada laajan, alasta kiinnostuneen lukijakunnan käyttöön. VUODET 1900–1970 AUTOALAN KOULUTUKSEN TARVE, SYNTY JA VAKIINTUMINEN PANU NYKÄNEN Tarve koko Suomen autoalan koulutuksen histo rian kirjoittamiselle on jo pitkään noussut esille Suomen Autotek nillinen Liitto ry:n (SATL ry) piirissä
Kun hevosvoimat syrjäyttivät hevosen AUTOALAN KOULUTUKSEN TARVE, SYNTY JA VAKIINTUMINEN Vuodet 1900–1970
Kun hevosvoimat syrjäyttivät hevosen AUTOALAN KOULUTUKSEN TARVE, SYNTY JA VAKIINTUMINEN Vuodet 1900–1970 PANU NYKÄNEN SUOMEN AUTOTEKNILLINEN LIITTO RY
SISÄLLYS ESIPUHE 7 SATL historiatoimikunta 8 Kirjan kustantajan kiitokset yhteistyökumppaneille 9 Tutkimuksen tavoitteet 10 AUTO JA YHTEISKUNTA 15 Koulutus ja muuttuva yhteiskunta 17 Auton esihistoria Suomessa 19 Konetekniikan opetusta ja alan teollisuutta 22 Auto osana korkeakoulun ja teknillisten koulujen antamaa opetusta 29 Kolmitasoisen koulutusjärjestelmän synty 31 Teknologiakompleksi auto 37 Polttoja voiteluaineet 39 Sarjatuotanto ja varaosahuolto 41 AUTOALAN KOULUTUKSEN ALKU 47 Autojen maahantuonti ja huolto Suomessa ennen itsenäistymistä 48 Itsenäisessä Suomessa 54 Puolustusvoimien autopataljoona ja Suojeluskunnat 58 Autotekniikkaa korkeakoulussa 63 Autotekniikkaa opistoissa 69 Kotimaista autoteollisuutta 71 Oy Suomen Autoteollisuus Ab 74 Oikeus kuljettaa moottoriajoneuvoa 78 Säädöstoiminnan alku 78 Uusi laki 81 Tiestö 86 Tarkennuksia lakiin 87 AUTOTEKNIIKAN KÄYTÄNNÖN OSAAJAT 91 Ammattienedistämislaitos 95 Suurkaupunki Helsinki 101 Kotimainen järjestötoiminta koulutuksen taustalla 105 Uusi asetus 1938 112 Teollisuuskoulujen ja opistojen uudelleenjärjestely 114 Peron komitea 117 Tampereen Teknillisen Oppilaitoksen autotekniikan opetuksen alku 118 Teollisuuskouluista teknillisiksi kouluiksi 126
KRIISIN KAUTTA ETEENPÄIN 131 Kriisiajan tekniikkaa 132 Arki opistoissa sodan kestäessä 136 Itsenäiseen tuotantoon 138 Koulutusuudistus jatkosodan aikana 146 TKK:n koulutusohjelman uudistus 151 Rauha 153 Käytännön korjaamohenkilökunta 156 Helsingin Teknillinen Oppilaitos HTOL 156 Turun Teknillinen koulu ja oppilaitos 166 Autotekniikan opetuksen oppivuodet 167 KONSTRUKTIIVISTA OSAAMISTA 173 Autotekniikan institutionalisoituminen korkeakouluun. 178 Kylmä uhka 180 Korkeakouluopetuksen rahoitus 182 Teollistuva Suomi 184 Oulun insinöörit, Jyväskylän ja Mikkelin teknikot 188 Valmistautuminen uuteen pulaan 193 Linnavuoren tehdas 197 Teknillisen tiedon hankinta 200 Suuret ikäluokat 203 Avoimille urille 208 Järjestelmä 1960-luvulla 211 Autoteollisuuden uusi sukupolvi 212 Autotekniikan professuuri TKK:lle 217 Autoalan järjestöt 223 UUSI AIKA 227 Autotekniikan koulutuksen uudistus 234 LOPUKSI 239 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS 245
Vaati paljon työtä ja opiskelua ennen kuin hevosvoimat korvasivat hevoset. Tiedossa oli, että SATL ja sen jäsenkunta ovat vuosien saatossa merkittävällä tavalla vaikuttaneet autoalan osaamisen ja tietämyksen lisäämiseen maassamme. Lainaten vuodelta 1942 peräisin olevaa Auton ja Autokaupan Historiaa -teosta voidaan todeta, kuinka monipuolinen aikaansa seuraavan autokauppiaan on täytynyt aikanaan olla. Autoala on merkittävä työllistäjä ja mahdollistaa ihmisten sekä tavaroiden liikkumisen Suomessa. Vaikka hänen päätehtävänsä luulisi olevan vain auton kauppaaminen ja myyminen, hänen täytyy pitää asiakkaastaan huolta vielä paljon jälkeenpäinkin, ei vain silloin kun auton osat kuluvat tai hajoavat, vaan myös kun auton omistajan tarpeet muuten kasvavat. SATL on myös jo pidemmän aikaa kerännyt haastattelemalla talteen autoalan kehitykseen vaikuttanutta tietoa, jota nyt halutaan saada laajan, alasta kiinnostuneen lukijakunnan käyttöön. Henkilöliikenteestä yli 90 prosenttia ja tavaraliikenteestä noin 70 prosenttia kulkee kumipyörillä. Autoala työllistää Suomessa nykyisin suoraan lähes 45 000 henkilöä ja liikennesektori mukaan luettuna noin 120 000 henkilöä. Ala on kansantalouden kehittymisen kannalta ollut merkittävässä roolissa, ja sen kehityspolku on itsenäisyytemme aikana ollut pitkä ja monipolvinen. Maitokaupan tavarat oppii myymään muutamassa tunnissa, sekatavarakauppa vie jo muutaman päivän, mutta auto. 7 ESIPUHE T arve koko Suomen autoalan koulutuksen historian kirjoittamiselle nousi esille Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n (SATL ry) piirissä vuoden 2015 lopulla. Teoksen mukaan autokauppiaan on opettajakutsumuksen mukaisesti täytynyt kasvattaa sekä myyjänsä että asentajansa
Tämän autoalan koulutuksen historiateoksen ohjausryhmä on pyrkinyt suuntaamaan teoksen kattamaan monipuolisesti koko alan erilaisten koulutustarpeiden kehittymistä maassamme. Kirja kattaa ajanjakson auton ilmestymisestä ensimmäiseen energiakriisiin. Ajoneuvotekniikka on kehittynyt sen historian aikana paljon. Autoilukulttuurin alkuaikoina piti kauppiaan kouluttaa myös auton ostajat ja heidän perheja palveluskuntansa ainakin ohjaamaan ja hieman hoitamaankin ajokkiaan. Armeijalla on aina ollut huomattava rooli kuljettajien ja huoltohenkilöstön koulutuksessa. Unohtaa ei sovi myöskään kuljetusten merkitystä puolustusvoimien kannalta. Kehityksen nopeus on toki oman aikansa heijaste, mutta sen vaikutukset näkyvät kaikkialla. Teoksen on kirjoittanut filosofian tohtori Panu Nykänen.. Sitä paitsi tulee auton myyjän aina olla teknisen kehityksen tasalla. Alusta asti ajoneuvojen suunnittelu, valmistaminen, korjaaminen, huoltaminen, käyttö ja käyttökelpoisuuden valvonta ovat vaatineet eritasoista koulutusta lähtien perustason ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuen yliopistojen insinööritieteisiin saakka. Matti Juhala Historiatoimikunnan puheenjohtaja SATL historiatoimikunta Historian ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran syksyllä 2016 ja toimikunta on kokoontunut säännöllisesti syksyyn 2018 saakka. Sen puheenjohtajana toimi Matti Juhala, ja jäseninä Veikko Laukkanen, Hannu Palmu, Pasi Perhoniemi, Antti Saarialho, Panu Sainio ja Jouko Sohlberg. Tämä kehityskulku toimii myös esimerkkinä siitä, miten uusien teknillisten alojen yksityinen ja valtiollinen koulutus voivat kehittyä palvelemaan koko yhteiskuntaa ja luoda vahvoja edellytyksiä liiketoiminnalle. 8 kauppaa eivät kaikki opi ollenkaan ja nokkelimmilta ja taitavimmiltakin myyjiltä menee sen erikoisuuksiin perehtymiseen ainakin kuukausimääriä ellei vuosia
9 Kirjan kustantajan kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen autoalan koulutuksen historiaa vuosina 1900-1970 käsittelevän ”Kun hevosvoimat syrjäyttivät hevoset Autoalan koulutuksen tarve, synty ja vakiintuminen” -kirjan toteuttaminen on ollut kokonaisuutena lähes kolmen vuoden mittainen projekti. Omat erityiskiitokset ansaitsevat myös käsikirjoituksen saattamisesta kirjaksi asti toimittaja Annukka Ollitervo, taittaja Mikko Puranen sekä SATL:n liiketoimintajohtaja Hannu Palmu. Helsingissä 20.12.2018 Turo Tiililä Pasi Perhoniemi Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Suomen Autoteknillinen Liitto ry Suomen Autoteknillinen Liitto ry. Lisäksi haluamme kiittää kirjan tutkijana ja käsikirjoittajana toiminutta FT Panu Nykästä tekemästään urakasta sekä kirjan sisältöä ohjannutta ohjausryhmää asiantuntevasta tuesta sisällön aihealueiden määrittelyssä. Haluammekin esittää suuret kiitokset Henry Fordin säätiölle ja AKL ry:lle tästä tuesta, joita ilman kirjan toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Lisäksi Autoalan Keskusliitto AKL ry tuki projektia rahallisesti oman rahoituksemme lisäksi. Sen toteuttamisessa ratkaisevana tekijänä oli Henry Fordin säätiöltä saatu apuraha
Tästä syystä myös alan koulutus on jatkuvan muutoksen alaisena. Samalla alalle kouluttautuvien on omaksuttava taito soveltaa kaikkia näitä käytäntöön. 127. KUVA: MOBILIA KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / EEVA RISTA. 1 Hantula & al. 10 Tutkimuksen tavoitteet Autoalan koulutus johtaa lukuisiin erilaisiin ammatteihin. Liikennöinti joutuu vastaamaan elinkeinoelämän, teollisuuden ja arkiliikkumisen jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. 1999. Sen tavoitteena on kasvattaa autoalalla toimivan henkilökunnan ammattitaitoa siten, että autoja kuljetusvälinetoimintaan sitoutuneet pääomat tulevat mahdollisimman tehokkaasti käytetyiksi, ja yhteiskunnan liikennöintitarve tulee edullisesti tyydytetyksi. 1 Koulutus tähtää poikkeuksellisen laaja-alaiseen tekniikan kokonaisuuden hallintaan. Koulutukseen sisältyy useita laajoja kokonaisuuksia: rakenteiden mekaniikkaa, tietotekniikkaa, moottoreiden ja kone-elinten teoriaa. Useat teknillisen koulutuksen alat tähtäävät pätevöitymiseen tarkoin rajattuun tehtävään, mutta autoalan teknikko, insinööri tai diplomi-insinööri saattaa työskennellä esimerkiksi ammattikoulun opettajana, korjaamopäällikkönä, autovahinkotarkastajana, perävaunusuunnittelijana, perävaunumyyjänä, katsastusmiehenä, henkilönostimen suunnittelijana, kompressorimyyjänä, automyyjänä, automekaanikkona, tai konepajan eri tehtävissä. s
Tutkimuksessa perehdytään siihen, minkälaiset tekijät vaikuttivat opetuksen järjestelmän muodostumiseen eri aikoina, ja mitkä tekijät rajoittivat alan kehitystä kouluissa, oppi laitoksissa ja korkeakoulussa. Koulutuksen eri muotojen kehitystä käsitellään tässä tutkimuksessa tapauskohtaisesti, osana koulutusjärjestelmän kehityksen historiaa. 3 Ammattikoulujen taustasta, ks. Tuotannon tehostuessa tuotteiden kuljettamisesta muodostui yhä merkittävämpi kustannustekijä kokonaiskustannusten kannalta, ja liikennetekniikan osaamisesta tuli tärkeä osa koko tuotantorakennetta. s. 66. Pääosin autoalan koulutus on liittynyt käytännöllisten alojen koulutuksen puolelle, mutta johtuen alan yhteiskunnallisesta kattavuudesta, autoalalle johtavaa koulutusta ei voi lähtökohtaisesti rajata näinkään. Kysymys siitä, vaikuttiko asiaan enemmän autoistuvan liikenteen kasvavat vaatimukset, vai yhteiskunnan ja maan teollisuuden tarve kehittää tulevaa tuotantoa varten taitoja ja tietoja, joita ei vielä ollut käytettävissä. 17–19.. 2 Heikelä 2001. 2 Koulutuksella voidaan tarkoittaa muodollista tai epämuodollista opetusta ja harjaannuttamista tehtäviin. s. Suomessa koulutusjärjestelmiä rakennettaessa on perinteisesti seurattu duaalimallia, jossa yleissivistävä koulutus ja käytännöllisten alojen koulutus on erotettu omiin linjoihinsa. Autoalan koulutuksen historia on kuitenkin suurimmalta osaltaan ammatin ohessa tapahtuvan koulutuksen, ammattikouluissa, teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä korkeakouluissa annetun teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen, sekä vapaan kurssitoiminnan tarina. Laukia 2013. 3 Tämän tutkimuksen pääasiallinen tutkimuskysymys on se, miten autoala tuli osaksi kolmentasoisen teknillisen opetuksen järjestelmän kaikkia toiminnan tasoja saavuttaen samalla valtakunnallisen kattavuuden. 11 Liikennetekniikka on yksi autotekniikasta irtautunut toiminnan suunta, jonka synty Suomessa 1960-luvun alussa liittyy elinkeinoelämän yleiseen kehitykseen. Liikennetekniikka pysyi tuntemattomana tai tarpeettomana talouselämän kannalta niin kauan, kuin teollinen tuotanto maassa pysyi vaatimattomalla tasolla. Toimijakenttä tässä tutkimuksessa muodostuu valtion, yritystoiminnan ja teknillisen opetuksen järjestelmän muodostavien oppilaitosten välisistä suhteista
140.. 5 Autotekniikan opetus Suomessa muodostaa hyvän kohteen tämänkaltaisen vuorovaikutuksen tutkimukselle, koska käsiteltävä ajanjakso 1900-luvun alusta energiakriisiin muodostaa tiiviin ajanjakson, koko tapahtumasarja käynnistyy puhtaalta pöydältä, ja alan kehitys ajanjakson aikana Suomessa on jatkuvasti taloudellisen ja teknillisen toimintakyvyn äärirajoilla. Burrage 1993. Koska yhteiskunnan sitoutuminen liikennejärjestelmiin koskettaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, ehkä kriittisimmin maanpuolustusta ja taloudellisen toiminnan perusteita, asiaan vaikuttavien toimijoiden joukko on todella suuri. Tehdyt ratkaisut ovat usein pakon edessä syntyneitä, ja perustuvat harvoihin käytettävissä olleisiin vaihtoehtoihin. 5 Etzkowitz 2002. Tässä tutkimuksessa on keskitytty niihin toimijoihin, joiden vaikutus on kattava ja suora. 12 Michael Burrage näkee länsimaiden koulutusjärjestelmää koskevassa artikkelissaan koko opetusjärjestelmän kehityksen 1800-luvulta 1900-luvulle nimenomaan ammatinharjoittajien, valtion ja yliopiston välisenä kamppailuna. Etzkowitz kuvaa kehityksen monimutkaisena tapahtumasarjana, jossa jokainen mainituista toimijoista • kehittyy itsessään • on vuorovaikutuksessa muihin kahteen tekijään • luo uusia verkostoja ympärilleen ja • jossa järjestelmä vaikuttaa kokonaisuutena muuhun yhteiskuntaan. Valtakunnallisella ja poliittisella tasolla kysymys autotekniikkaan sitoutumisesta ja yhteiskunnan rakenteiden muutoksesta moottoritekniikan vaatimusten mukaisesti on puhdasoppinen polkuriippuvuuskysymys. 139 eteenpäin. Henry Etzkowitz on teoksessaan MIT and the rise of Entrepreneurial Society käsitellyt yliopiston, yritysten ja valtion välistä suhdetta nykyaikaisen innovaatioyliopistojärjestelmän taustatekijänä. s. s. Liike-elämän puolelta 4 Etzkowitz 2002. 4 Autoalan koulutuksen historiassa on kysymys juuri näistä samoista ilmiöistä, koulutusorganisaatioina tarinassa toimivat suomalaiset teknillisen alan oppilaitokset
Muodollisen koulutuksen järjestelmän rakentaminen ja muodollisten pätevyysvaatimusten muodostaminen ei kuitenkaan poista tekniikkaan sisältyvää, varsin ehdotonta käytännön osaamisen hallinnan vaatimusta. Se, millä tasolla koulutukseen liittyviä muodollisuusvaatimuksia rakennetaan, riippuu yhteiskunnan resursseista ja teknillisen ympäristön tasosta, joka yhteiskunnassa vallitsee. Teknillisen korkeakouluopetuksen osalta tutkimus pohjaa kirjoittajan laatimiin Teknillisen korkeakoulun historioihin, joihin viitataan esimerkinomaisesti. Muita tutkimuksen pääasiallisia kohteita ovat poliittisen päätöksenteon huipulla tutkimuksen aikakaudella vaikuttava kauppaja teollisuusministeriö, sekä tietenkin teknilliset koulut, oppilaitokset ja korkeakoulut koulutustoimintaa toteuttavina yksiköinä. 13 toimijoita on mainittu vain esimerkinomaisesti, mutta Puolustusvoimat pitkäaikaisena ja vaikuttavana tekijänä autoteknillisissä kokonaiskysymyksissä on yksi tutkimuksen pääasiallisista toimijoista. Tekniikan opetus kuuluu nykyaikaisten käytännöllisten alojen joukkoon kaupallisten ja taideteollisuuden alojen kanssa, ja tekniikan opetus on eriytynyt viimeisen kahden sadan vuoden aikana omaksi kokonaisuudekseen oppilaitoslinjana. Auto itsessään, ja tapa, jolla autotekniikkaa sovellamme, muodostaa mainion kuvan koko yhteiskunnan teknillisestä tasosta.. Tekniikkaa voidaan kuitenkin opettaa myös ammatin ohessa ja tekniikkaa voi oppia käytännön töitä tekemällä. Lähteiden käytössä on oppilaitosten osalta pyritty alkuperäislähteiden käyttöön, teollisuuden toiminnan osalta on nojauduttu pääasiassa alalta julkaistuun kattavaan kirjallisuuteen. Tekniikkaa voidaan opettaa monin eri tavoin. Jossain vaiheessa teknologiajärjestelmä kehittyy sellaisiin muotoihin, että työn ohessa oppiminen ei ole tehokkain tapa oppia uusia asioita. Suomen autoalan koulutuksen historia on tästä syystä myös Suomen teknillisen kulttuurin kehityksen historiaa. Samasta syystä ilmailutekniikan läheinen suhde autotekniikan kehitykseen näkyy tapahtumien kuvauksessa
14 KUVA: SAKARI PÄLSI / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
6 Linnapuomi & Peltola 1984. Liikennettä on hoidettu paljon rautateitse ja vesiväyliä pitkin. 6 Erilaisia suunnitelmia omin voimin kulkevista vaunuista oli esitetty jo kauan ennen tätä, mutta 1800-luvun loppupuolen teknillinen ja teollinen kehitys antoi mahdollisuuden autoksi nykyisin kutsumamme laitteen kokoamiseen. Tämä on seurausta yhteiskunnan modernisoitumisesta ja kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehittymisestä välillä jopa vallankumouksellisiksi kutsuttujen tekniikan ja teollisuuden edistysaskeleiden mukana. Itse sana on peräisin Ranskan Akatemian s anakirjan lisäosasta vuodelta 1876. Tieverkosto on kuitenkin jo pitkään muodostanut liikenteen valtaväylät, joita pitkin on hoidettu ensin jalan ja hevosella, sitten autojen ja moottoripyörien voimin yhteiskunnan matkustusja kuljetustarpeita. KUVA: SAKARI PÄLSI / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Autoliikenteen varhaisvaiheessa sen pahin kilpailija oli rautatiet, jotka Euroopan ja Yhdysvaltojen keskusalueilla saavuttivat miltei nykyisen laajuutensa jo 1800-luvun lopulla. s. 8. Autolla oli näihin verrattuna kuitenkin muutamia ylittämättömiä etuja puolellaan. Auto on noin 140 vuotta vanha ilmiö. 15 AUTO JA YHTEISKUNTA T arve liikkumiseen ja kuljettamiseen on yksi inhimillisen kulttuurin perustarpeista. Liikenne Suomessa on kasvanut joitakin poikkeusaikoja lukuun ottamatta viimeisten kahden sadan vuoden aikana jatkuvasti. Kone on periaatteessa väsymätön, eikä hevostenkaan ylläpito ole vaivatonta ja päästötöntä. Lisäksi jo 1900-luvun alussa moottorikäyttöiset autot ylittivät suorituskyvyllään parhaiden ratsujen kyvyt. Paikallisliikenne hoidettiin vanhaan tapaan ratsastaen tai hevosvetoisilla vaunuilla
Samalla kun hevosvetoisista kulkuneuvoista luovuttiin ja korvattiin hevosvoimilla kuvatuilla motorisoiduilla vaunuilla, maan tieverkko rakennettiin uudelleen ja maan lainsäädäntö ja virkamieskoneisto muokattiin vastaamaan ajan vaatimuksia. 16 Autoliikenne käynnistyi Suomessa 1890-luvulla, mutta varsinainen autojen esiinmarssi tapahtui ensimmäisen ja toisen maailmansodan vaikutuksesta 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten kuluessa. KUVA: HARALD ROSENBERG / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Kuorma-ajuri Helsingin Kauppatorilla 1910-luvulla.. 2. s. 7 Myös Suomeen luotiin 1900-luvun kuluessa autojen kaupan ja liikenteen huollon verkostot, jotka edellyttivät koulutettua henkilökuntaa. Jälleenrakennusajan jälkeen 1950-luvun lopulta alkaen aiemmin hevosvetoinen Suomi autoistui lopullisesti. Vaikka suomalainen tieliikenteen palvelujärjestelmä kasvoikin todella vasta 1960-luvun jälkeen, asia ei suinkaan ollut 7 Esim. Yhteiskunta muuttui monin eri tavoin vain kahdenkymmenen vuoden aikana 1950-luvun puolivälistä eteenpäin. Tämä ei koske vain auton kuljettamista ja huoltoa. Borg 2007. Autoilun yleistyessä autoliikenteeseen liittyvä hallinto edellytti muodollisen koulutuksen saaneiden insinöörien ja teknikoiden joukkoa. Autoteknillinen kompleksi edellyttää toimiakseen laajaa järjestelmää, johon kuuluu myös löyhästi itse autoon kytkeytyviä osia, kuten huoltoasemat ja niiden yhteydessä toimivat kahvilat ja muut kuljettajien virkistäytymispalvelut. Maan autoistuminen edellytti autoliikenteen teknillisen, hallinnollisen ja tiedollisen tukijärjestelmän voimakasta kehitystä
Sama asia koskee tietenkin useita erilaisia laajoja teknologiajärjestelmiä. Tämä teos kertoo paitsi autotekniikan koulutuksen institutionalisoitumisesta Suomeen, myös suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumisesta. s. 1800-luvun lopulla, kun ensimmäiset autot saapuivat maahan, Suomessa elettiin edelleen suurelta osin vuosisatoja vanhojen elinkeinojen varassa. Pienessä maassa, jossa vapaita pääomia ei ole ollut saatavilla, ja teknologiajärjestelmä on haluttu pitää eri syistä kansallisissa käsissä, koulutus ja itse liikennejärjestelmän ylläpitäminen on taloudellisen pakon edessä keskitetysti johdettua. 8 Sotien jälkeisen ajan liikenteen palvelujärjestelmästä ks. Suuret kansainväliset öljy-yhtiöt rakensivat jo 1920-luvulla kattavat huoltoasemaverkostot maahan, ja 1920-luvun lopulta lähtien mukaan tuli myös kotimaisia toimijoita. Liikennejärjestelmän rakentaminen ei perustu suoraan taloudellisen voiton tavoitteluun, ja toiminnasta saatava hyöty realisoituu kansantaloudellisella tasolla. Kysymys siitä, kenellä on taloudellinen vastuu tekniikan koulutuksesta, on yhtä vanha kuin koulutusjärjestelmä itse. 17 tuntematon maailmansotien välisenä aikana. 8 Autoliikenteen muodostumisessa kysymys ei ollutkaan pelkästään auton saapumisesta Suomeen, vaan autoiluun liittyvän laajan, koko yhteiskuntaan vaikuttavan kulttuurin rakenteiden syntymisestä. Peltola 1995 b. Keskustelua rahoitusvastuusta käydään myös tekniikan alojen koulutusta kehitettäessä. 54 eteenpäin.. Elinkeinovapaus oli vahvistettu vasta muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin, ajatus omalla ammattitaidollaan itsensä elättävästä teknikosta tai insinööristä oli vasta herätetty ja toisinaan kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun alaisena. Kaikki nämä tekijät johtivat koulutustarpeen ja koulutusjärjestelmän muutoksiin. Koulutus ja muuttuva yhteiskunta Tekniikan suurvalloissa, erityisesti Amerikan yhdysvalloissa, joissa suurten liikennejärjestelmien rakentaminen ja ylläpito on perustunut yksityiseen toimeliaisuuteen ja taloudelliseen riskinottoon, myös autoalan koulutus on voinut tapahtua hajautetussa menettelyssä
Autoa on pidetty jopa teollistuneen 9 Joseph Schumpeterin 1934 julkaisema ajatus innovaatioista perustui laveaan käsitykseen yrittäjätoiminnan merkityksestä innovaatioiden syntymiselle. Keskustelu päättyi vuonna 1914, kun opetusja tutkimusresurssit romahtivat jälleen maailmansodan syttyessä. 18 Vaikeammille urille keskustelu koulutusjärjestelmän tuottavuudesta siirtyy uusien vallankumouksellisten teknologioiden tullessa näkyville. Esimerkiksi vuonna 1904 tapahtuneen teknillisen korkeakouluopetuksen budjetin nopean laajentamisen jälkeen syntyi kiista kemian teollisuuden tutkimusja tuotekehityshankkeiden ja korkeakoulun laboratorioiden välisestä rajanvedosta. Keskustelu leviää aina koskemaan uusia tekniikan aloja tilanteissa, joissa jostain syystä tekniikan koulutuksella on tavallista enemmän resursseja käytössä. Suoraviivaisimmin tätä prosessia voidaan kuvata ja sitä voidaan yrittää hallita innovaatiojärjestelmän 9 kehityksenä, vaikkakin harva teknologiajärjestelmä on hallittavissa kovin suoralinjaisesti. Autotekniikan synty ja sen käyttöönotto Suomessa on hyvä esimerkki todella laajan teknologiajärjestelmän leviämisestä, koulutusjärjestelmän reagoinnista uudistukseen ja uuden teknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kun kysymys on laajan ja koko yhteiskunnan rakenteeseen ja ympäristöön vaikuttavan teknologiajärjestelmän rakentamisesta, asiaan liittyy aina myös helposti kiivaaksi käyvä poliittinen keskustelu yhteiskunnan ja tekniikan kehityksen suunnasta, joka konkretisoituu lainsäädännön tasolla tehtyihin ratkaisuihin. Toisen maailmansodan jälkeen hän ryhtyi painottamaan suurten tutkimuslaitosten merkitystä tekniikan kehitykselle.. Hyviä esimerkkejä löytyy kemiallisen puunjalostuksen, elektrokemiallisen teollisuuden ja 1920ja 30-lukujen puolustusvälineteollisuuden puolelta. Tekniikan tutkimus, koulutus ja käytännön teknillinen toiminta on joutunut nopeiden uudistusten aikakausilla etsimään uudet järjestäytymisen muodot, jotka viime kädessä sanelee tavat, joilla kukin uusi teknologia leviää yhteiskunnan käyttöön ja siirtyy tuotannolliseksi toiminnaksi. Autoiluun kuuluu paljon muuta kuin pelkkä liikkumisen tarpeen tyydyttäminen ja teknillisen laitteen ylläpito ja käyttö. Tämä tutkimus kertoo autoteknillisen kulttuurin kehittämisen tarinan, joka 2000-luvun alkaessa on vain neljän sukupolven pituinen intensiivinen kertomus. Usein uusien teknologiajärjestelmien luonteeseen kuuluu sen kehityksen vaikea ennustettavuus, vaikka riittävästi varoja koulutusja tutkimusinvestointeihin olisikin olemassa
19 yhteiskunnan symbolina, se on statussymboli ja taideteos. Autoiluun liittyy useita keskenään ristiriitaisia tekijöitä. Auton peruskonstruktio vakiintui vasta juuri vuosisadan vaihteessa, ja Suomenkin teillä liikkui erilaisia moottorikäyttöisiä vaunuja, joiden lukeminen autoksi tai moottoripyöräksi voi olla vaikeaa. Autoiluun liittyy monia harrastuksia alkaen moottoriurheilun monista lajeista ajoneuvojen entisöintiin, keräilyyn ja tekniikan parissa työskentelyyn. Autotekniikan kehityksen suomalaisesta historiasta käy selvästi ilmi, kuinka suuri merkitys tekniikan harrastajilla on ollut kokonaisuuden kannalta. Joka tapauksessa Suomessa liikkui jo 1800-luvun puolella erilaisia moottoripyöriä ja moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Yksityisten harrastajien toiminta on helposti ymmärrettävällä tavalla usein ristiriidassa autoiluun liittyvän viranomaisten harjoittaman ohjailun kanssa. Ensimmäisen suomalaisen auton nimeäminen on lähes mahdotonta, koska kysymykseen liittyy näin ollen paljon määritelmäja rajanvetokysymyksiä. Koulutus on yksi keino vaikuttaa ristiriitatilanteisiin. Varhaisin. Moni autoilun erityisasiantuntija onkin nimenomaan harrastaja, ei erityiskoulutuksen saanut mekaanikko tai insinööri. Asia tuli erityisesti esille autoilun ympäristövaikutusten noustua merkittäväksi kysymykseksi 1960-luvulla. Autotekniikan avoimuus ja liikkumisen vapaus ovat alaa hyvin kuvaavia piirteitä. Autotekniikan harrastajat tekevät usein ajoneuvoistaan nopeampia ja voimakkaampia kuin yhteiskunnallinen lainsäätäjä ja liikennettä valvova viranomainen sallisi. Auton esihistoria Suomessa Automobiilin määritelmä oli autotekniikan ajan ensimmäisinä vuosina epämääräinen. Autoilun, liikenteen ja autotekniikan kehitysmahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, miten näiden alojen laaja harrastajajoukko saadaan kytkettyä mukaan toiminnan positiiviseen kehitykseen. Auto myös avaa tekniikan eri osa-alueet laajan harrastajajoukon käsiin. Autoa voi kuljettaa kuka tahansa, jolla on siihen tarvittava lupa, ja auton käytölle on asetettu vain vähäisiä rajoituksia. Auton käyttö tuo mukanaan mahdollisuuden valita kulkureittinsä ja nopeutensa, mikä on usein auton hyötykäytön ekonomian taustalla