8–9 2024 15,00 € CLASSIC ARVOVIULU avaa uusia maailmoja ORKESTERIT uuden musiikin vaalijoina MUSIIKKIA holokaustin varjossa Joonas Ahonen antaa vauhtia Avantille Aino peltomaa löysi keskiajan musiikista pohjan uudelle rondo.fi cd
16.3.2025 KLO 15 • MUSIIKKITALO J.S.BACH: BRANDENBURGILAISET KONSERTOT 1-6 LIPUT 90 125€ LIPUT 70-115 € & SOKOLOV G R I G O R I 13.4.2025 KLO 19 | MUSIIKKITALO AMSTERDAMIN BAROKKIORKESTERI TON KOOPMAN
Hiljaiset äänet avaavat suuria näköaloja. 8 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 ÄNI HYMISEE elektronisesti laajennettujen instrumenttien pinnalla. Peltomaa on eri hankkeissaan onnistunut vaikeassa tehtävässä: luomaan musiikkia, joka on vain musiikkia vailla nimilappuja ja kehyksiä. Välillä ääni pienenee ja kirkastuu niin, että sen perässä on pakko ryömiä jonnekin hyvin korkealle tai maan syvyyteen. Häntä kiinnostaa hento, herkkä ja hauras. Se on samalla kertaa kuiskaava ja viiltävä. Hän kirjoittaa omia kappaleita, improvisoi kauan sitten muistiinmerkittyjen laulujen pohjalta ja ottaa omakseen suullisena perimätietona kulkeneita sävelmiä. Peltomaa on polullaan väistellyt klassisen musiikin konventioita, joiden painolastin kanssa useat klassisen koulutuksen saaneet muusikot tällä hetkellä pyristelevät. Volyymin sijaan häntä kiinnostaa hiljaisuus, yksilön sijaan yhteisöllisyys ja luokittelujen sijaan holistisuus. Aino Peltomaa antaa äänensä erilaisille melodioille. AINO PELTOMAA on muusikko, joka haastaa tyypilliset klassisen musiikin reitit ja toimintatavat. Keskiajan musiikki muodostaa pohjan, josta Peltomaan musiikintekeminen kasvaa ja laajenee. Nuotteja ei yleensä käytetä, ja sillä on valtava merkitys lopputulokselle. Hiljainen kapinallinen Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: ANNA-MARIA VIKSTEN Ä Kuvat: ANNA-MARIA VIKSTEN. Solistisuus tai teosmaisuus eivät koskaan ole olleet osa hänen musiikintekemistään, vaan hänen aluettaan on yhdessä tekeminen ja improvisoiminen
Sitten tuon aineiston treeneihin, missä se sovitetaan yhdessä”, Peltomaa kuvailee. Prosessi on hyvin henkilökohtainen. Konseptien huolellinen suunnittelu ja materiaalin valikoiminen ovat taustatyötä, jonka jälkeen itse musiikki tapahtuu hetkessä. Mikä on hiljaisin ääni, minkä voin tuottaa?”. 9 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 ”Työskentelytapanani ei ole teoksen tulkinta tai rekonstruointi, vaan pikemminkin kokemuksellinen ja etsivä lähestyminen”, hän tiivistää. Peltomaan tämänhetkisistä hankkeista keskeisin, Ensemble Gamut!, toimii puhtaalla ”bändikellarilogiikalla”. Tuomme yhteen omat kiinnostuksenkohteemme, ja kaikki voivat kokeilla ja venyttää rajojaan.” Hiljainen kapinallinen | ”Minua kiinnostaa ihmisäänen hauraus. Kollektiivin ytimen muodostavat hänen lisäkseen jouhikonsoittaja Ilkka Heinonen ja nokkahuilisti Juho Myllylä, joskin kunkin pääinstrumentti on vain lähtökohta laajemmalle, eri tyylejä ja perinteitä yhdistelevälle muusikkoudelle. ”Etukäteen saattaa olla valmiina pelkkä draaman kaari, muuten kaikki luodaan siinä hetkessä”, Peltomaa jatkaa. ”Roolit ovat joustavia, kaikki voivat laulaa, käytämme elektroniikkaa ja otamme mukaan perkussioita. ”Teen ison pohjatyön, matkaan tapahtumapaikoille, arkistoihin ja kirjastoihin
Peltomaan vanhemmat tapasivat vanhan musiikin yhtyeessä ja olivat osa ensimmäistä historiatietoisen esittämisen aaltoa Suomessa. Myös isä Jukka Louhivuorelle kansanmusiikki oli tärkeää barokin rinnalla. ”Sieltä tuli se käytännön muusikkous ja ajatus jatkumosta, jota haluan ylläpitää. Hän näkee muusikkoutensa pelimannimaisena, ja läheisten antama innoitus ja tuki on aina ollut hänelle tärkeää. Se on musiikillista yhteyttä ja perheyhteyttä.” Ensemble Gamut!in uusimmalla levyllä Peltomaa myös soittaa isänsä rakentamaa tuohipäällysteistä paimensoittu-huilua. Samaan aikaan tausta on luonut paineita. ”Eiran kanssa olimme lapsena leikkineet ja vanhempamme soittaneet yhdessä keskiaikaa – ja nyt me jatkamme sitä”, hän sanoo. Äidin puolen suvusta taas tulee vahva kytkös kansanmusiikkiin. Toivasen luennoilla hän kuuli ensi kerran Hildegard Bingeniläisestä (1098–1179). ”Keräsimme koivunkaarnaa kansansoittimien rakentamiseen ja teimme pillejä voikukanvarsista”, Peltomaa kertoo. ”Onneksi Leif ehti vielä kuulla ensikonserttimme.” Merkitys löytyi mutkan kautta Eira Karlsonin pääsoitin fiideli eli keskiaikainen viulu oli Peltomaallakin hetken aikaa mukana, ja hän soitti myös nokkahuilua. Vuonna 2022 menehtynyt Karlson oli paitsi keskiaikamusiikin pioneeri Suomessa myös merkittävä vaikuttaja vanhan musiikin kentällä ylipäätään, ja hänen perintöään keskiajan musiikkiin perehtynyt Peltomaa haluaa vaalia. ”Jälkeenpäin olen huomannut, että minusta on tullut Pekan työn jatkaja, vaikka tuolloin tunsin vain haahuilleeni!”. ”En edes hakenut koskaan Sibelius-Akatemiaan ja vierastin pitkään Helsinkiä”, hän kertoo. ”Se oli sitä, että oletko sinä hänen tyttärensä ja heidän siskonsa”, hän naurahtaa. Ylisukupolvinen jatkumo konkretisoitui, kun muutama vuosi sitten Peltomaa perusti keskiaikayhtye Amor Céun Leifin tyttären Eira Karlsonin sekä kosketinsoittaja-laulaja Anna-Maaria Oramon kanssa. 10 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 Ylisukupolvinen jatkumo Aino Peltomaa kasvoi muusikkoperheessä ja muusikkosuvussa. Pääinstrumentti oli pitkään moderni huilu Jyväskylän konservatoriossa, ja lisäksi Peltomaa opiskeli musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistossa, jossa hänen isänsä toimi musiikkitieteen professorina. Lisäksi Toivanen oli Suomen ensimmäisiä keskiaikaharpisteja, mutta harpusta tuli Peltomaan instrumentti vasta paljon myöhemmin. Jyväskylän musiikkitieteen laitoksen yhteyteen oli muodostunut vireä keskiaikamusiikin yhteisö, kun lehtori Pekka Toivanen perusti Fiamma Lucente -yhtyeen, jossa Peltomaa lauloi ja soitti nokkahuilua. ”En voi uskoa, että keskiaikaiset muusikot olisivat soittaneet vain siten kuin teoreetikoiden kirjoituksiin on merkitty. Aivan varmasti he olivat ihan yhtä hulluja ja luovia kuin mekin”, sanoo Aino Peltomaa. Vanhempien kollegoista etenkin Leif Karlsonista tuli tärkeä hahmo. Aino oli lapsena hyvin läheinen serkkujensa Ikosten sisarusten kanssa, joista sittemmin tuli kaikista muusikoita
Työskentely on epähierarkkista, ja eri musiikinlajien, tyylien ja aikakerrostumien vaikutteet elävät keskenään rinnakkain. ”Ammennamme kaikesta musiikista ja kaikesta inhimillisestä.” | ”Taustalla on aina paljon tutkimusta, mutta se ei ole itsetarkoitus. Tämän moniammatillisuus kiehtoi Peltomaata alusta asti. Molemmissa yhtyeissä materiaali muodostaa maaperän, josta Peltomaan äänenkäyttö ja harppuimprovisointi kasvaa. 11 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 Siemenet eivät alkaneet kunnolla itää ennen kuin Peltomaa oli ottanut etäisyyttä taustaansa. Sitten oivalsin, että voisin tehdä merkityksellistä työtä myös omalla äänelläni.” Suuntaa vahvistivat keskiaikaisen musiikin mestarikurssit Suomessa ja ulkomailla. Hän teki Turussa toisen maisteritutkinnon pääaineenaan psykologia, opetti musiikkia lukiossa ja päätyi uravalmentajaksi. Kaikki muu tuntui merkityksettömältä niiden rinnalla.” Hildegardin laulut ovat keskeisiä Ensemble Gamut!in työstämässä materiaalissa, ja Peltomaa myös käyttää niitä järjestämillään hiljaisen laulun eli kehotietoisen äänenkäytön kursseilla. Oman laulajanidentiteetin rakentamiselle ratkaisevia olivat Hildegardin laulusävellyksiinsä kirjoittamat hurmiolliset tekstit. Muutama vuosi sitten perustetun Peltomaa Fraanje Perkola -trion ytimessä on meditatiivinen improvisointi, ja lähtökohtana käytetään enimmäkseen keskiaikaisia lauluja tai niiden innoittamia omia sävellyksiä. Pianisti Harmen Fraanjen ja gambisti Mikko Perkolan kanssa Peltomaa luo herkkiä, elektroniikalla syvennettyjä äänimaisemia. Hildegard oli luostarinjohtaja, mystikko ja filosofi, hän kirjoitti kielija kasvitieteestä ja toimi parantajana. Polun mutkittelevuus oli auttanut löytämään oman tavan tehdä musiikkia. Vuoden 2012 tienoilla Peltomaa päätti alkaa luoda uraa muusikkona. Halusin olla suoraan hyödyksi muille, ja uravalmentajana tunsin olevani merkityksellinen. ”Olen aina ollut yhtyemuusikko, en ole koskaan halunnut olla solisti. Muiden urapohdintoja tukiessaan hän alkoi uudelleen miettiä omaa polkuaan. Tämä matka on ollut uskaltamista.” Hildegard Bingeniläisestä tuli Peltomaan voimahahmo. Hildegardin tekstit auttoivat tässä kipuilussa. Ne olivat niin huikeita, syviä ja suuria, että pystyin aivan kokonaan unohtamaan oman itseni. Musiikki lähtee ihmisyydestä ja muiden koskettamisesta.”. Ei rajoituksia ”Olin aina outolintu niin klassisessa kuin kansanmusiikissa ja poplaulun opinnoissa, ja kesti että uskalsin päästää irti kaikista odotuksista ja olla vain minä, tehdä omalla tavallani eikä niin kuin joku muu. ”Ymmärsin, että kun rohkaisen muita toteuttamaan haaveitaan, minun pitäisi rohkaistua myös itse. Ensimmäinen oma projekti, Hildegard Bingeniläisen sävellyksiä elektronisiin äänimaisemiin ja improvisaatioon yhdistelevä Harmony of the Spheres (2016) sisälsi oikeastaan kaikki ne ainekset, jotka tulivat kannattelemaan hänen tulevia hankkeitaan
Ensin rooli tuntui oudolta, koska Peltomaa ei koskaan ollut identifioitunut biisintekijäksi. Peltomaa myös teroittaa, että keskiajalta säilyneet, esittämiseen liittyvät lähteet olivat ensisijaisesti musiikinteoriaa, kirjallisuudenlaji, joka oli hyvin kaukana musiikintekemisen arkipäivästä. ”Kaiken on oltava merkityksellistä minulle henkilökohtaisesti, ja haluan antaa merkityksiä muille. Vanhan musiikin suhteen konventiot alkavat usein nopeasti lukkiutua ja syntyy ajatus siitä, miten tietty musiikki kuuluu tehdä.” Vaikka autenttisuudesta ei olekaan vanhan musiikin kentällä puhuttu enää ikiaikoihin, Peltomaan mukaan kentällä asuu silti edelleen ajatus oikein tekemisestä, pelko ”epätarkkuudesta” ja oman tietämyksen riittämättömyydestä. Peltomaata kiehtoo päinvastainen. Minulle lähtökohta on jokin teema tai emootio omassa elämässä tai maapallolla, ja musiikillinen materiaali antaa sille ilmaisun.” Koska Peltomaa päätyi muusikoksi etsimisen kautta, hän ei voi suhtautua työskentelyynsä vain ammattina. ”Taustalla on aina paljon tutkimusta, mutta se ei ole itsetarkoitus. ”Mikä on hiljaisin ääni, minkä voin tuottaa. Kun näkökulma ei ole tyylinmukaisuudessa, mukaan tarttuu luonnostaan meidän ajassamme leijuvia teemoja. Lisäksi suunnitelmissa siintelee ensimmäinen soololevy. Musiikki on aina kiinni todellisuudessa.” ?. ”Niitä on tullut tavaksi esittää ihanasti ja kirkkaasti ison kaiun kirkoissa. Etenkin tarttuessaan keskiaikaharppuun Peltomaassa herää halu haastaa. Pikemminkin hän kysyy itseltään, mihin kulloinkin käsillä oleva materiaali häntä juuri sillä hetkellä kutsuu. Keskiössä ovat uhanalaiset arktiset kukat. Muutaman viime vuoden aikana Peltomaa on myös alkanut kirjoittaa omia tekstejä. Lopulta luovien roolienkin kohdalla tapahtui sama avautuminen kuin aiemmin tyylilajin tai äänityyppiajattelun suhteen: hän on laulaja, muusikko ja tekijä, eikä rajoituksia ole. ”Minussa asuu sellainen kapinallinen, en suostu soittamaan harppua vain siten kuin historiallisten lähteiden mukaan olisi teoreettisesti ’oikein.’ Minulle on joskus sanottu, että voisitko soittaa harppua keskiaikaisemman kuuloisesti. Aino Peltomaa hioo nyt Ensemble Gamut!in uutta ohjelmaa, jonka sisältöön ovat vaikuttaneet myös oma ilmastoahdistus ja lähipiirissä koetut menetykset. Aivan varmasti he ovat leikkineet soittimillaan ja naputelleet ja koputelleet ja vedelleet kieliä! Olen varma, että he olivat ihan yhtä hulluja ja luovia kuin mekin”, Peltomaa huudahtaa. ”Historiallinen tieto täydentyy ja muuttuu koko ajan. Simpukankuorien rahinan luuppaaminen tuhoutuvien jokihelmisimpukoiden muistoksi voi tuntua oleellisemmalta kuin sen pohtiminen, miten musiikkia pitäisi esittää. Musiikki lähtee ihmisyydestä ja muiden koskettamisesta. Mutta niitä voi lähestyä myös hiljaisuuden ja meditoimisen kautta. Hildegardin äänialaltaan valtavat ja ilmaisuvoimaiset yksiääniset laulut mielletään nykyään taiturillisiksi soolonumeroiksi. Haurauden äärellä Klassinen laulutekniikka nojaa siihen, että äänestä kehitetään vahva, tasainen ja kantava. Se voi olla vaikkapa sitä, että laulu syntyy tuutulauluksi ystävän kuolleelle lapselle tai juuri syntymässä olevalle sukulaislapselle. Minua kiinnostaa ihmisäänen hauraus, se, miten voin olla läsnä tuon haurauden kanssa.” Kansanlauluista kumpuava intiimiys sulautuu Peltomaalla osaksi keskiaikaisia esitystraditioita. Olen löytänyt uskalluksen, että oma kulloinenkin taustatyö riittää eikä sen kannata antaa kahlita. Jos jokin tuntuu vaikealta, seuraan mieluummin omaa ääntäni kuin teoreettisia viitekehyksiä.” Teoriaa vai käytäntöä. 12 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 Peltomaa Fraanje Perkola oli hiljattain tekemässä musiikkia hollantilaiseen elokuvaan The Silent Treatment, ja Ensemble Gamut!in uusimmassa hankkeessa musiikkiin lomittuvat kuvataide, runous ja tieteellinen tutkimus. En myöskään halua piiloutua lähteiden taakse. Mutta en voi uskoa, että ne keskiaikaiset harpistit olisivat soittaneet vain siten kuin teoreetikoiden kirjoituksiin on merkitty. ”Etenkään keskiajan musiikissa ei ole juuri mitään yksiselitteisyyksiä”, Peltomaa muistuttaa
SonicAdvisor TM Kampanja koskee 20.3.2023.–31.12.2024 ostettuja ja rekisteröityjä Genelec-malleja: 8381A, 8351B, 8361A, S360, 1237A, 1238A, 1238DF, 1234A, 1234, 1235A , 1236A ja W371A. Lopuksi he suorittavat kalibroinnin, jolla varmistetaan paras mahdollinen ääni juuri sinun tilaasi sopivaksi. Käyttöönottoja kalibrointipalvelu ei sisällä asennusta. Jo yli 45 vuoden ajan missiomme on ollut auttaa asiakkaitamme toteuttamaan unelmiaan tarjoamalla parhaan mahdollisen totuudenmukaisen äänentoiston. Päätimme jatkaa suosittua kampanjaa vielä vuoden 2024 ajan, joten tervetuloa mukaan! Kun ilmoittaudut mukaan kampanjaan, Genelecin tekniset asiantuntijat tulevat luoksesi ja auttavat sinua kaiutinjärjestelmäsi käyttöönotossa. Lue lisää: www.genelec.fi/sonicadvisor. Vietimme viime vuonna 45. juhlavuotta, jonka kunniaksi julkaisimme Genelec SonicAdvisor™ -kampanjan, jossa tarjoamme uusien, kampanjaan kuuluvien Genelec-kaiuttimien ostajille SonicAdvisor käyttöönottoja kalibrointipalvelun asiakkaan luona veloituksetta
Erilaisten tyylien ja vuosikymmenten läpi kuljetaan juurille, Charles Ivesin muunnelmin kansallishymnistä. Tosin se ei enää ole Yhdysvaltain vaan Britannian, Norjan ja Liechtensteinin kansallislaulu. Pianisti JOONAS AHONEN aloittaa taiteellisen johtajan kautensa kamariorkesteri Avantissa 5.11. Jos teoksessa on kahdeksan klarinettia, se hommataan, ja jos Suomesta ei löydy tarvittavaa symbaalin soittajaa, teosta ei jätetä sen vuoksi soittamatta”, hän sanoo. Joonas Ahonen haluaa avantin seuraavan aikaansa Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: JULIA WESELY j. ”Avantin tehtävä on sama kuin orkesteria perustettaessakin: tehdä sellaista, mitä muut eivät tee, ja reagoida ympäröivän yhteiskunnan asioihin. Kokoonpanojen muuntuvuus on osa tätä. Hän haluaa muutenkin orkesterin reagoivan ympäröivän yhteiskunnan asioihin. 18 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 OS AVANTIN Amerikka-aiheinen konsertti antaa osviittaa Joonas Ahosen ideoista Avantissa, niin luvassa on kekseliästä uuden löytämistä historiaa unohtamatta. Joonas Ahonen jakaa aikansa Kölnin pianoprofessuurin, Avantin taiteellisen johtajuuden ja kansainvälisen solistiuran kesken. Ahonen pitää teemallisista mutta silti vapaasti assosioivista ohjelmista, joissa teokset kommunikoivat keskenään. Amerikka-aiheisella konsertilla – USA:n presidentinvaalien ääntenlaskun aikaan
Klubisarja tuo tervetullutta jatkuvuutta toimintaan, ja sillä voidaan saada myös uutta yleisöä Kaapelitehtaan vireän kulttuurikeskittymän puitteissa. Joonas Ahonen haluaa avantin seuraavan aikaansa ”En halua tarjota valmiita ratkaisuja vaan auttaa nuoria muusikoita itsenäiseen elämään, kysymään kysymyksiä ja löytämään musiikista ratkaisuja – kukin omalla tavallaan.”. On kuitenkin sikäli kiitollista opettaa siihen keskittyviä, että heidän motivaationsa on lähtökohtaisesti korkealla, ja he haluavat etsiä omaa tietään muusikkoina.” Onko uuden musiikin opettamisessa jotain erityispiirteitä verrattuna klassikoihin. W. Pesti perustettiin Pierre-Laurent Aimardia varten, ja Ahonen on hänen seuraajansa. A. Uudet tukipilarit auttavat Ahosta keskittymään myös soolouraansa. ”Ehkä hankalat nuottikuvat ovat siinä yleisempiä, ja niiden avaamiseen ja eri mahdollisuuksien kartoittamiseen menee aikaa. ”Pidän sellaisista ohjelmista, joissa odottamattomat asiat keskustelevat. Muusikoilla on vahva edustus hallituksessa, ja on hyvä, että langat ovat heidän omissa käsissään. Yhteys Suomen nuoriin säveltäjiin on Avantille keskeistä, ja alankin nyt surffailla yhä enemmän heidän keskuudessaan. En halua tarjota valmiita ratkaisuja vaan auttaa nuoria muusikoita itsenäiseen elämään, kysymään kysymyksiä ja löytämään musiikista ratkaisuja – kukin omalla tavallaan.” . Mutta lähtökohtaisesti näkisin, että kaikkea musiikkia täytyy lähestyä puhtaalta pöydältä eikä niin, että jossakin Beethovenissa olisi tietynlainen traditio, jota täytyy seurata, ja uudessa musiikissa kenttä olisi vapaampi. Zimmermann. Koen upeana, että niin moni 1980-luvun jäsen on yhä mukana.” ERO AVANTIN SYNTYAIKAAN on Ahosen mukaan siinä, että nykyisin myös sinfoniaorkesterit hoitavat uuden musiikin sarkansa paljon paremmin kuin silloin. Kuuluisia talon professoreita olivat mm. Mietimme vielä, rakennetaanko yhteys käytännössä residenssein, tilausteoksin vai miten.” Avantin pesti tuli sopivaan käänteeseen Joonas Ahosen elämässä, sillä hän lopetti juuri 12 vuotta jatkuneen työnsä Klangforum Wienin pianistina, muutti Helsinkiin ja aloittaa toista lukukauttaan Kölnin musiikkija tanssikorkeakoulun pianonsoiton professorina. Henze, Mauricio Kagel ja B. Avantille jää silti paljon tilaa. Korkeakoulu on Saksan suurin alallaan, ja pelkästään pianoprofessoreitakin on kahdeksan. He voivat vaihdella opettajalta toiselle ja soittaa kaikenlaista ohjelmistoa. Uudesta musiikista voi tehdä maisteritutkinnon, mutta oppilailla voi olla erilaisia motiiveja tulla luokalleni. Rahoituksen niukkuuskaan ei hänestä ole este idearikkaalle suunnittelulle. 19 R ONDO C LASSIC 8–9|2024 Ahonen sanoo, että häntä voisi kutsua pikemmin Avantin taiteelliseksi partneriksi kuin johtajaksi, sillä hän soittaa itse mukana ja suunnittelee vain omat, isommat konserttinsa, ja Avantin klubi-illat kaapelitehtaalla ovat muusikkovetoisia ja kullakin on omat suunnittelijansa. Vasta aivan viime aikoina Klangforum alkoi tehdä sekaohjelmia, yhdistäen esimerkiksi Haasia ja Bruckneria.” AHOSEN PROFESSUURI Kölnissä on sikäli erityinen, että se keskittyy uuteen musiikkiin. ”Sehän asettaa vain selkeät raamit sille, mitä voi ja kannattaa tehdä. ”Orkesterin aikataulut ovat aika sitovia monine kansainvälisine kiertueineen, ja muiden töiden yhdistäminen niihin alkoi tuntua liian kuormittavalta. Se toi valtavan määrän ohjelmistoa ja kontakteja aikamme suurimpiin säveltäjiin sekä opetti niin 25 hengen ryhmädynamiikkaa kuin oman harjoittelun tehokkuutta.” ”Suurin ero Suomen nykymusiikkielämään oli se, että Wienissä oli hyvin aktiivinen nykymusiikkiyleisö, joka ei juurikaan käynyt sinfoniakonserteissa. Hän on kysytty solisti erityisesti uuden musiikin ohjelmistossa, ja samalla hän pitää yllä jo pitkään jatkunutta suhdettaan historiallisiin pianoihin. Näen, että ohjelmistopoliittinen avarakatseisuus säteilee ympärilleen avoimuuden ja ennakkoluulottomuuden viestiä sekä viestiä kuuntelemisen tärkeydestä. Karlheinz Stockhausen, H. Klangforum Wien tarjoaa ainutlaatuisen näköalapaikan nykymusiikkiin – miten hän raaski luopua siitä. ”Minulla on tällä lukukaudella kuusi oppilasta. Olen iloinen 12 vuoden tuomasta kokemuksesta