2 2026 15,00 € Tero saarinen rakentaa taiteiden vuoropuhelua rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi cd Kristo Salminen oppi luopumisen taidon Luonnon puolesta KAJAANIN TEATTERISSA Nils Schweckendiek – huippulaatua kuoroihin Jakob Höglund luo musiikkiteatteria omin ehdoin
56. KUHMON KAMARIMUSIIKKI kuhmofestival.fi
Lisäelämyksenä on italialaisen elokuvamusiikin ilta, jossa Ennio Morriconen, Nino Rotan ja muiden mestareiden sävelet heräävät eloon täynnä tunnetta ja italialaista eleganssia. He tuovat mukanaan kolme mestariteosta, jotka vievät oopperan ystävän tunteiden syövereihin: Cavalleria Rusticana, Gianni Schicchi ja La Traviata. Vuoden 2026 vierailija on Teatro Goldoni Livornosta, Italiasta. Lähde mukaan ja koe, miten lähellä voi olla suuri elämys! Ilmoittautumiset ja lisätietoja osoitteesta: www.oopperamatkat.com Saarenmaan oopperapäivät 2026 – Italian säihkettä keskiaikaisen linnan suojissa!. heinäkuuta 2026. Tervetuloa Viron ja Baltian suurimpaan oopperatapahtumaan, jossa musiikki, historia ja Saarenmaan kesän taika kohtaavat 20.–24. Matka tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua Saarenmaan kauneimpiin paikkoihin: viehättävään Kuressaareen, saaren luontoon tuulimyllyjen ja kivikirkkojen keskellä sekä kartanoihin ja paikalliskulttuuriin, joissa mennyt ja nykyhetki kohtaavat
LIPUT 60-115 € SOKOLOV G R I G O R I SU 14.6.2026 KLO 19 MUSIIKKITALOSSA Intohimona musiikki Muusikko Klassinen (myös kirkkomusiikki), Popja jazzmusiikki (myös laulunkirjoitus) Musiikkiteknologi Yhteishaku 17.2.–17.3.2026 peruskoulupohjaiset hakijat Jatkuva haku 17.2.–22.3.2026 muut hakijat Ammatillinen koulutus turunkonservatorio.fi/hae
Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: ANNA-MARIA VIKSTEN. Kapellimestari-kuoronjohtaja puhuu kuoroinstrumentin ainutlaatuisesta monipuolisuudesta ja siihen kohdistuvista ennakkoluuloista sekä peräänkuuluttaa avoimuutta Suomessa toimivia muualla syntyneitä kohtaan. 8 R ONDO 2|2026 NILS SCHWECKENDIEK on yli kaksi vuosikymmentä rakentanut suomalaista ammattikuorokulttuuria ja luonut edellytyksiä uudelle musiikille, mistä hänet vastikään palkittiin Madetoja-palkinnolla. onko kuoro uusi orkesteri
Jotta HKK pääsi valtionosuusjärjestelmän piiriin, piti itse vos-lakia muuttaa – sen kun tulkittiin pätevän ainoastaan orkestereihin ja teattereihin. Radion kamarikuoron raunioille vuonna 2005 nousseen HKK:n pioneerityö on hitaasti muuttanut tilannetta. Pohjimmiltaan siinä on kyse musiikkikentän rajojen määrittelystä: mikä kuuluu ammattimaiseen musiikintekemiseen ja mikä ei. Suomessa kuoromusiikki on pitkään rajattu ammatillisuuden ulkopuolelle. Toisen luokan tuensaaja Kuoromusiikkiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat vuosien mittaan tulleet Schweckendiekille tutuiksi. Puhtaasti musiikillisen työn lisäksi Schweckendiek on yhdessä HKK:n toiminnanjohtaja Martti Anttilan kanssa ansioitunut ammattikuorokulttuurin väsymättömänä rakentajana. On hienoa, että ihmiset haluavat laulaa erilaisissa kokoonpanoissa, ja on monia niin sanottuja harrastuskuoroja, jotka työskentelevät tosi tavoitteellisesti. Mutta on eri asia, että ihmisellä on koulutetun muusikon ymmärrys musiikista”, Schweckendiek pohtii. 9 R ONDO 2|2026 UOSI 2025 OLI Nils Schweckendiekille iso. | v. ”On silmiinpistävää, että Suomessa tilanne on niin erilainen kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, missä on itsestäänselvyys, että kuorossa voi laulaa ammatikseen”, Schweckendiek toteaa. Ensinnäkin Helsingin kamarikuoro, jota hän on luotsannut lähes koko sen olemassaolon ajan, juhli 20-vuotista taivaltaan poikkeuksellisen monipuolisella konsertoinnilla. ”Tuntuu, että kuorojen osalta massa nähdään täällä tärkeämpänä kuin laatu. Kokoonpanon 20-vuotinen matka on oikeastaan ollut sen kumoamista, mitä Radion kamarikuoron lakkauttaminen 2000-luvun alussa viesti: Suomessa ei tarvita ammattikuoroa. Lisäksi loppuvuodesta Schweckendiek sai Suomen Säveltäjien Madetoja-palkinnon, joka jaetaan ansioista luovan säveltaiteen edistämiseksi: hieno tunnustus yli sata kantaesitystä johtaneelle kuoronjohtaja-kapellimestarille, joka on uutterasti vaalinut uutta ja vanhempaakin suomalaista musiikkia. Suomen musiikkikulttuurin juurtuminen vasta orkesterimusiikin kultakaudella 1800-luvulla on Schweckendiekin mukaan iso taustasyy sille, että kuoromusiikki nähdään tyypillisesti vain harrastamisena
”Tiettyjen ohjelmistojen esittäminen vaatii koulutusta, eikä voida odottaa, että koulutettu ihminen laulaisi ilmaiseksi.”. 11 R ONDO 2|2026 Helsingin kamarikuoro, jota Nils Schweckendiek on luotsannut lähes koko sen olemassaolon ajan, juhli vuonna 2025 20-vuotista taivaltaan kantaesityksillä ja yhteistyöprojekteilla
Tällä hetkellä kulttuurina on, että kuoro pitäisi saada mukaan ilmaiseksi.” ”Kouluttaudu ja lähde” Nils Schweckendiekistä oli vähällä tulla tutkija: Saksasta Englantiin muuttaneen perheen poika opiskeli alun perin musiikkitiedettä Cambridgessa, ja häntä kannustettiin akateemiselle uralle. Olinhan haaveillut musiikinjohtamisesta siitä alkaen, kun lapsena ensimmäistä kertaa olin orkesterikonsertissa ja näin, miten johtaja sai kaikki soimaan yhdessä”, Schweckendiek kertoo. Kentän täytyy tottua siihen, että jos halutaan hyvää, se maksaa. Silti kyseessä on harrastustoiminta. Näin hänelle myös suoraan ilmaistiin: kouluttaudu ja lähde, jätä Suomi suomalaisille. Monet entiset oppilaani tekevät tärkeää työtä, rakentavat uusia kokoonpanoja ja jatkavat perinteikkäitä. Johtamisen hän oli aloittanut teini-ikäisenä Kentissä harrastajakuoron edessä. Hän törmäsi käyrätorvensoittaja Petri Komulaiseen – nykyinen Sibelius-Akatemian puhallinorkesterinjohdon lehtori – joka sanoi, että Nils oli väärässä paikassa. ”Kapuluokalle pääseminen oli paras syntymäpäivälahjani ikinä. ”Olin kyllä kuullut Panulasta ja siitä että Helsingissä on maailman menestynein kapukoulu. Sibelius-Akatemiassa pääsisi johtamaan kunnolla orkesteria. Suomalainen kuoronjohtajakoulutus on huippuluokkaa, mutta koulutusta vastaavaa työtä on huonosti tarjolla. Schweckendiek näkeekin tässä ristiriidan. Tänä keväänä Nils Schweckendiek johtaa mm. Menin pääsykokeisiin aivan sokkona vuonna 2000.” Pääsykokeet olivat Schweckendiekin 22-vuotispäivänä, ja silloinen professori Leif Segerstam ilmoitti tulokset valituille heti koetilaisuuden jälkeen. ”Palo tehdä musiikkia oli kuitenkin niin voimakas, että annoin takaisin saamani jatkotutkintorahoituksen ja lähdin Freiburgiin Saksaan opiskelemaan orkesterinja kuoronjohtoa.” Sitten alkoivat sattumat. ”Totta kai töitä riittää, koska harrastajakuoroja on niin paljon. 12 R ONDO 2|2026 Kuoronjohtoluokalla on sama kansainvälinen prestiisi kuin Sibelius-Akatemian kapuluokallakin, sillä molemmissa on mahdollisuus poikkeuksellisen käytännönläheiseen työskentelyyn. Suomen Laulun perinteisen Matteus-passion, portugalilaista Casa da Música -ammattikuoroa sekä Vaasan kaupunginorkesteria, joka toukokuussa esittää HKK:n kanssa Beethovenia ja Rautavaaraa. Myös Musiikkitalon kuoro paljastaa kentän ristiriidat. Mutta kuoronjohtajien pitäisi saada työskennellä ammattitaitonsa tasolla ja käyttää lahjojaan täysimittaisesti.” Schweckendiek mainitsee Dani Juriksen, joka kaksi vuotta sitten aloitti Berliinin valtionoopperan kuoromestarina ja joka oli yksi HKK:n vierailevista johtajista viime vuonna. Mutta en ollut koskaan käynyt Suomessa. 22-vuotias Schweckendiek ajatteli olevansa Suomessa vain käymässä. MTK:n olemassaolo on todiste siitä, että kuoromusiikin saralla tarvitaan enemmän osaamista. ”Orkesterit ovat havainneet, että säännöllisesti toimiva korkeatasoinen sinfoniakuoro on tärkeä, sillä laulajien pitää voida tottua siihen, että johtaja on kaukana ja äänen pitää kantaa orkesterin yli. Orkestereille halutaan tarjota korkeaa laatua, kaikilta kuoron laulajilta vaaditaan laulutunneilla käymistä. ”Kuoroluokka on hyvin kansainvälinen, Suomi nähdään paikkana, jossa tapahtuu kiinnostavia asioita”, hän kertoo. Ei pitäisi olla oleellista, missä ihminen on syntynyt.”. Vuodesta 2011 toimineen sinfoniakuoron kuusi vuosittaista orkesteriperiodia on Schweckendiekin mukaan erittäin kova tahti. ”Täältä halutaan lähteä ja tänne halutaan tulla ja jäädä
”Fennomania nosti suomalaisuuden kaiken muun yli. Hän haluaa antaa tälle mahdollisuuden samaan monikieliseen maailmanhahmotukseen, josta itse on nauttinut. Täältä halutaan lähteä ja tänne halutaan tulla ja jäädä. ”Kansallisuus on muodollisuus, maan nimi punaisen vihon kannessa. Koti oli Suomessa. ”Pitkään ihmiset vastasivat minulle englanniksi, kun puhuin suomea, enkä tiennyt, oliko se kohteliaisuus vai loukkaus”, hän lausahtaa tyypillisellä kuivalla huumorillaan. Maahanmuuttajaleima istuu lujassa yli 20 vuoden jälkeen. Schweckendiek itse on puhunut sujuvaa suomea jo pitkään. Perheeseen kuuluvat vaimo ja 7-vuotias lapsi, jolle Schweckendiek puhuu saksaa. Suomen kansalaisuuden hakeminen vaatisi aikaa vievää byrokratiaa, mieluummin käyttäisin sen ajan ruotsin oppimiseen.” Kuitenkin Schweckendiekiltä on kaiken aikaa kyselty miksi hän tuli Suomeen ja mitä hän täällä tekee. Kansallisoopperalta alkoi tulla töitä harjoituspianistina ja kapellimestarina. ”Jos haluamme asua vapaassa maailmassa, pitää olla osa isoja verkostoja. Valinta piti nimittäin tehdä. Oman säilyttäminen edellyttää avoimuutta yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.” ■. Suomi antoi kuitenkin mahdollisuuden toisensa perään. Mutta nykyään olisi hyvä olla avoimempi vaikutteille. Toisaalta syntyperäisiä suomalaisia, jotka toimivat muualla ja maksavat verot muualle juhlitaan kansallissankareina”, hän pohtii. ”En ole koskaan määritellyt itseäni kansallisuuksien kautta, pikemminkin musiikin”, Schweckendiek painottaa. Kun Schweckendiek neljän vuoden ajan toimi Ulmin oopperassa vakituisena kapellimestarina, reissaaminen alkoi rassata. Schweckendiek huomauttaa, että uusien suomalaisten integraatiota helpottaakseen ihmisten olisi kestettävä sitä, että suomea puhutaan murtaen. ”Täällä olet joko kuorontai orkesterinjohtaja, ja minut on koettu hyvänä ihmisäänen kanssa. HKK:n toiminnan alkaessa vakiintua ja viimeistään tultuaan valituksi kuoronjohdon professoriksi Schweckendiek tajusi tulleensa jäädäkseen – niin Suomeen kuin kuoromaailmaan. Schweckendiek sai suorittaa A-tutkinnon sekä orkesterinettä kuoronjohdosta. Se oli tärkeää, nyky-Suomi ei muuten olisi sama. Suomessa johtaminen pyörii orkesterin ympärillä, Saksassa taas tie kulkee oopperatalon kautta.” Vapaus edellyttää avoimuutta Schweckendiekin lapsuusmuistot ovat Britanniasta, Suomessa hän on asunut suurimman osan elämästään. Ei pitäisi olla oleellista, missä ihminen on syntynyt.” ”Suomessa vaikuttaa tällä hetkellä kasvavassa määrin muualta tulleita kulttuurialan ihmisiä, mutta asenne on usein se, ettet ansaitse samaa kohtelua – riippumatta siitä kuinka kauan olet panostanut tämän maan kulttuurielämään. ”Suomalaisessa kulttuurimaailmassa vaikutti aiemmin kosmopoliittinen ilmapiiri, mietitään vaikka Paciusta, joka tuli Saksasta mutta sai säveltää kansallislaulun ja ensimmäisen suomalaisen oopperan”, Schweckendiek muistuttaa. Usein on tuntunut, että pitää tehdä tuplasti töitä verrattuna niihin, joilla on suomalainen sukunimi
14 R ONDO 2|2026 Tero Saarinen Company aloittaa 30-vuotisjuhlansa tuomalla Tanssin taloon KAIJA SAARIAHON musiikkiin perustuvan teoksen Study for Life. Se jatkaa koreografin koko uran täyttänyttä pyrkimystä näyttämölliseen kokonaistaideteokseen, jossa liike, visuaalisuus ja musiikki yhdistyvät aistirikkauden ja tunteiden täyttämällä kerronnalla. taiteet kohtaavat aisteja herätellen Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: TUOMAS TENKANEN
Saariselle visuaalisuus ja musiikki ovat yhtä tärkeä osa tanssiteosta kuin liike sinänsä. Tero Saarinen Company on todellakin tehnyt historiaa: yksikään suomalainen tanssiryhmä ei ole päässyt toiminnassaan yhtä kansainväliselle tasolle. 15 R ONDO 2|2026 ONHAN SE AIKAMOINEN SAAVUTUS, mutta samalla tuntuu, että monet asiat ovat vasta alussa”, huokaa koreografi Tero Saarinen katsoessaan 30 vuotta täyttävän tanssiryhmänsä taivalta. Siellä opetetaan mm. Yhteistuotannot ulkomaisten festivaalien ja ryhmien kanssa ovat toiminnan kulmakiviä. taiteet kohtaavat aisteja herätellen | ” Taiteilijaa ei voi nostaa muiden yläpuolelle. Tero-tekniikkaa, joka perustuu ”kokonaiskehollisen tietoisuuden ja läsnäolon” luomiselle. Kaikessa pitää olla kumppaneita, jotka mahdollistavat ja vievät asioita eteenpäin.. Pitkäjänteinen työ on luonut ryhmälle selkeän identiteetin, ja oma studio Kaapelitehtaalla on mahdollistanut myös opetustoiminnan kehittämisen
”Se on jatkuvaa vuorovaikutusta: valo ehdottaa tällaista, tuo kohottaa, tuo on liikaa. Musiikkitalo, Helsinki Ke 25.3. Savoy-teatteri, Helsinki UMO Helsinki Jazz Orchestra & Pepa Päivinen & Anni Elif – Rajoilla To 19.3. Mielestäni taiteilijaa ei voi nostaa muiden yläpuolelle. Savoy-teatteri, Helsinki La 9.5. Mitä erilaisempia vaikutteita ja tekniikoita nuorille tarjotaan sitä osaavampaa ja moninaisempaa tanssitaiteemme tulee olemaan. Kaupunginteatteri, Vaasa To 26.3. jää niin syvästi mieleen, että on pakko palata sen pariin sopivalla hetkellä. Sinä myös!” Kaikki on yhteistyötä Tero Saarisen omaleimainen, yhtä aikaa maanläheinen ja joustavasti virtaava liikekieli sulattaa yhteen elementtejä baletista, nykytanssista ja aasialaisista perinteistä. Kaikessa pitää olla kumppaneita, jotka mahdollistavat ja vievät eteenpäin asioita.” Tero Saarinen Company on muutaman muun tanssiryhmän tapaan tuonut suomalaiselle tanssikentälle uudenlaista repertuaariajattelua: vanhojakin teoksia kannattaa pitää hengissä, vaikka rahoituksen rakenteet suosivatkin jatkuvaa uuden suoltamista. Tero Saarinen harjoituttaa uutta teostaan ryhmänsä studiolla Kaapelitehtaalla. Kaupunginteatteri, Turku To 7.5. Yhteistyö etenkin luottokumppaneiden, valosuunnittelija Mikki Kuntun ja pukusuunnittelija Erika Turusen kanssa on vaikuttanut Saarisen tyyliin laajasti. Alandica, Maarianhamina La 21.3. Ovien pitäisi aina olla auki myös kansainvälisyydelle, sillä se kuuluu oleellisena osana tanssin DNA:han.” ■ U M O H E L S I N K I J A Z Z O R C H E S T R A N Jason Moran (US) & UMO Helsinki Jazz Orchestra Pe 6.3. Musiikkikeskus Snellman, Kokkola Ke 8.4. Itsehän ei voi päättää, mitkä teokset säilyvät, mutta täytyisi tehdä ainakin kaikki voitava, että jos joku joskus kiinnostuu, kaikki informaatio on saatavilla: hahmotelmista videokuvauksiin, tuotannon tekovaiheisiin ja tekijöiden ajatuksiin. ”Läpimurtoteokseni Westward Ho! kiertää edelleen, ja kun Borrowed Light tuli viime kaudella uudelleen, se tuntui hyvinkin ajankohtaiselta. Pelkästään yhden maun tai totuuden tietä tarjoamalla ei kasvateta seuraavaa tanssisukupolvea. Sanon aina kaikille, että jos kuulette jotain kiinnostavaa, vinkatkaa. Tämä pitäisi huomioida myös tanssin koulutuksessa, johon kaipaisin lisää monipuolisuutta ja avoimuutta. Sitä ei kuitenkaan voi ajatella ilman visuaalista kokonaisuutta, joka TSC:n esityksissä on joka elementtiä myöten hiottu. ”Ryhmässämme myös tuotanto ja tekniikka ovat yhtä taiteen kanssa. Kaikki tämä vaatii tietenkin työtä ja resursseja.” Saarisen mukaan tanssin alalla pitäisi muistaa ja juhlia paremmin omaa lähihistoriaamme ja näyttää, ettei tämä ole vain hetken taidetta. Jazzfest Bonn, Saksa Katso lisätiedot ja konserttikalenteri umohelsinki.fi 50-VUOTISJUHLAKAUDEN KONSERTTEJA. ”Mitään uutta ei voi rakentaa, ellei tiedä, mitä on jo tehty. Oman alansa uteliaiden huippuammattilaisten kanssa voi jatkuvasti heitellä asioita ja löytää yhdessä tunteita, materiaaleja, tekstuureja ja muotoja: mikä on tämän kohtauksen siluetti ja valollinen emootio”, hän kuvaa. Verkatehdas, Hämeenlinna Jazzmeia Horn (US) & Jukka Eskola & UMO Helsinki Jazz Orchestra Ke 6.5
Vanja-eno ja Richard III olivat Kristo Salmisen kuuluisia klassikkorooleja Suomen Kansallisteatterissa. luopumisen taide Teksti: RAISA RAUHAMAA. Lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt työ on vaatinut näyttelijältä paljon kelaamista ja isoja irtiottoja. 20 R ONDO 2|2026 Näyttelijä KRISTO SALMISEN ura ei ole se tavallinen tarina