Rondo Classic 12/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 2022 15,00 € CLASSIC hilary hahn Tähtiviulisti otti haltuunsa sosiaalisen median ja keinoälyn Kuorojen joulu on tunnelman luomista Onko vain UUSI MUSIIKKI luovaa. MUSKARIT panostavat leikkiin ja toimintaan KÄSIOHJELMA syventää konserttielämystä cd täm ä num ero digi nä! Tutustu ilmaisek si www.ro ndo.fi
Muista nyt lähimmäistäsi – tilaa pukinkonttiin lahja, jota hän arvostaa! Vielä ehdit tilata pitkäkestoisen laatulahjan! 9 numeroa 129 € (Hinta sisältää myös pääsyn laajaan verkkosisältöömme.). verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. Kohti parempia aikoja. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Rondo-lehden vuosikertatilaus on mainio joululahja musiikin ystävälle: se tuo iloa lukijalleen kuukaudesta toiseen. Taidolla ja sydämellä tehdyt haastattelut arvostetuista muusikoista, musiikin maailman kuulumiset meiltä ja maailmalta, konserttija levyarviot tuovat iloa arkeen jokaiselle, joka ilahtuu musiikin ikiaikaisesta voimasta. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. (03) 225 1948 2
& pe 17.3. to 12.1. & pe 31.3. | 19.00 | Konserttitalo JULIANIN JUHLAT Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 €. to 11.5. & pe 12.5. to 30.3. to 20.4. | 19.00 | la 22.4. | 14.00 | Konserttitalo DIANDRA & BOND Liput: 39,50 | 34,50 | 24,50 €. | 15.00 | Konserttitalo VAPPUKONSERTTI: SVÄNGFONIA Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 €. | 19.00 | Konserttitalo SAMMUMATON SINFONIA Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 €. | 19.00 | Konserttitalo BYSANTIN KEVÄT Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 €.. ma 1.5. Turun konserttitalon puhelinpalvelu: 02 262 0333 (ark. | 19.00 | Konserttitalo KARITA MATTILA Liput: 49,50 | 44,50 | 34,50 €. klo 9–15) kulttuuri.myynti@turku.fi Kauden ohjelma: tfo.fi KEVÄÄN KOHOKOHDAT TUOVAT TÄHTIESIINTYJIÄ TURKUUN to 16.3. & pe 13.1
Perinteen muuttamisessa täytyy olla varovainen, sillä ihmiset kaipaavat pysyvyyttä. Hilary Hahn jakaa harjoittelukokemuksiaan Instagramissa.. © DANA VAN LEEUWEN / DECCA • Konserttien käsiohjelmat ovat pysyneet vuodesta toiseen melko samanlaisina, mutta olisiko niissä tarpeen tehdä uudistuksia. Hän ottaa haltuun sosiaalisen median, taistelee tasa-arvon puolesta ja uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin musiikissa. YL:n ja Tapiolan kuoron johtaja Pasi Hyökki on sitä mieltä, että kuoron joulussa tärkeintä on atmosfäärin rakentaminen. 4 R ONDO C LASSIC 12|2022 WWW.RONDO.FI CLASSIC 12 / 2022 uudistuuko käsiohjelma. © SH U TT ER ST O C K • Hilary Hahn on yhtä aikaa sekä perinteisen tyylin viuluvirtuoosi että sosiaalisen roolinsa tiedostava moderni muusikko. Mikä on niiden perustehtävä. tähtiviulisti aktivistina 14–19 joululaulujen taika pysyy 8–13 32–35 • Joulukonsertit ovat kuoroille vuoden huippukohtia, jolloin saadaan suurimmat yleisöt ja lipputulot
36–37 Steve Reich kääntyi mietteliääksi 38–41 Kaija Saariaho ja Anssi Karttunen keskustelevat 42–43 Kaija Saariaho opettajana 44–47 Kuukauden klassikko: Lisztin Transsendenttiset etydit 48–51 Musiikki ja luovuus Rondo arvioi 52 – 58 • Pina Bauschin Vollmond • CD ja DVD -sivut suomessa soi 60 – 61 • Schubertin unohdettu ooppera mestari & kisälli 62 – 63 • Tekemisen riemua muskariin ylen ohjelmatiedot 64 – 69 • Yle Radio 1:n ja Yle Teeman ohjelmat 70 Rondo palvelee 71 Kimmo Hakolan kolumni © SH U TT ER ST O C K sisältö 14–19 MUSIIKKIMATKA. 8–13 Hilary Hahnin haastattelu 14–19 Kuorojen joulu on perinteinen 20–21 Veli-Matti Puumala – professori ja säveltäjä 22–23 Kantaesitys: Esa Pietilän kaksoiskonsertto viululle ja saksofonille 25 Minna Leinosen kolumni 26–27 Jazzpolkuja: Junnu Aaltonen 27 Populaaritaidetta: Kate Bushin 50 Words for Snow 29 Lassi Rajamaan sarjakuva 30–31 Harmonikkatrio Fratres juhlii 32–35 Tarvitaanko esityksissä käsiohjelmaa. 7 Pääkirjoitus: Pitääkö taiteen olla aktivistista
– 1 2 . 3 . 1 . 2 2 3 NYKYMUSIIKKIFESTIVAALI KLANGFORUM WIEN AVANTI! HIETSU IS HAPPENING! CLARA IANNOTTA ANNA LAHJAKSI ELÄMYS! Liput nyt myynnissä musicanova.fi MNH_RONDO_230x297.indd 1 MNH_RONDO_230x297.indd 1 16.11.2022 12.41 16.11.2022 12.41
AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Mikä käytännön vaikutus tällä kaikella sitten on. Klassikoista voi kaivaa niissä piilossakin ollutta yhteiskunnallista potentiaalia, mutta suurin vastuu on tietenkin luovalla puolella. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Hakola, Riikka Hiltunen, Antti Häyrynen, Janna Ilén, Santeri Kaipiainen, Jari Kallio, Kimmo Korhonen, Nelli Korhonen, Juha T. Tavoitteiden tärkeys ja keinojen typeryys tuntuvat olevan jyrkässä ristiriidassa, eikä vandalismia voi pyhittää jaloilla päämäärillä. taide ottaa kantaa JOULUKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 12|2022 TOIMITUS . Striimaus on taiteen demokratisoimisen keino, joka ainakin isojen toimijoiden on suoranainen pakko ottaa valikoimaansa, mutta se ei korvaa elävän nyt-hetken magiaa. Kolumnistimme Kimmo Hakola pohtii tässä lehdessä sitä, miten hän säveltäjänä voisi herättää ihmisiä vastuulliseen tulevaisuuteen. Murheellista se on siksikin, että näin aktivistit menettävät heitä kohtaan tunnetut sympatiat, eikä tempauksilla todennäköisesti ole mitään vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Väkivallalla ei siinä mässäillä, vaan fokus on sen syissä ja traumatisoituneessa mielessä – juuri niin monitasoisesti kuin vain oopperassa on mahdollista. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama huoli maailmanrauhan puolesta ovat vielä niin päällä, että tuntojen purkautumista taiteessa täytyy vielä odottaa. 1960-luvulla kantaaottavuus musiikissa kiteytyi eurokommunismia ja pasifismia edustaviin säveltäjiin kuten Luigi Nonoon ja Hans Werner Henzeen, mutta saivatko he edistettyä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaija Saariahon ja Sofi Oksasen Innocence veti rankasta aiheestaan huolimatta Kansallisoopperassakin esitykset täyteen, ja voi vain jännityksellä odottaa reaktioita, kun teos saapuu Amerikkaan, jossa sen teema, kouluampumiset, on päivänpolttava. Kalevi Aho on käsitellyt yhteiskunnallisia teemoja jo pitkään, Heinz Juhani Hoffmann on tehnyt oopperoita kansannoususta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja muista rankoista aiheista ja Ville Raasakka protestoinut metsähakkuita ja saastumista vastaan – vain muutamia mainitakseni. RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © D an a va n Le eu w en / D ec ca R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi i Taiteen ei tarvitse kilpailla uutisten kanssa.. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Ilmastoteemat ja muut aktivistiset pyrkimykset ovat lisääntyneet myös musiikissa. Kukaan vastuullinen ihminen ei kiistä ilmastotoimien välttämättömyyttä, mutta kulttuuristen aarteiden kimppuun käyminen ei ole keino niiden ajamiseen. Samalla sosiaalinen media antaa taiteilijalle mahdollisuuksia lähestyä ihmisiä myös substanssin ja yhteiskunnallisen keskustelun kautta eikä vain mairein mainoslausein ja Instagram-kuvin. ESITTÄVIEN TAITEIDEN voima on paitsi teosten sisällöissä niin myös esityksessä, joka kokoaa ihmiset kokemaan yhteisiä asioita ja hengittämään samaa ilmaa. KANTAA OTTAVUUDEN puutteesta ei voi säveltäjiä syyttää. Taiteen ei tarvitse kilpailla uutisten kanssa. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2022 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Toistaiseksi sota on tuottanut ison joukko ukrainalaisten teosten esityksiä, ja hyvä niin. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Ekologisia aiheita on musiikki – varsinkin suomalainen – täynnä, mutta riittääkö se vaatimaan tekoja luonnon puolesta. Tässä lehdessä esiteltävä Hilary Hahn on siitä hyvä esimerkki. Ydintuho-sävellyksiä on toki jo varastossakin – eri asia sitten, miten ne ihmisiä auttavat. Koskinen, Minna Leinonen, Juhani Nuorvala, Lassi Rajamaa, Matti Tuomisto, Paavo Kässi O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Rondo toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! . Tärkeämpää on näyttää tie eteenpäin. 7 LMASTOAKTIVISTIEN TEMPAUKSET taidehistorian mestariteoksia töhrimällä, niihin liimautumalla ja konsertteja keskeyttämällä ovat olleet murheellista seurattavaa. Se on hyvä niin kauan, kun jaksetaan luottaa taiteen omiin keinoihin, jotka ulottuvat yli yksinkertaistavien pamflettien ja poliittisen pelaamisen
8 R ONDO C LASSIC 12|2022 ”Arvostan orkesterien persoonallisuutta, koska haluan rakentaa tulkintoja sanattomasti keskustellen.”
9 R ONDO C LASSIC 12|2022 HILARY HAHN on yhtä aikaa sekä perinteisen tyylin viuluvirtuoosi että sosiaalisen roolinsa tiedostava moderni muusikko. Hän tilaa uusia sävellyksiä kertoakseen aikamme ihmisten tarinoita ja on tiiviissä vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa sosiaalisessa mediassa. Hän antaa äänen historian unohtamille säveltäjille ja uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin musiikissa. ääni kaikkien ihmisten tarinoille Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: DANA VAN LEEUWEN / Decca | R ONDO kannessa
”Olin jo aiemmin ihmetellyt, miksi minun täytyy rakentaa aikatauluni kolme vuotta etukäteen. ”Ehkä. Istumme Helsingin Musiikkitalon lämpiössä Radion sinfoniaorkesterin harjoitusten jälkeen. 10 R ONDO C LASSIC 12|2022 © O .J . RSO:n Sibelius-soitto on niin luontevaa ja sisäsyntyistä, että muusikoiden ei tarvitse yrittää ja teeskennellä ymmärtävänsä musiikin merkityksiä. ”Ja sama pätee esimerkiksi ranskalaisen orkesterin soittaessa ranskalaista musiikkia. Tiesin Mikko Franckin läheisen kontaktin säveltäjään ja kysyin häneltä Pariisin-residenssini aikana, olisiko Rautavaara kiinnostunut kirjoittamaan minulle uutta teosta. Arvostan orkesterien persoonallisuutta, koska haluan rakentaa tulkintoja sanattomasti keskustellen.” Viulistin toinen tärkeä viimeaikainen kontakti suomalaiseen musiikkiin oli Einojuhani Rautavaaran viimeiseksi jääneen teoksen Kaksi serenadia postuumi kantaesitys ja levytys 2019 yhdessä Mikko Franckin ja Ranskan radion filharmonikkojen kanssa. Rautavaaran kuoltua 2016 luulin, että se projekti meni siinä, mutta säveltäjän leski oli hautajaispäivänä näyttänyt Mikolle keskeneräisiä nuotteja, ja se oli meidän serenadimme”, hän muistelee. ”Olin soittanut Rautavaaran viulukonserttoa ja rakastunut siihen. ”En ehtinyt tavata Rautavaaraa, mutta minulla oli silti tunne, että olin mukana osana sävellysprosessia. Hänen uudistushalunsa kuitenkin näkyy muualla, kuten teknologian käytössä ja yhteistyössä nykysäveltäjien kanssa. Hahn on levyttänyt konserton jo kymmenen vuotta sitten Esa-Pekka Salosen kanssa, mutta nyt tulkinnassa oli selvästi uusia, sisäistyneempiä sävyjä. Tämän takia minulle tuli hyvin henkilökohtainen suhde teokseen. Koen, että siinä jokainen nuotti on tavallaan yhtä aikaa alku ja loppu – se punoo linjaa elämän ja kuoleman, valon ja harmauden välillä. Vain orkestraatiota piti täydentää, ja sen teki Kalevi Aho. Mistä tiedän, ovatko ne asiat enää silloin itselleni inspiroivia. Täydellinen tekniikka ikään kuin piiloutuu musiikillisen linjan taakse, tekemättä koskaan itsestään numeroa. Helsingissä hän soitti Sibeliuksen viulukonserton ja jatkoi RSO:n ja kapellimestari Nicholas Collonin kanssa myös Keski-Euroopan kiertueelle. Oliko tämäkin koronatauon tuumausten satoa. Aika pani miettimään asioita uusiksi. Jos jotain tästä kaikesta opimme, ehkä se on juuri joustavuuden tarve. Hahnin vastaukset haastattelukysymyksiin ovat pitkiä ja perusteellisia. Tämän eron moniin muihin orkestereihin huomaa intuitiivisesti”, Hahn kokee. | m Mitä paremmin tekoäly oppii ottamaan huomioon inhimillisiä tekijöitä, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on palvella ihmiskuntaa.. Koronasulkujen aika vahvisti Hahnin käsitystä siitä, että yhteiset kokemukset ihmisten kanssa ovat mahdollisia muuallakin kuin fyysisessä tilassa. Hän oli jo aiemmin aloittanut sapattivuoden 2019 aavistamatta, että esiintymispaussi jatkuisi vielä pari vuotta. SL AU G TH ER ITEN KLASSISEN MUUSIKON tulisi asemoida itsensä suhteessa alan saavutettavuuteen, tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Mutta enemmän kyse on varmaan siitä, että sain soittaa teosta ensimmäisen kerran suomalaisen orkesterin kanssa. Peruutusten myötä tullut aika antoi tilaisuuden tarkastella myös teoksia puhtaalta pöydältä, kun toistuvien esitysten tuoma rutiini katkesi”, hän kertoo. Hahn ei ole tulkinnoissaan yhtä villin radikaali kuin Patricia Kopatchinskaja, herkän ekspressiivinen kuin Vilde Frang tai seikkailullinen kuin Pekka Kuusisto, vaan soitossa kuuluvat klassisen virtuoosiperinteen hyveet. Se on lempeää, rakkautta ja elämää syleilevää musiikkia.” Musiikki on yhdessä jakamista Hilary Hahn aloitti uransa ihmelapsena, ja ”kuin viulu kädessä syntyneen” soiton luontevuus ja projisoinnin kirkkaus ovat olleet hänen soitolleen ominaista. Amerikkalainen tähtiviulisti Hilary Hahn ei ole mennyt mukaan cancel-kulttuuriin tai poliittisiin tempauksiin vaan uskoo perinteisen musiikillisen vuorovaikutuksen voimaan, digitaalisten välineiden mahdollisuuksia käyttäen. Hän oikeasti tuntuu haluavan jakaa asioita eikä vain täyttää pr-velvollisuuttaan
11 R ONDO C LASSIC 12|2022 ”Aina, kun aloitan jonkun projektin, katson, onko siinä ainekset saada yhteys erilaisiin ihmisiin ja tarinoihin.”
Näytetään vain lopputulos, ei prosessia. Lisää kantaesityksiä on tulossa niin, että 40:n raja menee kohta rikki. Hänen twitter-tilillään on 130 000 seuraajaa, ja hänen bloginsa Postcards from the road on yhdistelmä pohdiskeluja, tuulahduksia ja keskustelua. Vaikutukseltaan suurin on kuitenkin Hilary Hahnin Instagramissa jakama #100DaysofPractice -haaste. Jouduin kysymään jokaiselta erikseen, mitä tämä crescendo, kaari tai rubato tarkoittaa, ja sain aina erilaisen vastauksen. Kun soitin teoksia, tuntui, kuin tapaisin aina säveltäjän ihmisenä.” Muista Hahnin tilaamista teoksista huomioiduin on Jennifer Higdonin viulukonsertto, joka sai Pulitzer-palkinnon. ”Harjoittelu on minulle tilaisuus kokeilla asioita ja hakea rajoja. Kenelle hän haluaa harjoittelustaan kertoa, malliksi musiikin opiskelijoilleko. ”Ei pelkästään, vaan haluan vain esitellä työprosessejani, mitä klassisen musiikin alalla juuri kukaan ei ole tehnyt. SLAUGTHER. Halusin näyttää itseni sellaisena kuin olen – tietäen, että kukaan muu ei harjoittele täysin samalla tavalla.” Mihin kaiken jo osaava virtuoosi ylipäätään tarvitsee harjoittelua. Yritin valita encore-projektiini erilaisia säveltäjiä, mutta kokonaisuus oli vielä kirjavampi kuin odotin. Säveltäjät ovat täysin omista lähtökohdistaan lähteviä, jopa eri soittimien soittajiin tai kansallisuuksiin liittyviä persoonallisuuksia”, hän kertoo. ”Kommunikaatio säveltäjien kanssa avasi minulle sitä, miten henkilökohtaista tarinan kerrontaa musiikki on. Kyse on itsensä kunnossa pitämisestä, samoin kuin urhei”Harjoittelu on minulle tilaisuus kokeilla asioita ja hakea rajoja.” © O.J. Harjoittelu on itsensä löytämistä 27 Encorea -levytyksen jälkeen Hahn jatkoi nuottien julkaisemista omilla yksityiskohtaisilla esitysmerkinnöillään. 12 R ONDO C LASSIC 12|2022 Uusia teoksia Hahn on tilannut ja kantaesittänyt jo 35. Se muutti suhdettani partituuriin ja avarsi vapauden tilaa muusikkona. Siinä hän tarjoaa rehellisen näkymän omiin työja harjoitusrutiineihinsa, ja hän on saanut myös muut muusikot jakamaan samaa ideaa. Valtaosa näistä kuuluu 27 säveltäjältä tilattujen lyhyiden encore-numeroiden sarjaan, jonka hän levytti vuonna 2014. Levyllään hän tuo sille pariksi Tshaikovskin viulukonserton. ”Jos muusikko haluaa tulkita oman aikamme ääniä ja tuntoja, ei se millään muulla tavalla niin hyvin onnistu kuin elävien säveltäjien kautta. Youtube-sivustolla on iso joukko teosten esittelyjä, joissa hän antaa näytteitä ja kertoo taustoja. Toisella levyllään hän rinnastaa Samuel Barberin ja Edgar Meyerin konsertot, ja Rautavaaran Kaksi serenadia kuullaan Chaussonin Poèmen ja Prokofjevin ensimmäisen viulukonserton parina. En koskaan harjoittele suunnitellen tarkasti sitä, mitä lavalla teen, vaan testaan erilaisia toteutustapoja. Ideana on saada nykymusiikki ja klassikot keskustelemaan ja avata kuulijan korvat historiallisille jatkumoille. Tämä inklusiivisuus näkyy myös hänen tavassaan ottaa sosiaalinen media haltuunsa. Harjoittelua kohtaan on olemassa paljon turhia negatiivisia paineita, joista täytyisi päästä eroon
”Harjoittelu on minulle tilaisuus kokeilla asioita ja hakea rajoja.” © O.J. Mitä paremmin tekoäly oppii ottamaan huomioon tällaisia inhimillisiä tekijöitä, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on palvella ihmiskuntaa. Olen myös pitänyt mestarikursseja transsukupuolisille soittajille.” Muutama vuosi sitten Hilary Hahn aloitti projektin tekoälyn tutkijan Carol Rileyn kanssa tekoälyn ja musiikin välisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Ainakin satojentuhansien kuulijoiden määrä on taattu. ”Se oli hetki tarkastella uudelleen amerikkalaisen yhteiskunnan tilaa ja historiaa ja musiikin osuutta sen kertomisessa. Vähemmistöt musiikissa ovat osa sitä. Eläviltä säveltäjiltä tai muusikoilta tekoäly ei vie töitä”, Hahn vakuuttaa. Olen esimerkiksi soittanut äideille ja lapsille suunnatuissa kerhoissa ja saanut heidän tarinoistaan sisältöä musiikille. Jos pysymme vain yhdellä kanavalla, kadotamme paljon historiaa. Hilary Hahn on löytänyt sosiaalisesta mediasta hyvän kanavan olla vuorovaikutuksessa kuulijoidensa kanssa. Kuka muu tähtiviulisti on tehnyt saman. On nähtävä, ketkä kertovat näitä tarinoita ja mistä näkökulmasta. Heidänkin tarinoilleen on annettava ääni.” ”Aina, kun aloitan jonkun projektin, katson, että edustaako se arvojani, eli onko siinä ainekset saada yhteys erilaisiin ihmisiin. Brodsky oli itsensä Eugène Ysaÿen oppilas, joten tästä aukeni kiinnostavia traditioketjuja. Ymmärrän, jos jotkut pelkäävät tekoälyä taiteessa, mutta siihen ei ole aihetta. Siinä itse sävelletyt ja tekoälyn tuottamat äänet vuorottelevat työntöja vetojousissa. Liian harvat soitonopettajat käsittelevät tätä. SLAUGTHER. . Usein vain sanotaan oppilaalle, mitä tulisi tehdä seuraavaa tuntia varten. Mitään tekoälyllä luotujen sävellysten tulevaa ei ole vielä syntynyt, mutta mahdollisuuksista antaa kuvan David Langin Hahnille säveltäjä teos out of mind. Ikään kuin omaa historiaansa muistellen Hahn levytti hiljattain kolme Suzuki-oppikirjaa malliksi kolmevuotiaille – ja vähän vanhemmillekin. 13 R ONDO C LASSIC 12|2022 lijalla. He muodostivat yhdessä Deep Music AI -nimisen organisaation, jonka tarkoituksena on tasoittaa kuiluja niiden välillä. Ei tarvitse olla aina huipputerässä, mutta pitää olla valmiina sitä hetkeä varten, kun kaikki taidot täytyy heittää peliin.” ”Harjoittelu ei ole sitä, että opiskelee jotain koetta varten, vaan se on tie järkevään itsensä löytämiseen. Pidän harjoittelussa siitä, että voi viettää aikaa jonkin asian kanssa ilman kiirettä ja tekemisestä nauttien. ”Taide on asia, joka tekee meistä ihmisiä, ja siihen kuuluvat luovuus, ilmaisu ja tunteet. Monet muusikot ovat kiinnostuneet asiasta – esimerkiksi Esa-Pekka Salonen on mukana organisaatiomme toiminnassa. Hyötyjä he näkevät niin säveltämisen kuin musiikin pedagogiikankin kannalta. Ääni erilaisille tarinoille Donald Trumpin presidenttikausi, George Floydin tappo sekä Black Lives Matter -liike ja sen herättämä valtava keskustelutulva ovat saaneet myös Hilary Hahnin avartamaan perspektiivejään ja päivittämään suhdettaan tasa-arvon kysymyksiin. Aivan täyttä valtaa koneelle ei ole annettu senkään osuuksissa, sillä Lang suodatti niistä sellaiset elementit, jotka sopivat hänen musiikkiinsa. Asia ei silti ole niin yksinkertainen, että hän vain ottaisi poliittisina eleinä naisten ja värillisten säveltäjien musiikkia ohjelmiinsa, vaan hän määrittelee tavoitteensa laajemmin. 10-vuotiaana hän pääsi Philadelphian Curtis-instituutin Jascha Brodskyn oppiin. Pikemmin kyse on siitä, että sinulla on ratkaistavana ongelma, johon itse täytyy löytää työkalut.” Hilary Hahn aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana kotikaupungissaan Baltimoressa Suzuki-metodin parissa
14 R ONDO C LASSIC 12|2022 kuorojen joulu palaa lapsuuden ideaaliin
Jouluyö, juhlayö, Heinillä härkien kaukalon, Maa on niin kaunis – tämä on kuitenkin se tunteita koskettava ydin, joka tekee ihmisten joulun ja saa tulemaan kuorokonserttiin. Rituaalin muuttamisessa täytyy olla varovainen, sillä ihmiset kaipaavat pysyvyyttä. Ihmiset etsivät joulukonserteista lapsuuden joulun ideaalia kultareunuksin, vaikka sellaista ei elävässä elämässä olisi ollutkaan. Jokaisella Pasi Hyökin johtamalla kuorolla, Ylioppilaskunnan Laulajilla, Tapiolan kuorolla ja EMO Ensemblellä on aivan omanlainen jouluperinne. Ihmiset kaipaavat pysyvyyttä, rituaaleja, ja joulunvieton tavat kuuluvat niihin. Painavin se on YL:llä, maan vanhimmalla suomenkielisellä kuorolla. Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonserteissa valotkin ovat osa kokonaisuutta. Toisaalta aina, kun uudistuksia yritetään, yleisöltä tulee vastaisku. Perinteisen ohjelmiston muutteleminen on delikaatti juttu. Suomen kuorokentän tärkeimpiin vaikuttajiin kuuluva Pasi Hyökki ymmärtää tämän täysin: ”Ei ohjelma sinänsä ole joulukonserteissa tärkeintä vaan tunnelman rakentaminen. Teksti: HARRI KUUSISAARI © D IE G O FE LG U ER O SO | m Pasi Hyökki juhlii 30-vuotista uraansa kuoronjohtajana.. YL:n ja Tapiolan kuoron johtaja PASI HYÖKKI on sitä mieltä, että kuoron joulussa tärkeintä on atmosfäärin rakentaminen, ja siihen liittyy muitakin asioita kuin musiikki. Joulukonserteissa on kyse hieman samasta asiasta kuin ihmisten joulupöydässä: siellä vain täytyy olla tietyt elementit, kinkut, kalkkunat tai kalat.” Uutta YL:n joulukonserteissa ovat Hyökin mukaan vierailijat, tänä vuonna saksofonisti Jukka Perko. ”Myös sovituksilla voidaan tuoda vaihtelua ja sisältöön pukea monenlaista, kunhan tietty kulma perinteeseen säilyy.” Joulukonsertit ovat kuoroille vuoden huippukohtia, jolloin saadaan myös suurimmat yleisöt ja lipputulot. ”YL:n joulukonserteissa oleellista on tunnelma, joka alkaa jo siitä, miten laulajat tulevat sisään kulkueena, millainen on valaistus ja tuoksu, miltä kuoro näyttää – se on iso palapeli. Olkaamme onnellisia siitä, että kuoroilla on edes tämä yksi aika vuodesta, jolloin ne saavat olla suurelle yleisölle tärkeimpiä asioita juhlan vietossa”, Hyökki sanoo. Tänä vuonna sillä on joulukonsertteja Helsingissä peräti 11. 15 R ONDO C LASSIC 12|2022 IKSI KUOROJEN joulukonserteissa soivat aina samat, melankolisen hartaat klassikot, miksei konsepti uusiudu enempää. Tässä kuoro laulaa Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä
”Kyseessä oli Jouni Kaipaisen uusi teos kahdelle kuorolle, ja siinä tarvittiin myös kahta johtajaa. Tällainen musiikki vaatii omanlaisensa esittäjistön, joka hallitsee tyylikysymykset. ”Siinä tullaan taas kuoron identiteettiin. Taustalla on mm. Konsertteja on tänä jouluna kuusi, Espoossa ja Helsingissä. Se ei vain ole esimerkiksi YL:n ominta alaa”, Hyökki vastaa. Solistit ovat usein myös vanhoja kuorolaisia. Sieltä löytyisi paljon uutta, huikaisevaa kauneutta. ”Kerran yksi kuuntelija tuli kysymään minulta, että miksi YL:n ja Tapiolan kuoron jouluohjelmat ovat niin uskonnollisia. lauluyhtyeiden vaikutus. Onko kehitys ollut pettymys. Nykyisin Suomessa on Pasi Hyökin lisäksi muitakin päätoimisia kuoronjohtajia. Kauan haaveiltu ammattilaistuminen kuorokentällä on kuitenkin jäänyt haaveeksi, vaikka Helsingin kamarikuoron pääseminen valtionosuustukien piiriin olikin iso askel eteenpäin. Harpistit Hanna Kenttämies ja Laura Hynninen ovat tänä vuonna mukana rakentamassa valo-teemaa. Se ilmenee paitsi musiikissa niin myös visuaalisuudessa, kun lapset laulavat kynttilälyhtyjen alla. ”Alun perin tarkoituksena oli, että ensemble toimisi vierailujohtajien varassa, mutta osoittautui, että se systeemi ei oikein luo me-henkeä, ja niin minua pyydettiin takaisin”, Hyökki kertoo. EMO Ensemble on vapaa kaikesta uskonnollisuudesta.” Lisää yhteisyyttä kuorokentälle Pasi Hyökki juhlisti marraskuisessa juhlakonsertissa kaikkien kuorojensa eli YL:n, Tapiolan kuoron, EMO Ensemblen ja lauluyhtye Tallan kanssa 30-vuotista taivaltaan kuoronjohtajana. Kaikki alkoi vuonna 1992 KuoroEspoo-festivaalilta. Muuten sanoisin, että kuorokulttuuri on moninaistunut, ja tasoakin riittää. Tapiolan kuoron joulukonserteilla oli sen perustajan Erkki Pohjolan aikaan otsikkona Katso ihme taivainen, ja ohjelmisto rakennettiin aina sen ympärille. Yksi niiden konserteista on yleensä Temppeliaukion kirkossa. Ne ovat vakuuttaneet ihmiset siitä, että kuorolaulu voi olla motivoivaa musiikkikoulutuksen saaneillekin.” |. Tapiolan kuoron joulukonsertit alkavat laulajien tunnelmallisella sisääntulolla. Isäni Matti Hyökki johti YL:ää, ja minun vastuulleni lankesi ensi kertaa Tapiolan kuoro”, hän muistelee. Kuoro on Pasi Hyökin perustama, mutta 2014 hän luovutti taiteellisen johtajuuden taiteelliselle toimikunnalle ja toimii nykyään päävierailijana. 16 R ONDO C LASSIC 12|2022 Entä esimerkiksi renessanssija barokkimusiikin valtava jouluaiheinen aarteisto – miksi kuorot eivät enempää kaivele niitä. ”Oman tasonsa Tapiolan kuoron jouluun tuo se, että kuorolaisista yleensä aina saa koottua myös soitinyhtyeen säestämään joitakin lauluja. Ehkä karvaimmin pettymys tuntui silloin, kun Musiikkitalolle alun perin suunniteltu ammattikuoro lensi kustannussyistä yli laidan, ja kaikkialla vain vakuuteltiin, että kyllä meiltä harrastajia löytyy.” ”Helsingin kamarikuoron VOS-tuki antoi toivoa, sillä siinä todellakin rikottiin lasikattoja. Toivottavasti tämä avaus poikii myös jatkoa. ”Emme todellakaan ole a cappella -kuorokulttuurissa samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa, joissa ammattikuoroja on ollut jo kauan. Tämä tuntuu esimerkiksi säveltäjien kanssa tehtävässä yhteistyössä, jossa aina täytyy ajatella sitä, etteivät kappaleet ole liian vaikeita. En niitä aivan sellaisina koe, mutta kieltämättä niissä on luterilaista henkeä. Hyökin aikana otsikkona on ollut Valo. Kuoron alumnien konserteissa otsikkona on yhä Katso ihme taivainen.” EMO Ensemblen Tähti-nimiset joulukonsertit ovat tyyliltään erilaisia, viihteellisempiä Jingle bellseineen ja rohkeampine sovituksineen
K U VA T © D IE G O FE LG U ER O SO. 17 R ONDO C LASSIC 12|2022 ”YL:n joulukonserteissa oleellista on tunnelma, joka alkaa jo siitä, miten laulajat tulevat sisään kulkueena, millainen on valaistus ja tuoksu, miltä kuoro näyttää – se on iso palapeli.” – PASI HYÖKKI YL luottaa jouluohjelmistossaan perinteisiin joululauluihin
Rahallisia investointeja yhteinen foorumi ei ole tarvinnut, vaan se pyörii talkoohengellä siinä missä koko kuorokenttä. Emme ole festivaali tai konserttitoimisto, vaan jokainen kuoro järjestää ja suunnittelee omat konserttinsa kuten ennenkin, mutta yritämme sparrata toinen toisiamme ja koordinoida ohjelmistoa niin, etteivät kaikki tee aivan samaa.” ”Kuoronjohtajien säännöllisissä tapaamisissa vaihtelemme ideoita, ja konsertteja striimataan ja arvioidaan Ihmiset kaipaavat pysyvyyttä, rituaaleja, ja joulunvieton tavat kuuluvat niihin. Tällä kaudella konsertteja ja kuoroja on 30. Toimintaideoihin kuuluvat myös yhteiset sävellyskilpailut ja kansainväliset vierailut. Pettymyksen tunne kuorojen kohtelun suhteen korona-aikana oli vielä niin kipeä”, Hyökki muistelee. Ajankohtana on torstai-ilta, ja konserttipaikkoina ovat pääasiassa Ritarihuone ja Temppeliaukion kirkko. Toiminnalla yritetään tiivistää yhteisyyttä kentällä samalla, kun yleisöllä on mahdollisuus tutustua koko sen monimuotoisuuteen ja tasoon. 18 R ONDO C LASSIC 12|2022 Korona-aika oli kuoroille masentavaa, ja kun laulukiellosta päästiin, Pasi Hyökki totesi ajan olevan kypsä jo pidempään hautuneen ideansa toteuttamiseen. Tällä hetkellä kausikonsertteja on myyty 50, mutta kevääksi tavoite on jo 50 prosenttia kapasiteetista. Hän on kuitenkin havainnut jo nyt uudenlaista innostusta, joka varmasti ajan myötä tarttuu myös yleisöön. ”Esitin ideaa muutamalle kuoronjohtajalle, ja se otettiin heti vastaan kuin taivaan lahjana. Päämääränä on tietenkin saada myös kuorojen eriytyneet yleisöt kohtaamaan ja kasvamaan.” Hyökki tietää, että viimeksi mainittu tavoite on pitkän tien takana, sillä perinteisestihän kuorojen yleisöt koostuvat pitkälle laulajien kavereista ja sukulaisista. . Kyseessä on yhteinen konserttisarja pääkaupunkiseudun kuoroille, ja se toimii orkesterien kausikonserttien tapaan. Kausikorttien tuotot menevät yhteiseen pussiin. Viikoittainen konserttisarja alkoi tänä syksynä YL:n konsertilla. yhteisillä nettisivuilla. ”Periaatteena on se, että saisimme yhdessä aikaan jotain sellaista, mihin kuorot yksinään eivät pysty. Yhdessä saamme Ritarihuoneen vuokria hieman alennettua. Tapiolan kuoron joulukonserttien teemana on Valo, ja se pyrkii korostamaan sen ilmentäjinä kynttilöitä ja lyhtyjä.
Vinternatten sopii vuodenajan puolesta joulukonserttiin mukaan ja nimikkokappaleeksi mainiosti, ja muista ei-varsinaisista joululauluista mainittakoon ruotsalaisen Karin Rehnqvistin När natten skänker frid. Helsinkiläisen kamarikuoro Kaamoksen Talviyö-konsertin nimi tulee Juhani Komulaisen Vinternatten-teoksesta Lars Lennartssonin tekstiin. Tulkoon joulu (Pekka Simojoki) 9. Sydämeeni joulun teen (Kalervo Halonen) 4. Komulainen sävelsi teoksen vuonna 2009 Kaamoksen tilauksesta, ja kappaleesta on tullut kuorolle niin tärkeä, että se tietyllä tavalla määrittää koko konsertin olemusta. ”Komulaisen Vinternattenin tapaan Sidoroffin teokset ovat siinä mielessä nerokkaita, että niiden melodinen ja harmoninen kudos on omaleimaisen kaunis ilman, että teokset olisivat hyvälle kuorolle erityisen vaikeita, tai että perinteisistä joulu. Tavarataloissa tontturallatuksia kuulee tarpeeksi. ”Vinternatten kertoo valosta pimeyden ja surun keskellä. Toisaalta kappaleita valitessa on myös hyvä tiedostaa, että jonkun teoksen mukaan ottaminen tarkoittaa käytännössä toisen pois jättämistä, mutta yritän ajatella mahdollisuutena enkä uhkana sitä, että ohjelmistosuunnittelussa voi olla yhteiskunnallisia tausta-ajatuksia esimerkiksi teoksen tekstiin, säveltäjään tai sanoittajaan liittyen.” . En kuitenkaan näe, että perinteiden uudistamisen tarvitsee olla itseisarvo. Teoksen tekstiksi valikoitui Eino Leinon runo Joulu Krestyssä, jossa Leino kuvaa joulua pietarilaiseen Krestyn vankilaan teljettyjen poliittisten vankien näkökulmasta”, Yrjölä kertoo. Rauhaa, vain rauhaa (Ahti Sonninen) 7. ”Toki hyvä joulukonserttiohjelma voi sisältää myös keskenään hyvin erilaisia tunnelmia, mutta meidän kohdallamme tuntuu ainakin toistaiseksi luontevimmalta rakentaa siinä mielessä johdonmukainen kokonaisuus, että tunnelmasta toiseen ei siirrytä kovalla vauhdilla.” ”Joulukonsertteihin liittyen yksi pohdinnan aihe on se, kuinka tiukasti kappaleiden haluaa olevan nimenomaan kristillisestä joulusta kertovia. Arkihuolesi kaikki heitä (Leevi Madetoja) 5. Jouluna (Martti Turunen) 10. Yrjölän mukaan suunnittelussa on hyvä olla ainakin tietoinen ja sensitiivinen sen suhteen, minkälaisia toiveita ja preferenssejä kuorolaisilla ja yleisöllä on. Sekin liittyy yö-teemaan.” ”Mikko Sidoroffin säveltämä Pyhä yö, jonka runon Yrjö Jylhä kirjoitti rintamalla talvisodassa jouluna 1939, on myös vuosittain ohjelmistossamme, ja tämä osaltaan innoitti meitä tilaamaan Sidoroffilta uuden teoksen jouluksi 2018. Sen syvä rauha ja kaunis teksti ohjaavat ajatuksiani siihen suuntaan, että konserttimme taiteellinen kokonaisuus on muutenkin tunnelmallisen pohdiskeleva räiskyvän ilotulituksen sijaan”, kertoo kuoronjohtaja Visa Yrjölä. Hiljainen joululaulu (Martti Hela) 6. En etsi valtaa loistoa (Jean Sibelius) 2. JOULUKONSERTTIEN OHJELMISTOJEN top ten -laulut ovat säilyneet vuodesta toiseen sangen samoina. Järjestys vaihtelee, ja jokunen uusi laulu on voinut tulla mukaan, mutta klassikkojen asema ei horju. On hanget korkeat (Jean Sibelius) Kunnianhimoisimmat kuorot kuitenkin yrittävät teemoittaa joulukonsertteja niin, että niistä muodostuisi muutakin kuin pelkkä hittisikermä. ”Kuoronjohtajan oma taiteellinen visio ainakin omalla kohdallani elää jatkuvasti, ja puhtaasti musiikillisten asioiden lisäksi on paljon muutakin mietittävää.” ”Elävien säveltäjien musiikkia on hyvä esittää ja mahdollisuuksien mukaan tilata jo ihan siitä näkökulmasta, että samalla tuetaan näitä ammattilaisia ja musiikkikulttuuria laajemminkin. Taivas sylissäni (Carola Häggkvist) 8. HARRI KUUSISAARI Tunnelmallinen pohdiskelu valttia © PASI MUSTONEN Kamarikuoro Kaamos luottaa joulukonserteissaan syvämietteiseen ohjelmistoon. Maa on niin kaunis 3. Teosto on julkaissut listan viimeksi vuonna 2016, ja silloin kärjessä olivat seuraavat: 1. 19 R ONDO C LASSIC 12|2022 lauluista nauttiva yleisö ei osaisi niille syttyä.” Syvissä vesissä liikkumisen vastapainona Kaamoksen jouluohjelmissa on aina myös perinteisiä joululauluja
Ja sinne hän myös pääsi, heti ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Kenties kaikista tärkein käänne oli kuitenkin se, kun 70-luvun lopulla Kaustiselle perustettiin musiikkilukio, jonne Puumala hakeutui opiskelemaan. 20 R ONDO C LASSIC 12|2022 SÄVELTÄJYYTEENI ON keskeisesti vaikuttanut se, että olen syntynyt Kaustiselle. Tuntui, että opiskelukaverit olivat edistyneempiä. Kaikki ne pöydälle asetellut kynät ja se tunnelma siellä oli kovin inspiroivaa.” Puumalan onneksi musiikkilukiossa oli mahdollisuus opiskella myös sävellystä, ja sen myötä saada omia teoksia esitettäväksi. Sain luoda oman maailman. Piano astui kuvioihin myöhemmin yläkoulussa. Puumala aloittikin viulunsoiton 6-vuotiaana. Siellä oli mahdollisuus kuulla ja soittaa kansanmusiikin lisäksi myös klassista musiikkia. Jopa orkesteriteokseni esitettiin eräässä musiikkilukion konsertissa”, Puumala muistelee. Oman musiikin kuuleminen konserteissa toi kuitenkin ihmeellistä tyydytystä. Se jätti jäljen.” Puumala kertoo, että opintojen alussa syntynyt haava ei ole vieläkään täysin umpeutunut, ja joinakin hetkinä se ilmoittaa olemassaolostaan: ”Silloin, kun ei mene kovin hyvin, haava saattaa aueta. Pehr Henrik Nordgren, joka toimi tuolloin Vaasan läänintaiteilijana, ja jolla sattui olemaan työhuone musiikkilukion tiloissa, herätti Puumalan kiinnostuksen musiikin tekemistä kohtaan: ”Näin säveltäjän työhuoneen. Kaustisella olin tottunut turvalliseen ja pieneen tekemiseen, mutta Sibelius-Akatemiassa tunnelma olikin ammattimaista. Oli paljon vertailua oppilaiden välillä. Motivaatio tekemiseen ei tullut niinkään musiikin ulkopuolelta.” Musiikkilukiosta Puumala sai kannustusta, ohjausta ja kritiikkiä, joiden voimin hän uskaltautui hakeutumaan Sibelius-Akatemiaan. ”Olihan se iso kulttuurishokki. Uusi alku oli shokki Sävellysopintojen myötä Puumala muutti Helsinkiin, missä hän oli käynyt ensimmäisen kerran vasta vuosi ennen opintojensa alkua. Yhtäkkiä asuin isossa kaupungissa. Sitten taas, kun menee paremmin ja on kiinnostavia työtehtäviä, haavan olemassaoloa ei edes muista.” Sävellystä Puumala opiskeli koko opiskeluaikansa Paavo Heinisen kanssa. ”Se oli hyvin ainutlaatuista, olin kuitenkin vasta koulupoika. Jo varhaisesta lapsuudesta alkaen minulla on ollut tilaisuus altistua kansanmusiikille.” Näin säveltäjä Veli-Matti Puumala vastaa, kun häneltä kysyy, miksi hänestä tuli säveltäjä. Säveltäjyydestä tuli luonteva ja turvallinen tapa olla osa musiikkia. ”Uusi lukio toi Kaustiselle erilaisia ihmisiä, oppilaita ja opettajia, joiden myötä uteliaisuuteni erilaisia asioita kohtaan kasvoi”, kertoo Puumala työpöytänsä äärellä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talolla. Säveltäjyys oli jo nuorelle Puumalalle sisäsyntyistä: ”Rakastin musiikkia, mutta minulla oli hirveä esiintymiskammo. Uusi kantaesityskin on tulossa: muistista ja muistoista kertova Tree of Memories -viulukonsertto esitetään itsenäisyyspäivänä RSO:n konsertissa. Myös kutsumus säveltämiseen syntyi pikku hiljaa musiikkilukiossa. veli-matti puumalan sisäsyntyinen säveltäminen Teksti: NELLI KORHONEN | Kuvat: SAARA VUORJOKI / Music Finland ”. ”Meillä oli luottamuksellinen ja hyVELI-MATTI PUUMALA viettää tällä hetkellä monimuotoista elämää: säveltäjän ja professorin työn lisäksi hän hoitaa pientä tytärtään, joka syntyi muutamia viikkoja sitten