SAMUEL MARIñO sopraano kuin satakieli KONSERTIT käyntiin turvatoimin Taas pääsee MUSIKAALEIHIN!. M U S II K K IL E H T I 20 20 S Y Y S K U U – L O K A K U U C LA SS IC 8 2020 9,90 € ville matvejeff madaltaisi säveltäjien kynnystä oopperaan CLASSIC SÄVELTÄÄ voi myös polkupyörälle Miten luoda hyvä KUOROSOINTI
@fmusiikki . F-Musiikin maahantuomat Yamahapianot ja -flyygelit ovat European Drytai European Super Dry -tuotantoa, jossa huomioidaan Suomen vaativa ilmasto. @fmusiikki. Vantaa, Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Seinäjoki www.f-musiikki.fi . Pohjoismaiden suurin pianotoimija F-Musiikki myöntää kaikille maahantuomilleen Yamaha-pianoille ja -flyygeleille kymmenen vuoden takuun, ainoana toimijana Euroopassa. Yamaha Silent Piano on edelläkävijä ja mittapuu johon muut vertaavat tuotteitaan. SUOMEN Yamaha-pianot ja -flyygelit ovat olleet oppilaitosten ja laatua arvostavien pianistien ykkösvalinta jo vuosikymmenien ajan
| 19.00 | Konserttitalo SUITE FRANÇAISE HÅKAN HARDENBERGER, kapellimestari ja trumpetti TOMASI – JOLIVET – ESCAICH POULENC – RAVEL 25 | 20 | 10 € To 19.11. | 15.00 | Turun linna KOLMIODRAAMAA KOLMIN KONSTEIN MAIJA KONTUNEN, barokkiviulu & viulu, ohjelmiston suunnittelija SUSANNA SUORTTANEN, viulu RAMONA WOLIN-TAKALA, alttoviulu KATJA KOLEHMAINEN, barokkisello ROI RUOTTINEN, sello EVELIINA KYTÖMÄKI, cembalo ANNA KULMALA, piano JUHA-PEKKA MIKKOLA, kertoja COUPERIN – HÄNDEL – RAMEAU – SCHUBERT – JANÁ ?EK 25 | 20 | 10 € To 8.10. | 19.00 | Konserttitalo ALPPIMAIDEN SÄVELIÄ KEREM HASAN, kapellimestari TAKUYA TAKASHIMA, oboe SCHUBERT – STRAVINSKY – MARCELLO – MOZART 25 | 20 | 10 € Su 6.12. | 19.00 | Konserttitalo ITÄVALTALAISET SINFONIAT CLEMENS SCHULDT, kapellimestari MOZART – SCHUBERT 25 | 20 | 10 € La 3.10. | 19.00 | Konserttitalo SYMPHONIC ELLINGTON ANTTI RISSANEN, kapellimestari PEKKA KURKI, laulu TURKU JAZZ ORCHESTRA 35 | 30 | 20 € Su 29.11. & pe 11.12. & Pe 9.10. | 15.00 | Konserttitalo LASTEN MUSIIKKISALONKI CAMILLE SAINT-SÄENS: Eläinten karnevaali SIINA HIRVONEN, kertoja TFO:N KAMARIORKESTERI 20 | 10 € Ke 16.9. PÄIVI SEVEREIDE, harppu ANU HONKANEN, huilu MATTEO MASTROMARINO, klarinetti MATTI KOPONEN, viulu JASMINE BEAMS, viulu HELINÄ NISSI, alttoviulu LARIMATTI PUNELPURO, sello, ohjelmiston suunnittelija MATLEENA NYMAN, piano RAVEL – LINDBERG – BRAHMS 25 | 20 | 10 € To 24.9. | 19.00 | Konserttitalo TURUN KIRJAMESSUT 30 JUHLAKONSERTTI: KLECKSOPHONIC LIEDER GRANT LLEWELLYN, kapellimestari VALENTINA COLADONATO, sopraano BEETHOVEN – TELEMANN – PORTERA – SIBELIUS 25 | 20 | 10 € Lokakuu Pe 2.10. | 19.00 | Konserttitalo OODI ILOLLE OLLI MUSTONEN, kapellimestari VIRVA PUUMALA, sopraano MAIJU VAAHTOLUOTO, mezzosopraano JUSSI MYLLYS, tenori PETTERI SALOMAA, baritoni CHORUS CATHEDRALIS ABOENSIS BEETHOVEN 35 | 30 | 20 €. & Pe 6.11. | 19.00 | Konserttitalo SAGAS – ORCHESTRAL FANTASY MUSIC EMIL ELIASSON, kapellimestari SABINA ZWEIACKER, soprano ORVAR SÄFSTRÖM, juontaja 25 | 20 | 10 € Marraskuu To 5.11. TFO.FI TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU puh. | 12.00 & 15.00 | Konserttitalo TURUN KAUPUNGIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI 2020 MARKUS LEHTINEN, kapellimestari Vapaalippujen jako Konserttitalossa la 21.11. | 19.00 | Konserttitalo WAGNERIN LIEDEJÄ OKKO KAMU, kapellimestari ANNA DANIK, mezzosopraano WAGNER – STRAUSS 25 | 20 | 10 € Pe 11.9. | 19.00 | Konserttitalo ALTTOVIULUN KERTOMAA TOMAS DJUPSJÖBACKA, kapellimestari JASMINE BEAMS, alttoviulu 25 | 20 | 10 € To 29.10. & pe 20.11. SYKSY 2020 Syyskuu To 3.9. | 19.00 | Konserttitalo SINFONIA CONCERTANTE RYAN BANCROFT, kapellimestari MATTI KOPONEN, viulu ILARI ANGERVO, alttoviulu LIGETI – MOZART 25 | 20 | 10 € Su 13.9. klo 12–14 To 10.12. | 18.00 | Betel-kirkko MEDITAATIO TAKUYA TAKASHIMA, oboe ILANA GOTHÓNI, viulu, ohjelmiston suunnittelija JONNI HÄMÄLÄINEN, viulu HELINÄ NISSI, alttoviulu ANDREAS HELLING, sello PASI HELIN, piano HOSOKAWA – GOLIJOV – PÄRT – ŠOSTAKOVITŠ 25 | 20 | 10 € Joulukuu To 3.12. & pe 4.9. | 19.00 | Konserttitalo KOHTALONSINFONIA JULIAN RACHLIN, kapellimestari ja viulu BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € Su 22.11. 02 262 0333 (ma–pe klo 9–15) kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KONSERTTITALON LIPUNMYYNTI Aninkaistenkatu 9 (ma–pe klo 12–17 sekä tapahtumien yhteydessä) Hintoihin lisätään Lippupisteen palvelumaksut. | 19.00 | Konserttitalo PERKO PLAYS PARKER JUKKA PERKO, saksofoni 25 | 20 | 10 € Su 20.9. | 19.00 | Konserttitalo OLLI MUSTONEN X 3 OLLI MUSTONEN, kapellimestari ja piano MUSTONEN – MOZART – BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € To 15.10. | 15.00 | Turun linna STEAMBOAT BILL JR. | 19.00 | Konserttitalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI JÓZSEF HÁRS, kapellimestari 25 | 20 | 10 € To 22.10. | 15.00 | Villa Marjaniemi PUHALLINMUSIIKKIA KARTANOSSA ANNA KULMALA, piano N.N., huilu TAKUYA TAKASHIMA, oboe MATTEO MASTROMARINO, klarinetti ETIENNE BOUDREAULT, fagotti HANNES KAUKORANTA, käyrätorvi, ohjelmiston suunnittelija LIGETI – POULENC – BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € To 26.11. | 19.00 | Konserttitalo SELLOILTA SAKSALAISITTAIN OLLI MUSTONEN, kapellimestari ROI RUOTTINEN, sello HINDEMITH – BRUCH – BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € Pe 13.11
Kari Tikan uusi ooppera 23 Lassi Rajamaan piirros 24 Mediasakset 25 Olli Virtaperkon kolumni 26–27 Jazzpolkuja: laulaja Kadi Vija 28 Kantaesitys: Outi Tarkiaisen Jään lauluja 29 Rondo CD: Beethovenin myöhäiskvartetot 30–32 Partituureja porukalla 33 Säveltäjän arjen kalenteri 34–35 Erikoisten soittimien äärellä 36–37 Samuel Mariño, ääni kuin satakielellä 38–42 Miten syntyy kuorosoinnin anatomia. klo 19 Eva Dahlgren, Hans Ek Liput 45/40/20 € WIENILÄISET To 22.10. klo 17, rajoitettu lipunmyynti Pe 18.9. klo 15, Pieni sali Tailleferre – Beethoven – Brahms Liput 15/8/5 € ANTISANKARIT Pe 13.11. klo 19 Alexei Ogrintchouk Haydn – Marcello – Mendelssohn TAMPERE FILHARMONIAN SYKSY 2020 Konsertit Tampere-talon Isossa salissa, liput 28/22/15/8 € ellei toisin mainita.. klo 17, rajoitettu lipunmyynti Pe 11.9. klo 18 Marzi Nyman, Circo Aereo -sirkus Liput 20 / 10 € (aikuiset / lapset alle 16-v.) FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 8.11. klo 19, kausikorttilaisille Santtu-Matias Rouvali, Conrad Tao J. • Tasa-arvoa sävellyksen opiskeluun 70 Rondo palvelee 71 Kimmo Hakolan kolumni Muutokset konserttiohjelmiin ja -ajankohtiin mahdollisia. 44–45 Suomalaisen kuorosoinnin historiaa 46–47 Säveltäjänaisia: Edith Sohlström 48–50 Kuukauden klassikko: John Dowlandin Lachrimae 51 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 53 – 60 • Kirja-arvio Riikka Siltasen väitöskirjasta • CD ja DVD -sivut suomessa soi 62 – 64 • Orkesterien syyskauden järjestelyt • Oopperassa ei nyt pussailla • Orkesterikalenteri encore 66 – 69 • Millaista on hyvä palaute. klo 15, Pieni sali Veracini – Marcello – Pärt – Supponen – Beethoven Liput 15/8/5 € AIKAMATKA Pe 18.12. klo 19, kausikorttilaisille Andrew Gourlay, Tuuli Takala Mozart – Ravel FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 20.9. klo 15, Pieni sali Biber – Beethoven – Garrop Liput 15/8/5 € BEETHOVEN 5 To 24.9. Liput ja ajantasaiset konserttitiedot: www.tamperefilharmonia.fi BEETHOVEN 6 To 3.9. klo 19 Christopher Warren-Green, Carolin Widmann Strauss – Mendelssohn AMERIKKA Pe 20.11. klo 17, rajoitettu lipunmyynti To 3.9. Adams – Beethoven SANKARIT Pe 2.10. klo 19 Hannu Lintu, Christian Ihle Hadland, Schönberg – Hummel – Webern – Schubert FAUST & TRANS Pe 30.10. klo 19 Andre de Ridder, Xavier de Maistre Schumann – Saariaho SIRKUSTARINOITA Ke 4.11. klo 19, rajoitettu lipunmyynti Pe 25.9. klo 19, kausikorttilaisille Pekko Pulakka Mozart – Šostakovitš TARINAT Pe 18.9. klo 19 Kristiina Poska, Stefan Dohr Hirsch – Abrahamsen – Strauss SINFONEVA Pe 9.10. sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus 8–12 Ville Matvejeffin haastattelu 14–18 Maria Lund ja Lari Halme tekevät musikaalia poikkeusoloissa 20–21 Musikaalisyksyn satoa 22 Unohtuivatko turvavälit. klo 15 Jan Söderblom, Kati Outinen, Pirkanpojat ja Sympaatti Pacius – Sibelius – Leiviskä – Wennäkoski BEETHOVEN 9 To 10.12. klo 19 Michael Francis, Ossi Tanner Tower – Gershwin – Copland ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI Su 6.12. klo 19 Pe 11.12. klo 19 Santtu-Matias Rouvali, Ylva Stenberg, Niina Keitel, Tuomas Katajala, Giorgi Kirof, Tampereen Filharmoninen Kuoro Beethoven FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 13.12. klo 19, kausikorttilaisille Jérémie Rhorer, Gerhild Romberger Mahler – Beethoven RAKASTAVA Pe 11.9
C M Y CM MY CY CMY K rondo_elokuu_2020_lopullinen.pdf 1 07/08/2020 12.25 C M Y CM MY CY CMY K rondo_elokuu_2020_lopullinen.pdf 1 07/08/2020 12.25 RONDO08_006_HelsinginBarokki.indd 1 RONDO08_006_HelsinginBarokki.indd 1 12.8.2020 22.10 12.8.2020 22.10
Kynnys oopperaan madaltukoon Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI | v. Hän muuttuu hetkessä sutjakkaasta markkinamiehestä ja realiteetit myönteisenä haasteena ottavasta organisaattorista taiteelliseksi idealistiksi. 8 R ONDO C LASSIC 8|2020 ILLE MATVEJEFF TUNTUU tasapainottaneen hyvin monenlaiset roolinsa musiikkielämässä. VILLE MATVEJEFF on elämänsä roolissa yhdistäen taiteilijan ja festivaalijohtajan töitä. Ei hätää, sillä instituutioiden ovet aukenivat saman tien. Julkisuuteen hän ponkaisi vajaa vuosikymmen sitten uutta teknologiaa hyödyntäneen New Generation Operan vetäjänä, mutta siinä tuli heti näyttävän alun, kännykkäyhteyksillä viettelevän Don Giovannin, jälkeen talouden todellisuus vastaan. Matvejeff ui oopperamaailmaan ja samalla kapellimestarin ammattiin oopperatuotantojen assistenttina. Totta kai hänellä voi olla erilainen näkökulma asioihin luovana säveltäjänä, lipputuloilla elävän Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana, hyvin subventoidun ja joustavaliikkeisen Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina sekä Karita Mattilan pianistina maailman lavoilla. Suurin haaste musiikinteossa hänestä on päästä pintaa syvemmälle nykyisen pikakulttuurin aikana ja samalla vaalia moniäänisyyttä ja avoimuutta. Ainakaan mitään ristiriitaa hänen puheistaan ei huomaa. Jyväskylä Sinfonia vaistosi hänessä luonteelleen sopivan seikkailuhenkisen kumppanin, ja Savonlinnan oopperajuhlilla hän on nuorin taiteellinen johtaja kautta aikojen. Savonlinnan oopperajuhlilla hän vaalii balanssia, mutta Jyväskylä Sinfonia on antanut tilaa hullunrohkeudellekin
9 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Ei suunnittelussa ole kyse vain teoksesta ja rahasta vaan monien asioiden summasta.” R ONDO kannessa
Kapellimestarin vastuulla on näyttämön ja orkesterimontun välinen yhteistyö ja draaman taimaus. Koronatilanne aiheuttaa kuitenkin paljon justeerausta, ja lopulliset päätökset tekee hallitus.” Siitä eteenpäin Ville Matvejeffin mandaatti jatkuu vain, jos hänen sopimukseensa sisältyvä kahden vuoden optio otetaan käyttöön. ”Oopperan työstäminen on aivan erilaista kuin sinfoninen maailma. Esimerkiksi Kroatian Kansallisoopperassa hän on päävierailijana ja kutsui seurueen myös Savonlinnaan. Ensi kaudella ohjelmaan kuuluu mm. Ei silti sovi unohtaa oopperan kykyä päänsisäisten illuusioiden luomiseen: kaikki on fantasiaa. ”Jos johdan jossain kaupungissa, yleensä menen sinne tai jonnekin lähimaille myös katsomaan kiinnostavia tuotantoja, kuuntelemaan laulajia ja tapaamaan ihmisiä”, hän selittää. Joskus taas mennään enemmän käytettävissä olevien laulajien mukaan.” ”Tyyleistä erityisesti 1900-luvun alun ekspressionismi kiehtoo minua. Näyttämölle voi rakentua millainen todellisuus vain, ja siinä on sen voima.” Tähtäin pintaa syvemmälle Ville Matvejeff johtaa myös sinfoniaorkestereita, mutta vierailu-uraansa hän on halunnut tietoisesti rajoittaa aikaa vievien Suomen-pestien vuoksi. Sellaisia ovat mm. Se oli suuri helpotus ja samalla tuen osoitus. ”Ei suunnittelussa ole kysymys pelkästään teoksesta ja rahasta vaan monien asioiden summasta. Ohjelmistoon juhlilla jääneet aukot saattavat kutsua paikkaamaan. Kaikki lähtee balanssista Matvejeff oli panostanut paljon avajaiskesäänsä Savonlinnassa, ja sitäkin suurempi pettymys oli, kun se jouduttiin koronatilanteen vuoksi perumaan. ”Onneksi peräti 85 prosenttia lipun ostaneista asiakkaista halusi siirtää lippunsa sellaisenaan ensi vuodelle, ja vältyimme suurelta lippujen palautusoperaatiolta. 10 R ONDO C LASSIC 8|2020 Oopperajuhlat vie nykyään Matvejeffin ajasta leijonanosan, ja hän yhdistää omat vierailukapellimestarin työnsä festivaalin vaatimaan kansainväliseen tiedusteluun. Niiden välinen balanssi ratkaisee”, hän vastaa. Ensimmäisenä kesänäni haluan nähdä kapellimestarin paikalta käsin, miten organisaatio toimii ja onko siinä jotain kehitettävää. Suurin osa taiteilijoista pystyy myös tulemaan ensi kesänä, sillä korona on aiheuttanut alalla dominoefektin, ja ennen niin täysiin kalentereihin on tullut aukkoja.” ”Kesälle 2021 suunnitellut teokset siirtynevät sellaisenaan vuodelle 2022, ja myös pari seuraavaa kesää on hahmoteltu. Lopulta vuodella siirtäminen oli vaihtoehdoista vähiten huono”, hän kertoo. Maailmassa on paljon hurjan hyviä kapellimestareita, ja odotan monien kiinnostavien kollegoiden debytoivan meillä”, hän lupaa. Siinä voidaan mennä hyvinkin pieniin nyansseihin koskien vaikkapa balanssia ja tekstin ja musiikin suhdetta.” Nykyinen pikakulttuuri on Matvejeffin mukaan ongelma klassisessa musiikissa.. Ainakin ensimmäisillä suunnittelemillaan oopperajuhlilla Matvejeff myös itse johtaa kaksi tuotantoa, Kuningas Rogerin ja Giulio Caesarin. Miten hän nyt kahden vuoden työn jälkeen näkee liikkumavaransa. ranskalainen ooppera ja barokki, joita molempia on mukana ensi kesänä. Oleellinen kysymys on, pystyykö ohjaaja kääntymään draaman ytimeen niin, että kaikki ulkoinen unohtuu. ”Katson omat johtamiseni oopperajuhlilla joka kerta erikseen. Koko perheen ohjelmistoakin olisi oltava, koska sille on paljon kysyntää.” ”Linna on elämyksen keskus, ja eeppiset tarinat istuvat sinne itsestään. Antaako tapahtuman hankala tulorakenne tilaa uudistuksille. Onko kokonaisuutta katsoen oikein, että Ville kiinnittää Villen. Don Giovanni Göteborgissa ja pari eurooppalaista orkesteridebyyttiä. ”Oleellista on tuotantoja harjoitusprosessin suunnittelu niin, että koneistosta saa irti parhaan mahdollisen.” ”Tuotantojen valintakriteerit saattavat vaihdella vuosittain. ”Pahinta oli odottelu, jonka aikana tehtiin monia eri skenaarioita. Joskus keskiössä on teos – kuten Szymanowskin Kuningas Roger, jonka halusin ehdottomasti saada linnaan. Tällainen oman uran ja festivaalisuunnittelun yhdistäminen on ollut tyypillistä suomalaisille muusikoille
| ”Kapellimestarit lentelevät sinne tänne, eikä lyhyissä harjoittelujaksoissa ole aikaa päästä pintaa syvemmälle”. Siellä muusikot ymmärtävät jo eleen voimalla ajatukseni ilman, että joka asiaa tarvitsee artikuloida. Hän on harrastanut ohjelmistopolitiikkaa, jolle ei uskaliaisuudessaan vedä vertoja Suomen kaupunginorkestereista muu kuin Lapin kamariorkesteri. Toivottavasti syksyllä asiat etenevät. Paikan suhteen skenaariot ovat ne vanhat tutut: Lutakko sekä Kirkkopuiston laidalla sijaitseva Ysikortteli, jonka iso sisäpiha palvelee nyt parkkipaikkana. Sehän ei aina ole ollut ongelmaton, mistä kertoo Suomen huonoin tilanne konserttisalin suhteen. Samalla kaupungin päättäjien suhde orkesteriin on hänen mukaansa lähentynyt. Sikäli jo kuusi vuotta jatkunut suhde Jyväskylä Sinfonian kanssa on ollut minulle tärkeä. Hän on saanut positiivista kokemusta suorasta keskustelusta orkestereiden ja oopperatalojen kanssa. 11 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Kapellimestarit lentelevät sinne tänne, eikä lyhyissä harjoitusjaksossa aina ole aikaa päästä pintaa syvemmälle. Vierailukeikoilla tilanne on erilainen.” Hän jättäytyi muutama vuosi sitten pois lontoolaisesta agentuurista ja hoitaa nykyisin itse kansainväliset esiintymisensä. Kyse on uudesta kulttuurikeskuksesta, jossa olisi konserttisalin lisäksi tilat museolle ja kaupunginkirjastolle. Asia oli tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon keväällä, mutta korona tuli huonoon aikaan. Suunnitelmien ja tiedon puutteesta asia ei ole enää kiinni”, Matvejeff kertoo. ”Tämänhetkinen sopimukseni päättyy 2022, joten en taida ehtiä salista nauttimaan ylikapellimestarina, mutta orkesterin kehitykselle se on aivan keskeinen. Orkesterissa on tapahtunut sukupolvenvaihdos, ja nuoret huiput ovat vallanneet puhaltimien ykköspaikat. Vakituiset suhteet antavat paljon enemmän. ”Kontaktista tulee läheisempi, ja yhteistyökumppanien löytyminen helpottuu.” Hyvä meno Jyväskylässä Jyväskylä Sinfonian kehityksestä Ville Matvejeff on vilpittömästi innoissaan. En voi kuin ihailla muusikkoja, jotka ovat jaksaneet näin pitkään säilyttää motivaationsa uskoen siihen, että asia ratkaistaan.” Ylikapellimestari luonnehtii orkesteriaan avoimeksi, rakentavaksi, moneen muuntuvaksi ja dynaamiseksi. ”Viimeisen vuoden aikana tässä saliasiassa on päästy pisimmälle kuin koskaan toimivan kokonaissuunnitelman saamiseksi ja yhteisymmärryksen löytämiseksi
Minusta Suomessa on hyvä vilkaista, miten toinenkin pieni maa pystyy synnyttämään tällaisen määrän huippulaulajia.” . Tuon tason vierailut ovat myös erikoistapauksia ja vaativat erityisrahoituksen. Se osoittaa hänen mielestään, että ajankohtainen aihe kevyemmällä koneistolla voi olla oopperan tie. Moni on jo ihmetellyt, miten se voi myydä Milanon La Scalan jälkeen. Myös Kroatian parhaat kansainväliset laulajat on saatu palaamaan sinne. ”Kyllä minulla ideoita siitäkin on, miten uutta tai pienimuotoista voisi suunnata enemmän Olavinlinnaan tai sen ulkopuolelle, mutta se riippuu täysin siitä, miten festivaalin julkinen rahoitus, joka on tällä hetkellä vain 15% budjetista, kehittyy.” Palataan vielä jo alussa mainittuun ensi kesän vierailijaan, Kroatian Kansallisoopperaan, joka toimii Rijekassa ja kantaa säveltäjä Ivan Zajcin nimeä. ”Kyllä minä olen adèslainen myös sikäli, että kaiken tulee lähteä musiikillisesta ajattelusta. Levytyksistä suurin osa on elävien säveltäjien teoksia, ja klassismin puolella pohjana on vielä Patrick Gallois’n kaudella kehittynyt otteen räjähtävyys ja artikulaation herkkyys.” Myös monet muut Suomen kaupunginorkesterit ovat tulleet Matvejeffille tutuiksi. Oopperajuhlien kaltainen pieni tiimi hyötyy siitä, ja sama koskee kansainvälisiä neuvotteluja. Esimerkkinä Matvejeff mainitsee Thomas Adèsin Powder Her Face -oopperan vuodelta 1995. Matvejeff toivoo, että oopperasta tulisi vielä matalamman kynnyksen taidemuoto säveltäjille.. 12 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Yleisö on sanonut, että lisää vain yhtä pähkähullua! Tällaisia kommentteja sain muutama kausi sitten, kun konsertissa soivat John Adamsin, Olli Virtaperkon ja Gabriel Prokofjevin teokset. Aina täytyy löytyä musiikillis-dramaturginen syy sille, miksi laulaja on ’vielä’ näyttämöllä. Erityisesti ooppera kaipaisi mielestäni lisää ääniä. Minusta on kiinnostavaa tarjota muunkinlaisia lähestymiskulmia kuin mitä suuret, etabloituneet talot tarjoavat. Toivoisin, että se olisi säveltäjille vielä matalamman kynnyksen taidemuoto”, hän visioi. Taiteellisella johtajalla on muitakin motiiveja valinnoilleen kuin se, että hän itse työskentelee siellä. ”Jos La Scala -linjalla jatkettaisiin, niin luulenpa, ettei mikään odotusmaksimi enää riitä. Voisiko se jaksottua vaikka minielokuvasarjaksi?” ”Tässä puhun ennen muuta säveltäjänä enkä niinkään oopperanjohtajana”, hän tarkentaa ennen kuin kysyjä ehtii tivata Savonlinnan tekemisiä uutta luovan oopperan hyväksi. on dramaturgi-ohjaaja, ja hänen rohkea ja ennakkoluuloton kuratointi-ajattelunsa leimaa taloa. ”Verkosto voi hyvin soitannollisesti. Kaupunki sai tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman pitkälle juuri ooppera lippulaivanaan. Suuri osa taiteellisen johtajan työstä on joka tapauksessa datan keräämistä, jonka tuloksia sitten tarkennetaan paikan päällä.” ”Nyt on ollut myös aikaa tutkia normaalia suurempi määrä partituureja ja miettiä, millaisia askelia säveltaiteen tulisi tulevaisuudessa ottaa. Sen johtaja Marin Blaževi. Euroopassa on paljon vähemmän kuuluisia mutta todella kiinnostavia tuotantoja tekeviä oopperataloja, kuten vaikka Flanderin ooppera Antwerpenissä.” ”Minusta Rijekan ooppera kuuluu tähän sarjaan. Taso on tasaista, ja joka kaupungissa voidaan olla ylpeitä omasta orkesterista.” Kohti uusia formaatteja Niin ikävä kuin koronapaussi kaikille taidemaailman edustajille olikin, Ville Matvejeff oppi senkin aikana hyödyllisiä asioita, joita voi myöhemmin hyödyntää. Miten paljon se voisi taipua totutusta poikkeaviin formaatteihin ja lyhyempiin muotoihin. ”Yksi sellainen on etätyön uusi tehokkuus. Oopperan tarinallinen maailma voisi myös lähentyä enemmän elokuvaa
Uutena tilaajana saat nyt tilaajalahjana 100 % puuvillaisen olkalaukun. myös pääsyn verkkosisältöön. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Musiikin satoa sanoin ja kuvin. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Poimi nyt syksyn hedelmiä! SSIC V L SSIC V L SSIC V L Syyskesä on runsauden aikaa: toripöydät notkuvat vuoden sadosta, hedelmät kypsyvät tarhoissa ja sienet nostavat päätään sammalikoissa. Tyylikkäässä ja muodikkaassa kassissa on helppo kuljettaa esimerkiksi nuottivihkot tai muut tärkeät tavarasi, missä ikinä kuljetkaan. Kaikki se, mikä on ollut tulossa, kypsyy poimittavaksi. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondo Classic 5 noa nyt vain 47 €! (sis. Uusille tilaajille tilaajalahjana puuvillakassi!. Saat Rondosta ainutlaatuisia elämyksiä sekä tietoa musiikkiharrastuksesi taustalle. KOLME TAPAA TILATA: 3. (03) 225 1948 2. Poimi Sinäkin nyt hyvää lukemista syksyn pimeneviin iltoihin! Musiikin ystävälle Rondo on kuin hyvä ystävä, jonka kanssa vietetty aika muuttaa arjen piirun verran paremmaksi
Musiikkiteatteri on tullut mukaan kuin varkain, muun ohessa. ”Jossain kohtaa oli pakko ulkoistaa aikatauluni tuottajille, että ’voitteks’ te kattoa nämä’. Laulamisen vaikeus Lari Halme sanoo rakastavansa näyttelijäntyötä muun muassa siksi, että siinä oppii koko ajan uutta. ”Konserttien ohjelmistoa rakennetaan joskus hyvinkin tarkasti asiakkaan toiveita noudattaen, mikä on kivaa, koska se tarkoittaa, että tulee opeteltavaksi uutta materiaalia.” Lundin musiikkimaku ulottuu kliseisesti sanoen laidasta laitaan. Ja sanon suoraan, että kesti pitkään opetella pois niistä!” Phoebuksen tummasävyinen rooli viime kauden kotimaisiin suuriin musikaalitapauksiin nousseessa Notre Damen kellonsoittajassa asetti Halmeen uusien haasteiden eteen. ”Sinänsä työnkuva kameran edessä tai teatterilavalla on sama, eikä kumpaakaan pidä väheksyä. Pahimman ruuhkan aikaan Halme saattoi istua tv-studion maskituoliin aamulla puoli seitsemältä, sitten oli kuvaukset, joista kipin kapin teatterille päiväharjoituksiin. Iltapäivällä ehkä lisää kuvauksia ja illalla taas näyttelemään draamaa, komediaa tai musikaalia täydelle katsomolle. Ja oli yllättävää, kuinka se avasi lukot. Mutta rakastan kaikkea näyttämöllä touhuamista eikä siinä ole tärkeätä, mikä muoto on kyseessä.” Halme oli saanut heti näyttelijäopintojensa päätyttyä kiinnityksen Tampereen työväen teatteriin, kunnes alkoi hypätä televisiossa, Helsingissä UIT:ssä ja missä lie muualla siinä määrin, että oli pikku pakko alkaa siirtyä kiinnitykseltä freelanceriksi. Halme sanoo olevansa perusluonnoltaan ja -kiinnostukseltaankin kaikkea muuta kuin musikaalinäyttelijä. Mutta jos näitä pitäisi asetella vaakakuppeihin, niin kyllä sydämeni sykkii näyttämölle kiivaammalla pulssilla”, Halme tunnustaa. ”Nyt tiedän omasta kokemuksesta, että parikymppisen saa helposti kujalle opettamalla laulamiseen liittyen käsittämättömiä asioita ja asentoja. Halme muistaa tulleensa pahan kerran säikäytetyksi laulamisen ”vaikeudella” aloittaessaan opiskelut näyttelijäntyön laitoksella. ”Jos on kiinnitettynä näyttelijänä, sitä tehdään mitä osoitetaan. Tai saatoin saada vaikka vinkin, kuinka paljon helpompaa jonkun äänen tuottaminen onkaan, kun pitää kielen alahampaiden takana tietyllä lailla.” ”Olen kilsojen karttuessa alkanut hyödyntää yhä enemmän alitajuntaa. Esimerkiksi Jyväskylässä Jekyll & Hyden harjoitusaikana opin hurjasti uutta lauluvalmentaja Juho Eerolan johdolla.” | l ”Klassikkomusikaaleista ei pidä ’pyyhkiä pölyjä pois’! Aina voi tehdä uusia, jos vanhat eivät kelpaa sellaisenaan.”. ”Se oli ensimmäinen iso roolini Suomessa, ja vielä lempimusikaalissani! Olin katsonut elokuvan satoja kertoja ja osasin kaiken aasta ööhön. Siinä siirryttiin popja jazztyylisestä laulusta monta piirua klassiseen suutaan. Lundin töiden jakauma teatterin ja laulukeikkojen välillä on pitkällä aikavälillä aika lähelle puolet ja puolet. Tarinoista hän pitää, mutta tarinan voikin sitten kertoa niin oopperan kuin rokin sävyissä. Mutta minulle neuvottiin, että entä jos et tekisikään niin. Näytteleminen on vapautta Kun Maria Lund kävi koelaulussa Tampereen Teatterin West Side Storyyn syksylle 2004 ja tuli valituksi naispääosaan, hän päätti muuttaa synnyinmaastaan Saksasta äitinsä kotimaahan Suomeen. 15 R ONDO C LASSIC 8|2020 ARI HALMEEN KASVOT ovat monelle tutummat television päivittäissarjasta tai viihdeohjelmasta kuin teatterilavalta. Siinä vaiheessa, kun ensi-ilta on ohi, on jälleen aikaa alkaa tehdä niitäkin. ”Siinä kun jonkun Elizan rooli vedetään klasaripohjalta, uusiin tarvitaan muunlaisia tekniikoita, joista helposti itse ajattelen ensin, etten ikinä pysty tämmöiseen. Ei sitä pystynyt itse enää hallitsemaan, kun on kuitenkin se näyttelijäntyö, johon pitäisi keskittyä.” Koelauluissa Halme ei ole freelanceriksikaan ryhdyttyään juossut, mutta on totta kai lähtenyt esittäytymään, kun on vihjattu sopivasta roolista, ja jos kalenterissa on tilaa ollut. ”Alussa minulta kysyttiin, että ’haluaisitko käydä muutamalla laulutunnilla ennen kuin aloitetaan’ – mistä saatoin päätellä, että ilmeisesti halusin”, Halme naurahtaa mutta tunnustaa perään, että hyvä kun tuli mentyä. Television lisäksi valkokankaallakin nähdyn Halmeen identiteetti on kuitenkin näyttämöllä. Ollessani TTT:n palkkalistoilla ehdin siksi olla mukana jo aika monessa musikaalissakin. Tuolloin lauluoppia tulokkaille tarjosi muuan eläköitynyt oopperalaulaja. ”Päiväni murmelina taitaa olla ainakin viidestoista musikaalini”, Halme laskeskelee. ”Kuvittelin esimerkiksi, että jos täytyy laulaa korkealta ja kovaa niin tietysti imaisen keuhkot täyteen happea niin kuin mies Mynthon-mainoksessa, jotta saisin jylhän soundin. Musikaalioppiakin on kertynyt lähinnä kantapään kautta, askel kerrallaan – kunkin tehdyn työn myötä. Hän sai tunneilta uusia työkaluja. Olin uskomattoman onnellinen siitä roolista”, Lund muistelee. Pianisti Maija Ruuskasen ja viulisti Veera Railion kanssa Lund on vieläpä sekoitellut tyylejä esittämällä esimerkiksi Bachia jazzina ja Nessun Dormaa pianoballadina. Siitä lähtien Lund on tehnyt Suomessa yhden musikaaliroolin vuodessa, ja usein toisenkin esimerkiksi kesäteatterissa. Käytän sitä härskisti hyväkseni mitä tulee tekstin oppimiseen, asioiden syventämiseen ja muuhun sellaiseen.” Roolihenkilö venyy Viitisentoista vuotta isoja rooleja musiikkiteatterissa tehnyt Maria Lund kokee, että musikaalilaulu on lajina muuttunut klassikoiden päivistä. Näytteleminen edustaa minulle vapautta.” Lundin teatterityöhön limittyvät erilaiset laulukeikat ja -produktiot monissa kokoonpanoissa. Oppia on kertynyt monelta kapellimestarilta, ohjaajalta ja lauluvalmentajalta. ”Pienenä halusin poliisiksi tai balettitanssijaksi, kunnes hoksasin, että jos alan näyttelijäksi, voin olla molempia ja mitä muuta vain