6–7 2021 12,50 € Lise davidsen Wagner-sopraanojen uusi tähti pitää jalat maassa CLASSIC fest ivaa likesä 2021 Ohjelma t, ihmiset, taustat cd. kreeta-maria kentala yhdistää barokin ja polskat MAAHANMUUTTO RIKASTAA musiikkielämää PUHALTAJIIN INTOA yhteissoitosta Festivaalikesässä pieni on kaunista Voiko SÄVELTÄJÄ parantaa maailmaa
Multipalkitut! Hämmästy miten aidosti musiikki voi toistua kotonasi. Myynti ja maahantuonti www.audioshop.fi Toimitamme kotiovelle kaikkialle Suomessa! Musiikin ammattilaisten huomioita: ”Speakers that produce an unusually natural sound, a sound that bears a surprising resemblance to concert music.” ”Orkesteri todella tuntui täyttävän joka kolkan niin kuin akustiikaltaan parhaissa konserttisaleissa.”
MARIINSKIN ORKESTERI JA SOLISTIT SINFONIAORKESTERI VIVO MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI VALERI GERGIEV SANT TUUMATIAS ROUVALI ERKKI LASONPALO GGALINA SAKHNOVSKAYA MIKHAIL YANOVITSKY JANNE VALKEAJOKI SITKOVETSKY TRIO FRIGG JA PAL JON MUUTA TERVETULOA JUHLIMAAN KANSSAMME! MIKKELIN MUSIIKKIJUHL AT XXX 4.-11.7.2021 Koko ohjelma: www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi Valeri Gergiev & Mariinskin orkesteri Digitaalinen Konser ttielämys FRIGG Luontokuvat: VISIT SAIMAA PHOTOBANK
Ne puolestaan ammensivat Bachista intiimiä nyanssien herkkyyttä.” ”Toisella levyllä kuultavat Giovanni Antonio Pandolfin sonaatit ovat periaatteessa Bachia helpompia, vaikka ovatkin äkkivääriä ja virtuoosisia. Eteläpohjalaisissa polskissa on samaa kiperyyttä ja outoja harmonioita. Klassisella Emmalla ja myi hyvin. Tanssirytmien luonteet myös lähenevät toisiaan.” ”Pandolfin musiikki on rapsodista: jaksot seuraavat toisiaan ilman sellaista arkkitehtuuria kuin Bachilla, ja improvisatorisen lennon välissä on vetäviä tanssinpätkiä. ”Kaustislainen pelimannimusiikki on musiikillista äidinkieltäni. Nyt häneltä on tullut jo toinen levy, jossa barokki ja pohjalainen kansanmusiikki kohtaavat ja kommunikoivat keskenään yllättävin tuloksin. Silti se luontevuus ja löytämisen ilo, jolla Kreeta-Maria Kentala kahdella levyllään yhdistelee barokin viulumusiikkia ja pohjalaisia pelimannisävelmiä, avaa korvat aivan uudenlaisille elämyksille. ”Bach-Kaustinen -projekti oli kuitenkin pitkän harkinnan tulos. Jos se kuulostaa suunnitellulta, se on tylsää. 9 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ANSANJA TAIDEMUSIIKIN välisten yhteyksien kartoittaminen on kiehtonut vanhan musiikin väkeä jo pitkään. Tämä vaatii aikamoista kompromissin tekoa.” Miten yhdistää musiikissa harjoittelun kautta syventynyt osaaminen ja sellainen vapauden illuusio, jossa ideat tuntuvat syntyvän hetkessä. Tätä paradoksia barokkiviulisti KREETA-MARIA KENTALA on miettinyt tulkinnoissaan. Bachin sooloviuluteoksia ja kaustislaisia pelimannisävelmiä. Kyse ei ole vain kappaleiden soittamisesta peräkkäin, vaan ne tuntuvat vaikuttavan toinen toisiinsa ja joskus jopa kasvavan yhteisistä juurista. En tiedä, tekivätkö he diminuutioita [isompien aika-arvojen pilkkomista pienempiin osiin erilaisilla kuvioilla], mutta ainakin trillejä ja etuheleitä viljelen itse aika lailla ja tuon kertauksiin aina vaihtelua muuntelulla.” ”Italialainen varhaisbarokki on todellista rönsyilyä: kuin asia toistuu, sitä täytyy varioida – aivan kuten elävässä puheessa”, Kentala selvittää. ”Lähteet kertovat, että vanhat eteläpohjalaiset pelimannit koristelivat melodioita ihan hirveästi. Toinen, juuri ilmestynyt cd Polska Pandolfi ei ollut pelkkä menestyksen uusintayritys, vaan idea varhaisbarokin ja eteläpohjalaisten polskien sukulaisuudesta oli Tea Polson, jolle seinäjokelaisena alueen kansanmusiikki oli entuudestaan tuttua. Yritin vähän samaa polskissa, tuoden esiin joka jaksossa erilaisia affekteja: rouheaa, sulokasta, tulista, kevyempää.” On harjoiteltava salaa Muuntelu, koristelu ja improvisaatio olivat ammattitaidon tavaramerkkejä niin kansanmuusikoille kuin barokin ajan hovimuusikoille. Bachissa materian vastus tuntui liukenevan, kun kaustislaiset sävelmät antoivat sille potkua. Hän ehdotti kyseistä ohjelmakokonaisuutta Seinäjoen vanhan musiikin festivaalille ja teki cembalolle sopivat polskasovitukset. Helsingin Kirkko soikoon -festivaalilla tehty konsertti sai niin hyvän palautteen, että Kentala levytti kokonaisuuden Alballe otsikolla Side by Side. Projekteista ensimmäinen limitti J.S. barokki, polskat ja salaa harjoittelun taide Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: ULLA NIKULA | k. Se palkittiin mm. Ne ovat on täynnä kummallisia sävellajien vaihdoksia ja vapaata muodon käsittelyä. ”Suuri taito piilee siinä, miten osaa tehdä tämän kaiken niin, että se kuulostaa hetkessä luodulta eikä harjoitellulta. Jännittäväksi se muodostui, kun asiat alkoivat vaikuttaa toisiinsa. Miten ne suhteutuvat Pandofissa ja polskissa toisiinsa. Kun perehdyin barokkimusiikkiin, tunsin selvästi näiden sukulaisuuden tanssillisissa poljennoissaan”, Kentala kertoo. Toisaalta jos asiaa ei ole yhtään harjoitellut, se menee sitten tuurilla
”Jos musiikin maisterin paperit ja 25 vuoden opetuskokemus eivät riitä, täytynee pyristellä epäpätevänä jäljellä olevat opetusvuodet. Omat ratkaisuni ovat kuitenkin enemmän Kentalaa kuin oppaista peräisin. Paikkakunnan maine ei ole pelkkää mennyttä legendaa: ”Kyllä joka kylällä edelleen soitetaan, ja pelimanniyhtyeillä on oma ohjelmistonsa. 10 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Tässä sivutaankin yhtä barokkimusiikin esityskäytäntöjen salaperäisintä asiaa, sprezzaturaa. ”Asenteet ovat todella muuttuneet avoimemmiksi. Kun italialaisessa barokkimusiikissa asia toistuu, sitä täytyy varioida – aivan kuten elävässä puheessa.. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on ottanut tämän projektikseen ja tilannut sovituksia hänen kappaleistaan uudelle levylleen. Luova työ edellyttää sitä, että välillä lataa aivojaan. Voisin kuvitella, että barokkiyhtyeellä eli viulu, cembalo ja teorbi ne voisivat toimia kivasti. Toukokuussa Kentala oli mukana Suomalaisen barokkiorkesterin kamariyhtyeen konsertissa, jossa keskinäinen pallottelu toi kutkuttavaa tulosta. Nyt palailen opetustöihin. Näin tehtiin esimerkiksi Oulussa keväällä. Ne polveilevat enemmän kuin kaustislainen pelimannimusiikki yleensä, joka on soinnullisesti yksiviivaisempaa”, Kentala kertoo. Yritän keskittää niitä enemmän ryhmäopetukseen, jota voin tehdä periodeissa.” Tärkeä osa Kentalan työtä on lisäksi suomalaisten orkesterien barokkiprojektien liidaaminen. Hänen kappaleissaan on kromatiikkaa ja erikoisia käänteitä. Puhutaan siis alan suomalaisiin pioneereihin kuuluvasta taiteilijasta, joka on ollut Sibelius-Akatemian lehtorina seitsemän vuotta. Joissakin orkesterissa on jopa hankittu tai lainattu barokkijousia projekteihin. Silti tämä yhdessä soittaminen pitää myös pelimanimusiikin voimissaan.” ”Barokkimuusikon näkökulmasta on kiinnostavaa, että pelimannit soittivat aina 1970-luvulle saakka suonikielillä, joita saattoi ostaa Kaustisen Osuuskaupasta Maatalous ja musiikki -osastolta. Hänen isosisänsä oli tunnettu pelimanni Viljami Niittykoski ja isä Aaro Kentala oli kanttori ja musiikinopettaja ja mm. Kaikki on kontekstissa kiinni. Se on pitkälle sama kuin jazzissa.” ”Barokin ajan soitto-oppaissa on kirjoitettuja diminuutioita, mallinnuksia siitä, mitä voidaan tehdä. Kun niiden valmistus loppui, ja piti siirtyä metallikieliin, ainakin Viljami-vaarilla oli kriisi karulta kuulostavan metallisen E-kielen suhteen.” Kentala on suunnittelemassa yhdessä Vesa Tapio Valon ja Silja Heikkilän kanssa Kaustisella keväällä 2022 aloittavaa uutta monikulttuurista festivaalia Henki & elämä. Niittykosken sävelkieli meni jo ohi perinteisen pelimannityylin ja läheni salonkimusiikkia. ”Se tarkoittaa sitä, että muusikko on suvereenisti tilanteen herra mutta samalla heittelee huolettoman oloisesti erilaisia näkökulmia aiheeseen niin, että hiki ei haise. Jo 1900-luvun alkupuolella siellä toimi jousikvartetti, joka soitti kaikkea salonkimusiikista Wagneriin. Hän on Mauno Järvelän kanssa toimittanut nuoteiksi mm. Ideana on tutkia tiettyä teemaa eri taiteiden näkökulmasta, ja ensimmäisellä kerralla teemana on Tuho ja toivo. Jos harjoittelee aina tietyllä tavalla, se voi lukkiuttaa soiton. Kentala on nyt viidettä ja viimeistä vuotta Taiken taiteilija-apurahalla. Hän on huomannut, että opin jano orkesterimuusikoilla barokkityylin suhteen on valtava. ”Nämä ovat olleet hienoja vuosia, kun on saanut rauhassa harjoitella ja kirkastaa omaa identiteettiään muusikkona. ”Tietenkin sen voisi. Kummaltakin heistä on jäänyt mittava sävellystuotanto, ja he olivat myös sanoittajia. Muuten ollaan metsässä.” Muiden kanssa soittaessa yhteinen maaperä on tietenkin oltava, mutta kun asialla ovat tyylin mestarit, kommunikointi sujuu pieninkin vinkein. Unohdetuinta osaa Viljamin tuotannosta ovat laulut, joita on todella paljon.” Kreeta-Maria Kentala kokee, että Kaustisella on aina ollut matala raja kansanja taidemusiikin välillä. Jousi johdattaa jo sinällään oikean soittotapaan, sillä kun sen kärki on kevyt, sillä ei voi soittaa työntöjousia raskaasti.Ote kevenee, ja maneerit häviävät”, hän sanoo. Harjoitteluun tarvitaan kaiken tehokkuuden ohella vapautta niin, että se antaa hetkelle mahdollisuuden.” Ettei asia menisi liian yksinkertaiseksi, barokkimusiikin koristelussa ja improvisoinnissa on vapaudesta huolimatta sääntönsä. Keskeisin perusasia on se, että tietää, mikä on sävellaji ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Se vaatii ikään kuin salaa harjoittelua”, Kentala selvittää. Mihin ihmiskunta on menossa, kysellään teatterin, musiikin ja luentojen keinoin Barokkiopin nälkä on suuri Kreeta-Maria Kentala oli runsas vuosikymmen sitten perustamassa Pietarsaaren ammattikorkeakoulu Noviaan barokkimusiikin koulutusohjelmaa, mutta sieltä hän joutui lähtemään siksi, että häneltä puuttuvat yleispedagogiset opinnot. Aikaa ja motivaatiota ei löydy mittaviin yleispedagogisiin opintoihin tässä vaiheessa elämää”, hän kuittaa. ”Asioiden hahmon ja harmonisen luurangon täytyy säilyä, vaikka aukkoja täydennelläänkin. Viljamin valssikirjan Vaihtuvat valot ja varjot. Eikö tämän voisi yleistää kaikkeen musiikintekoon. Soittotyyli on tietenkin yhdenmukaistunut – sitä ei voi välttää, kun pelimannit kokoontuvat viikoittain yhteisharjoituksiin. ”Viljami sävelsi aina viulun ääressä ja kuunteli paljon klassista musiikkia radiosta. ”Viljamin sävellykset ovat yksiäänisiä, joten niissä olisi hyvä työmaa sovittajille. Kaustisen Hääkuoron perustaja. Onkohan ammattikorkeakouluissa byrokratia ohittanut terveen järjen käytön. Hän haki sitä tilanteessa, jolloin keikkoja ja opetustöitä oli niin paljon, että hän meinasi uupua. ”Heidän kanssaan pystyi kokeilemaan mitä vain, ja kaikki ottivat heti kopin.” Rajojen ylityksiä Kaustisella Kreeta-Maria Kentala asuu Kaustisella sukunsa mailla
Modernia jousta on hyvä pitää normaalia ylempää kiinni. Pandolfi Mealli: Sonata Prima ”La Bernabea”, Op.4 No.1 10:47 FIABA 2100024 4. Kun laina-aika päättyi, muutin modernin ja barokin välimaastoon trimmatun viuluni kunnolliseksi barokkiviuluksi.” ”Loivakärkinen klassinen jousi toimii parhaiten Beethovenissa – nopeissa kuvioissa se ei lähde hyppimään kuten moderni jousi vaan pysyy barokkijousen tapaan napakasti keskellä, mutta laulaviin fraaseihin siinä on enemmän pituutta ja ilmaisumahdollisuuksia.” Kentalan kausi Oulunsalo soi -festivaalin taiteellisena johtajana päättyy tänä kesänä. Pandolfi Mealli: Sonata Quarta ”La Castella”, Op.3 No.4 11:57 FIABA 2100022 2. G.A. . 11 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”Ellei orkesterilla ole paljoa kokemusta barokkisoitosta, pidän yleensä ensimmäisen harjoituksen alun jousille ihan jousenkäytön peruskysymyksiin liittyen. Kuusi polskaa Vöyriltä ja Pedersörestä – G. Pandolfi Mealli: Sonata Quinta ”La Clemente”, Op.3 No.5 – Lyyrinen polska – Ammesmäen Kreetan polskat – Metsäpellon polska – Haudanmaan morsiuspolska 12:09 FIABA 2100023 3. Limpärin polska – Tallarin neljäs (sov. ”Päädyin käyttämään barokkiviulua, vaikka sen otelauta ulottuukin vain juuri ja juuri Kreutzer-sonaatin ylimpiin ääniin. Pandolfi Mealli: Sonata Prima ”La Stella”, Op.3 No.1 – Rahapolska – Raharinki 6:45 FIABA 2100026 Kreeta-Maria Kentala ja Tea Polso Kaustisen Pelimannitalon pihalla. Soitin pitkään Kulttuurirahastolta lainassa olleella Rogeri-barokkiviululla. Yleensä kuitenkin konsertin teokset ovat ne, jotka vievät mukanaan, ja tyyli tulee luonnostaan.” Myös Kentalan kohdalla pandemia on nitistänyt suurimman osan konserttiproduktioita, mutta uusiakin on jo vireillä – mm. Lisäksi teen artikulaatioharjoituksia ja rohkaisen ilmaisemaan affekteja. Beethovenin sonaatteja säveltäjän ajan fortepianoa soittavan Joonas Ahosen kanssa. Viimeiselle festivaalilleen hän suunnitteli Oulu-aiheista ohjelmaa alkaen Madetojan musiikista ja päätyen Oulun keskustan eri konserttipaikkoja kiertävään kamarimusiikkisafariin, Myös hänen oma folkbarokki-kestoteemansa jatkuu, tällä kertaa huuliharpisti Jouko Kyhälän kanssa. Silloin se ei ole niin kärkipainoinen, ja pystyy operoimaan nopeita kuvioita kevyesti keskijousessa. Siinä täytyy taas miettiä, mitkä ovat oikeanlaiset välineet musiikkiin. R ONDO cd. A. Taklax Gee – 9:45 Kruununpudotuspolska – Bagg-Matts Polska – G.A. 1687) 1. Levyn ohjelma: Polska Pandolfi [51:04] Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu Tea Polso, cembalo ABCD 501 | EAN: 6417513105018 Giovanni Antonio Bandolfi Mealli (1624 – n. Pandolfi Mealli: Sonata Terza ”La Melana”, Op.3 No.3 9:45 FIABA 2100025 5. G.A. Arto Järvelä) – Peli-Jussin polska – G.A. ”Täytynee pyristellä epäpätevänä”, toteaa Suomen pätevimpiin kuuluva barokkiviulisti, kun häneltä puuttuvat ammattikorkeakoulujen vaatimat yleispedagogiset opinnot
ax C ua rt et o Q ui ro g a Rondo_110x297.indd 1 Rondo_110x297.indd 1 10.05.2021 07:20 10.05.2021 07:20. MESTARIKURSSIT 10.-13.8.2021 w w w .k at rin a. ei n äveden mu sii k kipäivät www.heinavesimusic.fi 19.?-?22.8.2021 Liput: lippu.f?i Tiedustelut puh. 040 5504 811 Helsinki Sinfonietta Erkki Lasonpalo kapellimestari, taiteellinen johtaja Santtu-Matias Rouvali kapellimestari LISBETA ”NOITANAISEN ÄLÄ ANNA ELÄÄ” OOPPERA KAHDESSA NÄYTÖKSESSÄ MUSIIKKI: KARÓLÍNA EIRÍKSDÓTTIR ALANDICA, MAARIANHAMINA 15.-17.7.2021 LIPUT: www.alandica.ax www.katrina.ax AHVENANMAA 10.–14.2021 KATRINA KAMARIMUSIIKKI ”Omilla jaloillaan” Taiteellinen johtaja: Cecilia Zilliacus Jenny Carlstedt • Bengt Forsberg • Isola Quartet Carl Nielsen -kvintetti • Cuarteto Quiroga • Kati Raitinen Henrik Sandås Quintet • Cecilia Zilliacus y.m