Aarne Pelkonen ja klassisen laulajan uudet roolit JOUSIKVARTETTI on elämänkoulu Yasmine Yamajako: Wicked-musikaali on löytöretki itseen SHOWPAINI tuli teatteriin Elina Pirinen päästää esiäitien haamut tanssimaan 6 2026 15,00 € Atte Kilpinen haluaa tanssista koko kansan taidetta rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi cd
Tarmo Peltokosken uusi albumi nyt saatavilla! Esimakua konsertista Camille Saint-Saëns Eläinten karnevaali (kahdelle pianolle ja orkesterille) Richard Wagner The Ring – An Orchestral Adventure (sov. Henk de Vlieger, 1991) MARTIN HELMCHEN OHJELMA KAPELLIMESTARI & PIANO PIANO Liput alk. 21 € musiikkitalo.fi tai QR-koodin kautta HONG KONG PHILHARMONIC ORCHESTRA Ku va t: Pe te r Ri ga ud , Ke ith H iro TARMO PELTOKOSKI Lauantai 28.11.2026 Musiikkitalo klo 19.00
klo 18 Paviljonki Antti tikkAnen, kapellimestari reD nose coMPAny VERDIN REQUIEM TO 29.10. klo 18 Kuopion musiikkikeskus PE 11.9. F. klo 18 Paviljonki JoonAs Pitkänen, kapellimestari JAnne MertAnen, piano B. Pärt: Fratres R. Klami: Nummisuutarit-alkusoitto H. Clarke: Combined Carols J. Vivaldi: Neljä vuodenaikaa, osa Talvi G. Piraino: Iam et nondum, kantaesitys A. klo 18 Paviljonki sAnnA sAlMinen, kapellimestari PAikAllisiA lAPsikuoroJA TANSSIA JA TARINAA TO 3.12. Dvořák: Jousikvintetto nro 2 NOLLASTA SATAAN – JOUSTEN ILTA TO 19.11. Grieg: Holberg-sarja, osa Preludi R. Verdi: Requiem kamaRikonseRtti HETKIÄ JA HELMIÄ TO 5.11. Brahms: Sinfonia nro 3 SINFONINEN CLUB FOR FIVE KE 30.9. Tarrodi: Paradisfåglar II W. Rita Varonen G. klo 18 Paviljonki lorenzo PAsserini, kapellimestari leeA MAttilA, viulu ilkkA kAuPPi, sello J. klo 17 ja 19 Taulumäen kirkko ilkkA Aunu, kapellimestari eveliinA MoDinos & Pertti tAHkolA, esilaulajat JKL_Sinfonia_Kausi_alkaa_153x297_Rondo.indd 1 JKL_Sinfonia_Kausi_alkaa_153x297_Rondo.indd 1 1.6.2026 9.29 1.6.2026 9.29 jklteatteri.fi@jklteatteri jyvaskylasinfonia.fi @jyvaskylasinfonia järvelä – kaartinen AINO A. klo 18.30 5 Jyvaskyla ilmo.indd 1 5 Jyvaskyla ilmo.indd 1 17.8.2026 22.14 17.8.2026 22.14. W. klo 18 Taulumäen kirkko MAxiMiliAn fAgerlunD, kapellimestari MArJukkA tePPonen, sopraano eliAs lAssfolk, viulu E. Clyne: This Midnight Hour E. Sibelius: Impromptu W. Pärt: Summa S. J Y VA S K Y L A . ohjaus marietta kunnas draama | suuri näyttämö liput 45 | 43 | 29 € ensi-ilta la 26.9. F I / K U LT T U U R I jyvaskylasinfonia.fi Syksy 2026 PATRICK! TO 3.9. klo 18 Paviljonki Jyväskylä sinfoniA & kuoPion kAuPunginorkesteri kAren kAMensek, kapellimestari isAbelle vAn keulen, viulu A. klo 15.00 rasila – haavisto – kähärä KYSY SISKOILTA ohjaus reino bragge kapellimestari lasse hirvi musikaali | pieni näyttämö liput 45 | 43 | 29 € ensi-ilta to 24.9. Mozart: Sinfonia nro 25 NÄYTTELYKUVIA TO 10.9. Vaughan Williams: Concerto Grosso IHME JA KUMMA – LAULETAAN YHDESSÄ! TO 26.11. klo 18 Paviljonki lorenzo PAsserini, kapellimestari grigory tsygAnov, alttoviulu suoMAlAisen MusiikkikAMPuksen orkesterit A. klo 18 Paviljonki nick DAvies, kapellimestari club for five Jyväskylä sinfonia & Pauli HanHiniemi: SYDÄN VASTA PUOLILLAAN PE 9.10. Musorgski: Näyttelykuvia BRAHMSIA TUPLITTAIN TO 24.9. S. Leiviskä: Orkesterisarja nro 2 SINFONIAN JOULU TO 10.12. A. Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta R. Korngold: Viulukonsertto M. Chopin: Pianokonsertto nro 2 U. klo 14 Konginkankaan kylätalo eliAs lAssfolk, viulu kAisAMAri kekkonen, viulu DMitri vAsilevsky, alttoviulu AnnikA vAlkeAJoki, sello Ari MAnsAlA, kontrabasso J. Tšaikovski: Sinfonia nro 1 ’Talviunelmia’, osa Scherzo Suomalaisia ja saksalaisia joululauluja KAUNEIMMAT JOULULAULUT & JYVÄSKYLÄ SINFONIA PE 11.12. Bartók: Romanialaisia kansantansseja F. klo 18 Kulttuurisuoja PE 6.11. klo 18 Paviljonki AnnA-MAriA Helsing, kapellimestari PAtrick gAllois, huilu M. Händel: Let the Bright Seraphim P. Brahms: Kaksoiskonsertto viululle ja sellolle J. Mozart: Divertimento nro 1 A. klo 18.30 Madetoja-sali (Oulu) Jyväskylä sinfoniA & oulu sinfoniA PAblo Mielgo, kapellimestari MArJukkA tePPonen, sopraano MelissA zgouriDi, altto MArkus nykänen, tenori MAtti turunen, basso Jyväskylän ooPPerAkuoro, valm. Reinecke: Huilukonsertto A. T. klo 18 Paviljonki PE 30.10. klo 19 Harjulinna, Muurasjärvi SU 8.11. A. Bach: Orkesterisarja nro 3, osa Air A. von Paradis: Der Schulkandidat -alkusoitto C. klo 18 Paviljonki Antti rissAnen, kapellimestari PAuli HAnHinieMi, laulu Jyväskylä sinfonia & Red nose ComPany: SOIVAN SUOMEN HISTORIA KE 21.10
Wild Is the Wind Carlson | Saarinen | Lindfors TSC:n 30-vuotista taivalta juhlistava kolmen teoksen ilta tuo Tanssin taloon kolmen eri sukupolven koreografien teokset 22.–26. Liput: terosaarinen.com 8 Ilmoituksia.indd 1 8 Ilmoituksia.indd 1 17.8.2026 22.31 17.8.2026 22.31. syyskuuta
Kauri Honkakoski Company: HIGH TIDE [nousuvesi] Stoa to 22.10. Kehojen dialogi, kannattelu ja samaistuva katse painavat ihoon jälkiä läheisyydestä, lohdusta ja kivusta. Nykytanssiteos kahden transnaisen siskoudesta. Rakkauden teemoja eri näkökulmista esittävä tapahtuma tuo yhteen viisi koreografia. Työryhmä koostuu pohjoismaisista esiintyjistä. Will Funk For Food: A Fistful of Funk Kanneltalo pe 23.10. Väkevä fyysisen teatterin ensemble-teos hengittää kehollisuuden ja alitajunnan kautta. ensi-ilta, muut näytökset 23.–29.10. ensi-ilta, muut esitykset 11.–12.12. Paratiisin viimeiselle rannalle sijoittuva apokalyptinen salonkidraama. Tervetuloa Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksiin! Annantalo | Caisa | Kanneltalo | Malmitalo | Maunula-talo | Stoa | Vuotalo Kaupungin menot tapahtumat.hel.fi Amanda & Lydia: Traces of Your Skin Ismo Dance Company: 5 koreografiaa rakkaudesta Will Funk For Food: A Fistful of Funk Kauri Honkakoski Company: HIGH TIDE [nousuvesi] ▶ ▶ ▶ ▶ lipp u.fi 9 Helsinki ilmoitus.indd 1 9 Helsinki ilmoitus.indd 1 17.8.2026 22.20 17.8.2026 22.20. ensi-ilta, muut näytökset 2.–4.10. ja la 24.10. Ismo Dance Company: 5 koreografiaa rakkaudesta Stoa to 1.10. Amanda & Lydia: Traces of Your Skin Caisa 10.12. Katutanssia, absurdia teatteria ja livemusiikkia yhdistelevä englanninkielinen esitys käsittelee ystävyyttä sekä sukupuoliroolien ja maskuliinisuuden teemoja leikin, huumorin ja virtuoosimaisen katutanssin avulla. Koreografien erilaiset taustat ja ilmaisutavat luovat rikkaan ja vaihtelevan kokonaisuuden, joka puhuttelee niin tanssin ystäviä kuin uusia kokijoita
Pe 23.10. Konserteissa on sama ohjelma. Waltteri Torikka & Tampere Filharmonia: Joulukonsertti Janne Valkeajoki, kapellimestari Waltteri Torikka, baritoni Joulun lumoa samettisen baritonin ja juhlakauden klassikoiden parissa. klo 19 ja la 5.12. klo 19, Nokia Arena Mansen tähdet — tarinoita ja lauluja Antti Rissanen, kapellimestari Mansen tähdet, solistit Arto Nyberg, moderaattori Tamperelaistähtien solistijou kon kruunaa Tampere Filhar monia, kapellimestarina Antti Rissanen. Ikäsuositus yli 4 v. Kamari musiikkia 30 vuotta Faunien iltapäivä kamari mu siikkisarjan 30juhlavuosi jat kuu. klo 18, Iso sali Koko perheen konsertti: Avain hukassa Marzi Nyman, kapellimestari, kitara ja laulu Hanna Vahtikari, kertoja Tampere Filharmonia Tähän taloon, jonnekin, avaimeni hukkasin! Musiikin Sanna Manderin Finlandia palkittuun lastenkirjaan Avain hukassa on säveltänyt Marzi Nyman. La 10.10. Tampere Filharmonian syksy 2026 Ääntä, voimaa ja energiaa Pe 30.10., K Kauneuden kosketus Mario Venzago, kapellimestari Tampereen Filharmoninen Kuoro Venzago – Brahms – Mendelssohn Pe 6.11., K Myrskyn silmässä Nuno Coelho, kapellimestari Cédric Tiberghien, piano Beethoven – Šostakovitš To 12.11., K Vesimusiikkia Kreeta-Maria Kentala, kapellimestari ja viulu Johannes Põlda, viulu Telemann – Vivaldi – Händel Pe 27.11., K Romanttiset suosikit Miguel Sepúlveda, kapellimestari Elisabeth Brauß, piano Wennäkoski – Grieg – Tšaikovski Pe 11.12. Hyppää Faunien kyytiin nauttimaan musiikin hyvää tekevästä vaikutuksesta! Faunien iltapäivät syksyllä 2026 20.9. Konsertin livetaltiointi: Eurooppalainen requiem Matthew Halls, kapellimestari Reginald Mobley, kontratenori Andrew Foster-Williams, baritoni Viron filharmoninen kamarikuoro MacMillan: A European Requiem Pe 4.12. Tuotanto: Loud’n Live. La 24.10. Liput: Lippu.fi. Ääni tetyistä orkesteriosuuksista vastaa Tampere Filharmonia kapellimestarina Ruut Kiiski. Pe 9.10., K Zarathustra Olari Elts, kapellimestari Aleksi Mäkimattila, käyrätorvi Pärt – Kaipainen – Strauss Pe 23.10., Koskipuisto, Valoviikkojen avajaiset Tampereen Ooppera: Naisen ääni Tuuli Takala, sopraano Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro Minna Leinosen pienois oopperan kantaesitys. Tanssiva taikametsä Konsertit sunnuntaisin klo 15 Tamperetalon Pienessä salissa. To 17.12 ja pe 18.12., K Santtu-Matias Rouvali & Alena Baeva Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Alena Baeva, viulu Tšaikovski – Mahler 18.12. K = Kausisarjan konsertti Tampere Filharmonian konsertit Tamperetalon Isossa salissa klo 19, ellei toisin mainita. Nautinnon huumaa 13.12. To 3.9. klo 14 G Livelab Tampere G Livelab -yhteistyö: Viihdettä ja vispilänkauppaa Sonaateista saippua oopperaan: tältä kuulostaa klassinen viihde – hyvällä maulla annosteltuna. klo 16 Oopperagaala Mikko Franck, kapellimestari Karita Mattila, sopraano Tommi Hakala, baritoni Tampere Filharmonia Tuotanto: Tampereen Ooppera ja Tampere Filharmonia. Liput: G Livelab ja Tiketti. klo 19, K Kauden avaus: Kullervo Matthew Halls, kapellimestari Johanna Rusanen-Kartano, sopraano Ville Rusanen, baritoni Tampereen Filharmonisen Kuoron & Tampereen Oopperan kuoron mieslaulajat ja Pirkanpojat Sibelius: Kullervo Pe 11.9., K Sibelius 5 Kristian Sallinen, kapellimestari Otto Antikainen, viulu Raitio – Saariaho – Sibelius Pe 18.9., K Ranskalaista romantiikkaa Chloé Van Soeterstède, kapellimestari Aristo Sham, piano Boulanger – SaintSaëns – Franck Pe 25.9., K Tulilintu S tephanie Childress, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Kouyoumdjian – Britten – Stravinsky Pe 2.10. Muodonmuutoksia 8.11. Vapaa pääsy. Konsertti ja lipputiedot: tamperefilharmonia.fi 10 Tampere FHO.indd 1 10 Tampere FHO.indd 1 17.8.2026 22.26 17.8.2026 22.26. Muutokset mahdollisia. konsertti kuuluu kausi sarjaan
Kansallisbaletin tanssijan työn ohella hän kiertää koko ajan esittämässä omia koreografioitaan ja vapaiden ryhmien tuotannoissa. Kaikissa rooleissa hän tuntuu silti säilyvän ihmeellisesti samana Attena: avoimena, teeskentelemättömänä ja valmiina heittäytymään uusiin tilanteisiin. 13 R ONDO 6|2026 TTE KILPISTÄ ei voi syyttää jämähtämisestä. ATTE KILPINEN on tullut tunnetuksi muustakin kuin Kansallisbaletin tanssijana. Skeptikko voi silti kysyä, miksi tanssijan pitää olla julkkis – onko tässä kaikessa takana jokin tietoinen pr-strategia. Hän esiintyy ahkerasti julkisuudessa: tv-ohjelmissa, mainoksissa, sosiaalisessa mediassa ja naistenlehtien kansissa. T anssin sanansaattaja | A Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: TUOMAS TENKANEN. Tämä on tietoinen keino tuoda esiin tanssia ja houkutella uutta yleisöä sen pariin. Hän on tuttu kasvo mainoksista ja aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Viime kaudella hän tuli suurelle yleisölle tutuksi MTV:n Iholla-sarjassa, ja häntä jututetaan tuon tuosta televisiossa ja lehdissä. Hänet tunnetaan kadulla, mitä ei voi sanoa monesta suomalaisesta tanssijasta
Olen teoksessa sekä Carmen että Don José. Ei paluu Suomeen silti oikein löysäämiseltä vaikuta. 14 R ONDO 6|2026 ”Ei todellakaan. Liike tulee yleensä musiikista. Yritän aina haastatteluissa ja tv-ohjelmissa olla oma itseni. ”Halusin käsitellä ihmistä, joka syntyy tiettyyn sukupuoleen, mutta tajuaa olevansa toinen. Kuuntelen sitä ja katson, mitä se herättää minussa, tai mitä fiilistä ja tunnetta haluan välittää.”. ”En ole kirjallinen ihminen, joten liike on minun tapani ilmaista itseäni ja kertoa tarinoita. Minulta kysytään usein, eikö pitkien työpäivien jälkeen ole rankkaa mennä suoraan lähetykseen tai kuvauksiin. Marraskuussa Turun Fuugan avajaisviikolla hän esiintyy Robin Packalenin ja Iiro Rantalan kanssa, ja joulukuussa tulee Ballet Finlandille uusi koreografia Kirkastettu yö. Tuntuu hienolta päästä avaamaan Suomeen uusi konserttitalo!” Hampurin baletissa vietetyt kaksi vuotta olivat Atelle hektisiä, sillä hänen oli opeteltava lyhyessä ajassa iso määrä teoksia, aina pääosia myöten, ja esitysja kiertueaikataulu oli tiiviimpi kuin Kansallisbaletissa. Halusin tehdä tähän biisiin äidin ja pojan tarinan. Virtaa vasten oli sukellus Schubertin maailmaan. Koen, että julkisuus tulee työni myötä. Tanssissa näkyy koko historia Mistä tulee energia omaan koreografiseen työhön, vaikka baletissakin olisi hommia riittämiin. Se on showmaisempi, täynnä erilaisia numeroita. ”Se on jokin sisäinen tarve kertoa jotain”, Atte vastaa. Suomessa on edelleen valtavasti ihmisiä, jotka eivät ole ikinä nähneet tanssiesitystä saati käyneet baletissa. Lokakuussa tulee Carmen-sooloteos Sinfonia Lahden kanssa. Tavoitteeni on viedä tanssia eteenpäin. ”En ole ikinä miettinyt julkisuusimagoa tai kuuluisuutta. Siinä Leino antaa laulusarjassa mykäksi jäävälle myllärintyttärelle äänen. Saatan herätä kahdeksalta teoksen palaveriin, olla oopperalla yhdeksästä viiteen ja viidestä yhdeksään tehdä omia teoksia, palavereja tai kuvauksia. Don José löytää sisäisen Carmeninsa ja naiseutensa, mutta koska hän itse tai yhteiskunta ei hyväksy sitä, hän kirjaimellisesti surmaa Carmeninsa – eli itsestään sen naiseuden. Jos pitäisi esittää jotain, se tuntuisi työltä. Ei se ole, koska minun ei tarvitse ottaa mitään roolia. Toisessa osassa tanssivat Niina Hyvärinen ja Kasperi Kolehmainen. Tavoitteeni on, että jokainen suomalainen näkisi tanssiesityksen edes kerran.” Carmenia trans-tematiikalla Atte Kilpiselle on tulossa aikamoinen syksy: joka kuukausi omien uusien teosten ensi-illat, ja sen päälle vielä Kansallisbaletin uutuudet ja vanhojen teosten lämmitykset. Elokuussa oli Rauman Festivossa Aarne Pelkosen ja Linnea Leinon kanssa tehty Virtaa vasten – Franz Schubertin Kaunis myllärintytär, jossa Atte ohjasi, koreografioi ja tanssi. Aloin miettiä, mikä kuvastaisi aitoa, puhdasta rakkautta ilman mitään seksuaalista latausta, ja päädyin äidin ja lapsen väliseen suhteeseen. 13-tuntiset päivät ovat osa arkea. Kaikissa siis on musiikkina klassisen musiikin merkkiteoksia. ”Ei, päinvastoin. Carmenissa orkesteri soittaa Rodion Štšedrinin Bizet’n oopperan pohjalta tekemää sarjaa, ja sen idea on muhinut Aten mielessä jo pitkään. Siinä Atte tanssii itse dueton Ulla-Mari Mäkelän kanssa. ”Teoksen musiikki on aivan todella kaunis, mutta en uskonut sen alkuperäiseen tarinaan. Kun Sinfonia Lahdesta soitettiin, sain yhdistettyä ideani suoraan siihen.” Kirkastettu yö perustuu Schönbergin Verklärte Nacht -sävelrunoon. Siitä tulee varmasti tunteellinen, sillä jokainen meistä tietää jotain siitä laajasta tunneskaalasta.” ”Iiron ja Robinin konsertti Fuugassa on taas erityyppinen. Työtahti on vain lisääntynyt, mutta en valita – tykkään tehdä töitä”, hän kertoo. Atte Kilpinen harjoittelee näyttelijä Linnea Leinon kanssa Rauma Festivon esitystä Virtaa vasten – Schubertin Kaunis myllärintytär. Itsenä oleminen ei rasita”, Atte vastaa
Se vaatii valtavasti töitä, mutta on sen arvoista. Julkisuus tulee työni myötä. Lista on valtava. Siinä on myös oma kutkutuksensa, kun vuokraa tilat ja kantaa vastuun siitä, tuleeko yleisöä.” ”Pitkään ajattelin, että teen jotain sitten, kun saan apurahan tai joku muu tuottaa sen minulle. Suurin osa ryhmistä, jotka vuokraavat Tanssin talon Erkko-salia, ovat VOS-tuen piirissä olevia ryhmiä. Jos pitää esittää näyttämöllä tunteita, se on aivan eri asia kuin tuoda omia tunteitaan liikkeeksi. Heiltä oppii uusia tapoja liikkua ja ammentaa itsestään. Jos lähden liikkumaan, siinä näkyy koko tanssihistoriani: ensimmäinen opettajani Taina Kovalainen Showtanssi-studiolta, Turun konservatorion opettajat sekä kaikki ne koreografit, joiden kanssa olen tehnyt töitä – Jorma Uotinen, Marjo Kuusela, Susanna Leinonen, Tero Saarinen, John Neumeier... ”Varmasti. Tanssiteokset eivät ole terapiaa.” Olet urasi aikana tanssinut tosi isojen koreografien teoksissa. Mutta kun tarjolla on valmis tarina, kuten Virtaa vasten, menen aina se edellä. Hampurin baletissa kaikki teokset olivat John Neumeierin, mikä oli syysi mennä sinne. 15 ”Ammennan teoksissani tietenkin omista kokemuksistani. Onko se vaikuttanut omaan koreografiseen kieleesi. Tavoitteeni on viedä tanssia eteenpäin.” Atte Kilpinen ammentaa koreografioissaan omista kokemuksistaan. Kun menin sinne yksityishenkilönä, minulta kysyttiin ensin, kuka tämän tuottaa ja vuokraa. Vastasin, että minä. Mutta kun tarjolla on valmis tarina, kuten Virtaa vasten -teoksessa, hän menee aina se edellä.. Tuottaja-Atte saattoi huokaista helpotuksesta: yleisömenestys oli hyvä kaikkialla. ”Kokemus oli hieno ja opettava. | ”En ole ikinä miettinyt julkisuusimagoa tai kuuluisuutta. Jokainen heistä on tehnyt minusta sen liikkujan, joka olen nyt.” ”Jos joku nuorempi tanssija kysyy, miten voisi kehittyä, sanon aina, että kannattaa käydä mahdollisimman monen eri ihmisen kursseilla. Sitten päätin, että mitä minä odotan – miksen vain tekisi itse. Kyllä he sitä vähän ihmettelivät, kun eivät olleet sellaiseen tottuneet.” Oletko ollut tyytyväinen rooleihisi Kansallisbaletissa. Niitä nähtiin Helsingin Tanssin talolla, Tampereella ja Oulussa. On aivan oma asiansa hallita koko palettia: markkinointia, tiloja, porukan kasaamista ja budjetointia. Meillä tanssijoilla on ikään kuin liikepankki, joka rakentuu kaikkien niiden ihmisten kautta, joiden kanssa olemme tehneet töitä.” Parempi elää hetkessä Viime kaudella pyörineen Kreuzersonaatin yhteydessä Atte pääsi maistamaan myös tuottajan työtä, kun hän järjesti osan esityksistä itse. Teoksesta tulee vähän kuin oma lapsi, kun sen tekee alusta loppuun itse
Muistan tosin saaneeni siitä myös paineita – on pakko vetää todella hyvin, jotta jonkun ensimmäinen kokemus tanssin parissa on onnistunut.” ”Sama juttu kävi Linnan juhlien pinkin frakkini kanssa, joka herätti aikamoisen kohun. Se puku on muuten parhaillaan esillä museossa Tampereella.” Mainoksetkin kuuluvat kulttuuriin Atte on ollut myös yritysja gaalatilaisuuksien esiintyjänä ja tehnyt mediaja brändiyhteistyötä. Hän käsitteli ohjelmassa avoimesti parisuhteensa päättymistä ja vaikeaa eroprosessia. ”Lähdin mukaan dokumentaariseen sarjaan ja kuvasin arkeani. TPS kutsui hänet mukaan Pride-otteluunsa kulttuurivieraaksi. Kun esimerkiksi saavuin Ouluun esittämään teostani Kohtauksia punaisesta jumalasta, sain viestin eräältä naiselta. Hän kirjoitti lähteneensä aamulla ajamaan kaksi tuntia kohti Oulua, koska oli nähnyt Iholla-ohjelmassa minun tekevän tätä teosta. Joillekin taiteilijoille, kuten Andy Warholille, mainosmaailma linkittyi itse taiteen tekemiseen. Oletko törmännyt taidekentän parissa ennakkoluuloihin siitä, että olet mennyt mukaan markkinameininkiin. Ajatus siitä, että yritysyhteistyö söisi uskottavuutta, on vähän vanhanaikaista. Hän koreografioi ottelun erätaukoesitykset ja toi mukaan muita tanssijoita. Kaikki on vähän kuin lumipalloefektiä. Tämä rauha tulee kokemuksen myötä. Tein esimerkiksi Veikkauksen kanssa mainoskampanjan, jossa olivat mukana myös Wilma Murto ja Samu Haber.” ”Pariisin oopperan baletin ja New York City Ballet’n tanssijoita on pitkään nähty mainoksissa – se kuuluu osana kulttuuriin. Hän oli ostanut viimeisiä lippuja eikä ollut ikinä eläessään nähnyt tanssia livenä.” ”Se oli aivan mahtavaa! On hienoa, että Iholla-sarjan tai Masked Singerin kaltaisten formaattien kautta on pystynyt tuomaan uutta yleisöä tanssin pariin. ”En ole, kukaan ei ole sanonut minulle mitään sellaista. Se ei muuta työnteon intoa, mutta muuttaa henkistä ajattelua.” Julkisuus tuo lähemmäs yleisöä Palataan MTV:n Iholla-sarjaan, jossa Atte toi suomalaisten olohuoneisiin myös henkilökohtaisia asioitaan. Katsoja päästetään paikkaan, jonne muuten ei pääse. ”Nuorempana minulla oli kova hinku päästä solistitanssijaksi ja tanssia tiettyjä rooleja. Minua kiinnostavat roolit, jotka haastavat taiteellisesti ja teknisesti, koska niiden avulla pystyy kasvamaan”, Atte vastaa. Miltä se tuntui. Eivät nämä niin eri maailmoja ole. Se ei muuta työnteon intoa, mutta muuttaa henkistä ajattelua.”. 16 R ONDO 6|2026 ”Suomessa meillä on se rikkaus, että melkein joka kuukausi on eri koreografi ja eri produktio. Tiesin jo alkuun, ettei sinne voi mennä piilottelemaan tai esittämään.” Mikä vaikutus sillä on työhösi tanssijana, että olet avautunut itsestäsi julkisuudessa. Itse lähden mukaan sellaisiin projekteihin, jotka tuntuvat kiinnostavilta juuri siltä kannalta, että miten saan levitettyä tanssin sanomaa eteenpäin.” ■ ”Jos aina vain havittelee jotain uutta, ei osaa nauttia siitä, mitä on saavuttanut. Se on eri konsepti: olet yksin kameran kanssa ja kerrot ajatuksiasi ääneen – se oli itse asiassa tosi rentouttavaa. Finnair kutsui hänet Helsinki Pride -yhteistyöhön vuonna 2025, ja kampanjakasvona olon lisäksi hän suunnitteli Finnairin henkilöstölle Pride-pinssin. Tuntuuko se esimerkiksi yleisökontaktissa, että ihmiset tuntevat sinut muualtakin kuin baletista. Eikä se monipuolinen julkisuudessa olo Suomessakaan niin uutta ole: ajatellaan Jorma Uotista tai Minna Tervamäkeä.” ”Monille nuorille kynnys unelmoida urheilijan, laulajan tai tanssijan urasta madaltuu, kun he näkevät jokapäiväisessä ympäristössään, että joku tekee sitä työkseen. Jos aina vain havittelee jotain uutta, ei osaa nauttia siitä, mitä on saavuttanut. ”Kyllä, ehdottomasti, ja se on tuonut upeita mahdollisuuksia. Sen yhden puvun takia moni ihminen tuli sanomaan, että nyt hekin haluavat tulla katsomaan tanssia. Tämä rauha tulee kokemuksen myötä. Joskus haastatteluissa minulta kysytään asioista, joista puhuin Iholla-ohjelmassa, mutta se ei tarkoita, että olisin valmis kommentoimaan niitä muualla. Se antaa taiteellisesti paljon, oppii uutta ja saa haasteita. Hampurin vuosien jälkeen, kun ne tavoitteet oli saavutettu, opin, että on parempi elää siinä hetkessä, mitä tekee. ”En oikeastaan mieti sitä sen enempää”, hän vastaa. Jos mietitään historian oopperadiivoja tai nykypäivän laulajia ja urheilijoita, he ovat esillä mainoksissa ja mediassa
17 R ONDO 6|2026 TERO SAARINEN COMPANY: TRIPLAILTA – WILD IS THE WIND Tampere-talo 13.10.2026 Tero Saarinen Company juhlistaa 30-vuotista taivaltaan kolmen teoksen illalla, joka peilaa tanssin suhdetta traditioon ja uudistumiseen. Lue lisää ja osta liput » tampere-talo.fi
Nyt hän lähestyy uutta yleisöä laajentamalla genrejään ja avautumalla itsestään sosiaalisessa mediassa. 18 R ONDO 6|2026 Baritoni AARNE PELKONEN selätti vanhat häpeän tunteet viihdeohjelmassa ja vapautui myös ihmisenä. rajat rikki ja ovi auki Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: PASI LIESIMAA
Kokemus opetti paljon – tietenkin musiikillisesti, mutta ennen muuta psyykkisesti. Voin kuiskata tosi huokoisesti, ja se kuulostaa monesti paremmalta kuin se, että yrittäisin lihasvoimalla saada äänen kantamaan.” Suora yhteys yleisöön Viime aikoina on keskusteltu paljon freelance-laulajien heikosta työllisyystilanteesta Suomessa. Samalla hänen oopperaesityksensä ovat kertoneet yhä paremmasta näyttämön hallinnasta ja äänellisestä varmuudesta. ”Se oli sisäinen matka ja kasvukokemus. Ei se kuitenkaan kaikille sovi. Esityksiä videoitiin ja ruodittiin. Matkan varrella opin päästämään irti pidättelemisestä ja luottamaan intuitioon. Hänen lapsuutensa lestadiolaisperheessä pophittejä sai kuunnella vain salaa, eikä esiintyäkään oikein saanut. Itse olen kuitenkin saanut erilaisista genreistä äänenkäytöllistä monipuolisuutta, jota voi hyödyntää myös klassisessa laulussa.” | o. Taustani on herätysliikkeessä, ja koin sellaista häpeää, jota en ollut kohdannut pitkään aikaan. Waltteri Torikka voitti Tähdet, tähdet -kilpailun vuonna 2015 ja sai siitä vauhdikkaan alun erilaisia tyylejä yhdistelevälle uralleen. Mistä löysit sen liikkeen ja tyylin. ”Kuulin sisäisiä ääniä, jotka pohtivat, onko tämä ok, miten voin laulaa näin ja mitä minusta ajatellaan. Olen laulanut mikrofonille jonkin verran ennenkin, mutta nyt tajusin, ettei minun tarvitse miettiä äänen kantavuutta. Pelkonen on viime vuosina noussut myös yhdeksi aktiivisimmista sosiaalisen median hyödyntäjistä klassisten laulajien joukossa, eikä hän ole siellä aristellut kertoa henkilökohtaisistakaan asioista. Klassinen tekniikka istuu syvässä, mutta se joustaa. ”Se voi olla avain joissain tapauksissa, jos lopputulos tuntuu itselle luontevalta ja se kuulostaa hyvältä. Pohdin, mitä kukin tyyli on ja miten voisin tuoda omasta äänestäni jotain siihen sopivaa.” ”Suurin anti minulle oli kuitenkin rohkeuden ja heittäytymisen lisääntyminen, ennen kaikkea kehollisen ilmaisun osalta. Sittemmin hän on esittänyt myös iskelmää, mutta imago oli silti enemmän kiltin anopinunelman kuin showmiehen. Populaariohjelmiston polulle ovat silloin tällöin poikenneet oopperalaulajat kautta aikojen Carusosta Pavarottiin ja Matti Salmiseen. Pystyin hakemaan uusia tapoja käyttää sitä.” ”Myös dynamiikka-asiat olivat iso juttu. Lopulta sain oivalluksen: voin tehdä ja heittäytyä, eikä minun tarvitse miettiä muiden mielipiteitä. 19 R ONDO 6|2026 HO, SAATTOI JOKU Aarne Pelkosen tunteva tv-katsoja lohkaista, kun baritoni irrotteli keväällä repäisevään pop-tyyliin Kerkko Koskisen Shanghain valoja Tähdet, tähdet -viihdeohjelman finaalissa. Itse ajattelin olevani tosi kaukana siitä, mitä normaalisti laulan, mutta sain palautetta, että esitys kuulosti yhä aika oopperalta. Kun aloitin oopperanteon, minulla oli sama tilanne. Kohtasin alkuvaiheessa omasta elämästäni kumpuavia haasteita ja esteitä: miten uskaltaa liikkua ja tanssia viihdemusiikin tahdissa. ”Olen saanut erilaisista genreistä äänenkäytöllistä monipuolisuutta, jota voi hyödyntää myös klassisessa laulussa”, Aarne Pelkonen kertoo. Missä siis mennään, Aarne Pelkonen. Hän sijoittui siinä toiseksi. Se oli kasvukokemus, jota voi hyödyntää elämässä melkein mihin tahansa.” Monesti jos klassinen laulaja yrittää tehdä poppia tai rockia, se näyttää ja kuulostaa lähinnä vaivaannuttavalta. Häpeästä vapautumiseen Aarne Pelkonen kertoo lähteneensä viihdeohjelmaan kokeakseen jotain aivan uutta. Onko monipuolisuus avain työllistymiseen. ”En matkinut ketään. Ei klassisesti koulutettujen laulajien genrehyppelyssä sinänsä mitään uutta ole. Viihteen tekemisessä on tosi tärkeää, ettei mieti liikaa.” ”Ääni on se mikä on, eikä tekniikkaa pysty hetkessä muuttamaan. Hän astui julkisuuteen ensin kirkkomusiikin ja liedin hartaana tulkitsijana. Minulla saattoi olla mielessä jokin alkuperäisversio tai musiikkivideo, mutta tyyliä haettiin yhdessä lauluvalmentajien ja koreografien kanssa. Rooleja Kansallisoopperassa on riittänyt joka kausi, ja lisäksi hän on kiertänyt kevyemmän musiikin keikoilla. Ohjelmassa tuomarina ollut Lilli Paasikivi sanoi jossain vaiheessa, että tämä maailma on kontrolloitu ja tarkkaan määritelty. Aarne Pelkosen kohdalla imagokeikaus oli kuitenkin suurempi jo taustan takia. Uusien tyylien opettelu ja niiden estetiikan, tekstinkäsittelyn sekä rytmiikan ymmärtäminen teetti työtä. Aarne Pelkosella ei ole ollut valittamista. Piti rikkoa rajat ja antaa itselleen lupa näytellä ja käyttää kehoa.” Kilpailu pani myös miettimään klassisen laulajan ja laulun rajoja. Ei minulla ollut taitoa poppiin tai rockiin