Rondo Classic 06/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 2025 15,00 € Sami junnonen Huilu soi elämän hengitystä rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi MUSIKAALIKAUSI: Disneystä kokeiluihin Konserteille virtaa VISUALISUUDESTA Miten taiteilijasta TULEE JOHTAJA. FOLKIA uusille yleisöille Karim Rapatti: Näyttelemisen into voitti pelot Kansallisia kipupisteitä TEATTERISSA cd
Lipuista 85 % myyty. Kevään esityksiä jo myynnissä.
LIPUT 21-42 €. NÄMÄ JUHLAT JATKUVAT VIELÄ 02 262 0030 tkteatteri.fi ELÄMYSTEN KOTISI TURUSSA Tervetuloa perheeseen HILDUR ESITYKSET 11.10.ASTI LIPUT 25-54 € PÄÄLLIKKÖ ENSI-ILTA 3.9. LIPUT 30-68 € NÄMÄ JUHLAT JATKUVAT VIELÄ ENSI-ILTA 23.10. LIPUT 21-42 € THE ADDAMS FAMILY ENSI-ILTA 5.9
A .I. M BY KY LE A B R A H A M : C A SS ET TE VO L. SykSyn liput nyt MyynniSSä. 1. © C A R R IE SC H N EI D ER . D A N C ER G IA N N A TH EO D O R E. tanSSintalo.fi Rondo 8-2025-painoon.indd 1 Rondo 8-2025-painoon.indd 1 6.8.2025 10.14 6.8.2025 10.14
He kertovat, miten taiteilijuus muokkaa työtä ja mitä on johtajan valta ja vastuu. Se perustuu antiikin myyttiin kudontakilpailusta. • Teatterillisia elementtejä ja valosuunnittelua konsertteihin, soittajat mukaan lätkämatsiin, ohjelmistoja eri yleisöryhmille. Nyt hän kutoo kangasta & Espoon teatterin Arakhnessa. Suomen orkestereissa riittää ideoita toiminnan uudistamiseksi. Tapiola Sinfonietta lanseeraa tällä kaudella Indie-konserttisarjan, jossa musiikki saa rinnalleen dramatisoinnin ja visualisoinnin.. 52–56 • Karim Rapatti on noussut trukkikuskista tv-sarjojen kysytyksi näyttelijäksi. 6 © D AR IN A R O D IO N O VA 6 / 2025 taiteilijat johtajina konserttia uudistamaan © MAARIT KYTÖHARJU © SH U TT ER ST O C K RONDO.FI 36–39 mutkikas tie näyttelijäksi 42–46 Valtteri Raekallio ei suunnittele tanssiryhmänsä ohjelmistoa oman makunsa mukaan vaan yleisölle. • Teatteriohjaaja Essi Rossi ja koreografi Valtteri Raekallio ovat Teater Viiruksen ja Helsinki Dance Companyn johtajia. ESITTÄVÄN TAITEEN LEHTI Karim Rapatti kertoo Rondon haastattelussa pelkotilojen varjostamasta tiestään näyttelijäksi
11 Pääkirjoitus: Energiaa karsinan takaa 12–16 Sami Junnonen ja huilun sielu 18–21 Jasmine Yamajako ja Matti Leino Kaunottarena ja hirviönä 22–25 Syksyn musikaalit koko maassa 27 Olli Virtaperkon kolumni 28–29 Tanssin kasvot: Elina Pirinen 30–31 Kantaesitys: Lotta Wennäkosken Vents et lyres 32–33 Stella Polaris, improvisaatioteatterin pioneeri 34–35 Crusellista paljastuu uusia puolia 36–39 Orkesteri uudistuu visuaalisuudella 40–41 Lauri Maijala ohjaa Pohjantähteä 42–46 Karim Rapatti kutoo kangasta 48–50 Mikk Murdvee sukkuloi Suomen ja Viron väliä 50–51 Erkki-Sven Tüür ja Pärtin perintö Virossa 52–56 Miten taiteilijasta tulee johtaja. 58–60 Frigg tuo folkia uudelle yleisölle 62–63 Koomikon uudet haasteet 65 Johan Tallgrenin kolumni 66–67 Avignon satsaa dialogiin 68–69 Faust palasi juurilleen Pariisissa 70–72 Salzburg etsii uutta vanhoin voimin 74–77 Kuukauden klassikko: Sibeliuksen Myrsky-musiikki 79 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 80 – 89 • Isoviha Ilmajoen musiikkijuhlilla • Burgtheater tapahtumapaikoillaan Wienissä • Kirja-arvio: Jean Sibelius soitintajana • CD ja DVD -sivut suomessa soi 90 – 91 • Syyskuu – lokakuu orkesterikalenteri mestari & kisälli 92 – 93 • Musiikkiopistot lakiuudistuksen edessä 94 Rondo palvelee 95 Aleksi Barrièren kolumni konserttia uudistamaan sisältö © SH U TT ER ST O C K
Iloa kuplivat laulut vievät kuvien ja tarinoiden kautta huimalle musiikkimatkalle, johon mahtuu hullunhauskoja toilailuja, ystävysten yhteisiä seikkailuja ja lämmintä viisautta. Uutuuksia laulajille ja soittajille Iiro Rantala – Timo Parvela: Maukan ja Väykän laulukirja Maukka-kissan ja Väykkä-koiran lämminhenkiset seikkailut riemastuttavat tässä uutuuskirjassa. Kokoelma sisältää 23 laulun nuotit sointumerkkeineen ja sanoineen. Yhteissoiton makuun pääsee säestyksillä, jotka löytyvät QR-koodeilla. Mukana on Maukka ja Väykkä -kirjoista tuttu sympaattinen kuvitus sekä QR-koodit, joiden avulla pääset seuraamaan Maukan ja Väykän laulutuokioita! Julia Reinikainen: Minun pianoni Tuore alkeispianokoulu, josta ilmestyy syksyn aikana jatko-osa. Sävelten tyttäret -sarjassa on aiemmin ilmestynyt Toisia suomalaisia viulusävelmiä. Innostavien pikkukappaleiden kautta opitaan pianonsoiton ensi askeleet. Monipuolinen kokoelma inspiroi ottamaan uusia kappaleita ohjelmistoon ja osoittaa, ettei nykymusiikin tarvitse olla vaikeaa! Eetu Ranta-aho: Lasten Lied! 3 Avaruuslaulut Suositun Lasten Lied -sarjan kolmas osa on nuorille laulajille ja pianisteille sävelletty teos Vantaan musiikkiopiston lied-ryhmäläisten teksteihin. Hanna Lammi, Ulla Raiskio (toim.): Laula uusi laulu! Helposti lähestyttäviä lauluja suomalaisilta nykysäveltäjiltä. Verkkokauppa: fennicagehrman.fi. Susanna Välimäki, Nuppu Koivisto-Kaasik, Timo Virtanen (toim.): Öinen madonna Uusi kokoelma sisältää suomalaisten naisten säveltämiä yksinlauluja sadan vuoden ajalta ja on sukellus unohdettujen säveltäjien rikkaaseen laulutuotantoon
klo 16 Aleksanterin teatteri Liput 28 44 € Su 19.10. Anna Kortelainen – Reetta Ristimäki G R E T A T U O T A N T O E S I T T Ä Ä S Y K S Y 2 2 5 Viekoittelevaa ja ilkikurista 20-luvun tunnelmaa NÄKEMIIN, VIIPURI! Koskettava musiikkidraama Viipurin evakuonnista 1940 KABAREE KABAREE BERLIN BERLIN -KONSERTTI -KONSERTTI Su 26.10. klo 15 Savoy-teatteri Liput 38 48 € Tulisten tangojen ja upean elokuvamusiikin tarinallinen kohtaaminen 18.–21.9. Aleksanterin teatteri Liput 35 54 € Viiden tähden arvostelumenestyksen uusintaensi-ilta Ohjaus: Toby Park (Spymonkey, GB) Hulvaton, perinteikäs jouluesitys koko perheelle 30.11. klo 16 Aleksanterin teatteri Liput 28 44 € Su 5.10. Aleksanterin teatteri Liput 28 44 € Ensi-ilta 5.11. 21.12. Musiikkiteatteri Kapsäkki Liput 44 48 € Kuplivan riehakas revyy 1920-luvun Helsingistä gretatuotanto.fi
klo 19, K Sydämen säkeet Matthew Halls, kapellimestari Stravinsky – Rahmaninov Pe 19.9. klo 19, K Tuhat ja yksi yötä Matthew Halls, kapellimestari Jasdeep Singh Degun, sitar Debussy – Singh Degun – Rimski-Korsakov Pe 6.12. Bach Emmi Kallio © Tampere Filharmonia. Pe 28.11. Mozart Pe 26.9. Konserteissa kuullaan niin rakastettuja ikisuosikkeja kuin harvinaisempia helmiä eri aikakausilta. sekä la 13.12. Liput: G Livelab ja Tiketti. klo 19, K Mozartin lumoa Jonathan Cohen, kapellimestari Kristian Bezuidenhout, piano W.A. klo 19, K Pitkät jäähyväiset Matthew Halls, kapellimestari Mahler Pe 7.11. klo 19, K Sinfoniset tanssit Dima Slobodeniouk, kapellimestari Johan Dalene, viulu Fagerlund – Adès – Rahmaninov Faunien iltapäivät Kamarimusiikkikonsertit Tampere-talon Pienessä salissa su 21.9. klo 19, K Käyrätorven kuningas Matthew Halls, kapellimestari Stefan Dohr, käyrätorvi Sibelius – Rohloff – Brahms Pe 31.10. Pe 19.12. klo 14, G Livelab Tampere Salonkimusiikkia 1900-luvun alusta Orkesterin muusikoiden pien kokoonpano keikalla Tampereen G Livelabissa. Muutokset mahdollisia. To 4.9. klo 19 Sagas – Orchestral Fantasy Music Elokuvaja pelimaailmojen legendaarisimmat teemat mm. ja 9.11. Yksi syksyn teemoista on moninaisuus. Pe 10.10. klo 19, K Kauden avaus: Oodi ilolle Matthew Halls, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Tuija Knihtilä, altto Tuomas Katajala, tenori Arttu Kataja, basso Tampereen Filharmoninen Kuoro Fagerlund – Beethoven Pe 12.9. La 27.9. klo 15 Itsenäisyyspäivän konsertti: Pohjoinen laulu Erle Kont, kapellimestari Johannes Põlda, viulu Melartin – Nieminen – Sibelius – Rautavaara – Sibelius Pe 12.12. klo 19, K Intohimoiset romantikot Julie Røssland, kapellimestari Henning Kraggerud, viulu Tšaikovski – Mendelssohn – Svendsen Syksyn 2025 konsertit Tampere Filharmonian 95-juhlasyksyssä soi rakkaus K = Kausisarjan konsertti Tampere Filharmonian konsertit Tamperetalon Isossa salissa, ellei toisin mainita. Game of Thrones, Skyrim, Legend of Zelda ja Taru sormusten herrasta. klo 19, K Ruusuritarin syleilyssä Kristian Sallinen, kapellimestari Senja Rummukainen, sello Lindberg – Saint-Saëns – Strauss Pe 3.10. klo 19 Kaikuja Kalevalasta N.N., kapellimestari Ida Elina, kantele 190-vuotiasta kansalliseepostamme juhlistavassa konsertti elämyksessä yhdistyvät runon lauluperinne ja popmusiikin kaiut. Tule nauttimaan Tampere Filharmonian muusikoiden kuratoimista teoksista. klo 19, K Tampere Filharmonian joulukonsertti Matthew Halls, kapellimestari Solistit Tampereen Filharmoninen Kuoro J.S. klo 15. Konserttija lipputiedot: tamperefilharmonia.fi Pe 14.11
Omat kokemukseni dramatisoidusta konsertista ovat voittopuolisesti myönteisiä. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Osa kaipaa ”puhdasta” musiikkia ja rauhan saareketta arjessa joka hetki tykittävästä informaatiotulvasta. Sen kautta on mahdollisuus löytää uutta yleisöä ja saada enemmän keinoja siihen, mitä ja miten ylipäätään halutaan viestittää. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. energiaa karsinan takaa SYYSKUU – LOKAKUU K U VA © H ER A C H O I R ONDO 6|2025 TOIMITUS . Siitä en näkemieni esitysten – kuten NDT:n Figures in Extinction Tanssin talossa – perusteella erityisemmin pidä, mutta ymmärrän koreografien halun laajentaa ilmaisuaan ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rituaaleja saa purkaa, mutta ei tempuilla vaan kokonaisvaltaisen kokemuksen ja temaattisen suunnittelun pohjalta. Kyseessä on niin nopeasti kehittyvä ala, että valmiuksia täytyy olla moneen suuntaan. Laulamisen, näyttelemisen ja tanssin hallitseville monitaitureille on paljon käyttöä teatterikentällä, ja toivottavasti maisterikoulutus sinetöi jo tapahtuneen tason nousun. Tanssissa puolestaan trendinä on tuoda liikkeen rinnalle puhetta. Vihdoinkin. Joku toinen voi kokea pimeässä hiljaa istumisen, muodollisen asettelun, pokkailun ja muut konsertin rituaalit vieraina. Tapiola Sinfonietta lanseeraa tässä kuussa Indie-konserttisarjan, jossa esitystaidetta tuodaan mukaan orgaanisemmin. KOLUMNISTIMME Aleksi Barrière käsittelee tässä lehdessä sitä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan musiikkiteatterista. On hyvä muistaa, että konsertin ja oopperan sosiaalinen tilanne oli hyvin erilainen ennen kuin Wagner keksi pimentää salin, ettei mikään ulkopuolinen häiritsisi hänen teostensa pyhää toimitusta. . Teatterin puolella TTT:n ja Tero Saarinen Companyn Macbeth oli vakuuttava esimerkki siitä, mitä ilmaisun fuusioilla voi saada aikaan. Molempia, ja siksi termiä ei voi omia. Taideyliopistossa aloittaa tämän lukukauden alussa uusi musiikkiteatterin maisteriohjelma. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi Minna Hirsimäki minna.hirsimaki@doublem.fi PAINOPAIKKA . Se voisi olla niille itselleenkin hyväksi. Kirkkomusiikkiteosten oopperalliset ohjaukset, tanssin tuominen barokkimusiikin kylkeen ja valoja videosuunnittelu esimerkiksi Holstin Planeetoissa ovat jo tuttuja. Tästä lisää seuraavassa Rondossa. (03) 225 1948 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Koko Taideyliopiston perustamisen motiivi oli synergioiden löytäminen, ja vasta nyt saadaan jotain konkreettista aikaan tässä kaikkein ilmeisimmässä taitojen yhdistämisessä. Se haastaa perinteistä dramaturgiaa terveellä tavalla. SAMAAN AIKAAN KUN musiikki hakee uutta virtaa näyttämöllisyydestä, teatterissa musiikin käyttö ja esitystaiteen elementit ovat tulleet tekstilähtöisen realismin rinnalle ja sen ohikin. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 / 2025 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Onko se Disney-musikaaleja vai 1960-luvun avantgarden perinnettä. Eskapistinen lähtökohta ei ole tätä päivää. Usein pienetkin keinot kuten esiintyjien sijoittelu eri puolille salia tehoavat. 11 LASSISTEN KONSERTTIEN visualisoiminen ja teatterillisten elementtien mukaan tuominen on asia, joka herättää alan yleisössä erilaisia mielipiteitä. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : Tu om as Te nk an en R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi k Eskapistinen lähtökohta ei ole tätä päivää.. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Tanssi rikastuttaa konsertteja laittamalla liikkeen ja musiikin keskustelemaan. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Aleksi Barrière, Johanna Hasu, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Jari Kallio, Laura Kytölä, Leena Kärkkäinen, Henna Raatikainen, Raisa Rauhamaa, Tommi Saarela, Johan Tallgren, Terhi Suorlahti, Maria Säkö, Tuomas Tenkanen, Lauri Toivio, Olli Virtaperko O I KO L U K U Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Käytännön ongelmana ovat tanssin alan hatarat rakenteet ja krooninen rahapula, minkä vuoksi orkesterien ja teatterien pitäisi tulla vastaan. Opastinsilta 6 A, 409-410, 00520 Helsinki toimitus@rondolehti.fi . Tärkeää silti olisi, että musiikkiteatteri tässäkin käsitettäisiin laajasti eikä vain musikaalinäyttelijöiden ammattikouluna. Voisiko rajoja ylittää tiiviimmällä laitosten yhteistyöllä
12 R ONDO 6|2025 Huilu soi elämän hengitystä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: TUOMAS TENKANEN
13 R ONDO 6|2025 OS MUUSIKON URAA mitataan kansainvälisillä näytöillä, Sami Junnosella niitä riittää. Jokaisessa yhteisössä on omat vahvuutensa ja haasteensa. Miksi hän silti valitsi vuonna 2022 freelancerin epävarman uran, jollainen on huilistille melko epätavallinen. Se oli välttämätön koulu huilun ja sen luonteen ymmärrykseen: miten se käyttäytyy muiden soittimien kanssa ja mitä sille on kirjoitettu”, Junnonen sanoo. Olen silti kiitollinen saamastani orkesterikokemuksesta. Koin, että orkestereissa huilistien koko elämä menee usein soundin kultivoimiseen, ja koska huilukulttuuri on orkesterikeskeistä, se saa liiankin suuren huomion.” SAMI JUNNONEN on Suomen ainut soolouralla elävä huilisti. Vapaudella on hintansa, mutta se on antanut tilaisuuden rakentaa omaa suhdetta taiteeseen. ”Halusin saada kokemusta eri kulttuureista, ja siksi kolusin niinkin erilaisia paikkoja Hong Kongista Egyptiin ja Uudesta-Seelannista Islantiin. Sellainen jää orkestereissa usein vähälle. Huilu soi elämän hengitystä | j. Huippuammattilaisten yhteistyö voi helposti aiheuttaa jännitteitä, mutta kollektiivina voi myös luoda jotain tavattoman hienoa. Perinteisen konsertoinnin lisäksi hän on suuntautunut myös monitaiteellisiin projekteihin, jotka avaavat uusia näkökulmia. Hän on ollut soolohuilistina Islannin sinfoniaorkesterissa, Aucklandin filharmonisessa orkesterissa, Hong Kong Sinfoniettassa, Kairon sinfoniaorkesterissa sekä Royal Northern Sinfoniassa. Huilulla ja ihmisäänellä on samanlaista kehollisuutta ja soinnillisia kvaliteetteja. Se oli hurjan kiinnostavaa. ”Huilulla on valtava ilmaisupotentiaali, joka lähenee monella tavalla laulumusiikkia. ”Halusin kartuttaa omaa henkistä pääomaani ja ottaa itse taiteellista vetovastuuta. Ymmärrän hyvin, että monet valitsevat orkesterityön elämäntehtäväkseen.” Se ei kuitenkaan lopulta ollut Junnosen missio, sillä hän halusi tutkia, mitä kaikkea muuta huilulla voi tehdä – mihin se taipuu soolosoittimena ja millaisia maailmoja avautuu erilaisista kombinaatioista ja uuden musiikin tilauksista aina taiteidenvälisyyttä myöten
Minusta taiteet käyvät käsi kädessä, ja yhtymäkohtia näkee helposti, jos on aistit valppaina.” ”Neuvon oppilaitani, että älkää puhaltako vaan hengittäkää! Paras oppitunti huilistille on kuunnella parhaita laulajia.”. Huilun kaltainen melodiasoitin ei aina tue ajatusta tutkia suuria muotoja. Istuin askeettisilla puupenkeillä koko päivän.” ”Arkkitehtuurista pidän erityisesti siksi, että siinä muoto on niin konkreettisesti läsnä. Sami Junnonen kokee sen elämäntapana, vaikka myöntääkin, että jatkuvuuden puute joskus rassaa. Sama kyllä koskee myös laulajia. Tunnelma oli maaginen. Ei äänen upea sointi saisi verottaa tekstiä, ilmaisua, affekteja, retoriikkaa!” Eri taiteet käyvät käsi kädessä Sami Junnosen muusikon tietä on leimannut laaja-alainen uteliaisuus ja viehtymys syvälliseen, melkein pedanttiin taustojen tutkimiseen. Väri, muoto ja tila ovat minulle tärkeitä – ei ehkä niinkään esittävyys. Perfektionistin luonne kuuluu hänen levytyksissään Telemannin fantasioista, Bachin huilu-urkuteoksista, Mozartin huilukvartetoista ja viimeksi 1900-luvun alun ranskalaisista virtuoosikonsertoista. Freelancerin tie on Suomen laitostuneessa musiikkielämässä kivikkoinen. Abstrakti taide ja konstruktivismi puhuttelevat, arkkitehtuurissa minimalismi ja puhtaat linjat.” ”Se taiteilija, joka koskettaa minua silti syvimmin, on Mark Rothko. Monitaiteellisuus onkin ollut tärkeä tapa suhteuttaa omaa soittoa johonkin laajempaan. Hän tulee kuvataiteilijasuvusta, ja lapsuuden virikkeet ehkä ovat syynä siihen, että hän hahmottaa musiikkiakin visuaalisesti ja seuraa aktiivisesti nykytaidetta. Sami Junnonen haluaa tutkia, mihin kaikkeen huilu taipuu soolosoittimena ja millaisia maailmoja avautuu erilaisista kombinaatioista aina taiteidenvälisyyttä myöten. Täytyy olla oma-aloitteinen ja ajan hermolla ja samalla tuoda virtauksiin jotain omaa.” Sami Junnosta kiinnostaa taidefilosofia – se, mitä taiteelle tänä päivänä kuuluu, erityisesti taiteilijan ja yleisön välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. 14 R ONDO 6|2025 ”Ymmärrän toki soinnin tärkeyden, sillä huilun äänenmuodostus on vaikea, mutta se on siltikin vain instrumentti, laajemman taiteellisen ilmaisun väline. ”Onhan se aikamoinen palapeli sommitella konsertoiminen, opetustyöt, monitaiteelliset jutut ja apurahojen hakeminen niin, että löytyy oma ammatillinen väylä ja toimeentulo. ”Ehkä taidenäyttelyissä kulkeminen on tarvetta hiljentyä, sillä muusikkona saa olla koko ajan äänen kanssa tekemisissä. Kun esitin Jimmy Lópezin huilukonserttoa Houstonin Sinfonikkojen kanssa, sain samalla vierailla kaupungin Rothko-kappelissa
Kuvassa oleva Geraldine Javierin teos Todistaja oli esillä Helsinki Biennaalissa 2025.. Neuvonkin oppilaitani kuvainnollisesti, että älkää puhaltako vaan hengittäkää! Paras oppitunti huilistille on kuunnella parhaita laulajia.” Lähteille meno avaa ovia Sami Junnonen on ollut aina kiinnostunut barokkimusiikin tyylinmukaisuuden kysymyksistä, mutta hän ei ole silti laajentanut skaalaansa periodisoittimiin vaan haluaa adoptoida aidon barokin sävyjä modernille huilulle niin pitkälle kuin mahdollista. 15 R ONDO 6|2025 Parhaillaan Junnonen valmistelee runoilija Hanna Tuomisen ja kuvataiteilija Janne Laineen kanssa esitystä, joka perustuu Schubertin Johdantoon ja muunnelmiin laulusta Trockne Blumen. Laulu on osa Die schöne Müllerin -sarjaa, ja Tuominen on tehnyt sen tematiikkaa valottamaan uudet tekstit, joita luetaan musiikin lomassa. Siihen ovat avanneet ovia mm. ”Yhteistä silti kaikelle on hengitys, josta huilunsoitossa kaikki lähtee. Esitys sopii niin konserttiin kuin taidemuseoon.” Kaikki lähtee hengityksestä Sami Junnosen monipuolisuus näkyy myös hänen huiluohjelmistossaan, joka kattaa koko kaaren barokin ajasta nykypäivään. Kun sen hallitsee, soitin alkaa tehdä yhteistyötä ja antautuu sen sijaan että sitä pitäisi työllä pakottaa mihinkään.” ” André Jolivet sanoi, että huilunsoitto on elämän hengitystä. Seuraavalla levyllä on Juha Leinosen huiluteoksia. ”Laineen videoinstallaatio kulkee rinnalla. Yhteistyö nykysäveltäjien kanssa on keskeinen osa hänen taiteilijuuttaan, ja kantaesityksiä on kertynyt yli 40. Tällä tiellä etenemistä kannustivat erityisesti kaksi levytysproduktiota, Telemannin soolofantasiat ja J. Uljas Pulkkiksen, Juha Leinosen ja Kuopiossa pitkään vaikuttaneen Krzysztof Dobosiewiczin konsertot. Hänen taiteensa liikkuu muutenkin elämän ja tuonpuoleisuuden rajapinnoissa, joten uskon, että kokonaisuudesta tulee hyvin schubertiaaninen mielenmaisema. | Kuvataide on Sami Junnoselle tärkeä inspiraation lähde. Se on avain kokonaisvaltaiseen kehollisuuteen. Junnonen on kiinnostunut myös huilun roolista etnisissä kulttuureissa. Suomalaisten huilukonserttojen harvalukuista joukkoa hän on täydentänyt tilauksin ja kantaesittänyt mm. esiintymiset Karibialla Guadeloupen musiikkifestivaaleilla. Bachin teokset huilulle ja uruille, yhdessä Markku Mäkisen kanssa. Uusi musiikki on ammentanut niistä – on erilaisia puhallustapoja, suhinoita ja uusia sointeja. Parhaillaan Kalevi Aho säveltää hänelle sonaattia ja Jennah Vainio konserttoa. Mukana ovat pianisti Laura Mikkola ja urkuri Ilpo Laspas. S
Soiton pitää heijastaa muusikon omaa kokemusta ja elämää, mutta sen kautta, mitä säveltäjä on kirjoittanut ja tarkoittanut.” ”Nyt vanha musiikki on jo paljolti puhdistettu romantisoinnista, mutta siinä on monesti jääty lineaariselle tasolle. Tuota Debussyn Syrinxistä alkanutta ajanjaksoa on pidetty huilumusiikin kulta-aikana, jolloin soittimen ilmaisu laajeni, rajat ryskyivät, ja virtuositeetti kukoisti. Ei se näin ole. ”Kaikki nämä kolme konserttoa edustavat teknisesti vaativinta tasoa huilun ydinohjelmistossa, ja tietääkseni aiemmin niitä ei ole äänitetty samalle levylle. Ehkä sen aika tulee, että siirryn periodisoittimiin, mutta se ei ole nyt.” Vaikka koko klassisen musiikin kenttä onkin tullut yhä tietoisemmaksi periodisoittimien ja tyylitietoisen lähestymisen maailmasta, Junnonen näkee niiden välillä yhä kuilua. Ibertin konserton hidas osa on silkkaa Ravelia, ja teos on soinnillisesti värikäs jazz-vaikutteineen. Täytyy pitää aistit auki joka suuntaan. Vaikeina hetkinä, kun ei jaksaisi mitään, voi aina palata Bachiin, joka avaa tien valoon.” . Rodrigon pastoraalikonserttoa leimaa leikkisä maalaishenki, mutta se on samalla tuskallisen vaikea. 16 R ONDO 6|2025 ”Traversosta jää tietenkin kaipaamaan soinnillista lämpöä ja sävellajikarakteristiikkaa, joita on sellaisenaan mahdotonta toteuttaa modernilla huilulla. ”Emme ole umpiossa. Bach, Junnosen elinikäinen tutkimuksen kohde. Mutta fraseerauksessa, artikulaatiossa ja hengityksessä on mahdollista päästä hyvinkin lähelle barokin ideaaleja. Teokset ovat kaukana varhaisemman huilurepertuaarin salonkimusiikista. ”Bach on syynä siihen, miksi soitan myös kosketinsoittimia. S. Itse olen saanut olla tekemisissä hyvin erilaisten säveltäjien kanssa, ja aina on löytynyt hyvä inhimillinen yhteys.” Aistit auki joka suuntaan Sami Junnosen tuorein ilmestynyt levy keskittyy 1900-luvun alun ranskalaisiin huilukonserttoihin, säveltäjinään Jacques Ibert, André Jolivet ja Joaquín Rodrigo. Hän haki uusia ulottuvuuksia eksoottisista alkuperäiskulttuureista ja vietti aikaa Intiassa ja Afrikan maissa. Laulajia ja muita soittimia kuuntelemalla tunnistaa ja omaksuu sointivärejä, harmonioita ja fraseerausta, ja siitä voi laajentaa kehää muihin taiteisiin ja rakentaa omaa ääntä.” Yksi peruspilari silti säilyy, ja se on J. ”1700-luvulta periytyvä kulttuuri, esimerkiksi musiikin retorinen ilmaisu ja toisaalta rohkea tanssillinen poljento on kaiken perusta. Se avasi ikkunoita moneen muuhunkin asiaan huilunsoitossa.” ”Ymmärrän kyllä, että 1900-luvun musiikki on monesti teknisesti niin vaikeaa, että siinä ei riitä aikaa taustoitukselle. Alkuperäisille faksimile-nuottilähteille meneminen oli oleellinen osa esimerkiksi Telemann-projektissani. Huilun äänenmuodostus on vaikea, mutta Junnosen mielestä sointi ei saisi olla koko huomion kohde. Se on siltikin vain ilmaisun väline. Sitä kautta löytyy merkityksiä myös myöhempään musiikkiin. Nopea, ketterä ja pieniääninen soitin ei enää riittänyt. Hauska kontrasti.” ”Jolivet taas halusi konsertossaan kokeilla huilun rajoja. Kuva hänen musiikkinsa arkkitehtuurista jää pakostakin vajaaksi, ellei soita hänen klaveeriteoksiaan. Vielä 1960-luvulla oli vallalla ajattelutapa, että musiikkiteos on tarkoitettu esittäjän tunteiden näyttämöksi. Se antaisi tilaa retoriikalle, affekteille, hengittämiselle.” ”Nykymusiikki taas on pirstoutunut valtavaksi tyylien ja ilmaisutapojen paletiksi. Puhuttelevimmat teokset jäävät elämään. Esimerkiksi pianistit eivät uskalla soittaa käsillä eri aikaan, kuten cembalistit tekevät. Jotkut säveltäjät antavat hyvinkin paljon tulkinnan vapautta, jotkut eivät ollenkaan. Kuvassa Nomeda ja Gediminas Urbonasin teos Tulevaisuussaari (Helsinki Biennaali, 2025). Niiden vaikutteita hän yhdisti ranskalaiseen perinteeseen.” Vaikka Junnonen nauttiikin taiturihaasteista ja on ilmiselvästi ylpeä hyvät kansainväliset arviot saaneesta levystään, hän haluaa viimeiseen saakka välttää musiikkielämässä sinnikkäästi vaikuttavaa yhden soittimen fakki-idiotismia. ”Soiton pitää heijastaa muusikon omaa kokemusta ja elämää, mutta sen kautta, mitä säveltäjä on kirjoittanut ja tarkoittanut.”
Ligeti: Concert Românesc W. Prokofjev: Sinfonia nro 5 HETKIÄ JA HELMIÄ 1 TO 18.9. Haydn: Trumpettikonsertto R. klo 18 Muuramen kulttuurikeskus PE 22.8. Liput 40 | 38 | 27€ ”MUSIKAALIMATKA BROADWAYLLE!” enSi-iLTa 27.9. Mozart: Klarinettikvintetto W. ja projisointisuunnittelu S. Stravinsky: Dumbarton Oaks M. von Weber: Sinfonia nro 2 J. klo 18 Paviljonki olli muStonen , kapellimestari jAnne thomSen , huilu O. klo 18 Jyväskylän kaupungintalo jyväSkylä SinfoniAn kAmArikokoonpAno W. klo 18 Valtiontalo keSkiSuomAlAinen piAnokvArtetti G. klo 18 Taulumäen kirkko jukkA perko , saksofoni eliAS lASSfolk , liidaus Virsisovituksia SADUNKERTOJA KE 5.11. klo 18 Paviljonki jAnne vAlkeAjoki , kapellimestari Hans Erdmann: Nosferatu (1922) KAANAANMAA TO 30.10. Mendelssohn: Viulukonsertto F. klo 18 Taulumäen kirkko tomAS djupSjöbACkA , kapellimestari zoltán kövér , trumpetti C. Wolf: Italialainen serenadi F. klo 18 Paviljonki PE 12.9. Mozart: Huilukvartetto ITALIALAINEN SERENADI KE 24.9. ja projisointisuunnittelu S. klo 18 Paviljonki niCk dAvieS , kapellimestari johAnnA förSti , solisti jyväSkylä big bAnd , valm. klo 18 Kuopion musiikkikeskus lorenzo pASSerini , kapellimestari jyväSkylä SinfoniA & kuopion kAupunginorkeSteri A. M. Mendelssohn: Viulukonsertto F. Schumann: Alkusoitto, scherzo & finaali koko pErhEEn konsErtti PEKKA JA SUSI TO 4.12. Ilkka Mäkitalo KAUNEIMMAT JOULULAULUT & JYVÄSKYLÄ SINFONIA PE 12.12. A. Mendelssohn: Viulukonsertto F. A. Schumann: Alkusoitto, scherzo & finaali koko pErhEEn konsErtti PEKKA JA SUSI TO 4.12. klo 15 Paviljonki teemu tAkAnen , kapellimestari juSSi ChydeniuS & oonA AirolA , laulu ElokuvakonsErtti NOSFERATU PE 24.10. Tarkiainen: Polar Pearls V. klo 18 Paviljonki ville mAtvejeff , kapellimestari tuomAS lehto , sello O. Matvejeff: Crossroads – sellokonsertto J. Mozart: Sinfonia nro 39 VAPAUDEN YLISTYS TO 11.9. klo 18 Paviljonki jAnne vAlkeAjoki , kapellimestari Hans Erdmann: Nosferatu (1922) KAANAANMAA TO 30.10. Stravinsky: Dumbarton Oaks M. Prokofjev: Sinfonia nro 5 HETKIÄ JA HELMIÄ 1 TO 18.9. Matvejeff: Crossroads – sellokonsertto J. klo 18 Paviljonki PE 12.9. Näytelmän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma Nordic Drama Corner Oy OHJELMISTOSSAMME SYKSYLLÄ MYÖS: NUORET MESTARIT TO 21.8. klo 18 Taulumäen kirkko jukkA perko , saksofoni eliAS lASSfolk , liidaus Virsisovituksia SADUNKERTOJA KE 5.11. Seppälä: For the Win G. klo 18 Paviljonki niCk dAvieS , kapellimestari johAnnA förSti , solisti jyväSkylä big bAnd , valm. klo 15 Paviljonki teemu tAkAnen , kapellimestari juSSi ChydeniuS & oonA AirolA , laulu ElokuvakonsErtti NOSFERATU PE 24.10. klo 18 Muuramen kulttuurikeskus PE 22.8. Sibelius: Nocturne sarjasta Belshazzarin pidot F. Prokofjev: Pekka ja susi GROOVING CHRISTMAS TO 11.12. klo 18 Paviljonki rumon gAmbA , kapellimestari jyväSkylä SinfoniA & oulu SinfoniA D. klo 18 Paviljonki olli muStonen , kapellimestari jAnne thomSen , huilu O. Matvejeff: Crossroads – sellokonsertto J. Ilkka Mäkitalo KAUNEIMMAT JOULULAULUT & JYVÄSKYLÄ SINFONIA PE 12.12. A. klo 18 Paviljonki olli muStonen , kapellimestari jAnne thomSen , huilu O. klo 17 ja 18.30 Paviljonki kASmir uuSitupA , kapellimestari AlmA pöySti , kertoja pekkA mArtti, Ari levelä jA minnA mäkipää , valo. Mahler: Pianokvartetto a-molli, osa I J. klo 18 Paviljonki rumon gAmbA , kapellimestari jyväSkylä SinfoniA & oulu SinfoniA D. Haydn: Trumpettikonsertto R. A. Brahms: Pianokvartetto nro 2 PIIRITYKSEN ALLA KE 19.11. Strauss: Don Juan S. Sallinen: Kamarimusiikki III JOS RAKASTAT – KAJ CHYDENIUS PE 10.10. Eva Ollikainen SAmuel Ahonen , klarinetti I. Mustonen: Sadunkertoja J. NUORET MESTARIT TO 21.8. klo 18 Paviljonki jAnne vAlkeAjoki , kapellimestari Hans Erdmann: Nosferatu (1922) KAANAANMAA TO 30.10. Prokofjev: Pekka ja susi GROOVING CHRISTMAS TO 11.12. Šostakovitš: Sinfonia nro 7 SÄVELTEN TANSSI TO 27.11. Mozart: Duo viululle ja alttoviululle W. klo 18 Kuopion musiikkikeskus lorenzo pASSerini , kapellimestari jyväSkylä SinfoniA & kuopion kAupunginorkeSteri A. Mozart: Sinfonia nro 39 VAPAUDEN YLISTYS TO 11.9. Sallinen: Kamarimusiikki III JOS RAKASTAT – KAJ CHYDENIUS PE 10.10. klo 18 Paviljonki ville mAtvejeff , kapellimestari tuomAS lehto , sello O. klo 18 Paviljonki niCk dAvieS , kapellimestari johAnnA förSti , solisti jyväSkylä big bAnd , valm. Tarkiainen: Polar Pearls V. klo 18.30 Madetojan sali, Oulu TO 20.11. Eva Ollikainen SAmuel Ahonen , klarinetti I. Tarkiainen: Polar Pearls V. Mustonen: Sadunkertoja J. Mendelssohn: Sinfonia nro 3 HETKIÄ JA HELMIÄ 2 TO 13.11. enSi-iLTa 25.9. Sallinen: Kamarimusiikki III JOS RAKASTAT – KAJ CHYDENIUS PE 10.10. klo 18 Jyväskylän kaupungintalo jyväSkylä SinfoniAn kAmArikokoonpAno W. klo 18 Saarijärven kirkko SibeliuS-AkAtemiAn kApellimeStAriluokAn opiSkelijoitA , valm. klo 18 Paviljonki SU 12.10. Sibelius: Nocturne sarjasta Belshazzarin pidot F. Järventausta: Naava A. Järventausta: Naava A. klo 18 Paviljonki lorenzo pASSerini , kapellimestari eliAS lASSfolk , viulu H. Sibelius: Nocturne sarjasta Belshazzarin pidot F. M. Mozart: Klarinettikvintetto W. Eva Ollikainen SAmuel Ahonen , klarinetti I. klo 18 Kuopion musiikkikeskus lorenzo pASSerini , kapellimestari jyväSkylä SinfoniA & kuopion kAupunginorkeSteri A. Ilkka Mäkitalo KAUNEIMMAT JOULULAULUT & JYVÄSKYLÄ SINFONIA PE 12.12. A. klo 18.30 Madetojan sali, Oulu TO 20.11. Isakstuen – Ihander – Leinonen KATO MUA KUN MÄ PUHUN SULLE ENSI-ILTA 12.11. Portera: uusi teos R. Wolf: Italialainen serenadi F. Mozart: Huilukvartetto ITALIALAINEN SERENADI KE 24.9. Mozart: Klarinettikvintetto W. klo 18 Valtiontalo keSkiSuomAlAinen piAnokvArtetti G. Mozart: Duo viululle ja alttoviululle W. Ligeti: Concert Românesc W. F I / K U LT T U U R I Kivi – Hurme SEITSEMÄN VELJESTÄ ENSI-ILTA 14.11. Järventausta: Naava A. A. klo 18 Saarijärven kirkko SibeliuS-AkAtemiAn kApellimeStAriluokAn opiSkelijoitA , valm. Šostakovitš: Sinfonia nro 7 SÄVELTEN TANSSI TO 27.11. Seppälä: For the Win G. klo 18 Jyväskylän kaupungintalo jyväSkylä SinfoniAn kAmArikokoonpAno W. klo 18 Saarijärven kirkko SibeliuS-AkAtemiAn kApellimeStAriluokAn opiSkelijoitA , valm. Mendelssohn: Sinfonia nro 3 HETKIÄ JA HELMIÄ 2 TO 13.11. A. Šostakovitš: Sinfonia nro 7 SÄVELTEN TANSSI TO 27.11. klo 15 Paviljonki teemu tAkAnen , kapellimestari juSSi ChydeniuS & oonA AirolA , laulu ElokuvakonsErtti NOSFERATU PE 24.10. Mahler: Pianokvartetto a-molli, osa I J. A. klo 18 Muuramen kulttuurikeskus PE 22.8. klo 18 Paviljonki SU 12.10. Portera: uusi teos R. Mozart: Huilukvartetto ITALIALAINEN SERENADI KE 24.9. Mozart: Sinfonia nro 39 VAPAUDEN YLISTYS TO 11.9. Portera: uusi teos R. Mustonen: Sadunkertoja J. klo 17 ja 18.30 Paviljonki kASmir uuSitupA , kapellimestari AlmA pöySti , kertoja pekkA mArtti, Ari levelä jA minnA mäkipää , valo. Strauss: Don Juan S. von Weber: Sinfonia nro 2 J. klo 18 ja 20 Taulumäen kirkko ilkkA Aunu , kapellimestari jyvaskylasinfonia.fi Syksy 2025 JKL_Sinfonia_153x297_Rondo.indd 1 JKL_Sinfonia_153x297_Rondo.indd 1 10.6.2025 7.17 10.6.2025 7.17 NUORET MESTARIT TO 21.8. Prokofjev: Sinfonia nro 5 HETKIÄ JA HELMIÄ 1 TO 18.9. Stravinsky: Dumbarton Oaks M. A. klo 18 Taulumäen kirkko jukkA perko , saksofoni eliAS lASSfolk , liidaus Virsisovituksia SADUNKERTOJA KE 5.11. klo 18 Paviljonki lorenzo pASSerini , kapellimestari eliAS lASSfolk , viulu H. ja projisointisuunnittelu S. Schumann: Alkusoitto, scherzo & finaali koko pErhEEn konsErtti PEKKA JA SUSI TO 4.12. Seppälä: For the Win G. klo 18 Paviljonki ville mAtvejeff , kapellimestari tuomAS lehto , sello O. klo 18 Taulumäen kirkko tomAS djupSjöbACkA , kapellimestari zoltán kövér , trumpetti C. Liput 40 | 38 | 20€ Staffan Götestam sovitus Georg Riedel, anders Berglu nd ja jan johansson sanoitukset astrid Lindgren ohjaus aino kivi kapellimestari Pekka Nättinen orkesteri Loiskis koreografia Sanaz hassani suomennos Liisa ryömä. Mozart: Duo viululle ja alttoviululle W. A. A. klo 18 Taulumäen kirkko tomAS djupSjöbACkA , kapellimestari zoltán kövér , trumpetti C. klo 18 Paviljonki lorenzo pASSerini , kapellimestari eliAS lASSfolk , viulu H. Mendelssohn: Sinfonia nro 4 SUOMALAISTEN SÄVELTÄJIEN JUHLAA KE 1.10. Mendelssohn: Sinfonia nro 3 HETKIÄ JA HELMIÄ 2 TO 13.11. klo 18 Paviljonki SU 12.10. klo 18 ja 20 Taulumäen kirkko ilkkA Aunu , kapellimestari jyvaskylasinfonia.fi Syksy 2025 JKL_Sinfonia_153x297_Rondo.indd 1 JKL_Sinfonia_153x297_Rondo.indd 1 10.6.2025 7.17 10.6.2025 7.17 Uno Savolan katu 8 | jklteatteri.fi suomennos jyri numminen | ohjaus anssi valtonen kapellimestari lasse hirvi | koreografia terhi kuokkanen/offbalance | skenogragfia eliisa rintala Music Theatre International Ltd. klo 18.30 Madetojan sali, Oulu TO 20.11. Mendelssohn: Sinfonia nro 4 SUOMALAISTEN SÄVELTÄJIEN JUHLAA KE 1.10. Brahms: Pianokvartetto nro 2 PIIRITYKSEN ALLA KE 19.11. klo 18 ja 20 Taulumäen kirkko ilkkA Aunu , kapellimestari jyvaskylasinfonia.fi Syksy 2025 JKL_Sinfonia_153x297_Rondo.indd 1 JKL_Sinfonia_153x297_Rondo.indd 1 10.6.2025 7.17 10.6.2025 7.17 J Y VA S K Y L A . M. Mendelssohn: Sinfonia nro 4 SUOMALAISTEN SÄVELTÄJIEN JUHLAA KE 1.10. Wolf: Italialainen serenadi F. von Weber: Sinfonia nro 2 J. Strauss: Don Juan S. Brahms: Pianokvartetto nro 2 PIIRITYKSEN ALLA KE 19.11. klo 18 Valtiontalo keSkiSuomAlAinen piAnokvArtetti G. klo 17 ja 18.30 Paviljonki kASmir uuSitupA , kapellimestari AlmA pöySti , kertoja pekkA mArtti, Ari levelä jA minnA mäkipää , valo. Ligeti: Concert Românesc W. Mahler: Pianokvartetto a-molli, osa I J. klo 18 Paviljonki rumon gAmbA , kapellimestari jyväSkylä SinfoniA & oulu SinfoniA D. Prokofjev: Pekka ja susi GROOVING CHRISTMAS TO 11.12. A. Haydn: Trumpettikonsertto R. klo 18 Paviljonki PE 12.9
18 R ONDO 6|2025 Kaunotar ja Hirviö on Tampereen Työväen Teatterin massiivisin musikaalituotanto. Näyttämön monitaiturit YASMINE YAMAJAKO ja MATTI LEINO ovat Disney-musikaalin pääpari. © TO M M I SA AR EL A © AN N A LA U LU M AA A asin nahoista hirviön nahkoihin
”Aloin miettiä, että kai tässä pitäisi hakea Teatterikorkeakouluun. Hairsprayn tuottaja oli bongannut Leinon televisiosta. ”Haaste oli pelottavan suuri, mutta jokin antoi minulle voimaa. Ylipäätään musiikkia hän tiesi tuohon aikaan hallitsevansa paljon paremmin kuin näyttelemistä. Mutta eihän tuottaja voinut tietää, että Leinon lapsuus ja nuoruus oli vierähtänyt musiikkiluokilla, Cantores Minores -kuorossa, ja klassista pianoakin oli tullut treenattua vuosikaudet. Jälkimmäinen oli tuolloin vaihtunut jo rumpujen soittoon Pop & Jazz Konservatoriossa, mutta laulu oli Leinon vahvuuksia. Kunnes alkoi TV2:n suursatsaus Uusi päivä, johon minulle tarjottiin parin vuoden pestiä!” Se kouluista. Videoissa pojat vetivät amerikkalaisten suurkaupunkien katutansseja niin coolisti, että laji puraisi: kunditkin voivat näköjään tanssia! Koulujen tanssitunneilla vastaan iski sitten karumpi todellisuus. Leino opiskeli näyttelijäksi omaa tietään, produktio kerrallaan kameran edessä ja teatterien lavoilla. Tämä on identiteettini. Luottamussuhde on ollut alusta asti vahva, ja on tuntunut helpolta lähteä tekemään hänen kanssaan tätä musikaalia.” Matti Leinon (37) oma lähtösysäys näyttelijän uralle tapahtui 15-vuotiaana, muutamaa vuotta ennen High School Musicalia. Tällä kaudella Matti Leino jättää roolinsa Helsingin Kaupunginteatterin Moulin Rougessa toiselle esittäjälle ja loikkaa Hirviöksi Tampereen Työväen Teatterin suurproduktiossa. Ympyrä sulkeutuu, sillä Leinon vastanäyttelijänä – Kaunottarena – on Yasmine Yamajako, johon hän törmäsi jo näyttämöuransa alkumetreillä HKT:n High School Musicalissa. Sitä hän nimenomaan osasi. Silloin tajuaa, että tuo ihminen ei ole vain vilkuillut telkkaria toisella silmällä, vaan on ostanut teatterilipun ja istunut keskittyneenä katsomassa pari kolme tuntia jotain esitystä, ja tehnyt huomioita!” Vaikka näytteleminen on Leinolle työ, hän käyttää siitä kiertoilmaisuja, kuten harjoitukset, esitykset tai kuvaukset. Ajattelin, että jos tällaisesta selviän, niin pystyn mihin vaan. Ja ruudun kautta Leino tunnetaan Uuden päivän lisäksi esimerkiksi tv-sarjoista Maria Kallio, Rantabaari ja Mogadishu Avenue. Ristillä kirkonportailla Parisataa miljoonaa katsojaa näki Leinon television välityksellä, kun hän lauloi taustoja Suomea edustaneelle Darudelle Euroviisuissa 2019. Toistuvaa sen sijaan on jatkuva sopeutuminen uuteen, kun talot ja työryhmät vaihtuvat. Poikakin saa tanssia Marco Bjurströmin ohjaaman Grease-musikaalin kokeminen livenä mullisti nuorukaisen käsityksen koko taiteenlajista. Alkavalle musikaaliuralle oli etua siitä, että vuosituhannen alun MusicTV:ssä pyörineet musiikkivideot olivat herättäneet Leinon kiinnostuksen myös tanssiin. Samaa mietin monena vuonna uudestaan, mutta aina jotkut harjoitukset tai esitykset täyttivät kalenterin eikä pyrkimiselle löytynyt aikaa.” Haku tuntui siirtyvän aina vuodella eteenpäin. Teksti: TOMMI SAARELA © K AR I SU N N AR I / K U VA N LA YO U T: SA N N AM AR I H EIN O N SA LM I | H A asin nahoista hirviön nahkoihin. Nyt hän on aikuinen, upea nainen eikä ikäero enää tunnu. ”Huomasin hipsiväni tyttöjen seassa jazztossut jalassa, ainoana poikana, kun kaverini lähtivät samaan aikaan pelaamaan futista tai lätkää.” Hairsprayn ohjaajan Georg Malviuksen kanssa Leino jatkoi vielä kesäksi Hair-musikaalin kiertueelle ulkomaille. ”Silloin parikymmentä vuotta sitten olisin varmaan kelvannut mukaan, kunhan olisin pystynyt vähänkin roikkumaan jossain nuotissa”, Leino nauraa. ”Yasmine oli silloin teini, ja minä olin hänelle turvallinen isovelihahmo. Olin aivan liekeissä!” Ja seuraava iso askel oli sitten High School Musical, jonka ensi-illassa Leino oli 20-vuotias. Leino esiintyi television nuortensarjassa Laura kesäleirillä, josta polku johtikin suoraan HKT:n suuren näyttämön musikaaliin. Ja sitten sitä oltiin 18-vuotiaana Euroopan kiertueella. ”Tämä on minulle niin paljon muutakin kuin ammatti. ”En koskaan päättänyt, että en hakisi kouluun, sen sijaan päätin hakea seuraavan proggiksen jälkeen. ”Tuota, osaisitko yhtään laulaa?”, musikaalin tuottaja irvisteli, peläten kuulevansa kieltävän vastauksen. Eikä Matti varsinkaan voinut arvata, että tulisi pian itse esiintymään samalla Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Malvius haki paikkaajia ryhmään, ja oli löytänyt HKT:sta pari sopivaa. Yllätys on suuri, jos kuuleekin että ’olit siinä musikaalissa se…’. Merkittävä osa sosiaalisesta elämästänikin pyörii näyttelijäpiireissä”, Leino selittää. ”Kun joku pysäyttää kadulla ja alkaa kehua, että olen hänen lempparinsa, sitä odottaa, että seuraavaksi kuulen tv-sarjan hahmoni nimen. Kysymys naurattaa Leinoa. Tosin musikaalikiinnitykseen oli ehto, jonka täyttyminen ei tv:n draamasarjasta selvinnyt. 19 R ONDO 6|2025 YVIN TYÖLLISTYNEELLE, laulavalle freelance-näyttelijälle vain muutos on pysyvää. Television voima on suuri, ja satunnaiset kohtaamiset tuntuvat liittyvän yleensä tv-rooleihin
”Musikaaleissa olen ollut usein tenorina, mutta saatan olla baritonikin. Leino on nimittäin päätynyt näyttämöllä eläimen nahkoihin toistekin. Jokainen voi olla yksinään tosi hyvä, mutta miltä tietyt parit kuulostavat yhdessä?” Leino kertoo päässeensä sikäli onnelliseen asemaan, että saa tehdä töitä maan parhaissa taloissa, parhaista parhaiden työtoverina. ”Rooli on niin monitasoinen, ja näyttelijälle on aina palkitsevaa päästä näyttelemään pahista – varsinkin sellaista, joka muuttuu lopussa hyväksi.” Kansainvälisten musikaalien miespääroolien joukossa Hirviön laulut kulkevat partituurissa keskimääräistä matalammalta, mutta se ei tunnu Leinosta ongelmalliselta. Musikaali perustuu Disneyn animaatioelokuvaan vuodelta 1991, joka taas pohjautuu vanhaan ranskalaiseen kansansatuun. Matti Leinon musikaalirooleja: • Hairspray (2005) • Hair (2006 ja 2007) • High School Musical (2008) • High School Musical 2 (2009) • Wicked (2010) • Fame (2010) • Rent (2012) • Tarzan (2014) • Shrek (2016) • Amelie (2019) • Varissuo (2019) • Come From Away (2022) • Priscilla (2022) • Moulin Rouge (2024) • Kaunotar ja Hirviö (2025) © TO M M I SA AR EL A Näytteleminen on Matti Leinolle muutakin kuin ammatti – se on hänen identiteettinsä. Kaunotar ja Hirviö ensi-illassa TTT:n suurella näyttämöllä 22. lokakuuta. ”Tuskin ketään valitaan nykyään isojen musikaalien päärooleihin suoraan. Se siirtyy heti asentoon, kävelyyn, asenteeseen ja ihan kaikkeen.” Koulukaverin ohjauksessa Isoihin musikaalirooleihin päästäkseen ei riitä, että on paras. Eikä kukaan yksiselitteisesti olekaan. Jokainen rooli pitää aina kokeilla – jos ei muusta syystä, niin testataan miten äänet soivat yhteen. ”Muistan ikuisesti sen hyytävän kylmyyden. Äänialani on vähän sellainen ikuisuuskysymys. ”Nyt ohjaajana on rinnakkaisluokan kaveri, jonka kanssa on aikoinaan pompittu samassa trampoliinissa koulun pihalla!” . Ja sama meno oli jo pari vuotta aiemmin, kun esitin Tarzan-musikaalissa gorillaa.” Sarvia ja hampaita Koko kropan peittävien nahkojen ja karvojen alle Leino sukeltaa jälleen, nyt TTT:n Disney-musikaalissa Kaunotar ja Hirviö. ”Kun joutuu vertaamaan itseään heihin, tajuaa että tässä lajissa voi koko ajan kehittyä. Kaunottaressa ja Hirviössä on kaunis sanoma, minkä lisäksi siitä on tulossa visuaalinen spektaakkeli. ”Rooli oli herkkupala, jonka halusin ja sain. 17 vuotta sitten Harjanne oli yksi nuorista näyttelijälupauksista, nyt hänestä on kasvanut kansainvälisestikin tunnustettu musikaaliohjaaja. Minut laitetaan siihen, mihin tarvitaan”, Leino hymähtää. Hirviön esittämisessä Leinoa kiehtoo moni seikka. Se potkii eteenpäin, kun ei tyydy tilanteeseen, missä itse on. Matti Leino kertoo aloittaneensa musikaaleissa niin nuorena, että oli jo tottunut olemaan aina parisenkymmentä vuotta itseään vanhempien ohjauksessa. Jo Hirviö itsessään on niin mahtavan näköinen hahmo, että Leinokin säpsähti katsoessaan itseään peilistä ensi kertaa rooliasussaan. Aasin roolista onkin jäänyt hulvattoman meiningin lisäksi mieleen hillitön hikoilu. ”Näyttelijän painajainen on, jos rooliasussa peitetään kaikki se pinta, minkä kautta iho pystyisi hengittämään ja tuulettumaan. Alan Menkenin säveltämän teoksen Broadwayn ensi-iltaa juhlittiin vuonna 1994. Kaunottaren ja Hirviön asetelmassa jokin on toisin. Esityspäivänä satoi, vaatteeni olivat läpimärät ja roikuin lopussa tuulisilla kirkonportailla ristillä melkein alasti. Mutta silti nautin joka hetkestä.” Jeesus ratsasti aasilla, ja kuinka ollakaan – Via Cruciksen jälkeen Leino teki ehkä muistettavimman roolinsa Aasina HKT:n musikaalikomediassa Shrek. Kärsimysnäytelmä se oli pääosan esittäjällekin. Täytyy olla myös ”sopivin”. Tällä kaudella monitaitoinen näyttelijä muuntautuu näyttämöllä Hirviöksi.. Tuon kääntöpuolena kokee tosi harvoin hetkiä, joissa kehtaisi olla itseensä tyytyväinen ja osaisi antaa itselleen kiitosta.” Parhaista puheen ollen: Kaunottaren ja Hirviön TTT:lle ohjaava Samuel Harjanne oli myös mukana High School Musicalissa, jossa Leino ja Yamajako tapasivat ensi kertaa. ”Se maski ja puku, sarvien, hampaiden ja karvan määrä…kun sukeltaa sellaisen asun sisään, tuntee soluissaan kuinka asiat alkavat muuttua. Siitä tuli hulvaton, ja näytöksiä vedettiin tuplatahdilla, viittäkin kertaa viikossa.” Leino on saanut hikoilla rooliasuissaan enemmän kuin monet kollegat yhteensä. 20 R ONDO 6|2025 Suurimman liveyleisönsä – lähes parikymmentä tuhatta ihmistä – Leino kohtasi Via Crucis -kärsimysnäytelmässä maaliskuussa 2015