6 2023 15,00 € CLASSIC anu komsi Koloratuuri on muutakin kuin korkeita ääniä 60 RONDO VUOTTA 1963 – 2023 Mitä john Cage puhui Viitasaarella. FESTIVAALIN teemoja rakentamassa Kestävää kehitystä MUSIIKISSA VINYYLILEVY pitää pintansa cd
Juontajina kiertueella vuorottelevat KATJA STÅHL KATJA STÅHL ja AARNO CRONVALL AARNO CRONVALL. Rakkauden Voima. Upean kiertueen orkesterina toimii RIKU NIEMI RIKU NIEMI ORCHESTRAN ORCHESTRAN 10-henkinen kokoonpano, Musiikkitalossa orkesterina on 60-henkinen VANTAAN VIIHDEORKESTERI VANTAAN VIIHDEORKESTERI, kapellimestari ALBERTO HOLD-GARRIDON ALBERTO HOLD-GARRIDON johdolla. MIKKELI | Mikaeli (L) 07.10. LAPPEENRANTA | Lappeenranta-Sali (L) 27.10. VARKAUS | Warkaus-sali (L) RAKKAUDEN VOIMA-konsertit kertovat musiikin keinoin tarinaa parantavasta, vahvistavasta rakkaudesta, josta syntyvän voiman avulla suurimmatkin haasteet voitetaan. TAMPERE | Tampere-talo (L) 26.10. JYVÄSKYLÄ | Paviljonki (L) 11.10. heartbrain.fi | tahtientahdet | tenorpetrus.fi | petrus.schroderus 39€ RAKKA UDEN VOIMA -KIERTU E 2023 (L) (TM) 13.07. KUOPIO | Musiikkikeskus (L) 12.10. HELSINKI | Musiikkitalo (TM) 05.10. HÄMEENLINNA | Verkatehdas (TM) 13.10. SAVONLINNA | Savonlinnasali (L) 02.09
ja pe 1.9. & 23.11. Aleksanterin teatterissa 17 .8 .– 3.9 .2 23 Tuottaja: Greta Tuotanto KAHDEN OOPPERAN TOIVOTTU UUSINTAENSI-ILTA TO 17.8. KLO 19 ALEKSANTERIN TEATTERI Tuottaja: Greta Tuotanto ANNE F EVA B Grigori Frid – Pasi Lyytikäinen – Maritza Núñez ” Rohkea ja hulvaton” – HS ” Syvästi koskettava” – Voima. BRECHTIÄ JOKANAISELLE ««««« Sirpa Kähkönen Taru Mäkelä Reetta Ristimäki Musiikkinäytelmän kysytyt lisäesitykset: 6.9.-21.9. & LA 19.8. Kotkan Kaupunginteatteri Tuottajat: Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki “Miten kaikki voikin osua niin kohdalleen” HS / Lauri Meri Anna Kortelainen – Reetta Ristimäki NÄKEMIIN, VIIPURI! Musiikkidraama Viipurin evakuoinnista 1940 Esiintyjät: Niina Ahola, Ilkka Hämäläinen, Marika Hölttä ja Seppo Äikäs Alustus: Anna Kortelainen Esitykset Karjalatalolla to 31.8. Musiikkiteatteri Kapsäkki 17.11. tiketti.fi Tuottaja: Greta Tuotanto Uutta ja kokeellista oopperaa ja musiikkiteatteria 17.8.–3.9
Kokemuksen myötä hänelle on avautunut, kuinka paljon korkeissa äänissä on kyse uskomisesta ja uskalluksesta – ja että koloratuurin ei tarvitse rajoittua vain niihin.. 8 R ONDO C LASSIC 6|2023 Koloratuurisopraano ANU KOMSI elää uusista haasteista. Kun ammattiuraa on 30 vuotta takana, hän tuntee vasta päässeensä vauhtiin: tänä kesänä Komsi tekee oopperadebyyttinsä Savonlinnassa, roolina ikoninen Yön kuningatar
9 R ONDO C LASSIC 6|2023 | nauttia Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN Aika
”Jos hallitsee laajan ohjelmiston, äänestä tulee rajaton.” Kuningattaren paluu Viime syksynä Anu Komsi palasi 11 vuoden tauon jälkeen koloratuurirooleista ikonisimpaan, Yön kuningattareksi. Nyt hän kokee luottavansa itseensä paremmin kuin koskaan – ja pystyvänsä nauttimaan musiikin tekemisestä. Sama koskee ohjelmistoa: uusi ja vanha ruokkivat toisiaan. laulaessaan Helsingin juhlaviikoilla Ligetin teosparissa Aventures ja Nouvelle aventures, säveltäjän itsensä läsnäollessa. Vapaus ja monipuolisuus ovat Komsille elinehtoja. Nykyään Taikahuilu miehitetään usein niin, että Kuningattaren laulaja on hyvinkin paljon nuorempi kuin tyttärensä Pamina. Komsi on kuitenkin haastanut ikäennakkoluulot lukuisin eri tavoin. Silloin tunsin, että olen saavuttanut jotakin, hyvä etten ruvennut itkemään”, hän kertoo. Vuonna 2004 perustettu Kokkolan Oopperakesä tuli päätökseensä viisi vuotta sitten, ja pitkään oopperanjohtajan ja solistin rooleja yhteen sovittanut laulaja on nyt voinut keskittyä konsertointiin. Jo parikymppisenä Komsi suuntautui uuteen musiikkiin mm. ”Se, ettei tasoa voi yhtään laskea, tuo tietysti paineita, mutta se myös motivoi”, Komsi kuvaa. ”Hankin uuden partituurin enkä edes katso vanhoja merkintöjäni”, hän kertoo. Hän vertaa kesäänsä olympialaisiin valmistautumiseen. Nyt on otettava rauhallisemmin ja elettävä ”askeettista nunnaelämää” ennen isoimpia keikkoja. Koloratuurisopraanolla uran huippukohdan mielletään olevan raskaampia äänityyppejä selvästi nuorempana. Nyt, 56-vuotiaana, hänen uransa alkaa olla vaiheessa, jossa laulajat usein kokevat pääsevänsä korjaamaan pitkän työn hedelmiä. Hänen korkea sopraanonsa on nyt parhaassa terässä, ja jo ennestään monipuolinen ohjelmisto on voinut laajentua viime vuosina taas uusiin suuntiin. ”Identiteettini ei sovi siihen, että pitäisi valita oopperan ja konserttien välillä”, hän toteaa. Se jäikin hänen ainoaksi jaksokseen kuukausipalkkaisena laulajana. ”Kunnianhimoisuus pitää minut pinnalla.” Kaiken takana on bel canto Anu Komsilla on nyt takanaan tasan 30 vuoden ura laulajana. ”Olin jo haudannut sen, sillä siinä käy helposti niin, että pyydetään tekemään vain sitä. Silloin Anu Komsi alkoi itsekin uskoa, että paineista voisi vähitellen hellittää. Nyt hän laulaa roolia Savonlinnassa – itse asiassa se on hänen oopperadebyyttinsä Oopperajuhlilla. Hän hyppää jatkuvasti uusiin haasteisiin, ja palatessaan vanhoihin teoksiin hän lähtee kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä. Hän näkee vuoden 1993 ammattilaisuutensa rajapyykkinä: silloin tapahtui varsinainen oopperadebyytti Frankfurtissa Hoffmannin kertomusten Olympiana, ja hän piti ensikonserttinsa. Komsi kokeekin, että hänen menestyksensä uuden musiikin tulkkina on perustunut nimenomaan vankkaan bel canto -tekniikkaan. ”Levytimme Rued Langaardin toista sinfoniaa 2017, ja kun tulin lavalle toisiin harjoituksiin, orkesteri taputti. ”Kun ääntään on kouluttanut 40 vuotta, haluaa eteensä haastavaa materiaalia, jossa ei pärjää ilman tätä osaamista”, Komsi tiivistää. Nuorempana hän halusi elää täysillä ja osoittaa, ettei se vaikuta ääneen. 1990-luvun lopulla Komsi palasi Suomeen perheineen – kapellimestari Sakari Oramo sekä lapset Taavi ja Leevi – ja ura jatkui freelancerina. Bel canto -estetiikan ytimessä ovat juuri hivelevät hiljaiset sävyt. ”Nykyään pakotan itseni laulamaan ulkoa silloinkin, kun S ”Kunnianhimoisuus pitää minut pinnalla.”. Komsi kertoo sopeutuneensa ikääntymiseen kiltisti. Kun ne osaa, rajut tehot ja kirkaisutkin toimivat. ”Siksi olen pystynyt pitämään kalenterini tiukkana, hyppäämään lyhyellä varoitusajalla keikalle ja tekemään paljon töitä silloinkin, kun lapset olivat pieniä.” Pikamatkoja ja maratoneja Anu Komsi tuntee, että psyykkinen puoli on valmistautumisessa usein varsinaista laulutekniikkaa tärkeämpää. Kyse oli paljon muustakin kuin uraliikkeestä: hän halusi tietoisesti osoittaa, ettei viisikymppinen ole liian vanha laulamaan roolia. Komsi on aina ollut äärettömän vaativa itseään kohtaan, ja keskipohjalaiselle positiivisen palautteen vastaanottaminen on ylipäätään lähes mahdotonta. ”Tenorit usein puhuvat ’äänistä, joilla he tienaavat’, ja minulla se on kolmiviivainen d pianissimossa”, hän nauraa. Rohkeus kannatti, ja Komsin paluu Yön kuningattareksi oli menestys. Sille on nyt myös enemmän aikaa. Hän huomaa myös, että harjoitteluun, keskittymiseen ja palautumiseen on varattava hieman enemmän aikaa – mikä hänen kohdallaan ei edelleenkään ole valtavasti. Mutta sitten Kansallisoopperasta kysyttiin minua rooliin, ja ajattelin, että jos joskus niin nyt tämä pitää tehdä”, Komsi kertoo. Vähitellen hän on oppinut sitäkin. ”Ajattelen aina eteenpäin.” Toki pieni muistelukin on nyt paikallaan. ”Olen aina ollut nopea lukemaan nuottia, ja minulla on valokuvamuisti”, hän kertoo. 10 R ONDO C LASSIC 6|2023 PONTAANIT APLODIT Wienin filharmonikoilta orkesteriharjoituksissa. Komsin uran perusta on kuitenkin tukevasti klassisissa koloratuurirooleissa, joita hän urakoi työskennellessään Bremenin oopperassa vuosina 1994–98. Mentaliteetiltaan Komsi on kuitenkin kaikkea muuta kuin vakiintunut
Mutta siitä juuri saan kiksejä.” On Komsilla ollut toisenlaisiakin rooleja: Baselissa vuonna 2016 Stockhausenin Donnserstag aus Licht -mammuttioopperan naispääosassa Komsi oli yhteensä kuutisen tuntia lavalla, ja Kokkolan Oopperakesän viimeisessä tuotannossa, Meyerbeerin L’Étoile du Nord -oopperassa hän lauloi uransa pisimmän koloratuuriroolin. 11 R ONDO C LASSIC 6|2023 ei tarvitsisi, sillä silloin pelko on suurempi ja on vain pakko luottaa itseensä. ”Samastuin häneen aivan valtavasti! Kaikki on kiinni lyhyestä, millintarkasta suorituksesta. Hamelnin pillipiiparin tarinan kertova kamariooppera saadaan marraskuussa viimein Suomeen konserttiversiona, kun Radion sinfoniaorkesteri omistaa Benjaminille festivaalin. Hän iloitsee, että useampikin oopperatalo on tekemässä Innocencesta upouusia tuotantoja. Komsi varttui musiikin kyllästämässä Kokkolassa aloittaen laulutunnit 13-vuotiaana. Dresdeniin. Yksi hänen merkkirooleistaan oli George Benjaminin teoksessa Into the little Hill (2006), josta Komsille on kertynyt yli 50 esitystä. Guardianin musiikkikriitikko valitsi Komsin Luonnotar-konserttitulkinnan yhdeksi vuoden 2022 kohokohdistaan. ”Hän alkoi tehdä vasta yli 60-vuotiaana korkeita bel canto -rooleja!” Suomalaisen musiikin lähettiläs Komsin työnkuva on pitkään painottunut konserttilavalle, mutta Kaija Saariahon Innocencen (2021) myötä oopperan merkitys on taas kasvanut. Komsi lauloi siinä anopin roolin, ja uusia kiinnityksiä on tulossa mm. | ”Harrastin aikoinaan pikajuoksua, ja Yön kuningatar on juuri sitä: nyt se tulee, ja pitää vain lähteä.”. Uudet esitykset ovat nykymusiikin elinehto, teroittaa lukemattomia teoksia kantaesittänyt sopraano. Se pitää säilyttää, ja jos sitä ei enää ole, ura on ohi.” Froloffin ohella Komsin idoleja oli slovakialainen koloratuuri Edita Gruberová. Solisteina ovat itseoikeutetusti Anu Komsi ja mezzosopraano Hilary Summers, jotka kantaesittivät teoksen. Harrastin aikoinaan pikajuoksua, ja Yön kuningatar on juuri sitä: nyt se tulee, ja pitää vain lähteä.” Komsin työstäessä Yön kuningatarta kesällä 2022 Wilma Murto voitti seiväshypyn EM-kultaa. ”Hän oli vielä kuusi-seitsemänkymppisenä kuin keijukainen, se äänen kirkkaus oli ihana”, Komsi huokailee. Anu Komsille yksi läheisimmistä teoksista on Sibeliuksen sopraanolle ja orkesterille sävelletty Luonnotar, jota hän esittää säännöllisesti. Opettajana oli viipurilaislähtöinen, Kansallisoopperassa uraa tehnyt Vera Froloff, joka oli kaupungin musiikkielämän voimahahmoja. ”Siitä jäi itsellekin ideaali kirkkaudesta
Nuoria laulajia Komsi rohkaisee taiteelliseen kunnianhimoon, sopivaan riskinottoon ja omien kiinnostuksenkohteiden seuraamiseen. 12 R ONDO C LASSIC 6|2023 Komsille erityissijalla on suomalainen musiikki suomen kielellä. ”Sydämeni pakahtuu, että jonkun ensikosketus oopperaan on ollut tämä teos”, Komsi sanoo liikuttuen. Nuorempana hän ei rohjennut täyttää kalenteriaan sillä liikaa, ettei leimautuisi vain yhden säveltäjän tulkiksi. Jokaisen laulajan ura on täynnä valintoja, joiden merkitystä myöhemmälle uralle ei voi etukäteen tietää. Nuoren polven kannustaminen ja perinnön siirtäminen on Komsille hyvin tärkeää. Anu Komsi on myöhemmin huomannut, että vaikeat vuodet ovat usein olleet niitä tärkeimpiä. Sävellystilauksillaan Komsi on ollut ratkaisevasti muovaamassa suomalaista uutta musiikkia; uusin tilaus on pian kantaesitettävä laulusarja Sebastian Hilliltä. Tehtyään vuonna 2019 Straussin Salomen Leif Segerstamin kanssa hän silmäilee nyt muitakin korkeita Strauss-rooleja ja sellaisia sopraanohaasteita kuten Wozzeckin Marie. Vapaa-ajalla hän viihtyy puutarhatöiden parissa. ”Kun ääni säilyy kirkkaana, ohjelmisto ei vain lopu!” . Kaksi vuotta sitten Komsi julkaisi perustamallaan Coloramaestro-levymerkillä Saariaho-levyn yhdessä pianisti Pia Värrin kanssa. Hän huomaa ilokseen myös monen ulkomaalaisen laulajan jo tarttuneen niihin. Saariahon Innocence muodostui kokemukseksi, jota Komsi ei hevin unohda. Hänen aloitteestaan Kaija Saariaho sävelsi moderniksi klassikoksi nousseet Leino-laulut (2007), joiden rinnalle vastikään syntyi laulusarja Pentti Saarikosken runoihin. Esimerkiksi Sibeliuksen huippuvaikean Luonnottaren osalta se merkitsee eräänlaista ”laadunvalvontaa.” Sitä Komsi on viime aikoina laulanut usein, samoin Magnus Lindbergin Accused-laulusarjaa (2014/2020), josta on hänelle kertynyt jo 20 esitystä. ”Ymmärsin, että voin sekä pitää kiinni omista hittiäänistäni että laajentaa repertuaaria lyyrisen sopraanon suuntaan.”. Itse hän kokee olevansa erityisessä vastuussa kantaesittämistään teoksista, ja suomalaisesta musiikista ylipäätään. ”Nuoria laulajia ei käy kateeksi, sillä kilpailu on entistäkin kovempaa”, hän huokaisee. Saariahon musiikki on Komsille rakasta ja ollut hänen seuranaan jo yli 20 vuotta. ”Kokkolan Oopperakesää oli mahtava tehdä, mutta nyt olen onnellinen, että voin kunnolla nauttia solistin elämästä”, sanoo Anu Komsi, joka toimi festivaalin taiteellisena johtajana yli 10 vuotta. Osittain siksi orkesterin kanssa laulaminen on hänelle niin mieluisaa. Oopperan Suomen-ensiesityksestä syntyi poikkeuksellinen, yhteisöllinen ilmiö, joka täytti katsomon uudella yleisöllä. Pariisissa ja Tokiossa. Lapsena Anu Komsin soittimina olivat piano, viulu ja huilu, ja opiskeluaikana hän soitti viulistina orkestereissa. Luottamus kantaa Jokaiselle koloratuurisopraanolle iskee jossain vaiheessa uraansa kriisi: enkö saakaan enää korkeita ääniä toimimaan. ”Ymmärsin, että voin sekä pitää kiinni omista hittiäänistäni että laajentaa repertuaaria lyyrisen sopraanon suuntaan”, hän kertoo. Nyt sitä ei tarvitse enää pelätä. Pitkään mukana pysyneiden teosten lisäksi Komsi haravoi jatkuvasti uutta. Ne ovat hänelle sekä terapiaa että liikuntaa. Komsi kantaesitti Saarikoski-laulujen orkesteriversion vuonna 2022, ja tulevalla kaudella esityksiä on mm. Hiljattain viulisti Minna Pensola yllytti Komsin tekemään paluun viulistina, ja he kantaesittivät yhdessä Jukka Tiensuun teoksen Ihmepari, molemmat laulaen ja soittaen. Silloin tarvitaan vain luottamusta. Ilman Kurtágin viululle ja sopraanolle sävellettyjä Kafka-fragmentteja (1986) ei ehkä olisi syntynyt Komsin elämän parasta tiimiä: Kurtágin duoteos ratkaisi sen, että hänestä ja viulisti-kapellimestari Sakari Oramosta tuli paitsi aviomyös työpari. He levyttivät Kafka-fragmentit 1996 ja esittävät niitä edelleen. Hänen äänensä on nyt tilanteessa, jossa mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta. ”Olen suomalaisen musiikin lähettiläs”, hän linjaa
UUTUUKSIA Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh. 050 467 5418 • info@fg-naxos.. www.ondine.net ARTURS MASKATS Harmonikkakonsertto Tango Cantus Diatonicus My River runs to thee… Ksenija Sidorova, harmonikka Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri Andris Poga, kapellimestari LOTTA WENNÄKOSKI ‘Sigla’ Sedecim Flounce Sivan Magen, harppu Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari FRANZ SCHUBERT Pianotriot 1 & 2 Notturno pianotriolle Rondo viululle ja pianolle Arpeggione-sonaatti Christian Tetzla , viulu Tanja Tetzla , sello Lars Vogt, piano MELCHER MELCHERS Sinfonia Elegia – sinfoninen runo op. 15 La kermesse – sinfoninen runo Rubensin taulun mukaan Gävlen sinfoniaorkesteri Jaime Martin, kapellimestari HENRYK GÓRECKI Kirkkolauluja Puolan kamarikuoro Jan ?ukaszewski, johtaja O D E 14 19 -2 O D E 13 94 -2 D (2 -D IS C S) O D E 14 27 -2 O D E 14 28 -2 D (2 -D IS C S) O D E 14 20 -2 O D E 14 18 -2 GRA?YNA BACEWICZ Alkusoitto Pianokonsertto Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille* Musiikkia jousille, trumpeteille ja lyömäsoittimille Peter Jablonski, piano Elisabeth Brauss, piano* Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari
Musiikin yhteys tanssiin on elimellinen, ja käsittelemme sitä Katrina-festivaalilla. Katrina kamarimusiikkia hän on suunnitellut jo vuodesta 2014. ”Momentum kuvaa jatkuvaa liikettä, joka on olemassa niin atomeissa kuin aurinkokunnissa sekä galakseissa. Mukana tutut unkarilaiset, slaavilaiset ja romanialaiset tanssit, mutta tanssia myös nähdään. Kukaan ei olisi voinut silloin arvata, että se olisi vasta alkusoittoa tämänhetkiselle traagiselle maailmantilanteelle. ”Liike-teema alkoi siitä, että olen aina ollut kiinnostunut tanssista, ja otan yhä balettitunteja. Mendelssohnin oktetto tiivisti tunnelman Korsholman musiikkijuhlilla viime kesänä.. Tämä on helpottanut ohjelman suunnittelua ensimmäisenä vuotenani taiteellisena johtajana.” Cecilia Zilliacus oli Gustafssonin edeltäjä Korsholmassa. Yhdessä voimme tehdä ihmeitä.” – Jan-Erik Gustafsson Korsholman musiikkijuhlat kutsui juhlavuonnaan kaikki entiset taiteelliset johtajansa ryhmäkuvaan. Britta Byström ja Jonas S Bohlin ovat säveltäneet uudet teoksensa sooloviululle niin, että viulisti pystyy myös samalla tanssimaan. Nyt teema julistaa liikkuvuuden sekä olemassaolon vapautta, antaen energiaa ja toivoa tulevaisuutta varten. Yhdessä voimme tehdä ihmeitä, mutta sitä varten meidän on yhdistettävä kapasiteettimme ja energiamme – aivan kuten musiikissa.” ”Teema ei varsinaisesti sido itseään mihinkään tiettyihin teoksiin, vaan on eräänlainen riemunkiljahdus sille, että saamme taas ilman rajoituksia toteuttaa itseämme musiikin parissa. ”Tanssin lisäksi liike voi olla vaikkapa matkustamista, ja ohjelmassamme on niin Schubertin Winterreise kuin Ralph Vaughan-Williamsin Songs of Travel. Koreografina on Joakim Stephenson”, Zilliacus kertoo. Syksyllä hänen elämänsä siirtyy taas askeleen lähemmäksi Suomea, kun hänet valittiin Sibelius-Akatemian uudeksi viulumusiikin professoriksi. Katrina kamarimusiikin taiteellinen johtaja, viulisti Cecilia Zilliacus on ajatellut to moveja movement -sanoja eri merkityksissään: ne viittaavat sekä fyysiseen liikkeeseen, tunteiden liikuttamiseen että sävellyksen osiin. 17 R ONDO C LASSIC 6|2023 Liikettä Korsholmassa ja Maarianhaminassa Korsholman musiikkijuhlat ja Maarianhaminassa järjestettävä Katrina kamarimusiikki ovat valinneet toisiaan muistuttavat Liike-teemat, mutta näkökulmat ovat erilaisia. Teema on yleisön uteliaisuuden herättäjä ja minulle suunnittelijana inspiraation lähde – jotain, jonka pohjalta voin katsella ympärilleni.” | ”Teema julistaa liikkuvuuden sekä olemassaolon vapautta, antaen energiaa ja toivoa tulevaisuutta varten. Pyrin siihen, että kaikki konsertit ovat yhteydessä teemaan. Liike on aina osa musiikillista nyt-hetkeä, osana musiikin tuomaa energiaa ja sen sanattomia vibraatioita”, Gustafsson ajattelee. ”Teema sai alkunsa koronapandemian aikana, kun olemassaolomme pantiin koetukselle monella eri taholla. Korsholman taiteellisena johtajana aloittava sellisti Jan-Erik Gustafsson on lähtenyt momentum-termistä, joka viittaa myös liikkeen voimaan ja hetkiin eri muodoissaan
Luonto ja järvi ovat mukana luomassa Kuhmon kamarimusiikin rentoa ilmapiiriä. Matti Salminen palaa juurilleen laulamalla tangoja, ja henkisiä juuria edustavat kansanmusiikin vaikutteet. Minna Pensola ja Antti Tikkanen ovat suunnitelleet Kuhmon ohjelman Juuret ja siivet -teemalla.. ”Aika harva kuulija tai muusikkokaan on paikalla koko kahta viikkoa ja 60 konserttia. 18 R ONDO C LASSIC 6|2023 Kuhmo kurkottaa juurilta siiville Kuhmon kamarimusiikin identiteettiä ovat vahvasti muokanneet sen 2021 kuolleen taiteellisen johtajan Vladimir Mendelssohnin suunnittelemat teemat, jotka ulottuivat rönsyilevänä mutta silti ideansa säilyttävänä lehvistönä ensimmäisestä konsertista viimeiseen. Festivaali alkaa Madama Butterfly -oopperan uudella jatko-osalla – siinä lehahtavat jo perhosen siivet. Sellainen on tämän kesän Juuret ja siivet. Teema ja sen viitekehykset toimivat heille inspiraationa ja katseen kohdistajana ohjelmiston loputtomuuden äärellä. Uudelta johdolta odotetaan uusia ideoita. Uusi johtajakaksikko Minna Pensola ja Antti Tikkanen saivat astua Mendelssohnin saappaisiin adaptoidessaan hänen ennen koronaa suunnittelemaansa ohjelmaa viime vuoden festivaalille. Parivaljakko huomauttaa, etteivät musiikin tuomat assosiaatiot ole heidän määriteltävissään, koska yleisö luo siitä omia merkityksiään. Tämän kesän Juuret ja siivet -idea toimii sekä konkreettisina että symbolisina mielikuvina. Tiukan teeman sijaan he halusivat luoda ylätason otsikon, joka antaa mahdollisuuksia moneen. Siksi kaiken kompressoiminen teeman alle voi olla ongelmallista”, Tikkanen jatkaa. Ei saa tulla sitä oloa, että putoaa keskelle tarinaa”, Pensola sanoo. ”Haluamme, että festivaalin osa ja vaikka yksikin konsertti tuottaa elämyksen ja antaa kuvan kokonaisuudesta. Sibeliuksen Puusarjan puillakin on juurensa. ”Vain rajoitettuna voit olla vapaa”, Pensola siteeraa tunnettua ajatusta. Heille tuli heti selväksi, että suuren edeltäjän ajattelu oli niin omanlaistaan, että sitä ei auta lähteä kopioimaan