5 2024 15,00 € festiv aalikesä 2024 Klassisen musiikkike sän parhaat tapahtuma t CLASSIC keval shah Liedpianisti haluaa laulumusiikista kulttuurien kohtaamispaikan rondo.fi FESTIVAALIEN HALLITUKSET vartioivat ja visioivat LA SCALAN taika syttyy musiikista LÄHI-IDÄN NUORET tekevät musiikkia sovussa Francesco Piemontesi löytää pianosta orkesterin cd
Loppukilpailu 12.6. Alkukilpailu 3.–6.6. Välikilpailu 7.–8.6. Sibelius-Akatemian konserttisali & Musiikkitalo Katso koko ohjelma mirjamhelin.fi Liput Ticketmaster Kansainvälisiä läpimurtoja IX Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu 3.–12.6.2024 Helsinki mirjamhelincompetition mirjamhelin.fi MH_Rondo_ilmoitus.indd 1 MH_Rondo_ilmoitus.indd 1 2.2.2024 11.49 2.2.2024 11.49
GAME MUSIC COLLECTIVE • Iris Candelaria, sopraano • Jukka Nykänen, piano | MA 5.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA • Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari • Solistit orkesterin soittajistosta | LA 10.8. Laura Mikkola, piano • Linda Lampenius, viulu • Jaani Helander, sello | TI 6.8. Mikkelissä, Saimaan rantamaisemissa, soivat tänä kesänä ilon sävelet. SINFONIAORKESTERI VIVO • Lilja Haatainen, viulu • Erkki Lasonpalo, kapellimestari | KE 7.8. PHILHARMONIA ORCHESTRAN KAMARIMUUSIKOT • PHILHARMONIA ORCHESTRA • Erkki Lasonpalo, kapellimestari • Jonathan Roozeman, sello. PHILHARMONIA ORCHESTRA • Ava Bahari, viulu • Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari | PE 9.8. SAIMAA SINFONIETTA • HELSINGIN FILHARMONINEN KUORO • Aliisa Neige Barrière, kapellimestari • Marika Hölttä, koloratuurisopraano • Timo Riihonen, basso • ESMO RYN LAULAJAT & ENSEMBLE | SU 4.8. Tervetuloa ainutlaatuisten elämysten äärelle! Lipunmyynti ryhmille: tickets@mikkelinmusiikkijuhlat.fi SANTTU-MATIAS ROUVALI • ALIISA NEIGE BARRIÈRE VILLE MATVEJEFF • ERKKI LASONPALO PHILHARMONIA ORCHESTRA GAME MUSIC COLLECTIVE • LUKAS STASEVSKIJ • JONATHAN ROOZEMAN AVA BAHARI • LINDA LAMPENIUS • WALTTERI TORIKKA • LILJA HAATAINEN LA 3.8. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI • Waltteri Torikka, baritoni | TO 8.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA • Ville Matvejeff, kapellimestari • Solistit nuoria kansainvälisiä huippuja | SU 11.8
Muutto Helsinkiin antoi epävarmuuksien kanssa painivalle muusikolle tilaa löytää oman taiteellisen visionsa. Laulun mahti. 8 R ONDO C LASSIC 5|2024 Pianisti KEVAL SHAH löysi musiikillisen kotinsa liedistä. Hän haluaa laajentaa laulumusiikin totuttua aluetta ja luoda kohtaamispaikan eri taustoista tuleville ihmisille. ”Laulua on aina ollut kaikkialla, ja sitä voi tuoda konsertteihin eri tavoin”, hän sanoo
Hänen intohimonaan on tutkailla laulumusiikkia odottamattomista kulmista ja näin laajentaa omaa ja muiden käsitystä siitä, mitä lied voi olla. Hänen muusikonpolkunsa on ollut alusta asti epätavallinen, joten siihen kuvaan Suomi-käänne istuu hyvin. Shah toimii lied-musiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa, vaikuttaa Helsinki Seriös -konserttisarjan suunnittelutiimissä ja konsertoi lied-pianistina sekä suomalaisten laulajien että kansainvälisten kollegoiden kanssa. ”Kisoissa on laulajia todella monesta eri maasta, ja olisi hienoa kuulla lauluja heidän omilla kielillään”, hän tuumii. Täällä löysin, kuka todella olen”, hän kertoo. ”Ei ole kyse perinteen hylkäämisestä, vaan uusista näkökulmista siihen.” Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN | K Laulun mahti ”En halua sammaloitua, etsin aina uusia impulsseja.”. Muutamassa vuodessa Shah on täysin kotiutunut Harjutorin laidalle, Helsingin musiikkielämään ja suomalaiselle klassisen musiikin kentälle. Liedin laajentaminen ei ole hänelle kuitenkaan yhteiskunnallinen velvoite, vaan kyse on taiteellisesta uteliaisuudesta. 9 R ONDO C LASSIC 5|2024 EVAL SHAH SAAPUU haastatteluun kalliolaiseen kantakahvilaansa ja tervehtii ensin muita asiakkaita, ennen kuin pahoittelee peribrittiläiseen tapaan, että on pukeutunut epämuodollisesti – hänellä on harjoittelupäivä. Muutto Suomeen osoittautui myös isoimmaksi asiaksi, mitä 30-vuotiaan brittipianistin uralla on toistaiseksi tapahtunut. ”Tulo Suomeen muutti elämäni. Kesäkuun alussa hän istuu kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun tuomaristossa ensimmäisenä ei-laulajana kilpailun historiassa. Vastaavasti Shah ei koe vastakkainasettelua perinteisen lied-ohjelmiston ja uusien suuntien kanssa. Oli kuitenkin puhdas sattuma, että Helsingistä tuli hänen kotinsa. Jännittävää kuultavaa hän toivoo myös Mirjam Helin -kilpailulta. Vaikka Shah ei ehkä asuisikaan Helsingissä ikuisesti, kaupungilla tulee aina olemaan erityinen merkitys hänelle. Sibelius-Akatemiassa Shah rohkaisee opiskelijoita yllättäviin ohjelmistovalintoihin ja tuo itse konsertteihinsa esimerkiksi länsimaiden ulkopuolelta tulevien säveltäjien musiikkia
”Klassinen musiikki rakentuu perinteelle, enkä minä ollut kasvanut siihen ollenkaan. Vaikka hän innostui pianonsoitosta jo lapsena, ensimmäinen varsinainen kosketus klassiseen musiikkiin tuli yläkoulun kuorossa. Brittiläisen musiikkikoulutuksen normien mukaan hänellä ei kuitenkaan tulisi olemaan asiaa konserttipianistiksi. ”Olin aloittanut liian myöhään, ja olin teknisesti aivan liian paljon jäljessä”, hän sanoo. Koululaisena ja myöhemmin Cambridgen yliopistossa hän lauloi kuoroissa, otti laulutunteja ja haaveili oopperakapellimestarin urasta. Lauloimme Mozartia, ja kun kuulin ympärilläni kaikki nämä äänet tekemässä musiikkia, hullaannuin täysin. ”Vanhempani olivat työskennelleet ankarasti, jotta minä ja siskoni voisimme saada hyvän koulutuksen, ja he ajattelivat, että pianotunnit olisivat hyvä juttu”, Shah kertoo. Olen tullut alalle täysin ulkopuolelta.” Äkkikäänteitä Shah rakasti laulamista jo lapsena. Sisäistin aja. Ja nuoriso-osastolla kaikille, myös minulle, oli itsestään selvää, että minä tulisin menemään yliopistoon.” Keval oli aina pitänyt pianonsoitosta, mutta lapsuuden soittotunnit olivat harrastelua vailla systemaattista etenemistä. Vertailu ja kilpailu iskivät rytinällä. Minun piti saada tätä lisää”, hän kuvailee. Kun hän lopulta alkoi saada esikuvia, nämä olivat kaikki valkoihoisia. ”Sitten törmäsin lied-musiikkiin.” Cambridgessa oli paljon taitavia laulajia, ja kuin itsestään Shah päätyi säestämään heitä. 10 R ONDO C LASSIC 5|2024 Ulkopuolelta sisään Keval Shah kasvoi Englannissa intialaistaustaisessa perheessä, jolla ei ollut oikeastaan mitään kosketusta länsimaiseen klassiseen musiikkiin – lukuun ottamatta pianoa, joka hankittiin käytettynä Kevalia ja tämän isosiskoa ajatellen. Näennäisesti hänellä oli samat mahdollisuudet kuin muillakin, mutta hän oli aina poikkeus joukossa. Päätös ryhtyä lied-pianistiksi laski Shah’n päälle kovat paineet: ”On valtava lista brittiläisiä lied-pianisteja, jotka ovat käyneet ensin Cambridgen ja sitten Royal Academyn, vaikkapa Malcolm Martineau ja Roger Vignoles. Tajusin nopeasti, että lied oli minun juttuni.” Hän palasi takaisin Royal Academy of Musiciin, mutta nyt kaikki oli toisin kuin nuorisokoulutuksessa. Ei mennyt kauaakaan, kun Keval löysi itsensä Lontoon Royal Academy of Music -korkeakoulun nuoriso-osastolta. ”Se oli mullistava kokemus. Yhtäkkiä kaikki loksahti: ”Rakastin ihmisääntä, kieliä ja kirjallisuutta. ”Ei minulla ollut mitään käsitystä siitä, mitä vakavasti otettava, ammattiin tähtäävä soittaminen voisi olla”, Shah sanoo. ”Britanniassa pianistien koulutus tuppasi rakentumaan niin, että ne, jotka vaikuttivat sopivilta konserttiuralle, menivät konservatorioon, ja akateeminen yliopistoura koettiin sopivammaksi niille, jotka tuntuivat vähemmän ’tähtimäisiltä’
Lied-musiikki on jotain paljon enemmän kuin mitä minulle on opetettu.”. ”Minulle sanottiin, että otamme sinut, työ alkaa kahden kuukauden päästä.” Shah kieltäytyi. 11 R ONDO C LASSIC 5|2024 tuksen, että minun oli yritettävä jäljitellä heitä. ”He uskoivat minuun ja todella halusivat minut tänne. Olen valtavan kiitollinen tästä mahdollisuudesta.” Visio loksahti Hyppäys lied-lehtoriksi Helsinkiin oli juuri se, mitä epävarmuuksien kanssa painiva pianisti tarvitsi. Olin vakuuttunut, etten voisi saada mitään tällaista hommaa, kun olin vasta 25-vuotias enkä ollut rakentanut vielä varsinaista uraa.” Shah laittoi hakemuksen menemään, ”huvin vuoksi”, kertomatta kumppanilleen tai ajattelematta asiaa sen vakavammin. Hän ei missään tapauksessa ollut valmistautunut muuttoon vieraaseen maahan ja uuteen työhön täysin uudessa ympäristössä. En tajunnut, että minulle voisi olla tilaa yksilönä, sellaisena kuin olin.” Tässä kohtaa kuvaan tulee Helsingin Sibelius-Akatemia. Shah oli valmistunut maisteriksi, opetti Royal Academyssa ja poti identiteettikriisiä. Ilman Sibelius-Akatemian sinnikkyyttä Shah ei ehkä olisi nyt tässä. Kun hän vastikään täytti 30, Shah tunsi saavuttaneensa virstanpylvään. Suomi on taiteellisesti todella avomielinen kulttuuri, mikä on laajentanut perspektiiviäni paljon. ”Ilmapiiri täällä tuntui hellemmältä. Sibelius-Akatemiasta ehdotettiin, että ottaisin työn vastaan mutta aloittaisin vasta vuoden päästä, että saisin aikaa sopeutua ajatukseen. ”Sitten minulle vinkattiin, että Suomessa oli avoinna lied-lehtorin paikka. Lied-pianistin on Keval Shah’n mukaan oltava eri tyyleihin ja laulajiin sopeutuva kameleontti mutta samaan aikaan pidettävä lujasti kiinni omasta taiteellisesta visiostaan. Hän sai paikan. | ”Moninaisuudessa ei ole kyse perinteen hylkäämisestä, vaan uusista näkökulmista siihen. Pieni pohjoinen maa ja sen vilkas mutta perhemäinen musiikkielämä antoi Shah’n ottaa etäisyyttä englantilaiseen musiikkiperinteeseen ja pohtia rauhassa elämäänsä ja tavoitteitaan. Ja voidakseni opettaa minun piti tehdä itselleni selväksi, mitä ajattelen musiikista, ja pystyä seisomaan sen takana.” Nyt on kulunut nelisen vuotta siitä, kun Shah aloitti työt Sibelius-Akatemiassa, ja tänä aikana hänelle valkeni, millainen muusikko hän haluaa olla. Pikemminkin hän halusi luoda freelancer-uraa Lontoossa, ”koska niin kaikki muutkin tekivät.” Helsingistä kuitenkin soiteltiin hänen peräänsä
12 R ONDO C LASSIC 5|2024 ”Nyt tiedän, mitkä ovat taiteelliset kiinnekohtani, ja se on todella hyvä tunne. Sibelius-Akatemian kansainvälinen vierailijaohjelma on antanut hänelle mahdollisuuden tuoda uusia virikkeitä opetukseen. Silloin aloin kiinnostua varjoon jääneestä lauluohjelmistosta.” Moninaisuus on tapa ajatella Shah on pohtinut paljon kulttuurialan rakenteita ja taiteen tehtävää. Vähitellen hän alkoi häpeän sijaan tuntea ylpeyttä siitä erityisestä näkökulmasta, joka hänellä on musiikkimaailmaan. Saadessaan meriittejä, joita ”piti saada”, hän huomasi, mitä kaikkea muuta ura voisi olla kuin suuria saleja ja arvostettuja kilpailuja. Pitää olla rohkeutta kuunnella erilaisia mielipiteitä ja reflektoida omiaan. ”Liedissä on kyse jakamisesta, ja uskon, että se voi auttaa eri taustoista tulevia ihmisiä löytämään yhteisen kohtaamispaikan. Hän voitti Hugo Wolf -akatemian kansainvälisen lied-kilpailun baritoni Theodore Plattin kanssa ja konsertoi Karita Mattilan kanssa Lontoon Wigmore Hallissa. On hyvin tärkeää, että kilpailutuomaristossa on moninaisia näkökulmia. ”En halua sammaloitua, etsin aina uusia impulsseja. Haluan tarjota tilan, jossa yleisö voi pohtia vaikeitakin kysymyksiä ja kokea syviä tunteita.” . Helsingissä olin vielä selvemmin erilainen kuin Lontoossa, ja tajusin, että minun on vain hyväksyttävä se ja oltava oma itseni. ”Meidän täytyy pystyä perustelemaan, miksi haluamme tehdä tätä musiikkia.” Liedin esittämiselle Shah’n ei ole vaikea keksiä perusteluja. ”Tämä on uskomaton kunnia minulle. Uusia yleisöjä ei saa holhota eikä myöskään olettaa, että ”suuri musiikki” puhuisi puolestaan. Laulumusiikin osaston yhteydessä hän kuratoi liediin keskittyvää Soiva kieli -konserttisarjaa, jossa on paneutunut opiskelijoiden kanssa esimerkiksi uusimpaan musiikkiin ja historiallisten säveltäjänaisten lauluihin. Opiskelijoilleni en halua tarjota näkemyksiä vaan auttaa heitä löytämään, millaisia taiteilijoita he ovat.” Vision kiteytymistä avitti se, että näiden vuosien aikana myös Shah’n oma ura lied-pianistina lähti lentoon. Instituutioiden riskinä on se, etteivät ne kehity.” Siksi Shah on hyvin vaikuttunut siitä, että kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu kutsui aiemmin pelkistä laulajista koostuneeseen tuomaristoon hänen kaltaisensa nuoren ulkomaisen pianistin. Klassinen musiikki on usein ollut mukana ruokkimassa yhteiskunnan polarisaatiota, mutta minä en halua olla jatkamassa sitä. Ei pidä paikkaansa, ettei näitä ohjelmistoja tunnettaisi – niihin perehtyneet tutkijat eivät vain tule länsimaisen laulutradition piiristä. Shah kokee, että klassisen musiikin täytyy pystyä perustelemaan olemassaolonsa niille, jotka eivät tunne sitä. Taidelauluja on sävelletty kaikkialla, minne on aikoinaan viety pianoja, vaikkapa Egyptissä ja Nigeriassa. Olen tuonut Sibelius-Akatemialle uutta perspektiiviä, mutta jos jähmetyn, en anna sinne enää mitään uutta. Laulajan ja pianistin, runouden ja musiikin yhdistelmä on suora ja välitön. Repertuaarin eri osa-alueet voivat käydä keskenään upeaa dialogia. ”Ymmärsin, että voin seurata omaa uteliaisuuttani. ”Tarvitsemme nöyryyttä ja uteliaisuutta ymmärtääksemme, että ei ole olemassa vain länsimaista taidemusiikkia ja ’maailmanmusiikkia’.”. ”Laulua on aina ollut kaikkialla, ja sitä voi tuoda konsertteihin eri tavoin. Lied-musiikki on jotain paljon enemmän kuin mitä minulle on opetettu!” Shah alkoi tilata laulumusiikkia esimerkiksi punjabin ja sanskriitinkielisiin teksteihin, tuoda konsertteihinsa kansanlaulujen ja popmusiikin sovituksia sekä etsiä eri maiden lauluohjelmistoa. Tässä auttoi myös psykoterapia. Tarvitsemme nöyryyttä ja uteliaisuutta ymmärtääksemme, että ei ole olemassa vain länsimaista taidemusiikkia ja ’maailmanmusiikkia’.” Rohkeutta reflektointiin Shah’n opettama ja esittämä ohjelmisto muovautuu jatkuvasti. Intiimin musisoinnin luoma tila on ainutlaatuinen yhä julkisemmassa ja hektisemmässä nykyajassa. ”Moninaisuus ei ole tavoite vaan ajattelutapa tai oikeastaan joukko ajattelutapoja”, hän linjaa. Laulumusiikin vahvuutena on yksityiskohtien voima ja väkevä kommunikointi, joka kutsuu keskittyneeseen kuunteluun. Juuri tätä klassinen musiikki tarvitsee. ”Jos saan tietää, että Perussa tai Indonesiassa on sävelletty lauluja, miksi en etsisi niitä
Tavoitteena on, että rahoitus saadaan käännettyä plussan puolelle tämän kauden jälkeen. Naantalin musiikkijuhlilla vaikuttaa yhä korona-ajan jälkeinen ilmiö: taloustilanteen kiristyminen ja yleisöpohjan väheneminen. Kun festivaalin talous on kunnossa, voi taidekin yleensä hyvin. Vuonna 2023 tappiota kertyi jo huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuotena”, kertoo Naantalin Musiikkijuhlasäätiön hallituksen puheenjohtaja Jan Lindström. Viime vuonna Musiikkijuhlasäätiö sai lisäksi 54 000 euroa ylimääräistä avustusta. Verkosto määrittää ohjelmistoa Melko erilainen tilanne on Viitasaaren nykymusiikkitapahtuma Musiikin ajassa. Rondo haastatteli viiden suomalaisen festivaalin hallituksien puheenjohtajia. ”Konserttien määrästä on hiukan jouduttu tinkimään: ennen koronaa meillä oli noin 30 konserttia, nyt parikymmentä. kirstunvartijat ja tulevaisuuteen tähyäjät Teksti: MARKUS LUUKKONEN p. Naantalin musiikkijuhlat on tärkeä tapahtuma ja brändi Naantalille, ja sillä on myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Samalla on pidetty huolta, että laadusta ei tingitä. Siinä missä Naantalin musiikkijuhlien budjetti asettuu puolen miljoonan euron tuntumaan, Viitasaarella liikutaan tiukalla uuden musiikin kärjellä ja noin 300 000 euron budjetilla. 14 R ONDO C LASSIC 5|2024 AISTAA KUIN AURINKO Naantalissa. Kävijämäärät ja lipputulot eivät vielä vuonna 2023 palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Uuden taiteellisen johtajan Elina Vähälän myötä olemme saaneet myös uusia taiteilijoita mukaan.” Pidemmällä tähtäimellä Naantalin Musiikkijuhlien asema vaikuttaa kuitenkin melko turvatulta. Musiikkifestivaalien parrasvaloissa paistattelevat usein taiteelliset johtajat, mutta arvokasta työtä tapahtuu myös taustalla. Se esimerkiksi lukeutuu niiden 16 suomalaisen kulttuurifestivaalin joukkoon, jotka saavat opetusja kulttuuriministeriön (OKM) harkinnanvaraista avustusta. Kaupungin vuotuinen avustus säätiölle on tällä hetkellä 168 000 euroa. Vuoden 2024 festivaaliin on valmistauduttu tiukalla budjetilla, uusia yhteistyökumppaneita etsimällä sekä mahdollisimman korkeatasoisella ja kiinnostavalla ohjelmistolla. Heidän lähestymistapansa on ensisijaisesti taloudellinen ja strateginen. ”Koronan jälkeen on ollut haasteita saada lippuja myytyä ja uusia sponsoreita mukaan. Vaikka Naantalin keskiaikaisen kirkon ympärille merellisiin maisemiin rakentuva tapahtuma herättää auvoisia mielikuvia, tapahtuman järjestäminen ei ole aina pelkkää juhlasoittoa
Kokonaisbudjetista noin 40 prosenttia kertyy OKM:n ja kaupungin yleisavustuksista. ”Olen tälläkin hetkellä musiikkiopistossa oppilaana, opiskelen laulua ja vapaata säestystä. Turun musiikkijuhlat saa Naantalin tavoin OKM:ltä harkinnanvaraista avustusta. Saara-Sofia Sirén on kokoomuksen istuva kansanedustaja. Erilaisia hankeavustuksia on muun muassa säätiöiltä. ”Pyrkimyksenä on rahoituspohjan laajentaminen esimerkiksi yritysyhteistyötä lisäämällä, jottemme olisi niin riippuvaisia julkisesta tuesta.” – saara-sofia sirén. Sirénin mukaan Turussa selvittiin koronavuosista melko hyvin. Haluamme olla klassisen musiikin kiinnostavin festivaali”, sanoo Turun musiikkijuhlasäätiön hallituksen puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén. Taidealan harrastuneisuutta Sirénillä on muun muassa Turun musiikkiluokilta. Myös hänen yhteiskuntasuhteensa ovat monipuoliset. Nykyään Saara-Sofia Sirén heiluttelee Turun musiikkijuhlasäätiössä puheenjohtajan nuijaa kokoomuksen mandaatilla, mutta hänen mukaansa päätöksenteko ei silti ole poliittista. Jan Lindström on puolestaan ammatiltaan konepajayhtiö Valmetin hankintajohtaja. ”Talous on vakaalla pohjalla, mutta korona-ajasta selviytyminen edellytti meiltä toki poikkeuksellisia ratkaisuja ja vaikeitakin päätöksiä. ”Olen kotoisin Lapista mutta asunut Viitasaarella jo 23 vuotta. Vuonna 2014 Mäntän Musiikkijuhlat aloitti yhteistyön Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kanssa. Pokki työskentelee yhä tapahtuman taiteellisena johtajana. Täällä voi kesäisin tehdä kotoa käsin melkoisen matkan, nähdä, minkälainen on nykymusiikin terävin kärki.” Pitkäjänteisyyttä avustuksiin Mäntän Musiikkijuhlien hallituksessa puhetta johtaa tietokirjailija, dokumentaristi ja kokenut musiikkialan vaikuttaja Pekka Hako. 16 R ONDO C LASSIC 5|2024 rattuna esimerkiksi nykykuvataiteeseen, joka tavoittaa paljon enemmän ihmisiä ja yleisöjä. Festivaalilla olen käynyt vuodesta 2000 ja tutustunut kaupunkiinkin pitkälti sen kautta.” Aula kuvailee itseään tyypilliseksi musiikkiopiston kasvatiksi. Maria Kaisa Aula on muun muassa entinen kansanedustaja ja lapsiasiavaltuutettu. Pyrkimyksenä on rahoituspohjan laajentaminen esimerkiksi yritysyhteistyötä lisäämällä, jottemme olisi niin riippuvaisia julkisesta tuesta.” Festivaalien hallitusten puheenjohtajat tulevat hyvin erilaisista taustoista. Yhteistä puheenjohtajille on halu osallistua ja kehittää paikkakunnan kulttuurielämää. Tätä halutaan viedä eri tavoin eteenpäin.” Strategiatyötä on tehty myös Turun musiikkijuhlilla, Suomen vanhimmalla yhtäjaksoisesti toimineella musiikkifestivaalilla. Nyt on toimittu sen mukaisesti korkealla kunnianhimolla. Hän vaikuttaa myös Naantalin kunnallispolitiikassa kokoomuksen riveissä, tällä hetkellä kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Kuulun siihen keski-ikäiseen yleisöön, jota kiinnostavat myös uudet asiat musiikin saralla. ”Ensimmäisellä puheenjohtajakaudellani musiikkijuhlille työstettiin uusi strategia. Korkeatasoiseen pianomusiikkiin ja resitaaleihin keskittyvä festivaali syntyi 25 vuotta sitten Niklas Pokin perustamana