Rondo Classic 05/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 19 T O U K O K U U C LA SS IC 5 magen 2019 9,90 € yllättää harpun ilmaisuvoimalla sivan Stefan Jackiw markkinoi klassista kuin poppia Musiikkilehdistöllä on ankarat ajat löytää uusia yleisöjä Telemann esiin Bachin varjosta Outi Tarkiainen säveltää Lapin lumoissa La Scala
KAARTIN SOITTOKUNNAN KEVÄTKONSERTTI: ISKUSÄVELMIÄ ELÄVISTÄ KUVISTA KAARTIN SOITTOKUNTA 200 -festivaali TORSTAI 13.6.2019 19.00 Kamarimusiikkikonsertti Balderin sali PERJANTAI 14.6.2019 12.30 Vartioparaati Senaatintori-Päävartio-Kasarmitori Kaartin soitokunta ja Laivaston soittokunta 14.00 MIL-Espa Esplanadin lava Laivaston soittokunta 18.00 Big Band -konsertti Suomenlinna Kaartin soittokunnan reserviläiset johtajanaan Antti Rissanen 20.00 Karelian Swing Levyhalli (Suomenlinna) Antti Sarpila ja Kaartin seitsikko 21.00 Jatkot Mastovaja (Suomenlinna) LAUANTAI 15.6.2019 11.00 Lastenkonsertti Levyhalli (Suomenlinna) Kaartin puhallinkvintetti ja Kari Ketonen, kertoja 12.00 Paraati Suomenlinnan paraatikenttä Kaartin soittokunta ja Varusmiessoittokunta 13.15 Yhteislaulukonsertti Suomenlinna Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 14.00 ja 16.00 Musiikillinen kiertokävely Suomenlinna 14.00 ja 16.00 Saunakonsertti Merisotakoulun sauna Ona Kamu ja soittokunnan trio 15.00 Halki aikojen Levyhalli (Suomenlinna) Kaartin soittokunta johtajanaan Sauli Saarinen 18.00 Puolustuvoimien kesäkiertue Suomenlinna Kaartin Combo, Laivaston soittokunta Varusmiessoittokunnan Show Band 21.30 Jatkot Mastovaja (Suomenlinna) SUNNUNTAI 16.6.2019 15.00 Puistokonsertti Suomenlinna Kaartin soittokunta johtajanaan Pasi-Heikki Mikkola Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia kaartinsoittokunta. militärmusik military music 1819-2019 HELSINGISSÄ 13.-16.6.2019
4 R ONDO C LASSIC 5|2019 CL SSIC V toukokuun Sisältö www.rondolehti.fi 46–47 Jazzrock ja fuusioiden kemia • Musiikkia vievät aidosti eteenpäin vain ennakkoluulottomat fuusiot. 7 Pääkirjoitus • Ensemblen jälkeinen aika Kansallisoopperassa 8–18 Alkusoitto • Outi Tarkiainen ja pohjoinen valo • Kuoro ja solisti samaan laariin • Heinäveden kaivoshanke • Pelimannimuotokuvia: Maria Kalaniemi • Olli Kortekankaalla neljä kantaesitystä 21 Lassi Rajamaan piirros 22 Mediasakset • Musiikkisitaatteja Suomen lehdistöstä tänään 23 Olli Virtaperkon kolumni 24–27 Stefan Jackiwin haastattelu • Monikulttuurisuus on rikkautta, sanoo korealais-ukrainalaiset juuret omaava amerikkalainen viulisti. Kansainvälisestikin levikit ovat laskussa. Jonna Kina tekee taiteessaan nämä äänet nähtäviksi. 34–36 Sivan Magenin haastattelu • Harppu ei ole pelkkä enkelten soitin; sen ilmaisuvoima saattaa yllättää. 38–43 Oopperatalojen legenda • Milanon La Scala tulee Savonlinnan oopperajuhlille 230 taiteilijan voimin. 57–61 Rondo arvioi 57 Wozzeck Kansallisoopperassa 58–61 CD ja DVD -sivut 62–65 Suomessa soi 62 Anu Komsi Salomena Turussa 64 Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailu 63–65 Toukokuun orkesterikalenteri 65 Toukokuun kantaesitykset 66–69 Encore 66–67 Nuoret harmonikan taitajat Espoossa 68 Musiikkia erilaisille oppijoille 69 Ranja Purman kolumni 69 Lassi Rajamaan runo 70–73 Radio ja TV 70–72 Yle Radio 1 ohjelmatiedot 73 Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 74 Palvelukortti 75 Kai Amberlan kolumni. Millä alan lehdet pärjäävät. 28–33 Musiikkilehtien kurimus • Suomen musiikkilehdistö ohenee, kun Rumbakin lopettaa. 44–45 Telemann esiin varjosta • Ensemble Masques konsertoi Suomessa toukokuussa tuomisinaan Telemannin musiikkia. Mikä on 1970-luvulla ponnahtaneen jazzrockin tilan tänään. Säveltäjä on jäänyt suotta Bachin varjoon. Rondon reportaasi Milanosta paneutuu vierailun taustoihin ja seurueen nykytilanteeseen. 48–49 Äänen kuva taiteessa • Foley-äänillä tarkoitetaan niin sanottuja jälkiäänitettyjä ääniä tai ääniefektejä. 50–52 Kuukauden klassikko • Kuukauden klassikko: Griegin Peer Gynt 55 Lauri Toivion sarjakuva • Muusikko ja graafikko Lauri Toivion musiikkisarjakuva
Se on kaksinkertaistanut esitysmääränsä ja avautunut uusille ohjelmiston alueille. Bayreuth-tähdet Georg Zeppenfield ja Klaus Florian Vogt. Staatskapelle soittaa omassa konsertissaan Daniel Hardingin johdolla mm. Traditio voi joskus olla laiskojen maneerien tulosta, Jackiw katsoo. Rondon helmikuisella matkalla on tilaisuus tutustua talon antiin ja kaupungin historiaan. OOPPERA& KONSERTTIMATKA OK-MATKAT OY LTD Fabianinkatu 4 B, 00130 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelman ja lisätiedot saat toimistostamme tai okmatkat.fi Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelman. Hinta Rondon lukijoille 1495 €/hlö/2 h huoneessa 1645 €/hlö/1 h huoneessa VARAA PAIKKASI NYT: Dresdenin Semper-ooppera ja “Elben Firenzen” aarteet 14.-17.2.2020 Arkkitehtinsa Gottfried Semperin mukaan nimetty Dresdenin ooppera on Euroopan helmi. h arppu soi sormenpäissä 38–43 Milanon Teatro alla Scala pyrkii ulos pelkän Verdi-pyhätön maineesta. Nimiroolia laulaa sen tunnetuimpiin esittäjiin kuuluva sopraano Angela Gheorghiu, ja Cavaradossina on nouseva romanialainen tenori Teodor Ilinc?i. Matkalla on mahdollisuus nähdä klassinen tuotanto Puccinin Toscasta. sinfonian. Orkesterin ylikapellimestari, yksi aikamme parhaista Wagner-tulkeista Christian Thielemann johtaa uuden tuotannon Richard Wagnerin Nurnbergin mestarilaulajista, solisteina mm. © MUSICIANS DESIGN. La scala uudistuu Radion sinfoniaorkesterin israelilainen harpisti Sivan Magen yhdistää orkesterityön ja kansainvälisen soolouran. 34–36 24–27 La Scalan katsomoon tuo oman tunnelmansa yläparvien fanijoukko kiivaine reaktioineen. Gustav Mahlerin 10. Magenin haaveena on ollut levyttää Bachin Ranskalaiset sarjat omina sovituksina. ”Elben Firenzeksi” kutsutun Dresdenin taideaarteet ja sodan raunioista entisöidyn kaupungin muut nähtävyydet ovat omaa luokkaansa. © SO PH IE ZH AI Klassista nuorekkaasti Viulisti Stefan Jackiw haluaa riisua turhan tärkeilyn klassisen musiikin konserteista ja soittaa klassikkojakin uuden musiikin tuoreudella. Ohjaus on Jens-Daniel Herzogin. Siellä soittaa maailman perinteikkäimpiin orkestereihin kuuluva, samettisesta soinnistaan tunnettu Sächsische Staatskapelle Dresden
31087316_HKO_kevat_2019_Rondo_230x297mm.indd 1 11/04/2019 15.20
Laulajien pelkoihin on liittynyt ensemble-systeemin haikailu. Kansallisoopperan kuoron uusi työehtosopimus poistaa rajan kuoroja solistilaulajien väliltä, ja kuorolaisia voidaan käyttää joustavammin solistitehtävissä ilman eri neuvotteluja. ON LUONNOLLISTA, että ooppera haluaa tehostaa työvoimansa käyttöä ja riisua työehtoihin liittyvää jäykkyyttä. Jos taas solistin statuksessa on kyse asenteesta, sitä sopisi tarkistaa. Tämän kauden uutuudet olivat korostuneen konservatiivisia. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Hämeentie 31 A, 00500 Helsinki toimitus@classicus.fi . Niin baletissa, musiikkiteatterissa kuin orkesterissakin tärkeä osa ammattitaitoa on kyky muuntua soolojen loistosta joukkoon sulautujaksi, osana tuotannon kokonaisuutta. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2019 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Hyvin toimivassa ensemblessä he saavat kasvaa kokeneiden kollegojen siivellä ja edetä pikkurooleista isompiin. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi ”T WWW. Sellaista ei Kansallisoopperassa ole aikoihin enää ollut. Muuten he ovat heti kylmien markkinoiden armoilla elleivät sitten taivu kuoro-solisti -kombinaatioon. ”Raha puhuu, taide vaikenee”, kuuluu esitetty johtopäätös. Miten kotimaisista uutuuksista saataisiin esiin enemmän uutta luovia visioita. Vai pitäisikö vapaiden seurueiden saamia avustuksia korottaa niin, että niiden maksamilla palkkioilla voisi myös elää. Kenttää voidaan työllistää laajemmin, vaikka harvempi saisikaan taloista koko leipäänsä. Tämän lehden haastattelussa taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi selittää tarkemmin sopimusta ja lupaa, etteivät Toscat ja Tristanit joudu näytösten välissä kuoroon väsyttämään ääntään ja että joustavuus on kaikkien etu. Koska aletaan paikata ohjelmiston ilmeisimpiä puutteita kuten barokkioopperaa ja ulkomaista oman aikamme oopperaa. Sen jälkeen talolle tarvitaan ylikapellimestari. Jokaisen solistin ääni ei tietenkään sovi kuoroon, eikä kuoro ole joukko solisteja. RONDOLEHTI .FI perustettu 1963 K an ne n ku va : M aa rit Ky tö ha rju Voisiko Kansallisooppera perustaa nuorten laulajien studion?. Ääni kehittyy yksilöllisesti, ja se täytyy ottaa kiinnityksissä huomioon. Jos kuorosta on edetty pikkurooleihin tähänkin saakka, mikä siinä yhtäkkiä olisi ongelmana. Ensemblen jälkeinen aika TOUKOKUU KU VA © H EI KK I TU U LI R ONDO C LASSIC 5|2019 TOIMITUS . +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Erik Ahonen, Kai Amberla, Anna Hoffrén, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Leena Jokiaho, Santeri Kaipiainen, Kimmo Korhonen, Lassi Rajamaa, Kari Salminen, Matilda Seppälä, Petri Silas, Auli Särkiö-Pitkänen, Ranja Purma, Lauri Toivio, Matti Tuomisto, Olli Virtaperko JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Jo aiemmin on tiedetty, että vakinainen solistiensemble talossa loppuu eläköitymisten myötä. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . EHKÄ AIHEELLISIN HUOLI liittyy nuoriin laulajiin. Voisiko Kansallisooppera perustaa nuorten laulajien studion, joka pehmentäisi tuloa ammattiin. Ne ovat olleet viime aikoina entistä tärkeämpiä työllistäjiä ja kokemuksen kartuttajia. Ooppera on jatkuvaa politikointia, ja hyvä niin. Facebook-keskusteluissa silti käy ilmi kentän epäluulo ja huoli siitä, että laulajista tulee heittopusseja. Tehtäviisi kuuluvat näytäntökaudesta riippuen sekä kuoroettä solistitehtävät tai pelkästään kuorotai solistitehtävät, yleisötyön tilaisuuksissa esiintyminen sekä avustajatehtävät.” Tuore työpaikkailmoitus ei kuulosta vaatimuksiltaan kohtuuttomalta, mutta laulajat se on saanut hämmennyksiin. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. 7 OIMIT OOPPERALAULAJANA Suomen Kansallisoopperan lauluosastolla. Sellainen on monella oopperatalolla. Se toimii silloin, kun solistijoukko on tarpeeksi iso, tasokas ja kaikki äänialat kattava. Syksyllä alkaa Kansallisoopperan uusi Ring, jonka tekijäjoukossa suomalaisia on suosittu jopa protektionismiin asti. Jotkut näkevät, että kuorossa ja solistina laulaminen ovat niin eri asioita, että niiden yhdistäminen vie äänen ja identiteetin. Ja jos olisikin, rekrytointi olisi avattava joka tapauksessa kansainväliselle kilpailulle kuten orkestereissakin. Onko RSO:sta lähtevä Hannu Lintu jo sillä tiellä. . Kun sarja loppuu 2021, loppuu myös Esa-Pekka Salosen pesti. Produktiokohtaisen kiinnityksen hyvänä puolena on se, että voidaan edetä teoksen vaatimusten mukaan
Pohjoiset leveydet ovat vaikuttaneet Tarkiaisen tuotantoon monellakin eri tavalla. 8 R ONDO C LASSIC 5|2019 Alkusoitto OUTI TARKIAINEN NOUSUSSA | KUORO JA SOLISTIT SAMAAN LAARIIN | KAIVOSHANKE NÄRÄSTÄÄ HEINÄVEDELLÄ UTI TARKIAINEN (s. Se saa ensiesityksensä elokuussa ei enempää eikä vähempää kuin BBC Proms -festivaalilla, joka on myös teoksen toinen tilaaja. Opiskeltuaan Helsingissä Sibelius-Akatemian jazzmusiikin sekä sävellyksen ja musiikinteorian osastoilla, sekä Lontoossa Guildhall School of Musicissa ja Yhdysvalloissa University of Miamissa, Rovaniemeltä kotoisin oleva Tarkiainen on päätynyt (tai ehkä pikemminkin päässyt) takaisin pohjoiseen. 1985) on suomalaisista 1980-luvulla syntyneistä tällä hetkellä ehkä nopeimmin kansainvälisesti etenevä säveltäjämme, jonka teoksia tullaan piakkoin kuulemaan muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa. Siihen liittyy myös hänen teoksensa Yön auringon variaatiot (Midnight Sun Variations). Tarkiainen asuu tällä hetkellä perheineen Ivalossa, Inarin kunnassa. Teksti: MATILDA SEPPÄLÄ outi tarkiainen ja valon värit. Saamelainen kirjallisuus ja runous on toiminut inspiraation o Pohjoinen valo inspiroi Ivalossa asuvaa säveltäjää OUTI TARKIAISTA
Myöhemmin jousiorkesterille kirjoitetun version kantaesittää Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri Anna-Maria Helsingin johdolla syyskuussa. ”Valon kanssa pohjoisessa eläessä yhtenä sydäntalvena tajusin, että olin aina ajatellut musiikkia valon väreinä. Naarasäiti koostuu saamelaisten nykyrunoilijoiden Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Marie Huuvan teskteihin sävelletyistä viidestä laulusta, joiden keskiössä on naisen kasvu äidiksi tavalla, jossa naisen seksuaalisuus yhdistyy luonnollisella tavalla uuden elämän syntymään. Yhdysvaltojen ensiesityksen soittaa Houston Symphony, jonka jälkeen teoksen esittävät Detroit Symphony Orchestra ja St. ”Midnight Sun Variations tutkii valon kautta avautumista ja sulkeutumista”, Tarkiainen kertoo. ”Pohjoisessa talvipäivän valo on aivan erilainen kuin kesäpäivän, tämä ero verrattuna etelässä asumiseen on huomattava.” Eri musiikkityylejä opiskelleelle Tarkiaiselle musiikilliset genret ovat relevantteja ja hän suhtautuu tiedostavasti eri tyylien traditioihin. ”Miesten seksuaalista halua on historian saatossa kuvattu monitahoisesti, kun taas naisten kohdalla jaettiin kapeat roolit, perinteisesti neitseelliset madonnat ja huorat.” Naarasäidin ensimmäisen laulun teksti alkaa heti hedelmöittymisen jälkeen ja kuvaa sen jälkeen synnytystä, vastasyntyneen ja äidin symbioottisuutta ja lopulta syntymän ja kuoleman yhteyttä, jossa on jotakin pyhää. Kantaesityksen solistiosuuden laulaa Aarne Pelkonen, joka esittää teoksen myös Raumalla Rauma Festivossa elokuussa 2019. Tarkiaisen uusi teos on inspiroitunut pohjoisen valosta, teos nimeltä Yön auringon variaatiot (Midnight Sun Variations) saa ensiesityksensä elokuussa ei enempää eikä vähempää kuin BBC Proms -festivaalilla, joka on myös teoksen toinen tilaaja. Niin sanottu crossover, eli tietoinen musiikkityylien välinen rajankäynti, ei häntä esteettisesti kiehdo, mutta syvemmällä tasolla eri tyyleille tyypillisiä elementtejä on hänen musiikissaan yhdistynyt toisiinsa. Keväällä 2020 teos kuullaan myös Yhdysvalloissa kolmen eri orkesterin esittämänä John Storgårdsin johdolla. ”Poikamme Petrus syntyi kesän viimeistä päivää seuranneena yönä, jolloin läsnä oli niin naisen kehon avautuminen kuin toisaalta tietyn ajanjakson, vuodenajan sulkeutuminen.” Halusta syntyy elämää Uuden elämän kasvaminen on inspiroinut myös laulusarjaa nimeltä Naarasäiti (The Lustful Mother). Louis Symphony Orchestra. Teos on sävelletty baritonisolistille, jousiorkesterille ja pianolle ja kantaesitettiin jousikvartettiversiona Hetan Musiikkipäivillä pääsiäisenä. Eri harmoniat ja sävelkeskiöt ovat kuin valon eri värisävyjä.” Vuonna 2016 säveltäessään teosta Beaivi (suomeksi aurinko, päivä) kaamosaikana, valon merkitys musiikin inspiroijana konkretisoitui. Naarasäitiin säveltämiensä tekstien naiskuvan Tarkiainen kokee itse samaistuttavampana kuin perinteiset kirjallisuuden naishahmot. Outi Tarkiaisen Midnight Sun Variations saa ensiesityksensä elokuussa BBC Proms -festivaalilla. Keväällä 2020 teos kuullaan myös Yhdysvalloissa kolmen eri orkesterin esittämänä John Storgårdsin johdolla. Tarkiainen kertoo seikkaperäisesti pohjoisen valon vaikutuksesta teoksiinsa. Tämä tuonee teokselle annoksen androgyyniyttä. ”En usko että kyseessä oli ihan vaan sattuma, vaan että mielen työstettyä asia valmiiksi oli kehon vuoro.” Teoksessa solistina on mieslaulaja, vaikka teksteissä näkökulma onkin naisen. 9 R ONDO C LASSIC 5|2019 OUTI TARKIAINEN NOUSUSSA | KUORO JA SOLISTIT SAMAAN LAARIIN | KAIVOSHANKE NÄRÄSTÄÄ HEINÄVEDELLÄ lähteenä ja hän on käyttänyt useissa teoksissaan saamelaisten nykyrunoilijoiden tekstejä sekä pohjoissaameksi että suomeksi. ”Sävelsin tämän itse raskaana ollessani, ja kun olin saanut synnytyksestä kertovan osan valmiiksi, vauva syntyi seuraavana yönä”, hän jatkaa. Avautumisen ja sulkeutumisen oli hänelle ajankohtainen myös esikoisen syntymän vuoksi. ”Pohjoisessa on hyvä tehdä sävellystyötä hiljaisuudessa, mutta vuoden pimein aika ei käy säveltämiseen.” Tarkiainen kertoo. ”Teksteissä seksuaalinen halu ja elämän synnyttäminen kuvataan ikään kuin saman voiman eri puolina”, Tarkiainen kertoo. Jazzista tuttu modaalinen ajattelu yhdistyy Tarkiaisella synesteettisesti valoväripalettiin. Tarkiaisen orkesteriteoksen tilaavat yhdessä BBC Philharmonic ja kanadalainen The National Arts Centre Orchestra. Lisäksi hän kertoo pohjoisen vuodenkierron vaikuttavan muun muassa työskentelyrytmiinsä ja kuvaa synesteettistä suhdettaan pohjoisen valoon. Keväällä, kesällä ja syksyllä musiikki virtaa vauhdilla enkä pidä kesälomia, sen sijaan syvimmän kaamoksen aikaan saatan nukkua 10–12 tuntia yössä.” ”. ”Keväällä, kesällä ja syksyllä musiikki virtaa vauhdilla enkä pidä kesälomia, sen sijaan syvimmän kaamoksen aikaan saatan nukkua 10–12 tuntia yössä.” Musiikkia valon väreinä Pimeä aika vaatii myös veronsa ja pohjoisessa asumiseen Tarkiaisen tapauksessa sisältyy myös pitkiä asumisjaksoja Keski-Euroopassa, esimerkiksi Pariisissa ja Berliinissä
”Se on voimakasta ja kiehtovaa”, Tarkiainen kuvailee. . Sävellystöiden vuoksi pestistä luopunut Tarkiainen ehti suunnitella Kaukosen kylässä Kittilässä järjestettävälle monitaiteiselle festivaalille neljä ohjelmistoa. Tarkiaisen teoksista Maa, kevään tytär (laulusarja mezzosopraanolle ja kamariorkesterille) ja saksofonikonsertto Saivo ovat päätymässä piakkoin levylle. © SA AR A SA LM I lippupalvelu 28.–30. Saksofonisti Jukka Perkolle sävelletyllä Saivo saksofonikonsertolla Tarkiainen oli 2018 ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi. Viisautta luonnolle Saamelaisten kirjallinen perinne kiehtoo itse suomalaista Tarkiaista, ja saamen kieli onkin hänelle ”se toinen kotimainen” – aivan kuten suomenruotsi Etelä-Suomessa. 2019 Vanhan musiikin juhlaa! FESTIVAALIBUSSI. Tarkiaisen kamarimusiikkia kuullaan syksyllä lisäksi Saksassa, jossa saksofonikvartetti Arcis kantaesittää saksofonikvarteton ”There is more light in this room when you are here” vuodelta 2018. Aiemmin Tarkiaisen musiikkia laajemmin ovat esitelleet Unpainted Portraits (Prophone Records 2018), Beyond Poems (Alba Records 2017) ja debyyttilevy Into the Woodland Silence. Festivaali keskittyy erityisesti uuden suomalaisen musiikin ja nykysirkuksen esittämiseen. 6. Vuosina 2014–2018 Tarkiainen toimi Hiljaisuus-festivaalin taiteellisena johtajana. Kotimaassakin Tarkiaisen teoksista saadaan nauttia Hetan musiikkipäivien lisäksi muun muassa Ralf Gothónin perustamalla Rauma Festivolla, jonka teemasäveltäjä Tarkiainen on tulevana kesänä. Lisäksi Tarkiaisella on vuonna 2017 aloitettu kustannussopimus Pohjoismaiden suurimman kustannusyhtiön Edition Wilhelm Hansenin kanssa. ”Saamelaisessa nykyrunoudessa näkyy joikuperinne, ja runoutta löytyy paljon runsaammin kuin proosaa.” Hän näkee Euroopan ainoan alkuperäiskansan luontosuhteessa jonkinlaista ihmiskunnan alkuviisautta ja herkkyyttä luonnolle. Myös säveltäjä Sebastian Fagerlundin ja klarinetisti Christoffer Sundqvistin perustama RUSK-festivaali on valinnut Tarkiaisen vuoden säveltäjäksi syksyn 2019 festivaalille
Kansallisoopperassa kuoro kaipaisi lisävahvistusta – varsinkin jos sieltä otetaan laulajia myös solistin tehtäviin.. ANSALLISOOPPERAN taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi kertoi jo Rondossa 11/2018 pyrkimyksistään muuttaa oopperan laulajien työehtosopimuksia niin, että siirtymä kuorosta solistitehtäviin ja päin vastoin olisi joustavampaa. Viimeksi ooppera haki rekrytointi-ilmoituksellaan sopraanolaulajaa, jonka työhön ”kuuluvat näytäntökaudesta riippuen sekä kuoroettä solistitehtävät tai pelkästään kuorotai solistitehtävät, yleisötyön tilaisuuksissa esiintyminen sekä avustajatehtävät”. Nyt sopimukseen on päästy, ja uudenlainen, solistit ja kuorolaiset yhdistävä lauluosasto on aloittanut toimintansa. ”Uusi työehtosopimus korvaa kuoron oopperalaulajien vanhan sopimuksen, ja siinä lähdetään siitä, että jatkossa kaikki kiinnitetään oopperalaulajiksi. Talossa työskentelee vielä muutama kuukausipalkkainen laulusolisti, mutta tulemme jatkossa rekrytoimaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella ainoastaan tähän uuteen työkuvaan”, Paasikivi sanoo. Nytkin käytämme välillä teoskohtaisesti lisäkuoron laulajia, joten vaihtuvuutta ryhmän sisällä on. Soveltuvuus kuorotyöhön otetaan huomioon jo rekrytointivaiheessa, jossa kuullaan myös kuoromestaria.” Paasikivi uskoo, että uusi systeemi helpottaa muun muassa oopperoiden miehittämistä teoksen ehdoilla. ”En usko, että näin käy. Toimenkuva ei pidä sisällään mitään sellaista, mitä ei olisi ollut jo aikaisemmin”, Lilli Paasikivi selittää. ”Kuorosta on tähänkin asti tehty solistitehtäviä ja yleisötyötä. © H EIK KI TU U L / SU O M EN KA N SA LL IS O O PP ER A K Kuoro ja solistit samaan laariin Teksti: HARRI KUUSISAARI Verdin Aida on tunnettuja kuoro-oopperoita. ”Itse asiassa uusi sopimus on hyvin samantyyppinen kuin Kansallisbaletin tanssijoilla on jo kauan ollut: siellä kaikki ovat tanssijan vakanssilla, ja työnantajan päätös on, keitä nostetaan milloinkin solisteiksi. elokuuta ensi-iltaan tulossa Reininkullassa tarvitaan 35 avustajaa Niebelungeiksi, ja ennen olisi pitänyt paikallisesti neuvotella, saako kuoron oopperalaulajia käyttää niissä. Uusi sopimus aktivoi ja joustavoittaa hänen mukaansa etenkin kuoroja solistitehtävissä vuorottelevien laulajien välistä siirtymää. . Uudenlainen töiden fuusio on herättänyt kentällä hämminkiä. Esimerkiksi 30. ”Kuoron laulajat ovat tehneet avustajatehtäviä mielellään tähänkin saakka. Esimerkiksi Wozzeckissa vaativaa tohtorin roolia on juuri laulanut kuoroon kiinnitetty Tapani Plathan. Tämä pysyy ennallaan, mutta paikallisesta sopimisesta on edetty direktioon. Ei ole missään tapauksessa tarkoitus, että Toscat ja Tristanit uuvutetaan laittamalla heidät näytösten välipäivinä kuoroon.” Paasikiven mukaan tarkoituksena on taloustilanteen salliessa vahvistaa talon laulajaresursseja ja tilanteen mukaan myös kasvattaa peruskuoroa. Kuorossa on kuitenkin 50 kuukausipalkkaista laulajaa, ja on kaikkien etu, että he myös esiintyvät eri tuotannoissa.” Paasikivi korostaa, etteivät solistitehtävät välttämättä ole ihan pieniäkään, vaan tie pyritään pitämään auki sen mukaan, mitä kunkin laulajan äänelliset valmiudet mahdollistavat. Taustalla on se jo tiedetty asia, että entinen solistikunta vähitellen loppuu eläköitymisten kautta. ”Myös aiemmin jäykät työaikasäädökset on uudessa sopimuksessa korvattu joustavammilla, ja freelancerit ovat sopimuksessa myös mukana.” Eikö kuoron homogeenisuutta sitten yhtään häiritse se, että osa väestä liikkuu koko ajan solistitehtäviin
Tutustu ja ihastu koruihin osoitteessa: www.rondolehti.fi/ musiikin-inspiroimat-korut Kalvosinnapit Korvakorut Rannekoru Riipus, kaksi eri kokoa Solmioneula Timantti-kultariipus (ei hopeisena) Korvakorut Pinssi Riipus Suunnittelija: Pauliina Rundgren Värivaihtoehdot: punainen, sininen, puna-musta ESPRESSIVO Korut saatavana kultaisina ja hopeisina. Tilaa nyt Rondon lahjapuodista aikaa kestävät, arvostetut lahjat äidille tai nuorelle valmistujaisjuhliin! SSIC V L Klassisen kauneuden asialla Puolisolle, nuorelle, musiikkia rakastavalle läheiselle!. Musiikillinen koru on arvostettu lahja Sibeliusja Espressivo -korusarjat ovat saaneet innoituksensa musiikista
Monet näyttelijät, kirjailijat ja kuvataiteiljat ovat uskollisia Valamon-kävijöitä. Täältä Heinäveden reitti nousee vastavirtaan luoteeseen saavuttaakseen Suvasveden. Vain parin kilometrin päässä Lintulan luostarista avautuu brittiläisen Beowulf Mining -kaivoskonsernin suomalaisen tytäryhtiön lähes tuhannen hehtaarin malminetsintäalue. Heinäveden Kermajärvi (kuvassa) kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan sekä Suomen Natura 2000 -kohteisiin. Teksti: MATTI TUOMISTO Ilmakuva Karvion kanavasta. Kaivosta vastustava Pro Heinävesi -liike sekä Lintulan ja Valamon luostarit ovat eri mieltä: paitsi maisemalle aiheutuvasta haitasta avolouhoksessa on kyse melusta, kymmenien kilometrien säteelle leviävästä kivipölystä sekä puhtaiden suojeluvesien pilaantumisen uhasta. Hänen perheensä kesäpaikka Kotila on yhä olemassa Karvion puolella Palokissa lähellä nykyistä Lintulan luostaria. Heinäveden reitti kulkee tästä ”ylös” Kuopion suuntaan. Kummankin viimeinen leposija on Valamon luostarin hautausmaalla. Beowulf Mining kertoo visiokseen tuottaa ympäristöystävällisellä tavalla eettisesti kestäviä akkuja Suomessa. Reitin ylittää Varkaus-Joensuu -tie. Vedet virtaavat Suvasveden kraaterijärvestä Varisveden kautta Kermajärveen ja edelleen Koloveden kansallispuiston alueelle. Myös Valamon luostari houkuttelee Heinävedelle kulttuuriväkeä runoilija Pentti Saarikosken ja ohjaaja Kalle Holmbergin jäljille. H musiikkia kaivoksen partaalla. Vastarinta nousee. Heti kanavan jälkeen idän suunnassa (kuvassa oikealle) käännytään Lintulan ja muutaman kilometrin päästä Valamon luostariin. Heinäveden Musiikkipäivien juuret ulottuvat siis Otto Kotilaisen päiviin. Kaivosta valmisteleva syväkairausohjelma sai luvan maaliskuussa 2019. Oopperajuhlien ituja Heinävedeltä Heinävedellä on erityinen asema Suomen musiikkielämässä. Skandinavian Resources havittelee avolouhoksena toteutettavaa grafiittikaivosta luostarien naapuriin ja suojelualueiden ylävesille. Reitin itäpuolella Palokin kohdalla sijaitsee Lintulan luostari ja hieman etäämmällä Valamon luostari. Paikkakunnan merkkihenkilöitä oli säveltäjä Otto Kotilainen, joka syntyi Heinävedellä 1868. Tavoitteena on ryhtyä louhimaan grafiittia Heinäveden kansallismaisemasta akkuteollisuuden tarpeisiin. Nykymuotoinen festivaali syntyi, kun Helsinki Sinfoniettasta tuli juhlien residenssiorkesteri vuonna 2014 ja sen kapellimestarista Erkki Lasonpalosta taiteellinen johtaja. Hän ihastui juhliin ja perusti seuraavana vuonna Savonlinnan Oopperajuhlat, ehkäpä osittain Heinäveden kokemusten innoittamana. Kaivoshanke sijoittuu reitin itäpuolelle.. Vuonna 1911 Otto Kotilainen järjesti Heinävedelle laulu-, soittoja urheilujuhlat, joissa oli mukana myös oopperatähti Aino Ackté. 14 R ONDO C LASSIC 5|2019 EINÄVEDEN REITTIÄ on kuvattu yhdeksi maailman kauneimmista vesireiteistä. Kotilassa olivat ovet auki, ja kulttuurivieraita riitti: seurapiiriin kuuluivat Evert Katila, Selim Palmgren, Toivo ja Alma Kuula, Oskar Merikanto, Eino Leino, Juhani Aho ja monet muut. Brittiyhtiön kaivoshanke uhkaa Heinäveden kansallismaisemaa, luostareita, järviluontoa, kulttuuriarvoja ja Heinäveden musiikkipäiviä
© PENTTI POTKONEN © VESAN ILMAKUVAUS © O LL I JA AT IN EN Santtu-Matias Rouvali johtaa Helsinki Sinfoniettaa Heinäveden kirkossa. Turvallisuus, ympäristön puhtaus, luontoarvot, luonnonläheisyys ja aidot kokemukset korostuvat. Murskejätteistä aiheutuisivat todennäköisesti satojen vuosien päästöt Koloveden suojelualueen suuntaan, joka on jo Saimaata”, Risto Sulkava kertoo. Lasonpalon johtaman avajaiskonsertin 26.6. Heinäveden kunta on tähän saakka tukenut luostarien toimintaa. Kermankeitaan klubi-illan vieraana ovat Jorma Uotinen ja Trio Avec. Viime vuonna Pirteä Pässi sai tuhatkunta vierasta. Sulkava sanoo, että tämä on pientä verrattuna Valamon ja Lintulan luostarien vetovoimaan. Kunta huolissaan ympäristöstä Residenssiorkesteri Helsinki Sinfoniettan vankistama Heinäveden musiikkijuhlien konsepti on osoittautunut hyvin toimivaksi ja runsaslukuinen yleisö on löytänyt tapahtuman. Heinäveden kunnan päättäjät ovat historiallisesti merkittävän ja vastuullisen päätöksen edessä. Vetoamme voimakkaasti Heinäveden kunnan päättäjiin, ettei kaivosta hyväksyttäisi Heinäveden kunnan alueelle.” . Antonín Dvo?ákin Raamatullisia lauluja esittää orkesterin kanssa Juha Kotilainen: ”Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.” Festivaalin muita vieraita ovat muun muassa Monica Groop ja Ilmo Ranta. aloittaa Bed?ich Smetanan Moldau, jota seuraa Helena Juntusen tulkitsemana Toivo Kuulan Merenkylpijäneidot. ”Kaivoshankkeen etsintäalue on aika laaja, ja siihen sisältyy monenlaista luontoa kuten kokonainen järvi sekä monia lampia, metsää ja kallioita. Rouvali on jälleen yksi Heinäveden musiikkipäivien kapellimestareista kesällä 2019. Sellisti Seppo Kimanen ja viulisti Yoshiko Arai esiintyvät Valamon luostarissa nuorten laulajien kanssa teemalla ”puhtaan luonnon puolesta – sanoin ja sävelin”. Festivaali on yksi Heinäveden tuoreen kuntastrategian mukaisista matkailuhankkeista. Risto Sulkava pahoittelee, että kunta ei ollut hereillä, kun Turvatekniikan keskus eli Tukes myönsi malminetsintäluvan Heinävedelle. Kaivos heikentäisi suoraan luostarien elinkeinoja. Se tarjoaa monenlaista toimintaa luontomatkailusta lammaspaimenviikkoon 200 hehtaarin luonnonsuojelualueen äärellä. Siksi hänen mielestään on käsittämätöntä, että joku voisi olla valmis vaarantamaan luostarien olemassaolon kaivostoiminnalla. Sen kantaesitys soi puhtaan luonnon puolesta. Sen teksti on Eino Leinon Helkavirsistä: ”Mikä on hanhien havina / Vienan virran kainalossa. Valamon luostarin johtaja arkkimandriitta Sergei olisi toivonut, että kunta olisi ottanut heti selkeän kielteisen kannan kaivoshankkeeseen, onhan Valamo ollut Heinävedellä pian 80 vuoden ajan ja Lintulakin jo yli 70 vuotta. Heinäveden kirkko on musiikkipäivien keskeisin konserttipaikka, johon sijoittuvat kaikki festivaalin orkesterikonsertit. Hän on laatinut yhdessä Lintulan luostarin johtajan, igumenia Mikaelan kanssa lausunnon Heinäveden kunnan päättäjille. [...] Illan ruskossa tulevat, / aamun koitossa katoovat.” Konsertin päättää Nikolai Rimski-Korsakovin Sheherazade op. Heinävesi voi moninkertaistaa matkailuvolyyminsä. Kuka näitä tuotteita enää ostaisi. 15 R ONDO C LASSIC 5|2019 Veden teemoja Heinävedellä Heinäveden musiikkipäivät puolustaa ensi kesänä 26.6.–30.6. Voitaisiinko enää puhua Heinäveden puhtaasta luonnosta?”, isä Sergei miettii. Kunta olisi voinut käyttää esimerkiksi kaavoituksen suomia mahdollisuuksia kaivosta vastaan. ”Kivipölyhaitat merkitsisivät Lintulan luostarin yrttiviljelmien loppua ja vaarantaisivat mustaherukan viljelyn ja viinituotannon Valamossa. 35. Siinä todetaan: ”Kaivostoiminta tulisi jatkumaan muutamia vuosia, mutta sen ympäristötuhot vuosisatoja. Kallioperästä louhittaisiin samaa rikkipitoista liusketta kuin Talvivaaran seudulla. Kunnanhallitus on tiedostanut ristiriidan ja esittänyt huolensa hankkeesta todeten, että kaivosasiassa kaivataan lisäselvityksiä, joissa kohteena ovat erityisesti kaivoshankkeen ympäristövaikutukset. [...] Syvästi huolestuneena seuraamme luostareissamme kaivoshankkeen etenemistä. Erkki Lasonpalo kertoo, että vesielementin ja luonnon teemaa lähestytään konserteissa musiikin ja tekstin kohtaamisten kautta. Kaivos uhkaa luostarien rauhaa Yksi Heinäveden matkailuyrittäjistä on biologi ja Suomen luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Risto Sulkava, jolla on vaimonsa Jaanan kanssa yritys Pirteä Pässi. Strategiassa todetaan tulevaisuuden trendeistä seuraavaa: ”Matkailun kokonaisvolyymi kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, uusina ryhminä Kiinan ja Intian vaurastuva keskiluokka, Venäjä. Muita Helsinki Sinfoniettan konserttien kapellimestareita ovat Santtu-Matias Rouvali sekä Leif Segerstam, joka on kirjoittanut festivaalille Minisinfonian numero 331. Biotalous ja CleanTech ovat vahvasti nousevia aloja toimintaympäristössämme.” Tässä on Heinäveden kunnan visio: ”Luostareistaan, vesireiteistään kanavineen ja kulttuuristaan tunnettu ja aktiivisesti hyvinvointiaan ja elinvoimaansa kehittävä itsenäinen kuntayhteisö.” Miten valtava avolouhos aivan Heinäveden reitin äärellä täsmää kunnan strategian ja vision kanssa. taiteen kautta seudun ainutlaatuisia luontoarvoja. Festivaalin luontoteemoihin liittyy myös kuvataiteilija Olli Lyytikäisen muistonäyttely ”Kokonaisen päivän elin maisemaa”, joka on esillä Heinäveden kirkossa. Valamon luostari vetoaa voimakkaasti Heinäveden kunnan päättäjiin, ettei grafiittikaivosta hyväksyttäisi Heinäveden kunnan alueelle.
”Siinä oli avantgarden ja hieman myös metallinkin sävyjä.” Isoäidin haaveesta harmonikka Kalaniemi tunnustautuu olleensa ”monipuolinen musiikkidiggari” jo pienestä pitäen, mikä on antanut myös opettamiseen paljon tykötarpeita. Toukokuussa 55 vuotta täyttävää musiikin tohtoria kiehtoo ennen kaikkea monipuolinen muusikkous. Minulle oli todella tärkeää se yhdessä tekemisen riemu, into ja vimma, ja sitä kautta minusta kasvoi tietynlainen kamarimuusikko, joka tykkää ennen kaikkea soittaa yhdessä muiden kanssa.” Kalaniemi aloitti opinnot vastaperustetulla Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla vuonna 1983, voitettuaan juuri sitä ennen kaikkien aikojen ensimmäisen Kultainen harmonikka -kilpailun. Häntä viehättää soittimensa monisäikeinen historia Suomen musiikissa. ”Pidän opiskelijan kohtaamisesta ja mahdollisuudesta seurata aitiopaikalta, mitä hänen muusikkoudessaan tapahtuu ja mitkä asiat tulevat pinnalle.” Taideyliopiston Sibelius-Akatemian lehtorina Kalaniemelle on tärkeintä kannustaa jokaista opiskelijaa löytämään omaa polkuaan ja tyyliään. maria kalaniemi. 16 R ONDO C LASSIC 5|2019 OPETUS ON MINULLE sydämen asia, ja olen halunnut siihen satsata ja panostaa”, kertoo Maria Kalaniemi saapuessaan haastatteluun suoraan opetustyöstä. ”Lisäksi siinä rinnalla oli myös pelimanniyhtye Leikarien ohjaama musiikkiopiston kansanmusiikkiryhmä, joka oli silloin harvinaisuus. Siinä oli ihanaa soittaa ja nauraa muiden nuorten kanssa. Aloittaessaan 12-vuotiaana Espoon musiikkiopistossa hän pääsi perehtymään myös esimerkiksi barokkimusiikin ja uusien harmonikkasävellysten maailmaan. P muotokuvia ja harmonikan monet ulottuvuudet © PE N TT I H O KK AN EN ” OSA: 9 äidinkieli oli ruotsi, ja kaksikielisyys rikastutti myös musiikillista maailmaa. ”Vaikka klassisen harmonikan opinnotkin houkuttelivat, osoittautui kansanmusiikkiosasto täydelliseksi valinnaksi. Tunsin jo pikkutyttönä tangokuninkaalliset ja muut iskelmälaulajat, ja soitin ensimmäisiä tanssikeikkoja jo kouluikäisenä. Ydinasia on luoda turvallinen ilmapiiri tunnille niin, että opiskelija uskaltaa luoda ja kokeilla ennenkuulumattomia asioita”, kertoo Kalaniemi ja lisää, että oli juuri saanut kuulla opiskelijalta ”rajoja rikkovaa soittoa” ja puolen tunnin improvisaatioita runonlauluteemoista. ”Kansanmusiikissa on niin monia osa-alueita, kuten arkaaista kansanmusiikkia, pelimannimusiikkia ja omaa säveltämistä ja sovittamista. ”Ruotsinkielisestä radiosta tuli sellaista musiikillista repertuaaria, johon ei muualla törmännyt.” Suvussa ei ammattimuusikkoja tai pelimanneja ole ollut, mutta isoäidin haave toi 8-vuotiaalle Kalaniemelle oman soittimen. Olen kasvanut kodissa, jossa vanha tanssimusiikki soi jatkuvasti levyiltä ja radiosta, ja siinä musiikissahan on harmonikka hyvin vahvasti läsnä. Se on minun soul-musiikkiani, sielun mielenmaisemaani”, kertoo Kalaniemi. Hänen äitinsä SANTERI KAIPIAINEN elimanniKonserttiharmonikan kansanmusiikkiin vakiinnuttaneen MARIA KALANIEMEN ura on saanut viime aikoina erityistä tunnustusta, kun hänet viime vuonna sekä nimitettiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi että palkittiin kotimaassa taiteen valtionpalkinnolla. Kiinnostuin viulupelimannien fraseerauksesta ja siitä, miten sen saisi siirrettyä harmonikan palkeelle. ”Kaikki nämä musiikkityylit ovat olleet läsnä pikkutytöstä asti. Siitä aukesi aivan uusi maailma”, kuvailee Kalaniemi, joka toimi uranuurtajana konserttiharmonikan tuomisessa kansanmusiikin pariin. ”Mummo olisi halunnut oppia soittamaan harmonikkaa, mutta hänellä ei ollut siihen nuorena mahdollisuuksia, joten hän halusi ostaa soittimen minulle”, Kalaniemi kertoo
Lisäksi duo on helppo viedä keikalle”, Kalaniemi muistuttaa. ”Itselleni merkittävä Ahma-levy viettää nyt 20-vuotisjuhliaan. Kevään ohjelmaan kuului myös soolokiertue Japaniin sekä taiteellisena johtajana toimiminen huhtikuussa järjestetyllä JuuriJuhla-festivaalilla. Kun se aikanaan tuli Suomeen viulujen ja muiden keskelle, niin osa piti sitä oikein häpeäpilkkuna. Yhtyeen kanssa olen kulkenut tärkeän matkan.” Useat Aldargazin soittajat olivat jo Kalaniemen opintojen päättökonsertissa mukana 1990-luvun alussa, mutta jääneet myös tärkeiksi duokumppaneiksi, muun muassa levylle paljon sovittanut Timo Alakotila. ”Monimuotoinen muusikkous kiehtoo, ja taiteellinen toiminta kulkee periodeittain. © ELINA BROTHERUS kapellimestari, taiteellinen johtaja. Tällä hetkellä on mukavaa keikkailla hieman vähemmän, sillä reissaus väsyttää, ja haluan kuitenkin antaa parhaimpaani myös opettaessani. Harmonikansoittajat ovat perinteisesti olleetkin tyylillisesti kaikkiruokaisempia kuin vaikkapa viulistit. Maria Kalaniemeä kiehtoo monimuotoinen muusikkous. Ruotsissa ja Norjassa suhtautuminen on kuitenkin ollut vielä paljon puritaanisempi. Duosoitannassa ottamisesta ja antamisesta tulee pulppuava olo. ”Duoissa kappaleet sovittuvat aika lailla itsestään, soittamalla. Ensimmäinen isompaa menestystä saavuttanut yhtye oli vuonna 1995 perustettu Aldargaz. Joukossa on ollut heitäkin, jotka olisivat halunneet hankkia elantonsa vaikkapa klassisella musiikilla, mutta siihen aikaan se ei ollut mahdollista haitarilla.” Duoissa tilaa persoonalle Kaikkiruokaisuus on ollut läsnä myös Kalaniemen muusikon uralla. Innostus tarttuu, ja tuttujen muusikoiden kanssa voi luottaa siihen, että voi irrotella ja toinen on tukena ja turvana. ”Haitari on niin orkestraalinen ja monikäyttöinen soitin! Vanhat mestarit ovat soittaneet tilanteen mukaan kaikkea musiikkia, korvakuulolta tai nuoteista. Suomessa kansanmusiikki ja vanha iskelmä ovat olleet enemmän kimpassa, ja pelimanniyhtye on voinut soittaa myös tangon tai humpan sinne polskan ja sottiisin väliin”, Kalaniemi valaisee. Yritän myös raivata jälleen aikaa säveltämiselle ja samalla muistaa pitää vapaata”, Kalaniemi listaa. Pitkien taipaleiden kautta olemme oppineet tuntemaan toinen toistemme tyylit. R ONDO C LASSIC 5|2019 17 ”Harmonikkaa on sekä rakastettu että vihattu, mutta se on löytänyt hyvin paikkansa tänä päivänä. Viime vuonna ilmestyi myös Alakotilan sekä Johanna ja Mikko Iivanaisen kanssa tehty joululevy Seimiyö. Muusikkous, omanlainen pelimannius, on ollut hyvin vahvaa. ”Kaikkea ei tarvitse onneksi tehdä kerralla ja yhtä aikaa.” . Alakotilan ohella hänellä on tällä hetkellä muitakin aktiivisia duoja: laulaja-lauluntekijä Désirée Saarelan kanssa ilmestyi viime vuonna albumi MoD, ja harmoninsoittaja Eero Grundströmin kanssa vuonna 2017 tehty Svalan menestyi hyvin Euroopan etnolistoilla. Pelimannisävelmien sovittamisen ohella hän on soittanut niin iskelmälaulajien rinnalla kuin tanssiteatterin muusikkonakin. Monta levyprojektiakin on fundeerauksen alla. Persoonallisuudelle on tilaa kahden muusikon yhdistelmässä
Tästä puhuttiin myös Osmon kanssa, ja hän toivoi konserttoon narratiivista otetta.” Tässä tapauksessa solistinen lähtökohta on sikäli erityinen, että ainakaan kantaesityksessä ei ole erillistä kapellimestaria. Naantalin musiikkijuhlille teos päätyi sikäli luontevasti, että Kortekankaalla on juhlille hyvät yhteydet ja se on hänelle läheinen tapahtuma. Hän kysyi, haluaisinko säveltää hänelle ja Erinille pienen duon. Myöhemmin teoksessa on liidauksen suhteen erilaisia tilanteita, jotka solistien pitää vuorollaan hoitaa.” Se, että solistit hoitavat johtamisen, on vaikuttanut myös teoksen rakentumiseen ja rytmiikkaan. Pikku hiljaa teos alkoi kuitenkin kasvaa, ja lopulta huomasin säveltäväni konserttoa”, Kortekangas kertoo. Henkilöinä ovat 1500-luvun fiktiivinen Maalari sekä nykypäivän hahmo Mariia. Solisteina ovat aviopari Erin Keefe ja Osmo Vänskä ja soittajistona Vänskän aiempi oma orkesteri Sinfonia Lahti. heinäkuuta Katinka ja Sonja Korkealalle sävelletty Due per due, Turun Urkujuhlilla 28. Aika paljon mennään harmonisesti Veljeni vartijan viitoittamalla tiellä.” Uusi konsertto ei jää tulevana kesänä Kortekankaan ainoaksi kantaesitykseksi. ”Esimerkiksi teos alkaa niin, että Erin pistää teoksen käyntiin soitinryhmä kerrallaan ja Osmo soittaa pitkää ääntä, eikä ”T © SA AR A VU O R JO KI KIMMO KORHONEN hän voisikaan tehdä siinä mitään. Konserton synnyssä kietoutuu luontevasti yhteen monia säikeitä. Ajat ovat muuttuneet, mutta ihmisten kipuilu perimmäisten kysymysten äärellä ei ole hävinnyt. Vaikka Vänskä tunnetaan tietenkin parhaiten kapellimestarina, hän aloitti muusikonuransa klarinetistina. ”Osmon kanssa on viime vuosina tehty useampi projekti sekä täällä Suomessa että Minnesotassa. 1955) uudesta, tämän vuoden keväällä valmistuneesta konsertostaan viululle, klarinetille ja orkesterille, joka saa kantaesityksensä Naantalin Musiikkijuhlilla 5. Kortekankaalla neljän kantaesityksen kesä ”Minulle on käynyt sikäli toisinpäin kuin monelle, että olen iän myötä ryhtynyt suosimaan nopeampia tempoja”, Olli Kortekangas naurahtaa.. OLLI KORTEKANKAALTA kuullaan kesän aikana kantaesitykset Naantalin, Korsholman ja Kemiönsaaren musiikkijuhlilla ja Turun urkujuhlilla. 18 R ONDO C LASSIC 5|2019 kantaesitys ÄMÄ ON ILOISTA ja energistä musiikkia, sopii Suomen alkukesään ja Naantaliin”, kertoo Olli Kortekangas (s. heinäkuuta uusi urkupartita, urkurina Tomi Satomaa, ja Korsholman Musiikkijuhlilla Isonkyrön vanhassa kirkossa elokuun 1. . päivänä Anna-Maria Helsingin johdolla Pia Perkiön tekstiin sävelletty kirkko-ooppera Elämänkuvat, joka on omistettu Vaasan Oopperan pitkäaikaisen johtajan Irma Rewellin muistolle. kesäkuuta. ”Silloin, kun kumpikaan solisti ei voi vaikuttaa johtamiseen, musiikki etenee tasaisemmin, kuin juna, mutta kun toisella tai molemmilla on taukoa, voi olla joustavampaa. Konsertossa on kolme osaa, ja perinteiseen tapaan nopeammat osat ovat reunimmaisina. Konsertto viululle, klarinetille ja orkesterille sen sijaan on sitten klarinettikonserton (2014) hänen ensimmäinen orkesterille sävelletty puhdas soitinteoksensa. Tässä on joka tapauksessa aika kova draivi päällä, ja teoksessa on jopa vähän neoklassista satsia ja menoa, joskin on toki myös hitaita paikkoja. Ehkä mieltymykseni konserttoihin liittyy jotenkin musiikkidramaturgiseen ajatteluun. Vaikka teos on saanut innoituksensa Isonkyrön vanhan kirkon maalauksista, se on esitettävissä myös muualla”, Kortekangas vakuuttaa. ”Oli Irman idea tehdä teos Isonkyrön vanhaan kirkkoon ja ottaa sen 1500-luvulta olevat seinämaalaukset lähtökohdaksi. ”En kokenut tässä teoksessa tarvetta etsiä esimerkiksi harmonisesti uusia irtiottoja omasta tyylistä, keskityin enemmän teoksen konsertoivaan asetelmaan ja hyvään orkestraatioon. Viime vuosilta muistetaan esimerkiksi Naantalissa 2017 esitetty oratorio VIA ja Tampereella 2018 nähty ooppera Veljeni vartija. Minulle on käynyt sikäli toisinpäin kuin monelle, että olen iän myötä ryhtynyt suosimaan nopeampia tempoja”, Kortekangas naurahtaa. ”Minulla on usein orkesterimusiikissa solisti mukana. ”Osmohan soittaa nykyisin paljon klarinettia ja on todella hyvässä soittokunnossa, ja Erin tietenkin on huippuviulisti, Minnesotan orkesterin konserttimestari”, Kortekangas toteaa. Keskiosa on rakenteeltaan chaconne, jonka vakaasti toistuvien sointukulkujen yllä solistit liitelevät hyvinkin erilaisissa teksturaalisissa asetelmissa, välillä myös todella nopein kuvioin. Kortekangas on saavuttanut mainetta ennen muuta laajamuotoisten vokaaliteosten säveltäjänä. En kuitenkaan usko, että tämä lähtökohta mitenkään köyhdyttäisi ilmaisua. Sen sijaan solistit hoitavat myös johtamisen. Kemiönsaaren musiikkijuhlilla kuullaan 11. Ylipäätään hän on jo pitkään kokenut Suomen lounaissaariston itselleen rakkaaksi alueeksi
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondon kanssa kohti kesän musiikkielämyksiä!. Vaikuttaako päätökseesi ohjelmisto, festivaalin sijainti vai vanha tottumus. Olipa kriteerisi mikä tahansa, Rondo kertoo sinulle, minne kannattaa mennä ja miksi. (03) 225 1948 2. Kesän mittaan vierailemme monilla musiikkijuhlilla ja musiikkileireillä, tuomme tuoreita tunnelmia suoraan sieltä missä tapahtuu ja elämme vahvasti mukana niin yleisön, festivaalijärjestäjien kuin artistienkin joukossa. Rondon kesähinta: 3 numeroa + laaja verkkosisältö vain 19 € CL SS IC V M U S I I K K I L E H T I 2018 S Y Y S K U U CL ASS IC 9 20 18 9,9 € m ar ia y li pä ä pa laa mu sik aal iin uus in voi min Uu si vap aus koi tti mu siik kio pis toil le ha nn u lin nu n Ma hle riss a soi ihm ise läm än kok o kirj o Kiih keä n 60luv un pro tes tila ulu t KOLME TAPAA TILATA: 3. SSIC V L Maailman tyytyväisin kansa suuntaa kohta kesäfestivaaleille, omaan kylään tai toiselle paikkakunnalle. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Kesä on musiikin parasta aikaa. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Rondon kesä alkaa heti seuraavasta numerosta, jossa esittelemme koko kesän festivaalitarjonnan aikatauluineen. Millä perusteella sinä valitset kesäfestivaalisi
KLO 17 PE 7.6. KLO 19 TUOMIO KIRKKO TUOMIO KIRKKO Sinfoninen riemulaulu F. 2 Äideistä parhaimmalle! PIKKUKANTTORIEN PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Tuuli Lindeberg SOPRAANO Hedvig Paulig SOPRAANO Tuomas Katajala TENORI LIPUT KULUINEEN 30/15 € Cantores Minores Lohjan kaupunginorkesteri Hannu Norjanen JOHTAJA Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot CM Muskarilaisten kuoro Markus Malmgren, urut cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 25/20, 20/15, 15/10, 10 €. 20 R ONDO C LASSIC 5|2019 SU 12.5. MENDELSSOHN : LOBGESANG SINFONIA NR