FESTIVAALIT 2026 Ympärivuotinen toiminta laajenee Santtu-Matias Rouvali innostaa nuoria orkesterisoittoon KANSALLISTEATTERIT hakevat uutta suuntaa VALOSUUNNITTELU luo tilaa ja sisältöjä Taide on pakolaisen TURVAPAIKKA 4 2026 15,00 € Marjukka tepponen: Ooppera on draamaa rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi cd
TUOMAS MIETTOLA tenori COLLIN HANSEN piano LA 1.8. klo 17 Frugårdin kartano, Joroinen Valintoja – Choices Konsertissa valinnat, omatunto ja hiljainen pohdinta kulkevat rinnakkain. klo 19 • Torstilan kartanon navetan ylinen, Joroinen Jazz Suomi 100 – Nina Mya Juurevaa afroamerikkalaista sykettä ja kotimaisen jazzin helmiä. klo 19 Kartanogolf, Joroinen Aili Ikonen & Jukka Perko: Klasstet Klassikkosävelmät saavat uuden elämän jazzia pursuavalla otteella. Quilterin Three Shakespeare Songs ja kantaesityksenä Paavo Korpijaakon Canaille. klo 17 • Rantasalmen kirkko Fauré: Requiem Festivaalin päättää uskomattoman kaunis Gabriel Faurén Requiem ja T. Joroisten seurakuntatalo Lasten ja nuorten musikaalikurssi Opettajina Mari Karjalainen ja Marjaana Merikanto. 2 2 6 Katso lisätietoja ja osta liput konsertteihin: Pidätämme oikeuden muutoksiin. klo 18 • Juvan kirkko Rajaton: Lempisävelmiä Rakkaudentäyteiseen konserttiin kootaan yhtyeen omat suosikit ja yleisön toivomia kappaleita. 8 . Collin Hansen Tuomas Miettola Anni Kytömäki Ralf Gothóni Pauliina Haustein Kolmas Nainen Nina Mya Anne Le Bozec Joonas Orrain Henk Neven Pauliina Tukiainen Päivi Pylvänäinen Martin Iivarinen Etelä-Savon maakuntakuoro Risto-Matti Marin Eller & Kerikmäe Jukka Perko Aili Ikonen Lauluyhtye Rajaton. klo 19 • Leppävirran kirkko Ralf Gothóni 80 Avauskonsertti juhlistaa festivaalin kantaisän merkkivuotta. LAULUYHTYE RAJATON KE 29.7. RISTO-MATTI MARIN piano PE 31.7. klo 11–14 Joroisten kesätori Joroisten Musiikkipäivien Soiva tori LA 25.7. 7 . AILI IKONEN laulu JUKKA PERKO saksofonit MIKAEL MYRSKOG piano VILLE HERRALA kontrabasso JASKA LUKKARINEN rummut TI 28.7. HENK NEVEN baritoni ANNE LE BOZEC piano PAULIINA TUKIAINEN piano MA 27.7. klo 17 TeaHouse of Wehmais, Juva Syvää sointia Martti Talvela -säätiön 2026 stipendiaatti lavalla. klo 17 Järvikylän kartano, Joroinen Asioita joita tehdään – hengitä A. RALF GOTHÓNI piano MARK GOTHONI viulu TEEMU KUPIAINEN alttoviulu YUKO MIYAGAWA sello LA 25.7. KOLMAS NAINEN SU-KE 26.–29.7. klo 19 • U-Cont, Joroinen Kolmas Nainen Legendaarisen yhtyeen juurevat kappaleet puhuttelevat edelleen. Pylkkäsen Kuoleman joutsen. PAULIINA HAUSTEIN sello ANNI KYTÖMÄKI tekstit LA 1.8. klo 19 • Joroisniemen kartano, Joroinen Yön lauluja ja tansseja Yön inspiroimia kappaleita Chopinista Beethoveniin sekä Tapani Länsiön Yön laulujen kantaesitys. Ilmoittautumiset: 040 6431984 / karin.keitel@joroinenmusicfestival.fi SU 26.7. Sallisen Tuulinen talvi Provencessa, R. NINA MYA laulu HENRI MÄNTYLÄ piano SU 2.8. – 2 . DUO ANNA-LIISA ELLER & TAAVI KERIKMÄE Cembal d’amour, arpanetta, klavikordi, theremin, modulaarinen syntetisaattori, kromaattinen ja arkaainen kannel TO 30.7. PÄIVI PYLVÄNÄINEN sopraano JOONAS ORRAIN baritoni MATTI MAKKONEN musiikinjohto ja sello SUSANNA MIESKONENMAKKONEN viulu SAMULI TAKKULA urut ja piano ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKUORO J O R O I S T E N M U S I I K K I P Ä I V Ä T S O I K A R T A N O I S S A , K I R K O I S S A J A K Y L I L L Ä 2 4 . klo 15 Putkisalon kartano, Rantasalmi Maan pinnalta, virran uumenista Elämysmatka sanattomaan ja sanalliseen tarinankerrontaan, jossa sellomusiikki ja tekstit punoutuvat yhteen. klo 19 • Joroisten kappeli Äänien metsä Harvinaiset soittimet vievät vuosisatojen mittaiselle matkalle keskiajalta myöhäisbarokkiin. MARTIN IIVARINEN, basso MARJAANA MERIKANTO, piano MA 27.7. M U S I C F E S T I V A L JO ROI NEN PE 24.7
9 Pääkirjoitus: Ikkunoita avaamaan 10–14 Marjukka Tepposelle ooppera on teatteria 16–19 Taide pelasti Youssef Asad Alkhatibin 20–24 Santtu-Matias Rouvalin kurssi nuorille 26–27 Kantaesitys: Juha T. 65 Lauri Toivion sarjakuva 66–68 Kuukauden klassikko: romanttiset viulukonsertot Rondo arvioi 70 – 81 • Festen Kansallisoopperassa • Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta • Out of Order Helsinki Dance Companyssa • Tero Saarinen Companyn Study for Life • &Espoon Teatterin &Festin antia • Nämä juhlat jatkuvat vielä Kansallisteatterissa • Nurejev Staatsballett Berlinissä • Elina Seppälän kirja Marianna Rumjantsevasta • Cd-sivut suomessa soi 82 • Toukokuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 84 – 85 • Kuuluuko lasten ja nuorten ääni musiikkiopistoissa. Saint-Saëns: Sinfonia nro 3 Urkusinfonia KATSO KOKO FESTIVAALIN OHJELMA TÄÄLTÄ: mikkelinmusiikkijuhlat.fi Häikäi sevä pianis ti uudes ta maailm asta saapu u Helsin kiin! Ga bri e l a Mon te r o. Montero: Pianokonsertto nro 1 Latin Concerto C. Koskisen The Woman on the 6th Street 29 Minna Leinosen kolumni 30–33 Festivaalit etsivät uusia polkuja 34–41 FESTIVAALIKALENTERI 2026 42–43 Kansallisteatterit hakevat suuntaa 44–47 Miiko Toiviaiselle teatteri on leikkiä 48–51 Valo luo tilaa ja maailmaa 53 Mikko Roihan kolumni 54–56 Sirkus haastaa heittämään kuperkeikkaa 58–59 Tanssin kasvot: Titta Court 60–61 Armas Launiksen unohdettu ooppera esiin 62 Miten soivat 50 erivireistä pianoa. KLO 18 MUSIIKKITALO, HELSINKI LIPUT 139/119/79/39 EUR G. 86 Rondo palvelee 87 Kimmo Hakolan kolumni sisältö PHILHARMONIA ORCHESTRA & SANTTU-MATIAS ROUVALI & GABRIELA MONTERO 5.8
102 MUUSIKON VOIMA Kauden 2026–2027 ohjelmisto julkaistaan pian – tule kuulolle! www.helsinginkaupunginorkesteri.fi 3103_HKO_Rondo_230x297.indd 1 3103_HKO_Rondo_230x297.indd 1 26.3.2026 10.23 26.3.2026 10.23
Grazin oopperassa Itävallassa Tepponen on laulanut viime vuosina niin paljon, että siitäkin on tullut kuin kotitalo. | ”Nousen barrikadeille draaman säilyttämisen puolesta. Jos halutaan tehdä vain musiikkia, se voidaan tehdä konserteissa.”. 11 R ONDO 4|2026 sa, Katja Kabanovan nimiroolin Grazissa vuonna 2023 ja toivoo saavansa laulaa vielä paljon lisää tšekkisäveltäjää, joka on ollut myös Karita Mattilalle läheinen. ” Tshaikovski on minulle sielun musiikkia, Janáčekiin päin hakeudun koko ajan, ja [ Dvořákin] Rusalkasta olen laittanut universumille viestejä”, hän nauraa. Kaksi vuotta sitten hän solmi Dresdenin perinteikkään Semperoperin kanssa niin kutsutun residenssitaiteilijan sopimuksen, mikä tarkoittaa solistikuntaa väljempää kiinnitystä. ” Puccinia ja Mozartia olen tehnyt paljon, mutta tähän suuntaan haluaisin alkaa erikoistua.” Tepposella perheineen on koti Helsingissä, mutta työt asemoituvat Keski-Eurooppaan
Kapinoiva kuningatar Haastattelua tehdessä Tepponen on juuri kotiutunut Tampereen oopperan 80-vuotisjuhlatuotannosta Don Carlosista. Jos halutaan tehdä vain musiikkia, se voidaan tehdä konserteissa.” Live-tilanteessa kerrokset kasautuvat Live-hetken muuttuvissa tilanteissa ja tulkitsemisen kautta syntyvissä vastakarvaisissakin kertomuksissa piilee oopperan voima. Kulisseista ei ollut tietoakaan, vaan suhde oli alusta asti täysin tulehtunut. Monet kapellimestarit vaativat, että laulaja säilyttää kaiken aikaa katsekontaktin johtajaan ja että musiikillinen taso menee näyttelemisen edelle. ”Musiikki antaa lähtökohdat ilmaisulle, mutta ooppera ei ole vain äänen tuottamista, se on draamaa.” Vaikka nykylaulajien koulutuksessa panostetaan lavatyöhön, koulukuntaerot ovat Tepposen mukaan yhä voimissaan. ”Tuotannon viimeiset viikot ovat todellinen selviytymisleiri”, Tepponen kuvailee. ”Minulla on paha tapa tehdä esittämistäni naisista vähän erilaisia kuin on totuttu. Siirrytään harjoitustiloista varsinaiselle näyttämölle, ja etäisyydet ja akustiikka ovat ihan eri! Työ on alkanut kauan sitten pianon kanssa, ja nyt menee aikaa, että saa ohjaajan ja vastanäyttelijän rytmistä kiinni. ”Ensin tulee mukaan orkesteri, sitten puvut, maskeeraus, kengät. Esimerkiksi Elisabettan ensimmäinen aaria on lähtökohtaisesti surunvalitus, mutta Tepposen käsissä siitä tuli lopulta ärhäkän mielenosoituksellinen kohtaus, joka tietoisesti soti musiikin tunnelmaa vastaan. Lopullinen roolityö nimittäin alkaa vasta, kun mukaan saadaan yleisölle kommunikoinnin taso. Siksi draaman tekeminen myös vaatii aikaa. ”Usein rooleja tehdään aikalailla samoilla laduilla, suksilla ja voiteluilla. ”Kuulun yhteisöön, mutta käyn talossa vain periodeittain. Ja sitten on yhtäkkiä ensi-ilta.” Ensi-iltojen gloria-asemasta huolimatta tulkinta loksahtaa lopulta kohdilleen vasta silloin, ja ilta saattaa olla selviytymistaistelua. ”Dresdenissä ja Berliinissä on tällä hetkellä hienot suomalaiskeskittymät, ja lisää suomalaisia ollaan havittelemassa”, Tepponen vihjaisee. Vastapainoa toi myös tulkintatyö, jossa Tepponen tietoisesti lähti hakemaan traagiseen kuningattareen aivan uutta kulmaa vastanäyttelijä, basso Mika Kareksen ja ohjaaja Tuomas Parkkisen kanssa. ”Parhaat bileet” ovat sitten viimeisessä esityksessä. Se väistämättä vaikuttaa tarinankerrontaan. ”Tämä oli jo kuudes kertani Tampereen oopperassa. Jalat ja ääni vievät vähän eri suuntiin, ja vaatii prosessointia, että kaikki yhdistyy. Yksikin muutos työryhmässä tai olosuhteissa laittaa kaiken uuteen asentoon. Hän identifioituu näyttelijäksi pikemminkin kuin laulajaksi. Hän lauloi kuningatar Elisabettan roolin, jota oli useita vuosia sitten kokeillut pienemmässä tuotannossa. Tampereella vallinnut lämmin ilmapiiri oli Tepposen mukaan ihanteellinen ympäristö kokeilla ja kehitellä roolitulkintoja. Elävät esitykset ovat Tepposesta kuin lumihiutaleita, taianomaisen uniikkeja. Tuuli Takalalla on Semperoperin kanssa vastaava residenssisopimus, ja Camilla Nylund on asunut kaupungissa jo pitkään. Innostuin hirveästi siitä, että sovittiin pelisäännöt ja tehtiin täysillä teatteria.” Tepponen korostaa, että hänelle ooppera on teatteria. Nyt Elisabettassa ei ollut lainkaan alistuneisuutta, vaan annoin koko ajan samalla mitalla takaisin. Sinne on ihana mennä, kun tuntee paikan ja henkilökunnan.” Suomalaislaulajat viihtyvät Dresdenissä. ”Ja minä olen sitä koulukuntaa, että nousen barrikadeille draaman säilyttämisen puolesta. ”Asioita aletaan versioida, eikä koskaan tiedä mitä tapahtuu – vaikka perusasiat pysyisivät samoina, rytmitykset muuttuvat ja aina joku keksii jotain uutta.” Marjukka Tepponen suosittelee oopperalaulajalle irtiottoja ja lavan ulkopuolisia intohimonkohteita, ”ettei ole vain siinä minä ja ääni -kuplassa.”. On hauskaa kokeilla joskus ihan eri taktiikkaa.” Tepponen ja kuningas Filippiä laulanut Kares suunnittelivat pääparille uudenlaisen dynamiikan, joka pudotti kuninkaalliset maan päälle. 12 R ONDO 4|2026 Ainakin vielä ensi kaudelle jatkuva Semperoperin sopimus tarjoaa täydellisessä suhteessa vakituisuutta ja vapautta. Näytösten mittaan tulkinta hahmosta saattaa muuttua paljonkin. Päätimme Mikan kanssa, että pariskunnan konflikti viedään äärimmäisyyteen. Nyt hän pääsi tutustumaan vaativaan rooliin kunnolla. Se on lämminhenkinen, perhemäinen paikka, ja tuntuu kuin kotiin menisi.” Tutut kollegat auttoivat jaksamaan lyhyen ajan sisällä tehdyn tiukan esitysperiodin
Hänelle sitä tarjoavat koiralenkit, golf, hevosharrastus sekä perhearki itsessään. 14 R ONDO 4|2026 ”Tämä musiikki menee ihon alle ja ruokkii sieluani. Koska teatteri on Tepposelle kaikki kaikessa, myös nämä ohjelmat ovat muovautuneet puolinäyttämöllisiksi esityksiksi, joissa kohtaukset ja hahmot vaihtuvat saumatta. Lapsi on onneksi jo tottunut tähän, että vanhemmat ovat paljon poissa ja sitten ollaan taas intensiivisesti yhdessä ja matkaillaan.” Kesällä koko perhe lähtee Bregenziin, jossa myös Greenlaw laulaa La traviatassa. Parasta on esiintyä yhdessä, ja laulajapari onkin vuodesta 2023 alkaen esittänyt eri puolilla Suomea oopperakohtauksista muodostuvia konserttikokonaisuuksia, viimeisimpänä Saimaa Sinfoniettan kanssa. Marjukka Tepponen identifioituu näyttelijäksi pikemminkin kuin laulajaksi. Tampereen Don Carlosin pariskunta sai jakaa yhdessä, sillä Greenlaw lauloi yhtenä flanderilaisista sekä toimi Posan markiisin coverina. Ulla-koira tosin jää kotiin. Kun on jokin intohimoinen harrastus oopperan ulkopuolella, jaksaa olla intohimoinen oopperassa.” ■ ”Ei ole mitään palauttavampaa lavan ulkopuolella kuin olla vanhempi. ”Katja Kabanova tekee sen voimakkaimmalla tavalla. Tepposen mukaan on silti helpompaa, kun molemmat puolisot ymmärtävät täysin, mitä erityislaatuinen ammatti ja huipulla pysyminen vaatii. Siitä roolistani todella olen ylpeä. ”Näin voi viedä oopperaa laajemmalle ja muuttaa konserttisalin näyttämöksi.” Koko elämän ei kuitenkaan pidä olla teatteria. ”Nämä oopperat ovat tarinoita, jotka voisivat olla totta minä hetkenä hyvänsä.” Tepponen pysähtyy miettimään, että hänen tämänhetkiset roolinsa ovat kaikki olleet ahtaaseen muottiin, jopa häkkiin suljettuja naisia, jotka pyristelevät ulos. ”Se oli mahtava kontrasti Elisabettan tiaroihin ja mekkoihin, paras tapa palautua! Tarvitaan irtiottoja, ettei ole vain siinä minä ja ääni -kuplassa. Usein Tampereella oli mukana myös heidän 8-vuotias poikansa. Siitä roolistani todella olen ylpeä.”. Edellisenä päivänä Tepponen kolusi pojan ja koiran kanssa tienpientareita ja keräsi roskia. Kahden laulajan, koululaisen ja terrierin arki on ”perheyritys”, josta ei ilman isovanhempia ja muita tukijoukkoja tulisi mitään. Jos Tepponen jonkin neuvon antaisi nuoremmille kollegoille, se on vastapainon etsiminen. ”Ei ole mitään palauttavampaa lavan ulkopuolella kuin olla vanhempi. Janáčekin Jenůfan haluaisin myös laulaa.” Harrastukset auttavat jaksamaan Tepponen on naimisissa amerikkalaistaustaisen baritoni Kevin Greenlaw’n kanssa. Hieno laulaminen yksistään ei iske, siksi pidän esimerkiksi Janáčekin realismista”, Tepponen pohtii
LIPUT 60-115 € SOKOLOV G R I G O R I SU 14.6.2026 KLO 19 MUSIIKKITALOSSA T OMAS COLBENGTSON: LAPPLAND / SÁPMI -sign, 2025
16 R ONDO 4|2026 ÄNÄ KEVÄÄNÄ KOITTAA se hetki, jota Youssef Asad Alkhatib on odottanut viisi vuotta. Hassan Alssalehin kirjoittama ja ohjaama monologi kertoo syyrialaisesta turvapaikanhakijasta, joka kantaa mukanaan uuteen kotimaahan veljensä hautakiveä. ”En ole näytellyt arabiaksi, vaikka se on äidinkieleni, se on taiteessa vieras kieli minulle.”. Alkhatibin, 25, taiteellinen opinnäytetyö saa ensi-iltansa komeasti Kansallisteatterissa 13. Se kertoo katkeruudesta, Syyrian katuelämästä sekä uskonnon vallasta ja korruptiosta. Siuntion vastaanottokeskukseen saavuttuaan Alkhatib alkoi välittömästi lähettää sähköposteja. Hän valmistuu näyttelijäksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta. Mistä idea tuli, sitä hän ei oikein osaa sanoa. toukokuuta. Se tuntuu haastavalta. ”Kun lentokone laskeutui Suomeen, päätin, että minusta tulee näyttelijä”, hän kertoo. Hän matkusti yksin Turkin kautta Kreikkaan, jossa hän haki kiintiöpakolaispaikkaa Euroopasta. Opinnäytetyö ei ole ensimmäinen kerta, kun Alkhatib esiintyy kansallisnäyttämön lavalla, mutta tie Kansallisteatteriin ei ole ollut ihan yksinkertainen. KOM-teatterissa hän on ollut tällä kaudella TAPIO RAUTAVAARAN alter egona, ja toukokuussa hänen monologinsa pääsee Kansallisteatteriin. Minulla ei ole kokemusta, mutta Pakolaisena Suomeen 16-vuotiaana saapunut YOUSSEF ASAD ALKHATIB löysi teatterista kodin. ”Googlasin suomalaisia näyttelijöitä ja laitoin heille Messengerissä viestin: ’Hei, olen Youssef, olen 16 vuotta ja haluaisin olla näyttelijä. Alkhatibin perhe lähetti hänet sisällissodan runtelemasta Syyriasta turvaan Eurooppaan. Tarina ei ole omakohtainen, mutta se voisi olla kenen tahansa pakolaisen tarina, Alkhatib sanoo. taide on turvapaikka” t ” Teksti: LAURA KYTÖLÄ Alkhatib esittää Hautakivi-monologin sekä suomeksi että arabiaksi. Suomeen Alkhatib saapui vuonna 2017
”Olin käynyt keskustassa ja nähnyt Kansallisteatterin rakennuksen ja sen edessä Aleksis Kiven patsaan. Hän tunnisti viestistä vain Kansallisteatterin logon ja merkinnän kello 17. Kreikassa hän oli siivonnut pikkuteatteria, muttei saanut lähempää kosketusta itse taiteenlajiin. Pian Suomeen saapumisensa jälkeen hän tapasi teatterin merkeissä syyrialaistaustaisen käsikirjoittaja-ohjaaja Hassan Alssalehin. Alssaleh valmensi Alkhatibia Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Kuulostaa traagiselta, mutta Alkhatib yhdistää kipuun huumoria. Järkyttynyt pikkupoika luuli äitipuoltaan murhaajaksi ja halusi kostaa. Se on yhdistelmä, jota on mun tekemisessä paljon.” taide on turvapaikka” | ”Kun teen monologia, saan olla diktaattori, monologi on leikki.” Teatteri Takomossa nähty Hajuvesi oli Youssef Asad Alkhatibin ensimmäinen oma soolo. Hän siteeraa Kari Hotakaisen Buster Keatonin elämä ja teot -teosta: ”Hulluus on päiväkoti, järki on turvakoti. Kiitos.’” Viestin saivat muun muassa Krista Kosonen, Tommi Korpela ja Elina Knihtilä. Luulin Kiveä joksikin Suomen kuninkaaksi ja teatteria valtiotaloksi”, Alkhatib muistelee. ”Näytteleminen on turvapaikka, jossa voin rikkoa yksinäisyyttä. Alkhatibin ensimmäinen sooloesitys, monologi Hajuvesi, syntyi niin ikään yhteistyössä Alssalehin kanssa vuonna 2022. Hän laati ansioluettelon ja lähetti sähköpostia muun muassa Kansallisteatteriin. Se on koti ja lämpö”, hän sanoo nyt. 17 R ONDO 4|2026 minulla on paljon energiaa. Aseeksi hän valitsi hajuveden, koska äitipuoli oli allerginen. Luulin, että minua etsitään ja tulee ongelmia.” Kansallisteatterissa vastassa oli kuitenkin näyttelijä-ohjaaja Jussi Lehtonen, joka työskentelee Kansallisteatterin Yhteisöt ja osallisuus -osaston päällikkönä. Varhaisin käännekohta elämässä oli, kun kuusivuotias Alkhatib kuuli opettajaltaan biologisen äitinsä kuolleen. ”Kun teen monologia, saan olla diktaattori, monologi on leikki”, Alkhatib sanoo. Se oli hänen ensimmäinen kokemuksensa teatterista. Syyriassa Alkhatib ei ollut koskaan käynyt teatterissa. ”Ja auttoi muutenkin ymmärtämään taidetta.” Monologissa voi olla diktaattori Monologista on tullut ilmeikkään ja yleisökontaktista nauttivan Alkhatibin mestaruuslaji. Alkhatib pääsi produktioon mukaan. Alkhatib sai vastauksia, joissa häntä kannustettiin hakemaan Kellariteatteriin ja Ylioppilasteatteriin ja lähestymään myös muita teattereita viestein. ”Ajattelin, että nyt valtio tietää, että lähdin vastaanottokeskuksesta pois ilman lupaa, olin alaikäinen. Esitys on puheenvuoro nuoren ihmisen rohkeudesta mennä kohti haaveita.. Lehtosella oli työn alla dokumenttiteatteriprojekti Toinen koti, jossa esiintyi pakolaistaiteilijoita. KOM-teatterissa ja Teatteri Takomossa vieraillut esitys perustui Alkhatibin elämään ja sen käännekohtiin, kuten Suomeen tuloon. Pian saapui vastaus, mutta suomea osaamattomana hän ei ymmärtänyt sitä. Hän pelästyi
Taiteilijaksi valmistuminen tänä aikana ei lupaa kovin ruusuista tulevaisuutta. ”Maahanmuuttajalla on usein se sama rooli, hän on tullut Suomeen iskemään naisia ja käyttää huumeita.” Sitten on uhrin asema, johon maahanmuuttaja myös usein kirjoitetaan. JANINE JANSEN 29.8. ”Jos ei ole töitä, menen esiintymään torille tai puistoon.” Niin alkoi myös Hajuvesi-monologin esittäminen; Alkhatib esitti sitä ensin puistossa Pukinmäessä. ”Minä en ole uhri, mutta olisin voinut olla uhri. Katso koko ohjelma: helsinkifestival.fi 18.8.–5.9.2026 TŠEKIN FILHARMONINEN ORKESTERI SEMJON BYTŠKOV 28.8. RUFUS WAINWRIGHT: DREAM REQUIEM MUSIIKKITALO 24.–25.8. ”Vaikka olisi kuinka syvä laakso, voi sinne kasvaa ruusu, ja ruususta versoa toinen ruusu ja aikanaan ruusut peittävät koko laakson.” ■ Hautakivi-monologi Kansallisteatterin Taivassalissa 13.5. ”Sanoma on, että hyväksykää minut tällaisena, ihmisenä, ei pakolaisena”, halusi Youssef Asad Alkhatib sanoa näytelmässä Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi. RADION SINFONIAORKESTERI: LE GRAND MACABRE MUSIIKKITALO. Mutta Alkhatib on päättäväinen. ”Toivoisin, että saisin tehdä monologin Hugo Simbergin teoksesta Kuoleman puutarha. YUNCHAN LIM MUSIIKKITALO 18.–19.8. Alkhatibilla on jo mielessä seuraava projekti, sekin on saanut innoituksensa suomalaisesta taiteesta. Voitin diktatuurin ja yhteiskunnalliset ongelmat siten, että minusta ei tullut huumediileriä tai katujengin jäsentä, vaan minusta tuli taiteilija.” Hän haluaisi mieluummin puhua yhteiskunnallisista ongelmista, kuten siitä, miksi Helsinginkadulla on niin pitkä leipäjono. Taiteen alhosta pääsee hänestä ylös vain istuttamalla siemeniä. ”Voitin diktatuurin ja yhteiskunnalliset ongelmat siten, että minusta ei tullut katujengin jäsentä vaan taiteilija.” Ja monia muita huippukonsertteja
Rouvalilla pitää tietenkin kiirettä maailman lavoilla, mutta aina jostain hän kaivaa viikon tauon puuhommiin Ylöjärven kotitilalla ja nauttiakseen lintujen konsertista kevätaamussa. ”Olen saanut niin paljon Tampereelta, että haluan nyt antaa takaisin”, nuorten kanssa työskentelystä nauttiva SANTTU-MATIAS ROUVALI sanoo. Ja tietysti kalastuksesta. Maailmantähti Santtu-Matias Rouvali, jolle rehtori Jouni Auramo ojentaa Jack Sparrowin tyyliin punaisen kapteenintakin. 20 R ONDO 4|2026 OPPILAAN ja kolmenkymmenen opettajan maaliskuinen konsertti Tampere-talon isossa salissa on soiva todiste luovasta yhteisöllisyydestä ja musiikin valtavasta voimasta. Innostus oli sadoilla soittajilla huipussaan, kun Pirkanmaan musiikkiopisto sai kolmen päivän orkesteriperiodilleen mestariopettajan. kuin futisjengi Teksti: ANNE VÄLINORO | Kuvat: SUSANNA LYLY 450 orkesteri Onni Kiljunen sai vieriopastusta Santtu-Matias Rouvalilta.. Kokoonpanot vaihtuvat, mutta syke ei sammu hetkeksikään. Mutta kuka astuukaan kapellimestarin korokkeelle