4 2024 15,00 € CLASSIC Leiri kale nter i Hakutie dot kesän 2024 musiikk ileireille kristian sallinen Jalat maassa, kädet korkealla Angela Hewitt saa Bachin virtaamaan KAPELLIMESTARIEN tähtitehdas jauhaa tulosta UUSI MUSIIKKI kuorojen valttina Tuomas Turriago musiikin moniottelija ORKESTERI syntyy yhteistyöllä cd rondo.fi
Joroinen • Juva • Leppävirta • Rantasalmi • joroinenmusicfestival.fi. JUSSI MERIKANTO baritoni, MIKKO PERKOLA viola da gamba, HENRIK SANDÅS bandoneon Su 21.7. RALF GOTHÓNI piano, MARK GOTHÓNI viulu, YUKO MIYAGAWA sello Pe 26.7. Karjalaiselta ja Juice Leskiseltä rohkeina jazz-sovituksina Johanna Försti Quintet: JOHANNA FÖRSTI laulu, viulu & kitara, VILLE HOVI saksofoni, HENRI MÄNTYLÄ piano, ARTO NURMI basso, TEEMU ERONEN rummut Ke 24.7. Pe 19.7. klo 19 Martti Talvela -kampus, Juva Martti Talvela -stipendiaatti 2024 To 25.7. klo 21 Torstilan kartano, Joroinen Kauniita piikkejä Kaksikielistä suomalaista runoutta jazzahtavin sävelin EMMA SALOKOSKI laulu, MARIA YLIPÄÄ laulu, TUOMO DAHLBLOM kitara, ANTTI LÖTJÖNEN kontrabasso, OLAVI LOUHIVUORI rummut, MAIJA LINKOLA viulu, ELINA VIITASAARI viulu, LOTTA POIJÄRVI alttoviulu, SIRJA NIRONEN sello Su 28.7. klo 10, Joroisten kirkko Juhlamessu Su 21.7. klo 19 Juvan kirkko Händel: Messias-oratorio Etelä-Savon maakuntakuoro, MATTI MAKKONEN kapelli mestari, MARI KARJALAINEN sopraano, ANU ONTRONEN altto, JERE HÖLTTÄ tenori, HEIKKI KILPELÄINEN basso La 20.7. Baddingilta, J. 19.7.–28.7. klo 20 Joroisten kappeli Tulkoon tie sinua vastaan – virsiä ja lauluja ANNAMARIA HANNONEN sopraano, MIKKO PERKOLA viola da gamba Ma 22.7. klo 19 Leppävirran kirkko Waltteri Torikka: Merikannon kauneimmat WALTTERI TORIKKA baritoni, MARKO HILPO piano Ti 23.7. klo 19 Kartanogolf, Joroinen Johanna Försti – Kunpa sinut tuntisin paremmin Tuttuja sävelmiä mm. ARTTU KATAJA baritoni, PAULIINA TUKIAINEN piano Su 21.7. klo 17 Joroisten kirkko Päätöskonsertti Katso konsertin sisältö verkkosivuiltamme joroinenmusicfestival.fi Ka tso ko ko oh jel ma jor oin en mu sic fe sti va l.fi Pi dä tä m m e ka ik ki oi ke ud et m uu to ks iin . klo 19 Frugårdin kartano, Joroinen Schöne Welt, wo bist Du?! – Kaunis maailma, missä olet?! Romantiikan ajan liedejä, ikuisen kauneudenkaipuun jäljillä. klo 18 Joroisniemen kartano, Joroinen Mielen kauneutta ja tanssin hurmaa! Schubertin sonaatteja ja Dvo?ákin pianotrio. Kaikuja kauneudesta Tunnelmallisissa kartanoissa ja komeissa kirkoissa kaikuvat tarinat kauneudesta. klo 17 Järvikylän kartano, Joroinen Mirjam Helin -laulukilpailun palkittu La 27.7. klo 9–13, Joroisten kesätori Joroisten Musiikkipäivien Soiva tori La 27.7. klo 15 Putkisalon kartano Melankolian voima ja kauneus Matka suomalaisen tango melankolian kauneuden ytimeen
jalat maassa, kädet korkealla | k. Kesällä 2023 hän aloitti yhteistyön tulevien maailmantähtien tallina tunnetun HarrisonParrott-agentuurin kanssa. Kapellimestarikasvattaja Panula oli Sallisen isovanhempien perhetuttu, ja partituureista kiinnostuneelle pienelle viulistille järjestyi helposti paikka kuunteluoppilaana Piiparilassa. Myöhemmin Sallinen kävi läpi monille suomalaiskapellimestareille tyypillisen Panulan polun ”hiekkalaatikkona” tunnetulta valmistelevalta luokalta vuonna 2014 perustetun Panula-akatemian kursseille, lopulta varsinaisiin opintoihin Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle, jossa hän aloitti 2020. Johtaja on mahdollistaja, ei orkesterin hallitsija. Teinivuodet Seele-kvartetin alttoviulistina antoivat vahvan kamarimusiikkipohjan, josta nuori kapellimestari ammentaa. Johtaminen oli koko ajan sellainen pitkän kaavan suunnitelma.” KRISTIAN SALLINEN tietää, mitä haluaa, mutta ei hötkyile. 8 R ONDO C LASSIC 4|2024 AIKKI OLISI VOINUT mennä toisinkin. Tapiola Sinfoniettaa sekä debytoi BBC:n sinfoniaorkesterin edessä täyspitkällä ohjelmalla. ”Minulla ei ole kiire, haluan käydä kouluni rauhassa loppuun”, Sallinen sanoo. Onneksi agentuuri auttaa työtarjousten suodattamisessa. Saadessaan ensikosketuksensa orkesterinjohtoon 10-vuotiaana hän tiesi heti, mitä halusi: ”Ja olin ihmeissäni, mikseivät nämä ihmiset soita tempossa, joka minulla on päässäni”, hän nauraa. Tuo sattui Jorma Panulan viikonloppukursseilla, joita tämä järjesti Piiparilan kesäpaikassaan. Sallinen kokee, että vahva soitintausta sekä mielellään kokemus orkesterisoittamisesta on kapellimestarille hyvin tärkeää. Mutta tässä sitä nyt ollaan: Kristian Sallinen, 22, johti viime vuonna Suomessa mm. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa, mutta paljon on tuurista kiinni”, toteaa Kristian Sallinen rauhallisesti. Oli esimerkiksi hiuskarvan varassa, ettei hän olisi päässyt Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen ensiyrittämällä. ”Tunsin myös, että halusin soittimesta vahvan vaihtoehdon ennen kuin pyrin kapellimestariluokalle. Sallisesta huokuu hötkyilemättömyyttä ja päättäväisyyttä. ”Olen sellainen pessimisti-realisti. ”Jos en olisi vuonna 2015 aloittanut Nuorisokoulutuksessa, Seele-kvartettiin olisi tullut joku muu alttoviulisti, en olisi saanut sitä valtavaa kehittymistä soittajana enkä todennäköisesti olisi päässyt kapellimestariluokalle”, Sallinen spekuloi. Rakkautta C-kielellä Kristian Sallinen ehti jo teini-ikäisenä niittää mainetta lupaavana alttoviulistina toimien nuorten lahjakkuuksien Seele-kvartetissa ja saavuttaen kolmannen sijan Tampereen alttoviulukilpailussa. Oleellista on kyky lukea ihmisiä ja kommunikoida sanattomasti. Sattumalta hänelle oli unohdettu ilmoittaa esikarsinnan läpäisemisestä, ja vain koska Sallinen sattui kysymään Espoon musiikkiopiston käytävällä asiasta kaverilta, hänelle selvisi, että pääsykoekutsu olikin tullut
9 R ONDO C LASSIC 4|2024 jalat maassa, kädet korkealla Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN
OP Ryhmän Taidesäätiöltä Sallinen sai käyttöönsä arvosoittimen, myöhemmin myös Sibelius-Akatemialta. (Sittemmin Sallinen venähti lähes kaksimetriseksi.) ”Leikittelen ajatuksella, että voisin itse johtaa ja ohjata oopperan.”. ”Menin sitten alttoviulutunnille. Tärkeintä oli, että heti nuorisokoulutusvuosien aluksi laitettiin ystävien kanssa pystyyn jousikvartetti. ”Enimmäkseen vain seurasin, mutta usein sain lopuksi myös johtaa”, kertoo Sallinen, joka oli luokan kuopus seuranaan mm. ”Sekä kvartetissa että orkesteria johtaessa täytyy osata lukea tosi hyvin muita soittajia, ja samalla on pystyttävä liidaamaan omalla kehonkielellään, liikkeillään ja hengityksellään”, Sallinen kuvailee. Kun aloin virittää lainasoitinta ja pääsin matalimmalle C-kielelle, se oli rakkautta ensisilmäyksellä”, Sallinen hykertelee. Enimmäkseen kyse on täysin sanattomasta viestimisestä ja aistimisesta. Sallinen soitti kokonaisen viikon RSO:ssa Hannu Linnun johdolla muiden hämmästellessä pikkuisen vaaleatukkaisen pojan ilmestymistä alttoviulujen takapulttiin. ”Viulisti Rebecca Roozemanin kanssa olimme tutustuneet jo muskarissa, toiseksi viulistiksi tuli Amanda Ernesaks, joka oli myös haaveillut kvartetista, ja hän kutsui mukaan sellisti Tatu Kauppisen.” Seele-kvartetti oli syntynyt, ja jo puolen vuoden jälkeen, alkuvuodesta 2016 se voitti Melartin-kilpailussa ensimmäisen palkinnon. Klaus Mäkelä, Eero Lehtimäki ja Tarmo Peltokoski. ”Suomalaisen kapukoulun tekninen oppi mahdollistaa sen, että voi kehittyä omaan suuntaansa, ja konkarit auttavat tosi avoimesti. Hengitysviestintää Orkesterinjohto pysyi koko ajan mukana, mutta alttoviuluun syttynyt palo tahditti elämää useita vuosia. Osittain se oli sattumaa: Espoon musiikkiopistossa houkuteltiin viulisteja alttosektioon ilmaisilla soittotunneilla, ja Salliselle oli sanottu, että hänestä tulisi hyvä altisti, ”kun sinulla on noin isot kädet”. Sallinen sai tehtyä koulun kanssa diilin, että hänelle myönnettiin vapaata joka toinen perjantai. Jo alle 10-vuotiaana orkesterisoitto oli tullut tutuksi EMO:n moniportaisessa orkesterisysteemissä, ja alttoviuluun vaihdettuaan Sallinen pääsi heti parhaimpaan orkesteriin, Tapiolan nuoriin sinfonikkoihin. ”Mikä sen parempaa kuin soittaa ystäviensä kanssa! Tiesimme, ettei Seele olisi pystyssä ikuisesti, halusimme vain tehdä musiikkia ja kehittyä”, Sallinen kertoo. Muutaman vuoden kuluttua kvartetin muut jäsenet lähtivät ulkomaille, ja Sallista odotti kapellimestariluokka. Samaan aikaan Jorma Panula kannusti hänet mukaan ”hiekkalaatikkoluokan” kokoontumisiin. He haluavat ylläpitää traditiota, että Suomesta tulee sukupolvi toisensa jälkeen hyviä johtajia.” 10 R ONDO C LASSIC 4|2024 Sallinen vaihtoi viulusta alttoviuluun samoihin aikoihin, kun orkesterinjohtaminenkin alkoi kiinnostaa, suurin piirtein 11-vuotiaana. Virallisesti Seele ei kuitenkaan ole lopettanut, vaan kokoontuu yhä silloin tällöin ja esiintyy esimerkiksi elokuussa Turun Musiikkijuhlilla. Auta, älä häiritse 14-vuotiaana tuoreena nuorisokoulutuslaisena Kristian Sallinen sai yllättävän mahdollisuuden, kun Radion sinfoniaorkesterin alttojen äänenjohtaja Ilari Angervo kutsui häntä tekemään TET-harjoittelua RSO:n alttosektioon. 13–15-vuotiaiden nelikko alkoi soittaa yhdessä useita tunteja viikossa ja esiintyi ulkomaisillakin festivaaleilla. Intensiivinen kamarimusiikkivaihe vaikutti suuresti Sallisen tulevaan kapellimestariuteen, onhan molemmissa kyse yhteismusisoinnista
Sellaisen orkesterin kanssa kapellimestarille on antoisaa, jos voi välillä löysätä ohjaksia ja antaa asioiden vain tapahtua. Samalla olin ihan hämmentynyt, kun en kuullut mitään muista soittimista.” Salliselle alkoi rakentua käsitys siitä, miten orkesterin kanssa kannattaisi toimia. Koulun jälkeen kokoonnuimme jonkun kotiin, kokkasimme, pelasimme ja soitimme. Opinnot auttavat vain tiettyyn pisteeseen, monia asioita oppii ainoastaan ammattiorkesterin kanssa. Perustana oli Panulan tyypillinen ohjenuora: ”Auta, älä häiritse.” Kapellimestari paikkaa sitä, että sinfoniaorkesterissa on usein mahdotonta kuulla toiselle puolelle joukkoa ja soittaa yhtäaikaisesti heidän kanssaan. Maltti antaa omalle tyylille tilaa kehittyä. ”Joillekin sopii sellainen polku, että asiat tapahtuvat äkkiä ja siirtymät ovat isoja. Orkesterimuusikot olivat kohisseet niin paljon, että sana oli kiirinyt HarrisonParrottin korviin. Ihannetilanteessa kapellimestaria ei edes tarvittaisi, Sallinen muistuttaa hymyillen – mutta se vaatisi niin valtavan määrän harjoitustunteja ja yhteisiä taiteellisia neuvotteluja, että harvalla muusikolla olisi siihen aikaa. Kuusihenkinen luokka muodosti perhemäisen koronakuplan, joka oli saanut erikoisluvan tavata Musiikkitalon tiloissa. ”Kun ottaa askelia rauhassa, voi tehdä myös virheitä. Parhaat kuulemani jousisektiot ovat sellaisia, joissa kaikki soittavat yhdessä, eivät vain jousten äänenjohtajat. Ensimmäinen lukuvuosi sujui koronarajoitteiden merkeissä, mutta Sallinen muistelee aikaa lämmöllä. Hän alkoi rakentaa uraansa pikkuhiljaa kotimaassa suomalaisen agentuurin kanssa. RSO:ta ja Helsingin kaupunginorkesteria opintojen yhteydessä. Jos lähtee spurttaamaan liian aikaisin kovaa, ei ehkä ole vielä tarpeeksi peruskuntoa ja voi tulla burnout.” Agentuuri on seissyt Sallisen rauhallisen linjan takana ja auttanut luomaan kalenteria, jossa ei ole liian paljon keikkoja peräjälkeen. Vielä Sallinen ei kuitenkaan halunnut kansainväliseen myllyyn. Jos mokaa korkealla tasolla, se saattaa vaikuttaa isolla alueella”, Sallinen sanoo. Sallisen mukaan suomalaiskapellimestareille on tyypillistä, että vaikka kaikilla on sama tekninen ydin, kenenkään johtaminen ei näytä samalta. Sallinen muistelee haikeana yhteisöllisyyttä, johon ei tämän hetken opinnoissa enää voi palata, kaikilla kun on paljon omia projekteja. Myös Sallinen otti pian pandemian laannuttua ensiaskelensa ammattikentällä tehden ammattilaisdebyyttinsä Avanti!:n aprillipäivän konsertissa 2022. Monet asiat ratkaisevat silloin itse itsensä.” Pitkän kaavan peli Lukion jälkeen Kristian Sallinen oli varautunut jatkamaan alttoviuluopintojaan ja odottamaan sopivaa hetkeä kapellimestariunelman suhteen, mutta ovet kapellimestariluokalle aukesivatkin heti vuonna 2020. Koronaluokka oli kuin laboratorio, jossa kehtasi testailla lyöntejä toisin kuin kokonaisen orkesterin edessä. ”Se on kuin peli, jossa mennään taso tasolta eteenpäin, ja sitten jossain tasolla 400 voi ottaa käyttöön kaikki ne aiemmin saadut taidot. Kyselyjä tuli muiltakin ulkomaisilta agentuureilta. ”Kapellimestari on se, joka varmistaa yhtenäisen näkemyksen ja hengityksen. Se oli ihanaa!” Luokkatovereiden soittoa johtaessa tekniikka kehittyi huimasti. | Pieni kapellimestariluokka muodosti perhemäisen koronakuplan, jossa saattoi rauhassa testailla lyöntitekniikkaa.. ”Johtamista ei voi harjoitella etänä, vaan on oltava edes kaksi pianistia, joita johtaa. 11 R ONDO C LASSIC 4|2024 ”Se oli eeppisintä ikinä, olla siellä keskellä, kun koko orkesteri soitti täysillä. Olen harkitseva tyyppi, ja tuntuu palkitsevalta edetä pitkän kaavan mukaan”, Sallinen miettii. Samalla saa kontaktia kapellimestarin työn moniin puoliin: varsinaisen johtamisen lisäksi esimerkiksi harjoitusten suunnitteluun ja keskusteluihin nuottieditioista nuotistonhoitajan kanssa. Jo tätä ennen hän oli saanut johtaa mm
Oopperaan hän tuntee suurta vetoa ja samaan aikaan haluaa pysytellä siitä vielä etäällä. Siihen liittyy myös kannustava ilmapiiri: konkarit auttavat tosi avoimesti. ”Loistavassa oopperassa kaikki toimii yhtenä kokonaisuutena – tempot, solistit, lavastus. Kristian Sallinen ja Tampere Filharmonia työstivät helmikuussa Prokofjevin Pekka ja Susi -musiikkisatua perhekonserttia varten. He haluavat ylläpitää traditiota, että Suomesta tulee sukupolvi toisensa jälkeen hyviä johtajia.” Järkäleiden vetovoima Kristian Sallinen tulee teatteriperheestä. ”Dilemmani on se, että olen usein hirveän kriittinen produktion suhteen, sillä minulle on niin tärkeää se, mitä lavalla tapahtuu”, hän nauraa. Leikittelen ajatuksella, että voisin itse johtaa ja ohjata oopperan.” Kun kysyn, mikä teos tämä voisi olla, vastaus tulee välittömästi: ” Richard Straussin Elektra.” ”Joillekin sopii sellainen polku, että asiat tapahtuvat äkkiä. Olen harkitseva tyyppi, ja tuntuu palkitsevalta edetä pitkän kaavan mukaan.”. 12 R ONDO C LASSIC 4|2024 ”Suomalaisen kapukoulun tekninen oppi mahdollistaa sen, että voi kehittyä omaan suuntaansa
”On hyvin kiinnostavaa olla näkemässä ja vähän vaikuttamassakin siihen, mihin suuntaan tämän päivän musiikki etenee”, Sallinen sanoo innoissaan. Nyt huhtikuussa Sallinen palaa orkesterin eteen johtamaan Mahlerin Rückert-laulut ja Shostakovitshin 9. Rondo-lehden lukijoille 20 % alennus osoitteessa wello2.fi koodilla RONDO. Kliinisesti tutkittu lisää hengitysvoimaa* +20% AMMATTILAULAJAN HENGITYSELIMISTÖN LUOTTOKUMPPANI – WELLO2 Suomalainen, kliinisesti tutkittu hengitysharjoituslaite Jyrki Anttila, Oopperalaulaja *Yksi harjoitus (20x sisäänja uloshengitystä) päivittäin kuukauden ajan. RSO:ta hän johti julkisesti jo tämän vuoden alussa esitetyssä Elämäni biisi -tv-ohjelmassa pompaten samalla suuren yleisön tietoisuuteen. Julkinen debyytti HKO:n kanssa on edessä joulukuussa suomalaisen musiikin päivänä, jolloin Sallinen pääsee johtamaan myös ensimmäisen kantaesityksensä. Tarjous on voimassa 1.5.2024 saakka.. Debyytti BBC:n sinfoniaorkesterin edessä viime syksynä poiki Kristian Salliselle heti kaksi uutta kutsua. Syksyllä Sallinen johtaa ensimmäisen varsinaisen konserttinsa RSO:n kanssa, ohjelmassa Britteniä, Ernest Pingoud’ta ja Sibeliusta. Sallista kiehtovat ”jäätävän isot”, myöhäisromantiikan ja modernismin rajalla olevat teokset, kuten Straussin ja Mahlerin orkesterimusiikki. Muita kiinnityksiä on tulossa Belfastiin sekä Sveitsin Berniin, ensi kaudella Pohjoismaihin ja Baltiaan. ”Kapellimestari on vähän kuin poliitikko, jolla on mahdollisuus vaikuttaa. Sen voi tehdä sanoilla tai ohjelmistovalinnoilla.” . sinfonian, ja melkein heti perään perhekonsertin. BBC:n sinfoniaorkesterin kanssa viime lokakuussa pääteoksena oli Sibeliuksen tumma Tapiola – valtava järkäle nuorelle kapellimestarille
Esa-Pekka kyllä teki niin, mutta hän olikin poikkeus.”. Schlaeflin opetus on hyvin metodista, ja siinä käsitellään enemmän yksittäisiä asioita. On niitäkin, jotka sanovat, että enpä taida enää tulla, kun keikkojakin on tarjolla niin paljon. Myös rouva fortuna näyttelee isoa osaa.” Toimintaympäristö on muutoksessa. Itse en opeta niinkään asioita vaan asiaa, pyrin katsomaan kokonaiskuvaa.” Yhteistyötä tehdään suomalaisten ammattiorkestereiden kanssa. He laativat aikataulut ja jakavat käytettävissä olevan ajan minuutilleen. ”Tätä sattuu jonkin verran, mutta heitäkin tuen tarvittaessa. Miten suhtaudut siihen, että aika moni lähtee uralle valmistumatta luokalta. Elekielessä yksinkertaisuus on valttia. Hänellä pitää myös olla halua luoda suhteita intendentteihin ja agentteihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa klassinen musiikki on niin eliittiasia, että sinne olisi vaikea murtautua nuorena. En osaa olla loputtoman huolissani, koska nuoret yleensä ymmärtävät, että koulutus on kallista.” Oramo huomauttaa, että valmistuminen voi jäädä kiinni pienestäkin asiasta, ulkomaalaisen opiskelijan kohdalla esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen kurssista. Määrätietoisuuden pitää näkyä kaikissa liikkeissä. ”Niillä, jotka osaavat pelata sosiaalisen median kanssa, on etulyöntiasema suhteessa muihin. Toisaalta ilmiöön vaikuttaa myös meidän kulttuurimme nuoruus. Oramo kuvaileekin ajankäyttöä erääksi ammatin tärkeimmistä taidoista. Sitten on sellaisia, jotka tekevät paljon muistiinpanoja ja haluavat edetä perusteellisesti. ”Agentuurien maailma on kaksijakoinen. ”Opettajista David Claudio on valmistunut aikoinaan kapuluokalta. Johannes Schlaefli, Nicolás Pasquet ja Antony Hermus ovat kaikki huippuluokan eurooppalaisia opettajia, joiden omat oppilaat voittavat kilpailuja. Kiinnostavalla kyvyllä on fanaattinen innostus musiikkiin ja partituureihin. Toiset taas kuuntelevat paljon äänitteitä. Jos se toimii jollakin toisella tavalla, niin sitten se vaan toimii. Osa ponnistaa kapellimestariluokalta työelämään jo opiskeluvuosinaan, mutta osalla voi olla suuriakin vaikeuksia. Kiinnitykset sisältävät myös riskejä. ”Toisaalta säännöt on tehty rikottaviksi. ”On jännittävää, kun opiskelijat heitetään ammattiorkesterin eteen. Kumppaneita ovat myös esimerkiksi Helsingin orkesterit, Tapiola Sinfonietta, Jyväskylä Sinfonia ja Sinfonia Lahti. Toisissa kulttuureissa arvostetaan enemmän kokemusta. Klassisen musiikin yhteiskunnallisessa asemassa Oramo sen sijaan näkee tietynlaista rapautumista. ”Toiset omaksuvat nopeasti ja orgaanisesti vaikutteita elekieleensä. Joskus kipinätkin iskevät. Myös osuva suullinen kommunikaatio on tärkeää, että puhuu riittävällä voimakkuudella ja tarpeeksi hitaasti. ”On teoreettisia tyyppejä, joka muodostavat näkemyksensä visuaalisesti. ”Kehitystä ei yleensä selitä pelkkä taitotaso, vaan menestyminen riippuu myös persoonallisuudesta. Kapellimestariopiskelijoille sanon mielelläni, että on parempi mokata pienissä kuin isoissa paikoissa, ja palata sitten paremmalla itsetuntemuksella takaisin lavalle.” Onko klassisen musiikin maailma terve, kun pr-koneisto ja yleisö niin rakastavat nuoria tähtiä. On löydettävä oma tapansa erottua, mutta kuitenkin pysyttävä aidosti omana itsenään.” Näkeekö professori jo varhain, keistä tulee huippuja. Joskus voi syntyä ajatus, että näille tulee vielä kiire. Pääasiassa nuoret suhtautuvat opiskeluun aika vakavasti, ja useimmat ajattelevat, että opinnot hoidetaan loppuun asti. Eroa on myös partituurien opiskelemisen ja äänitteiden kuuntelemisen välillä. Velvollisuuteni on myös antaa rehellistä palautetta.” Parempi mokata pienissä paikoissa Yliopistomaailmassa rahoitus tulee valmistuneiden, ei työelämässä pärjäämisen perusteella. Ammattilaisuutta ja itsensä markkinointia Tie tähtitaivaalle on monitahoinen asia. ”No ei. Esimerkiksi Tampere-talossa se, mitä kuuluu kapellimestarille, on todella erilaista verrattuna siihen, mitä kuuluu yleisölle. Ajatellaanpa nuorta Mozartia – siinäkin oli omat kommervenkkinsä. Toiset ymmärtävät hitaasti kypsymisen, mutta toiset ottavat heti kaiken mahdollisen irti ja sitten heittävät menemään. Nuoren kapellimestarin on viestittävä kaikessa siitä, että hän on ammattilainen. Kaikki saavat kommentoida toistensa tekemisiä. Pitää omaksua paljon lyhyessä ajassa.” Videoiden katselu yhdessä harjoitusten jälkeen on oleellinen osa opiskelua. 35-vuotiaana voi olla jo vaikeaa päästä uraan kiinni”, Oramo kuvailee. Moni sortuu alkuvaiheessa puhumaan eturivin soittajien kanssa.” Teknisissä kysymyksissä Oramo tutkii opiskelijoiden ratkaisuja ja mitä niillä saadaan aikaan. 16 R ONDO C LASSIC 4|2024 ”Johtajankorokkeella pitää olla kunnioittava, kohtelias ja määrätietoinen. Itsensä markkinoiminen on noussut sähköisen median ja somen aikakaudella suureen rooliin. Apuna on useita kapellimestareita. Myös erilaisiin saleihin tutustuminen on tärkeää. Ryöstöviljelyä on, ja voimavarat voivat kulua loppuun, varsinkin lauluäänen kanssa. En edellytä, että kaikki tekevät samalla tavalla.” Opiskelijat saavat myös kokemusta harjoitusten suunnittelusta. Käytännössä hän on paikalla suurin piirtein 8–10 viikkoa vuodessa, mihin sisältyy Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin johtaminen. Onhan se kilpailullinen tilanne, kun koko luokkakin on eräällä tavalla kilpailua. Mutta ei sitä tuoda kuitenkaan liikaa esiin. Parikymppiselle lahjakkuudelle agenttitoimiston listoille pääsy tai kapellimestarin pesti ulkomailla ovat hyvin houkuttelevia. ”Olen jonkinlaisena moderaattorina, että asiat pysyvät rakentavina. Siinä saa tuntumaa siihen, kuinka ammattiorkesteri reagoi. Sekin on legitiimi tapa. ”Aika on kallista.” Sakari Oramo hoitaa professorin virkaa 50-prosenttisesti. Voi olla tilanteita, joissa myös oppilaitoksen kannattaa joustaa. Itseopiskelu on joka tapauksessa isossa roolissa. Tällä konserttikaudella periodeja on ollut Oulun ja Tampereen orkestereiden kanssa