CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 19 H U H T IK U U C LA SS IC 4 stasevska 2019 9,90 € leirikalen teri Hakutie dot kesän 2019 musiikk ileireille sai jalansijan Lontoosta dalia Kestävän kehityksen arvot tulevat taiteeseen Musiikkia kustannettu 300 vuotta Rock Keskiluokkaisuus syö uskottavuutta Akustinen piano pitää pintansa
38–41 Kustannustyötä 300 vuotta • Gustav Mahler sai koputella Breitkopf & Härtelin ovia turhaan vuonna 1896, mutta nyt hänen sinfonioistaan on valmistumassa uusi kokonaislaitos. 30–33 Musiikki ja aktivismi • Musiikintutkijat hakevat enemmän yhteiskunnallista otetta, ja ilmastonmuutos tuntuu niin säveltäjien kuin orkesterienkin työssä. 34–36 Rockin ideologiat • Keskiluokkaisuus on pahasta monille rock-muusikoille. • György Kurtagin esikoisooppera vakuutti 50–52 Kuukauden klassikko • Anton Bruckner ja sinfoninen aika 53 Lauri Toivion sarjakuva • Muusikko ja graafikko Lauri Toivion musiikkisarjakuva. 55–59 Rondo arvioi 55 Sylvia Kansallisbaletissa 56–59 CD ja DVD -sivut 60–63 Suomessa soi 60 Timo Ruottisen Missa popularis palaa 62 Soiva talvipuutarha Hämeenkyrössä 60–63 Huhtikuun orkesterikalenteri 63 Huhtikuun kantaesitykset 64–67 Encore 64–66 Suomen musiikin toivot 67 Nina Rissasen kolumni 67 Lassi Rajamaan runo 68–71 Radio ja TV 68–70 Yle Radio 1 ohjelmatiedot 71 Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 82 Palvelukortti 83 Kimmo Hakolan kolumni leirikalenteri Rondon perinteinen leirikalenteri listaa taas kesän mielenkiintoisimmat leirit, ohjelmat ja opettajat. 8–17 Alkusoitto • Puolueiden kulttuuriohjelmat • Liedprofessorina Salzburgissa • Rondo cd: Saraste Saksassa • Kalevi Ahon huima sadonkorjuu • Pelimannimuotokuvia: Sanna Kurki-Suonio 19 Lassi Rajamaan piirros 20 Mediasakset • Musiikkisitaatteja Suomen lehdistöstä tänään 21 Lotta Wennäkosken kolumni 22–25 Dalia Stasevskan haastattelu • Musiikkityylien välisten rajojen kaataminen on kapellimestarin tavoitteena. 72–81. 4 R ONDO C LASSIC 4|2019 CL SSIC V huhtikuun Sisältö www.rondolehti.fi 46–49 Ulkomailta • New York City Ballet pyrkii uuteen aikaan skandaalien jälkeen. 7 Pääkirjoitus • Taide ottakoon kantaa, mutta sen ei tarvitse saarnata. 44–45 Marginaalissa on kotoisaa • Valtavirrassakin uinut Emma Salokoski polskii mieluummin marginaalin akanvirroissa. 42–43 Piano pitää pintansa • Pianokauppa tuntuu nyt polarisoituneen akustiseen ja digitaaliseen leiriin, vaikka nykypäivänä voitaisiin yhdistää molempien parhaat puolet. 26–28 Todellisen elämän prinssi • Marko Juusela opiskelee balettia Pietarin kuuluisassa Vaganovan akatemiassa
”Valtion taiteilija-apurahojen vuosittaista euromäärää ja verovapaan apurahan ylärajaa pitää nostaa nykyisestä tasosta. Meidän tavoitteemme on käynnistää ohjelma tilojen kehittämiseksi. Esittävän taiteen esitys sai osakseen paljon kritiikkiä ja jäi jatkovalmisteluun. Puolue korostaa myös kulttuurin taloudellista potentiaalia. ”Kulttuurille tarvitaan kokonaan uudenlaista rahoitusta”, keskustan kulttuuripoliittinen vastaava, kansanedustaja Tuomo Puumala sanoo. Vasemmistoliitto korostaa kulttuurin alueellista ja sosioekonomista saavutettavuutta. Lisää rahaa tarvitaan, jotta vakiintuneiden kulttuurilaitosten rinnalle voidaan nostaa vapaita ryhmiä ja uusia taiteen aloja. Kaikki puolueet korostavat erityisesti lasten ja nuorten saamista kulttuurin pariin entistä tehokkaammin. Kyseessä on mediaja kulttuuripoliittinen ohjelma, jossa hahmotellaan mediaan, sananvapauteen ja kulttuuriin liittyvää arvomaailmaa. Tukea rahastosta saisi saman määrän kuin on itse onnistunut hankkimaan rahoitusta. Tilakustannusten suhteellinen osuus pitää saada pienenemään ja tilat laajempaan käyttöön”, demarien Kallio huomauttaa. Modigin mielestä hyvä ratkaisu ongelmaan on muutamissa kunnissa käytössä oleva Kaiku-kortti, jolla pääsee tiettyihin kulttuuritapahtumiin. VOS-työryhmässä mukana ollut museonjohtaja Kalle Kallio (sd.) uskoo, että oli tulevassa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, uudistus toteutuu. Kyse on Kallion mukaan kuitenkin rahasta. Rahaakin toivotaan lisää.. Uutta rahoitusta ja vientipotentiaalia Keskustan kulttuuripoliittisessa ohjelmassa on paljon yhteistä vasemmistopuolueiden ja vihreiden linjausten kanssa. Kuitenkin vain vasemmistoliitto julkistaa valmistelijoiden nimet puolueen verkkosivuilla. Perussuomalaisten kansanedustajan Kike Elomaan mukaan puolueelle on vihdoinkin tulossa ensimmäinen alaan liittyvä ohjelma. Rahaston suuruus voisi olla Puumalan mukaan esimerkiksi 20 miljoonaa euroa, jos kulttuuripuolelta löytyisi samanlainen potti. 9 R ONDO C LASSIC 4|2019 PUOLUEIDEN KULTTUURIOHJELMAT | LIED-PROFESSORINA SALZBURGISSA | SARASTE SAKSASSA | KALEVI AHON SADONKORJUU Vihreät haluaa myös lisätä apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden määrää. Sementoitu systeemi joustavammaksi Kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmää (VOS) yritettiin uudistaa jo tällä vaalikaudella, mutta se onnistui vain museoiden kohdalla. Taiteilija-apurahojen määrää pitää kasvattaa sadalla apurahavuodella ja vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää sadalla kappaleella”, vihreiden ohjelmatyötä johtanut kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo. Myös kokoomus on siirtynyt kannattamaan yhden prosentin tavoitetta kulttuurimäärärahojen osuudesta valtion budjetista. Kaikki puolueet sanovat, että taiteilijoita ja muita kulttuurivaikuttajia on ollut mukana laatimassa puolueiden ohjelmia. Luovan alan Business Finland -mallia voitaisiin selvittää ensi kaudella”, Multala sanoo. Meillä on korkean tason koulutusta kulttuurialoilla ja tässä olisi myös vientipotentiaalia. Kokoomus on kansanedustaja Sari Multalan mukaan työstämässä kulttuuripoliittista ohjelmaa. Ohjelmasta ei ollut saatavilla yksityiskohtaisia tietoja vielä lehden painoon mennessä. ”On ryhmiä, joilla ei ole tiloja ja sitten niitä laitoksia, joilla on vajaakäyttöä ja joilla lähes kaikki rahat menevät tilojen ylläpitoon. Keskustan ohjelma koostuu 10+1 toimenpide-ehdotuksesta, joiksi on yritetty löytää myös uusia ajatuksia. ”Tätä pitäisi laajentaa. Pitäisi perustaa valtakunnallinen, tuloperusteinen alennusja ilmaislippu”, Modig vaatii. ”Näemme, että luovan alan taloudellista potentiaalia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Puumalan mukaan on syytä ottaa oppia liikuntapuolelta ja perustaa olympiarahaston tyyppinen rahasto pääomittamaan kulttuuripuolen toimintaa budjettikehyksen ulkopuolelta. Kansanedustaja Silvia Modigin mukaan taiteessa ja kulttuurissa toimii porttiteoria: Jos jo nuorena pääsee niiden piiriin ja niistä tulee elävä osa elämää, niin luultavasti ne ovat osa koko elämää, mutta jos ne jäävät kaukaisiksi jo lapsena ja nuorena, niin jäävät sellaisiksi loppuelämäksikin
W. ”Meidän ajatuksemme kumpusivat niin eri estetiikoista. ”Hänen laulussaan säteili niin suuri ilo ja voima.” Kansanmusiikissa onkin Kurki-Suonion mukaan tärkeää kyky ottaa vaikutteita ja soveltaa uusia asioita omaan musiikilliseen kieleen. ”En ihan loksahda siihen pelimannikäsitykseen, jossa kaikki soittimet pysyvät jotenkuten hyppysissä.” kapellimestari, taiteellinen johtaja. ”Sieltä löytyy paljon juuri hetkessä elämistä ja varioimista. ”Kaikkein antoisinta on opiskelijan oman äänen etsiminen ja löytäminen. R ONDO C LASSIC 4|2019 17 Muutamaa kuukautta myöhemmin hän soitti ja pyysi mukaan bändiin.” Hedningarna oli pinnalla Ruotsissa samalla tavalla kuin Värttinä samaan aikaan Suomessa. ”Olen ennen kaikkea laulaja. Aikanaan Suomeenkin on kantautunut sävelmiä Keski-Euroopasta, jotka ovat muuttuneet hiljalleen paikallisiksi versioiksi. En ihan loksahda siihen pelimannikäsitykseen, jossa kaikki soittimet pysyvät jotenkuten hyppysissä.” Omiksi pääasiallisiksi vaikutteikseen Kurki-Suonio mainitsee kansanmuusikkojen aarreaitan: arkistonauhat ja niiden analyyttisen kuuntelun. Enkä tarkoita vain lauluääntä, vaan omista lähtökohdista lähtevää musisointia.” Kopioinnin ja konservoinnin väistyessä nykyhetkeä peilaavan yhdistelyn tieltä voi lopputulos sytyttää yllättävän roihun, josta esimerkiksi virolaisten folkyhtyeiden tämänhetkinen suursuosio omassa kotimaassaan kertoo. Samalla tavalla mieltä avarsi yhteistyö Ismo Alangon ja A. Mitä aluksi luulee vain viideksi säveleksi, voikin muuttua kymmeneksi säveleksi laulajan käyttämien mikrointervallien johdosta.” Muista mieleenpainuvista löydöksistä hän mainitsee luutunsoittaja-laulaja Hamza El Dinin sekä argentiinalaisen Mercedes Sosan. Minulle on yhä samalla lailla tärkeää, etten uraudu tekemään vain yhtä asiaa tai yhdenlaista musiikkia, vaan että musiikki merkitsisi myös tutkimusmatkojen tekemistä.” Juuri näiden ’tutkimusmatkojen’ vuoksi Kurki-Suonio mainitsee erääksi uransa tärkeistä asioista yhteistyön Veli-Matti Puumalan, Pekka Jalkasen, Jovanka Trbojevi?in ja Juhani Nuorvalan kaltaisten nykysäveltäjien kanssa. Sanna Kurki-Suonio sanoo olevansa ennen kaikkea laulaja. ”Avarakatseisuus on avainsana. Sama uteliaisuus on jatkunut myös vuoden 2015 Sanna Kurki-Suonion Kuolematon Erikoissysteemi -albumilla, jonka kaikki muusikot tulivat niin eri tyyleistä kuin minä. Se, mitä en toivo kansanmusiikin olevan, on että toistetaan aina samalla lailla tai yritetään kuulostaa samalta kuin joku toinen.” Näitä teesejä Kurki-Suonio on pyrkinyt toteuttamaan myös toimiessaan opettajana, viimeisimpänä sittemmin lakkautetun Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman yliopettajana. Sitä tänäkin päivänä tapahtuu koko ajan: yhdistetään uusia vaikutteita ympärillä soivaan musiikkiin. ”Halusimme hyppiä musiikkirajojen yli, esiintyä monenlaisilla lavoilla ja tavoittaa enemmän kuulijoita. Yrjänän kanssa 1990-luvulla. ”On tosi antoisaa, kun joku toinen käyttää ääntäsi instrumenttina ja hakee siitä ääriasioita, joita ei itselle tulisi mieleen yhdistellä”, Kurki-Suonio kertoo. ”Onhan pelimannihenki, ydinajatus uuden kehittämisestä vaikutteiden pohjalta kuitenkin läsnä myös populaarimusiikissa, jota kansanmusiikkikin oli tavallaan ennen äänilevyjä.” . ”Siellä ja muissa Baltian maissa on päästy hyvään kuplivaan vaiheeseen, jossa ollaan aidosti ylpeitä omista perinteistä”, miettii Kurki-Suonio. Ylipäätään on upeaa astua itselleen vieraisiin vesiin ja oppia siellä tekemisestä.” Arkistonauhoja ja ulkopuolisia vaikutteita Tyylillisestä monialaisuudesta huolimatta Kurki-Suonio on pitänyt instrumenttifokuksensa kapeana
verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. CL SSI C V M U S I I K K I L E H T I 201 8 M A R R A S K U U C LA SS IC 11 20 18 9,9 € he ikk i la iti ne n ja ihm isen ään i seo ng -jin ch o Pian on runo ilija RSO :n solis tiksi Fem inist inen kats e kan san mus iikki in Digi taal iset nuo tit pilvi palv elus sa loi huip pu-u ran Sak sass a Kr ist iin a po ska Viro laine n CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 201 8 S Y Y S K U U C LA SS IC 9 2018 9,90 € mar ia y lipä ä palaa musik aaliin uusin voimin Uusi vapau s koitti musiik kiopis toille han nu linn un Mahle rissa soi ihmise lämän koko kirjo Kiihke än 60-luv un protes tilaulu t KOLME TAPAA TILATA: 3. Ota sinäkin musiikki kaveriksi ja tanssahtele kohti kesää iloisin mielin! Tilaa tienviitaksi kevään Rondo Classic -lehdet erityiseen keväthintaan vain 19 eurolla (3 numeroa). Valon lisääntyessä suomalainen tuntee lämpimän ailahduksen sydänalassaan ja askel kevenee kummasti. (03) 225 1948 2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Kevättä kohti musiikin siivin!. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Kepeästi keväästä kesään! SSIC V L Rondon kevättarjous: 3 numeroa vain 19 e! Mukana myös laaja verkkosisältömme kokonaisuudessaan! Kevät on suomalaiselle jokavuotinen ihme. Rondo Classic kertoo Sinulle syventävää tietoa musiikkimaailman tapahtumista. Luet siitä syvällisiä haastatteluja musiikin tekijöistä ja kokijoista, saat piristäviä elämyksiä musiikillisten artikkeleidemme myötä, tiedät missä maamme kulttuur ielämä kulloinkin menee
Musiikin avulla voi kommunikoida, vaikka muuten yhteistä kieltä ei olisikaan. sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Soittopolku-sarjassa jo kaksi kivaa työkirjaa! Soittopolku 1 ja 2 ovat aivan uudenlainen lisä (3 –9-vuotiaille) kaikkien instrumenttien oppimisen tueksi. KOLME TAPAA TILATA:. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. – Toimittaja Päivi Ojala kolumnissaan Hämeen Sanomissa 6.3.2019 ”Tuntuu tosi hyvälle viedä espanjalaista musiikkia ja kulttuuria ympäri maailmaa. Todella kiintoisia tiedonmurusia! Silti ajattelen yhä, että musiikista voi onneksi nauttia ilman taustatietojakin. Siksi oli todella antoisaa seurata Ylen Teema-kanavan ja Areenan Musiikin vallankumous -sarjaa. ” 20 R ONDO C LASSIC 4|2019 Mietin usein, millainen voisi olla tulevaisuuden kaanon. Rakastan sitä.” – Kitaristi Juan Manuel Cañizares Kymen Sanomissa 5.3.2019 ”RSO:lla on erinomainen soittokunto ja hienoja vierailijoita mutta myös vakavia ongelmia sukupuolten tasa-arvossa ja sitä myötä koko suomalaisen musiikkikulttuurin edistämisessä. Olen aika varma, että orkesterikin vaistoaa sen, jos kapellimestarin mielessä pyörii lähinnä oma itse.” – Kapellimestari Susanna Mälkki Kalevassa 13.3.2019 ”Joskus minulta kysytään, tiedänkö hyviä naissäveltäjiä. En minä tiedä.” – Säveltäjä Kaija Saariaho vastaa kysymykseen hänen musiikkinsa suosiosta yle.fi:ssä 6.3.2019 ”Minulta odotettiin varsinkin nuorena, että vakaumus näkyisi työssäni. Tehtävien tuoma visuaalinen lisä ja lapseen vetoava kuvitus täydentävät ja rikastavat pienen soittajan musiikin maailmaa. Nimittäin nykyinen perusohjelmisto alkaa olla lähinnä kliseekaanon. Miten tällainen syrjintä on edes mahdollista 2010-luvulla?” – Susanna Välimäki Radion Sinfoniaorkesterin konsertin kritiikissään Helsingin Sanomissa 14.3.2019 ”Tässä yksinäisessä työssä pitää olla yrittäjähenkeä, käsityötaitoa, musikaalisuutta – ja lehmän hermot.” – Pianonvirittäjä Eero Koivisto Kalevassa 26.2.2019 ”Se on minulle aika mysteeri, mutta totta kai se tuntuu hienolta ja tekee minut onnelliseksi. Orkesteri ei esimerkiksi soita kevätkaudella yhtään naisen säveltämää teosta. Joskus väittelyyn joutuessani olen kysynyt insinööriltä, mitä hän tekee työssään hengellisemmin kuin se työntekijä, joka ei ole erityisemmin kristitty.” – Tenori Pentti Hietanen KD-lehdessä 6.3.2019 Oppimisen iloa. Voi avata radion tai marssia konserttiin ihan kylmiltään ja vain antaa musiikin tulla. Kuuntelen mielelläni klassista musiikkia, mutta tiedän kuuluisienkin säveltäjien elämästä aika vähän. (03) 225 1948 2. Mielestäni jokaisella on oma ammatti, minulla se on laulaminen. Monipuolinen ja aktivoiva sisältö tukee uutta Taiteen perusopetussuunnitelmaa. Mutta olen aika hämmästynyt siitä. Soittopolku on tehokas ja innostava apu yhteisiin kotiharjoitteluhetkiin. Vaikka jokaisella orkesterilla on oma soundinsa, rakennamme musiikkia yhdessä. Kaikkien taiteilijoiden tulisi ottaa kantaa eikä jäädä norsunluutorniin.” – Säveltäjä Kalevi Aho Helsingin Sanomissa 8.3.2019 ”Haluan toimia taiteen puolestapuhujana ja kääntää huomion pois itsestäni. SSIC V L Hinta nyt vain osa 1: 19 € osa 2: 22 € 3. Vastaan, että tiedän monia hyviä säveltäjiä, joista osa on miehiä ja osa naisia.” – Kapellimestari Eugene Tzigane Savon Sanomissa 14.3.2019 mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Miksi juuri minun musiikkiani. Ne ovat työkirjoja, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Kirjan tekijät, konservatorion viulunsoiton lehtori Katri Kaihola ja ammattikoulun mediaopin lehtori, graafikko ja kuvittaja Hanna Azevedo . Mietitään vaikka tätä: montako maata Euroopassa on, ja kuinka monesta maasta tavallinen musiikinystävä tietää edes yhden säveltäjän?” – Sibelius-Akatemian musiikinhistorian emeritusprofessori Veijo Murtomäki Helsingin Sanomissa 6.3.2019 ”On tärkeää sanoa suunsa puhtaaksi eikä pelkästään säveltää.