KANSALLISUUS ei ratkaise Kansallisbaletissa NUKET TUNKEUTUVAT politiikan näyttämölle Leirikalenteri Hakutiedot kesän 2026 musiikkileireille. 3 2026 15,00 € Nicolas altstaedt rakentaa konsertista kokonaisvaltaisen matkan rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi cd Lilli Paasikivi suunnittelee oopperoita vetten päälle MINNE MATKA, KOM ja Ryhmäteatteri
Ohjaus Mikko Kouki, kapellimestari Kalle Kuusava, solisteina mm. Kulttiooppera Turussa!. Waltteri Torikka, Päivi Nisula ja Petri Bäckström. Esitykset Turun Kaupunginteatterissa 9.-25.4.2026. Tervetuloa Mahagonnyn kaupunkiin, jossa kaikki on kaupan. BERTOLT BRECHT KURT WEILL MAHAGONNYN KAUPUNGIN NOUSU JA TUHO Turun kulttuurikenttä yhdistää jälleen voimansa ja tarjoilee poikkeuksellisen ja Suomessa harvinaisen oopperaherkun
SvT-Anglagard-Rondo1903-kokosivu.indd 1 SvT-Anglagard-Rondo1903-kokosivu.indd 1 24.2.2026 9.24 24.2.2026 9.24. With English mobile surtitles. Änglagård Colin Nutleys musikalen av FREDRIK KEMPE, EDWARD AF SILLÉN & DANIEL RÉHN • Regi MARIA LUNDSTRÖM RUOTSIN MENESTYSMUSIKAALI TULEE HELSINKIIN 70 % lipuista jo myyty! O IK EU D ET : N O RD IC D RA M A C O RN ER O Y svenskateatern.fi ENSI-ILTA 17.9.2026 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Esitys tekstitetään suomeksi
Sosiaaliturvasi lasketaan sen perusteella Määrittää eläkkeesi ja tapaturmakorvaustesi tason Vaikuttaa mm. Tieteen tai taiteen APURAHANSAAJA Eläkevakuutuksesi vaikuttaa eläkkeesi lisäksi moneen etuuteen! mela.fi/apurahansaajat ► Hae eläkeja tapaturmavakuutusta, jos apurahasi on myönnetty vähintään 4 kk kestävään työskentelyyn. sairauspäivärahan, vanhempainetuuksien ja asumistuen määrään Es im er kk i va ku ut uk se si va ik ut uk se st a er i et uu ks iin vu od en 20 26 lu vu illa . Turvaa SAIRAUDEN varalle! Maksuttomia tapahtumia ja koulutuksia TYÖKYKYSI tueksi! TURVAA tapaturman tai ammattitaudin varalle! Jos saat 26 000 € apurahan vuodeksi tapaturmapäivärahasi 72 €/päivä vanhempainpäivärahasi 60 €/päivä sairauspäivärahasi 60 €/päivä vanhuuseläkkeesi 33 €/kk * kertymä tästä apurahasta APURAHA_RONDO_3_230x297.indd 1 APURAHA_RONDO_3_230x297.indd 1 25.2.2026 12.05 25.2.2026 12.05
8 R ONDO 3|2026 ICOLAS ALTSTAEDTIN karismaattinen olemus luo mielikuvan meediosta, jonka tehtävänä ei ole korostaa omaa taituruuttaan vaan viedä kuulija toisiin maailmoihin. Alustuksena kuultu Schubertin oma teksti Mein Traum kertoi perhekriisistä ja äidin kuolemasta, mutta elämys ei jäänyt osoittelun tasolle vaan loi tietä kuulijan omille tunteille ja mielleyhtymille. musiikin juurilta ihmisten sydämiin Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: MARCO BORGGREVE n. Sellisti-kapellimestari NICOLAS ALTSTAEDT ei näe itseään esiintyjänä vaan välittäjänä, joka etsii teosten sisäistä totuutta sekä yhteyttä aikakausien ja ihmisten välille. Hän tuo innovatiivista ohjelmasuunnitteluaan Tapiola Sinfoniettaan sen taiteellisena partnerina. Sen välineenä ei ole vain oma soitto ja johtaminen vaan myös ohjelmistosuunnittelu, jossa taiteilija haluaa saada asiat keskustelemaan ja luoda laajempia yhteyksiä eri aikakausien musiikin välille. Kun Altstaedt viime syksynä aloitti Tapiola Sinfoniettan taiteellisen partnerin kolmivuotisen kautensa johtamalla Schubertin ”Keskeneräistä” sinfoniaa, kuulija ikään kuin heitettiin kauniiden melodioiden taakse, säveltäjän elämän kipupisteisiin
”Klassikoita ei saa soittaa vain rutiinin vuoksi. Musiikin ei ole tarkoitus olla aina mukavaa – sen pitää myös ravistella ja viedä ääripäihin. Tuleeko loistavasta instrumentalistista automaattisesti hyvä kapellimestari. Päämääränäni on luoda yhteisö, jossa etsimme yhdessä täyttymystä musiikissa yrittämällä päästä ulos mukavuusalueeltamme. Hyvä esimerkki hänen ajattelustaan oli Helsinki Seriös -sarjan konsertti vuonna 2023, jossa sellistin seuraan liittyivät cembalisti Francesco Corti ja sopraano Anna Prohaska. Olen silti kokenut, että yhteyksien tajuaminen tuo uutta valaistusta kaikkeen musiikkiin. Partituuri ei ole vankila, vaan kartta.” Nicolas Altstaedt haluaa muusikot ulos mukavuusalueiltaan.. Vanha musiikki alkaa kuulostaa modernilta, ja uusi musiikki paljastaa juurensa. Siksi minulle on tärkeää hahmottaa se, että en ole orkesterin edessä käskijä vaan kommunikaattori, joka osaa inspiroida muita mutta myös vastaanottaa itse.” Altstaedtille sellistin ja orkesterin johtajan roolit eivät ole erillisiä, vaan musiikillisen jatkumon eri puolia. Hän ei halua olla diktaattori, vaan katalyytti, joka saa muusikot kuuntelemaan toisiaan. musiikin juurilta ihmisten sydämiin | ”Säveltäjien omana aikana teoksia tulkittiin erilaisin tavoin. 9 R ONDO 3|2026 ”Haluan tehdä konsertista kokonaisvaltaisen matkan, jossa voidaan ottaa kantaa laajoihin ihmisyyttä koskeviin kysymyksiin”, Altstaedt sanoo. ”Haluan luoda keskusteluja eri vuosisatojen, musiikillisten tyylien ja kielten välillä – ja siinä on kyse enemmän itsensä etsimisestä ja inhimillisten yhteyksien ymmärtämisestä kuin opettamisesta. Ohjelmistosuunnittelun innovaatioitaan hän on saanut toteuttaa myös lapsuudenajan idolinsa Gidon Kremerin seuraajana Lockenhausin musiikkijuhlien johtajana. Virheitä pelkäävä soitto on ikävää.” ”Meidän täytyy puhdistaa itsemme, antaa luvan olla myös hauraita ja viattomia. Aina on perusteltava, miksi niitä soitetaan – mikä on niiden merkitys ja sanoma tänään.” Tapaamme tammikuussa ennen hänen kolmatta konserttiaan Tapiolassa. Siksi pitää ottaa riskejä. Tehtäväni on luoda tila, jossa jokainen muusikko tuntee, että hänellä on vapaus ja vastuu vaikuttaa musiikin kulkuun kuin kamarimusiikissa.” Altstaedtilla ei ole takanaan varsinaisia kapellimestariopintoja, vaan hän on kasvanut rooliin kamarimusiikin kautta, pienemmistä yhtyeistä suuriin sinfoniaorkestereihin. ”He ovat tyylillisesti muuntumiskykyisiä ja herkästi heittäytyviä muusikoita. Harjoituksissa hän käyttää paljon aikaa teosten rakenteeseen syventymiseen. Ja tässä on mahdollisuus myös ymmärtää itseämme”, hän jatkaa. ”Kapellimestarin on oltava herkempi kuulija kuin kenenkään muun lavalla. Kyllä voidaan soittaa pelkkiä Beethovenin sinfonioitakin, jos muusikoilla on niistä jotain erityistä sanottavaa. Se luo kuulijalle ahaa-elämyksiä ja ruokkii esittäjän tulkinnallista mielikuvitusta.” NICOLAS ALTSTAEDT ON nauttinut suuresti yhteistyöstään Tapiola Sinfoniettan kanssa. Heillä on kamarimusiikillinen soittotapa, jota pidän ihanteena suurissakin orkestereissa.” ”Tällainen kolmen vuoden residenssi orkesterin kanssa on tervetullut, sillä siinä ehtii tutustua paremmin ja viedä yhteisiä asioita normaalia pidemmälle. ”En sano, että klassisten konserttien pitäisi olla aina näin pitkälle kuratoituja. Tällä kertaa hän soitti harvoin kuullun alkuperäisversion Tshaikovskin Rokokoo-muunnelmista ja loi elämänilon muotoja Wilhelm Killmayerin, Sándor Veressin ja Joseph Haydnin teoksissa. Musiikki tarjoaa mahdollisuuden matkustaa ajassa ja vaistota, mitä ihmiset ovat ennen tunteneet. Altstaedt toteuttaa monipuolista muusikkouttaan yhtä lailla periodisoittimia ja historiallisia esityskäytäntöjä hyödyntämällä kuin tiiviillä yhteistyöllä nykysäveltäjien kanssa. Konsertti tutki kielellisen hämmennyksen, epätoivon ja kuoleman teemoja luoden siltoja 400 vuoden säteellä Tunderista ja Händelistä Wolfgang Rihmiin ja Jörg Widmanniin
Historia voi tuoda inspiraatiota myös tilojen ja akustiikan suhteen – sen hän koki toimiessaan Adam Fischerin seuraajana itävaltalais-unkarilaisen Haydn Philharmonien johtajana. Ne pakottavat soittajan olemaan rehellisempi. Hän inspiroi minua jo nuorena.” ”Samaa voi sanoa monista vanhan musiikin guruista. ”Äärimmäisen erilaisia säveltäjiä, mikä on kiinnostavaa.” Altstaedt etsii teoksia, jotka haastavat sellon perinteiset sointimahdollisuudet ja vaativat teknistä rohkeutta. Esimerkkinä rajojen rikkomisesta hän mainitsee Liza Limin hänelle säveltämän konserton A Sutured World, jonka levytys ilmestyi vastikään. ”Sebastianin musiikissa on primitiivistä voimaa. Salosen konserton hän esitti säveltäjän johdolla Helsingin juhlaviikoilla vuonna 2017 ja levytti sen sittemmin Dima Slobodenioukin ja Rotterdamin filharmonikkojen kanssa. Siksi soitan niillä myös suuria romanttisia konserttoja, kuten Dvořákia.” ”Modernit soittimet korostavat voimaa ja tasaisuutta. Ja lisää suomalaisia kantaesityksiä on tulossa. Toki Carlos Kleiberilla tekniikka ja näkemys yhdistyivät, mutta silti hänessä oli muutakin – selittämätöntä auktoriteettia ja karismaa. Hän uskoo, että tuntemalla teoksen syntyajan instrumentit ja käytännöt muusikko saa vapauden tehdä tietoisempia ja radikaalimpia tulkintoja tässä ja nyt. Se ei ole museotyötä, vaan musiikin tuomista tähän hetkeen mahdollisimman rehellisesti ja elävästi. Kaikki eivät voi olla kaikkea. ”Emme voi soittaa Beethovenia tai Bachia tietämättä, millaisessa maailmassa he elivät. Mistään autenttisuudesta ei ole kysymys – unohdetaan koko sana, sillä jo säveltäjien omana aikana teoksia tulkittiin erilaisin tavoin. Oli valaiseva elämys kuvitella, miten olosuhteet vaikuttivat musiikkiin.” UUSI MUSIIKKI ON Altstaedtille elinehto. Siinä on jotain mystiikkaa.” ”Totta kai kapellimestarilta vaaditaan psykologista silmää ja täydellistä rehellisyyttä partituuria kohtaan. René Jacobsin lyönti saattaa näyttää kamalalta, mutta niinpä vain hän saa välitettyä ajatuksensa muusikoille hienoin tuloksin. Työskentely hänen kanssaan oli matka, jossa etsimme yhdessä sellon rajoja – sitä, kuinka instrumentti voi olla samalla herkkä ja äärimmäisen väkivaltainen”, Altstaedt on sanonut. ” Outi Tarkiainen ja Olli Mustonen säveltävät minulle konserttoa”, taiteilija paljastaa. Tarinoita kiertää, että muusikot alkoivat soittaa paremmin, kun hänen hahmonsa edes vilahti salin perällä. Hän karttaa jatkuvaa vibratoa, jotta musiikin väripaletti ja puhemaisuus pääsisivät oikeuksiinsa. Se on kuin puhuisi kieltä, jossa jokaisella konsonantilla on merkitys.” Altstaedt myöntää silti, että monia näistä asioista voi matkia myös moderneilla soittimilla. Altstaedt uskoo, että tuntemalla teoksen syntyajan instrumentit ja käytännöt muusikko saa vapauden tehdä tietoisempia ja radikaalimpia tulkintoja tässä ja nyt.. 10 R ONDO 3|2026 ”Ei tietenkään, mutta kyse on muustakin kuin johtamisen tekniikasta – musiikin ymmärtämisestä ja sen välittämisestä, jota voi tehdä monin eri keinoin”, hän aloittaa. ”Olen urallani kohdannut paljon kapellimestareita, joiden lyönti on äärimmäisen taidokas, mutta silti tulee mieleen, että ymmärtävätkö he aina musiikkia. Fagerlundin konserton ”Nomade” hän kantaesitti vuonna 2019 Hampurissa Hannu Linnun johdolla ja levytti myöhemmin Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Suolikielillä on todella ’kosketettava’ materiaalia saadakseen sen soimaan. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa Esa-Pekka Salosen, Sebastian Fagerlundin ja Thomas Adèsin kanssa. On tiedettävä, milloin antaa tilaa ja milloin vaatia äärimmäistä tarkkuutta. ”Soitimme säännöllisesti Esterházyn palatsissa, jossa Haydn sävelsi suurimman osan tuotannostaan. Usein kaipaan niistä värejä ja karaktereja. Kyse on energiasta, jota välität ilman sanoja.” VAIKKA ALTSTAEDT SOITTAA usein modernilla sellolla ( Giulio Cesare Gigli vuodelta 1760), hän on syvästi perehtynyt historiallisiin esityskäytäntöihin. Suolikielet tarjoavat vastusta. Partituuri ei ole vankila, vaan kartta.” ”Pidän periodisoittimista siksi, että ne tarjoavat rikkaamman väripaletin kuin modernit. Hän käyttää usein suolikieliä ja eri aikakausien jousia. Ei todellakaan voi sanoa, että Nikolaus Harnoncourt olisi ollut joku puikkovirtuoosi, mutta hänen sisäinen voimansa ja vaikutuksensa olivat valtavat
Siksi teos täydentyy vasta harjoituksissa. Se poistaa mystiikan säveltämisen ympäriltä ja tekee siitä käsinkosketeltavaa työtä, mikä auttaa minua ymmärtämään myös kuolleita säveltäjiä paremmin – ikään kuin Beethovenin muste olisi vielä tuoretta.” ■ ”Yhteistyö säveltäjien kanssa on kuin saisi suoran yhteyden luovaan lähteeseen.”. Se käsittelee rikkonaisuutta, haavoja ja niiden ”tikkaamista” (suture) uudeksi elämäksi. 11 R ONDO 3|2026 Teoksen loppuosassa Altstaedt käyttää kahta jousta samanaikaisesti (yksi kummassakin kädessä), mikä luo ainutlaatuisen, monikerroksisen soinnin. Toisaalta pidän myös siitä, että säveltäjä yllättää minut tuomalla eteen valmiin partituurin ilman etukäteistyötä.” ”Yhteistyö säveltäjien kanssa on kuin saisi suoran yhteyden luovaan lähteeseen. Teos viittaa Schubertin Winterreise-sarjan Der Leiermann -hahmoon eli kampiliiran soittajaan. ”Joskus on kuitenkin käynyt niin, että erikoisimmat ideat eivät välity nuoteista parhaalla mahdollisella tavalla
”Kuratoitua ohjelmaa voisi olla enemmänkin sen sijaan, että niitä riisutaan yhä enemmän pois.” Minna Lindgren kokee Ylen johdossa olevan painetta mitata yhtiön menestystä katsojaja kuuntelijaluvuilla. ”Nykykuulijat ovat avoimempia monenlaisille musiikinlajeille, joten mielestäni tämä vain heijastelee musiikkimaun muutosta. Tämä näkyi muun muassa viikoittaisina studionauhoituksina, festivaalien tuottamisessa, Ylen omina musiikkikokoonpanoina sekä konserttitaltiointeina. ”Paikallisradiot muuttivat Ylen suhteen nuorisokulttuuriin. ”En ymmärrä sitä, sillä se on aivan vastoin Ylen lakisääteistä tehtävää. ”Samoin kuin sanomalehdistöä ei enää kiinnosta, mitä artikkeleita paperilehdestä luetaan, vaan mitä artikkeleita nettisivuilla klikataan, tunnutaan Ylellä tuijotettavan vain Areenan katsojaja kuuntelijalukuja eikä lineaarisen median yleisöä.” Tuorein radiouudistus toteutettiin vuonna 2025, jolloin erityisesti Radio 1:een kohdistuneet muutokset, kuten kuuluttajien poistaminen sekä ohjelmavirran ja populaarimusiikin tuominen kanavalle, herättivät paljon yleisökritiikkiä. Kun eduskunnassa keskustellaan Ylestä ja sen merkityksestä, sen enemmistö on ’vanhanaikaisen Ylen’ puolella, sen, joka tarjoaa uutisia, kulttuuria ja urheilua, palvelee myös vähemmistöjä ja on luotettava. Sisällön ylhäältä päin saneleminen ei enää suoraan käynyt päinsä, sillä kuulijat saattoivat karata muille kanaville. Edessä oikealla edeltävän hallituksen pääministeri Urho Kekkonen.. Muuttuvat keinot ja soraäänet Vuoden 2003 radiouudistus toi Ylen kanaville soittolistat, ja niiden tarpeellisuudesta tai turhuudesta on ollut julkista keskustelua siitä lähtien. 50-luvulla Yle mainosti: ’Jos radiosta tulee ohjelmaa, josta ette pidä, jatkakaa kuuntelua, niin opitte pitämään.’ Tämän kulttuurin ehdin vielä itse kokea aloittaessani työt Ylellä. Sen sijaan luulen, että kuratoitua musiikkiohjelmaa ja pysyvyyden tunnetta tullaan arvostamaan jatkossakin, jos vain nuoret sukupolvet löytävät sen pariin.” Ulkoministeri Väinö Tanner kertomassa radion välityksellä talvisodan päättymisestä ja tulevan rauhan raskaista ehdoista vuonna 1940. Vaaliväittely ennen vuoden 1954 eduskuntavaaleja. Television ja Radio 1:n näkökulmasta koko 90-luku oli Lindgrenin mukaan kulttuuri-Ylen valtakautta, jossa se piti tehtävänään kertoa, jakaa ja tuottaa itse kulttuuria. Mutta johtotehtävissä on paljon yksityiseltä puolelta tulleita, joiden ajatukset kohderyhmästä, tavoitteista ja menestyksen mittareista ovat erilaisia kuin vanhan liiton yleläisillä, joille onnistuminen tarkoittaa vain hyvin tehtyä ohjelmaa”, Lindgren sanoo. ”Tarvitseeko omistaa enää yhtä kanavaa taidemusiikille?” Mäkelä toisaalta miettii. Myös taidemusiikkia, kansanmusiikkia ja jazzia julkaisevia levy-yhtiöitä tuli 1990-luvulla lisää, jolloin Ylen merkitys äänittäjänä ja julkaisijana väheni”, Lindgren muistuttaa. Radio Cityn suosio kertoi kuitenkin, että aika monet ihmiset halusivat kuulla muuta kuin mitä Yle tarjosi”, Lindgren muistuttaa. Sitä ennen Ylellä oli vielä vahva kansansivistystehtävä. ”Vuosituhannen vaihteessa rooli alkoi kutistua, ja isoin syy on varmasti rahoituksen väheneminen. 1990-luvulla Ylellä oli vielä 5 000 vakituista työntekijää, ja nyt heitä on alle 3 000. Hänelle luova ohjelmatyö erikoisohjelmineen on Ylen valtti, josta se tunnetaan. Vuotta myöhemmin Ylellä aloitti työnsä musiikkitoimittaja ja kirjailija Minna Lindgren. 14 R ONDO 3|2026 Radion ohjelmapolitiikka koki suurimman murroksensa, kun vuonna 1985 kaupalliset radioasemat sallittiin ja Yleisradion monopoli murtui. ”Yle on kokenut olevansa kilpailija muiden asemien joukossa ja pelännyt menettävänsä kuulijoita. Eihän Ylen olisi tarvinnut alkaa soittolistojen tielle, mutta se halusi reagoida samoilla keinoilla”, ajattelee Janne Mäkelä
Yleisradion orkesterin tehdaskonsertti Hietalahden telakan tehdashallissa 1945 Toivo Haapasen johtamana.. ”Viimeisin leikkaus on ollut 66 miljoonaa euroa, ja sellainen kokoluokka vaikuttaa koko Ylen toimintaan. Ymmärrän hyvin klassiseen musiikkiin liittyvät huolet, ja otamme kuulijapalautteen vakavasti.” Törn-Mangsin mukaan Ylen musiikkistrategiassa korostuvat moniäänisyys, kotimaisuus, uuden musiikin esittely sekä suomalaisia yhdistävien musiikkihetkien luominen. Yhdistäviin musiikkihetkiin kuuluvat puolestaan Uuden musiikin kilpailun (UMK) ja Elämäni biisi -ohjelman kaltaiset tuotannot. ”Puheohjelmia on yhä runsaasti, ja kuunnelmien määrää on päätetty nostaa kuluvana vuonna. Esimerkkinä moniäänisyydestä hän mainitsee viisi valtakunnallista radiokanavaa eri genreineen, kaikkien RSO:n konserttien televisioinnin sekä ohjelmavaihdon muiden eurooppalaisten yleisradioja tv-yhtiöiden kanssa. (Alinna) Eduskuntavaalien tuloslähetysstudio puolueiden puheenjohtajien seurassa vuonna 1972. Monet klassisen ystävät kuuntelevat mielellään myös jazzia ja kansanmusiikkia. Hän vastaa kritiikkiin Ylen radiokanavien kaupallistumisesta ja tasapäistymisestä lyömällä pöytään vertailevia lukuja. Raskaina sotavuosina haluttiin mielialoja kohottaa erilaisilla työpaikoille viedyillä konserteilla. Kaikki Radio 1:n musiikki on Törn-Mangsin mukaan käsin poimittua, ja kanavalla on yhä seitsemän klassisen musiikin erikoisohjelmaa sekä niiden lisäksi konserttitaltiointeja. Esimerkiksi Radio Suomi soittaa viikoittain 1 000 eri kappaletta, joista 70 % on kotimaisia, 40 % muuta kuin niin sanottua soittolistamusiikkia ja 20 % itsenäisten levy-yhtiöiden julkaisemia. Kappalevalikoima on selkeästi suurempi kuin kaupallisilla kanavilla. Eläköityvien musiikkiohjelmien tekijöiden tilalle ei ole ollut mahdollista palkata uusia tekijöitä, ja yksittäisiä radio-ohjelmia on ollut pakko vähentää”, Törn-Mangs tunnustaa. Mikäli haluaa kuunnella sataprosenttisesti klassista musiikkia, sitä on Areenan Yle Klassinen -digikanavalla. 15 R ONDO 3|2026 Moniäänisyys ja yhdistäminen keskiössä Toimitetun ja itse tuotetun ohjelman väheneminen on pitkälti budjettileikkausten seurausta, vastaa Ylen kulttuurija asiasisältöjen johtaja Johanna Törn-Mangs. | Radion sinfoniaorkesterin esiintyminen ensimmäisen ylikapellimestarinsa Toivo Haapasen johdolla 1939
Kulttuurin arvostus on laskenut yhteiskunnallisesti, kääntynyt jopa vihamielisyydeksi. Historiallisesti tarkasteltuna Yle on ollut maan suurin muusikoiden työnantaja. Suomalaiselle musiikille Yleisradion merkitys on kautta sen historian ollut valtava. Vuoden 1963 Eurovision laulukilpailujen Suomen-karsinnan tulostaulu. ”Mediakenttä ei ole koskaan ollut näin pirstoutunut, joten kulttuurisisältöä tulee tarjota monella eri tavalla, Yle Areena mukaan lukien, jotta tehtävämme toteutuu. Yle ehkä etsii nyt linjaansa: mennäänkö kuten ennen, tehdäänkö lisää soittolistoja vai millainen tulevaisuus tulee olemaan”, Mäkelä miettii. Yleisön suhde lineaariseen mediaan on muuttunut, ja Ylekin on jo jonkin aikaa joutunut sopeutumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Sisältöjen tulee sivistää, inspiroida, yhdistää, herättää tunteita ja luoda uskoa parempaan”, Törn-Mangs kertoo. ”Yle on päättänyt korostaa ja vahvistaa kulttuuritehtäväänsä. ”RSO:n ohella Yle työllistää muusikoita ja säveltäjiä myös televisioon. ”Lapsena lomalla maalla parasta virikettä oli kuunnella radiota, tuli sieltä sitten kansanmusiikkia, kuunnelmia tai tutkijoiden haastatteluja”, Lindgren muistelee. Se on ollut paras kulttuuriteko pitkään aikaan.” ■ Ryhmä VEK eli Aarre Elo, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla kuuluivat 1960-luvun tunnettuihin TV-kasvoihin. 16 R ONDO 3|2026 ”Myös suuret yhteiset hetket ovat tärkeä osa kulttuuritarjontaamme. Iskelmätähti Katri Helena (vasemmalla) edusti Suomea vuosina 1979 ja 1993.. Myös Ylen 100-vuotisjuhlasisällössä painottuu vahvasti kulttuuri. Maailmassa on paljon sotaa ja kriisejä, yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut ja yksinäisyys lisääntyy. En tiedä, miksei Yle keskity enemmän vahvuuksiinsa, kuten perinteiseen lineaariseen lähetykseen, joka kuitenkin pärjää vielä hyvin esimerkiksi autoradiossa. Yleisradiolaissakin sanotaan, että Ylen tulee tarjota myös virikkeellistä viihdettä”, muistuttaa Törn-Mangs. Samalla ne ovat tietysti myös viihdettä. Kaikilla on oikeus löytää itselleen merkityksellistä kulttuurisisältöä, joten siksikin sen tulee olla monipuolista.” Janne Mäkelä sen sijaan pohtii Areenan käytettävyyttä, mitä tulee käyttäjälle uuden ja kiinnostavan sisällön löytämiseen. Johanna Törn-Mangs on innoissaan muun muassa Sebastian Fagerlundin Morgonstjärnan-oopperan lähetyksestä huhtikuussa Yle Teemalla sekä toukokuun kolmipäiväisestä Kesäfestivaali-ulkoilmatapahtumasta, jossa on ohjelmaa monenikäiselle ja -tyyliselle yleisölle, muun muassa RSO:n ulkoilmakonsertti. ”Se tuntuu näyttäytyvän astiana, johon kaadetaan kaikki mahdollinen, ja toivotaan, että yleisö osaa penkomalla löytää haluamansa. Ylessä on hirveästi hyvää, muistuttaa kritiikistään huolimatta myös Minna Lindgren. Kukitettuna Irmeli Mäkelä, yksi laulun tekijöistä. Tätä vasten Yle on edelleen Suomen suurin ja kaunein mediatalo, korkealaatuinen ja monipuolinen, ja hoitaa hienosti raportoinnin niin olympialaisista kuin Mirjam Helin -laulukilpailuista”, Lindgren kehuu. ”Eivät ihmiset pyytäneet Muumit-lukumaratonia, mutta silti he rakastivat sitä. Tällaisessa ajassa on luotettavien uutisten rinnalla myös elintärkeää hoitaa Ylen kulttuuritehtävää parhaalla mahdollisella tavalla. Kenelle Yle soi. Kisan voitti kappale Muistojeni laulu. Suoratoisto valtasi ensin musiikin kuuntelun, sitten puheohjelmat ja tv-sarjat. Lindgren suhtautuu Yle Areenaan pääsääntöisesti positiivisesti, mutta painottaa Ylen roolin nimenomaan muuttuneen 2000-luvulla: koska musiikkia voi kuunnella muualtakin missä vain, on Ylen tehtävänä puhua kiinnostavista, odottamattomistakin aiheista ja tuoda esille harkiten kuratoitua uutta musiikkia. ”Kriittinen puhe siitä, että ennen oli paremmin, koskee yhtä lailla muutakin mediaa. On vaikea sanoa, millainen rooli jazzilla ja kansanmusiikilla olisi tässä maassa ilman Ylen konserttitaltiointeja, studioäänityksiä ja radiosoitosta tulevaa kuuluvuutta”, listaa Mäkelä. Hänen mukaansa Ylen rooli ei rajoitu vastaamaan kysyntään, vaan se voi myös luoda kysyntää
Sen ohjauksesta, lavastuksesta ja valosuunnittelusta vastasi Philipp Stölzl. 18 R ONDO 3|2026 LILLI PAASIKIVI valmistautuu ensimmäiseen itse kokonaan suunnittelemaansa kesään Bregenzin festivaalin intendenttinä. Weberin Taika-ampuja oli Bregenzin festivaalin ohjelmassa 2024 ja 2025. spektaakkeleita vetten päällä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: Bregenzer Festspiele. Järvilavan huikeat spektaakkelit ovat talouden runko, mutta myös pienimuotoisempaa, kunnianhimoista antia nähdään