3 2025 15,00 € Eeva Kontu Kaikki on musiikkiteatteria rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi Reija Wäre luo tanssia lokeroiden yli SOITTAMISEN ILO tulee työstä ja onnistumisesta Hannu-Pekka Björkman ui syvälle Dostojevskiin ULOS POTEROISTA ja esitykset kiertoon MITEN SYNTYY ekologinen wau-lavastus. cd Leirikalenteri Hakutiedot kesän 2025 musiikkileireille
klo 13 Su 15.6. Rondo_230x297mm.indd 1 Rondo_230x297mm.indd 1 21.2.2025 16.02.17 21.2.2025 16.02.17. klo 18 La 7.6. LIPUT Peruslippu 87 € Eläk. klo 13 Ryhmät: 10–39 hlöä 75 € 40– hlöä 72 € Ryhmätilausten vahvistus 30.4.2025 mennessä. Ei kerrytä bonusta. klo 13 La 14.6. klo 18, kantaesitys To 12.6. PUHELIMITSE TOIMISTOLTA 06 4242 900 Ollilantie 1, Ilmajoki ARK. klo 13 Su 8.6. Isoviha on ravisteleva ja ravitseva kertomus perhesiteistä, äidinrakkaudesta, sitkeydestä ja yhteistyön voimasta aikana, jolloin Venäjän brutaali hyökkäyssota Suomeen poltti Pohjanmaan mustalle mullalle. /opisk. Kuoronjohtajina Jouni Rissanen ja Marjut Vuorento, kertojana Natalil Lintala ja orkesterin kapellimestarina Eero Lehtimäki. 80 € Lapsi alle 14 v 43,50 € Väkevä ja ajankohtainen ooppera tuo vihan vuodet ja esivanhempiemme kohtalot jälleen Kyrönjoen rantaan. Sävellys Uljas Pulkkis Libretto Anneli Kanto Ohjaus Tuomas Parkkinen Musiikinjohto Eero Lehtimäki Musiikki Seinäjoen kaupunginorkesteri Lavastaja Juho Lindström Pukusuunnittelija Leena Rintala Rooleissa Wilhelmina Tómasdóttir, Erica Back, Reetta Haavisto, Jasper Leppänen, Rolf Broman, Tomi Punkeri, Minja Rantalainen. OOPPERAN ESITYKSET 2025 Pe 6.6. klo 13 Pe 13.6. Oopperakuoron ja Seinäjoen kaupunginorkesterin solisteina Helena Juntunen ja Waltteri Torikka. 5.–15.6.2025 LA 14.6. KLO 9–16 ARK. Peruslippu 59 € | Yhteislippu 56 € LIPUT JA LISÄTIEDOT VERKOSTA musiikkijuhlat.. KLO 9–16 ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT Vuodesta 1975 Lipun myynt i käy vilkk aana klikk aile siis itses i pian lippu kaupp aan! S-etukortilla liput -5 € oopperan perjantaija sunnuntaiesityksiin. klo 20 ILTA ILMAJOELLA – MUSIIKIN JUHLAA 50 VUOTTA Ilmajoen Musiikkijuhlien 50-vuotisjuhlakonsertti kulkee oopperan matkassa vuosikymmeneltä toiselle
lokakuuta Viimeiset esitykset! Rakastettava mutta kylmäpäinen, nerokas mutta pikkumainen, mahtava mutta yksinäinen. Köp biljetter • Osta liput svenskateatern.fi ?. . 13–15 & 16–18) Kaikki näytökset tekstitetään suomeksi – ja myös joitakin valittuja englanniksi! Näyttämökielemme on ruotsi, mutta älä anna sen estää sinua. Gunilla Hemmingin uusi näytelmä Amos Andersonista käsittelee valtaa ja rahaa sekä hintaa, jonka Amos sai maksaa menestyksestään. Lisää tekstityksestä svenskateatern.fi/fi/tekstitys Amos A Manus GUNILLA HEMMING • Regi KARI HEISKANEN Manus DENNIS KELLY Text och musik TIM MINCHIN Regi MARKUS VIRTA Ronja Rövardotter av Astrid Lindgren • Dramatisering Annina Enckell Musik Björn Isfält • Regi David Sandqvist . syyskuuta 2025 Uusintaensi-ilta Suurella näyttämöllä 1. Tekstitys mahdollistaa pääsyn suurempaan ja jännittävämpään teatteritarjontaan Helsingissä. HELSINGIN SANOMAT Kantaesitys Suurella näyttämöllä 4. SvT-Rondo-kokosivu.indd 1 SvT-Rondo-kokosivu.indd 1 26.2.2025 10.57 26.2.2025 10.57. . . Kuka hän oli. . Tfn 09 6162 1411 (ti-fr kl
LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi kahvilawillensauna.fi PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ SYKSYLLÄ 2025 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 2.4.2025 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ
Veronan oopperajuhlat ja Puccini festival LUMOAVAT OOPPERAMATKAT Fantastinen matka Italian oopperamaailmaan! Tutustumme kansallissäveltäjä Giuseppi Verdin vaiheisiin hänen kotonaan Roncolessa ja kuuntelemme mestariteos Nabuccon Veronan oopperajuhlilla. Leiri kale nter i Hakutie dot kesän 2025 musiikk ileireille. 70–73 Kuukauden klassikko: Orfeuksen harharetket Rondo arvioi 75 – 85 • Don Carlos Kansallisoopperassa • Viimeiset kiusaukset Tampereen oopperassa • Uusi Eden Studio Pasilassa • Sinun Margot Helsingin kaupunginteatterissa • Jumalat Kansallisteatterissa • Vampira KOM-teatterissa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 86 – 87 • Huhtikuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 88 – 89 • Piia Eskola leirikalenteri 90 – 97 • Rondon perinteinen leirikalenteri kertoo taas kesän mielenkiintoisimmat leirit, ohjelmat ja opettajat 98 Rondo palvelee 99 Kimmo Hakolan kolumni sisältö Q-teatterin Rikos ja rangaistus haastaa yleisön osallistumaan ja tekee katsojistakin Raskolnikoveja. Majoitukset hotelleissa Veronan ja Montecatini Termen historiallisissa keskustoissa. Vierailemme myös tuhansien kanaalien Venetsiassa ja tutustumme viulun valmistukseen Cremonan kaupungissa. Juttusarjan aloittaa Juhani Nuorvala. Myyntipalvelu 010 2323 200 • ma-pe 9-16 matkapojat.fi • Hinnat alk./hlö 2hh. Palvelumaksu 12€/varaus, netistä 0€. Toisena mestarina matkalla esittäytyy Giacomo Puccini, jonka ooppera kuullaan Toscanassa Torre del Lagon Puccini-festivaaleilla. ja 19.8.2025 alk./hlö 2hh 1698 € Hintaan sis. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Oopperat Veronan Oopperajuhlat 31.7.2025 Nabucco 21.8.2025 Nabucco Puccini-festivaali 2.8.2025 Turandot 23.8.2025 Madame Butterfly lähdöt 29.7. mm. lentomatkat, hotelliyöpymiset 2 hh aamiaisin, Veronan kävelykierros, oopperaliput kahteen näytäntöön, päiväretki Venetsiaan sisältäen venematkat ja kirkkokonsertin, Cremonassa tutustuminen viulun valmistamiseen, Luccassa yhteinen päivällinen viinitilalla, La Roncolessa vierailu Verdin synnyinkodissa, suomenkielisen oppaan palvelut kohteessa. 9 Pääkirjoitus: Taiteenalat keskustelemaan 10–14 Eeva Kontu, musiikkiteatterin energiapakkaus 16–21 Ulos poteroista ja esitykset kiertoon! 22–23 Mitä tekee teatterisäveltäjä. 49 Lauri Toivion sarjakuva 50–54 Hannu-Pekka Björkman palasi Q-teatteriin 56–59 Sirkku Peltola kertoo näytelmiensä taustat 60–63 Suomalainen näytelmä pursuaa tarinoita 64–67 Miten syntyy ekologinen wau-lavastus. 24–25 Jukka Untamala haluaa nostetta Joensuuhun 26 Tanssin talo satsaa kansainvälisyyteen 27 Ilkka Kuusisto in memoriam 29 Rondo CD: Gerontiuksen uni 30–31 Kantaesitys: Pauliina Isomäen Keisarin majakka 33 Minna Leinosen kolumni 34–35 Kulmalla: Knife Girl 36–39 Reija Wäre palasi balettiin 40–41 Keskustelua tasa-arvosta orkestereissa 42–44 Soittamisen ilo tulee työnteon kautta 46–47 Miten voi suomalainen musiikinopetus
Tavatessamme helmikuun alussa takana ovat juuri Oulun teatterin Kinky Bootsin ja Oslon Det Norske Teatretin Once-musikaalin ensi-illat, ja Kontu ehtii viimein keskittyä hetkeksi säveltämään musiikkia seuraavaan teokseensa. Kokoonpano on jousikvartetti, ja nauhoitettavaa musiikkia tulevat tekemään muun muassa huippuviulistit Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Hän säveltää, johtaa ja koordinoi musiikkiteatterituotantoja nauttien työmaastonsa monipuolisuudesta sekä siitä, ettei mitään voi eikä tarvitse tehdä yksin. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä musiikkinäytelmä Pensionat Oskarin ensi-ilta Tukholmassa on jo huhtikuussa. Syksyn tapaus oli Kontun säveltämä Minna Craucher Espoon teatterissa. 10 R ONDO 3|2025 IKAMOINEN KAUSI, Eeva Kontu puuskahtaa. tarinoiden kertoja Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: ANNA-MARIA VIKSTEN a. Syksyllä hän johti Helsingissä Moulin Rougen ja Dancer in the Darkin uudet tuotannot, vastasi musiikista Tarton Vanemuine-teatterin Kinky Bootsissa ja oli luomassa Jyväskylään Bosslady-musikaalia. EEVA KONTULLE kaikki on musiikkiteatteria, ja musiikkiteatteri voi olla mitä vain
Hän pystyi käymään bänditunneilla, soittamaan puhallinorkesterissa ja big bandissa sekä opiskelemaan teoriaa tavallista pitemmälle. Siellä vain sattui olemaan draamaja ilmaisutaidonopettaja Kyllikki Staff, joka pisti pystyyn kunnon musikaaleja. Esityksen kapellimestarina hän toimi ensi kerran jo lukioikäisenä. Kerran he esiintyivät Jääkärin morsiamen pääparina. Ilman Staffia Eeva Kontu ei ehkä edes olisi päätynyt alalle. ”Soitin ensin viulua, sitten fagottia, saksofonia, vähän klarinettia, sähköbassoa…” Onneksi Rauman musiikkiopistossa ei ollut tiukkaa. 11 R ONDO 3|2025 ”Tilasin juuri vinon pinon jousikvartettomusiikkia Boosey&Hawkesilta, että saan vähän värikyniä”, Kontu kertoo innoissaan. Kontu sai toteuttaa itseään vapaasti. Eurajoki, musikaalikunta Voisi suorastaan sanoa, ettei Eeva Kontu valinnut musiikkiteatteria, vaan musiikkiteatteri valitsi hänet. ”Pianoa olin aina soittanut siinä sivussa, mutta otin sen pääaineeksi vasta, kun siirryin Tampereelle opiskelemaan.” Tuolloin, vuonna 2002 Tampereen ammattikorkeakoulussa pilotoitiin musiikkiteatteriopintoja. Laulaminen ei kuitenkaan kiinnostanut Kontua yhtä paljon kuin soittimet. Eeva Kontu sai musikaalipuraisun koululaisena Eurajoella. Seiskaluokkalaisena hän soitti orkesterissa koulunsa Sound of Musicissa, eikä aikaakaan, kun hän jo oli johtamassa Viulunsoittajaa katolla sekä sovittamassa West Side Storya. Eikä kyseessä edes ollut musiikkioppilaitos, vaan aivan tavallinen pieni kunnanlukio Eurajoella. Linja on sittemmin noussut Suomen merkittävimmäksi, viimeistään kun Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterikoulutus lakkautettiin 2016. ”Olin niin kärsimätön, etten jaksanut keskittyä yhteen soittimeen kovin kauan kerrallaan”, hän nauraa. Toinen tältä tönäisyn saanut on basso Mika Kares, joka kävi Eurajoen lukiota samaan aikaan Kontun kanssa. | ”Haluan harjoitusvaiheessa olla tosi avoimena itseä lahjakkaampien ihmisten ehdotuksille ja antaa tilaa, että yksilöt saavat tehdä timanttia.”
”Haluan harjoitusvaiheessa olla tosi avoimena itseä lahjakkaampien ihmisten ehdotuksille ja antaa tilaa, että yksilöt saavat tehdä timanttia”, Kontu korostaa.. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös säveltäminen on noussut tärkeäksi osaksi Eeva Kontun työnkuvaa. ”Klikki ei tee asioista tylsempää, koska siihen pitää suhtautua kuin yhtenä muusikkona ja kanssasoittajana”, Kontu selittää. Ja työ jatkuu koko harjoitusjakson ajan, koska kapellimestarin on kanavoitava voimavarat ja johdettava prosessia siten, että harjoitusjakso tuottaisi parhaan lopputuloksen”, Kontu kuvailee. Siihen tarvitaan johtajuutta, mutta ennen kaikkea Kontulle on tärkeää kanavoida muusikkojoukon kykyjä omien näkemystensä sijaan. Osittain siksi hän samastui vahvasti Armi Ratiaan, josta kertovan oopperan sävelsi Ilmajoen musiikkijuhlille kesäksi 2023. 12 R ONDO 3|2025 Kasvupaikkoja Kun Kyllikki Staff eläköityi, hän perusti Luvialle Tasalan Talviteatteri -nimisen harrastajateatterin, jonka musikaaliesityksiin parikymppinen Kontu alkoi osallistua. Ensin hän teki rooleja, mutta alkoi pian johtaa samoja musikaaliklassikoita, joihin oli jo lukiossa päässyt käsiksi. ”Castingilla on iso merkitys, ja se on kapellimestarin sekä taiteellisen suunnittelijatiimin vastuulla. Välillä johdetaan pianon takaa, välillä johdetaan klikkiä. ”Musiikin tehtävä näyttämötilanteessa on kertoa energian liikkeestä. ”Se oli loistava ympäristö harjoitella rauhassa johtamista”, Kontu kertoo. Emootioiden, sisäisten maailmoiden ja henkilöiden välisten kemioiden pitää liikkua”, hän kuvailee. Opiskeluaikana kotitaloksi muotoutui Tampereen Työväen Teatteri, jossa Kontu on vaikuttanut kapellimestarina ja säveltäjänä lukuisissa tuotannoissa. ”Esityksellä on aikajana, johon on tietokoneohjelmoitu tietyt iskut, ja klikki luo sitä aikakoodia, että kaikki näyttämön tapahtumat menevät aivan kohdilleen. Siitä on isosti kyse musiikkiteatterin taiassa.” Jos klikki ei määritä esityksen rytmiä, se on kapellimestarin käsissä. Näpeissä koko kaarros Musiikkiteatterituotannoissa esitysten johtaminen on vain jäävuoren huippu kapellimestarin tehtävistä, joihin kuuluu roolittaminen, harjoituttaminen ja koko taiteellisen prosessin koordinointi. Välillä nuottitelineellä on Stephen Sondheim -tyylistä ”kunnon orkesterikamaa”, josta ei tule mitään ilman hyvää lyöntitekniikkaa, välillä taas kapellimestarin on ohjelmoitava kosketinsoittimia tai muuta elektroniikkaa. Kun Kontu vuonna 2012 asettui perheineen Helsinkiin, vakituiseksi yhteistyökumppaniksi tuli Helsingin kaupunginteatteri. Klikki tarkoittaa muusikoiden – joskus vain komppisoittajan, joskus kaikkien – korvanappiin tulevaa metronomi-iskua, jonka mukaan soitetaan. Esityksissä taas johdettavina on muusikoiden ja esiintyjien lisäksi tekniikka – valot, äänet ja lavasteiden vaihdot – joille kapellimestarin lyönti toimii aikamerkkeinä. Kontu on kuitenkin aina ollut freelancer. Kun esiintyjän on yhdistettävä laulu, näyttelijäntyö ja tanssi, on todella tärkeää valita ihmiset, jotka yhdessä olisivat enemmän kuin osiensa summa. Yksittäisiä temponkäsittelyn hetkiä tärkeämpää on, että kapellimestari pitää hyppysissään koko esityksen tempon ja kaarroksen. Näpeissä on lukuisia elementtejä yhtä aikaa. ”Se on kertomus suomalaisesta yrittäjyydestä ja naisjohtajuudesta, mikä puhutteli minua yksityisyrittäjänä tosi paljon”, kertoo Kontu, joka toivoo voivansa tuoda Armin jossain muodossa myös pääkaupunkiseudulle. Kontun mukaan ne hetket, kun johdetaan perinteiseen tapaan ”vain musiikkia”, ovat oikeastaan harvassa
Aikaisemmin hän oli säveltänyt musiikkia näytelmään, muttei kokenut vielä olevansa valmis kokonaisen musikaaliteoksen säveltämiseen. On kuvaavaa, että Kontun viihtyisä studiokin on osa erilaisia musiikkiteatteriosaajia yhdistävän MD Companyn päämajaa. Helposti innostuvaisena ihmisenä hän pitää siitä, että sytyke tulee ulkopuolelta. Samoin hänelle on mieluisaa ”möyhiä” käsikirjoitusta ja musiikkia yhdessä muiden kanssa. Näytelmäkirjailija Sirkku Peltolan kannustuksesta Kontu kuitenkin otti haasteen vastaan. 13 R ONDO 3|2025 Alussa on musiikkidramaturgia ”Ehkä tämä alati lisääntyvä keski-ikäistyminen alkaa tuoda esiin sitä, että voisi tehdä enemmän ’omia juttuja’. Viita 1949 oli vielä musiikkinäytelmä erillisine numeroineen, kun taas Tytöt 1918 syntyi yhtenäisenä dramaturgisena kaarroksena. Ideaalitapauksessa musiikkidramaturgia syntyy jo ennen librettoa säveltäjän, kirjoittajan ja ohjaajan yhteistyönä, Kontu kertoo. ”Aiheen pohjalta tehdään aikajana, josta sitten tulee kohtausluettelo, ja tutkitaan, että mikä sieltä alkaa jo pursuta aarioiksi tai yhteisnumeroiksi. Kun häntä vuonna 2015 pyydettiin säveltämään musiikkinäytelmä kirjailija Lauri Viidan elämästä TTT:lle, hän epäröi edelleen. Saatan alkaa säveltää jo ennen varsinaista tekstiä, että tässä kohtauksessa voisi olla tällainen energia.” Yhdessä on enemmän Kontu näkee itsensä joukkuepelaajana ja duunarina, joka säveltää ”palvelutarkoituksessa.” ”Musiikin tehtävä näyttämötilanteessa on kertoa energian liikkeestä”, hän kiteyttää. Heidän heittämänsä aiheet saivat Kontun pulppuamaan ideoita. ”Se voi olla eteen ja taakse tai syvälle ja ulos. Dramaturgia on musiikkiteatterin ytimessä, siis se, miten tarina ja musiikki rytmittyvät. TTT:llä vakiotiiminä olivat käsikirjoittajat Sirkku Peltola ja Heikki Salo. Seinillä on värikkäitä maalauksia, flyygelin päällä Bachin Wohltemperierte Klavierin nuotti ja plakaatti, jossa lukee ”I’m the CEO, bitch.” Kymmenisen vuotta sitten Kontu alkoi säveltää enemmän. Emootioiden, sisäisten maailmoiden ja henkilöiden välisten kemioiden pitää liikkua.” |. Mutta yksin en halua tehdä mitään, musiikkiteatteria tehdään aina yhdessä”, Kontu tuumii ja ottaa mukavamman asennon työhuoneen sohvalla. ”Ja huomasin, että säveltäminen on tosi mielenkiintoinen tapa hahmottaa tätä lajia.” Sittemmin Kontu on säveltänyt TTT:lle muun muassa musikaalit Tytöt 1918 ja Momentum 1900
”Edelleen musikaali tuntuu olevan suomalaisessa keskustelussa jonkinlainen kirosana. Enemmän lahjakkuutta johtaa parempaan teokseen”, Kontu sanoo. ”Näyttämöteosten johtaminen on ammattini, mutta kipuilen silti, pitääkö klassinen maailma minua kapellimestarina. Eeva Kontu otti kopin teoksesta, kun Jaakko Kuusisto joutui luopumaan sen sävellystyöstä. Päinvastoin. Hän on juuri aloittanut yhteistyön Ooppera Skaalan kanssa suuren uutuustuotannon kapellimestarina. ”Tytöt 1918 kertoi nuorista tamperelaisista naispunakaartilaisista. Kontu oli tekemässä roolitusta ja valitsi itseään inspiroivia ääniä – Nurmesniemeksi Piia Komsin, jolle hän sävelsi akrobaattisia aarioita. ”Kun työläiset purkautuvat ulos Finlaysonin tehtaasta, että nyt Helsingissä on tapahtunut kapina, eivät he ala laulaa, se olisi tuntunut teennäiseltä, vaan siinä on biittejä ja huutoja.” Toisen esimerkin hän antaa Armi-oopperan hahmoista. Ja meillä on niin samanlaiset käsitykset, että kun olemme ideoineet kokoonpanon, Marko suurin piirtein lukee ajatukseni. Heillä oli niin kiire saada äänensä kuuluviin, että musiikkiin alkoi sisäsyntyisesti tulla mukaan räppiä”, Kontu antaa esimerkin. Kontun säveltämät musikaalit ovat käsitelleet vahvoja yhteiskunnallisia teemoja historiallisten tapahtumien ja henkilöiden kautta. Armi sytytti kipinän paneutua oopperaan yhä enemmän. ”Musikaalia ei minulle missään nimessä määritä se, että se olisi kepeää, vaan siinä draama, puheilmaisu, lauluilmaisu ja musiikki yhdessä lavaelementtien kanssa kuljettavat tarinaa.” Kontu näkee musiikkiteatterin tapahtuvan ”ihanasti ja ärsyttävästi” klassisen ja ei-klassisen musiikin rajapinnassa. ”Edelleen musikaali tuntuu olevan suomalaisessa keskustelussa jonkinlainen kirosana. Haluaisin eroon siitä, että musikaali olisi jotakin halpaa ja viihteellistä.”. Kun angloamerikkalainen ohjelmisto dominoi mielikuvia, se ohjaa myös käsityksiä siitä, mitä musikaalilla voi tai ei voi tehdä. Kontua se turhauttaa. Haluaisin voida tarjota jotakin myös puhtaasti klassisille orkestereille”, pohtii Kontu, joka on valmistunut myös Lontoon Royal Academy of Musicin musiikkiteatterikapellimestarilinjalta. ”Jos orkestroisin yksin, ei siitä tulisi niin hienoa kuin Markon kaltaisen velhon käsissä! Olisin tyhmä, jos en hyödyntäisi hänen osaamistaan. ”Jaan aina ylpeänä kollaboraatiolistani. ”Minulle kaikki, missä on laulukerrontaa, on musiikkiteatteria, ja musiikkiteatteri voi olla mitä vain.” . Keskeisempää hänestä olisi panostaa kaikissa yhteyksissä diversiteettiin, niin tarinoissa kuin näyttämöllä. Lilli Paasikiven esittämä Armi muotoutui automaattisesti tummana resonoivaksi ja dramaattiseksi henkilöksi, kun taas Armin vastinpari Vuokko Nurmesniemi huusi tulla kuvatuksi koloratuurisopraanona. Mikä tahansa voi ilmetä oopperana kestosta, kokoonpanosta, tyylistä ja esitystilasta riippumatta. Jos se vaatii yhteistyötä toisten osaajien kanssa, ei hän ole tarrautumassa omaan egoon. Kontun luotto-orkestroija on Marko Hilpo, ja elektroniikan osalta hänellä on myös vakituiset yhteistyökumppanit. ”Ihailin oopperalaulajien instrumentteja, ja minua alkoi kiehtoa, mitä niille voisi säveltää.” Oman taiteellisen ilmaisun hiominen ei ole Kontulle itsetarkoitus. Silti keskustelu ”korkean” oopperan ja ”matalan” musikaalin erosta pulpahtaa säännöllisesti esiin. Mikään musiikki ei tule tyhjästä, vaan siihen on aina jokin reitti.” Ei määritelmiä vaan moninaisuutta Suomessa sävelletään hyvin paljon oopperaa, ja etenkin pienten toimijoiden tuottamat esitykset edustavat valtavaa musiikkiteatterin kirjoa. Sen sijaan hän kysyy itseltään, miten saadaan aikaisiksi paras mahdollinen teos. Antologia on osa MD Companyn suomalaisen musiikkiteatterin kehityshanketta, ja sen tarkoituksena on tehdä Suomessa sävellettyä musikaalikirjallisuutta tunnetuksi. 14 R ONDO 3|2025 Kontu kuulostelee, mitä kohtaus tarvitsee, jotta ”siihen voi uskoa”. Musikaalilla menee Suomessa lujaa. Esimerkiksi Maria Vilhelmiina Lindellin alias Minna Craucherin (1891–1932) tarinasta kumpusi vaikuttava teos identiteeteistä ja vallasta. Lukuisia ammattituotantoja tehdään ympäri maata, ja monet niistä ovat loppuunmyytyjä. Haluaisin eroon siitä, että musikaali olisi jotakin halpaa ja viihteellistä”, Kontu painottaa. Eeva Kontu toimii Helsingissä vuodesta 2022 järjestetyn Musiikkiteatterifestivaalin taiteellisena johtajana ja kuratoi 100 suomalaista musikaalilaulua -nuottikirjasarjaa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi viime vuonna
16 R ONDO 3|2025 ulos poteroista, esitykset kiertoon! Teksti: HARRI KUUSISAARI
Tanssin toiveena on ollut saada kaupunginteattereista runko kiertueverkostolle. Onko se utopiaa kulttuurileikkausten aikana. ”Freelancekentän ja VOS-laitosten kohtaamisissa on ongelmia aina talousrakenteesta, toimintakulttuurista ja aikajänteistä alkaen. 19 R ONDO 3|2025 Tanssia kiertoon verkostolla Kotimaisen kiertueverkoston käynnistäminen on ollut suomalaisen tanssin ja sirkuksen kentän tavoitteena vuosikymmenten ajan. Tanssin kuusi aluekeskusta tekevät sarallaan hyvää työtä, mutta sille ei voi mitään, että 80 prosenttia tanssin ammattilaisista asuu pääkaupunkiseudulla, jonne myös suurin osa esityksistä jämähtää. Niin, ja valtion rahoitustakin tarvittaisiin. ”On poliittinen päätös, halutaanko Suomeen alueellisesti ja monitaiteisesti tasavertaista kulttuurielämää. Tähtäin ei voi olla vain tässä ja nyt vaan 50–100 vuoden päässä”, Tenhula sanoo. Tanssin on pakko saada pysyvämpiä rakenteita. Nykyisin teosten elinkaaret jäävät liian lyhyiksi sekä toiminnan tuottavuuden että taiteilijoiden toimeentulon näkökulmasta. |. VOS-uudistuksessa luodut taloudelliset kannustimet esitysten vastaanottamiseksi ovat niin pienet, etteivät ne tee toiminnasta kannattavaa. Tarvitaan muutosjoustavuutta, kokonaisnäkemystä ja muuttuviin olosuhteisiin reagoimista. Tilat soveltuvat esittävälle taiteelle, ja niissä on kiinteää teknistä varustusta ja henkilökuntaa. Valtiot subventoivat toimintaa noin 500 000 eurolla vuodessa, ja siihen kuuluu myös yleisötyötä. Hän vetää Loisto-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tanssin ja sirkuksen kiertuetoimintaa ja kansainvälistymistä. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Lukuisista hankkeista ja aloitteista huolimatta vierailuja ja kiertuetoimintaa koordinoivaa järjestelmää ei ole saatu aikaiseksi. Niissä on kiertueita koordinoiva keskuselin (Dansnät Sverige, Dansenett Norge), jonka kokoamista esityksistä teatterit ja kulttuuritalot valitsevat haluamansa. Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula ehdottaa, että Suomessa vastaava keskuselin voisi olla Tanssin talo, ja tanssin aluekeskukset olisivat partnereita, joiden tehtävänä on valita paikallisesti toimivia esityksiä ja rakentaa yleisösuhdetta. Lindholm katsoo, että esimerkkiä esitysten liikkeelle saamiseksi voitaisiin ottaa Ruotsin ja Norjan verkostomalleista. Ilman subventioita se on vaikeaa”, sanoo Zodiak Uuden tanssin keskuksen kehityspäällikkö Katarina Lindholm. Välimatkat Suomessa ovat pitkiä, ja esiintyjien palkkiot ja matkakulut on saatava mahdutettua budjettiin. Suuri osa Suomea on pimennossa sen suhteen, mitä tanssissa ja nykysirkuksessa tapahtuu
Mutta sekään ei ole tuottanut mitään pysyvämpää. Muusikot ovat jo hitsautuneet siihen, eikä bussissa istumisessa ole suurempia ongelmia. Se on liikaa. ”Emme kopioi suurten orkestereiden ohjelmia, vaan teemme omanlaistamme. Suomalainen barokkiorkesteri (FIBO) saa kiertueisiin. Tarkennettuna lainkohta kuuluu: Korotettua valtionosuutta voidaan myöntää, jos huomattava osa toiminnasta on kiertuetai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa tai muusta kulttuuripoliittisesta syystä. Kotka on kuitenkin luvannut seisoa orkesterin takana. Emme voi loputtomiin jäädä tilapäisprojektien varaan.” ”Tanssin on rakennettava uusi yleisö, ja se vie aikaa ja tarvitsee työtä myös lasten ja nuorten parissa. Miksi. Reissaaminen laitetaan puoliksi. Säästöäkin tulee, kun konsertit voidaan toistaa. Esimerkiksi Sinfonia Lahdella oli aiemmin säännöllinen konserttisarja Hämeenlinnan Verkatehtaalla, mutta ei enää. Olemme Verkatehtaan kanssa kuitenkin kontaktissa yksittäisten vierailujen tiimoilta”, kertoo Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahti. Saimaa Sinfoniettan pohjana on kaupunkien välinen pitkän tähtäimen sopimus, jolla on jo 20 vuoden pituinen perinne. Tanssi resonoi pikkuhiljaa ja antaa aineksia ihmetellä, mikä maailma on. 20 R ONDO 3|2025 ”Paljon hyviä hankkeita on ollut, kuten säätiöiden tukema Uudet klassikot, joka mahdollisti vapaan kentän ja VOS-laitosten yhteistyötä. Sinfoniat soimaan yhteistyöllä Musiikin alalla orkesterien välinen yhteistyö on käytännössä sitä, että kaksi tai kolme pienempää maakuntaorkesteria tekee yhteiskonsertteja, jotka mahdollistavat isompaa kokoonpanoa vaativien teosten esittämisen. ”Saimme näihin vierailuihin aiemmin valtiolta erityisrahoitusta, mutta uuden VOS-lain mukaan tällaista toimintaa pitäisi olla peräti 25 prosenttia toiminnasta, jotta sitä voisi hakea. Toivottavasti leikkaukset eivät nyt tuhoa hyvin toimivaa systeemiä, jollaiseen VOS-lakikin kannustaa.” Varsinaisia orkesterifuusioita Suomessa on vain Kymi Sinfonietta, mutta sekin on kohdannut vaikeuksia, kun osapuolista toinen, Kouvolan kaupunki on halunnut vähentää satsaustaan osakeyhtiöön. Vakiintuneimmat yhdistelmät ovat Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkestereista koostuva Saimaa Sinfonietta sekä Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterien yhteistyö. Nykyisin yhteisprojekteja on neljä kaudessa. Olemme osa isoa perimää, ja vuorovaikutus rikastuttaisi kaikkia”, Tenhula korostaa. Kiertämisen vaikeus johtuu samoista syistä kuin teatterissa ja tanssissakin: ei ole kutsujatahoa, jolla olisi vierailumäärärahoja. On edullisempaa saada kansainvälisiä huippuvierailuja, jos niillä on viisi esitystä eri puolilla maata yhden sijaan. On voimauttava kokemus tunnistaa näyttämöllä jotain, jonka tuntee omakseen.” Lindholm ja Tenhula haluavat korostaa myös kansainvälisten vierailuverkostojen näkökulmaa. Näin saadaan myös toistettua konsertit. Yhdistämällä 21-henkinen Lappeenrannan orkesteri Mikkelin 12-jäseniseen jousistoon saadaan sinfonietta, jolla on jo enemmän ohjelmiston mahdollisuuksia. Mutta tällaiselle jakamiselle pitäisi olla ensin rakenteet. Yleisökin odottaa näitä kauden huippukohtia”, kertoo Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen. Olisi saatava valtakunnallinen digitaalikirjasto, jonka avulla kuka tahansa pääsisi taidemuotoon sisään. ”Ei kulttuuria voi katsoa pelkästään Suomen näkökulmasta. Niissä mukana olo mahdollistaisi EU-tukia ja suomalaisen tanssin vientimahdollisuuksia. ”Kyllä tämä todella tärkeä taiteellinen piristysruiske on