Rondo Classic 03/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 2023 15,00 € CLASSIC 60 jyrki anttila vie operetteja maakuntiin Miten Bach pääsi kanttoriksi LEIPZIGISSA. turandot ja valkoisen miehen fantasiat SOITINKORJAAJALLE riittää töitä osmo vänskä tienhaarassa: säveltäminenkin kiinnostaisi cd RONDO VUOTTA 1963 – 2023
# kuhmofestival kuhmofestival.fi facebook.com/kuhmofestival @kuhmofestival KUHMON 53. KAMARIMUSIIKKI 9.-22.7.2023 JUURET JA SIIVET
vänskä tienhaarassa 14–18 uuden musiikin sanansaattajat 8–11 • Taidemusiikin kentälle syntyvillä uusilla toimijoilla on halu sekä uudenlaiseen ilmaisuun että kantamaan nuorempien sukupolvien ääniä ja tulkintoja. Tavoitteena on saada syrjäseutujenkin ihmiset tekemisiin elävän musiikin ja akustisen laulun kanssa. Osmo Vänskä joutui johtamaan alkuvuoden konserttejaan pyörätuolista. Performanssitaiteilija Laura Rämä osana CHANGEnsemblen tuotantoa Perttu Haapasen säveltämässä Podium-teoksessa. 20–22. © SH U TT ER ST O C K • Osmo Vänskä täytti juuri 70 vuotta ja on ensimmäistä kertaa 35 vuoteen ilman omaa orkesteria. Loukkaantuminenkin pani katsomaan asioita uusiksi. 4 R ONDO C LASSIC 3|2023 © LI SA -M AR IE M AZ ZU C C O © LIINA SIPILÄ WWW.RONDO.FI CLASSIC 3 / 2023 operetteja maakuntiin © LIINA SIPILÄ • Tenori Jyrki Anttila järjestää operettija konserttikiertueita ympäri Suomea. Jyrki Anttila vaihtaa luontevasti ohjelmistoaan iskelmästä Wagneriin. Maaliskuisella Musica Nova Helsinki -festivaalilla on tilaisuus tutustua näihin vapaisiin uuden musiikin yhtyeisiin
Käväisemme myös aistimassa tunnelmaa kaikille avoimessa torikonsertissa. 7 Pääkirjoitus: Yhteistyössä olisi voimaa 8–12 Osmon Vänskän haastattelu 14–18 Uuden musiikin sanansaattajat 20–22 Jyrki Anttila laulaa ja roudaa 23 Rondo cd: Esa-Pekka Salosen sellokonsertto 24 Miten pitää kiinni huippumuusikoista. Hän hoiti musiikinjohtajan tehtävää 27 vuoden ajan ja sävelsi hurjan määrän mestariteoksia. Händelin ooppera Julius Caesar Rondon lukijamatkalla Leipzigiin 9.-12.6.2023! 31. Bachin jäljillä Leipzigissa Koe J.S. J.S. MUSIIKKIMATKA OK-MATKAT Hämeentie 31, 00500 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelma ja hinnat: okmatkat.fi Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelman.. Rondo ja OK-Matkat tarjoavat nyt ainutlaatuisen tilaisuuden kulkea kuuluisimman Tuomaskanttorin jalanjäljillä. Kesäisen lukijamatkan ohjelmassa on lyhyt läpileikkaus Bach-festivaalin runsaasta annista, Georg Friedrich Händelin ooppera Julius Caesar Leipzigin oopperassa sekä tutustuminen kaupungin kulttuurihistoriaan ja nähtävyyksiin suomenkielisen oppaan johdolla. toukokuuta 2023 tulee kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Johann Sebastian Bach aloitti työnsä Leipzigin Tuomaskirkon kanttorina. Bachin teoksia niiden autenttisilla esityspaikoilla ja G.F. Lisäksi konserttiohjelmistossa on Bachin soitinkonserttoja ja soolokantaatteja, viulu-cembalosonaatteja sekä kamarimusiikkia. 46–49 Kuukauden klassikko: Mozartin Sinfonia nro 40 50–51 Tähtioopperaa ja politiikkaa Wienissä Rondo arvioi 52 – 58 • Turandot Kansallisoopperassa • Lentävä hollantilainen Tampereella • CD ja DVD -sivut suomessa soi 60 – 61 • Kemi kurkottaa eteenpäin • Maaliskuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 62 – 63 • Tavoitteena soittamisen ilo Media 64 • Yle Teema ja striimit 66 Rondo palvelee 67 Kai Amberlan kolumni sisältö VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: J.S. Bach-ohjelman ytimenä ovat kantaattikonsertit kahdessa säveltäjän elämän tärkeässä kirkossa. Bach on siitä lähtien ollut tärkeä osa Leipzigin kulttuuriperintöä, ja vuonna 1907 perustettu Leipzigin Bach-festivaali on ollut tiennäyttäjänä säveltäjän perinnön vaalimisessa. 26–27 Kantaesitys: Max Savikankaan Ihmisen jälkeen 29 Olli Virtaperkon kolumni 30–31 Kulmalla: Stina Koistinen 33 Lauri Toivion sarjakuva 34–37 Bachin tie kanttoriksi Leipzigiin 38–39 Turandot ja orientalismi 40–41 Soitinkorjaajalla riittää töitä 42–44 Miksi ja miten musiikki vaikuttaa
klo 14 JÄRVENPÄÄ, Sibelius-sali Su 26.11. klo 18 IISALMI, Eino Säisä -sali La 18.11. klo 14 KUOPIO, Kuopion Musiikkikes kus Su 29.10. klo 14 RYHMÄT/INFO: TUOTTAJA@OPERART.FI | Puh: 044 980 1167 | WWW.OPERART.FI LIPUNMYYNTI:. klo 18 HÄMEENLIN NA, Verkatehda s La 14.10. klo 14 TURKU, Turun konserttisal i Su 15.10. klo 18 PORI, promenadis ali Ma 1.1.2024 klo 18 ESPOO, Tapiolasali La 6.1.2024 klo 14 Liput: 48.50€ Ryhmät: 43.50€ * Helsinki: Liput 58.50€ / Ryhmät 48.50€ operart jyrki anttila esittää: operart jyrki anttila esittää: JYVÄSKYLÄ, Paviljonki-sali Pe 17.2.2023 klo 18 LAHTI, Sibeliustalo Su 19.02.2023 klo 14 HYVINKÄÄ, Hyvinkää-sali To 30.3.2023 klo 18 KOUVOLA, Kuusankoskitalo Pe 31.3.2023 klo 18 LOHJA, Laurentius-sali La 1.4.2023 klo 14 VANTAA, Kulttuuritalo Martinus Su 2.4.2023 klo 14 ESPOO, Tapiolasali Ke 25.10.2023 klo 18 TAMPERE, Tampere-talo Pieni sali Ke 1.11.2023 klo 18 liput: 48,50€ | Ryhmät: 40€ liput: 48,50€ | Ryhmät: 40€ rooleissa mm: rooleissa mm: jyrki jyrki anttila anttila laura laura pyrrö/ pyrrö/ Hannakaisa Hannakaisa nyrönen nyrönen marika marika hölttä hölttä jasper jasper leppänen/ leppänen/ Tuomas Tuomas miettola miettola ohjaus: ohjaus: juulia juulia tapola tapola lavastus: lavastus: jari jari jalonen jalonen Jyrki Anttila | Hannakaisa Nyrönen/Anu Hälvä Johannes Pessi/Vikke Häkkinen | Emilia Vesalainen-Pellas Senja Syrjälä | Leena Reinman MARIZA LIPUT: 48,50€ RYHMÄT KEVÄT: 40€ RYHMÄT SYKSY: 43,50€ Kreivitär Em me ric h Ká lm án Anu Hälvä ESPOO, Tapiola-sali To 20.4.2023 klo 18 FORSSA, Forssan työväentalo Pe 21.4.2023 klo 18 NOKIA, Kerhola La 22.4.2023 klo 14 RAUMA, Rauma-sali Su 23.4.2023 klo 14 TORNIO, Joentalo Pe 29.9. klo 14 LAHTI, Sibeliustalo Su 31.12. klo 18 LOHJA, Laurentiussali Ke 11.10. klo 14 VARKAUS, Warkaus-sali Pe 17.11. klo 14 ÄÄNEKOSKI, Suolahtisali Su 19.11. klo 19 YLIVIESKA, Kulttuurikeskus Akustiikka La 30.9 klo 14 OULU, Madetojan sali Su 1.10. WITH OPERETTA ORCHESTRA Helsinki, Musiikkitalo * Ti 21.3
RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © Li sa -M ar ie M az zu cc o R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi t Rakenteiden saaminen reilummiksi olisi kaikkien etu.. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Toivottavasti Kemin lisäksi esimerkiksi Mikkelissä saadaan aikaan nostetta, joka saisi kulttuurilaitosten kohtaloja keikutelleet päättäjät ymmärtämään, mistä alalla parhaimmillaan voi olla kyse. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA vapaan kentän ryhmät ja sarjojen järjestäjät kuten Helsinki Seriös, Ritarihuone-konsertit ja Hietsun Klassinen tekevät korvaamatonta työtä etenkin kamarimusiikin alalla, ja oopperaseurueista esimerkiksi Opera Box järjestää yhtä paljon uusia oopperatuotantoja kaudessa kuin Kansallisooppera mutta siihen verrattuna alle prosentin julkisella tuella. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Yhteistyö lisäisi musiikkielämän diversiteettiä, ja sen tehostamiseksi tarvitaan porkkanaa mutta tarvittaessa myös keppiä VOS-ehtoja tarkentamalla. Hän kysyy aiheellisesti, että eivätkö kunnat, joilla ei ole kulttuuritarjontaa omasta takaa, voisi tulla sitä tarjoavia yrityksiä vastaan edes tilavuokrissa. Tärkeintä, että on diversiteettiä, ja yleisön mieli avautuu uudelle ja jännittävälle. Pienetkin orkesterit tarjoavat harvoin kuultuja säveltäjänimiä, uutta musiikkia ja tyylitietoisia barokkiprojekteja. Ideoista ei todellakaan ole suunnittelussa pulaa, ja ajan myötä on saanut nähdä ohjelmistojen merkittävän monipuolistumisen. Vapaita ryhmiä auttaisi myös tilojen tarjoaminen sellaisin ehdoin, että se niille kannattaa. Väki hupenee maaseudulla, ja kulttuurin pitäminen edes jotenkin ihmisten ulottuvilla vaatisi enemmän tahtotilaa ja yhteistyötä kuntien ja alan toimijoiden kanssa sen sijaan, että jäädään nyhjöttämään paikalleen, kun kello käy. yhteistyössä olisi voimaa MAALISKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 3|2023 TOIMITUS . Uusi avaus VOS-laitosten ja vapaiden ryhmien yhteistyön lisäämiseksi on Opetusja kulttuuriministeriön ja neljän suuren säätiön perustama Uudet klassikot -rahasto, joka on poikinut projekteja jo mm. Näiden rakenteiden saaminen reilummiksi olisi kaikkien etu. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kai Amberla, Johanna Hasu, Katariina Henttonen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Timo Kiiskinen, Kimmo Korhonen, Matti Lehtonen, Markus Luukkanen, Lauri Toivio, Matti Tuomisto, Olli Virtaperko O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Turun Punainen viiva -oopperatuotannon sekä barokkiyhtye Ensemble Nylandian ja Kymi Sinfoniettan yhteistyön muodossa. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Naispuolisten säveltäjien lisääntyminen ohjelmissa on ollut nopeaa. 7 ÄMÄN LEHDEN orkesterikalenterin kokoaminen on hauska mielikuvitusmatka konsertteihin ympäri Suomea. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2023 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Mutta kaikki hyvä musiikki on paikkansa ansainnut, säveltäjän sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Tasokas kamarimusiikki on se, johon kannattaa pienissä kaupungeissa panostaa. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . KAIKKI TAIDE ei tietenkään tapahdu laitoksissa, ja siitä hyvänä esimerkkinä on tässä lehdessä esiteltävä Jyrki Anttilan yhtiön toiminta uusien oopperoiden tuottamisineen ja operettija konserttikiertueineen, jotka ulottuvat myös pienille paikkakunnille ympäri Suomea. Lopetusuhan allakin olleessa orkesterissa riittää yritystä kohti uutta. . Hyvä niin, vaikka joskus tulee mieleen, että mennäänkö valinnoissa joukon mukana sen sijaan että tehtäisiin oikeasti omia löytöjä. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. Kemin kaupunginorkesterin ja Länsi-Pohjan jousikvartetin intendenttinä toimiva laulaja Virpi Räisänen on kutsunut kuuluisia kansainvälisiä yhtyeitä kuten Danelja Brodsky-kvartetit konsertoimaan yhdessä omien soittajien kanssa ja kouluttamaan nuoria projektissa, joka toteutetaan yhteistyössä musiikkiopistojen kanssa. Myös vapaat ryhmät konsertoisivat mielellään laajemmin ympäri maata, jos siihen olisi mahdollisuus
Oikea jalka meni ensin, sitten kylki, ja kyynärpää rysäytti olkapään. Ajattelin, että olisi kiva, jos kaikkea ei tarvitsisi peruuttaa. Se on kovaan tahtiin tottuneelle maestrolle uusi tilanne. Jälleennäkeminen ei ollut tavallisimmasta päästä, sillä Vänskä johti harjoitusviikon ja konsertin pyörätuolista. Vänskä on neuvotellut lääkärien ja orkesterien kanssa, millä edellytyksillä hän voisi hoitaa joitakin sovittuja keikkoja. maestro pyörätuolissa Teksti: MARKUS LUUKKONEN © LIS AM AR IE M AZ ZU C C O k Osmo Vänskä on tämän vuoden alusta ollut ensimmäisen kerran 35 vuoteen ilman omaa orkesteria. Toipumisajaksi on arvioitu kuusi kuukautta. Lonkkamalja meni pirstaleiksi.” Vänskä leikattiin Töölön sairaalassa. Esitin suunnitelman, että johtaisin Lahden ja Islannin konsertit pyörätuolista. ”Kiipesin tikapuita, kun kolmannella askelmalla jalka luiskahti ja putosin paljaalle betonilattialle. ”Minulla on hirmuinen määrä rautaa lonkassa.” Vänskä näyttää puhelimestaan röntgenkuvia. Sen lääkärit hyväksyivät.” © K AT JA LU O M A OSMO VÄNSKÄ on maailmankuulu orkesterien rakentaja. Niittejä on 69, ja ne ovat todella järeitä. Loukkaantuminen on opettanut elämästä tylylläkin tavalla. Vänskä loukkaantui tapaturmaisesti 6. Oikeaa olkavarttaan hän ei voinut liikuttaa, joten liikkeet oli keskitettävä sormiin, ranteeseen ja kyynärvarteen. 8 R ONDO C LASSIC 3|2023 APELLIMESTARI Osmo Vänskä vieraili tammikuussa johtamassa Sinfonia Lahtea kuuden vuoden tauon jälkeen. joulukuuta ollessaan tyttärensä ja tyttärentyttärensä kanssa sisäleikkipuistossa. Melkoinen koordinaatioharjoitus siis. Vakava tapaturma sekä Soulin ja Minnesotan pestien päättyminen ovat antaneet aikaa miettiä tulevaisuuden liikkeitä. Pääasiassa olen yrittänyt selvitä kunkin päivän pakollisista aktiviteeteista. Dynaamisesta kehonkielestään tunnetulla Vänskällä oli käytössään vain vasen käsi sekä osa oikeasta. ”Minulla on voimakkaita kipulääkkeitä. Loukkaantuminen asettaa työtilanteenkin uuteen valoon.
Vuoden päätteeksi Vänskä väistyi myös Soulin filharmonikkojen ylikapellimestarin paikalta. Levytykset poikivat runsaasti esiintymiskutsuja, ja Lahden orkesteri nähtiinkin konsertoimassa eri puolilla maailmaa. Tilanne on nyt uusi, ja siihen pitää sopeutua. ”Olen ollut vuodesta 1988 vähintään yhden orkesterin ylikapellimestari. Jälkimmäinen pesti jäi hiukan yllättäen kolmen vuoden pituiseksi. R ONDO kannessa. Vänskä on maailmankuulu orkesterien rakentaja. ”Lahden ihme” eli Sinfonia Lahden nousu maakuntasarjasta kansainväliselle tasolle tapahtui vuosina 1985– 2008. Ensimmäiset Sibelius-levyjen arvostelumenestykset tulivat 1990-luvun alussa. Loukkaantuminen asettaa tämänkin uuteen valoon.” Rakentajan kaksi urotyötä 19 vuotta kestänyt kausi Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana päättyi kesäkuussa 2022. Vänskä aloitti päävierailijana. 9 R ONDO C LASSIC 3|2023 Vänskän tilannetta täydentää se tosiseikka, että hän on ollut vuoden 2023 alusta ilman omaa orkesteria – ensimmäisen kerran 35 vuoteen. Melkoinen koordinaatioharjoitus siis. | Liikkeet oli keskitettävä sormiin, ranteeseen ja kyynärvarteen
”Meidät pyydettiin avajaisiin. Beethovenin 5. ”Niin, olimmeko Yhdysvaltojen parhaita. Väkevimmät muistijäljet syntyivät 2015 Kuubassa ja 2018 Etelä-Afrikassa. sinfonian ykkösosa soitettiin ilmaveivinä ja vähän lyhennettynä. Levytykset aloitettiin Beethovenista ja Sibeliuksesta. Tämä sopi orkesterille mainiosti luovan, mutta laiskana harjoittajana tunnetun Eiji Ouen jälkeen. Teimme Nelson Mandelan juhlavuotena kuusi omaa konserttia ja työskentelimme kahden nuoriso-orkesterin kanssa. Viimeksi tehtiin Mahlerin sinfoniat, joista osa odottaa vielä julkaisuaan. Mutta kehitys oli kuin lumivyöry, johon tempautui mukaan sopivia ihmisiä. Orkesterien laittaminen paremmuusjärjestykseen on jokseenkin mahdotonta, mutta Minnesotassa oli aihetta hymyyn esimerkiksi maaliskuussa 2010. Vuonna 2014 irtosi Grammy-palkinto parhaasta orkesteriesityksestä, ja vielä 2021 brittilehti Gramophone nimesi Minnesotan ”Vuoden orkesteriksi”. Orkesteri oli samankaltaisessa tilanteessa kuin Lahti parikymmentä vuotta aiemmin: haastaja, jonka piti teroittaa kynsiään noustakseen Yhdysvaltojen perinteisten suurten, ”Big Fiven”, rinnalle. 10 R ONDO C LASSIC 3|2023 © JO EL LA R SO N Minnesotassa Vänskä aloitti vuonna 2003. The New Yorkerin Alex Ross kirjoitti Carnegie Hallin konserttien jälkeen, että ”Minnesotan orkesteri kuulosti, minun korviini, siltä, kuin se olisi maailman paras”. On se kova juttu, että noilta säveltäjiltä voi tänä päivänä tehdä sinfonioiden kokonaislevytykset.” Vänskä kiittelee jo Lahdessa alkanutta yhteistyötä ruotsalaisen Bis Recordsin kanssa. On suostuttava myös juttuihin, jotka ovat itselle vieraita, jos ne eivät ole ristiriidassa omien arvojen kanssa.” © LIS AM AR IE M AZ ZU C C O ”Minulle merkitsee vain se, onko orkesteri tarpeeksi hyvä ja ovatko muusikot halukkaita tekemään kovaa työtä.”. ”Kuubassa kävimme ensimmäisenä amerikkalaisena orkesterina sen jälkeen, kun diplomaattisuhteet oli avattu uudelleen. Sitä pitää kysyä kriitikoilta ja musiikkivaikuttajilta. Oli hienoa nähdä 300 soittajaa lavalla, ammattilainen ja opiskelija samassa pultissa, ja kokea yhteinen into.” Ei vain rusinoita pullasta Minnesotan orkesteri pyrki vahvistamaan siteitään paikalliseen yleisöön. Vänskä oli täynnä itseluottamusta. ”Yhteistyö on ollut suurenmoista. Tuottaja Rob Suff ymmärtää täysin, mitä kapellimestari haluaa.” Kiertueista kolme suuntautui Eurooppaan. Hän kertoi useissa haastatteluissa aikovansa nostaa orkesterin Yhdysvaltojen parhaaksi. Miten kaikki onnistui. Lisäksi soitettiin Princen Purple Rain.” Vänskän mielestä orkesterien kannattaa olla avoimia sille, mitä ympärillä tapahtuu. Monen mielestä Etelä-Afrikan kiertue oli kuitenkin ylittämätön. Tulosta syntyi. ”Ei voi ottaa vain rusinoita pullasta. Yksi tilaisuus tuli, kun NFL-joukkue Minnesota Vikingsille rakennettiin uusi 73 000-paikkainen stadion. Soittajilta Vänskä vaati täydellistä sitoutumista
Sen hän kuitenkin sanoo, että Soulin orkesterilla on kulttuurista ja traditiosta nousevia rajoitteita. Jälleennäkemisissä vallitsi riehakas tunnelma: yleisö osoitti suosiota jo ennen konserttien alkua, ja lehtereillä liehuteltiin Suomen lippuja. Kun osoittautui, ettei muuttaminen ole mahdollista, oli parasta lähteä. Vuosiin 2020–2022 mahtui ainakin koronapandemia sekä viime syksyn Eurooppaan suuntautunut konserttikiertue. Jos orkesterilla ei ole näkyvyyttä, eivät ihmiset sitä tule kuuntelemaankaan. Sopua ei syntynyt, ja orkesteri asetettiin työsulkuun. Uusi sopimus sisälsi Vänskän mukaan 15 prosentin palkanalennukset. Orkesteri on Etelä-Korean paras, ja se voisi olla hyvin korkealla myös kansainvälisesti, mutta hallinto herättää paljon kysymyksiä.” Vänskä ei lojaalisuussyistä halua avata tarkemmin, mitä hallintoon liittyvät kysymykset tarkoittavat. On suostuttava myös juttuihin, jotka ovat itselle vieraita, jos ne eivät ole ristiriidassa omien arvojen kanssa.”. Lukot vaihdettiin Orchestra Hallissa niin, ettei muusikoita päästetty edes sisään. ”Olimme kuilun partaalla. Minkälaisesta orkesterista oli kyse. ”Yritin kaksi vuotta muuttaa perusasioita. Kotiyleisön tuki säilyi yli puolitoista vuotta kestäneen työsulun aikana ja sen jälkeen. ”Soul oli aika kompleksinen juttu. Orkesteria kohdeltiin kuitenkin epäoikeudenmukaisesti, enkä voinut katsoa sitä syrjästä.” Orkesteri järjestäytyi ja alkoi konsertoida uudella nimellä. Taidelaitoksen vastuu on tehdä työnsä niin, että siitä muodostuu kaupungilleen tärkeä. Tein jo runsas vuosi sitten päätöksen, etten ole kiinnostunut jatkosta.” | ”Ei voi ottaa vain rusinoita pullasta. Vänskä arvioi, että orkesterin tuho oli lähellä. Vuonna 2012 orkesteri ja sen hallinto ajautuivat myrskyisään työehtoriitaan, kun soittajille esitettiin 35–40 prosentin palkanalennuksia. Korealaisia komplekseja Osmo Vänskän tuorein pesti Soulin filharmonisessa orkesterissa päättyi vuodenvaihteeseen. Vänskä vetosi kiistan molempiin osapuoliin, mutta kun sekään ei tehonnut, hän irtisanoutui. ”Syntyi tilanne, jossa monet kokivat, että rasismiin pitää ottaa kantaa. Toimintani oli epäortodoksista, sillä työtaistelussa ylikapellimestarin tehtävänä on yleensä häipyä taustalle. Kun orkesteri tuntuu omalta, sitä myös tuetaan.” Minnesotan-kausi sisälsi taloudellisesti epävarmoja aikoja. 11 R ONDO C LASSIC 3|2023 George Floydin kuoleman jälkeen Minnesotan orkesteri on pyrkinyt lisäämään taidemusiikin diversiteettiä nostamalla esiin eriväristen säveltäjien musiikkia. Grammya juhlittiin tilanteessa, jossa soittajat eivät saaneet palkkojaan. Tilanne laukesi, kun hallinto suostui vaihtamaan neuvottelijoitaan
”Klassinen musiikki on siellä tosi kova juttu. Mutta en ole vielä niin kokenut. Vänskä oli pandemia-aikana yhteensä kolme kuukautta Soulissa karanteenissa, ja sinä aikana syntyi paljon sävellyksiä. Mieli tekisi tehdä lisääkin. ”Riippuu siitä, kuka kysyy. ”Muutama orkesteri on kysynyt, mutta joukossa ei ole ollut sellaisia, joita olisin miettinyt tarkemmin. Minnesotassa kerroin jo hyvissä ajoin ennen viimeistä jatkosopimusta, että tämän jälkeen se on ohi. helmikuuta 70 vuotta. Koreassa ostetaan myös eniten cd-levyjä koko maailmassa.” Säveltäminen kiinnostaa Osmo Vänskä täyttää 28. Minkälainen suosio länsimaisella taidemusiikilla kaiken kaikkiaan on Etelä-Koreassa. Täytyy vain tehdä päätös, haluanko varata sille aikaa.” Koti on Minneapolisissa, jossa se näillä näkymin pysyykin. Vaimoni Erin Keefe on orkesterin konserttimestari. Ei meillä ole tällä hetkellä tarvetta lähteä mihinkään. Miltä se tuntuu. Olin siellä kuusi kertaa, joten yhteensä kolme kuukautta kului karanteenissa. ”Kun matkustin pandemian aikana Koreaan, vietin aina kaksi viikkoa karanteenissa. Toisaalta vierailevana kapellimestarinakin on aika mielenkiintoista.” Maantieteellisiä ehtoja ei ole. Tämän huomaa kansainvälisistä musiikkikilpailuista, joiden palkintosijoilla korealaiset ovat vahvasti edustettuina. Vänskä kertoo, että hän on surutyönsä tehnyt. 12 R ONDO C LASSIC 3|2023 © SCOTT STREBLE Orkesterista haluttiin ja halutaan yhä lippulaivaa maan klassiselle musiikille. ”Ainakin toistaiseksi. Töitä tehdään, jos kutsuja riittää.” Haluaisitko vielä ylikapellimestariksi. ”Nuorempana luulin, että ikäiseni ukot ovat jo aika vanhoja. Silloin syntyi sävellyksiä. ”Minulle merkitsee vain se, onko orkesteri tarpeeksi hyvä ja ovatko muusikot halukkaita tekemään kovaa työtä.” Vänskä toteaa, ettei hänen ole vielä tarvinnut toden teolla puntaroida mahdollista uutta kiinnitystä. Se oli molemmin puolin selkeää, ja orkesterilla oli aikaa etsiä uutta kapellimestaria.” Säveltäminen kiinnostaa Vänskää yhä enemmän. Meillä on lisäksi asunto Helsingissä.” ?. Ajattelen kuten moni muu kapellimestari, että me emme jää eläkkeelle. Uudeksi ylikapellimestariksi on nimitetty New Yorkin ja Hong Kongin filharmonikoista tuttu hollantilainen Jaap van Zweden. Menetpä mihin tahansa musiikkikorkeakouluun, kaikkialla on iso määrä korealaisia. Aiemmin hän on säveltänyt harvakseltaan, mutta koronapandemian aikana syntyi nippu uusia teoksia. Meillä on Mississippi-joen rannalla kaunis koti
MYÖS JATKUVA HAKU!. Schumann SU 14.5. Yli-Salomäki TO 18.5. KLO 17 ESPOON KULTTUURIKESKUS AFTER WORK IV Tarmo Peltokoski, kapellimestari Tarkiainen . KLO 18 ESPOON KULTTUURIKESKUS AMERIIKAN REISSU Ryan Bancroft, kapellimestari Katharine Dain, sopraano Ives . Zinovjev (ke.) . Barber . Smith . Zemlinsky TO 6.4. KLO 19 PMMP-tribuutti Keski-Pohjanmaan konservatorion salissa Alli Järvelän D-tutkinto ja opinnäytetyö Alli Järvelä laulu Anni Kaakinen laulu Ilari Mäkelä koskettimet, taustalaulu Konsta Kivelä kitara Samuli Kiiveri basso Oskari Paakki rummut Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA WWW.KPKONSA.FI Tähtäimessä musiikista ammatti. Zemlinsky . K?enek KONTROLLI 24.3. KLO 15 SELLOSALI HETKIÄ IV: UNIA JA RUKOUKSIA Olli Leppäniemi, klarinetti Kamus-kvartetti Golijov . Janne Nisonen, kapellimestari Vieraana kirjailija Juha Itkonen Webern . Caleb Young, kapellimestari Katharine Dain, sopraano Puhujavieraana klo 18 professori Laura Kolbe Eisler . KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS TUNNEKUOHUJA Tarmo Peltokoski, kapellimestari Mackenzie Melemed, piano Tarkiainen . 1,50 € TO 2.3. myös Jatkuva haku! Suomen monipuolisin konservatorio Klassinen musiikki | Kansanmusiikki | Pop/jazz-musiikki | Musiikintekijä YHTEISHAKU 21.2.–21.3.2023. 10?30 € + toimitusmaksut alk. Yhteishaku 22.2.-22.3.2022. Copland . KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS JÄLKIÄ AJASSA Ryan Bancroft, kapellimestari Simon Crawford-Phillips, piano Hugo Ticciati, viulu Kamus-kvartetti Macklay . Toteuta unelmasi Kokkolassa. KLO 18 ESPOON KULTTUURIKESKUS VAPPUAATON KONSERTTI: ERIK LINDSTRÖM ELÄÄ! Antti Rissanen, kapellimestari Aili Ikonen, laulu Panu Savolainen, vibrafoni Iskelmäja viihdemusiikin suurhahmon 100-vuotisjuhlakonsertti. Montgomery. klo 20 Konservatorion Sali Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA VIIMEINEN VALITUSVIRSI KE 10.4. TO 4.5. Puumala (ke.) DIKTAATTORI 10.3. Beethoven SU 30.4. Olari Elts, kapellimestari Alexander Melnikov, piano Solisteina Heta Sammalisto, Olivia Moss, Tuomas Miettola ja Samuli Takkula Puhujavieraana klo 18 toimittaja Hannu Pesonen Beethoven . Liput alk. Copland PE 5.5. Saunders . Lu . Šostakovitš KANNANOTTO 31.3. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS LUDWIG VAN BEETHOVEN: MISSA SOLEMNIS Ryan Bancroft, kapellimestari Solisteina Katharine Dain, Tuija Knihtilä, Jussi Myllys ja Tommi Hakala Emo Ensemble P O L IT II K K A -F E S T IV A A L I E S P O O N K U L T T U U R IK E S K U S K L O 1 9 Emma Rahjan opinnäytekonsertti ke 11.4.2018 klo 18 Konservatorion sali Emma Rahja, sopraano | Anna Kuusniemi, viulu | Ewa Tracz-Lejman, sello | Tero Tavaila, piano & cembalo Meine Seele hört im Sehen Meine Seele hört im Sehen Varjoa ja valoa Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Nelli Marjomäen opinnäytekonsertti Pieni sydän Tiistaina 10.4.2018 klo 20 Konservatorion iso sali Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Moments Ilmari Tunkkari, sello Johanna Tilus, piano Bach Debussy Schumann Keski-Pohjanmaan konservatorion sali Tiistaina 9.4.2019 klo 20.00 ILMARI TUNKKARIN C-TUTKINTO & OPINNÄYTEKONSERTTI Flying Foos Tribute To Foo Fighters Torstaina 11.4
Lavalla Hanna Kinnunen, Jutta Seppinen, Darren Acosta ja Pinja Nuñez.. ”Meitä yhdistää halu inhimillisyyteen, toistemme näkeminen ensisijaisesti ihmisinä ja sitten vasta muusikkoina”, Karen lisää. ”Meitä yhdistää innostus Oliverosin musiikkiin sekä hänen deep listeningin [suom. Tekemisemme on sekä kokeilua että hauskanpitoa”, jatkaa sellisti Iida-Vilhelmiina Sinivalo. Rondo esittelee kolme uteliasta ja kokeilunhaluista kotimaista ryhmää. syväkuuntelu] ja äänitietoisuuden konsepteihinsa. Laajennetut esitystekniikat laajentavat myös soittajan itsensä tapaa kokea musiikki, ja samoin yhtyeen kautta on kiinnostavaa tutkia myös improvisoidun ja notatoidun musiikin esittämisen eroja. © LIINA SIPILÄ vapaat ja ketterät Earth Ears Ensemble on syvän kuuntelun äärellä Taidemusiikin kentälle syntyvillä uusilla toimijoilla on halu sekä uudenlaiseen ilmaisuun että kantamaan nuorempien sukupolvien ääniä ja tulkintoja. ”Meillä kaikilla on tutkimuksellinen suhtautuminen musiikkiin. Oliveros ajatteli John Cagen tyyppisesti, että kaikki soiva on musiikkia, mutta hänelle erityistä oli fokus siihen, että myös itse kuuntelija – sekä soittaja – on aina niin ikään musiikkia”, kertoo pianisti Helga Karen, yksi ryhmän viidestä jäsenestä. 14 R ONDO C LASSIC 3|2023 VUONNA 2021 PERUSTETTU Earth Ears Ensemble on saanut nimensä säveltäjä, muusikko ja musiikkifilosofi Pauline Oliverosin (1932–2016) kappaleesta. Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Perttu Haapasen säveltämässä Podiumissa CHANGEnsemble tarkasteli kriittisesti kapellimestari-instituutiota ja klassisen musiikin rakenteita
”Syksyn 2021 esityksemme Talvipuutarhassa ei puolestaan noudattanut yleisönkään osalta tavallista konserttikaavaa, vaan he saivat kävellä ympäriinsä ja kokea musiikin osana puutarhaa. ”Esimerkiksi Musica novan tämän vuoden konserttimme teema on Material sound and the mental body. Olemme etsineet teoksia, joissa on otsikon kaltaista illuusiota ja surrealismia, ja joissa keskitytään äänen ohella myös materiaan, eli soittimeen ja ihmiseen. ”Tarvitaan useita tekijöitä ja yhtyeitä, jotta syntynyt musiikki pysyy elävänä”, Sinivalo jatkaa. He ovat tutustuneet toisiinsa sekä DocMus-tohtorikoulutuksessa että samanhenkisen musiikin parissa esittäjinä ja kuuntelijoina. Yleisö oli tiedostamattaankin myös osa teosta omilla äänillään tai liikkumisellaan”, Karen jatkaa. ”Konsertissa soitetaan monenlaisia objekteja ja käytetään elektroniikkaa. Teosten vaatiessa Earth Ears pyytää mukaansa vierailijoita, mutta soittaa usein myös sellaisia teoksia, joita ei ole sidottu jäsenten pääinstrumentteihin. Missä menevät teoksen rajat, kuinka teokset suhtautuvat toisiinsa, kuinka käytämme esityksessä tilaa, miten aplodien kaltaisia ulkomusiikillisia käytänteitä voitaisiin rikkoa, kuinka taivuttaa totuttua tapaamme asettua vuorovaikutukseen konserttikontekstissa koettavan äänen ja teoksen kanssa – kaikki nämä kysymykset kiinnostavat meitä”, Sinivalo pohtii. ”Haluamme leikkiä sillä, mitä kuulija kokee, ja innostaa hänet uudestaan nykymusiikkikonserttiin – oli se sitten raamiltaan perinteinen tai kokeileva”, Karen muotoilee. Toisien esityksien unohdettu tärkeys Eräs Earth Earsin fokus on puhaltaa eloa jo kantaesityksensä saaneeseen nykymusiikkiin muun muassa tuomalla ulkomailla esitettyjä teoksia ensi kertaa Suomeen. Pienetkin muutokset saattavat vaikuttaa siihen, mitä teos merkitsee tai miten se otetaan vastaan.” Earth Ears kuvailee erääksi tavoitteekseen nykymusiikin elävöittämisen. On soittajanakin kokemuksellisesti kiinnostavaa olla mukana esityksessä, jossa soivia tiloja tuotetaan muullakin kuin oman soittimen akustisella äänellä”, Sinivalo lisää. Inspiraationa ovat esineet ja ihmismielen tuttujen struktuurien rikkominen ja uudelleenrakentaminen”, Karen valaisee. 15 R ONDO C LASSIC 3|2023 Konserttikäytännön raamin kallistamista Sinivalon ja Karenin lisäksi ryhmään kuuluvat myös huilisti Livia Schweizer, klarinetisti Lucy Abrams-Husso ja äänisuunnittelija Tuukka Tervo. ”Se ei tarkoita, etteivätkö muut soittajat sitä tekisi, vaan että haluamme tuoda oman äänemme ja toivottavasti uuden näkemyksen”, Karen täsmentää. Earth Ears Ensembleä kiinnostaa Pauline Oliverosin filosofian mukaisesti laajentaa musiikillinen ajattelu myös yleisön, esitystilan ja esittäjien kehojen ääniin. ”Uusille teoksille on tärkeää saada kantaesityksensä, mutta yhtä tärkeää on saada niille esityksille seuraavia esityksiä, joiden kautta voidaan luoda yhä uusia tulkintoja ja kokeilla erilaisia lopputuloksia erilaisissa konserttikokonaisuuksissa”, Sinivalo kertoo. K U VA T © K AIS A JO H AN SS O N |. ”Juuri sillä tavalla haluamme viedä musiikkia eri paikkoihin ja eri yleisöille. ”Kun soitamme jo olemassa olevia teoksia, voimme kappaleen ’synnyttämisen’ sijaan pysähtyä tutkimaan syntymän jälkeistä elämää. Tapa kuunnella ja tulkita ääntä voi huomaamatta muuttua
Esitys uusitaan huhtikuussa 2023. Toisaalta, jos ajattelee avantgardea, ’etuvartiota’, niin siihen se sopii. Tuomme eloa ihmisten elämään!” Aho lisää. ”Ainoa tekemisiä yhdistävä tekijä on tainnut olla elävän musiikin läsnäolo, mutta esiintyjäkäsityskin on laajempi kuin klassisen musiikin puolella yleensä. ”Taiteidenvälisyys ei ole itseisarvo vaan palvelee tarinaa tai tunnelmaa. ”Se, että ammattitaiteilijoiden esityksessä ei-muusikko soittaa klassista musiikkia, oli mielestäni paljon radikaalimpaa kuin alastomuus.” Kulttuurikomppania Eloan monitaiteellinen leikkikenttä. 16 R ONDO C LASSIC 3|2023 © ANNI KIVINIEMI ”TANSSIPUOLELLA COMPANY on tyypillinen termi, jota on vaikea kääntää järkevästi suomeksi. ”Nimen loppuosa tulee siitä, että aloitimme toimintamme järjestämällä Eloa-festivaalin elokuussa, ja sen ympärille sitten kehittyi kaikki muu.” ”Se on lyhyt ja ytimekäs, liittyy eloon ja eläväisyyteen. Välillä yksittäinen teos saattaa kutsua tekemään muun kokonaisuuden ympärilleen. Vaikka Aho kantaakin Eloan taiteellisen johtajan titteliä, vastaa se hänen ja Kriikun mukaan tällä hetkellä enemmän toiminnanjohtajan roolia. Suunnittelemassa ja toteuttamassa on muusikkojen ohella väkeä myös muun muassa näyttämötaiteiden, kuvataiteiden ja kirjallisuuden puolelta. Eloan hallitus valitsee toteutettavat projektit ja niille kullekin taiteelliset vastuuhenkilöt. ”Tietoinen valintamme on myös ollut, että esityksiämme järjestetään usein myös muualla kuin paikoissa, joihin kulttuuria yleensä tullaan kokemaan.” Roolien sekoitus ravistelee Produktiot ovat keskenään hyvinkin erilaisia, ja uutuus vaihtelee myös sen mukaan, minkä taiteenlajin näkökulmasta asiaa lähestyy. ”Esimerkiksi Ilkosillaan-konsertti oli minulle tanssitaiteilijana tapa tutkia klassisen musiikin performatiivisuutta, yleisösuhdetta ja siihen liittyviä konventioita. Eloan esittämä nykymusiikki on puolestaan usein melko soivaa ja ’hyötysuhteeltaan kannattavaa’, harvoin mitään äärimmäisen kompleksia, joka vaatisi harvinaista instrumentaatiota ja pitkää harjoittelujaksoa. Projektit kulkevat hyvin erilaisia reittejä, vailla tiettyä sapluunaa”, Aho kertoo. Kulttuurikomppania kuulostaa kyllä puolisotilaalliselta. Eloan pariin tulevat ihmiset myös tahtovat sellaista ja ovat kokeilunhaluisia tekemään oman erityisalueensa ulkopuolisia asioita”, Kriikku lisää. Muusikot usein näyttelevät, tanssivat tai saattavat tehdä esitystä varten tekstejä”, Aho tuumii. Komppania sopii myös poikkitaiteellisuuteemme ja erikoisiin erityistilanteisiin ja -paikkoihin”, jatkaa Eloa ry:n hallituksen jäsen, tanssija Sanni Kriikku. ”Muihin tanssitaiteen toimijoihin tätä on vaikea verrata, mutta minulle Eloa on mahdollistanut juurikin poikkitaiteellista, jopa transdisiplinääristä tekotapaa. Se, että ammattitaiteilijoiden esityksessä ei-muusikko soittaa klassista musiikkia, oli mielestäni paljon radikaalimpaa kuin alastomuus”, Kriikku miettii. Konserttien lisäksi Eloa on tuottanut muun muassa myös musiikillisia lyhytelokuvia. Nykymusiikin ohella tuotannoissa korostuvat myös 1900-luvun alku ja ranskalainen musiikki. Sanassa on tekemisen energia, kollektiivi kuulostaa enemmän porukalta, joka vain on”, kuvailee säveltäjä-huilisti Heta Aho, vuonna 2015 perustetun Kulttuurikomppania Eloan taiteellinen johtaja. ”Eloa sisältää kyllä hetkellisiä, projektikohtaisia kollektiiveja, mutta ei ole yhtä määritelty joukko. En halua ohjelmoida nykymusiikkia pelkän nykymusiikin seuraan. Suurella osalla Eloan aktiiveista on vähintäänkin klassisen musiikin taustaa. ”Osin tämä liittyy henkilökohtaiseen makuun, mutta impressionismi toimii myös todella hyvin elävän kuvan ja muun visuaalisen kanssa. Soittajien koulutuksessa ja taustassa kuitenkin kuuluu myös se vanhempi musiikki”, Aho pohtii. ”Varjele meni esimerkiksi niin, että [improvisaatioyhtye] Tölöläb toi tanssijoille musiikkia, johon teimme koreografian, mutta myös tanssijoilla oli liikettä, johon soittajat improvisoivat”, Kriikku jatkaa. Kulttuurikomppania Eloan Ilkosillaan-konsertissa esiintyjät – ja toisella kerralla myös yleisö – olivat näytöksessä alasti
”CHANGEnsemblen idea syntyi noin viisi–kuusi vuotta sitten. Eloa on tuottanut myös musiikillisia lyhytelokuvia. Ryhmällä ei ole vakituista soittajistoa, vaan kokoonpano joustaa projektista toiseen, Seppisen ja Lindebergin toimiessa kiinteinä jäseninä ja taiteellisena työryhmänä. Halusin lähteä kuitenkin rakentamaan jotain omaa, ja sitä kautta pyysin Tuulia mukaan”, kertoo Seppinen. Pianon ääressä Matleena Nyman filmissä Veteen pudonnut kuu (2021). 17 R ONDO C LASSIC 3|2023 CHANGEnsemblen YDINRYHMÄ ovat Jutta Seppinen ja Tuuli Lindeberg. Yritin perustaa ilmasto-orkesteria, mutta tuli ilmiselväksi, etten kamariorkesteria pysty niin vain apurahalla käynnistämään. Vaikka Seppinen kantaa virallisesti ryhmän taiteellisen johtajan roolia, on Lindebergin osuus yhtä lailla tärkeä ohjelmiston etsimisessä ja konseptien ideoimisessa. | © EL LA K IV IN IE M I © VILLE RAASAKKA CHANGEnsemble joustaa installaatioista oopperoihin CHANGEnsemblen perustaja, kapellimestari ja mezzosopraano Jutta Seppinen ei epäröi laittaa itseään fyysisesti likoon esityksissään. Molempien ammattiuran varrelta löytyy niin solistista laulamista, ensemblelaulamista kuin johtamista, mutta siinä missä Lindeberg on keskittynyt ennen kaikkea barokkija nykymusiikin solistitehtäviin, on Seppinen satsannut pitkälti kapellimestarin ja kuoronjohtajan rooliin
Ideoita ei tarvitse jauhaa niin monen rattaan läpi, vaan päästään heti ytimeen”, Lindeberg kuvailee. ”Kaikkia mukaan kutsuttuja yhdistää halu olla käsittelemiemme ilmiöiden ytimessä, mutta myös kiinnostus kyseenalaistaa asioita. ”Siellä syntyy poikkitaiteellisia yhteyksiä ja raamien ulkopuolista ajattelua. Toivomme, että tulevaisuudessa meidät tunnettaisiin alustana, josta voi hakea yhteistyömahdollisuuksia”, Seppinen täsmentää. Prosessi on itsellenikin uudenlainen. Ei ole itsestään selvää, että kollegan kanssa viihtyy ja voi puhua aivan mistä vain. Meillä on mielestäni mahdollisuus hyödyntää tätä odottamattomuuden kapasiteettia. Esimerkiksi haluan kapellimestarina luoda uudenlaista, avoimempaa ja vähemmän hierarkkista johtamiskulttuuria.” Välillä CHANGEnsemble nostaa ohjelmistoonsa myös Suomessa varjoon jääneitä teoksia, kuten Georges Aperghisin vokaalimusiikkia ja tammi-helmikuussa yhdessä Ooppera Skaalan kanssa tehdyn Aulis Sallisen Barabbas-dialogeja -teoksen. Jutta Seppisen huomionarvoisiin sooloteoksiin kuuluu Heinz-Juhani Hofmannin raju Ihmissydän (2020). © VI LL E R AA SA K K A. Musica nova Helsingissä CHANGEnsemblen sateenvarjon alla – itsenäisesti rahoitettuna projektina – on Seppisen ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion installaatio Mosaiikki, joka asennetaan Tero Saarinen Companyn harjoitusstudioon. Ääniä varjoista ja vaikeita aiheita CHANGEnsemble kirjoittaa kuvauksessaan haluavansa ”käsitellä ristiriitaisia ja torjuttuja aiheita, tuoda esiin marginaaliin jäänyttä taidetta ja tilata uutta musiikkia”. Lindebergin mukaan kiinnostavimmat asiat tapahtuvat vapaan kentän marginaaleissa, instituutioiden ulkopuolella. Sopraano Tuuli Lindeberg ja lyömäsoittaja Ville Syrjäläinen Georges Aperghisin musiikin parissa CHANGEnsemblen esityksessä vuonna 2020. ”1900-luvun loppuun on hautautunut paljon musiikkia, joka ei pääse esille, esimerkkinä myös Morton Feldmanin musiikki, jota olemme suunnitelleet esittävämme”, Lindeberg kertoo. ”Äänestäni tehdään nauhamateriaalia, joka soi kahdeksan tuntia päivässä auki olevan installaation aikana. Olen itse mukana kahdesti päivässä osuudessa, jossa laulan ja liikun paikan päällä sekä improvisoin eri materiaalien – hiekan, sahanpurun ja veden – parissa. Aiheena on muistaminen ja unohtaminen, jonka pidämme melko abstraktilla, alitajuisella tasolla”, Seppinen kuvailee. Siihen ja sen kautta pystyy tuomaan toisistaan hyvin eroavia näkökulmia taiteeseen, esittämiseen ja esiintymiseen, kontaktiin yleisön ja esiintyjien välille. Saman otsikon alle voi mahtua niin monenlaista”, Lindeberg tuumaa. Aiheet ovat olleet vaikeita myös insestiä käsitelleessä Heinz-Juhani Hofmannin Ihmissydämessä tai kriittisesti kapellimestari-instituutiota ja klassisen musiikin rakenteita käsitelleessä Podiumissa”, Seppinen kertoo. ”Yhteistyössämme on myös tärkeää, että viihdymme toistemme seurassa. . ”Ensemble toimii tukikohtana monenlaiselle tekemiselle. Toivon, että kaikessa tekemisessämme on humaani ja kunnioittava lähtökohta”, Seppinen lisää. ”Esimerkiksi Minna Leinosen liikeooppera ALMA! toteutti kaikki nämä kolme missiota. ”Produktioissa käsitellyt teemat eivät välttämättä ole helppoja, kepeitä tai viihdyttäviä, mutta niissä on silti juuri se aito inhimillisyys, joka kannattelee halua tehdä tällä alalla työtä”, Lindeberg jatkaa. Voimme tehdä esimerkiksi oopperan, installaation tai kahden laulajan sooloteoksen; emme ole tietynlaiseen esitystai kokoonpanoraamiin sidottuja. 18 R ONDO C LASSIC 3|2023 © JU TT A SE PP IN EN ”Meidät erottaa muista suomalaisista ryhmistä ennen kaikkea kyky esittää hyvin haastavaa aikamme solistista vokaalimusiikkia
17 R ONDO C LASSIC 3|2023 Yhteishaku 5.3.–30.3.2023 Tee elämäsi paras ratkaisu Opiskele musiikin ammattilaiseksi TAMKissa Musiikkipedagogi (AMK), 240 op • Instrumenttipedagogi • Musiikinteoriapedagogi, laaja-alainen musiikkipedagogiikka • Musiikinteoriapedagogi, säveltäminen • Kuorontai orkesterinjohtaja Muusikko (AMK), 240 op • Musiikkiteatteri Tulossa syksyn 2023 yhteishakuun • Musiikkipedagogi (YAMK) Hae täällä: opintopolku.fi Lisätietoa opinnoista ja hakemisesta: tamk.fi tuni.fi/tamkmusiikki Suomen Kulttuurirahaston SOITINLAINAT haettavina 10.–31.3.2023 Soittimet on tarkoitettu lainattaviksi muusikoiden käyttöön määräajaksi. Lisätietoja osoitteesta skr.fi/soitinlainat G .B G u a d a g n in i, M ila n o 17 5 4 , k u v a : H e ik k i T u u li.. Vanhojen italialaisten ja ranskalaisten arvosoitinten lisäksi kokoelmassa on myös tasoltaan ammattiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia soittimia
Kilometrejä on kertynyt 60 000 vuodessa. Yksityisyrittämisen kipinä ajaa tenori JYRKI ANTTILAA järjestämään operettija konserttikiertueita ympäri Suomea. Hän laulaa esityksissä itsekin eikä karta iskelmiäkään. Tavoitteena on saada syrjäseutujenkin ihmiset tekemisiin elävän musiikin ja akustisen laulun kanssa. Hänen OperArt -ohjelmatoimistonsa on järjestänyt kiertueita 18 vuoden ajan, työllistänyt ison määrän laulajia ja muusikoita ja pitänyt hiipuvaksikin luullun taiteenalan, operetin puolia. Roudarista toimitusjohtajaksi, markkinoijasta taiteilijaksi – mikä energia miestä vie. 20 R ONDO C LASSIC 3|2023 YRKI ANTTILA TULEE TAPAAMISEEN Helsingin Musiikkitalolla, mutta hän ei ole sellainen laulaja, joka on jäänyt taidepalatsien suojiin. Itse hän vaihtaa luontevasti ohjelmistoaan iskelmästä WAGNERIIN. Siitä hän taas palaa Wagnerin oopperoihin. Hän viettää aikaansa yhtä lailla kuorma-autonsa ratissa, roudaten operettilavasteita ja konserttitarpeita ympäri Suomea ja jakaen mainoksia ja liimaillen julisteita. operettia yrittämisen kipinällä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: OperArt j Jyrki Anttila Danilona ja Jouni Kokora Zetana Iloisessa leskessä.. Jyrki Anttila viettää paljon aikaa kuorma-auton ratissa operettija konserttimatkoilla